Digitaaliset palvelut ja internetiin liitetyt laitteet yleistyvät vauhdilla. Jääkaapit ja leivänpaahtimetkin ovat parhaimmillaan yhteydessä internetiin.

– Kaikki on verkossa. F-Secure skannaa koko internetin läpi kaksi kertaa viikossa ja aina löytyy laitteita, joiden ei kuuluisi olla verkossa. Joidenkin laitteiden käyttäjät eivät ole tajunneet olevansa verkossa, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi puheenvuorossaan Työterveyspäivillä tiistaina.

Tämä tilanne luo tietoturvariskejä ja aukkoja, joita pitkin huonoissa aikeissa liikkuvat hakkerit löytävät reittejä tietoihin, joita he voivat varastaa tai käyttää hyödykseen.

– Lunnastroijlaisten, eli rikollisten, motiivi on raha, hyvin harvoin mikään muu. Yksi rikollisjengi ilmoitti juuri jäävänsä eläkkeelle, kun se oli kerännyt 150 miljoonaa euroa. Tämä kertoo, kuinka helppoa rikollisten toiminta on. Ne keräävät rahat kryptovaluuttina, joita on lähes mahdotonta jäljittää, Hyppönen kertoo.

Koko maan terveydehuoltojärjestelmä polvilleen

Lunnastroijalaiset toimivat yleensä kahdella pääasiallisella tavalla. Luottokorttinäppäimistönauhuri voi pyöriä koneen taustalla, eikä uhri edes huomaa, että huijari poimii luottokortin tietoja samalla, kun koneen käyttäjä istuu koneensa äärellä.

Toinen tapa on lamaannuttaa koneen toiminta. Silloin käyttäjä ei voi tehdä mitään. Paitsi maksaa, kun rahaa pyydetään.

Hyppönen kertoo esimerkkejä, joissa lunnastroijalaiset ovat hakkeroituneet lääkärikeskusten ja yksityisten yritysten tietoihin ja ajaneet yrityksiä jopa konkurssiin vaatimustensa kanssa.

– Kun kone on lamaannutettu, sieltä ei saa reseptejä tai potilastietoja. Sairaalasängytkin voivat olla kytkettyinä verkkoon, Hyppönen kertoo.

Hyppönen muistuttaa vuoden 2017 Wannacry-sairaalahyökkäyksestä Iso-Britanniassa, jossa rikolliset pysäyttivät koko kansallisen terveydenhuollon järjestelmän toiminnan muutamaksi päiväksi.

Telegraph -sanomalehden mukaan  hyökkäys pysäytti 200 000 tietokoneen toiminnot Kansallisen terveydenhuollon piirissä. Yli 19 000 vastaanottoa jouduttiin perumaan. Hyökkäys tuli maksamaan julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle 92 miljoonaa puntaa, eli nykykurssilla noin 102 miljoonaa euroa jälkisiivouksen kera. Hakkerit voittivat 20 miljoonaa puntaa.

Päivityksillä on väliä

Syy hyökkääjien onnistumiseen oli vanhentuneet IT-järjestelmät, joihin ei ollut tehty päivityksiä.

Vuosi sitten julkaistussa Telegraphin jutussa kerrotaan, että hallitus lisäsi tietojärjestelmien infrastruktuurien kehittämisen määrärahoja kriittisen sairaanhoidon osalta 60 miljoonalla punnalla ja korvamerkitsi 150 miljoonaa puntaa teknologiapäivityksiin seuraavan kolmen vuoden ajalle.

Englannin esimerkki on kammottava, mutta iskuja tapahtuu pienemmässäkin mittakaavassa. 

Arjen valveutuneisuus ja varotoimenpiteet vievät pitkälle. Hyppösen mukaan käytetyllä laitteellakin on väliä.

– Läppärin ja tabletin välillä, tabletti on turvallisempi. Minä voin kirjoittaa omalla koneellani ohjelmiston ja antaa sen eteenpäin. Esimerkiksi Applen iPadiin ei voi kirjoittaa ohjelmistoja itse, vaan ne pitää lähettää Applelle hyväksyttäväksi. Sekään ei ole aukoton suoja, mutta lunnastroijalaiset ovat huomattavasti harvinaisempia tableteissa, Hyppönen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Nordic Business Forumin keskiviikon huipennus oli alkuperäisen Apple-yhtiön perustaja Steve Wozniakin live-haastattelu. Haastattelijana toimi Henkka Hyppönen.

Wozniak kertoi, miten hän jo lapsena kehitteli erilaisia elektronisia keksintöjä. Päivittäin tv:n ääressä syödyn illallisen jälkeen nuori Steve vetäytyi omaan huoneeseensa kehittelemään keksintöjään.

– Kehittelin niitä lähinnä itselleni, mutta myös tehdäkseni vaikutuksen kavereihini. Oli todella ujo, Wozniak kertoo.

Kaikkien vahvuudet käyttöön

Harrastuksesta tuli työ. Wozniak tutustui muuan Steve Jobsiin, joka houkutteli Wozniakia perustamaan yhteistä tietokoneyhtiötä. He kasasivat ensimmäistä versiota MacIntosh-tietokoneesta.

– Sanoin, että en missään nimessä riskeeraa työpaikkaani Hewlet & Packardilla. HP kuitenkin torjui ideani tietokoneesta ensimmäistä kertaa. Päätimme perustaa yhdessä yrityksen. Meillä ei ollut rahaa, eikä kokemusta. Ehkä tekisimme rahaa, ehkä emme, Wozniak kertoo.

Steve Jobs on tunnettu Applen mies. Wozniak oli kuitenkin aivot aluperin teknologian takana. Kolmas tärkeä hahmo yrityksen perustamisessa oli suomalaisista sukujuurista ponnistava Mike Markkula, joka oli Applen ensimmäinen sijoittaja, markkinointijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

– Markkula opetti meille, miten teknologiayritys perustetaan, hoiti markkinoinnin. Hän oli meidän perheemme aikuinen. Hän vei meidät mainostoimistoon ja hoiti meidät lehtiin. Mainostoimisto myi meidät lehtiin kahtena nuorena Stevenä, Wozniak sanoo.

– Olimme tiimi, mutta meillä oli omat osuutemme, joissa olimme erittäin hyviä, Wozniak kertoo.

Myöhemmin sekä Wozniak että Jobs jättivät perustamansa yhtiön. Jobs palasi vielä takaisin.

Tee niin hyvä, että itselle kelpaa

Merkittävää Applen historiassa on se, että 10 vuotta yrityksellä oli yksi tietokone, joka oli yrityksenä ainoa tulonlähde. Wozniakin ajatus oli kehittää tietokone omiin tarpeisiinsa. Hän haaveensa oli rakentaa tietokone, joka mahtuisi jokaiseen kotiin, eikä se vaatisi lentokonehallia.

– Apple 2 -tietokone oli edistyksellinen. Parhaat tuotteet syntyvät, kun rakennat niitä itsellesi ja rakastat niitä. Sen todistavat myös Steve Jobs ja iPhone sekä Elon Musk ja Tesla, Wozniak sanoo.

Hän muistuttaa, että ennen menestystä Jobsillakin oli monta epäonnistumista. Jobs ei ymmärtänyt tietokoneita.

– Steve Jobs epäonnistui myöhempien versioiden kanssa monta kertaa, koska niissä ei ollut käyttöjärjestelmää. Hänen suuri onnistumisensa oli iPod ja iTunes, joka toimi myös Windows-käyttäjien koneissa, Wozniak sanoo.

Ei rahan perässä 

Nykyisestä yrityskulttuurista hän ei usein pidä. Erityisesti startup-yrityksiä perustetaan usein raha ja edellä, kun nuoret ihmiset voisivat rakentaa jotain yhteiskuntaa paremmaksi muovaavaa.

– Olen huolissani, että nuoret oppivat sen ajattelutavan, että he jahtaavat vain rahaa. He voivat tehdä kuluttajilla rahaa, koska tietävät heistä kaiken. Yrityksiä perustetaan sillä ajatuksella, että se myydään eteenpäin. Vauraus voi korruptoida arvoja, Wozniak sanoo.

Wozniak kertoo, ettei itse sijoita juurikaan. Hän ei halua stressata. Hän on jakanut omaisuuttaan museoille ja opetukseen.

– Ennen kuin Apple listautui, otin 10 miljoonan dollarin edestä omia osakkeitani ja myin niitä 80 ihmiselle, jotta he voisivat ostaa asuntoja. Täytyy tehdä oikein. Voin antaa nimeni hyviksi pitämilleni asioille, Wozniak sanoo.

Wozniak on mielellään mukana uusien teknologioiden tukemisessa ja seuraa mielenkiinnolla bitcoinia ja lohkoketjujen kehitystä.

Wozniak on myös käyttänyt seitsemän vuotta sekä ala-astelaisten että opettajien opettamiseen. Parhaimmillaan hän käytti opettamiseen 200 tuntia vuodessa.

Vapaalla koiria, ystäviä ja tietokoneita

Nykyään Wozniakin vapaa-aikaan kuuluu tietokoneella istumisen lisäksi elokuvat ja konsertit.

– En halua enää mennä suurten ja tunnettujen esiintyjien konsertteihin, vaan haluan käydä San Franciscon pienillä klubeilla kuuntelemassa uusia ja kiinnostavia yhtyeitä. Se on kuin taikaa päälleni!

Matkustaessaan Wozniak kaipaa koiriaan ja koirat häntä. Ennen lähtöään hän näyttää sormella rinkuloita piirtäen koirilleen, montako yötä isäntä on pois kotoa.

Lopuksi hän kertoo yleisölle onnellisuuden kaavan.

– Hymyjä, ei kasvojen kurtistuksia, ruoka, hauskanpito ja ystävät. Politiikasta erossa pysytteleminen pitää ihmisen myös tasapainossa, Wozniak sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pk-yritysten eurooppalainen kattojärjestö SMEunited julkisti Euroopan laajuisen pk-yritysbarometrin torstaina. Syksyn yleinen indeksiluku on 77,1. Viime keväänä se oli 76,6 ja vuosi sitten 81,7.

Indeksiluku 100 tarkoittaisi sitä, että kaikilla yrityksillä on positiiviset odotukset. Luku 0 taas tarkoittaisi, että kaikilla yrityksillä on negatiiviset odotukset lähiajan talouskehityksestä.

– Suomessa, kuten myös koko Euroopassa pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä ovat hieman kohentuneet keväästä, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

– Kasvanut epävarmuus maailmantalouden kehityksestä näkyy tuloksissa kuitenkin siten, että niin Suomessa kuin Euroopassa yleiset suhdanneodotukset laskivat edelleen, mutta aiempaa lievemmin, analysoi Malinen SMEunitedin barometria.

SMEunited ajaa pk-yritysten asiaa EU:ssa. Kattojärjestöön kuuluu Suomen Yrittäjien lisäksi noin 70 muuta yrittäjäjärjestöä yli 30 Euroopan maasta. Se edustaa yhteensä yli 12 miljoonaa yritystä. 

Brexit ja kauppasota

Epävarmuutta yritysten odotuksiin on aiheuttanut muun muassa Brexit sekä USA:n ja Kiinan välinen kauppasota.

– Vaikka yleiset odotukset ovatkin edelleen hieman laskussa, liikevaihdon ja työllisyyden odotukset osoittavat, että yritykset eivät usko tämän epävarmuuden voimakkaaseen vaikutukseen liiketoimintaansa lähitulevaisuudessa, sanoo ekonomisti Malinen.

Ekonomisti Petri Malinen on vuosien ajan koonnut ja analysoinut Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometria. Yrittäjät julkaisee barometrin kaksi kertaa vuodessa, yhdessä Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Syyskuussa julkaistun kotimaisen Pk-yritysbarometrin mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 27 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Odotukset ovat positiiviset, mutta vaimentuneet viime keväästä. Myös liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan, vaikka kasvuodotukset ovat laskeneet. 

Suurimpina haasteina kotimaiset pk-yritykset näkevät investointien lähiajan kehityksen. Odotukset ovat selvästi negatiiviset ja jatkoivat laskuaan. Kaikkien muiden toimialojen paitsi teollisuuden investointien saldoluku painui negatiiviseksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Katso koko SMEunitedin barometri täältä

Katso Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri täältä

Suomen Yrittäjien teettämä Yrittäjägallup paljastaa, että yrittäjät antavat pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitukselle vain välttävän arvosanan yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisestä. Molempien arvosana on 5,4 tuntumassa. Arvosana on selvästi heikompi kuin edellisen, Juha Sipilän johtaman hallituksen kohdalla. Tuolloin kouluarvosana oli 7.

– Yrittäjät ovat kriittisiä hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan. Odotetaan näyttöjä. Sipilän hallitus sai parempia arvosanoja, mikä ei ole yllätys. Sipilän hallituksessa oli enemmän yrittäjien omaksi kokemia puolueita, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupin tuloksista selviää, että kokoomus on edelleen yrittäjien ykköspuolue kannatuksella mitattuna. Gallupiin vastanneista 39 prosenttia äänesti kokoomusta huhtikuun eduskuntavaaleissa. Jos vaalit pidettäisi nyt, kokoomusta äänestäisi 36 prosenttia yrittäjistä.

Kokoomuksen takana perussuomalaiset on vahvistanut asemaansa toiseksi suosituimpana yrittäjäpuolueena. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia kertoo äänestäneensä perussuomalaisia edellisissä eduskuntavaaleissa. Nyt puoluetta äänestäisi 17 prosenttia yrittäjistä. Perussuomalaisten nousu on ollut nopeaa etenkin yksinyrittäjien keskuudessa.

– Pääasiallinen selitys on laajempi poliittinen suhdanne. Perussuomalaisten kannatus on noussut, ja nyt heidän viestinsä tavoittaa myös yrittäjiä, Pentikäinen perustelee.

Keskusta hakee yrittäjien sympatiaa

Keskustan yleinen puoluekannatus on ollut alamäessä. Pentikäisen mukaan puolue on pyrkinyt profiloitumaan hallituksessa yritysmyönteisenä puolueena. Yrittäjien keskuudessa keskusta ei ole kuitenkaan onnistunut kampittamaan kokoomusta. 

– Kriittisyys liittynee yleiseen talouspolitiikan linjaan. Puolueelta odotetaan näyttöjä erityisesti työmarkkinauudistusten ja yrittäjyysohjelman puolella.

Yrittäjägallupin mukaan keskustaa äänestäisi nyt 10 prosenttia yrittäjistä. Kannatuksen trendi on ollut laskemaan päin.

Vihreiden yrittäjäkannatus on kasvanut. Puolue haastaa jo keskustaa yrittäjäpuolueena.

– Yksinyrittäjien parissa perussuomalaisten ja vihreiden suosio korostuu. Mitä isompi yritys, sitä varmemmin tuetaan kokoomusta. Keskustan kannatus korostuu pohjois- ja itäsuomalaisten yrittäjien parissa, Pentikäinen jatkaa.

SDP:llä vähäinen kannatus

Heikoimmin Yrittäjägallupissa pärjää pääministeripuolue SDP. Ainoastaan runsas prosentti vastaajista äänestäisi demareita nyt. Pentikäisen mukaan syy on puolueen verolinjauksissa ja haluttomuudessa tehdä työmarkkinauudistuksia. SDP on ajanut muun muassa yrittäjävähennyksen poistamista ja verotuksen painopisteen siirtämistä omistuksiin.

Vasemmistoliittoa kannattaisi nyt Yrittäjägallupin mukaan kaksi prosenttia vastaajista, samoin RKP:tä. Kristillisdemokraatteja äänestäisi noin prosentti vastaajista.

Kantar TNS:n syyskuun lopussa ja lokakuun alussa tekemään kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa, joista suurin osa, 448, on yksinyrittäjiä. Gallupin virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kuva: Getty Images

Grafiikka: Maarit Kattilakoski

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yli tuhannelta yrittäjältä kysyttiin, ovatko he itse tai heidän yrityksensä joutuneet huijauksen tai sen yrityksen kohteeksi, esimerkiksi saaneet valelaskun tai harhaanjohtavaa markkinointia.

50 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa huijareiden kohteeksi. 47 prosenttia ei ollut kohdannut huijausyrityksiä ja kolme prosenttia vastaajista ei osannut sanoa. Eniten huijauskokemuksia oli yli 10 henkilöä työllistävillä yrittäjillä (61 %) ja vähiten yksinyrittäjillä (43 %).  

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämästä Yrittäjägallupista. Siihen vastasi 1006 pienen tai keskisuuren yrityksen edustajaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

”Menetimme 9350 euroa”

Yrittäjägallupin mukaan 52 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista menetti huijauksessa alle 500 euroa, 16 prosenttia 500–10 000 euroa ja kolme prosenttia yli 10 000 euroa. 28 prosenttia heistä ei osannut sanoa, kuinka suuri vahinko huijauksesta aiheutui. Kovimmat tappiot tulivat 2–9 henkilöä työllistäville yrityksille

Tamperelaisen yrittäjän Pasi Karjalaisen firma menetti 9350 euroa taitavassa huijauksessa kesällä.

Karjalainen on osakkaana henkilöstöpalveluyrityksessä, joka oli juuri palkannut uuden toimistopäällikön. Pian uuden työntekijän aloitettua tehtävässä tämä sai sähköpostin yrityksen toimitusjohtajalta.

Tai niin työntekijä luuli, sillä kyseessä oli huijausviesti. Sähköpostin lähettäjätiedot oli väärennetty.

Karjalainen oli tuolloin Espanjassa toisen osakkaan ja toimitusjohtajan kanssa.

– Uusi työntekijämme sai sähköpostilla laskun rekrytointimaksusta. Se tuli Britanniasta, Karjalainen kertoo.

Pian hänelle selvisi, että työntekijä oli saanut yrityksen toimitusjohtajalta sähköpostitse viestin laskun kuittaamisesta. Suoritus oli 9350 euroa.

Seuraavatko rikolliset yrityksiä?

Poliisi kertoi Pasi Karjalaiselle, että heidän yrityksensä tapaus on osa suurempaa kokonaisuutta.

– Seuraavatko rikolliset yritysten toimintaa kuinka tarkkaan? Mekin haimme näkyvästi sosiaalisessa mediassa uutta työntekijää, Karjalainen pohtii.

– Uusi työntekijämme oli nähnyt toimitusjohtajan vain kerran. Hän oikeasti luuli keskustelevansa sähköpostilla toimitusjohtajan kanssa. Viestit oli lähetetty hyvällä suomen kielellä, ei millään Google-kääntäjällä.

Karjalainen toivoo, että firma saisi rahat vielä takaisin yrityksen tilille.

– Rahoja ei ole tullut euroakaan takaisin. Nordea kyllä ilmoitti, että jotakin voidaan saada takaisin, mutta ihmetyttää, että miksi mitään ei ole saatu aikaan.

Pasi Karjalainen kertoo, että rahat ovat menneet Englantiin –  ja sieltä ties minne.

Karjalainen sanoo saaneensa negatiivista palautetta sosiaalisessa mediassa julkistettuaan tapauksen. Hän teki niin, koska haluaa varoittaa muita yrittäjiä.

– Meidän kaltaisessa yrityksessä, joka tekee 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa, kymppitonnin lasku menee äkkiä läpi. Toivon, että muut yritykset ottavat tästä oppia, Pasi Karjalainen sanoo.

Poliisille pitää ilmoittaa

Edellä kuvattu huijausmuoto on ns. toimitusjohtajahuijaus. Niiden kohteena oli aiemmin lähinnä suuria yrityksiä, mutta toimitusjohtajahuijausten määrä näyttää nyt lisääntyneen pk-yritysten puolella.

Yleisimmät huijausyritykset ovat kuitenkin  valelaskuja ja harhaanjohtavaa markkinointia. Moni suomalainen yrittäjä on esimerkiksi saanut kirjeen yrityshakemistopalveluista European Business Numberilta. Viime aikoina .fi-verkkotunnusten haltijat ovat saaneet valelaskuja Traficomin nimissä.

Vain 21 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista yrittäjistä ilmoitti Yrittäjägallupin mukaan rikoksesta viranomaisille. Herkimmin ilmoituksia tekivät yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät.

Ilmoitetuista huijauksista ja huijausepäilyistä 39 prosenttia tutkittiin. Poliisi tutki selkeästi herkemmin isompien, yli 10 työntekijää työllistävien yritysten ilmoitukset (46 %) kuin yksinyrittäjien (37 %) tai 2–9 työntekijää työllistävien mikroyrittäjien ilmoitukset.

– On tärkeää, että huijauksista ilmoitetaan poliisille. Tällöin poliisille syntyy kokonaiskuva huijausta harjoittavista toimijoista ja toimintatavoista, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

– Pitää muistaa, että vaikka yksittäinen euromäärä voi olla muutamia satoja euroja, toiminnan laajamittaisuus voi aiheuttaa isoja vahinkoja. Siksi on tärkeää, että tapaukset tutkitaan. Yrittäjät ovat turhautuneita siihen, että huijarit saavat toimia markkinoilla hyvinkin kauan ennen kuin siihen kyetään tavalla tai toisella puuttumaan, Toivonen muistuttaa.

Suomen Yrittäjät varoittaa jatkuvasti jäsenyrittäjiään uusista huijauksista

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lataa Suomen Yrittäjien opas huijausten tunnistamiseen ja torjumiseen 

– Osa teistä varaa paikkoja George Clooneyn puheenvuoroon ja osa odotti sitä toista Zuckerbergiä lavalle, Randi Zuckerberg vitsailee Nordic Business Forum -tapahtumassa Helsingissä.  

Täysin osaton Facebookiin hänkään ei ole. Markkinointitaustainen Zuckerberg työskenteli maineikkaassa Ogilvyn mainostoimistossa New Yorkissa, kun veli pyysi auttamaan projektiinsa Facebook.com. Sisko lähti Piilaaksoon ja ura venyi lähes 10 vuoden pestiksi.  

Randi Zuckerberg on muun muassa Facebook Live -video-ominaisuuden kehittäjä. Vaikka teknologian kehittäminen ja sen menestyksen seuraaminen on palkitsevaa, joskus ammatillinen menestys kääntyy myös tarkoitustaan vastaan.  

– Tajusin jossain vaiheessa, että kun olemme antaneet äänen kaikille, olemme todella antaneet sen kaikille. Pahoittelut siitä, Zuckerberg sanoo.  

– Ammatillinen sydämeni särkyi, kun Uudesssa-Seelannissa mies käveli moskeijaan ja ampui ihmisiä kuoliaaksi kuvaten koko teon Facebook-liveen. En olisi ikinä kuvitellut, kun kehitin Liveä, että se mahdollistaisi jotain tälläistä, Zuckerberg sanoo. 

Teknologioiden kehittäjille ja teknologiayritysten perustajille hänellä on yksi viesti.  

– Kysykää kaikki vaikeat ja eettiset kysymykset jo aikaisessa vaiheessa!

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi 

George Clooney kävi Suomessa vihdoin. Häntä odotettiin Nordic Business Forumiin jo kaksi vuotta sitten, mutta toulloin hän perui esiintymisensä, koska perheeseen syntyi kaksoset. 

Häntä haastatteli italialaistaustainen uutistoimisto Bloombergin toimittaja Francine Lacqua. Hän kysyi Clooneylta vähän kaikenlaista, joten anti liiketalouden ammattilaisille jäi pintapuoliseksi, joskin viihdyttäväksi.

Clooney on mukana monessa. Hän kuvaa pitkää elokuvaa Islannissa, mutta kertoo käyttävänsä 60 prosenttia normaalista viikostaan hänen ja vaimonsa Amal Clooneyn nimeä kantavan säätiön työhön. Hän on kokeillut siipiään myös liike-elämässä, kuten Tequila-yhtiö Casamigan perustajaosakkaana.

Clooney käyttää julkisuusasemaansa kiinnittääkseen huomiota tärkeinä pitämiinsä asioihin, mutta hieman yllättäen Clooney ei kannata brändilähettiläitä varauksetta.

– Mielestäni ihmisten ei pidä olla brändejä. Uskon siihen, että ihmiset seisovat jonkun takana ja valitsevat hyviä tarkoituksia, joiden puolesta taistelevat, Clooney kommentoi.

Keskusteluun jälkeen jäävästä perinnöstään Clooney toteaa, että ennen lapsia ja avioliittoaan Amal Clooneyn kanssa, hän ajatteli elokuvien olevan perintönsä. Nyt perheen lisäksi toinen perintö on työ rauhan hyväksi.

– Haluan olla mukana keskusteluissa rauhan saamiseksi.

Arvot ovat tärkeitä

Toisten auttaminen tulee Clooneylle kotikasvatuksesta. Perheellä ei ollut juurikaan rahaa, mutta kotona pidettiin huolta muista. Clooney aikuistui myös 70-luvulla, jolloin monet poliittiset liikkeet ja ihmisoikeusaatteet olivat pinnalla.

Clooney uskoo, että kotikasvatus on opettanut hänelle empatiaa.

– Olen myös työskennellyt viinakaupassa, ja elänyt 10 vuotta ilman vakuutusta. Meidän lapsemme eivät tule elämään ilman vakuutusta, joten meidän täytyy nähdä erityisen paljon vaivaa kasvatuksessa toisten huomioimisessa, Clooney sanoo.

Arvot ohjaavat näyttelijän valintoja. Kysymykseen, miten hän valitsee liiketoimintakumppaninsa, Clooney vastaa kertomalla testistään.

– Menen ihmisen kanssa ravintolaan. Se, miten tämä kohtelee tarjoilijaa, ratkaisee. Jos ihminen piikittelee ylempiään, olen kiinnostunut, mutta toisin päin se on vastenmielistä, Clooney sanoo.

Hyppy tuntemattomaan 

Clooney, kuten monet muutkin Nordic Business Forumin puhujista, korosti sitä, kuinka epäonnistumista ei pidä pelätä. Hän kertoo esimerkin omasta elämästään.

Tequila-yhtiö Casamigos oli kolmen osakkaan perustama yritys. Rande Gerber ja Mike Meldman sekä Clooney sijoittivat kaikki yritykseen 100 000 euroa.

– Rande ehdotti, että tätä voisi myydä. Mitään takuita paremman tequilan menestyksestä ei ollut, mutta neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2017, myimme yrityksen miljardilla eurolla, Clooney kertoo.

Uudelleen hän ei lupaa yrittäjäksi lähteä. 

Muuten talousasioissaan Clooney ei ole aina onnistunut. Esimerkiksi sijoitusyrityksissään hän on menettänyt paljon rahaa. 

– Olen todennut, että jos ostan jotain pysyvää, kuten talon, voin myydä sen, jos tarvitsee. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

OnePlus-puhelimilla on ensimmäisistä versioista lähtien ollu hyvä kysyntä Suomessa. Alun perin innovatiivisestä ja edullisesta, vain kutsuperusteisesti tilattavissa olleesta laitteesta on tullut kilpailija Samsungin ja Applen huippumalleille. Samalla hinta on hivuttautunut ylöspäin.

Uusin tulokas OnePlus-mallistoon on 609 euron hintainen 7T, jonka parhaat puolet ovat nopeassa pikalatauksessa ja näytössä, joka tukee nyt 90 hertsin virkistystaajuutta. Suurempi virkistystaajuus tarkoittaa näytön nopeampaa päivitysnopeutta, mikä puolestaan lisää näytön katselumukavuutta. Puhelimen 6,55-tuumainen amoled-näyttö on erittäin tarkka ja kirkas eli käyttö onnistuu kiitettävästi myös ulkona auringonvalossa.

OnePlus 7T:n sormenjälkilukija on sijoitettu nykytrendin mukaisesti näytön alle. Sijoituspaikka voisi olla hieman korkeammalla, sillä nyt sormi hakeutuu turhan usein väärään kohtaan.

Kamera ei yllä parhaiden tasolle

Kameravalikoimassa OnePlus 7T ei kalpene kalliimmille kilpailijoilleen. Laitteessa on 48 megapikselin pääkamera ja lisäksi ultralaajakulmakamera, jota ei ollut keväällä julkaistussa OnePlus 7 -mallissa. Kolmas kamera tarjoaa 12 megapikselin telelinssin kaksinkertaisella optisella zoomilla. Etukameran kennossa on 16 megapikseliä.

Kuvanlaatua arvioivat julkaisut ovat antaneet moitteita kameroiden väritoistosta, joka ei ole aivan parhaiden kilpailijoiden tasoa. Toisaalta on huomioitava, että puhelimen hinta on Applen ja Samsungin huippuluureja edullisempi.

OnePlus on viime vuosina loistanut pikalatauksella, jonka enimmäisteho on edelleen 30 watissa. Markkinoiden nopeimmat pikalaturit ovat tätä tehokkaampia, mutta peruskäyttäjälle OnePlus latautuu enemmän kuin riittävän nopeasti. Uusin Warp Charge 30T -laturi on hieman aikaisempia versioita nopeampi ja sen avulla 7T:n aikaisempia malliversioita suurempi akku latautuu varsin vikkelästi, tyhjästä täyteen noin tunnissa.

Ulkoisesti uutuus on näyttävä ja miellyttänee ainakin mattapinnan ystäviä. Tarjolla on sininen ja harmaa mattaväri. Matan suurin etu käytössä on se, että sormenjäljet eivät näy siinä samalla tavoin kuin kiiltäväpintaisissa laitteissa.

OnePlus 7T tulee myyntiin Suomessa Android 10 -käyttöjärjestelmäversiolla. Saatavilla on yksi muistivaihtoehto, jossa RAM-käyttömuistia on 8 gigatavua ja tallennusmuistia 128 gigatavua. Muistikorttipaikkaa puhelimessa ei ole.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Asiakastieto Groupin tekemän katsauksen mukaan Suomessa haettiin tammi-syyskuussa konkurssiin yli 200 vähintään miljoonan euron liikevaihtoa tehnyttä yritystä. Määrä on saman verran kuin koko viime vuonna yhteensä. Asiakastiedon mukaan kehitys ennakoi koko vuodelle miljoonaluokan konkurssien kasvua noin 50 prosentilla.

Erityisen paljon miljoonakonkurssit ovat lisääntyneet rakennusalalla ja teollisuudessa. Puolet kaikista yli miljoonan euron yritysten konkurssihakemuksista on tammi-syyskuussa kohdistunut näille kahdelle toimialalle.

Konkurssien kokonaismäärä ei ole lisääntynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Yhteensä konkurssihakemuksia jätettiin tammi-syyskuussa noin 2 100 kappaletta.

Osa konkurssihakemuksista perutaan, kun velallisen kanssa päästään sopimukseen tai saatava maksetaan hakemuksen jälkeen. Jos maksua tai sopimusta ei saada aikaan, yritys asetetaan yleensä käräjäoikeuden päätöksellä  konkurssiin. Tänä vuonna myös konkurssiin asetettujen, vähintään miljoonan euron liikevaihtoa tehneiden yritysten määrä on kasvanut selvästi.

Asiakastiedon mukaan tammi-syyskuun hakemusten perusteella voidaan ennakoida, että tänä vuonna konkurssien myötä menetetään noin 7 300 työpaikkaa, mikä olisi hiukan pienempi määrä kuin viime vuonna.

Alkuvuonna konkurssien määrä väheni

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–kesäkuussa 2019 laitettiin vireille kaikkiaan 1337 konkurssia, mikä oli 3,6 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla.

Konkurssien määrä sen sijaan kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 44 konkurssia eli 13 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Sara Blakely on täydellinen amerikkalainen menestystarina. Tavallinen nainen keksii loistavan idean, jonka hän kovalla työllä kasvattaa miljoonabisnekseksi.

Sara Blakely perusti 27-vuotiaana, vuonna 2000, yrityksensä, joka myy muotoilevia alusvaatteita naisille. Yrityksen nimeksi tuli Spanx. 41-vuotiaana talouslehti Forbes listasi Blakelyn nuorimmaksi itse rahansa tehneeksi miljardööriksi.

Blakely puhui Nordic Business Forum - seminaarissa Helsingissä torstaina, ja kertoi, miten turhautuneesta kuluttajasta tuli menestyksekäs yrittäjä.

Blakely sai ajatuksen muotoilevista alusvaatteista, kun hän pukeutui juhliin. Hän halusi pukea valkoiset housut, mutta kaikki alusvaatteet paistoivat niistä läpi. Hän ratkaisi ongelman leikkaamalla muotoilevista sukkahousuista jalkaterän pois, jotta valkoiset housut näyttäisivät hyviltä. Ongelma oli, että leikatut sukkahousujen lahkeet rullautuivat ylöspäin koko illan. Blakely tajusi, että naiset tarvitsevat alusvaatteet, jotka muotoilevat, mutta ovat huomaamattomat.

Blakely perusti yrityksensä asunnostaan käsin ja teki vielä päivätyötään faxien myyjänä pitkään oman yrityksensä perustamisen jälkeen.

Moka on lahja, oikeasti

Sukkahousut olivat vain käännekohta Blakelyn tarinassa, sillä siemenet yrittäjän uralle oli kylvetty jo aiemmin. Siitä on kiittäminen Blakelyn isää.

– Vanhempani olivat eroamassa ja ystäväni joutui auto-onnettomuuteen. Synkässä vaiheessa isäni antoi minulle kasetin, joka opetti positiivista ajattelua. Tajusin, että siihen asti elämässäni oli opetettu, mitä ajatella, mutta ei koskaan, miten ajatella. Tajusin, että minä voisin oppia, miten ajatella, Blakely kertoo.

Isä ruokki erilaista ajattelua lapsilleen muutenkin. Hän esimerkiksi kysyi lapsiltaan joka viikko, miten he olivat sillä viikolla epäonnistuneet.

– Jos en keksinyt mitään, isä oli pettynyt. Tajusin myöhemmin, että hän määritteli minulle epäonnistumisen uudelleen.

Monet johtajat ja puhujat kannustavat palkitsemaan epäonnistumisista ja olemaan pelkäämättä niitä. Blakely saattaa kutienkin olla paras ja uskottavien esimerkki puhumaan siitä, miten epäonnistumista juhlitaan arkielämässä.

Hän näyttää itsestään kuvatun videon, jossa hän on juuri ollut Yhdysvaltojen suurimmassa aamuohjelmassa esiintymässä ja tajuaa mekkonsa olleen väärinpäin koko ajan. Spanxissa pidetään Oops-kokouksia, joissa työntekijät jakavat epäonnistumisiaan.

– Mokien jakaminen on tärkeää! Mokatessa voit korkeintaan pysyä ihmisten mielissä. Epäonnistuminen on yrittäjyyden ytimessä. Ainoa todellinen moka on jättää yrittämättä, Blakely sanoo.

Kysy Miksi?

Mokaamisesta johtuva nolostuminen on todellinen uhka yrityksen menestykselle. Blakelyn mukaan Spanx on kasvanut 5 000 säästöillä perustetusta yrityksestä miljardiluokan yritykseksi muun muassa siksi, että hän on uskaltanut kysyä kysymyksen miksi.

Esimerkiksi muotoilevissa alushousuissa on usein vyötärökuminauha, joka kiristää epämukavasti. Blakely kysyi valmistajilta, miksi näin on. Vastaus oli: koska näin on aina ollut.

– Minulla on neljä alle 10-vuotiasta lasta, jotka kyselevät koko ajan, miksi joku on niin tai näin. Aikuisena näemme kysymisen merkkinä heikkoudesta. Meidän täytyy olla haavoittuvaisia ja päästä yli nolostumisen pelosta. Minä yritän hakeutua tilanteisiin, joissa voin nolostuttaa itseni, jotta en ajautuisi mukavuusalueelle ja alkaisi vältellä nolostumista, Blakely sanoo.

Tee tilaa ideoinnille

Toisella tavalla ajattelu on Blakelyn salaisuus menestykseen. Hän raivaa ajattelulle ja unelmoinnille aikaa.

– Mieti, missä saat yleensä parhaat ideasi. Minulle ne tulevat usein autossa. Siksi lähden tuntia aikaisemmin töihin ja ajelen päämäärättömästi ympäriinsä. Teen joskus matkoja, joiden aikana en tee muuta kuin ajattelen ja kirjaan ideoita ja ajatuksia ylös, Blakely kertoo.

Parhaimmillaan ideoita on syntynyt 99 sivua liittyen kaikkiin mahdollisiin elämän osa-alueisiin.

Kerran raskaana ollessaan hän näki ison pyöreän mahansa ja sen erilaisina objekteina, kuten vesimelonina ja koripallona. Siitä intoutuneena hän soitti tutulle valokuvaajalle, jonka kanssa he maalasivat pyöreän mahan eri esineiksi ja tuottivat siitä kahvipöytäkirjan.

– Kirjasta tuli Bestseller ja lahjoitin kaikki tuotot siitä äitien terveyden edistämiseen. Siitä tuli hauska projekti, jonka avulla voin tehdä hyvää!

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Oulussa toimivan Nortastic Oy:n yksinyrittäjä Teija Ruokamo on joutunut koville yrityksensä nykyisen pankin kanssa.

– Kun perustin yrityksen, marssin ensimmäisenä Nordean konttoriin. Siellä sanottiin, että he eivät voi palvella konttorista käsin vaan minun pitää soittaa palvelunumeroon. Soitin ja pankki perusti yritykselleni tilin.

Noin vuosi sitten konsultointipalveluita tarjoava Ruokamo otti käyttöön sähköisen laskutusjärjestelmän ja täytti valtuutuslomakkeen, joka antaa laskutuspalvelun ylläpitäjälle luvan maksuaineistojen siirtämiseen palvelusta pankille ja tiliotteiden noutamiseen pankista laskutuspalveluun.

Varsinainen yllätys tuli siinä vaiheessa, kun Ruokamo eräänä päivänä perehtyi tarkemmin yritystilin veloituksiin.

– Yritystä oli laskutettu pankkipalveluista 60-70 eurolla kuukaudessa. Aloin ihmetellä, että se kuulostaa kyllä liian suurelta summalta.

Ruokamo huomasi tiliotteessa veloituksia, joista hän ei tiennyt, mitä ne tarkoittivat.

– Yritin heti kyseisenä päivänä eli sunnuntaina soittaa Nordean asiakaspalveluun Business Centeriin, mutta asiakaspalvelija ei pystynyt auttamaan. Sen jälkeen yritin vuorokauden ajan saada vastausta Nordean mobiilipankin Omapostin, verkkopankin ja Twitterin kautta, turhaan.

Tiliotteita kahdesti päivässä – pyytämättä

Seuraavana päivänä pankista soitettiin. Ruokamo ja pankin asiakaspalvelija kävivät yhdessä läpi epäselvät rivit tiliotteella.

– Selvisi, että minulta oli laskutettu Nordean verkkolaskupalvelusta samaan aikaan, kun maksan sähköisestä laskutuspalvelusta. Eli kaksi päällekkäistä palvelua. Nordean palvelun hinta oli noin 8 euroa kuukaudessa.

Lisäksi pankki oli laskuttanut Ruokamon yritystä päivittäisistä konekielisistä tiliotteista. Ne laskutettiin kerran kuukaudessa yhdessä erässä.

– Konekielisiä tiliotteita oli tullut kaksi kertaa päivässä. Yhden otteen kappalehinta oli 80 senttiä. Niistä tuli yhteensä 38 euroa kuukaudessa.

– Jos en olisi mennyt katsomaan pankin tilejä rivi riviltä, en olisi hoksannut mitä sieltä lähtee, Ruokamo toteaa.

Huomioiden jälkeen Ruokamo muutti välittömästi pankin kanssa tehtyä palvelusopimusta niin, että tiliote tulee verkkolaskupalveluun vain kerran kuukaudessa. Myös pankin oma laskutuspalvelu lopetettiin.

– Nyt tiliotteen hinta on minulle 1,60 euroa kuukaudessa. En tarvitse sitä useammin, koska tilinpäätös tehdään sen verran harvoin. Eikä minun muutenkaan tarvitse seurata tiliotteita päivittäin ja tilitiedot näen verkkopankista.

Pankki vetosi lainattomuuteen

Ruokamo uteli Nordealta henkilökohtaista pankkineuvojaa. Sellaista ei kuitenkaan ollut saatavilla.

– Pankin mukaan en saa sellaista, koska yritykselläni ei ole lainoja pankissa. Olen siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että yritykseni toimii puhtaasti tulorahoituksella eikä minulla ole tarvetta rahoitukselle.

Kokemuksensa perusteella Ruokamo aikoo ensi kädessä kilpailuttaa pankit.

– Yritykselleni aiheutui maksuja 700 euron edestä vuodessa. Se on iso summa yksinyrittäjälle. En ole todellakaan tyytyväinen Nordean asiakaspalvelun toimintaan. En voi kuitenkaan syyttää pankkia laskutuksista. Ongelma on, että pankki voi tunkea minulle vaikka mitä, jos en osaa kieltäytyä palveluista. Yrittäjän pitää huomata nämä asiat itse. Se ei poista sitä tosiasiaa, että tällainen asiakaspalvelu on huonoa ja epäeettistä.

Tarinan opetus on Ruokamon mukaan se, että yrittäjän on hyvä tarkistaa pankin tiliote erittäin huolellisesti.

– Jos asia ei kerran ole selkeä pankin henkilökunnalle, miten se voisi olla selkeä yrittäjälle, hän kysyy.

"Kaikki pitänyt opetella kantapään kautta"

Nyt 2,5 vuoden ajan yrittäjänä toiminut Ruokamo myöntää, että moni asia yrittäjyydessä on tullut hänelle yllätyksenä.

– Minulla ei ole mitään aikaisempaa taustaa yrittäjyydestä. Tämä pankkiasia on vain yksi monien yllätysten joukossa. En ole ymmärtänyt hakea yrityspalveluita, kaikki on pitänyt opetella kantapään kautta.

Muutama viikko sitten Ruokamo liittyi Suomen Yrittäjien jäseneksi.

– Olen lähtemässä uuteen yritykseen mukaan ja siihen prosessiin olen saanut apua Yrittäjiltä. Harmittaa, etten lähtenyt jäseneksi mukaan aikaisemmin, jo yrittäjyyden alussa.

Kuva: Teija Ruokamon albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nordic Business Forum – seminaarissa Helsingissä esiintyi torstaina aamupäivällä karismaattinen ja hengästyttävän ansioitunut puhuja Carla Harris.

Harris on investointipankkiiri, kirjailija ja gospel-laulaja, joka levyttää neljättä levyään. Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama on myös nimittänyt hänet johtamaan naisten kansallisen liiketoimintaneuvoston hallitusta. Lista on pitkä.

Puheenvuoron otsikko oli Strategize to Win. Harrisilla oli yritysten johtajille muutama vinkki siihen, miten menestymistä voi optimoida.

Harris peräänkuuluttaa selkeyttä, luottamusta ja aitoutta.

– Pidin laulajaminäni visusti piilossa, koska halusin olla uskottava pankkimaailmassa. Kerran minut esiteltiin myös laulajana asiakkaalle. Pyörittelin silmiäni, mutta asiakas innostui ja pyysi vinkkejä, miten tytär voisi yhdistä kiinnostuksensa taideaineisiin ja akateemiseen työhön. Puhuimme vartin ennen varsinaista pichaustani, ja voin kertoa, että asiakas kuunteli minua aivan eri korvalla keskustelumme jälkeen, Harris kertoo.

Harris muistuttaa tärkeistä asioista yritykselle, joka tavoittelee menestystä ja innovaatioita. Yksi niistä on tarkoituksenmukainen monimuotoisuuden tavoittelu.

– Monimuotoisuus ei synny itsestään. Olen ollut tilanteessa, jossa minulla oli tiimi, jonka jäsenet olivat kaikki eritaustaisia naisia. Tajusin, että minulta puuttuu tiimistä mies. Sen mukana puuttuu näkökulma, ääni, verkostot ja kokemus. Pidin tärkeänä, että seuraava rekrytoitava olisi mies, todella hyvä mies. Diversiteetti täytyy luoda tarkoituksella. Se ei synny itsestään. Tarjonta ei myöskään lopu kesken, Harris painottaa ja saa yleisön nauramaan.

Kaikkien ääni kuuluviin

Johtajilta Harris peräänkuuluttaa myös osallistamista, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi, eikä kukaan koe tulleensa syrjityksi.

Johtajan täytyy käyttää myös omaa ääntään ja olla rohkea.

Harris painottaa monien muiden tapaan, että epäonnistumista ei pidä pelätä. Hän muistuttaa myös, että kaikki hänen esittämänsä asiat vaativat rohkeutta.

– Johtajan täytyy puhua asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka se olisi poliittisesti kuinka epäkorrektia tahansa. Ihmiset puhuvat heitä vaivaavista aiheista joka tapauksessa, Harris sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 37 yritystä.

Listalle nousi nyt toistamiseen suosikkiyhtye Haloo Helsingin taustalla oleva Haloo Music Group, jonka liikevaihdoksi on ilmoitettu 1,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto on ollut laskussa, sillä toissa vuonna sitä kertyi 3,2 miljoonaa. Edellisen kerran uutisoimme kyseisen yhtiön AAA-luokituksesta viime vuonna.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Asia käy ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista. 58 prosenttia gallupiin osallistuneista vastasi KYLLÄ kysymykseen ”Oletko halukas lisäämään yrityksesi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?” Lähes yhtä moni (56%) on valmis siihen, vaikka se aiheuttaisi lisää kustannuksia.

Kaikkein valmiimpia (62%) ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun lisäkustannuksista huolimatta ovat yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset. Yksinyrittäjistä siihen valmiita on 55 prosenttia.

Toimialoittain KYLLä-vastaajat jakautuvat seuraavasti: teollisuus 48%, kauppa 55%, rakentaminen 59% ja palvelut 57%.

Myönteisimmin ilmastonmuutoksen hidastamiseen kustannusten kasvusta huolimatta suhtautuvat yrittäjät pääkaupunkiseudulla (62%). Matalinta kannatus on Länsi-Suomessa, mutta sielläkin KYLLÄ-vastaajia on yli puolet 52%).

Verotusta kehitettävä päästöjen verottamisen suuntaan

Valtaosa yrittäjistä (71%) on sitä mieltä, että verotusta tulee kehittää niin, että ilmastopäästöistä maksetaan enemmän veroja ja vastaavasti yrittämisen sekä työn verotusta kevennetään.

Yli puolet yrittäjistä (54%) on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen ei pidä toteuttaa kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi riippumatta siitä, miten se vaikuttaa Suomen talouden kilpailukykyyn. Yli kolmasosa yrittäjistä (36%) on valmis kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, vaikka kilpailukyky kärsisi.

63 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ei ole selvittänyt ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemisen vaikutuksia yrityksen toimintaan. 54 yrittäjistä uskoo, että ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ei vaikuta omaan yritykseen millään tavalla.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt, ja se on ollut merkittävä muutos työmarkkinoilla 2000-luvulla. Yksinyrittäjiä on 60 000 enemmän kuin vuosituhannen alussa, yli 180 000. Suomessa toimivista yrittäjistä heitä on kaksi kolmasosaa.

Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Yksinyrittäjäbarometri selvitti, mitä yksinyrittäjät odottavat tulevalta.

Yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat pessimistisemmät kuin työllistävien yrittäjien odotukset, sillä yksinyrittäjistä 23 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana.

14 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Työllistävistä pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat ja 18 prosenttia arvelee niiden heikkenevän. Vastaajia oli 2212.

Autoharrastajasta yrittäjäksi

 – On mielenkiintoista, että kasvuhakuisten yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat korkeammat kuin muiden kasvuhakuisten pk-yritysten, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi kasvuhakuisista yrittäjistä on kortesjärveläinen autojen lisä- ja varaosien myyjä Kari Manninen, joka on kasvattanut itselleen harrastuksesta ammatin. Hän osti ensimmäisen oman Mercedes-Benz-merkkisen auton vuonna 2004. Siihen hän osti lisäosia Saksan Ebay-verkkokaupasta. Jotta rahtikulut tulisivat katetuiksi, hän osti vähän ylimääräistä ja myi niitä internetin Mersuihin keskittyneellä foorumilla.

– Yhteydenottoja alkoi tulla muilta Mersun omistajilta. Pian tilasin myös pakettiautoihin lisäosia ja se poiki kyselyitä myös yrityksiltä. Puolisen vuotta harrastelin ja kun kysyntä vain kasvoi, päätin pistää firman pystyyn,  Manninen kertoo.

Hän työskenteli metallialan töissä Maaseudun koneella ja teki varaosamyyntiä iltatöinään kotitilan entiseen navettaan rakennetusta varastosta.

– Vanha isäntä laittoi lehmät pois 10 vuotta sitten, joten remontoin navettaan 400 neliömetrin varastotilan. Nyt joka paikka on täynnä tavaraa, joten rakennan viiden kilometrin päähän Kortesjärven keskustaan uutta varastotilaa. Täällä maatilalla sitä ei ole mahdollista saada myöhemmin myytyä. Keskustassa sen voi saada ainakin vuokralle, Manninen miettii.

Vuonna 2011 hän jäi vuodeksi vuorotteluvapaalle, ja vuonna 2012 jätti päivätyönsä ja keskittyi omaan yritykseensä KM-Partsiin. Yhtiömuotokin muuttui osakeyhtiöksi. 

Tingelitongelia, humpuukia ja miljoonan liikevaihto

Tavaraa tulee suoraan tehtailta Turkista, Saksasta, Romaniasta, Puolasta. Lisävalot tulee suomalaiselta tukkurilta.

Yhteistyökumppaneiksi ovat valikoituneet vuosien saatossa luotettavia toimijoita, joiden kanssa myös takuuasioiden hoitaminen sujuu. Yksinyrittäjä pyrkii minimoimaan reklamaatiot jo aikataulusyistä.

– Mukavinta on myydä yksikertaista tavaraa, jossa on vähän liikkuvia osia. Osa tuotteista on sellaista tingelitongelia, humpuukiakin, Manninen nauraa.

Nykyään myynnissä on 3 000 eri myyntiartikkelia, kuten kromisia peilin kuoria tai pakettiauton kylkiputkia.

Uusi halli tulee olemaan 800 neliömetrin kokoinen, josta 190 neliömetriä menee vuokralle autokorjaamoyrittäjälle.

– Asennuspalvelua on kyselty, joten nyt sitä voi markkinoida saman katon alla. Uusia tuotteitakin etsitään, mutta muuten toiminnan kehittämisessä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Manninen kertoo.

Hyvin hän on pärjännyt nykyiselläkin konseptilla. Yrityksen liikevaihto on 1,15 miljoonaa euroa ja voitto 240 000 euroa.

Yksin ei enää pärjää

Yksinyrittäjäbarometrin mukaan yksinyrittäjien odotukset henkilökunnan määrästä ovat positiiviset. Erityisesti kasvuhakuisimmat yksinyrittäjät odottavat henkilöstön määrän kasvavan selvästi. Heidän odotuksensa henkilöstön määrän kasvusta on yli yhdeksän kertaa suurempi kuin muilla yksinyrittäjillä, paljastuu Yksinyrittäjäbarometrista.

Vuosina 2011-2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. Kaikkein pienimmissä yrityksissä työntekijämäärä on kuitenkin laskenut, ja niissä yrityksissä olisi työpaikkapotentiaalia.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kuitenkin suuri päätös ja riski. Se ei ollut läpihuutojuttu Mannisellekaan, vaikka yrityksen talous on vakaalla pohjalla. Hänen palkkalistoillaan aloittaa ensimmäinen työntekijä marraskuun alussa.

Mies on auttanut Mannista nettisivujen kanssa ja asuu uuden varaston lähellä, eli jos tavarakuorma tulee illalla, tämä pääsee nopeasti purkamaan toimituksen.

– Päätös palkata oli suuri. Tänä kesänä tajusin, että homma ei pysy enää kasassa, kun olen rakentanut varastoa ja pyörittänyt tilauksia. Viime joulukuussa perheeseen syntyi lapsi ja toissa kesänä mentiin vaimon kanssa naimisiin. Kotoakin on tullut noottia, että pitäisi olla enemmän lapsen kanssa, Manninen kertoo.

– Työntekijäni on toiminut aikaisemmin puunkuljettajana, ja kyllähän pöllikuskille töitä riittää, jos tämä tarjoamani työ ei ajan mittaan miellyttäisikään, Manninen kertoo.

Tukea rekrytointiin 

Hallitus on kaavaillut rekrytointitukea yrityksille ja Yrittäjät pitää sitä hyvänä askeleena.

– Mutta pysyvä työpaikka ei synny siksi, että siihen saa tukea verovaroista, Mika Kuismanen huomauttaa.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on laajemmin se, että palkkaamisen riskiä pienennetään joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja lisäämällä paikallista sopimista.

Tutustu Yrittäjien Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen -oppaaseen.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 260  yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus

toimitus  (at) yrittajat.fi

Brexit-sopimus on yhä vaikeampi, mutta se on mahdollista saada aikaan tällä viikolla. Näin viestitti toimittajille EU:n Brexit-neuvottelija Michel Barnier tänään Eurooppaministereiden kokouksessa Luxemburgissa, kertoo Kauppalehti.

Vielä brittiosapuolten ehdotukset eivät kuitenkaan kelpaa. Sopimus halutaan saada neuvoteltua tiistain aikana, jotta Barnier voi viedä sen eteenpäin torstaina alkavaan huippukokoukseen. Jos sopimusta ei saada valmiiksi, Barnier tulee suosittelemaan neuvotteluiden jatkamista yli huippukokouksen. 

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsson on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei aio lisäaikaa hakea. Syyskuun alussa Johnsson sanoi vielä makaavansa mielummin kuolleena katuojassa, kuin pyytäisi lisäaikaa.

Siinä tapauksessa Iso-Britannia lähtisi Euroopan Unioinista ilman minkäänlaista sopimusta. Torstaina alkavassa huippukokouksessa on viimeinen mahdollisuus hakea lisäaikaa. 

Lue lisää Brexitin vaikutuksista yrittäjän elämään.

Brexit vaikuttaa myös verotukseen. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin uusimman jakson vieraana on Elisan yritysasiakkaiden liittymistä ja palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Petteri Svensson. Jakson isäntänä on tuttuun tapaan toimittaja Pauli Reinikainen.

Teemana on 5G, jonka aikakausi alkoi Suomessa viime keväänä. Tuolloin ensimmäinen kaupallinen verkko avattiin ja samalla Elisan 5G-liittymät tulivat myyntiin. Tällä hetkellä 5G-verkkoja laajennetaan suurimpien kaupunkien keskustoissa.

Jaksossa selviää, mitä 5G mahdollistaa yrittäjälle ja mitä hyötyä siitä on lisääntyneen nopeuden lisäksi. Kaikki Yrittäjän Podcast -jaksot ovat kuunneltavissa Supla-palvelussa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjägallup paljastaa, että isot yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen vuoden aikana. Erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille. Yrittäjägallupin mukaan 49 prosenttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksista kertoo 40 prosenttia vastaajista. Tarkemmin tuloksiin voi perehtyä täällä.

Yksinyrittäjät saavat rahansa nopeammin, sillä pidentyneistä maksuajoista kertoo 28 prosenttia.

– Huolestuttavaa on, että myös yksinyrittäjissä ongelma on vuodessa yleistynyt: vuosi sitten heistä 22 prosenttia kärsi pitkistä maksuajoista. Ongelma näyttää siis laajenevan, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Eniten maksuaikoja venyttävät suuret yritykset. Tämän tietää myös alihankintakonepajaa Nekopa Oy:tä Turengissa osaomistajana pyörittävä Harri Niemi. Hän työllistää yrityksessään itsensä lisäksi kolme henkilöä.

– Vaikka lakiin on kirjattu enimmäisajaksi 30 päivää, ei se niin käytännössä ole.

Maksuehtolaki määrää, että jos maksuajaksi halutaan yli 30 päivää, siitä pitää erikseen sopia yritysten kesken. Todellisuus on toinen, sillä yrittäjägallupin mukaan 61 prosenttia vastaajista kertoi, että yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu erikseen. Prosenttiosuus on noussut vuoden takaisesta.

”Vaikea lähteä muuttamaan”

Niemen mukaan pienen yrityksen on useimmiten pakko hyväksyä isojen asiakkaiden maksuajat.

– Vähän siinä täytyy nöyristellä, jos haluaa että asiakassuhde säilyy isomman yrityksen kanssa. Ainakin itsellä on vahvasti se mielikuva, että vaikea siinä on lähteä maksuaikoja muuttamaan.

Nekopalla on useampia itseään isompia päämiehiä.

– Isoin on Valmet. Heillä maksuehto meille päin on 45 päivää. Aikanaan se oli selvästi lyhyempi, 30 päivää.

Niemen mukaan uusilla asiakkailla saattaa olla heti kättelyssä vaatimuksena odotettua pidempi maksuaika. Tällä hetkellä Niemen yrityksellä on kaksi asiakasta, joiden puolelta maksuaika on 60 päivää.

Onneksi Niemen yritys ei kärsi pahoin maksuaikojen venymisestä.

– Itsellä on hyvä tilanne oman yrityksen suhteen. Esimerkiksi näiden 60 päivän maksuaikaa soveltavien asiakkaiden osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta on melko pieni. Minulla on aikaa odottaa rahoja, kunhan tiedän että ne varmasti tulevat.

”Vaatimuksena 5 päivää lisää maksuaikaa joka vuosi”

Taannoin Nekopa neuvotteli asiakassuhteesta yrityksen kanssa, joka vaati 105 päivän maksuaikaa.

– Länsirannikolla toimiva yritys otti yhteyttä ja kysyivät suoraan, sopiiko meille 105 päivän maksuaika. He sanoivat lisäksi, että maksuaikaan pitää saada viisi päivää lisää joka vuosi. Nämä olivat heidän ehtonsa, jotta ylipäätään saatoimme jatkaa neuvotteluja.

Niemi pohti asiaa jonkin aikaa ja ilmoitti, että hänen yrityksensä voi suostua pitkään maksuaikaan.

– Siinä oli sellainen ajatus, että saisin nostettua hintaa sillä perusteella, että toimimme tavallaan asiakkaan pankkina. On selvää, että en voi tehdä työtä samalla tuntiveloituksella kuin sellaiselle asiakkaalle, jonka maksuaika on selvästi lyhyempi.

– Jos joutuisin ottamaan pankista lainaa tehdäkseni töitä jollekin toiselle, silloin siinä on jotain väärin.

Sopimusta ei lopulta syntynyt.

Mutta mikä ajaa isoja yrityksiä pidentämään maksuaikojaan?

– Koen, että isommat yritykset haluavat käyttää pienempiä firmoja pankkeina. Joskus tuntuu siltä, että isolla yrityksellä on rahaa käytössä vaikka kuinka paljon mutta totuus voi olla, että ei senkään kassa ole aina niin iso. Toiminta saadaan pyörimään paremmin sillä, että maksuaikoja pidennetään.

Yhtä selitystä Niemi ei kuitenkaan usko.

– Jos yritys väittää, että maksun hyväksyminen kestää kauan ja sen takia maksuaika on pitkä, se ei voi pitää paikkaansa. Nykyään kaikki siirtyy sähköisesti.

Yrittäjät haluavat kiristää maksuaikoja

Yrittäjägallupin perusteella yrittäjät ovat aikaisempaa valmiimpia maksuehtolain kiristämiseen. Tällä kannalla on 44 prosenttia vastaajista. Lakia ei kiristäisi 29 prosenttia vastaajista.

Tiina Toivosen mukaan kysely osoittaa, että maksuaikalakia pitää kiristää.

– Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa on tästä hyvä kirjaus. Nyt pitää selvittää tehokkaimmat keinot. Pienyrittäjä tarvitsee laista turvan, ettei joudu kassakriisiin. Lisäksi valvontaa pitää kiristää, jotta ainakin laajamittaisesti lain vastaisesti toimivat jäisivät kiinni.

Näin kysyttiin 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.  Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Kuvat: Getty Images / Harri Niemen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elisa jatkaa 5G-verkon laajentamista ja avaa nopeat yhteydet rajatuille alueille Lahdessa. Verkko avautuu juuri valtakunnallisten yrittäjäpäivien kynnyksellä, jossa kävijät voivat tutustua 5G:n mahdollisuuksiin. 

Alkuvaiheessa verkko avataan ydinkeskustan ja messukeskuksen alueille. Loppuvuoden aikana peitto kattaa myös Ankkurin aluetta ja samalla keskustan 5G-verkkoa laajennetaan.

– Lahti on luonteva paikkakunta 5G-verkon laajenemiselle, koska täällä on erittäin aktiivista yritystoimintaa ja alueella myös käytetään runsaasti mobiilidataa eli potentiaalisia 5G:n käyttäjiä on paljon, Elisan Hämeen alueen aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa toi ensimmäisenä operaattorina myyntiin 5G-päätelaitteet ja liittymät keväällä 2019. Kuuntele aihetta käsittelevä Yrittäjän Podcastin jakso.

– Nopeus ja suuri kapasiteetti ovat kuluttajille näkyvimmät 5G:n hyödyt, jotka ovat verkon peittoalueella käytettävissä heti. 5G on myös erittäin potentiaalinen vaihtoehto kodin kiinteän laajakaistan tilalle, sillä se pääsee kuitu- ja kaapelimodeemiyhteyden tavoin jopa gigan nopeuksiin, Sarpila muistuttaa.

Yrityksille 5G mahdollistaa erilaisia privaattiverkkototeutuksia ja laajentaa verkkoyhteydellä varustettujen laitteiden (IoT) käyttömahdollisuksia. Reaaliaikainen valvonta, huoltotarpeen ennakoiminen ja toiminnan tehostaminen ovat esimerkkejä IoT:n hyödyntämiskeinoista.

– Juuri nyt eletään murroskautta, jossa ensimmäiset yritykset ovat edenneet 5G-suunnitelmissaan ja tekevät jo investointeja. Teettämämme tutkimuksen mukaan yritykset pitävät 5G:tä kilpailuetuna ja uskovat luovansa sen avulla muun muassa uusia palveluja. Nyt on hyvä hetki aloittaa keskustelut siitä, mitä 5G voisi omassa yrityksessä ja toiminnassa tarkoittaa, Sarpila jatkaa.

Elisa on avannut 5G-verkot tähän mennessä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin ja Lahteen, joista Turun 5G-verkko on Pohjoismaiden laajin. Uusia 5G-kaupunkeja avataan useita loppuvuoden 2019 aikana.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi