Nuorten yrittäjien Yripodi for evripodi -podcast aloitti vastikään Supla-palvelussa. Podcast on eräänlainen jatkumo keväällä startanneelle Yrittäjän Podcastille.

– Yripodi for Evripodi tukee Yrittäjän Podcastia ja tuo esille yrittäjien tarinoita, uuden podcastin toinen isäntä, perintätoimisto Perintäritarin yrittäjä Juha Järvinen kertoo. Yripodi for evripodin toinen isäntä on juontaja-yrittäjä Harri Kolehmainen.

Järvisen mukaan podcastin tarkoituksena on kertoa mielenkiintoisia yrittäjätarinoita.

– Haluamme tuoda tarinoita yrittäjyyden eri aihepiirien ympärille. Julkisuudessa burnoutistaan puhunut Duudsoni Jarno Laasala kävi kertomassa jaksamisesta. Vastuullisuuden esikuva, Kotipizzan Antti Isokangas kertoo tulevassa perjantain jaksossa siitä, miten vastuullisuus heillä määritellään. Tarinat puhuttelevat ja niistä inspiroidumme eniten.

– Vierailijoiden kertomien tarinoiden avulla haluamme nostaa esille yrittäjyydessä arvostettavia aihealueita ja joka toinen viikko hörppäämämme päiväkahvit pureutuvat kunkin viikon ajankohtaisiin aiheisiin positiivisella ja humoristisella kulmalla, Järvinen jatkaa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuore Yksinyrittäjäbarometri kertoo karua kieltä suomalaisyritysten digitalisoitumisesta. Vaikka monessa suhteessa digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttö menee eteenpäin, osan suhteen kehitys on hidasta.

Esimerkiksi verkkokauppaa yrityksen ostoihin käyttää 26 prosenttia yksinyrittäjistä, mutta oma verkkokauppa on vain 9 prosentilla yksinyrittäjistä. Työllistävistä pk-yrityksistä ostoihini verkkokauppaa käyttää 41 prosenttia ja yrityksen myyntiin 16 prosenttia.

Toki kaikille yrityksille verkkokauppa ei ole luonteva osa omaa toimintaa. Siitä huolimatta prosenttiosuudet ovat pieniä.

Barometrin tuloksista käy ilmi, että digitalisoitumisen hyödyt ovat yrittäjille selvät ja mahdollisuuksia pidetään merkittävinä tai kohtailaisen merkittävinä.

– Digitalisaatio tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia yrityksen perustoimintojen tehostamiseen mutta myös itse tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Runsaudenpula aiheuttaa kuitenkin monelle yrittäjälle valinnan vaikeutta. Sopivan ratkaisun löytäminen on selvitystemme mukaan yksi isoimmista digi-investointien esteistä. Moni tukeutuukin hankintoja tehdessään yrittäjäkollegoiden neuvoihin, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä pohtii.

Koko ajattelu verkkokauppavetoiseksi

Verkkokauppa on tehokas tapa saada omille tuotteilleen laaja asiakaskunta ja oma osaaminen tiettäväksi suurelle yleisölle.

Loviisalainen pariskunta Meritta Viljakainen ja Andreas Ögård pyörittävät naisten alusvaatteita myyvää yritystä kahden kivijalkakaupan ja verkkokaupan kautta. Viljakainen osti yrityksen eläköityvältä yrittäjältä vuonna 2004. Ögård on ollut MerittaBra-yrityksessä mukana täyspäiväisesti vuodesta 2010.

Sittemmin loviisalaisyritys on kasvanut kansainväliseksi verkkokaupan ansiosta.

– Liikevaihdostamme 70–80 prosenttia tulee nykyään verkkokaupan kautta. Koko ajattelumme on muuttunut niin, että olemme verkkokauppa, jolla on kaksi kivijalkakauppaa, Loviisassa ja Kotkassa, Ögård kertoo.

Suomi on edelleen yrityksen päämarkkina, mutta yrittäjät haluavat myydä tuotteita koko pohjoismaiselle markkinalle. Paketteja on kuitenkin lähtenyt myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.

– Kaupankäynti muuttuu. Ihmiset haluavat ostaa verkosta. Verkkokauppa on ollut aivan ratkaisevassa asemassa meille tässä kaupankäynnin murroksessa, Ögård sanoo. Hän on myös Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja.

Lisäkauppa vaatii työpanosta

Ögård muistuttaa, että verkkokauppa ei ole tekniikkaprojekti. Palveluna ostettavia verkkokauppoja on tarjolla, ja niiden kautta pääsee hyvin alkuun. Liiketoiminnan kasvaessa myös vaatimukset kasvavat.

– Yrittäjän täytyy kuitenkin ymmärtää, mitä on ostamassa, eli työtä se vaatii. Ylipäätään verkkokauppaan täytyy suhtautua niin kuin olisi yksi kauppa lisää. Se vaatii työpanosta ja esimerkiksi jatkuvaa päivitystä, Ögård sanoo.

Apua löytyy esimerkiksi Yrittäjien koulutuksista, toimialajärjestöiltä ja eri palveluntarjoajilta. Ögård suosittelee myös Facebookin verkkokauppa- ja yrittäjäryhmissä kysymistä, sillä muut auttavat mielellään. Työ on kuitenkin tehtävä itse.

Ei luotisuoraa reittiä onnistumiseen

Ilman mutkia MerittaBrakaan ei ole selvinnyt. Esimerkiksi satsaukset uusiin maihin ja kokeilut kumppanuusalustojen, kuten hintavertailupalveluiden kanssa, ovat vaatineet opettelua.

– Matka kansainvälisille markkinoille ei ole ollut luotisuora ja kumppanuusalustojen kohdalla totesimme, että ne eivät ole meitä varten. Yrittäjän täytyy laskea, kestääkö katteet ja riittääkö oma aika kaikkeen työhön, mitä eri palvelut vaativat, Ögård sanoo.

Verkkokaupan hallinnointi vaatii esimerkiksi varaston hallinnointia sekä eri maissa kieliversioita ja paikallisten maksutapojen ja valuuttojen lisäämistä.

– Verkkokauppa ei ole kummitus, vaan osa normaalia elämää. On vain kauppaa eri kanavissa. Verkkokauppa on tie uusiin vientiyrityksiin ja Suomi elää viennistä. Ruotsissa ollaan Suomea edellä tässä suhteessa, mutta sielläkin ollaan vielä alkutekijöissä, Ögård sanoo.

Verkkopalvelut tuovat lisäulottuvuuksia perinteiseenkin toimintaan

Verkkokaupan lisäksi digitaalisten kanavien ja alustojen käyttö palveluiden jakelussa ja markkinoinnissa on vielä pientä. Yksinyrittäjistä 4 prosenttia ja pk-yrityksistä 15 prosenttia käyttävät digitaalisia kanavia ja alustoja.

– Verkko tuo perinteisiinkin palveluihin ja tuotteisiin lisäulottuvuuksia. Esimerkiksi ajanvaraus verkossa kerryttää samalla asiakasrekisteriä, jonka avulla voi kohdentaa markkinointia sekä kehittää lisäpalveluita ja raportointia. Näin asiakassuhde monimuotoistuu. Suomessa jo lähes 90 prosenttia väestöstä käyttää internetiä ja verkossa mobiililaitteilla tehtävien ostosten määrä kasvaa jatkuvasti. Ruokakauppakin on vähitellen siirtymässä verkkokaupan piiriin, Joonas Mikkilä muistuttaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Loimaalaisen henkilönostimia vuokraavan Pasi Markulan yritys on pärjännyt ilman verkkosivuja perustamisestaan lähtien.

– Yrityksellä on ainoastaan Fonectan palvelu, jossa on yhteystiedot. Verkkosivuja ei ole yksikään asiakas koskaan kysellyt.

Markulan kaltaisia yrittäjiä on Suomessa paljon. Pk-yritysbarometrin mukaan verkkosivujen käyttö vaihtelee selvästi henkilöstömäärän mukaan. Alle viiden henkilön yrityksissä vain 63 prosenttia on panostanut kotisivujen luomiseen. Sosiaalisessa mediassa toimii kaikista yrityksistä 56 prosenttia. Tutustu barometriin tarkemmin täällä.

Barometrin mukaan kaikista yrityksistä 74 prosentilla on käytössään verkkosivut. Teollisuudessa ja kaupan alalla niiden hyödyntäminen on yleisintä. Etenkin kasvuhakuisilla yrityksillä omat kotisivut ovat keskeinen osa näkyvyyttä.

– Pk-yrityksen digitalisoituminen etenee tyypillisesti suurten yksittäisten harppausten sijaan pienin tasaisin askelin, jotka yhdessä tuottavat yritykselle tehokkuutta ja asiakkaille parempia tuotteita ja palveluita. Monien digi-investointien hyödyt näyttäytyvät näin vasta pidemmällä aikavälillä, toteaa Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

"Kaikki asiakkaat 30 kilometrin säteellä"

Pasi Markula on yksinyrittäjä, joka vuokraa henkilönostimia maatilayrittäjyyden sivubisneksenä. Tällä hetkellä vuokralla on viisi nostinta. Useimmiten Markula kuljettaa vuokratun nostimen itse asiakkaan luo. Hän pyörittää sivutoimisesti myös pakohuoneyritystä, jolle verkkosivut on tehty. Nostokonetoiminnalle hän ei näe verkkosivuista suurta etua. 

 – Ainakin tähän asti tämä oma ratkaisu on toiminut. Yrityksen alkuvaiheessa 25 vuotta sitten rahaa tuli laitettua kaikenlaisiin mainoksiin. Kotisivujakin tarjottiin, loimaalaisyrittäjä kertoo.

– Yritykseni toiminta on niin paikallista ja kyseessä on erikoisala. Kaikki asiakkaani ovat 30 kilometrin säteellä. Nostimia ei tulla hakemaan kovin kaukaa. Seuraava alan yrittäjä löytyy 40-50 kilometrin päästä.

"Toivon yhteydenottoja puhelimitse"

Markula ei ole tehnyt tarkkaa asiakastutkimusta, mutta hän uskoo, että suurin osa asiakkaista tulee Googlen ja Facebookin kautta.

– Facebook on toiminut omalla kohdallani hyvin. Siellä voin kertoa saman tien, jos joku koneista on ollut 10-vuotiskatsastuksessa tai jos hankin uutta kalustoa. Pääasiallisesti toivon asiakkailta yhteydenottoja puhelimitse, koska kunkin asiakkaan tarve on hyvä käydä läpi ennen vuokrausta.

Joonas Mikkilä uskoo, että monessa tapauksessa verkkosivut tuovat lisäarvoa yritykselle.

– Verkko olisi viimeistään nyt nähtävä luonnollisena osana jokaisen yrityksen toimintaa. Joillekin se on ensisijainen kaupankäynnin kanava, toisille taas väylä muovata brändiä, tavoittaa asiakkaita tai rakentaa uusia palveluita perinteisten oheen. Se, rakentaako yritys verkkotoimintansa kotisivujen, sosiaalisen median, kauppa- tai innovaatioalustojen, hakukonenäkyvyyden tai näiden yhdistelmien varaan, riippuu yrityksen tavoitteista ja resursseista.

– Suomalainen pk-yrityskenttä on kehityksen verkkaudesta huolimatta digitalisaatiossa eurooppalaista kärkeä. Laakereille ei kuitenkaan auta jäädä lepäämään. Teknologia avaa ovia uudelle liiketoiminnalle, mutta tekee samalla yritysten välisestä kilpailusta entistä kansainvälisempää, Mikkilä muistuttaa.   

Kuva: Pasi Markulan kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kodin tekstiilien valmistaja Lapuan Kankurit ja heidän pitkäaikainen maahantuojansa avasivat ensimmäisen lippulaivamyymälänsä Tokion Omotesandoon lokakuun alussa. Myymälän avulla Lapuan Kankurit haluaa vahvistaa jalansijaansa Japanissa ja tuoda yrityksensä arvot ja elämäntapa lähemmäksi kuluttajia.

– Japani on meille merkittävä markkina-alue, ja meillä on täällä ammattitaitoinen maahantuoja sekä useita luotettavia yhteistyökumppaneita. Lapuan Kankurit avasi shop-in-shop -myymälän Futago Tamagawan Slowhouse-myymälään kaksi vuotta sitten, ja se on otettu hyvin vastaan. Nyt meille avautui loistava tilaisuus saada Lapuan Kankurit -kivijalkamyymälä Omotesandon arvostetulle alueelle, kertoo Lapuan Kankureiden markkinointipäällikkö Jaana Hjelt.

Lapuan Kankurit on tehnyt Japanin markkinoille menemiseksi pitkällistä työtä. Valmistelut aloitettiin 10 vuotta sitten tosissaan. Tarkasti valitut jälleenmyyjät, messut, pop-up- ja shop-in-shopit ovat olleet tärkeää brändinrakennuksen pohjatyötä.

– Jälleenmyyjät valikoivat oman osansa ja ovat olleet tärkeä osa brändinrakennustyötä, mutta omalla kaupalla saamme brändin kokonaisvaltaisesti esiin, Hjelt sanoo.

Tekstiilialalla brändin eteen tehtävä työtä ei voi Hjeltin mukaan korostaa liikaa. Esimerkiksi jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden valinnassa täytyy olla todella tarkka. Heillä täytyy olla sama käsitys ja arvomaailma ja halua tehdä brändin eteen työtä sekä kontaktit toimialan sisällä kunnossa.

Lapuan Kankureiden japanilainen yhteistyökumppani Biotope on tehnyt paljon töitä uuden myymälän ja markkinoinnin eteen. Lapuan Kankureilla on Japanissa laaja jälleenmyyjäverkosto ja hyvä näkyvyys lehdistössä.

Hyvän yhteistyökumppanin valinta on tärkeää myös toisesta syystä.

– Olemme olleet tarkkoja siitä, kuka meitä myy. Sen ansiosta voimme pitää yllä tiettyä hintatasoa. Olemme sanoneet ei todella isoille tilauksille, jos olemme päätelleet, että ne toimijat toisivat tuotteemme Japanin markkinoille muita reittejä ja myisivät tuotteitamme halvemmalla. Tällainen parallel importer voi murentaa meidän brändimme uskottavuutta ja heikentää jälleenmyyjiemme toimintaedellytyksiä, Hjelt sanoo.

Hän varoittaa vauhtisokeudesta ja kehottaa kansainvälistyviä yrityksiä miettimään kasvuaskeliaan.

– Täytyy ottaa itsensä kokoisia askelia, sekä arvioida tilannetta tätä kautta pidemmälle tulevaan.

Varovaista kasvua

Hjelt otti Lapuan Kankureiden yrittäjänä hoitaakseen 1990-luvun lamassa miehensä Eskon kanssa, jonka isoisän ja isän rakentamaa perintöä pariskunta jatkoi. He ovat kasvun suhteen varovaisia, sillä he ovat nähneet, kuinka syvällä yritys on käynyt.

Nykyään yrityksen liikevaihto on 5,5 miljoonaa euroa, josta puolet tulee viennistä Japanin lisäksi Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin Kiinaan.

– Olemme aika varovaisia yrittäjiä siinä suhteessa. Meillä on aina varasuunnitelmia ja monta tukijalkaa. Vienti oli aloittaessamme olematonta. Kasvua Yhdysvaltoihin ja Kiinaan olemme jarrutelleet, koska valmistajana kasvukykymme on rajallinen. Meillä on hyvä asiakaskunta, jossa on vielä kasvupotentiaalia, Hjelt kertoo.

Pyyhetesti ja suomalaista kulttuuria tarjolla

Trendikäs Omotesando on vain kävelymatkan päässä Tokion keskeisimmästä ostosalueesta, Shibyasta. Alueella toimii myös muita suomalaisbrändejä, kuten Marimekko ja Artek.

Lapuan Kankureiden oman tuotevalikoiman lisäksi myös muita suomalaisia lifestyle-tuotteita. Myymälässä on muun muassa käsienpesuallas, jotta erilaisia pyyhelaatuja pääsee testailemaan.

Konseptimyymälässä järjestetään kuukausittaisia tapahtumia, joissa esitellään Lapuan Kankureiden tuotteiden, historian, valmistuksen ja suunnittelijoiden lisäksi myös suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria.

Japanissa arvostetaan Lapuan Kankureiden tuotteiden laatua, tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Myös Lapuan Kankureiden pitkä historia suomalaisena perheyrityksenä sekä menestyksekäs yhteistyö nuorten suunnittelijoiden kanssa kiinnostavat japanilaisia.

Hjelt toteaa, että japanilaisia ja suomalaisia yhdistää samankaltainen estetiikantaju ja arvostus luontoa ja luonnonmateriaaleja kohtaa.

– Japanissa on valtava etu olla suomalainen yritys! En ole vielä ollut sellaisessa paikassa, jos sitä ei ylistettäisi. Se on aivan käsittämätöntä ja suuri etulyöntiasema. Jos muualla Aasiassa skandinaavisuus on valtti, Japanissa se on nimenomaan Suomi. Kannustan kyllä kansainvälistymistä Japaniin, Hjelt sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääasiassa pieniin yrityksiin. Samaan aikaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 50 000:lla. Heitä on koko yrittäjäkunnasta jo noin kaksi kolmasosaa, parisataa tuhatta. Työelämä on kaiken kaikkiaan muuttumassa entistä enemmän pienyritys- ja yrittäjäpainotteisemmaksi.

Edellä mainittuun liittyen opetusministeri Li Andersson on päättänyt kutsua Suomen Yrittäjät opetusministeriön asettamaan työmarkkinajärjestöjen jatkuvan oppimisen työryhmään.

– Työn murros on ilmiö, johon suomalaisen yhteiskunnan täytyy etsiä vastauksia yhdessä. Sen myötä osaamisvaatimukset ovat kasvussa alalla kuin alalla ja tarve päivittää osaamista läpi työuran kasvaa nyt nopeasti, sanoo Andersson.

– On tärkeää, että myös pienissä yrityksissä ja yksityisyrittäjinä työskentelevät voivat päivittää osaamistaan. Usein esteenä työn ohella tapahtuvalle osaamisen päivittämiselle on tiivistettynä raha tai aika. Toivon, että löydämme molempiin ratkaisuja, jotka sopivat pienten yritysten ja yksityisyrittäjien tarpeisiin, Andersson toteaa.

– Esitän Suomen Yrittäjien osallistumista jatkuvan oppimisen työmarkkinajärjestöjen työryhmän toimintaan ja asia käsitellään työryhmän ensimmäisessä kokouksessa, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Pk-yrityksissä koulutusresurssien puutetta

Ministeri Andersson haluaa Yrittäjien tuovan työryhmään ennen kaikkea pk-yrityskentän tuntemusta. Hän nostaa esiin merkittävän ongelman: yli 40 % suomalaisista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen kasvun rajoitteeksi.

– PK-sektorin yrityksissä myös panostetaan vähemmän henkilöstön koulutukseen, johtuen resurssien puutteesta. Suomalainen yritysmaailma ja hallitus jakavat tavoitteen suomalaisten osaamistason nostamisesta. Nyt on tärkeää löytää yhdessä keinot tavoitteen saavuttamiseksi, Andersson sanoo.

– Näen asian myös niin, että jos pienemmissä yrityksissä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle, se hankaloittaa niiden työvoiman saatavuutta suhteessa isompiin yrityksiin.

Miten pienimmät yritykset ja yksinyrittäjät pitää huomioida jatkuvan oppimisen uudistuksessa?

– Tämä ratkaistaan työryhmän työn aikana, en halua tässä vaiheessa rajata työryhmän mahdollisuuksia ja luovuutta. Keskeistä on kuitenkin huomioida, miltä työmarkkinat Suomessa tänä päivänä näyttävät: työntekijöiden ja työllistävien työnantajien ohella esimerkiksi itsensä työllistäminen on kasvanut erittäin paljon.

Li Anderssonin mukaan tärkeimmät tavoitteet jatkuvan oppimisen työryhmien työlle ovat, että koulutukselle ja kouluttautumiselle luodaan erilaisia opinpolkuja ja rakenteita, jotka aidosti mahdollistavat etenkin eniten koulutuksen tarpeessa olevien hakeutumista eri koulutusten piiriin.

– Tällä hetkellä aikuisiän opinnot kasaantuvat paljolti jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, Andersson toteaa.

Digitalisaatiolle kouluarvosana 8

Li Anderssonin mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne digitalisaatiossa on varsin hyvä ja kehitystä on tapahtunut myös aivan viime vuosina.

– On kuitenkin selvää, että myös parantamisen varaa on. Siksi annan Suomen digitalisaation tasoa kuvaavaksi arvosanaksi kehityskelpoisen kahdeksikon.

– Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa usein varsin korkealle. Yrityksemme ovat kilpailukykyisiä ja digitaaliset ratkaisut ovat laajasti käytössä, ministeri huomauttaa.

Myös tekoälyn hyödyntämiseen on lähdetty Suomessa aktiivisesti. Julkishallintokin on päässyt digitalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa hyvään alkuun.

– Esimerkiksi Kelassa ja Verohallinnossa on pohdittu digitalisaation mahdollisuuksia varsin laajasti, muun muassa ennakoivien julkisten palveluiden näkökulmasta. Kirittävää kuitenkin on. Suomi ja Eurooppa ovat Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä, Andersson toteaa.

Miten kaikki pidetään mukana?

– Myös digitalisaation kohdalla keskeinen kysymys on, miten onnistumme pitämään kaikki mukana, ministeri Andersson pohtii.

Hän huomauttaa, että digitalisaation mukanaan tuomat muutokset työhön tarkoittavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja suomalaisten perusdigitaidoista löytyy merkittäviä puutteita erityisesti vanhemmista ikäluokista.

– Toivon jatkuvan oppimisen työryhmän löytävän vastauksia digitalisaation mukanaan tuomiin osaamishaasteisiin.

Vanhoja ammatteja häviää, mutta uusia tulee tilalle. Mitkä voisivat olla Suomen painopisteitä tässä kehityksessä? Kuinka hyvin tätä voidaan ohjata ja ennakoida, eikä pelkästään yrittää sopeutua?

– Uskon itse, että ilmastonmuutos ja digitalisaatio asettavat tulevaisuudessa suurimmat liiketoiminnan reunaehdot. 2020-luvun uudistavan elinkeinopolitiikan on pystyttävä luomaan investointeja nämä reunaehdot huomioiden ja hyödyntäen.

– Uskon, että tulevaisuuden menestys ja arvonluonti on siitä kiinni, miten nopeasti Suomi sisäistää digitalisaation ja ilmastonmuutoksen väliin muodostuvan pelikentän, Andersson sanoo.

Hän painottaa, että osana työelämän uudistusta ja teknologian kehitystä on tärkeää myös varata riittävän nopealla aikavälillä riittävä rahoitus TKI-investointien nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:stä.

– Tähän pyrkiessä on huomioitava, että merkittävä osa kaikista tämänhetkisistä yritystuista estävät yritysten uudistumista. Pidän järkevänä, että TKI-rahoitusta yritettäisiin hakea merkittävissä määrin uudistumista ehkäiseviä yritystuista, Andersson sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 131 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Maskun Talotekniikkatiimin yrittäjä Mika Nikula nimeää omassa yrityksessään työllistämisen ongelmakohdiksi kaksi asiaa: Osaavan työvoiman löytämisen ja paikallisen sopimisen mahdollisuuden.

– Varsinais-Suomessa on nuoria ja vanhempia tekijöitä, mutta meiltä puuttuu välistä yksi ikäluokka osaavaa porukkaa. Nuoria on tulossa, mutta heidän osaamisensa ei ole suoraan koulusta sillä tasolla, että heitä voisi laittaa työmaalle ilma ohjausta. Olemme kouluttaneet itsekin oppisopimuksella, mutta siinäkin tulee raja vastaa, kuinka monta voi laittaa kokeneemman asentajan matkaan, Nikula kertoo.

Hän toimii myös Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja Maskun Yrittäjien puheenjohtajana.

Nikula ei ole ajatuksineen yksin. Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjät ovat valmiita työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Kyselyssä yrittäjät yrittäjät kertovat työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi mikroyrityksissä helpompaa (46 prosenttia), työehdoista voisi sopia enemmän paikallisesti (39 prosenttia) ja pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja (35 prosenttia).

Turun seutu on kasvukeskusta, jossa isojakin rakennushankkeita riittää. Nikula arvioi, että hän voisi palkata 3– 5 työntekijää lisää, jos osaavia tekijöitä löytyisi.

Joustamaton työehtosopimus vaikeuttaa työllistämistä

Rakennusalan työllistämistä vaikeuttaa myös konservatiivinen perinne ja joustamaton työehtosopimus.

– Palkkausehdot ovat jäykät. Alalla toimitaan urakkapalkalla ja TES on niin tarkkaan määritelty, että emme voi sopia toisin. Se on hankalaa, kun alan pitäisi myös kehittyä, Nikula sanoo.

Hänen mukaansa myös työntekijät ovat asiasta samaa mieltä. Jäykkä TES ei salli poikkeamista, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat siitä poiketa.

– Esimerkiksi työmaalla tavaran kantaminen kuuluu urakkasopimukseen, mutta ei ole järkevää pistää ammattitaitoista putkiasentajaa kantamaan tavaraa, kun sitä varten voitaisiin palkata joku muu. Kantamisen osuutta ei voida kuitenkaan erotella urakkapalkasta ja näin ollen samasta työstä maksettaisiin palkkaa kahdelle, Nikula kertoo.

Fysioterapeuttien vaatimustaso julkisissa hankinnoissa syrjii naisia

Salpakankaan lääkintävoimistelu ei paini työehtosopimuksen ehtojen kanssa, koska alalla ei sellaista ole. Yrittäjä Kirsi Miss toteaa, että Yrittäjägallupin vastausvaihtoehdoista yksikään ei kosketa hänen alaansa suoraan. Se ei tarkoita, etteikö esteitä työllistämiselle olisi.

– Meidän alalla esteet tulevat siitä, että julkista palvelutuotantoa ei ole avattu kilpailutukselle. Vaatimustaso työntekijöille on kova, eli ei kannattaisi palkata vastavalmistunutta, koska tämän työkokemus ei riitä. Pätevän työvoiman saatavuus on sitä kautta meille ongelma, Miss kommentoi.

Julkisiin hankintoihin osallistuvien terapeuttien ammattitaitoa ja kokemusta pisteytetään. Täydet pisteet saa, jos on ollut alalla 15,5 vuotta. Työkokemusta verottavat pitkät sairauslomat ja vanhempainvapaat. Miss tiimeineen on kuitenkin pärjännyt kilpailutuksissa ”ihan hyvin”.

– Nykysysteemi sortaa vastavalmistuneita ja naisia, sillä äitiyslomat verottavat pisteitä. Yksin saisin täydet pisteet kaikesta, mutta työntekijöiden kanssa kokonaispisteytys laskee. Työnantaja myös pakotetaan kysymään pitkistä sairauslomista, Miss sanoo.

Paikallinen sopiminen parantaisi mahdollisuuksia vastata kilpailuun

Lahdessa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä pidetty Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii vaikuttavia uudistuksia työmarkkinoille. Edellinen hallitus helpotti työllistämistä hieman höllentämällä irtisanomisen kriteerejä.

– Uusi lainsäädäntö helpottaa jonkun verran työllistämistä, mutta yrittäjät eivät koe muutosta riittäväksi, Suomen Yrittäjien Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Lakimuutoksen jälkeenkin irtisanomissyyn pitää olla ”asiallinen ja painava”. 

– Suomen kilpailijamaissa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että pätevä syy riittää. Irtisanomisen keventäminen mikroyrityksissä voisi tuoda tuntuvasti uusia työpaikkoja, Mäkynen sanoo.

Myös työehdoista ja työajoista sopiminen työpaikkatasolla helpottaisi kyselyn perusteella työllistämistä. 

– Paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi yritysten mahdollisuuksia vastata kilpailuun ja palvella asiakkaitaan. Se olisi tehokas tapa lisätä työn kysyntää. Paikallista sopimista pitää edistää sekä työehtosopimus- että lakimuutoksin, Mäkynen sanoo.

Kantar TNS kysyi yrittäjiltä työllistämisen esteistä Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1006 yrittäjää.

Hallituksen työllisyystavoitteeseen tarvitaan pk-yrittäjät mukaan

Suomen Yrittäjien liittokokous tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. 

– Jotta se voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään, Mäkynen muistuttaa.

– Toimenpiteitä tarvitaan pian, ja niiden on oltava vaikuttavia. Hallituksen on syytä edetä nopeasti. Muuten talouspolitiikan pohja pettää, Mäkynen avaa liittokokouksen linjaa.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Samsung Galaxy Foldin piti alun perin tulla myyntiin huhtikuun lopussa Yhdysvalloissa ja hieman myöhemmin toukokuussa. Suunnitelmat kariutuivat, kun laitteessa havaittiin käytön aikaisia rikkoutumisia.

Nyt laitteen heikkoudet on korjattu ja Foldin myynti on alkanut muun muassa Suomessa. Taittuvanäyttöisen puhelimen saa itselleen 2100 eurolla. Hintaan sisältyvät langattomat Galaxy Buds -kuulokkeet, suojakuoret ja 12 kuukauden lisäturva.

Tutustuimme uutuuslaitteeseen parhaillaan Lahdessa käynnissä olevilla Yrittäjäpäivillä, jossa se on kokeiltavana Elisan osastolla.

Samsung on tehnyt muutoksia laitetta suojaavaan pintakerrokseen, joka ylettyy nyt näytönreunusten alle. Aikaisemmin osa testikäyttäjistä kuvitteli, että kalvo poistetaan puhelimen käyttöönoton yhteydessä. Samalla valmistaja on vahvistanut Foldin ylä- ja alapäätyjä suojaavilla osilla.

Yrittäjäsanomien haastattelema Samsungin tuotekouluttaja Antti Tuurala painottaa oheisella videolla, ettei Foldia ole luokiteltu kestämään kosteutta eikä sen näyttö välttämättä kestä esimerkiksi terävän kynnen painallusta.

Suljettuna Galaxy Fold on tarkoitettu ennen kaikkea ilmoitusten tarkastelemiseen ja viestien kirjoittamiseen. Avattuna näyttö kasvaa 7,3-tuumaiseksi ja näytölle voi avata useita samanaikaisia ikkunoita. Kannen avaus siirtää pienemmällä näytöllä käytetyn sovelluksen automaattisesti suuremmalle näytölle. Laitteen pääkameran kennossa on 12 megapikseliä.

Foldiin on integroitu kuusi kameraa. Niiden ansiosta kamera on käytettävissä kaikissa asennoissa. Sormenjälkilukija on sijoitettu Foldin oikeaan kylkeen.

Teksti, video ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat parhaillaan käynnissä Lahden Messukeskuksessa. Yrittäjämediat haastattelee tapahtuman aikana yrittäjiä eri puolilta Suomea. Haastattelut julkaistaan suorina striimauksina Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla.

Perjantaina kameran eteen asteli muun muassa Kajaanin Tilitaito Oy:n yrittäjä Timo Leppänen, jolla on pitkä kokemus alalta.

Leppänen on ollut perheyrityksessä töissä valmistumisestaan lähtien. 90-luvulla hän otti yrityksessä vetovastuun vaimonsa kanssa.

– Digitalisaatio on ollut tällä alalla merkittävä muutos. Meidän yrityksemme on ollut koko ajan kehityksen kärjessä, aikanaan olimme ensimmäisiä siirtämässä asiakkaiden tietoja ATK-järjestelmään. Vaikka digitalisaatio yleistyy, silti   jonkun täytyy hoitaa laskeminen.

Katso lisää Leppäsen kuulumisia oheiselta videolta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sosiaalisen median ammattilainen ja Talouselämä -lehden toimittaja Elina Lappalainen on sitä mieltä, että yrittäjän on näyttävä sosiaalisessa mediassa.

– Jos te ette ole vielä siellä, hopihopi, koska asiakkaanne ovat, Lahdessa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä puhunut Lappalainen sanoo.

Hänen yrittäjä somessa -luentonsa sisälsi runsaasti esimerkkejä, joiden mukaan sosiaalisen median viestit leviävät laajemmalle henkilöbrändien kuin yritysprofiilien kautta.

Yrittäjäyleisöä Lappalainen neuvoi rentoutumaan sosiaalisessa mediassa.

– Virheiden pelko on turhaa. Arkipäiväistäkää ajatuksenne esimerkiksi videoista – instavideon voi tehdä jokainen, jolla on puhelimessaan videotoiminto, eikä brändi-sanastakaan tarvitse välittää. Avoimuus, aitous ja johdonmukaisuus on tärkeämpää, Lappalainen korosti.

Ei pönöttämistä vaan mukanaloa

Hänestä Yleisradion Merja Ylä-Anttila, Supercellin Ilkka Paananen ja Osuuspankin Timo Ritakallio ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka johtaja voi toimia viestijänä.

– Ajattelen, että moderniin johtajuuteen kuuluu se, että johtaa myös viestimällä.

Omasta johtamistavasta kannattaa puhua julkisesti, ei vain yrityksen sisäisten kanavien kautta.

– Esimerkiksi OP:n Ritakallio ei jätä uusien palvelujen esittelyä vain OP:n asiantuntijoille, vaan hän vie niiden pariin omat someseuraajansa.

Onnistuessaan sosiaalisen median viesti voi nousta valtamedian uutiseksi.

– Kun Ilkka Paananen twiittaa, twiitti voi nousta valtamediaan. Hänen twiittinsä tavoittavat pelkästään somekanavissa parhaillaan satojatuhansia Supercellin liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä henkilöitä.

Mikäli johtaja näyttää sosiaalisessa mediassa kokonaisena, inhimillisenä ihmisenä, hän kasvattaa sekä henkilöbändiään että niin sanottua luottamuspääomaansa.

– Johtajan ei ole pakko pönöttää tai olla kaukana, vaan esimeriksi Yleisradion Merja Ylä-Anttila on ihanan välitön.

LinkedIn -palvelua ei osata aina hyödyntää 

Lappalaisen mukaan vuorovaikutus on somessa ehdottoman tärkeää. Kiinnostavuus syntyy paketista, johon kuuluu läsnäoloa ja kommentointia. Pelkkä yrityssisältöjen jakamien ei riitä.

Facebook on yrittäjille jo arkea, mutta Twitterissä ja LinkedIn -palvelussa yrittäjillä riittää petrattavaa. Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan yrittäjistä vain 27 prosenttia on LinkedInissä, vaikka kanavan suosio on nousussa.

– Se on paitsi hyvä ammatillinen keskustelupaikka, myös markkinointi- ja myyntikanava, Lappalainen vinkkaa.

Hän muistuttaa, että palvelussa ollaan ammatillisesti positiivisessa mielessä esillä.

– Sitä kautta löytää kumppaneita ja asiakkaita, mutta lisäksi kannattaa muistaa, että päättäjistä yli puolet on tavoitettavissa LinkedInin kautta.

LinkedIn saa Lappalaiselta kehuja siksikin, että palvelussa ollaan positiivisessa mielessä esillä ja postaukset näkyvät pitkään.

– LinkedIn ei vaadi yhtä paljon läsnäoloa kuin vaikkapa aktiivisuus Twitterissä. Riittää, että postauksen tekee vaikkapa kerran viikossa.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäpäivillä Lahdessa puhunut energiayhtiö ST1:n perustaja Mika Anttonen kiteytti kahteen sanaan oman yrityksensä tärkeimmän päivittäisen tehtävän.

– Vahva kassavirta. Vain silloin voi tehdä jotain muiden hyväksi.

Heti perään hän lisäsi, että ilman arvoja ja tarkoitusta on vaikea jaksaa aloittaa työt joka aamu. 

– Jos haluaa saada jotain merkityksellistä aikaan, on hienoa, jos pystyy kiteyttämään yrityksen merkityksen yhteen lauseeseen. Mutta ennen kuin alkaa miettiä maailman pelastusta, täytyy pitää huolta omasta yrityksestä. Vain vahvan kassavirran omaava yritys pystyy tekemään tärkeitä päätöksiä yhteiskunnan hyväksi.

Anttonen ei ole aina ollut yhtä hyvässä tilanteessa kuin nyt. Silloin tasainen kassavirta oli huomattavasti tiukemmassa.

– Olen itsekin ollut tilanteessa, että pankinjohtajalle ei riittänyt mikään. Muistan kysyneeni erään kerran, haluaako hän vielä kalsarit. Ei halunnut.

– Tärkeintä on pitää huolta omasta yrityksestä, työllistää ja maksaa veroja, jotta voidaan pitää yllä terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Anttonen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen miettiminen päivittäisessä toiminnassa ei ole mahdollista läheskään kaikille yrityksille.

– Siinä vaiheessa kuin aloin toimia itse näin, minulla oli jo ihan kunnon elintaso. Ei tarvinnut miettiä kaupassa, ostanko kabanossia vain campingia. Pystyin ostamaan kabanossia. Olen siis käynyt läpi tilanteen, että ei tarvinnut miettiä joka päivä maailman parantamista. Tärkeintä on saada sitä ennen oma yritys kuntoon.

"Tätä ongelmaa startupit eivät ratkaise"

Anttosen mukaan energia-alan on itse luotava ratkaisuja ilmastotekojen eteen.

– Tätä ongelmaa startupit eivät ratkaise. Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta maapallon väkiluku on ympäristöongelmien juurisyy. Syntyvyydestä on kuitenkin vaikea puhua osin inhimillisistä syistä. Jos kyse olisi jostain eläimestä, ongelmaan olisi jo puututtu.

Anttosen mukaan ei ole käytännössä mahdollista sijoittaa uusiutuvaan energiaan niin suuria rahamääriä kuin mitä pitäisi, jotta nykyinen ilmastotavoite saavutetaan.

– Emme yksinkertaisesti pysty investoimaan sellaisia rahamääriä, koska se merkitsisi talouden romahdusta. Se on sama asia jos sanoisin työntekijöille, että nyt pitää tsempata niin että jokainen juoksee ensi kesänä satasen alle 5 sekuntiin. Meillä ei esimerkiksi ole paikkoja tuulivoimalle sitä määrää mitä tarvitsemme eikä niitä kytkentöjä nykyiseen sähköjärjestelmään. 

Anttonen lyttää ainakin osittain biopolttoaineet, joista on povattu yhtä ratkaisua ilmastonmuutokseen.

– Biopolttoaineet eivät ole ratkaisu mihinkään. Otetaan esimerkiksi lentoliikenne. Koko maapallolta löytyy 3-4 miljoonaa tonnia käytettävissä olevia bioraaka-aineita lentokoneiden käyttöön. Pelkästään viime vuonna lentoliikenteen polttoaineen kulutus kasvoi 13,5 miljoonaa tonnia.

Merkittävimpänä ratkaisuna hän pitää maapallon metsittämistä.

– Se tarkoittaa, että Saharan kokoinen alue pitäisi metsittää. Sen kokoisia alueita kyllä löytyy. Samalla tukisimme afrikkalaisten elämää ja ehkäisisimme tulevaisuudessa uhkaavaa pakolaisvirtaa. Afrikassa väestön määrä kasvaa 30 miljoonalla joka vuosi.

Metsittäminen on Anttosen mukaan ensiarvoisen tärkeää, koska ilmakehässä on miljardeja tonneja hiiltä, joka sieltä pitäisi saada pois.

– Ainoa tapa saada se takaisin maaperään on luonnon oma keino eli fotosynteesi.

"Surullista että lapset ahdistuvat"

Anttonen on seurannut läheltä nuoremman polven ahdistuneisuutta ilmastoasioista.

– On surullinen asia, että lapset ahdistuvat. Se ei millään tavalla edistä tätä asiaa. Itselläni on kolme lasta, joista yksi on vielä koulussa. Nuorimmainen tuli kerran koulusta ja kysyi, koska talomme jää veden alle.

Yleisölle Anttonen korosti, että ahdistuminen ei ratkaise ongelmia.

– Tässä täytyisi nyt kaikkien laittaa vähän jäitä hattuun. Maapallo ei tule tuhoutumaan. Voi tulla luonnonkriisejä, joissa ihmisten määrä vähenee. Meidän on uskottava siihen, että pystymme hoitamaan asian rauhanomaisesti. Jos menetämme tulevaisuudenuskomme, emme ole toimintakykyisiä hoitamaan itse ongelmaa.

Lataa Yrittäjien ilmasto-opas täältä! Lue myös Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussilan blogi aiheesta.

Kuva: Aki Loponen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen kansainvälisesti menestynein jalkapalloilija Jari Litmanen päätti lauantaina Arto Nybergin haastattelussa valtakunnallisten yrittäjäpäivien seminaarin ohjelman.

Lahden Reipas -seurasta lähteneen Litmasen terveiset yrittäjäyleisölle tulivat tietysti jalkapallovertauksen kautta.

– Jalkapallo on joukkuepeli. Jokainen yksilö haluaa pelata, mutta oma hyvä tekeminen pitää saada tuotua joukkueeseen. Pitää miettiä itseään, mutta tekeminen täytyy liittyä yhteen muiden kanssa. Erilaisista näkemyksistä syntyy uusia ajatuksia. Kukaan ei selviä yksin. Tarvitaan ihmisiä ympärille, joiden kanssa pettymyksiä ja umpisolmuja pystyy avaamaan, Litmanen sanoo.

Litmanen viittasi terveisissään omaan uraansa. Huippujalkapallojoukkueessa pelaajia on ympäri maailmaa. Kaikki ovat huippuja, panokset ovat kovia ja kisa pelipaikoista raakaa. Vain 11 pelaajaa voi olla kerrallaan kentällä.

Pelaajat joutuvat antamaan joka päivä parhaansa, mutta kun pelien päälle tulee vielä julkisuus ja muiden näkemykset, työstä tulee myös henkisesti raskasta.

Kysymykseen alkoiko vanne puristaa päätä, Litmanen vastaa kieltävästi.

– Ensin ura oli haave, sitten tavoite, jota alettiin tekemään. Onneksi onnistumisia alkoi tulla. Katsoin peiliin, ja mietin, että tätähän olet halunnut.

Yksin urahaaveen kanssa

Ponnistaminen ammattijalkapalloilijaksi Lahdesta ei ollut mitenkään suoraviivainen urahaave. Litmanenkin on saanut perustella suunnitelmiaan opettajille ja sukulaisille useaan otteeseen – usein tuloksetta.

– Kun lopetin jalkapallon 14-vuotiaana, sain kuulla, että jääkiekosta pääsisi helpommin huipulle, eli jalkapallo olisi ollut järkevämpi lopettaa. Ala-asteella kirjoitin aineen, jossa kerroin, että minusta tulee ammattilainen ulkomaille. Opettaja veti sivuun ja kertoi, että ei täältä noin vain lähdetä, koulut pitää käydä loppuun. Kirjoitin ylioppilaaksi, kävin armeijan, mutta itselleni oli selvää, että panostan jalkapalloon.

Menestymisensä salaisuudeksi Litmanen kertoo intohimon ja itsensä likoon laittamisen. Jalkapalloammattilaisuus ei ollut mediaseksikästä 1980-luvun Lahdessa.

– Täytyy olla itselle rehellinen siitä, mitä haluaa ja paljonko on valmis tekemään töitä, Litmanen sanoo.

Jalkapallo vie edelleen ympäri maailmaa

Jalkapallo vie Litmasta edelleen ympäri maailmaa. Vanhat pelikaverit kutsuvat häntä hyväntekeväisyysotteluihin ja muihin tapahtumiin. Valmentajan pätevyyskin on loppukursseja vaille valmis.

– Seuraava taso vaatisi oman joukkueen. Ammattivalmentajaksi lähteminen on valintatilanne. Siinä on hyvät ja huonot puolet. Se on 24/7-työtä ja se vie paljon energiaa. En ole vielä halunnut lähteä siihen. Kun siihen lähtee, ei ole paluuta, Litmanen kertoo.

Nybergin kysymykseen taannoisista kohua herättäneistä Qatar-lausunnoista Litmanen vastaa lyhyesti.

– 40 vuoden kokemuksella, voin sanoa, että on hyvä, kun hotellit ja stadionit ovat hyviä ja etäisyydet lyhyitä. Tästä olen edelleen samaa mieltä. Ihmisoikeuksiin en ole ottanut kantaa silloin, enkä ota nytkään, Litmanen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät saivat lauantaina lempeän aloituksen, kun väitöskirjaansa Sisun konseptista viimeistelevä Emilia Lahti puhui yrittäjille sisusta ja siitä, miten sille täytyy avata tilaa lempeän lähestymisen kautta.

Jo aikaisemmin Lahti kertoi Yrittäjämedioiden haastattelussa siitä, miten sisu vaatii periksiantamattoman puskemisen vastavoimaksi myös pehmeyttä ja herkkyyttä.

Lue lisää Lahden taustasta, Uuden-Seelannin läpi juoksusta ja sisu-käsitteestä.

Asioista puhuminen vapauttaa tilaa 

Lahti kertoo, että ennen yrittäjäpäiville tuloaan vieraillut Etelä-Pohjanmaalla synnyinseudullaan ja tavannut karjalaistaustaisen isänäitinsä Martan. Lahti kysyi mummoltaan neuvoja yrittäjille. Hän sai niitä kaksi: Ei tänne itkemään tultu. Elämää täytyy lähestyä ilosta käsin.

– Toinen ohje oli, että ei saa olla sellainen pallopää, ettei osaa pyytää apua. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, Lahti kertoo.

Menestyneet ihmiset kiittävät usein ihmisiä, jotka ovat heitä matkan varrella auttaneet. Tätä Lahti todisti myös kirjoittaessaan kirjaa sisusta, johon haastatteli useita ihmisiä.

– Asioiden ääneen puhuminen vapauttaa tilaa käsitellä asioita. Sieltä nousee sydämen rohkeus sekä uskallus tulla esiin sellaisena kuin on. Lausua unelmat ja tarinat ääneen. Täytyy löytää oman sisun tie. Elämän kauneus on siinä, että uskaltaa yrittää, hän sanoo.

Ankara sisu ei ole rakentavaa

Ihminen uskaltaa yrittää ja olla luova, kun hänellä on turvallinen ja luottavainen olo. Jokainen voi omalla käytöksellään ja suhtautumisellaan edistää sellaista ympäristöä niin työyhteisössään kuin perheen ja ystävienkin kesken.

Aina sisu ei ole rakentavaa. Ilman yhteyttä sydämeen ja järkeen se kääntyy epärakentavaksi. Ankarat standardit muille verottaa luottamusta ja vähentää toisten tilaa liikkua.

Lahti muistuttaa, että sisussa ei ole kyse vain siitä, mitä tehdään, vaan myös miten tehdään. Osittain kyse on tekemisestä ja suhteesta toisiin ihmisiin, osittain suhteessa itseen.

– Menestys itselleni on sitä, kuinka monta ihmistä pystyn nostamaan siivilleen. Miten avaan ovia toisille tänään? Sisun tie kulkee sydämen kautta. Voimme luoda puitteet, joissa matkaa on kevyempi kulkea. Sisu on kutsu oman sydämen kehittämiseen, Lahti sanoo.

Arvokkuus tuo ryhtiä

Lahti pyytää yleisöä miettimään omaa suhtautumistaan menestymiseen. Miltä menestys näyttää, jos siinä on mukana arvokkuutta?

– Tekemiseemme tulee hohtoa, kun teemme asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Arvokkuus tuo erilaista ryhtiä. Juostessani Uuden-Seelannin läpi mietin, kun matka on ohi, voinko sanoa, että kunnioitin itseäni, enkä puskenut sitä hinnalla, millä hyvänsä, vaan etenin rakentavalla sisulla.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Monet yrittäjät, kuten Tahko.Me majoituspalvelujen Anna-Liisa ja Markku Toivanen ovat tottuneet tekemään töitä silloin, kun muut juhlivat. Parhaillaan vietettävillä valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä tilanne on toinen: eri puolilta Suomea tapahtumaan tulleet työjuhdat saavat keskittyä nauttimaan monipuolisesta ohjelmatarjonnasta.

Perjantai-iltaa hiihtokaupunki-Lahdessa vietettiin, kuinka ollakaan, after ski -henkisesti.

Tahkolta Lahteen tulleet Anna-Liisa ja Markku Toivanen hallitsevat after ski -tyylin peruukeista ja bling-bling -laseista lähtien.

– Tämä on meidän normi. Siis viikonloppulook, Toivaset virnuilevat.

Ennen hiihtokauden alkua yrittäjäpariskunta saa jälleen paiskia töitä, mutta Tahkon alueella hallitaan tunnetusti myös juhliminen.

– Hiihtokauden avajaisten aikaan teemana on Tanssii Tahkolla tähtien kanssa, Mikko Leppilampi juontaa tapahtuman, Anna-Liisa Toivanen kertoo.

Yrittäjäpäivillä Anna-Liisa nauttii ennen kaikkea muiden yrittäjien kohtaamisesta. Hän, puoliso Markku Toivanen ja pariskunnan seurueeseen kuuluvat Virpi Hakkarainen ja Petteri Virranto kertovat, että savolaisia yrittäjiä on tällä hetkellä Lahdessa paljon.

– Osa tuli bussilla, osa omilla autoillaan ja jotkut varmaan suksillakin, savolaiset leukailevat.

Kuumin tunnelma mäkihyppypuvussa

Lähes 1500 osallistujalle suunnatun tapahtuman järjestäminen on ollut osin hikistäkin hommaa. Päijät-Hämeen yrittäjien hallitukseen kuuluvat Sami Konsti, Maria-Roslund-Konsti ja Kirsi-Maria Miss kiittävät kovasta työstä ennen kaikkea Suomen Yrittäjien paikallistoimiston väkeä.

– Me ollaan saatu kuoria kermat kakusta, kolmikko vertaa tehdyn työn määrää.

Sami, Maria ja Kirsi-Maria ovat olleet ideoimassa illan teemaa - he pukeutuivat Lahden hengen mukaisesti jo viime vuoden valtakunnallisille yrittäjäpäiville.

Tänään illan kuumin tunnelma lienee mäkihyppääjä Julia Kykkäsen hyppypukuun sonnustautuneella Maria Roslund-Konstilla. Mäkihyppypuvut kun eivät tunnetusti päästä tuulta läpi.

Kirsi-Maria Miss viihtyy sateenkaarenvärisessä hiihtopuvussaan, vaikka sekin on lainaa.

– Puku ei mahdu enää miespuoliselle kollegalleni, joka käytti tätä kisoissa 25 vuotta sitten 15-vuotiaana, Miss kertoo.

Hän käytti räikeänväristä asuaan jo businesshiihdoissa, joissa hiihtopuku ajoi asian niin urheilusuorituksen kuin sitä seuranneiden bileiden ajan.

– Vuosien kuluessa tullut haju on valitettavasti pysyvä. Sitä en ole saanut pois, vaikka olen pitänyt pukua pakastimessa.

Aikaisimmat yrittäjät lähtivät Lahteen aamukahdelta

Osa pitkämatkalaisista saapui Lahden Yrittäjäpäiville jo torstaina. Joillekin aamuherätys oli perjantaina poikkeuksellisen aikainen. Iistä Oulun Yrittäjien kuljetuksella saapunut Eero Tuomela lähti matkaan aamukahdelta.

Hänen puolisonsa Sirkku Tuomelan mukaan yrittäjäpäiville tullaan aina tapahtuman sijainnista riippumatta.

– Monta, monta kertaa on käyty. Minäkin, joka olen mukana avecina.

Lahdesta Tuomeloiden mukaan lähtee niin mukavia muistoja kuin Suomen Yrittäjien yhteistyökumppanin lahjoittama ämpäri, jonka kyljessä lukee 5G.

Eli vaikka Suomesta on tulossa 5G-teknologian edelläkävijämaa, suomalaiset rakastavat ilmaisia ämpäreitä, edelleenkin.

– Täällä on ämpärijahti eli alueelle on piilotettu ämpäreitä, joissa on yllätyslahjoja, Tuomelat naureskelevat.

Mikkeliläiset tunnistaa #Yritäees -huppareista

Mikkelin Yrittäjien puheenjohtaja Jari Somero on Lahdessa osin Etelä-Savon asialla. Päällään hänellä on alueen yrittäjien huppari, jonka selässä koreilee hästag ja yritäees -teksti.

Jari Somero mielellään kääntää sälkänsäkin ja antaa sanomalle sitäkin kautta arvoa.

Sinisten huppareiden sanomaa viestivät myös Mikkelin Yrittäjien hallitukseen kuuluvat Jonna Himanen ja Jani Himanen.

Heille yrittäjäpäivillä tärkeintä on toisten yrittäjien tapaaminen.

– Tänään en ole sopinut yhtään tapaamista verkostoitumispalvelu Brellon kautta, vaikka tiedän, että se on käytössä. Joskus Nuorten Yrittäjien tapaamisissa olen käyttänyt Brelloa, 28-vuotias Jonna Himanen kertoo.

Lisää löylyä -pisteessä innovoidaan ensi vuotta

Ensi vuonna yrittäjäpäivät järjestävien Jyväskylän Yrittäjien luona alkoi kuhina heti tapahtuman alettua. Osa yrittäjistä haluaa ilmoittautua seuraavan vuoden yrittäjäpäiville aina jo edellisvuoden tapahtumassa.

– Ennen liittokokouksen alkua ainakin yli sata henkilöä hankki liput Jyväskylään, Keski-Suomen Yrittäjien Sari Laitinen kertoo.

Vuoden 2020 Lisää löylyä -teema herättää yrittäjissä kysymyksiä muutenkin kuin saunomiseen liittyen.

– Lisää löylyä kaivataan yrittäjyyteenkin, Laitinen sanoo.

Kuka tahansa voi antaa vinkkejä Jyväskylän tapahtuman ständin seinälle rustaten. Ständillä on käynnissä myös tukkimiehen kirjanpito sen suhteen, pitääkö puhua vihdasta vai vastasta.

Perjantaina tilanne oli fifty-sixty vastan hyväksi.

Mitä saunomiseen tulee – se varmasti hallitaan ensi vuoden Yrittäjäpäivillä.

– Me ollaan saunamaakunta, Keski-Suomen Yrittäjien Sari Laitinen muistuttaa.

Raumalaisilla kaikki keinot käytössä

Perjantai-illan after ski -teema vetosi osallistujiin päätä ja varpaita myöden: Enemmän kuin kauniita kampauksia nähtiin pipoja ja peruukkeja. Jalkineikseen monet naisetkin olivat valinneet monot korkokenkien sijaan. Jos asu oli muuten tavanomainen, juhlijoiden kaulassa saattoi kilistä mitaleja.

Illallisen aikaan Rauman Yrittäjien pöydässä esillä oli lääkelaukku, hemohes-viitteitä sekä lääkelaukkuun teipattu Gyl Raum o ain Raum -toteamus.

Raumalaiset selvästi halusivat erottua joukosta.

– Hän on Virpi (Kuitunen), tuo tuolla on Marja-Liisa (Kirvesniemi) ja tämä tässä on lääkärimme, pöytäseurue esittäytyi.

Porukan ainut valkotakkinen pyysi minisukset jalassa after ski -iltaa viettänyttä ”Marja-Liisaa” nostamaan suksensa pöydälle. Seuraavaksi roolinimillä esiintyneet raumalaiset keskittyivät poseeraamaan kameralle.

Teksti ja kuvat: Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

– On hienoa olla paikalla juhlistamassa yrittäjyyttä, yhdessä teidän kanssanne. Paikalla on valtava määrä tietoa, valtava määrä osaamista ja valtava määrä rohkeutta.

– Tarvitsemme kaikkea noita kolmea asiaa, sillä yhteinen tavoitteemme on saada aikaan lisää kasvua, lisää työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Ja näiden asioiden saavuttamiseen tarvitaan teitä, hyvät yrittäjät, pääministeri Rinne hehkutti juhlapuheessaan yrittäjäpäivillä Lahdessa.

– Olen paikalla puhumassa paitsi Suomen pääministerinä, myös toisen polven yrittäjänä. Osa teistä tuntee minut ja taustani, osa ehkä tuntee mielikuvan.

”Minulla oli lakitoimisto 90-luvulla”

– Äidilläni oli pitkään lakiasiaintoimisto Lohjalla. Ja mitä äiti edellä, sitä poika perässä: Myös minulla oli 90-luvulla oma lakiasiaintoimisto, Rinne kertoi.

– Olin siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että bisnes kävi siihen malliin, että talouden kireyttä en yrittäjänä joutunut juurikaan kokemaan.

– Mutta muuten yrittäjän arki tuli hyvin tutuksi, pääministeri vakuutti.Yrittäjän arjella Rinne sanoi tarkoittavansa muun muassa byrokratiaa, joka liittyy yrittäjän arjen pyörittämiseen.

– Tarkoitan valtavia työmääriä, kun päivät venyivät pitkiksi ja välillä tuntui siltä, että kellotaulussa ei ole tarpeeksi tunteja.Rinne kertoi, että kun lapset olivat pieniä, hänellä alkoi ilta- ja välillä yövuoro yrittäjänä lasten mentyä nukkumaan.

– Jokainen osaa laskea, että tässä yhtälössä parisuhteelle ei jäänyt kovin paljoa aikaa, Rinne tunnusti.

Pk-yritysten merkitys työllistämisessä ”valtava”

Rinne onnitteli puheessaan valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajia. Samalla hän painotti, että kaikki yrittäjät pitää nähdä elintärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden rakentamista.

– On nimittäin niin, että teidän merkityksenne työpaikkojen luomisessa on kaiken a ja o, Rinne korosti.

– Pk-yritysten merkitystä työllistämisessä voi kuvailla yhdellä sanalla: Valtava, pääministeri sanoi.Hän vakuutti, että asia on itsestäänselvyys hallitukselle.

– Siksi haluamme kannustaa ja tukea yrittäjiä, Rinne totesi.Hänen mukaansa hallitusohjelmassa on erinomaisia yrittäjyyteen liittyviä kirjauksia, joita hallitus toteuttaa.

Rinne listasi muun muassa 600 miljoonan euron liikenne- ja infrainvestoinnit sekä byrokratian vähentämisen, joilla yrittäjien ja työvoiman kohtaamista helpotetaan.

Hän korosti myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitystä yrittäjille, erityisesti koulutuksen tärkeyttä.

”Hyvinvointivaltio on yrittäjän kaveri”

– Yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta uskallan sanoa, että hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri.Pääministeri Antti Rinne kuitenkin korosti, että koulutustasoa on nostettava.

– Tiedämme, että viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut 600 000 sellaista työpaikkaa, joissa pärjää peruskoulututkinnolla.– Jo tällä hetkellä, ja erityisesti tulevaisuudessa, toisen asteen koulutus on työelämän näkökulmasta katsottuna uusi perusasteen koulutus, Rinne totesi ja kehui oppivelvollisuusiän nostamista 18-vuotiaaksi saakka.

– Haluan muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen ei ole vain tämän hallituksen tavoite, vaan sen on oltava myös seuraavien hallitusten tavoite. Meidän tavoitteemme on 75 prosentin työllisyysaste, mutta tulevaisuudessa työllisyysasteen on oltava yli 80 prosenttia.Rinne uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä suomalaiset yritysjohtajat kiittelevät ja kehuvat päätöstä laajentaa oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Yrittäjien huippuosaaminen saa leuan tipahtamaan

Antti Rinne kertoi tavanneensa matkoillaan lukemattoman määrän yrittäjiä ja vierailleensa heidän yrityksissään.

– Minua ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä se, että meninpä minne vain, aina löytyy suomalainen yritys, joka omalla huippuosaamisellaan saa leuan tipahtamaan.

– En usko vastakkainasetteluun varsinkaan asioissa, joissa vastakkainasettelu on täysin keinotekoista, joissa se perustuu tahalliseen väärinymmärtämiseen tai joissa faktat eivät tue vastakkainasettelua. Rinne sanoo ihmetelleensä julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, joissa yrittäjyyttä ja hyvinvointivaltiota yritetään asettaa vastakkain.

– Hyvinvointivaltio ja yrittäjyys tukevat toinen toistaan. Kuten todettu, hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri. Ja sama toisinpäin.

 –Hallitukseni haluaa huolehtia siitä, että Suomi on maailman paras maa yrittää ja menestyä. Haluamme kannustaa yrityksiä työllistämään. Ja haluamme, että jokainen yrittäjä tuntee olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, ja saa myös tarvitsemansa tuen.

– Ja jos ette pääministeriä usko, niin uskokaa toisen polven yrittäjää, pääministeri Antti Rinne totesi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Valtakunnalliset vuoden yksinyrittäjä -palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien päätapahtumassa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lauantaina ensimmäistä kertaa.

Palkinnot saivat IT-palvelujohtamiseen erikoistunut Jaakko Marin, jonka yritys JSM Consulting on It-palvelujohtamisen pioneeri sekä itseään digiajan Kylli-tädiksi kuvaileva Linda Saukko-Rauta.

IT-palvelujohtaminen on hyvin nuori ja varsin heikosti tunnettu ala, vaikka sen tuloksia hyödynnetään kaikilla teollisuudenaloilla toimivimpina IT-palveluina. JSM Consulting on myös saavuttanut kolmantena yrityksenä Suomessa korkeimman tason akreditoinnin IT-palvelujohtamisen sertifiointiin johtavien valmennusten toteuttajana.

Jaakko Marin on onnistunut saavuttamaan omalla alallaan aseman, jolla se pystyy yhden miehen yrityksenä kilpailemaan kansainvälisiä jättejä vastaan onnistuneesti.

– Isoissa firmoissa yksi konsultti saattaa keskittyä vain yhteen osa-alueeseen, mutta minä toimin koko palvelujohtamisen saralla aina johtoryhmätasolta tuotannon optimointiin saakka, Marin sanoo Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Marin saa jatkuvasti selittää kirjainyhdistelmiä, kuten ITIL ja COBIT.

– Kovinkaan moni ei vielä tajua, että esimerkiksi palvelullistumisessa on kyse megatrendistä, joka etenee valtavasti kaikilla teollisuuden aloilla, Marin sanoo.

Digiajan Kylli-täti

Linda Saukko-Rauta tekee live-kuvituksia muun muassa seminaareissa ja tapahtumissa. Näin yleisö saa helposti kiinni esityssisällöistä. Ensimmäinen live-kuvitustilanne oli vuonna 2011, kun Al Gore esiintyi Nordic Business Forumissa Jyväskylässä.

Työvälineenään digiajan Kylli-tädillä on iPad. Yrityksen nimi on Redanredan Oy.

– Tekijänä minulle on tärkeintä ison kuvan näkeminen. Live-kuvitus on jännä tyylilaji. Se, että on hyvä graafikko tai kuvittaja, ei välttämättä toimi. Tarvitaan nopeaa jälkeä, mokansietokykyä ja hyvää työmuistia, Saukko-Rauta sanoo.

Saukko-Rauta yhdistää yrittäjänä kaikkea aiemmin oppimaansa. Aiemmin kieltenopettajana sekä verkkopedagogiikan suunnittelijana työskennellyt yrittäjä hyödyntää menestyksekkäällä tavalla osaamistaan. Hän on onnistunut yhdistämään perhe-elämän vauhdikkaaseen yksinyrittäjän arkeen. Siitä hän kiittää miestään.

Lue lisää palkituista yksinyrittäjistä Yrittäjäsanomat 05/2019 -numerossa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät ja Fennia jakoivat palkinnot Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lauantai-iltana. Tilaisuuden juonsi toimittaja Arto Nyberg ja palkinnot jakoi Antti Kuljukka. Tilaisuuden juhlapuhujana oli pääministeri Antti Rinne.

Muutamasta työntekijästä monialaiseksi toimijaksi

1980-luvulla perustettu HT Laser tekee muun muassa metalliteollisuuden leikkauksia, hitsauksia ja 3D-metallitulostusta. Keuruulaisyritys on teollisen laser- ja vesileikkauksen sekä laserhitsauksen pioneeri ja alan johtavia toimijoita Suomessa.

Yritys sai alkunsa siitä, kun Keuruulla päätettiin panostaa laserleikkaukseen. Alku oli hankala, sillä lama iski pian. Yritys kuitenkin selvisi.

Laman jälkeen HT Laser kasvoi tasaisesti muutaman työntekijän yrityksestä monialaiseksi toimijaksi. Nyt yksiköitä on kahdeksan eri puolilla Suomea ja työntekijöitä noin 400. Yritys tekee hyvää tulosta. Liikevaihto on 65 miljoonaa euroa.

– Kultainen sääntömme on, että tarjoamme laadukasta tavaraa joustavasti, uusinta teknologiaa hyödyntäen. Toisin sanoen, asiakkaalle pitsa lämpimänä, yrityksen perustaja Hannu Teiskonen sanoo.

Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ympäristön kuormituksen vähentämiseen.

– Työntekijöillämme on merkittävä rooli uusien ideoiden synnyssä. Aika usein juuri sorvin ääressä keksitään, miten jokin asia tai prosessi voitaisiin hoitaa paremmin, Teiskonen sanoo.

Aina täytyy osoittaa osaaminen hinnassa ja aikataulussa

Merima on laivanrakennusalalla toimiva, vahvasti erikoistunut perheyritys, joka tekee maailmanluokan työtä risteilijöiden sisustamisessa. Omassa tuotannossa valmistuu noin 20 prosenttia laivateollisuudelle tehtävistä töistä ja loput tilataan alihankkijoilta. Työntekijöitä on 120, mutta välillisesti projektit työllistävät noin 600–700 ihmistä.

Liikevaihtoa yritys tekee 55 miljoonaa euroa.

Perustaja Mauri Mäkiranta kertoo, että vaikka yritys on ollut alalla 32 vuotta, sen täytyy koko ajan pystyä osoittamaan osaaminen sekä hinnallisesti että aikataulullisesti. 

Seuraava sukupolvi, Mikko Mäkiranta on ottamassa operatiivista vastuuta yhtiön luotsaamisesta yhdessä siskonsa Minna Mäkiranta-Blythin kanssa. Mauri Mäkiranta jatkaa hallituksen puheenjohtajan roolissa. Sisarusten tarkoitus on skaalata liiketoimintaa isommaksi.

– Yli 600 projektia on viety maaliin, ja minun huippuhetkeni on joka ikisen laivan valmistuminen. Yrittäjyydessäni on ollut 150 laivan verran huippuhetkiä, Mauri Mäkiranta summaa.

– Uuden ajan laivanrakentajien pitää olla tehokkaita ja innovatiivisia, olemme ylpeitä perheyrityksen tekemästä työstä, Minna Mäkiranta-Blyth sanoo.

Laskettelua ja lääkäripalveluita

Rukan ja Pyhän ankkuriyritys Rukakeskus tekee vahvaa yhteistyötä yrittäjien kanssa laajalti. Kuusamolaisyritys ottaa vahvasti huomioon vastuullisuuden ja etsii kestäviä ratkaisuja.

Kun lääkäri-isä Juhani Aho osti Rukan hiihtokeskuksen 1970-luvulla, kukaan perheestä ei ollut koskaan lasketellut. Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten kehittämisen ohella Aho perusti yksityisen lääkäriaseman, joka nykyään tunnetaan Aava Terveyspalveluina. Yhtiöiden omistus siirtyi vuonna 1998 Juhani ja Eila Ahon viidelle lapselle. Nyt kolmas polvi on astumassa töihin.

Työntekijöitä on noin 170 ja liikevaihtoa 27,5 miljoonaa euroa.

Bisneksen ydin on hissilippujen myynnin ja hiihtopäivien kasvattaminen. Viimeiset kolme talvea ovat olleet ennätyksellisiä molemmissa tuntureissa, ja toimintaa laajennetaan.

Ympäristöohjelma aloitettiin Rukalla vuonna 2008, ja vuodesta 2018 Ruka on ollut hiilineutraali hiihtokeskus. Juuri aloitettu laajempi vastuullisuusohjelma kattaa myös yrityksen yhteiskunnallisen ja taloudellisen vastuun.

Teollista kiertotaloutta Lapissa

Tapojärvi Oy on teollisen kiertotalouden rohkea edelläkävijä. Yritys palvelee tehtaita ja kaivoksia vähentäen ilmaston kuormitusta ja säästäen luonnon neitseellisiä materiaaleja.

Esko Tapojärven yritystoiminta käynnistyi 64 vuotta sitten, kun hän ajoi taksia ja kuljetti päivittäistavaraa Lapissa. Kaivosurakoinnin Esko aloitti 1970-luvun alussa Kolarissa Rautuvaaran kaivoksella.

Sukupolvenvaihdos tehtiin 1990-luvun alussa, kun pojat Markku ja Pertti Tapojärvi laajensivat toimintaa tehdaspalveluihin sekä materiaalien käsittelyyn.

– Tällä hetkellä satsaamme erityisesti kiertotalouteen ja toimimme hyvin tiiviisti terästeollisuuden ja kaivosten kanssa. Kannamme vastuun ympäristöstä, työntekijöistä, turvallisuudesta ja lähiseudun asukkaista, toimitusjohtajan sijaisena työskentelevä Esko Tapojärven lapsenlapsi Mari Pilventö sanoo.

Yhtiö on kasvanut Lapista maailmalle. Työntekijöitä on noin 500. Liikevaihtoa yritys teki 115,7 miljoonaa euroa tilikaudella 2017-2018. Yrityksellä on kahdeksan toimipistettä Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Italiassa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Microsoft patistaa Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttäjiä päivittämään ohjelmistonsa uudempaan. Seiskaversion tuki päättyy tammikuun 14. päivä eikä ohjelmistolle sen jälkeen tarjota tietoturvapäivityksiä. Poikkeuksena ovat yritysasiakkaat, jotka haluavat maksaa jatketusta tuesta.

Tammikuun 15. päivästä lähtien Windows 7 -käyttäjät eivät ole myöskään oikeutettuja Microsoftin asiakaspalvelun tekniseen tukeen. Samalla päättyy myös Internet Explorerin tuki Windows 7 -laitteessa.

Käytännössä seiskaversion käytön jatkaminen tammikuun puolenvälin jälkeen lisää riskiä sille, että haittaohjelmat pääsevät käsiksi käyttöjärjestelmään.

Windows 7 -käyttäjät ovat saaneet ilmoituksen ohjelmiston tuen päättymisestä työpöydälle ilmestyvistä ponnahdusikkunoista. Pakollista järjestelmän päivittäminen ei kuitenkaan ole.

Vanhan Windows-järjestelmän päivittäminen uusimpaan kymppiversioon ei todennäköisesti ole kaikissa tapauksissa aivan ongelmatonta. Riskinä ovat yhteensopivuusongelmat vanhempien laitteiden kanssa.

Jos käyttäjällä on tallella Windows 7:n lisenssiavain, sillä voi edelleen päivittää Windowsin maksutta kymppiversioon.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Anne Vänskästä tuli perinteikkään Liperin Myllyn omistaja viime kesänä. Tammikuussa alkanut prosessi saatiin päätökseen loppukesällä, kun Vänskä allekirjoitti kauppakirjan yhdessä yhtiökumppaninsa, yli 30 vuoden ajan yrityksen palveluksessa olleen ja myllyn toiminnasta vastanneen Kari Huikurin kanssa.

Vänskä osallistui viikonloppuna Lahdessa järjestetyille Yrittäjäpäiville ja piipahti haastateltavana Suomen Yrittäjien osastolla.

Yrittäjänä Vänskä on toiminut jo 1993 lähtien, mutta vasta kaupan myötä hän koki yrittäjyyden todellisena.

– Tähän asti yrittäjyyteni on ollut harrastelijayrittäjyyttä. Nyt olen työnantajayrittäjä, joka tuo kyllä sellaisen todellisen tekemisen ja samalla vastuun taakan.

Liperin Mylly työllistää yrittäjien lisäksi viisi henkilöä ja välillisesti kymmeniä henkilöitä alueella. Aikaisempi omistaja oli Osuuskunta ItäMaito. Myllyn kauppaan kuului myllyn lisäksi konttorirakennus sekä myllyn varastona ollut meijerirakennus. jossa on tilaa noin 2000 neliötä.

Vänskä vastaa Myllyn arjessa liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisestä. Kari Huikuri sen sijaan jatkaa operatiivisessa johdossa toimitusjohtajana.

Kahdesti palanut Liperin Mylly tuottaa elintarvikejauhoja omalla tuotemerkillä. Noin puolet tuotannosta hyödynnetään rehun tuottamiseen.

– Käytämme kotimaista viljaa myös luomutuotteisiin, Vänskä kertoo.

Katso videolta, mitä yrittäjäjärjestön toiminta on merkinnyt Vänskälle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vaikka langattomat verkot ovat lähtökohtaisesti hyvin suojattuja tavallista käyttöä ajatellen, käyttäjän on syytä varmistaa, että verkon salaustaso on määritelty oikein.

Yhteyden tulee olla WPA2-AES-salauksella suojattu, eikä vanhentunutta WEP tai WPA-TKIP salausta tule enää käyttää, koska näiden suojausten murtaminen on nykyään melko helppoa. Varsinkin vanhoissa WLAN-tukiasemissa voi olla puutteita ja suojaus voi olla määritetty vuosia sitten. Näissä tapauksissa asiantuntijan on hyvä tarkastaa, että WPA2-AES suojaus on käytössä ja että laite yleensäkin tukee sitä. Lisäksi vieraita varten tarkoitettu langaton verkko tulee eristää yrityksen omasta verkosta niin että sen kautta ei ole mahdollisuutta kuin vain avata yhteys Internetiin.

Suurin uhka tulee yleensä siitä, että WLAN-verkon salasana on ollut sama liian kauan ja se on yleisesti tunnettu yrityksen työntekijöiden keskuudessa. Tällöin yrityksen palveluksesta poistuneet voivat tietää salasanan ja päästä verkkoon yrityksen läheisyydestä. Salasanaa parempi tapa olisikin käyttää sertifikaattia, jossa päätelaite yhdistyy WLAN-verkkoon vain jos siinä on asennettuna asianmukainen sertifikaatti. Tällöin kaikkien tiedossa olevia salasanoja ei tarvita.

Langattoman verkon hallinta tulee olla keskitetty siten, että kaikki tukiasemat ja niiden asetukset voidaan hallita yhdestä paikasta.

Asiantuntijana Bittiguru Oy:n teknologiajohtaja Janne Mustonen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi