Kysyimme kolmelta ravintoloitsijalta, mitä oppeja ja odotuksia festivaali tarjoaa.

Street Gastro on katuruoan konkari. Se aloitti täytettyjen leipien myymisen ruokavaunustaan Torikortteleissa vuonna 2013. Samana vuonna se pyydettiin mukaan myös Flow-festivaaleille.

Sittemmin Street Gastro on kasvanut ja perustanut kivijalkaliikkeitä sekä kehittänyt konseptejaan. Vuonna 2017 se valittiin vuoden helsinkiläiseksi yritykseksi.

Nyt yritys on karsinut tapahtumia, joihin se osallistuu. 

–  Tapahtumissa on iso riskikerroin ja ne ovat raskaita rupeamia. Satsaamme niihin, jotka ovat varmoja onnistujia, toinen perustajajäsen Pertti Kallioinen kertoo.

Tänä vuonna Street Gastro on mukana Ruisrockissa, Sideways-tapahtumassa ja Flowssa. Se näkyy myös Bun 2 Bun -brändillä, joka myy hampurilaisia.

– Näiden tapahtumien kävijäkunnalla on sen verran ostovoimaa, että ne satsaavat ruokaan festivaaleillakin, Kallioinen toteaa.

Street Gastron väki on niin kokeneita festivaaliravintoloitsijoita, että he konsultoivat myös muita yrittäjiä. Yksi oppi on, että imagojonoa ei kannata seisottaa.

– Keittiön pitää olla nopeampi kuin kassan. Muuten raha seisoo. Asiakkaan täytyy saada ruoka käteen samantien. Tästä olen aika painokkaasti sanonut meidän porukalle, Kallioinen sanoo.

Festivaalimenu täytyy pitää yksinkertaisena. Listalla voi olla vain muutama vaihtoehto, jotta toiminta on nopeaa ja tehokasta. Silti täytyy varautua moneen. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten sää oli kammottava ja syöksyvirtaukset peruivat keikkoja.

– Meillä oli ceviche-teltta. Kylmällä halutaan kuitenkin lämmintä ruokaa. Meille ei jäänyt siitä vuodesta mitään käteen. Viime vuonna meillä oli yhteistyökumppanin kanssa järkisärki-annos. Tuote on hyvä, mutta se ei löytänyt asiakkaita festivaaleilla, Kallioinen kertoo takapakeista.

Sää lisäksi menestykseen voi vaikuttaa sijainti ja moni muu asia. Kallioisen mukaan kolmen päivän tapahtuman annosten menekkiä voi yrittää arvioida 500 annoksen arviolla.

– Tahtotilamme tänä vuonna on 3 000, mutta tavoite 4 000 annosta. Jo suunniteltaessa kannattaa miettiä, miten minimoi hävikin määrän, mutta myös sen, miten saa raaka-aineet riittämään, jos suosio yllättää.

Kalliola suosittelee kuitenkin Flowssa kokeilua. Asiakaskunta on vastaanottavainen ja suurin osa käyttää ravintolapalveluita paljon.

– Markkinointi edellä! Flow on hyvä paikka tulla esiin, hän sanoo.

Michelin-tason hodarit hurmasivat

Michelin-tähden alkuvuodesta 2018 saanut Grön ihastutti viime vuonna Flowssa vegehodarillaan, jonka välissä nakin virkaa toimitti karamellisoitu porkkana. Tänä vuonna hodarit tekevät paluun.

– Ensimmäisenä vuotenamme Flowssa oli syöksyvirtauksia. Teimme Grönin ruokaa kenttäolosuhteissa ja huomasimme, että olisikin parempi tehdä jotain festivaaleille sopivampaa ja helpommin syötävää. Muuten Flow oli hauska ja opettava kokemus, vaikka myyntien puolesta se ei ollut kaikkein onnistunein, toinen perustaja Lauri Kähkönen kertoo.

Viime vuonna gröniläiset keksivät, miten Grönin ideologian voi yhdistää hodareihin. Menusta vastaa Grönin toinen osakas Toni Kostian. Tarjolla on tryffelihodareita ja omaa hodariaan voi tuunata kaviaarilla.

– Ruoka ei voi olla turhaa kikkailua, mutta fine dining -vivahde on mukana, Kähkönen kertoo.

Hodareita ei löydy Grönin perusruokalistalta, mutta se on saanut niistä kiitosta pitkin vuotta. Michelin-ravintolan imago pehmenee festivaaleilla.

Tänä vuonna Festivaaleilla on Grönin perustajien toinenkin ruokapiste. Talvella Helsingin Kallioon avattu artesaanileipomo ja viinibaari Way Bakery & Wine Bar tarjoaa reuben-leipää ja donitseja juhlakansalle.

Ensi kertaa mukana

Suomalaisiin raaka-aineisiin keskittynyt ravintola Maannos kokeilee Flow Festivaalia ensimmäistä kertaa. Aikaisempaa kokemusta tapahtumista perustajilla Jouni Rahikaisella ja Elmo Luoma-aholla on muista tapahtumista, kuten Tuomaan markkinoista, mutta Flow on Maannokselle ensimmäinen festivaali.

– Olen aikaisemmin ollut Punk-festivaalilla omalla toiminimelläni. Se on hirveän tunne, kun teet ruoan ja se ei käy kaupaksi, Rahikainen muistelee.

Sinänsä festivaalitoiminta ei jännitä. Rahikainen muistuttaa, että koko ala perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoon. 

Nyt Maannos houkuttelee festivaalikansaa vegaaniruoalla. Tarjolla on maa-artisokasta ja punajuuresta tehtyä tartaria ja kylmän kelin varalta kesäkeittoa. Arvio menekistä on 1 000  ja 2 000 annoksen väliltä.

Ravintoloitsijat ovat jo suunnitteluvaiheessa miettineet menun niin, että hävikki on minimoitu.

Rahikaisen ja Luoma-ahon tavoite on nostaa tietoisuutta Maannoksesta ja pehmentää sen mielikuvaa.

– Flow on yrityksen näkökulmasta mahdollisuus laajaan näkyvyyteen kerralla. Ihmiset myös kuvittelevat, että tämä on hienompi ravintola kuin on. Mielikuva voisi olla rennompi, Rahikainen sanoo.

Osallistuminen Flowhun on kerryttää myös oppia suuresta tapahtumasta. 

– Flow on valtava organisaatio. On kiinnostava nähdä, miten se toimii, Luoma-Aho sanoo.

Maannos on kärsinyt kesällä Telakkakadun katuremontista, joka on lähes sulkenut kulkuväylät. Loppukesän Flow on ravintoloitsijoille myös siinä mielessä piristys.

– Tapahtumissa täytyy muistaa hyvä fiilis. Työ vaatii esilläoloa. Jos fiilis laskee, koko homma lässähtää, Rahikainen miettii.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Monien yrittäjäperheiden arjen pyörittäminen helpottuu näinä päivinä, kun koululaisten syyslukukausi alkaa. Oulussa asuvan viestintäyrittäjä Petra Silvennoisen pojat aloittavat toisella ja kolmannella luokalla tämän viikon torstaina.

– Siitä, että minä olen yksinyrittäjä, on monella tavalla hyötyä lapsiperhearjessa, Silvennoinen sanoo.

Koska hän työskentelee kotikonttorissa, hän pystyy pitämään silmällä, että Viljami ja Helmeri tekevät läksyt ja syövät välipalaa ennen kuin poikien jalkapallo- ja salibandytreenit alkavat.

Monissa muissa junnuperheissä voi olla hankala yhdistää työaikoja ja sitä, että välillä lasten matsit ja treenit saattavat alkaa jo neljältä tai puoli viideltä.

Silvennoinen sanoo, että yrittäjyys on hänelle paras tapa työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Hänellä itsellään ei ole kokemusta palkkatyön ja lapsiperhearjen yhdistämisestä, sillä äitiys- ja vanhempainvapaan jälkeen Silvennoinen siirtyi opiskelemaan. Oman yrityksensä Punkton hän perusti vuonna 2016 pian opintojensa päätyttyä.

Lapsilla enemmän yöunta

Silvennoinen muistuttaa, että toki yrittäjyys voi olla myös perheeltä pois. Hänen mielestään stereotypia aina töissä olevista yrittäjä-äideistä ja -isistä on kuitenkin vanhentunut.

– Olen jutellut aiheesta useiden senioriyrittäjien kanssa, ja he ovat kanssani samaa mieltä. Toki yrittäjän pitää olla edelleenkin hyvin saatavilla, mutta enää ei koeta, että firmassa olisi istuttava aamusta yöhön, jotta homma toimii, Silvennoinen vertaa.

Hänen poikansa voivat kiittää yrittäjä-äitiään siitä, että pojat saavat nukkua aamuisin monia luokkatovereitaan pitempään.

– Pojat ovat sellaisissa ryhmissä, joiden koulu alkaa myöhemmin kuin aikaisin töihin menevien lapsille suunnatut ryhmät, Silvennoinen kertoo.

Oppia sukupolvelta toiselle

Vaasalaisyrittäjä Jenni Parpalan perheessä kouluarki on vasta alkamaisillaan.

– Esikoiseni Lilli menee ekaluokalle ensi maanantaina.

Äiti ja tytär ovat sopineet, että silloinkin, kun äiti on tyttären koulusta kotiin tullessa töissä, Lilli saa äidin kiinni videopuhelun kautta.

– Lisäksi minun työni on sellainen, että pääsen kotiin vaikka viidessä minuutissa, jos on hätä. Olen ollut sitä mieltä, että yrittäjyys on minulle perheenkin kannalta paras työmuoto siitä saakka, kun Lilli oli ihan pieni.

Parpala tuntee myös toisenlaiset yrittäjävanhempiin liittyvät käsitykset.

– Naisyrittäjät törmäävät yhä syyllistäviin asenteisiin. Tosiasiassa haemme lapsemme päiväkodista samaan aikaan kuin muutkin vanhemmat, ei meille ole erikoisaikatauluja.

 Jenni Parpala tottui yrittäjyyteen lapsuudessaan.

Hänelle naisyrittäjiin liittyvät oletukset tulivat tutuiksi jo lapsuudessa.

– En koe millään tavalla traumatisoituneeni, vaikka yrittäjääitini lähti aikaisin töihin ja minä tein oman aamupalani jo ekaluokkalaisena.

Pitopalveluyrityksessä äidin apuna häärimisestä Parpalalle on jäänyt mieleen jännittäviäkin muistoja.

– Sain tarjoilla Suomen herroille ruokia pienestä pitäen. Samalla opin, että raha ei puissa kasva ja että töihin mennään silmät tuikkien.

Myös Parpalan oma ekaluokkainen on saanut esimakua yrittäjyydestä.

– Hän ei mennyt hoitoon, kun eskari päättyi, vaan oli paljon mukanani töissä. Maksoin hänelle pientä palkkaakin, sillä toimistolla Lilli keitti kahvia ja siivoili varastoa.

Leila Itkonen

Samsung esitteli myöhään eilen illalla Suomen aikaa uusimman huippupuhelimensa Galaxy Note10:n ja sen isomman version Note10+:n. Aikaisemmin Note-mallista on ollut saatavilla vain yksi kokovaihtoehto. Note10:n näytön koko on 6,3 tuumaa, isomman plus-mallin 6,8 tuumaa.

Note-malliston tuttu ominaisuus eli S Pen -kosketuskynä on uudistunut. Uudessa mallissa kosketuskynällä kirjoitettu käsiala voidaan muuttaa digitaaliseksi tekstiksi, jonka voi jakaa eteenpäin esimerkiksi Microsoft Word-tiedostona. Pikaisen testin perusteella järjestelmä tunnistaa käsialan hyvin, kunhan se on selkeästi kirjoitettu. 

Kynässä on liiketunnistin, jonka ansiosta käyttäjä voi ohjata älypuhelintaan ilmakomennoilla, koskettamatta puhelimen näyttöä. Kynää liikuttamalla voi muun muassa zoomata näkymää sisään ja ulos sekä vaihtaa etu- ja takakameran välillä. Jo edellisessä Note-mallissa ollut etälaukaisutoiminto on säilytetty ennallaan. Samsungin mukaan S Penissä riittää virtaa kymmeneksi tunniksi yhdellä latauksella.

Galaxy Note10:n mukana tulee pikalaturi, jolla akun saa ladattua täyteen 88 minuutissa. Galaxy Note+ -mallissa on isompi akku, mutta laite latautuu siitä huolimatta nopeammin, 65 minuutissa. Langattomalla latauksella molemmat puhelimet latautuvat 107 minuutissa.

Puolen tunnin latauksella Galaxy Note10:n akun luvataan keräävän riittävästi virtaa päivän käyttöön (50 prosenttia maksimista).

Uudenlainen syvyyskamera

Uutuuspuhelimissa on kolmoiskamera, joka koostuu 16 megapikselin ultralaajakulmakamerasta, 12 megapikselin laajakulmakamerasta ja 12 megapikselin teleobjektiivikamerasta. Molempien puhelinmallien kameroiden kuvanvakautusta on parannettu edellisestä malliversiosta.

Galaxy Note10+:ssa on kolmoiskameran lisäksi uusi syvyyskamera, joka tuo kuviin järjestelmäkameroista paremmin tunnetun bokeh-efektin eli syväterävyyden. Lisäksi syvyyskameralla voi luoda omia 3D-malleja. Plus-mallin syvyyskameralla voi mitata lähellä olevien kohteiden etäisyyksiä ja mittoja.

Puhelimen miinuspuolena saattaa monelle käyttäjälle olla se, että Samsung on päättänyt luopua perinteisestä 3,5 millimetrin kuulokeliitännästä.

Galaxy Note10 ja Note10+ tulevat saataville väreissä Aura Glow ja Aura Black. Galaxy Note10:n suositushinta on 999 euroa (256 Gt), Galaxy Note 10+ mallien suositushinnat ovat 1149 euroa (256 Gt) ja 1249 euroa (512 Gt). Puhelimet tulevat saataville 23. elokuuta alkaen.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– 29 vuotta olen tätä hommaa tehnyt enkä muista, että poimijahinta olisi ollut näin korkealla, tuskailee Arctic Myynti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lappalainen.

Lappalaisen tilanne on siinä mielessä hyvä, että hänellä on vuosien ajan ollut käytössään pitkään Rovaniemellä asuneita vietnamilaisperheitä, jotka keräävät vuosittain marjoja ja tulevat myymään ne Lappalaiselle. Tällä hetkellä kerääjille maksetaan mustikkakilosta 5-7 euroa. Viime vuonna hinta oli 3-4 euroa.

– Se on ihan maksimihinta. Yrittäjän kannalta tilanne on huono, koska poimijahinta on korkea eikä tavaraa saa läheskään riittävästi. Tilanne oli sama hillan kohdalla.

Mustikkasato on kaikin puolin haasteellinen, sillä tietyillä alueilla marjaa on, useimmilla ei. Poimijat ovat joutuneet koville.

– Moni poimija turhautuu, kun marjaa ei löydy. Poimijoille tulee kuluja autolla liikkumisesta. Lisäksi he joutuvat kävelemään metsässä paljon etsiessään marjapaikkoja. Monella tulee kunto vastaan.

Lappalainen harmittelee suomalaisen marjankeräyskulttuurin häviämistä.

– Kerääminen siirtyy vuosi vuodelta yhä enemmän ulkomaalaisten käsiin. Tilanne pahenee koko ajan. Vanhemmat ikäpolvet, jotka ovat tottuneet marjastmaan, alkavat olla niin iäkkäitä etteivät he enää jaksa.

Puolukan kohdalla tilanne näyttäisi olevan parempi. Tosin pohjoisessa puolukka on vasta raakile. Ensi vuoden marjasadosta Lappalainen ei uskalla vielä sanoa mitään.

– Syksyn sää vaikuttaa siihen, miten mustikka tekee alkavan silmun. Sopivan lämmin ja kostea syksy antaa hyvät eväät kasvulle.

"Kuluttajahinta ei ole todellinen"

Mustikan kuluttajahinta on hiponut tänä kesänä ennätyksiä. Luonnonsieniin ja -marjoihin erikoistuneen Dalla Valle Oy:n yrittäjä Loreno Dalla Valle kertoo kuulleensa, että mustikan torihinta on kivunnut kovimmillaan sataan euroon viideltä kilolta.

– Hinta on poikkeuksellinen. Vielä viikko sitten yleinen hinta oli 85 euroa viidestä kilosta, nyt on tultu 45-65 euroon.

Dalla Vallen mukaan mustikkasadon todellista tilannetta on vaikra tietää, koska joillakin alueilla marjaa on runsaasti. Tästä huolimatta kyseessä on historiallisen huono mustikkavuosi.

– Kaupan pakastealtaassa kotimaise mustikan hinta nousee ilman muuta, hän sanoo.

Tapani Lappalainen hämmästelee 100 euron hintoja, mutta löytää nopeasti syyn ilmiöön.

– Jos kauppias saa myyntiin muutaman viiden kilon laatikon, hän saattaa testata paljonko asiakkaat ovat siitä valmiita maksamaan. Kun ollaan vähällä tavaralla, kuluttajahinta ei ole todellinen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Yhteinen tavoite on kirkas, mutta haastava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työryhmiä on yhteensä kahdeksan (listaus jutun lopussa) ja agenda on laaja. Ryhmissä käsitellään niin työvoimapalvelujen rakennetta kuin työlainsäädäntöä.

Ryhmissä on SY:n ja muiden työnantajajärjestöjen lisäksi jäseninä ammattiyhdistysliikkeen edustajia ja virkamiehiä.

– Joka ryhmässä esitämme sellaisia käytännön ehdotuksia, jotka kannustavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työpaikkoja. Esitämme myös toimia, jotka kannustavat ihmisiä tarjoamaan enemmän työpanostaan, Pentikäinen kertoo.

Hän mainitsee muun muassa työttömyysturvan uudistamisen porrastamalla ja sen kestoa lyhentämällä.

Paikallinen sopiminen tärkeää

Työllisyyden parantamisessa tärkeää on myös paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yrityksiltä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin, mutta noudattavat yleissitovia työehtosopimuksia. Näitä yrityksiä on noin 50 000 eli puolet kaikista työnantajayrityksistä. Paikallisen sopimisen kieltoja on nykyisellään noin 50.

– Ylipäätään tarvitsemme joustavuuden lisäämistä työlainsäädäntöön, Mikael Pentikäinen painottaa.

– Suomessa opiskelleille ja valmistuneille pitää saada automaattisesti työlupa. Ja oppisopimuskoulutusta pitää saada lisää. Siinä auttaa harjoittelupalkkojen porrastaminen niin, että koulutus olisi houkuttelevampaa yrittäjän näkökulmasta, Pentikäinen listaa työllisyyttä edistäviä keinoja.

– Sosiaaliturvauudistus on käynnissä näiden työllisyystyöryhmien ulkopuolella. Järjestelmän pitää olla sellainen, että se kannustaa töihin. Oikeilla toimilla voimme saada 100 000 ihmistä lisää työmarkkinoille, Mikael Pentikäinen uskoo.

Tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa työikäistä on työvoiman ulkopuolella.

Työryhmät ja SY:n edustajat niissä

Suomen Yrittäjillä on edustajat kaikissa työllisyystyöryhmissä. Tämän lisäksi heillä on myös talon sisällä tukena toisia asiantuntijoita, jotka auttavat työssä.

–Toivomme myös, että saamme yrittäjiltä vinkkejä ryhmien työhön. Kannustan antamaan niitä ryhmien jäsenille. Hienoa, jos saamme kentältä vinkkejä, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työryhmät:

Työvoimapolitiikan palvelurakenne

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Palkkatuki ja etuudet

asiantuntija Albert Mäkelä

Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen

työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén

Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto

pääekonomisti Mika Kuismanen

Työperäinen maahanmuutto

asiantuntija Albert Mäkelä

Työlainsäädäntö

työmarkkinajohtaja Janne Makkula

Sääntelytyöryhmä

asiantuntija Atte Rytkönen

Paikallinen sopiminen

työmarkkinajohtaja Janne Makkula

Jari Lammassaari

Tuomaristoon teki vaikutuksen Lumir Oy:n tarjoama ainutlaatuinen ratkaisu akustiikka-alalla. Yrityksen kasvutavoite on korkealla ja referenssit vakuuttivat. Tuomaristo kehui tässä olevan suomalaista tutkimus- ja kehitystyötä parhaimmillaan.

Lumir Oy kehittää ja valmistaa bio- ja kiertotalouden mukaisia terveellisiä ja turvallisia akustiikkamateriaaleja. Lumirin tavoitteena on kasvaa akustiikkamateriaalien "Coca-Colaksi", synonyymiksi hyvälle akustiikalle. Yrityksen akustiikkaratkaisuilla voidaan korvata sisäilmastolle haitallisia tuotteita sekä muovipohjaisia materiaaleja.

Kunniamaininnan saaneelle Dolea Oy:n biohajoaville tuotteille on tuomariston näkemyksen mukaan selvä tarve ja imua. Lisäksi tuotteilla on oikea ajoitus ja monia käyttömahdollisuuksia.

Dolea Oy valmistaa ja myy kansainvälisillä markkinoilla uudentyyppisiä, patentoituja kestävän kehityksen mukaisten Dolea-juomapillejä. Yrityksen toimintaa on Dolea-pillien lisenssimyynti Dolea Partnereille, jotka valmistavat ja myyvät pillejä tietyillä alueilla.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.–24. lokakuuta Jyväskylässä.

Kasvupolun tuomaristoon kuuluvat Erik Kolehmainen (Metsä Group), Sari Åkerlund (Äänekoski/Plänet B), Toni Ramu (KPMG), Pia Qvintus (VTT), Reetta Strengell (Kemira), Paula Eskola (Motiva), Merja Rehn (Sitra) ja Esa Laurinsilta (UPM).

Bio- ja kiertotalouden Kasvupolulla mukana ovat kumppanit UPM, Metsä Group, VTT, Sitra, KPMG, Äänekoski/Plänet B, Motiva ja Uusiouutiset.

Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen osallistuivat myös AskKauko (ExportIn Oy), CoReorient Oy, Magsort Oy ja RePack Design Helsingistä, Viako Oy Espoosta, Vaatelainaamo Vaatepuu Oy Järvenpäästä, Eurowear Oy Lahdesta, Green Disposal Oy Riihimäeltä, Ecomation Oy Salosta, Dafecor Oy Turengista, Doranova Oy Vesilahdesta, Molok Oy Nokialta, Apila Group Oy Ab Kontiolahdesta, Penerg Oy Laukaasta sekä INARI Arctic Cosmetics Oy Kolarista.

Kasvu Open on Suomen suurin, kaikille pk-yrityksille avoin ja maksuton kasvun sparrausohjelma. Mukaan sparraukseen voi hakea yrityksen liikevaihdosta, toimialasta, sijainnista tai iästä riippumatta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Lumir Oy:n verkkosivut

Nummelassa toimivan Kirjanpito Kirsin yrittäjä Kirsi Hynnälä sai Verohallinnolta odotetun kirjeen, joka piti sisällään hänen yrityksensä verotuspäätöksen.

Kirjeen avattuaan Hynnälä oli kuitenkin ymmällään.

– Verotuspäätös alkaa oikeilla y-tunnuksen tiedoilla ja oikealla tilikaudella, mutta puolessa välissä sivua aloin ihmetellä, onko yritykselläni puoliso.

Samaan verotuspäätökseen oli eksynyt yksityishenkilön, puolisiko ilmoitetun henkilön. 

– Meinasin jo mapittaa kirjeen, mutta yllättäen luinkin jonkun toisen ihmisen eläketietoja. Kiinnitin heti huomion siihen, että ne eivät olleet omia tietojani.

Hynnälä yritti soittaa verottajalle, mutta törmäsi pitkään jonoon.

Määrä nousi 10 000:lla

Verottaja kertoi virheellisistä kirjeistä eilen Twitter-tilillään. Tuolloin puhuttiin 17 000 kirjeen määrästä. Tänään lukua on korjattu 27 000:een. Ensimmäiset virheelliset verotuspäätökset on postitettu 6. elokuuta.

– Menin vielä tarkistamaan tietoni Omavero-palvelusta ja siellä ne olivat oikein, Hynnälä jatkaa.

Hän ihmettelee, miten verottaja voi kuitata asian vain ilmoittamalla virheestä Twitterissä.

– Ymmärtääkseni GDPS:n mukaan verottajan pitäisi ilmoittaa kaikille niille, joiden tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

– Jos tilitoimistoyrittäjänä tekisin tällaisen virheen, saisin varmaan lopettaa yritystoimintani siihen. Minua vastaan nostettaisiin kanne ja tapaus olisi vakava. Siinä mielessä verottajan toiminta on pöyristyttävää.

Verottaja on ohjeistanut virheellisiä tietoja saaneita hävittämään kirjeen. Korjattu verotuspäätös lähetetään postissa.

– Tämä horjuttaa uskoani Verohallintoon. Eihän veronmaksaja voi luottaa enää mihinkään. 

"Teimme ison virheen"

Verohallinnon kehitys- ja tietohallintojohtaja Jarkko Levasman mukaan syynä on tulostusjärjestelmän virhe. Järjestelmä sekoitti yksittäisten asiakkaiden tietoja ja yhdisteli niitä väärin. Virheitä oli Levasman mukaan paitsi verotuspäätöksissä, myös verokorteissa ja muissa tulosteissa.

–Tulostusjärjestelmä on vielä tuntemattomasta syystä sotkenut eri kirjeiden tietoja toisiinsa. Kirjeissä näyttäisi tällä olevan pätkiä eri vastaanottajien tiedoista. Mukana on myös jokunen yrityksen verotuspäätös.

Levasma vakuuttaa, että Verohallinto kantaa vastuunsa asiassa ja toimii EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

– Ilman muuta vastuu on meidän, olemme tehneet ison virheen. Tulemme tekemään tietosuoja-asetuksen mukaisen tietosuojailmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja niille asiakkaille, joiden tietoja on päätynyt muille asiakkaille. Kerromme, mitä on tapahtunut ja miten asiassa tulisi toimia. Toki korjaamme myös virheemme ja varmistamme, että vastaavaa ei pääse tapahtumaan.

Levasman mukaan Verohallinto kontaktoi kaikki 27 000 vastaanottajaa.

– Emme lähde kaikille soittamaan vaan lähetämme tiedon kirjallisesti. Nyt näyttää siltä, että varsinaista rahallista vahinkoa ei ole syntynyt. Katsomme toki tapauskohtaisesti, jos niin on käynyt.

– 6.8. päivätyssä verotuspäätöksessä tiedot ovat todennäköisesti niin sekaisin, että niihin ei voi luottaa. Nyt on tärkeää, että asiakas tarkistaa tiedot huolellisesti. Omavero-palvelussa oleviin tietoihin virhe ei vaikuta, Levasma sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana kuluneen viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 40 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Jouko Ahola esittelee Hämeenlinnan Tiiriössä sijaitsevan vajaa vuosi sitten avatun kuntosalinsa sisätiloja. Liikuntakeskus Liken aulaan on tulossa asiakkaiden seurusteluhuone, johon Ahola aikoo avata smoothiebaarin.

Sisätilat ovat avarat, tilaa on noin 900 neliötä. Vieras huomaa pian, että kyseessä ei ole aivan tavallinen kuntosali. Yläkerrasta löytyy muun muassa kiipeilyseinä. Alakerrasta voi siirtyä ylös niin kutsuttuja voimaportaita pitkin, kantaen enimmillään reilusti yli 100-kiloisia punnuksia.

Kaksi kertaa maailman vahvimmaksi mieheksi tituleeratulle Aholalle oli alusta asti selvää, että hän haluaa tarjota salillaan mahdollisuuden voimamieslajien harrastamiseen. Keskellä salia on Aholan itse kehittämä vinssi, jolla liikutellaan kelkkaa alumiinikiskoa pitkin.

Aholan apuna salin pyörittämisessä on oma puoliso Hanna Rantala.

– Hanna Rantala on homman järki, Ahola hymyilee.

Talonrakennus sai jäädä

Voimamies on halunnut pitää omistuksen kokonaan itsellään.

– Alussa oli tarjolla yksi kaveri mukaan, mutta hän olisi halunnut tehdä asiat eri tavalla kun halusin, esimerkiksi kaikki välineet olisi pitänyt tuoda Kiinasta. Olisihan ne sieltä saanut halvemmalla, mutta oma ajatukseni on, että kaikki pitää olla paikallisesti valmistettua niin pitkälle kuin mahdollista. Suosin oman alueen yrityksiä.

Ahola on suunnitellut ja rakentanut salin sisätilat kokonaan itse. Hänellä on pitkä kokemus talonrakennusalalta, joten ammattitaidon puutteeseen projekti ei kaatunut. Salin ulkopuolelle valmistuu pian armeijatyylinen kuntorata, johon tulee erilaisia esteitä. Nekin Ahola on rakentanut pitkälti itse.

Talonrakennuksesta Ahola on nyt enimmäkseen luopunut, sillä kuntosali vielä kaiken ajan.

– Viimeisin iso rakennusprojektini oli sata metriä pitkä hirsitalo, johon toteutimme kymmenen asuntoa. Ostimme kaupungilta vanhan talon ja tontin ja rakensimme Museoviraston vaatimuksesta täsmälleen samanlaisen tilalle.

Vuonna 2011 kysyntä laski asuntomarkkinoilla selvästi. Kaksi hirsitalon asunnoista jäi Aholalle käsiin.

– Toinen saatiin myytyä hinnanlaskun jälkeen ja toisen päätin pitää itselläni. Olihan siinä aikamoinen riski sille, että emme olisi pystyneet maksamaan lainoja pankille.

Kuva: Meeri Utti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huawein omistama sisartuotemerkki Honor on tuonut Suomessa myyntiin uusimman älypuhelinmallinsa Honor 20 Pron. Kyseessä on ominaisuuksiltaan monipuolisempi versio Honor 20 -puhelimesta, joka on tullut myyntiin jo aikaisemmin.

Pro-mallin erot näkyvät etenkin kameroissa. Lisäksi puhelimessa on suurempi akku ja enemmän tallennusmuistia. Suomessa puhelin maksaa 499 euroa.

Pro-mallin etupuolta hallitsee isokokoinen 6,26-tuumainen kosketusnäyttö, jonka yläosassa on 32 megapikselin etukamera. Viime aikoina älypuhelinten trendinä on ollut kamerakennojen suureneminen, mikä on näkynyt myös selfie-kameroiden kuvanlaadun parantumisena.

Laitteen takapuolella näkyy toinen mobiilikameratrendi eli kameroiden lisääntynyt lukumäärä.

Makrokamera lähikuvaukseen

Honor 20 Prossa takakameroita on neljä, joista pääkamerassa on 48 megapikselin kenno. Kuvat tallentuvat 256 gigatavun sisäiseen tallennusmuistiin.

Pääkameran ohella laitteessa on 117 asteen superlaajakulmakamera ja 3-kertaisella zoomilla varustettu teleobjektiivikamera, jossa on optinen kuvanvakaaja. Neljäntenä kamerana on erillinen kahden megapikselin makrokamera, jolla voi kuvata lähikuvia neljän senttimetrin etäisyydeltä.

Sormenjälkilukijan sijoituspaikka on Honor 20 Prossa erilainen kuin useimmissa kilpailijoissa. Sensori on sijoitettu laitteen kyljessä olevaan virtapainikkeeseen.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Esimerkiksi useimpien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus edunsaajistaan eli suomeksi sanottuna omistajistaan. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Myös osa avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä joutuu tekemään ilmoituksen. Taloyhtiöt eivät tee ilmoitusta, eivät myöskään yhdistykset ja säätiöt.

PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin on ensimmäisen kuukauden aikana tullut jo lähes 3 500 ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Kuka on edunsaaja?

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, jolla on yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Ilmoitus täytyy tehdä, vaikka yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.

Ilmoittamisvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa.

Suomessa uusi velvollisuus ilmoittaa edunsaajatiedot koskee noin 300 000 yritystä.

Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta: www.prh.fi/edunsaajat

Hyväksy jatkossa vain sähköiset ilmoitukset

Kun teet edunsaajan ilmoitusta YTJ-palvelussa, voit samalla valita, että jatkossa yrityksesi ilmoituksia voi tehdä vain sähköisesti.

Valitsemalla vain sähköisen vaihtoehdon yrittäjä voi varmistaa, että yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä jatkossa vain henkilö, jolla on siihen oikeus.

Ennen sähköisen ilmoituksen allekirjoittamista YTJ-palvelu pyytää valitsemaan jommankumman seuraavista:

- Vain sähköiset ilmoitukset ovat sallittuja

- Ilmoituksia saa vastaanottaa myös paperilomakkeina.

Kun valitset vain sähköiset ilmoitukset, kaupparekisteri ja Verohallinto eivät ota enää vastaan yritykseltä paperilomakkeita (Y-lomake). Valinta koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa.

Vain sähköiset ilmoitukset -palvelun voi ottaa käyttöön vain silloin kun tekee muita ilmoituksia kaupparekisteriin. Tämä on hämmentänyt monia yrittäjiä.

Patentti- ja rekisterihallitus arvioi tarvetta ”vain sähköiset ilmoitukset” -palvelun kehittämiselle ensi vuonna, kun sille on kertynyt lisää kokemusta palvelusta.

– Arvioinnissa otamme toki huomioon kaiken saamamme asiakaspalautteen. On myös hyvä huomata, että vaikka ei olisi muuta ilmoitettavaa kaupparekisteriin, useimpien yritysten pitää tehdä edunsaajailmoitus 1.7.2020 mennessä. Edunsaajailmoitus on maksuton, ja sitä allekirjoittaessa pääsee valitsemaan tekevänsä jatkossa ilmoitukset vain sähköisesti, toteaa PRH:n viestintäasiantuntija Päivi Männikkö.

Myös ”sähköpostivahti” on mahdollinen

Vaikka yrittäjä ei vaihtaisikaan pelkästään sähköisiin ilmoituksiin, hän saa automaattisesti sähköpostiin tiedon tekeillä olevista muutoksista – joita esimerkiksi huijarit tekevät yrittäessään kaapata yrityksen nimiinsä.

Jotta tämä automaattinen ilmoitusjärjestelmä toimii, pitää yrityksen toimiva sähköpostiosoite olla kaupparekisterissä. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus PRH:n kanssa, jos yrittäjä ei halua ilmoittaa sähköpostiaan julkiseen kaupparekisteriin ”kaupustelijoiden” pelossa. Sopimus on ilmainen.

Jari Lammassaari

Espoolainen Jukka Ikonen harkitsi pitkään ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Vuonna 2017 perustettu digitaalisen markkinoinnin toimisto Somafy sai kesäkuussa yllättäen työntekijän Ikosen omasta tyttärestä.

– Edustan Suomessa maailman suurinta kanadalaista digimarkkinointiketjua. Kyllä sitä (palkkausta) pitkään pohdittiin. Tyttäreni Sofia mietti ensin pitkään, haluaatko hän ylipäätään tälle alalle.

Viime vuodenvaihteessa tytär osallistui Ikosen edustaman ketjun koulutukseen, josta saa digimarkkinointisertifikaatin.

– Koulutuksen päätteeksi palkkasin hänet. Halusin, että yrityksessäni on henkilö, jolla on tarvittava sertifikaatti. Nyt ikäänkuin puhumme samaa kieltä, Ikonen kertoo.

Ikosella on kanadalaisyhtiön myöntämä lisenssi. Se ei edellytä, että työntekijällä pitäisi olla kyseinen sertifikaatti.

– Kun tytär motivoitui alasta, valinta oli sen jälkeen helppo. En yrittänyt painostaa häntä millään tavalla. Jos tyttäreni olisi päättänyt lähteä eri tielle, olisin käynnistänyt netissä rekrykampanjan.

Rekrytoinnin jälkeen Ikonen on huomannut nopeasti, että hänen työkuormansa on vähentynyt. Oman jälkikasvun palkkaaminen ei Ikosen mukaan eroa "tavallisesta" rekrytoinnista.

– Digimarkkinoinnin alalla on paljon itseoppineita. Minulle on tärkeää varmistaa, että työntekijä on oppinut tietyt perusasiat, jotta minulla on varmuus hänen osaamisestaan. Lisäksi edellytän hyvää motivaatiota, koska tämä ala on todella hektinen ja koko ajan pitäisi kouluttaa itseään.

Samaan hengenvetoon Ikonen myöntää, että oman tyttären palkkaaminen on omalta osaltaan haastava prosessi.

– Omalta osallaan on haastavaa olla esimies tyttärelleen. Mielestäni yhteistyö on kuitenkin sujunut hyvin. Olemme saaneet pidettyä työasiat työasioina.

Harmaita hiuksia viranomaispalveluista

Ikonen myöntää, että rekrytointiprosessi oli kaikkea muuta kuin helpoin mahdollinen.

– Ensimmäiseksi otin yhteyttä kirjanpitäjääni ja selvitin, miten byrokraattista jonkun palkkaaminen ylipäätään on. Sain hyvät neuvot, ilman niitä olisin todennäköisesti ollut vaikeuksissa.

Haasteellisimmaksi Ikonen koki tietyt viranomaispalvelut.

– Ne ovat kaikki erilaisia. Oli hankalaa ja työlästä täyttää erilaisia lomakkeita ja varmistaa, että kaikki lakisääteiset vakuutukset on otettu. Siinä meni muutama työpäivä.

– Byrokratiaa oli tosi paljon, erilaisia nippelitietoja joutui täyttämään useassa paikassa. Onneksi kirjanpitäjäni täytti tulorekisterin tiedot. Työntekijän vakuutuksen sain puhelimitse vakuutusyhtiöltäni, Ikonen kertoo.

Heinäkuun alussa voimaan tulleet muutokset perheenjäsenen sosiaaliturvassa vaikuttavat niin, että yrittäjän perheenjäsen on yrityksessä tavallinen työntekijä ja hänet vakuutetaan myös työntekijänä, ei yrittäjänä. Tilanne on toinen, jos työntekijällä on myös omistuksia yrityksessä.

Ikosen kokemuksen mukaan sekavin viranomaispalvelu liittyi työttömyysvakuutuksen ottamiseen osoitteessa työllisyysrahasto.fi.

– Kyseiseltä sivulta on vaikea löytää mitään ymmärrettävää palvelua. Aikani sivua tutkittuani päätin ottaa sinne yhteyttä puhelimitse.

Ikonen onkin sitä mieltä, että suurin osa viranomaispalveluista on rakennettu viranomaisen oman toiminnan, ei rekrytoijan kannalta.

"Neuvon tekemään tuntisopimuksen"

Ikosen mukaan työntekijän palkkaaminen ei ole Suomessa vielä riittävän helppoa.

– Ennen kaikkea haluaisin, että tarvittavat tiedot voisi täyttää yhdessä palvelussa ja sieltä ne päätyisivät  kootusti viranomaisille. Nyt sama data pitää täyttää useilla eri luukuilla. Välillä menee sormi suuhun.

Ensimmäistä työntekijää palkkaavia Ikonen neuvoo tekemään tuntisopimuksen.

– Sellaisen tein myös tyttäreni kanssa. Tuntisopimus on hyvä keino pienelle ja aloittavalle yrittäjälle palkata mahdollisimman riskittömästi.

Tuntisopimuksen eli niin kutsutun vaihtelevan työajan sopimuksen (jossa palkka maksetaan tehtyjen työtuntien perusteella) voi tehdä silloin, jos yrityksen työvoiman tarve vaihtelee ennalta arvaamattomasti.

– Bisnekseni on vasta kasvuvaiheessa. Tuntisopimus lisää joustavuutta puolin ja toisin. Jos saan isoja projekteja, tunteja  voi tulla paljonkin. Niiden määrää ei ole sopimuksessa rajattu. Näin ollen työntekijällä on myös mahdollisuus tienata.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Petteri Sihvola tunnetaan yrityksensä kautta paremmin Maaningan miehenä. Hän myy ammatikseen pölynimuritarvikkeita, kuten pölypusseja, suulakkeita ja suodattimia.

Yrittäjäsanomat seurasi Sihvolan työpäivää aikaisesta aamusta. Tunneyrittäjä-videosarjassa pääset kurkistamaan pölypussikauppiaan arkeen.

– Monikaan ei tiedä, mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin asiakkaat tulevat torille ostoksille, Sihvola sanailee ajellessaan kesäaamussa kohti kauppapaikkaa.

Kuvauspäivänä liikkeelle lähdetään viiden maissa. Matka Kuopiosta Siilinjärvelle on lyhyt, mutta paikan päällä aikaa kuluu useampia tunteja myyntikojun kasaamiseen, tavaroiden purkamiseen ja asetteluun.

Sihvolalle homma on tuttua, sillä hän on ollut alalla 25 vuotta. Ura alkoi isän matkassa.

– Myynnissä olevat tuotteet ovat edelleen samoja, ei valikoimaan ole tarvinnut tehdä suurempia muutoksia.

Myydyimpiä artikkeleita ovat edelleen pölypussit, mutta myös erilaiset suulakkeet ja suodattimet tekevät kauppansa. Mikä parasta, Sihvolan mukaan tuotteet myyvät itse itsensä.

– Ei näitä tarvitse olla koko ajan aktiivisesti myymässä. Ihmiset tulevat hakemaan tuotteita tarpeeseen.

"Vähän täytyy silmänkääntötemppuja harrastaa"

Sihvolan mukaan torikaupan pahimpia kilpailijoita ovat halpaketjut, jotka myyvät pitkälti samanlaista tavaraa edulliseen hintaan.

– Torikaupassa voidaan kilpailla isommilla pakkauksilla, jolloin esimerkiksi yksittäisen pölypussin hinta on halvempi kuin markettien pakkauksissa. Markettikoot esimerkiksi pölypusseissa ovat menneet koko ajan pienempään kokoon.

Kauppias luottaa myynnissä runsauden vaikutelmaan.

– Vähän täytyy silmänkääntötemppuja harrastaa. Kun myynnissä näyttää olevan paljon tavaraa, ihmisen on helpompi todeta itselleen, että kyllä siellä on minullekin jotain sopivaa.

Torikaupan suurimpana haasteena Sihvola pitää myyjien ja ostajien ikääntymistä. Nuoria ei liiemmin näy myöskään Siilinjärven torilla.

– Myyjien määrä vähenee, kun ihmiset ikääntyvät. Moni nuori saattaa pelätä suurta työmäärää ja pitkiä päiviä. Lisäksi kuvitellaan, että tällä työllä ei voi ansaita riittävästi. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Teksti, kuva ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaiset työntekijät kuuluvat Euroopan rehellisimpien joukkoon. Aivan puhtaita pulmusia ei kuitenkaan olla meilläkään, vaan joka viides kyselyyn vastanneista yrityksistä on havainnut työntekijöiden tehtailleen luottokortti- tai matkalaskupetoksia. Tieto käy ilmi analytiikkayhtiö SAS:in kyselystä.

Suomalaisyrityksistä 20 prosentissa on havaittu työntekijöiden huijaavan esimerkiksi matka- ja kululaskuissaan. Keskiarvo on 39 prosenttia, mutta esimerkiksi Iso-Britanniassa luku on 60 prosenttia. Ruotsissa osuus on 32 prosenttia.

Toiseksi yleisimpiä huijaustapoja ovat erilaiset luottokortteihin liittyvät väärinkäytökset. Niitä on havainnut kaikista tutkituista maista joka neljäs yritys, ja Suomessakin joka viides. 

– Vaikka olemmekin Suomessa tulosten valossa varsin rehellisiä, yritysten kannattaisi arvioida uudelleen käyttämiään tekniikoita petosten tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Nyt joka neljäs suomalaisyritys kertoo, että ne luottavat petosten ehkäisyssä pääasiallisesti työntekijöidensä tekemiin ilmiantoihin. Kuten arvata saattaa tämä ei ole nykyaikana enää riittävä taso, SASin toimitusjohtaja Kimmo Havu toteaa.

Sisäisten petosten ehkäisy on yritysmaailmassa kansainväliselläkin tasolla varsin heikoissa kantimissa. EMEA-maissa vain 14 prosenttia yrityksistä hyödyntää tehokkaampia tekniikoita, kuten algoritmipohjaista ohjelmistoa tai koneoppimista petosten ehkäisyssä ja tunnistamisessa.

– Suomessa olemme uusien tekniikoiden osalta kuitenkin muuta EMEA-aluetta edellä, sillä meillä 28 prosenttia yrityksistä hyödyntää analytiikkaan pohjautuvia ratkaisuja. Toisaalta manuaalisiin kontrolleihin tai auditoinnin täsmäiskuihin luottaa meilläkin vielä 40 prosenttia yrityksistä, Havu sanoo.

Yksittäinen summa voi olla kymppejä, mutta vuosittaiset summat suuremmissa yrityksissä voi olla jopa miljoonia euroja.

–Suomessakin on viime aikoina noussut esiin valitettavasti merkittäviä petostapauksia, Havu sanoo.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuhansia tilinpäätöksiä jää vuosittain toimittamatta kaupparekisteriin. Osakeyhtiön pitää lain mukaan laatia tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta ja ilmoittaa se kaupparekisteriin.

Jos tilinpäätösasiakirjoja ei ole kehotuksesta huolimatta toimitettu rekisteröitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, Patentti- ja rekisterihallitus voi poistaa yrityksen kaupparekisteristä. Silloin osakeyhtiö ei voi jatkaa toimintaansa. Esimerkiksi tällä hetkellä välittömän poistouhan alla on noin 4 500 yritystä.

Poistouhan alla olevat yritykset eivät ole pelkästään pöytälaatikossa uinuvia tai toimintansa päättäneitä yrityksiä. Yli 90 prosenttia poistouhan alla olevista yrityksistä on sellaisia, joiden tietoja on haettu Asiakastiedon tietokannasta viimeisen vuoden aikana.

Poistettavien yritysten joukossa on sellaisiakin, joiden liikevaihto on ollut aikaisempina vuosina useita miljoonia euroja. Iso osa yrityksistä siis on toiminnassa ja ne tekevät kauppaa.

Asiakastieto Group listaa toimivia yrityksiä, jotka työllistävät vähintään viisi henkilöä, ja jotka eivät ole toimittaneet tietojaan kaupparekisteriin. Niitä ovat ainakin Teknikmagasinet Finland, Laitilan leipä S. Heinonen, Ha-Ki-Kor, K-S Laaturakentajat, Selvä Pyy Ravintolat, Koneyhtymä Marttala, Koivukuja Yhtiöt, Koka, Singapore – Kiinalainen ravintola, As Muovi ja Arctic China.

Tietojen toimittamatta jättäminen vaarantaa kuitenkin koko yrityksen toiminnan ja työpaikat, eikä se ole hyvä merkki muillekaan sidosryhmille, Asiakastieto muistuttaa. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Keinoja ovat 1) ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen 2) paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen 3) työlainsäädännön joustavoittaminen 4) työluvan myöntäminen automaattisesti Suomessa valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille 5) oppisopimusten lisääminen ja 6) sosiaaliturvan uudistaminen.

Lue koko lista keinoista yksityiskohtineen täältä .

Hallitusohjelma perustuu siihen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

– 75 prosentin työllisyys on erittäin kova tavoite, mutta se on saavutettava, jos hallitusohjelma halutaan toteuttaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Uudet työpaikat syntyvät nyt erityisesti keskisuuriin yrityksiin.

– Pienimmissä yrityksissä olisi paljon työpaikkapotentiaalia. Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia yrityksistä. Siksi kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoaisivat erityisesti pienyrityksissä, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien arvion taustalla on analyysi yritysten todellisesta työllistämistarpeesta. Yrittäjät arvioi, että sen ohjelma toisi pitkällä aikavälillä noin 40 000 lisätyöpaikkaa. 

Suomen Yrittäjien kuuden keinon lista (tiivistys)

1. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettava ja lyhennettävä

Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muutetaan mahdolliseksi kaikille, jotka  täyttävät  työssäoloehdon.  Enimmäiskestoa  lyhennettäisiin 50 päivällä. Uudistukset toisivat pitkällä aikavälillä noin 15 000–17 000 uutta työpaikkaa.

2. Sopimisen kiellot poistettava

Paikallista sopimista on lisättävä.  Siinä keskeistä on poistaa  paikallisen  sopimisen kiellot  yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta  järjestäytymättömiltä eli työnantajaliittoihin kuulumattomilta yrityksiltä, joita on noin 50 000.  Muutoksen pitkän aikavälin työllisyyslisäys olisi noin 15 000.

3. Työlainsäädäntöä joustavoitettava

Lisäksi koko työlainsäädäntöä on joustavoitettava muuttamalla  pakottavia säännöksiä  työpaikalla  toisin sovittaviksi.  Pitäisi mahdollistaa sopiminen esimerkiksi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksesta sekä työntekijän takaisinottovelvollisuudesta. 

Yksinomaan sunnuntaityöstä toisin sopimisen mahdollistaminen toisi noin 2000 uutta työpaikkaa. 

4. Automaattinen työlupa Suomessa valmistuneille opiskelijoille

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 20 000 ulkomaista opiskelijaa, jotka suorittavat tutkinnon.  Automaattisen  pysyvän  työluvan antaminen  tutkinnon suorittaneille EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille  lisäisi työllisyyttä noin  500–1000 työntekijällä. 

5. Oppisopimuksia lisättävä porrastamalla harjoittelupalkkoja vahvemmin 

Uusia  oppisopimuksia solmitaan vuosittain 50 000–60 000. Suuri osa oppisopimuksista johtaa työllistymiseen. Selvitysten mukaan yritykset olisivat halukkaita solmimaan enemmän oppisopimuksia, jos palkkauskäytäntö olisi joustavampi. 

Esimerkiksi 10 000 uuden oppisopimuksen voidaan arvioida johtavan  työllisyyden nousuun 3000–5000 työpaikalla.

6. Sosiaaliturvaa uudistettava 

Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen keino parantaa työllisyyttä olisi uudistaa sosiaaliturvaa. Tarvitaan uudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai se puuttuu.  

Tällä hetkellä yrityksen kärsivät työvoimapulasta, mikä hidastaa niiden kasvua.

– Tämän ohjelman toteuttaminen lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä noin 35 000–40 000 työpaikan verran. Jos sosiaaliturvan uudistaminen toteutettaisiin riittävän kunnianhimoisesti,  voisi työllisyyden nousu  olla merkittävästi suurempaa,  Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen summaa.

Lue koko lista keinoista yksityiskohtineen täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät tarjoaa hallitukselle budjettiriiheen kuuden kohdan listan keinoista, joilla työllisyyttä voi parantaa. Yksi kokonaisuus keskittyy työlainsäädännön joustavoittamiseen muun muassa paikallista sopimista lisäämällä.

Finngastro Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Markku Virtanen pitää nykytilannetta huonona ravintolayrittäjän kannalta. Virtanen pyörittää Finngastron kautta kolmea Teerenpeli-ravintolaa franchising-periaatteella.

– Nykytilanne on kaikkea muuta kuin joustava, hän sanoo.

– Ne ravintolat, jotka nyt ovat auki sunnuntaisin, pyritään miehittämään kuukausipalkkaisilla joilla on jo palkassaan sisällä sunnuntaikorvaukset ja tietty määrä ylityökorvauksia.

Käytäntö on Virtasen mukaan ongelmallinen, koska se voi lisätä eriarvoisuutta työpaikoilla.

– Työntekijöiden välinen epätasa-arvo voi lisääntyä, kun osa työntekijöistä ei koskaan pääse tekemään sunnuntaivuoroja, vaikka haluaisikin.

Virtanen on huomannut, että nykyisin etenkin yhä useampi nuori on valmis tekemään töitä sunnuntaisin.

– Taustalla on yhteiskunnan muutos. Nykyisin kaupat ja kauppakeskukset ovat auki jokaisena päivänä. Nuorelle sukupolvelle ei ole enää väliä, milloin vapaapäiviä pidetään. Siinä mielessä sunnuntai on menettänyt merkityksensä.

"Yhä useampi kokeilisi sunnuntaiaukioloa"

Virtasella on runsaasti kokemusta sunnuntaitöiden organisoinnista, sillä hän pyörittää kolmea Teerenpeli-ravintolaa. Niistä jokainen avaa ovensa puolilta päivin ja sulkee joko puoliltaöin tai kahdelta aamuyöllä, myös sunnuntaisin.

– Toiveeni hallitukselle on, että sunnuntaityöt neuvoteltaisiin jatkossa osaksi tuntipalkkaa. Olisi siis vain yksi tuntipalkka joka ei välitä siitä, minä päivänä työ tehdään. Tämä tarkoittaisi työnantajalle todennäköisesti sitä, että perustuntipalkkaa pitäisi hieman nostaa. Siihen minulla ei ole valmista sapluunaa.

Yrittäjä on vakuuttunut siitä, että sunnuntaikorvauksen poistuminen näkyisi ravintoloiden sunnuntaiaukiolojen lisääntymisenä.

– Nyt turistit ovat ihmeissään Helsingissä kun ravintolat ovat sunnuntaisin kiinni. Uskon, että muutoksella tämä ongelma vähenisi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalla pääset seuraamaan tavallisten yrittäjien arkea ja kuulet, millaisia uhrauksia yrittäminen voi vaatia.

Tunneyrittäjä-soittolistalle on koottu videotarinoita yrittäjistä, jotka kertovat rehellisesti ja avoimesti kameralle omasta työstään. Tunneyrittäjävideot ovat minidokumentteja, joiden tarkoituksena on tuoda esille näkökulmaa yrittämiseen ruohonjuuritasolta ja pintaa syvemmältä.

Kirkkonummelaisen Rebekka Lallin tarina vie vaikeuksien kautta voittoon. Nainen sairastui, teki konkurssin ja kaikki näytti jo menetetyltä kunnes uusi mahdollisuus koitti. Nykyisin Lalli voi hyvin ja pyörittää menestyksellisesti omaa crossfit-salia.

Tuoreimmassa jaksossa seurataan pölypussikauppias Petteri Sihvolan työpäivää joka alkaa kukonlaulun aikaan myyntikojun kasauksella. Yli 25 vuoden ajan imuritarvikkeita myynyt Sihvola kantaa huolta torikauppiaiden ikääntymisestä ja ylipäätään torikulttuurin tulevaisuudesta Suomessa.

Katso kaikki tunneyrittäjävideot täältä! Käy samalla tilaamassa Yrittäjien tubekanava, jolloin saat ilmoitukset uusista videoista.

Videot: Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 69 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Pelistriimejä seuraavat tuntevat Roosa Puontin paremmin Rosie Riverinä. Nainen on luonut uraa Suomessa vielä varsin uudella alalla. 

– Kolme vuotta sitten laitoin yrityksen pystyyn striimaamisen ympärille. Alussa Suomessa ei ollut vielä ketään, joka oli tehnyt tästä työn. Piti selvittää, miten se oikein onnistuu. Perustin striimaamisen ympärille osakeyhtiön, mutta pidin avoimena, että voin tehdä muutakin liiketoimintaa.

– Tällä hetkellä työnkuvani on olla tapahtumissa paikan päällä ja puhua elektronisesta urheilusta mahdollisimman paljon. Vähintään viitenä päivänä viikossa striimaan iltakuudesta jopa kahteen asti yöllä. Olen sosiaalinen ihminen, joten on kiva olla tapahtumissa etten olisi aina ruudun takana.

Yrityksen pyörittämisessä on ollut haasteellisinta se, että esimerkkiä samalla alalla toimivista yrityksistä ei ole. Mielessä on yrityksen kasvattaminen lähivuosina.

– Äskettäin palkkasin valokuvaajan, joka on aina matkoilla mukana. Aion myös kehittää Youtube-kanavaa ja teen yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa. Haluan tuoda tätä alaa entistä enemmän esille.

Tänä viikonloppuna Puonti osallistuu Tubecon 2019 -tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa.

– Tubecon on merkittävä siksi, että yritykset ja fanit pääsevät tapaamaan tekijöitä ja vaikuttajia, Puonti tiivistää.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi