Yrittäjän ilmasto-oppaassa vinkit on jaettu aihealueittain: energian käyttö, kierrätys, liikkuminen, hankinnat, toimisto, vesi ja ruoka, henkilöstö, asenteet ja päästökompensointi.

Yksi esimerkki energiavinkeistä liittyy lämpotilaan: Vähennä energiankulutusta alentamalla työpaikkasi sisälämpötilaa. Kolmen asteen ero entiseen voi tuottaa jopa 20 prosentin säästön energiankulutuksessa.

Selvää energiansäästöä syntyy myös, kun vaihtaa loisteputket led-valoihin.

Miksi erityisesti yrittäjien pitää ja kannattaa taistella ilmastonmuutosta vastaan?

– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös talouden kehitykseen. On kaikkien etu, että ilmastonmuutosta hillitään ja pahimmilta skenaarioilta vältytään, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

Sano viisi helppoa käytännön konstia, joilla yrittäjä voi hillitä omalta osaltaan ilmastonmuutosta?

– Tämä riippuu siitä millä alalla yrittäjä on ja mikä liiketoimintakonsepti on. Tehokkaalla energian  ja materiaalien käytöllä voi saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa bisneksen kannattavuutta, ekonomisti Sampo Seppänen muistuttaa.

– Asiakkaiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Tähän voidaan vastata ilmastotoimilla ja näin erottautua markkinoilla, Seppänen sanoo.

Mitä sanot yrittäjälle, joka toteaa, että ”eivät minun tekoni ilmastonmuutokseen vaikuta”?

– Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan päästökehitykseen. Yksittäisen ihmisen teoilla on kokonaisuuteen pieni merkitys, mutta kun muutkin tekevät on vaikutus jo suuri, Seppänen painottaa.

 Yrittäjän ilmasto-oppaasta löytyy tähän konkreettinen vinkki: Muista, että yksilön teoilla on merkitystä. Jos miljoona ihmistä jättää joka päivä kuukauden ajan tulostamatta yhden A4-arkin, säästämme yli 100 000 kiloa paperia. Puhumattakaan musteesta ja koneen muista kuluista.

 Päivittäisillä valinnoilla on väliä kotona ja töissä 

– Päivittäisillä valinnoillamme on väliä sekä kotona että töissä. Pienistä ratkaisuista voi syntyä suuria virtoja – jopa ilmiöitä, joilla muutetaan maailmaa. Yrittäjän ilmasto-opas on saatavilla myös englanniksi, jotta yrittäjät ympäri maailmaa voivat hyödyntää oppaan vinkkejä, Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila kertoo. 

– Pk-yrittäjän näkökulmasta kirjoitettua apu- ja vinkkimateriaalia ei juuri ole olemassa. Toivomme, että tästä on hyötyä pk-yrittäjille muuallakin kuin Suomessa, Jussila sanoo.

Miten Suomen Yrittäjät aikoo jatkossakin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja toimet sen hillitsemiseksi?

– Vaikutamme jatkuvasti poliittisiin prosesseihin. Tavoitteena on, että kun tiukkoihin ilmastotavoitteisiin pyritään, ne toteutetaan kustannustehokkaasti. Tehotonta sääntelyä vältetään, jotta yrittäjille syntyvä kustannustaakka on mahdollisimman pieni, ekonomisti Sampo Seppänen kertoo.   

– Meillä on Yrittäjissä myös työn alla laajempi ohjelma tähän liittyen, ja se on tarkoitus julkaista ensi vuoden alkupuoliskolla.

Lataa Yrittäjän ilmasto-opas

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietoon on tullut useita tapauksia, joissa fi-verkkotunnusten käyttäjille on lähetetty sähköpostitse aiheettomia fi-verkkotunnusten ylläpitolaskuja Traficomin nimissä.

Traficom tiedottaa, että virasto ei lähetä fi-verkkotunnusten käyttäjille laskuja missään muodossa.

Huijausviesteissä väitetään, että fi-verkkotunnuksen alkuperäinen ylläpitolasku on maksamatta ja että kyseinen tunnus vanhenee kahden viikon päästä, mikäli muistutusmaksua ei makseta. Sähköpostitse saapuvan huijausviestin lähettäjäksi on merkitty Traficom. Muistutuslaskut ovat huijausta.

Traficomin haltuun saamissa sähköpostiviesteissä ei ole ollut viitetietoja, maksutietoja eikä liitteitä. Traficomin pyytää, että huijauslaskun saaneet ilmoittattavat laskustaan välittömästi osoitteeseen cert(at)traficom.fi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Osalle yrityksistä tuli uusi velvoite heinäkuussa. Tuolloin voimaan astunut laki määrää kaikki osakeyhtiöt ja osuuskunnat tekemään edunsaajailmoitus PRH:n kaupparekisteriin viimeistään 30.6.2020 mennessä.

Siirtymäaikaa on vielä runsaasti, mutta siitä huolimatta PRH muistuttaa tekemään ilmoituksen. Viime viikkoon mennessä ilmoituksia oli tehty vasta noin 11 000 kappaletta.

– Se on vielä verrattain pieni määrä. Suomessa on noin 270 000 osakeyhtiötä ja muutama tuhat osuuskuntaa, PRH:n rekisteripäällikkö Lalli Knuutila huomauttaa.

Knuutila olettaa, että ilmoitusten määrä lähtee kasvuun kuluvan syksyn aikana. Kyseessä on maksuton ilmoitus, joka tehdään sähköisesti.

– Jos kenelläkään yrityksen edunsaajista ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoitus on mahdollista tehdä myös paperisena versiona, Knuutila sanoo.

Ilmoitusvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin, joka puolestaan noudattaa EU-direktiivejä. Velvollisuus koskee kaikkia EU-maita.

– Ilmoituksilla pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Kun yritykset tekevät erilaisia sopimuksia, niissä on aina otettava huomioon rahanpesuaspekti. Kun kaikki edunsaajat saadaan keskitettyyn rekisteriin, on helppo tarkastaa, kuka on yrityksen tosiasiallinen edunsaaja.

PRH:n kotisivuilla on edunsaaja-apuri. Kyseessä on sovellus, joka kysyy erilaisia kysymyksiä ja lopussa käyttäjälle kerrotaan, tuleeko hänen tehdä edunsaajailmoitus vai ei. Ilmoitusvelvollisuus ei koske toiminimiyrittäjiä, pörssiyhtiöiden edustajia eikä asunto-osakeyhtiöitä.

Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden täytyy tehdä edunsaajailmoitus vain siinä tapauksessa, että edunsaajina on muita kuin kyseisen yhtiön omia yhtiömiehiä.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoft on esitellyt Surface Duo -uutuuslaitteen, jonka se tuo markkinoille ensi vuoden aikana. Kyseessä on älypuhelin, vaikka yhtiö itse ei halua kutsua sitä sellaiseksi.

Nokia-puhelinten valmistajana viimeksi tunnettu Microsoft on pysynyt hiljaa älypuhelimista Nokian matkapuhelintuotannon lopettamisen jälkeen.

Microsoft ei ole tuomassa kuluttajille omaa käyttöjärjestelmää vaan luottaa jatkossa Androidiin. 

Ensi vuoden lopulla myyntiin tulevassa Duossa on kaksi 5,6-tuumaista kosketusnäyttöä. Kyseessä on siis taittuva  laite, jonka näytön koko avattuna kasvaa yli kahdeksaan tuumaan. Näyttöjen etuna on esimerkiksi kahden sovelluksen käyttö samanaikaisesti.

Vaikka Microsoft ei halua kutsua uutuuslaitetta älypuhelimeksi, se toimii myös puhelimena. Sovellukset laitteeseen ladataan Googlen sovelluskaupasta.

Tarkempia tietoja laitteesta on luvassa myöhemmin.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on ihmetellyt julkisuudessa, miksi elinkeinoelämän edunvalvonta ei ole herännyt puolustamaan Helsingin keskustatunnelia.

Yli 30 vuoden ajan Helsinkiin puuhattu tunneli törmäsi seinään viikko sitten, kun Sdp:n ryhmä ilmoitti vastustavansa hanketta. Nyt näyttää siltä, että hanke kuopataan kaupungin ympäristölautakunnassa ensi viikolla.

Suomen Yrittäjät näyttää hankkeelle vihreää valoa. Pääekonomisti Mika Kuismanen pitää tunnelia parhaana ratkaisuna, kun pohditaan Helsingin lähitulevaisuuden liikenteen sujuvoittamista.

– On selvää, että tulevaisuuden liikennemäärillä ja väestön kasautumisella pk-seudulle tällainen tunneli tarvitaan. Veikkaan, että ilman keskustunnelin tapaista logistiikkaratkaisua Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Kalasataman liikenne puuroutuu, jos jatketaan pelkästään maanpäällisellä ratkaisulla.

"Tuskin Helsingistä halutaan nukkumalähiötä"

Helsingin suunnitelmat eivät ole ainutlaatuisia, sillä vastaava tunneli on toteutettu monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Kuismasen mukaan on tärkeää säilyttää riittävän laadukas jakeluverkosto Helsingin keskustassa myös tulevaisuudessa.

– Vaikka kuinka tavoitellaan joukkoliikenteen parantamista ja keskustan autottomuutta, tuskin Helsingin keskustasta halutaan nukkumalähiötä. Keskustassa tulee joka tapauksessa olemaan elinkeinoelämän toimintoja. Niitä varten tarvitaan hyvä ja tehokas jakeluverkosto. On huomattavasti järkevämpää, että osa tästä verkostosta on maan alla.

– Tunnelin hyvä puoli on, että se antaa mahdollisuuden maanpäällisen tilankäytön tehostamiseen. Ei tarvitse rakentaa tilaa vieviä kulkureittejä raskaalle liikenteelle ja maanpäällistä tilaa voidaan käyttää tehokkaammin. Samalla turvallisuus paranee, kun rekat siirtyvät maan alle, Kuismanen jatkaa.

Julkisuudessa on kritisoitu etenkin tunnelin kallista hintaa.

– Kallistahan se olisi, mutta meidän täytyy käydä reilu ja avoin keskustelu, millä keinoin tunneliin liittyvät infrakustannukset rahoitetaan. Voisiko olla niin, että tunnelin käyttäjät osallistuisivat ainakin osittain kustannustaakan kattamiseen, Kuismanen kysyy.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Talousteema Oy:n yrittäjällä, hämeenlinnalaisella Lassi Mäkisellä on kymmenien vuosien kokemus kirjanpitäjän työstä. Hän on toiminut tilitoimistoyrittäjänä 18 vuoden ajan. Nykyisin Mäkinen kouluttaa tilitoimistoja ja tekee siinä sivussa kirjanpitotöitä.

Hänen mukaansa tilitoimiston valinta on usein varsin haastavaa asiakkaan kannalta.

– Tlilitoimistoala on sellainen, että siinä asiakas ei kovin paljon tunne tilitoimiston työtä. Monella yrittäjällä on sellainen mielikuva, että kirjanpitäjän homma on yksinkertaista ja helppoa työtä.

– Tilitoimiston valinnassa on paljon samaa kuin lääkärin valinnassa. Joku lääkäri pitää valita, vaikka hänen työtään ei tarkemmin tunneta. Tällaisessa valinnassa asiakas on aina väärässä.

Mäkinen kehottaa yrittäjää ensisijaisesti miettimään, millaisia tarpeita hänellä on tilitoimistolle.

– Joku haluaa halpaa, jossa tehdään kirjanpitoa mahdollisimman yksinkertaisesti vain verotusta varten. Joku haluaa kalliimpaa palvelua, jossa tilitoimisto myös neuvoo asiakastaan, esimerkiksi rahatilanteen hallinnassa. Se on paljon tärkeämpää kuin verotus.

Aloittelevia ja pieniä yrityksiä Mäkinen neuvoo kääntymään pienen tilitoimiston puoleen.

– Suuret ketjut ovat kasvottomia ja pitkälle automatisoituja. Pientä toimistoa kiinnostaa enemmän pienet yritykset. Isot tilitoimistot ovat isojen ketjuyritysten perässä.

Läheskään kaikki kirianpito ei ole vielä sähköistä. Halutessaan yrittäjä voi edelleen hoitaa kirjanpitonsa paperilla.

”Auktorisointi ei ole takuu laadusta”

Tilitoimistojen toiminnan lainmukaisuutta valvoo Suomen Taloushallintoliitto ry, jonka toiminnassa Mäkinen on ollut mukana. Hän on kiertänyt tarkastamassa tilitoimistoja.

– Auktorisointi ei ole mikään takuu toimiston laadusta. Tarkastuksissa selvitetään vain se, täyttääkö toimisto lain vaatimukset. Tilitoimistoilla ei ole samanlaista luokitusta kuin esimerkiksi hotelleilla, mikä kertoisi esimerkiksi palvelun laadusta.

Mäkinen sanoo tietävänsä Suomessa ”satoja” tilitoimistoja, jotka täyttävät vaatimukset, mutta jotka eivät ole auktorisoituja.

– Olen törmännyt sellaisiinkin auktorisoituihin toimistoihin, jotka eivät tee asioita lainmukaisesti.

Asiakas ei voi tietää tätä etukäteen. Yrittäjä vain luottaa siihen, että kaikki toimii. Kysymällä muilta yrittäjiltä voi saada vinkkejä, mutta eivät hekään tiedä toimistoista paljonkaan. Valinta on siis hyvin vaikeaa.

Näin pääset alkuun valinnassa

Mäkinen kehottaa jokaista yrittäjää vertailemaan tilitoimistoja käymällä paikan päällä.

– Kanssakäymisessä usein selviää, millainen toimisto on kyseessä.

Jotain voi päätellä esimerkiksi toimiston yleisestä siisteydestä.

– Jos mapit ovat sikin sokin, se ei ole kovin hyvä merkki. Jos tilitoimiston edustaja vaikuttaa tarkalta ja täsmälliseltä ja hän on halukas keskustelemaan, ne ovat hyviä merkkejä.

Mäkinen muistuttaa, että tilitoimistojen on tärkeää kouluttautua jatkuvasti.

– Ammattitaitoa on pidettävä yllä, koska kyseessä on erittäin vaativa ammatti. On syytä pitää mielessä, ettei kukaan opi lainsäädäntöä täydellisesti. Olen itse tehnyt näitä töitä yli 50 vuoden ajan enkä vieläkään osaa kaikkea. Esimerkiksi arvonlisäverotus on todella vaikea laji.

Suomessa kuka tahansa voi ryhtyä kirjanpitäjäksi. Ongelmatilanteet ovat usein hankalia asiakkaan kannalta.

– Ristiriitatilanteita syntyy paljon, koska alalla on huonoja kirjanpitäjiä, jotka eivät osaa ammattiaan. Tiedän tapauksia, joissa verottaja on tehnyt tarkastuksen yritykseen ja on jouduttu harkitsemaan, pitääkö kirjanpito tehdä uudestaan monen vuoden ajalta.

Pelkkä hinta kertoo harvoin totuutta tilitoimiston laadusta-

– Hinta ei kerro oikeastaan paljon mitään. Jos hinta on kovin korkea, se tosin kertoo ylihinnoittelusta. Hyviä ammattilaisia löytyy varmasti kohtuuhinnalla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Siinä missä monet Lumi Maunuvaaraa vanhemmat vaikuttajat vasta sovittavat suuhunsa sellaisia sanoja kuin yritysvastuu ja läpinäkyvyys, 21-vuotiaalle Maunuvaaralle kyse on itsestäänselvyyksistä.

– Yrittäjänä minun on kannettava korteni kekoon mitä vihreyteen ja laatuun tulee. Tulevaisuus edellyttää, että isotkin toimijat miettivät muutakin kuin rahaa, Maunuvaara sanoo.

Kun hän aloitti kemiantekniikan opiskelut Aalto-yliopistossa, tähtäimessä ei ollut yrittäjyys.

– Näin itseni yliopistotutkijana. Uudet materiaalit, kuten muovinkorvikkeet, kiinnostivat.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeinen kesäkurssi muutti suunnan.

Maunuvaaran kehittämät luomuhuulipunat onnistuivat niin hyvin, että opiskelukaveri usutti häntä jatkamaan kosmetiikan parissa.

– Tatu oli ihan että wau, mikä brändi, ja kyseli, olenko ajatellut myydä tuotteitani.

Syksyllä 2017 Lumi Maunuvaarasta ja Tatu Fontellista tuli liikekumppanit. Ensi alkuun Havu Cosmeticsin perustajat valmistivat ja valoivat huulipunia kahdestaan. Aikaa kului myös brändäämistä opiskellen.

Lumi Maunuvaara kiittää valtakunnallisessa lehdessä ilmestynyttä artikkelia siitä, että yrityksen ensimmäinen pilotointierä myytiin loppuun vuorokaudessa.

– En ollut silloin vielä täysin tyytyväinen, vaan halusin kehittää huulipuniin ekologisten puukuorien lisäksi biohajoavan sisähylsyn.

Tällä hetkellä Havu Cosmeticsilla on kaksi palkattua työntekijää.  Tuotteita myyvät niin oma verkkokauppa kuin useissa kaupungeissa toimivat jälleenmyyjät.

Huulipunien värivalikoima kasvaa ennen joulua. Myös uusia tuotteita on tulossa.

– Olen pitänyt kosmetiikkateollisuutta pinnallisena, mutta nyt iloitsen siitä, että pieniä indie-brändejä syntyy kuin sieniä sateella, Maunuvaara kertoo.

Hänen opintonsa ovat edenneet hienosti.

– Näin maisterivaiheessa voin ottaa opiskelun kevyemmällä moodilla. Työni yrityksessämme on täysipäiväistä.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 51 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Liikejuridiikan palvelu tuottavan LKOS Law Officen omistajaosakas Oscari Seppälä on seurannut tarkasti keskustatunnelihankkeesta käytyä keskustelua. Hän on vakuuttunut tunnelin tarpeellisuudesta.

 – Kun ajattelee kokonaisuutta, tässä vaiheessa selvityksiä tehtäessä pitäisi pitää pöydällä kaikki vaihtoehdot liikennesuunnittelun osalta eikä poissulkea mitään vaihtoehtoa pois. Tässä puhutaan isoista summista koko Helsingin keskustan kannalta, koska laivamatkustajat jättävät Helsinkiin 700 miljoonaan euroa vuosittain. Keskusteltu matkustajaliikenteen siirto Vuosaareen vaarantaa tämän. Kysymys kuuluu, että onko Helsingillä ja sen poliittisilla päättäjillä varaa heittää pois tämä raha vuosittain, jonka autoliikenne ja matkustajaliikenne tuovat keskustankivijalkakauppiaille, Seppälä kysyy.

Hän viittaa kivijalkakauppiaiden ahdinkoon ja keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseen. Kävelykeskusta ilman tunnelia olisi Seppälän mukaan huonoin vaihtoehto.

– Jo nyt moni liike on lähtenyt pois keskustasta. Tunneli toisi helpotusta siihen, että keskusta olisi edelleen saavutettavissa ajoneuvoilla ilman merkittävää lisäruuhkautumista satamien liikennevirroista. Helsingin keskusta tarvitsee elinvoimaisuutensa säilyttämiseksi saavutettavuuden ajoneuvolla.

Seppälä nostaa esiin Jätkäsaaren nykyiset liikennejärjestelyt, jotka lähentelevät hänen mukaansa katastrofia.

– En tiedä, mitä liikennesuunnittelijat ovat ajatelleet kyseisen alueen liikennettä suunniteltaessa etenkin, kun Jätkäsaaren satamaan on panostettu merkittävästi. Nykyisin liikenne ohjataan yksi- tai kaksikaistaisilla väylillä ja ruuhkat ovat melkoiset laivojen purkaessa ajoneuvot näille väylille, jotka menevät asuinalueen vierestä. On selvää, että jos jotain muutosta ei tehdä, nykyinen ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla.

Huoli kävelykeskustan laajentamisesta

Helsingin Yrittäjät pitää tärkeänä, että tunnelivaihtoehdot ovat mukana Helsingin keskustan eri alueiden liikenteen parantamisen suunnittelussa. Asiaa käsitellään ensi tiistain kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa. Kerroimme Suomen Yrittäjien näkemyksistä eilen.

Muualla Euroopassa maanalaisista tunneleista on saatu hyviä kokemuksia.

– Helsingissäkään ei tule sulkea pois tunneleiden rakentamista, vaan ensiksi on tarpeen perusteellisesti selvittää erilaisten liikenteellisten vaihtoehtojen yritys- ja muut vaikutukset kustannuksineen. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä päätöksiä siitä, mitä uudistuksia ja millä keinoin on tarkoituksenmukaista lähteä toteuttamaan, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan tunnelin tarve on huomattava muun muassa siksi, että kaupunki suunnittelee parhaillaan muutoksia, joka vähentäisivät autoliikenteen ajokaistoja Mannerheimintieltä.

– Lisäksi kävelykeskustaa laajennettaisiin, mikä tarkoittaisi Pohjois- tai Eteläesplanadin sulkemista ainakin osin autoliikenteeltä.

Laaksosen mukaan kyseiset uudistukset lisäävät ruuhkia keskustan alueella.

– Ongelmia tulisi myös sitä kautta, että Katajanokan sataman matkustajat eivät pääsisi enää kulkemaan keskustan kautta. Se ruuhkauttaisi yhteyksiä entisestään.

Tunnelihankkeessa on esitetty, että tulevaisuudessa autolla voisi ajaa maan alla Hermannin kaupunginosasta keskustan ali Länsisatamaan asti. Aikaisemmin muun muassa YLE on kertonut keskustatunnelihankkeesta.

"Huollon ja jakelun on sujuttava"

Keskustatunneli on ollut suunnitelmissa pitkään. Ensi viikon tiistain kokousta pidetään hankkeen kannalta kriittisenä.

Osana kokonaiskuvaa on Helsingin kaupungin strategiaan määritelty hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Laaksosen mukaan kaupungin tulisi pitää mielessä myös elinkeinoelämän toimintakyky keskustassa.

– On tärkeää, että tehdään yritysselvitys siitä, mitä tulisi tarkoittamaan, jos tunnelia ei lainkaan rakennettaisi ja kävelykatuja tultaisi lisäämään. Se huolestuttaa, että kaupunki suunnittelee kävelykatumuutoksia, jotka hidastavat autoliikennettä ja samaan aikaan suljetaan yksityisautoilta kokonaisia katuja kuten Hämeentie. Ydinkeskustan saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää kaupan kannalta. On huolehdittava, että huolto ja jakelu sujuvat ja että tavaraliikenne kulkee jouhevasti satamiin ja liikkeisiin.

– Sanoisin, että kaupungin tulisi nyt laittaa jäitä hattuun liikennesuunnitteluun.

Lue tästä Helsingin Yrittäjien kannanotto tunnelihankkeeseen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät oli mukana Opetushallituksen johtokunnassa edellisen toimikauden ajan. Poisjättämisen viralliseksi syyksi on kerrottu, että johtokunnassa ei ole tilaa.

Johtokuntaan tulee nyt edustajat suurimmista puolueista. Heidän lisäkseen siellä on edustus EK:sta, SAK:sta, STTK:sta, OAJ:sta, Helsingin yliopistosta, Suomen Kuntaliitosta ja opiskelijajärjestöistä.

– Olemme pettyneitä siihen, että hallitus jätti Yrittäjät sivuun opetushallituksen johtokunnasta, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Hänen mukaansa Yrittäjät pyrkii kuitenkin rakentamaan hyvän yhteistyön Opetushallitukseen muita kanavia pitkin.

Pois myös jatkuvan oppimisen työryhmästä

– Olemme myös pettyneitä siihen, että Yrittäjät ei ole mukana jatkuvan oppimisen työryhmässä, Mikael Pentikäinen jatkaa.

– Olen vielä vedonnut opetusministeriöön, että se harkitsisi uudelleen asiaa.

Pentikäinen pitää Yrittäjien osallistumista jatkuvan oppimisen kehittämiseen erittäin tärkeänä monesta syystä: hanke ei onnistu ilman yrittäjien ja pk-yritysten panosta, pk-kentän työntekijöissä on suuri jatkuvan oppimisen tarve, yrittäjien täytyy varmistaa jatkuvasti oma osaamisensa, yksinyrittäjien määrä kasvaa erittäin nopeasti ja uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.

– Linjauksella on myös symboliarvo. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi on riippuvainen pk-kentän tuesta, jotta nuoret ja aikuiset saavat opiskelu- ja harjoittelupaikkoja. Toivon, että tätä tukea ei vaaranneta, Pentikäinen sanoo.

– Yrittäjät on mukana kaikissa hallituksen työllisyystyöryhmissä. Olisi enemmän kuin luontevaa, että olisimme mukana myös vähintään yhtä tärkeässä jatkuvan oppimisen valmistelussa, Mikael Pentikäinen toteaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Edelläkävijöiden ajatuksille usein naureskellaan. Niin kävi myös Sulapacille, joka kehittää biomateriaalien ja puukuidun yhdistelmistä muun muassa pakkausmateriaalia, pillejä ja henkareita. Sulapacin perustajat Suvi Haimi, Laura Kyllönen ja Antti Pärssinen julistivat pelastavansa maailman muoviroskalta.

– Ajoituksemme oli kuitenkin oikea, sillä rakennamme yritystä kestävän kehityksen ja kulutuksen arvojen pohjalta, toimitusjohtajana toimiva Haimi kertoo.

Sulapac perustettiin vuonna 2016. Se sai alkunsa Haimin ja Laura Kyllösen tutkimustyöstä. Haimi tutki biomateriaaleja ja niiden käyttöä lääketieteen sovelluksissa. Hänen akateemiset juurensa ovat Tampereen yliopistossa, mutta vuonna 2010 hän tutki biohajoavia biomateriaaleja Hollannissa. Siellä professori Dirk Grijpma ehdotti yrityksen perustamista.

– Professori kyseenalaisti, onko akateeminen ura ainoa vaihtoehto, ja ajatus jäi itämään. Vuonna 2015 minulla oli vaihtoehtona lähteä Yhdysvaltoihin tutkijaksi. Olimme kuitenkin kyllästyneitä rahan hakemiseen, mikä vie 70 prosenttia tutkijan työajasta. Omassa yrityksessä voi keskittyä omaan visioonsa siitä, mitä haluaa edistää, Haimi sanoo.

Perustajien yksi havainto oli se, että ekologisen kosmetiikan suosio oli kasvussa, mutta tuotteet pakattiin kuitenkin muoviin. Miksi pakkauskin ei olisi luonnonmukainen? Myös mikromuovin yleisyys ja haitat huolestuttivat.

Tampereella kudosteknologiasta ja biomateriaaleista väitellyt tohtori Laura Kyllönen lähti mukaan Haimin ideaan. Haimilla oli ollut aikaisemmin yhteistyötä puukomposiitista kipsejä valmistavan Onbone-yrityksen yrittäjien kanssa. Niin mukaan tuli mukaan myös Antti Pärssinen ja Petro Lahtinen, joka keskittyy nykyään puukomposiitista valmistettavien kylpyhuoneen kalusteiden, kuten lavuaarien, kaupallistamiseen Woodio-nimisessä yrityksessä. Yhdessä he kehittivät biohajoavan materiaalin. Lahtinen

Startup ei rakenna brändiä yksin

Sulapac on sittemmin edennyt nopeasti. Ensimmäisellä siemenrahoituskierroksella Sulapac keräsi miljoona euroa Ardent Venturesilta, Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan rahastoilta, Lifeline Venturesilta. Sittemmin sijoittajiksi ovat lähteneet myös Planmegan omistajasuku Kyöstilöiden sijoitusyhtiö Planvest, Eerik Paasikivi, Marimekon omistaja Mika Ihamuotila.

Eu-rahoitusta tuotekehitykseen on tullut 1,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna yritys kerää A-rahoituskierroksen, jonka tavoite on kerätä miljoonia euroja.

Puupohjaisen materiaalin yritys lanseerasi vuonna 2017. Se sai asiakkaikseen Lumenen ja Bernerin sekä pienempiä koru- ja kosmetiikkamerkkejä.

Viime vuoden lopulla Slush-tapahtumassa suuri uutinen oli se, että kansainvälinen kosmetiikkabrändi Chanel lähti sijoittajaksi Sulapaciin.

– Startup ei voi rakentaa brändiä ilman isoa nimeä, varsinkin jos haluamme olla Gore-Texin kaltainen brändi. Chanel oli pakko saada mukaan ja sen nimi piti saada julkistaa, Haimi kertoo.

Chanel ei yleensä brändää itseään yhteistyössä kenenkään kanssa, joten pieneltä ja vielä tuntemattomalta suomalaiselta startupilta sijoitusjulkistus oli melkoinen saavutus. Sulapacilla on valttinaan se, että kestävää kulutusta suosivan purkin kautta Chanelin kaltainen kosmetiikkajätti voi asemoida itseään kestävän kehityksen kartalla.

Haimin mukaan menestystä rahoitusrintamalla on kirittänyt menestys useissa kansainvälisissä kilpailuissa sekä yhteistyö kokeneiden ja laajasti verkostoituneiden sijoittajien, kuten Lifeline Ventruesin partneri Juha Lindforsin kanssa.

Avainasemassa on kuitenkin ollut materiaalista tehty purkki.

– Meidän tarinamme avautuu purkin kautta. Olen kiertänyt käsin tehty, hieman kotikutoinen, prototyyppipurkki mukana globaalien brändien edustajien luona. Monet muut tuovat materiaalejaan esiin granulan, eli raakamateriaalin muodossa, mutta erilaista granulaa on maailma puolillaan. Meillä asiakas on ollut kehitystyössä mukana alusta asti, Haimi sanoo.

Pilli voittaa kilpailijat

Samaan aikaan Chanel -uutisen kanssa Sulapac kertoi kehittävänsä puupohjaisen pillin Stora Enson kanssa. Keskustelu aukesi Stora Enson järjestämän kiihdyttämöohjelman kautta.

– Heiltä löytyi tiimi, jonka kanssa olemme voineet sovitella tekemisiä. Suuri pörssiyritys on vakaa ja me startup-yrityksenä olemme nopeita tarttumaan trendeihin, joten sovittelua yhteistyö vaatii, mutta pilli tulee markkinoille loppuvuoden aikana, Haimi sanoo.

Hän toteaa, että ekologisinta olisi elää ilman pillejä. Vielä se ei ole realismia. Pilli on kuitenkin hyvä esimerkki Sulapacin materiaalin kilpailukyvystä.

Lähimmät kilpailijat ovat paperipillit, biohajoava PLA-muovista valmistetut tai biohajoavasta PHA-muovista valmistetut pillit.

– PLA-muovi on hitaasti merihajoavaa ja PHA-muovin skaalaus on hankalaa. Paperipilleissä tulee vastaan käytettävyys. Meidän materiaalista pillejä voi massatuottaa samoilla laitteilla kuin muovia. Arvioimme meribiologien kanssa hajoamisaikaa Itämeressä ja pyrimme siihen, että hajoamisaika olisi sama kuin esimerkiksi koivunlehdellä 2-3 vuoden aikana Itämeressä, Haimi kertoo.

Tiukat laatuvaatimukset

Sulapacin liiketoiminta muodostuu materiaalin lisensioimisesta. Se ei siis valmista tuotteita itse. Esimerkiksi Stora Ensolla on materiaalilisenssi, jolla se aikoo valmistaa pillien lisäksi muita elintarvikekäyttöön liittyviä materiaalin sovelluksia. Yhteistyö Stora Enson kanssa auttaa Sulapacia kansainvälisessä lanseerauksessa.

Käynnissä on massatuotannon aloittaminen Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Se vaatii myös hankintaketjun ja logistiikan varmistamista.

Asiakasreferenssit Sulapac haluaa kuitenkin ensin Suomesta. Bernerin pakkaukset lanseerattiin viime talvena, Lumenen tuotepakkaukset lanseerataan ensi vuonna. Fazerin kanssa markkinoille on tulossa suklaarasia.

Kun ottaa huomioon, että Lumenen yhteistyö on julkistettu jo vuonna 2017, nopeaa muovia korvaavan materiaalin markkinoille tuominen ei ole. Pakkauksen täytyy kestää nesteitä, eikä se saa läpäistä happea. Kehitteillä on myös tuubeja ja pulloja myöhemmin.

– Pakkauksilla on tiukat laatuvaatimukset. Laadun täytyy olla lähellä muovia. Matkalla on ollut paljon taisteluita, mutta esimerkiksi öljypohjaisille kosmetiikkatuotteille meillä on jo toimiva kaupan hyllyltä löytyvä ratkaisu, Haimi sanoo.

Haimin arvio on, että kun testaus nopeutuu, markkinoille voi kumppanista riippuen päästä jatkossa alle vuodessa. Pienemmissä yrityksissä tahti on yleensä rivakampi, kun päättäviä tahoja on vähemmän.

Tavoitteena kaikenkokoiset asiakkaat

Sulapacilla on kehitteillä useita reseptejä, jotta materiaali taipuisi moneen. Suunnitteilla on ainakin kalastusvälineitä, ilmansuodattimia ja henkareita nykyisten tuotteiden lisäksi. Yrityksellä on kiitollinen tilanne sen suhteen, että yhteistyökumppaneita ja asiakkaita olisi tarjolla paljon. Toistaiseksi asiakkaiksi seuloutuvat suuret yritykset.

– Pyrimme palvelemaan kaiken kokoisia yrityksiä, kun saadaan tuotekehitystä eteenpäin. Kun on olemassa oleva resepti, tuotanto on halvempaa. Nyt minimituotantomäärä on 10 000 kappaletta. Iloista on se, että asiakkaat ymmärtävät tilanteen ja jaksavat odottaa, Haimi sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehden numerossa 05/2019

Suomen Yrittäjänaiset on valinnut vuoden 2019 valtakunnalliseksi Yrittäjänaiseksi nokialaisen hoivakotiyrittäjän Riitta Peltosen.

Vuoden Yrittäjänaisen palkinto myönnetään yrittäjälle, joka on tehnyt esimerkillistä ja uraauurtavaa työtä oman yrityksensä ja alansa kehittäjänä. Keskeisiä kriteerejä ovat myös kannattavasti ja menestyksellisesti hoidettu, terve ja hyvämaineinen yritys, näyttö erityisestä suunnitelmallisuudesta ja luovuudesta sekä positiivinen vaikutus paikkakunnan työllisyyteen tai palvelusektoriin.

– Tämä tuntuu uskomattomalta. Olen kiitollinen ja ylpeä palkinnosta – ehkä erityisesti siitä syystä, ettei hoiva-ala yleisesti ole ollut viime aikoina mitenkään positiivisessa maineessa. On hienoa, että olemme pystyneet luomaan alalle uutta. Palkinnosta olen sitä mieltä, että ihan jokainen yrittäjä olisi palkinnon arvoinen, sillä yrittäminen Suomessa ei todellakaan ole helppoa, Peltonen sanoo.

Vuonna 2010 perustettu Sofiakylä palvelee kehitysvammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Siihen kuuluvat tuettua ja tehostettua palveluasumista sekä tilapäishoitoa tarjoavat Sofiakylä ja Sofiantähti sekä päivä- ja työtoimintaa tarjoava SoffariKlubi. Innoittajana Sofiakylän perustamiseen on ollut Riitta Peltosen kehitysvammainen Sofia-tytär.

– Pyörittelin Sofiakylän ideaa pitkään, koska apua Sofian kanssa oli alussa vaikea saada ja tukiverkostoa oli tuskin nimeksikään. Halusin perustaa lämminhenkisen hoivakodin, josta tulisi Sofialle ja kaltaisilleen turvallinen koti täynnä elämää ja vanhemmille paikka, josta kysyä apua ja neuvoa, Peltonen kertoo.

Tavoite oli myös avata kehitysvammaisten elämää ja auttaa heitä tulemaan luonnolliseksi osaksi nyky-yhteiskuntaa, poistaa ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja ja lisätä avarakatseisuutta. Halu auttaa ja tehdä hoivaa aidosti asiakaslähtöisesti olivat Peltoselle liikkeellepanevia voimia.

Peltonen omistaa Sofiakylästä 51 prosenttia ja hoiva- ja hyvinvointiliiketoiminnan ja -palveluiden kehittämiseen keskittynyt HoviKoti loput.

– Sofiakylä on rakennettu omaishoitajan toiveisiin, kokemuksiin ja tarpeisiin perustuen. HoviKodilta on tullut suuri apu hoiva-alan osaamiseen ja toiminnan tukemiseen. Ilman heitä tuskin olisin näin pitkällä, Peltonen sanoo.

Kiitosta sitkeydestä ja periksiantamattomuudesta

Sofiakylä on kasvanut toiminta-aikanaan merkittävästi, ja se työllistää nyt 50 vakituista ja 25 osa-aikaista työntekijää. Yrityksellä on myös yhteiskunnallista merkitystä, ja Peltosta on pyydetty puhumaan Sofiakylän ideasta ulkomaita myöten.

Vuoden Yrittäjänainen -kilpailun tuomaristo kiitti Peltosta sitkeydestä, yritteliäisyydestä ja periksiantamattomuudesta. Tuomariston mukaan hän on uudistanut toimialaa ja kehittänyt toimivia innovaatioita. Sofiakylän tavoitteena on paitsi olla osa perheiden tukiverkostoa myös toteuttaa asiakkaidensa haaveita. Jo toteutuneita unelmia ovat muun muassa risteilyt, konsertit, pelaajavierailut ja itsenäisyyspäivätanssit.

– Arvojamme ovat avoimuus, arvostus ja rohkeus. Avoimuutta luo sosiaalisen median aktiivinen hyödyntäminen, omaisilla on omat avaimet ja toiminta on niin avointa kuin se salassapitovelvollisuuden puitteissa on mahdollista. Arvostus tulee siitä, että arvostamme toisiamme juuri sellaisina kuin olemme. Tämä koskee asiakkaiden lisäksi myös työkavereita. Rohkeus on tehdä asioita eri tavalla kuin hoiva-alalla on ehkä totuttu. Meillä ei sanota uudelle idealle ensimmäisenä 'ei' vaan pyritään aina kokeilemaan kaikkea, Peltonen kertoo.

Peltosen tarinasta ilmestyi tänä vuonna Janita Virtasen kirjoittama ja Bazar Kustannuksen kustantama kirja Sydän oikealla puolella. Peltoseen saatiin tutustua myös Arman Alizadin Pohjantähden alla -ohjelman syyskuun jaksossa, joka kuvattiin Sofiakylässä.

Vuoden valtakunnallinen Yrittäjänainen palkittiin Jyväskylässä järjestetyillä valtakunnallisilla liittokokouspäivillä. Palkinnon myöntävät Suomen Yrittäjänaiset sekä LähiTapiola-ryhmä ja Työeläkeyhtiö Elo.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallitus haluaa lisätä investointeja, niinpä Business Finland saa budjetissa 33 miljoonaa euroa lisää avustusvaltuuksiin. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) kuvasi, että hallituksen on nyt painettava turbonappia investoinneissa.

– Näitä hyviä kirjauksia on syytä toteuttaa pikaisesti, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen evästää.

Antti Rinteen hallitus julkisti budjettiesityksensä maanantaina. Budjettiesitys pitää sisällään muun muassa polttoaineiden veronkorotukset. Niiden vaikutus bensiinin litrahintaan on 6,3 senttiä ja dieseliin 6,9 senttiä.

Kuljetusalan ja muidenkin yrittäjien tunteita on kuohuttanut hallituksen aikeet leikata parafiinisen dieselin veronalennusta 120 miljoonalla eurolla.

”Elämme velaksi”

– Elämme velaksi tulevien sukupolvien piikkiin. Meno jatkuu näillä näkymin läpi vaalikauden. Tässä mielessä budjetti on hiekalle perustettu, Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen budjettiesitystä.

– Budjettiesityksen näkymä on kovasti erilainen kuin hallituksen ohjelmaansa kirjaama tavoite: julkisen talouden tasapaino vuonna 2023, Mikael Pentikäinen sanoo.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka on nyt noin 125 miljardia. 

– Kun seuraava talouskriisi joskus koittaa, raskas velkalasti rajoittaa mahdollisuuksiamme toimia.

Työmarkkinauudistuksia on tehtävä, muuten työllisyysaste ei nouse tarpeeksi

Suomen työllisyysaste on viime vuosina parantunut, mutta hyvä kehitys on viime kuukausina pysähtynyt. Osaavan työvoiman puute estää monen yrityksen kasvua.

– Tämä kertoo työmarkkina- ja osaamisuudistusten tarpeesta. Ensi vuoden budjetissa välttämätön jää tekemättä. Välttämätön on väistämättä tehtävä, jos haluamme taloutemme hiekalta kalliolle, Pentikäinen sanoo.

toimitus(at)yrittajat.fi

Osakeyhtiöiden työtekijöilleen suuntaamien osakeantien, eli henkilöstöantien, verotusta voitaisiin helpottaa. Tämä käy ilmi hallituksen budjettiesityksen yhteydessä julkaistusta investointipaketista. 

Henkilöstöannin tarkoituksena on kannustaa henkilökuntaa omistamaan yhtiön osakkeita ja näin sitouttaa työntekijöitä yritykseen ja kasvattamaan yrityksen arvoa.

Nykyisin työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhtiön osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan syntyy veronalaista ansiotuloa oleva etu. Osakkeen merkintähetkellä saaduksi ansiotuloksi katsotaan osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan välinen erotus.

Nykyisin voimassa olevan poikkeussäännöksen mukaan veronalaista etua ei synny, jos työntekijän saama alennus on enintään 10 prosenttia ja etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. 

Hallituksen julkaiseman selvityksen mukaan henkilöstöantien toteuttamista listaamattomissa yhtiöissä voitaisiin helpottaa siten, että työntekijän merkitessä osakkeita matemaattiseen arvoon, osakkeiden hankinnasta ei katsottaisi syntyvän veronalaista tuloa. Osakkeen matemaattinen arvo on yleensä yhtiön nettovarallisuuden perusteella laskettu arvo, joka on monesti käypää arvoa alhaisempi. 

Osakeannin jälkeen osakkeiden arvonnoususta työntekijälle syntyvä etu verotettaisiin vasta, kun osakkeet luovutetaan ja etu tulisi tällöin verotetuksi pääomatulona. Edellytyksenä olisi nykykäytäntöä vastaavasti, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.

Yrittäjät antaa esitykselle tukensa ja toivoo, että esitys etenee pikaisesti. 

– Henkilöstöantia koskevien säännösten avulla voitaisiin kannustaa henkilökuntaa merkitsemään työnantajayhtiön osakkeita. Lisäksi muutoksella voitaisiin poistaa osakkeen arvostamiseen liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi tilanteissa, joissa pääomasijoittaja on tehnyt sijoituksen startup- tai kasvuyritykseen, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro sanoo. 

Selvityksessä ehdotetaan, että järjestelmä koskisi lähtökohtaisesti kaikkia listaamattomia yhtiöitä. Tältä osin asiaan liittyy kuitenkin jatkoselvitystarpeita. Linna-Aron mukaan on tärkeää, että soveltamisala olisi mahdollisimman laaja, jotta liian monimutkainen sääntely ei rajaisi yrityksiä sen ulkopuolelle.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 410  yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Vuoden 1995 kesästä olen ollut täysipäiväinen yrittäjä pelialalla. Enkä ole vielä lopettamassa.

Kuittinen vetää 25. vuotta Housemarque-pelitaloa, joka on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva suomalainen pelialan yritys.

Ilari Kuittinen opiskeli 90-luvun alussa historiaa Tampereen yliopistossa. Eräänä päivänä vanha ystävä, joka jo 80-luvulla oli tehnyt pelejä, pyysi auttamaan pelifirman perustamisessa ja pyörittämisessä.

– Tein aluksi kaverin firmassa kaikenlaista, vessan pesusta lähtien. Siitä homma eteni sopimusten tekoon, Kuittinen muistelee.

Suuri projekti

Parhaillaan Housemarque painii historiansa isoimman projektin parissa.

– Olemme todella mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Tällaista en olisi voinut kuvitellakaan, kun aloitin alalla.

Studiolla on työn alla Suomenkin mittakaavassa jättimäinen pelihanke, jossa on kiinni 60 työntekijää ja lisäksi useita alihankkijoita.

Kuittinen ei voi paljastaa projektista tämän enempää. Pelialalla projektit pidetään yleensä tiukasti salassa. Kehitystyö voi kestää vuosia.

– En voi sanoa muuta kuin että iso peli on tulossa. Meillä menee nyt kuukaudessa enemmän rahaa kuin yhteen valmiiseen peliin 20 vuotta sitten.

Rahoitus ei onnistuisi ilman kumppania, joka vastaa myös pelin julkistuksesta ensi vuoden alkupuolella.

Pelistudiot Suomeen 90-luvulla

Ensimmäiset suomalaiset pelistudiot syntyivät vasta 90-luvulla. Vuonna 1995 niitä oli kaksi: Kuittisen Terramarque ja Harri Tikkasen vetämä Bloodhouse. Samana vuonna yritykset yhdistyivät ja nimeksi valittiin Housemarque.

– Muistan, että samana vuonna teimme ensimmäisen laskutuksen ja saimme hieman rahaa sisään.

Yhtiön toinen tuotos oli merkittävä onnistuminen. Kyseessä oli hiirellä pelattava seikkailupeli nimeltä Alien Incident. Pohjoismaiden suurimmaksi pelien jakeluyhtiöksi kasvanut Toptronics teki siitä menestyneen Suomi-version ja käänsi nimen Muukalaisten yöksi.

– Se oli pieni tuote, mutta saimme homman käyntiin. Peliä myytiin joitakin kymmeniä tuhansia, mikä ei ollut lainkaan huono suoritus.

Vuonna 1996 Muukalaisten yö nousi toiseksi myydyimmäksi cd-tuotteeksi elektronisen tietosanakirjan CD-Faktan jälkeen. Sen ajan Suomessa 4000–5000 kappaleen myynti yhdelle pelille oli kova suoritus. Suoritus, johon monen pelifanin tuntema Remedy pystyi hieman myöhemmin.

Housemarque oli alansa pioneeri myös siinä, että yhtiö maksoi alan ensimmäisenä yhtiönä kiinteitä kuukausipalkkoja.

– Kun miettii alan kehitystä, alan työntekijöiden lukumäärä on kasvanut huimasti Suomessa. Alalla oli alkuvaiheessa kolmisenkymmentä kaveria ringissä, nyt määrä on satakertaistunut ja on tullut sellaisia supermenestyksiä kuin Supercell ja Rovio. Osa vanhoista pelureista kuten me ja Remedy ovat edelleen geimeissä mukana.

Suomen peliala kasvaa kohisten

Neogames Finlandin julkaiseman Peliala 2018 -selvityksen mukaan Suomen peliala työllisti viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 3 000 ihmistä. Heistä 27 prosenttia oli ulkomaalaisia. Koko toimialan koko on runsaat kaksi miljardia euroa.

Työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kahdessa vuodessa noin 16 prosenttia ja ulkomaalaisten määrä jopa 75 prosenttia. Se kertoo osaltaan kotimaisten pelintekijöiden pulasta.

Selvityksen mukaan suomalaiset pelistudiot uskovat, että uusia työpaikkoja syntyy yli 500 seuraavien 12–18 kuukauden aikana. Suomi on säilyttänyt asemansa maailmanlaajuisena pelialan keskuksena siitä huolimatta, että etenkin Aasiassa pelibisnes kasvaa hurjaa vauhtia. Samaan aikaan selvityksessä nostetaan esiin kokeneiden ammattilaisten vaikea saatavuus, joka on peliteollisuuden suurimpia haasteita.

Vuoden 2018 aikana Suomessa julkaistiin vain 100 peliä, mikä on pieni määrä kansainvälisessä vertailussa. Määrä on myös pienempi kuin Suomessa aikaisempina vuosina, jolloin nimikkeitä on julkaistu 150–200. Ilmiön taustalla on selvityksen mukaan se, että iso osa peleistä on nykyään pitkäikäisempiä palveluja perinteisten yksittäisten pelien sijasta. Moni studio keskittyy mieluummin nykyisten pelien kehittämiseen sen sijaan että lähtisi kehittämään kalliilla rahalla kokonaan uusia pelejä. Vain viisi pelistudiota 30:stä suurimmasta julkaisi viime vuonna uuden pelin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 4/2019

Iso-Britannian ero EU:sta tuo muutoksia muun muassa rajat ylittävän kaupankäynnin verotukseen sekä tulliasioihin. Yrittäjän kannattaa ottaa selvää, vaikuttaako ero yrityksen verotukseen ja mitä toimenpiteitä brexit mahdollisesti edellyttää.

– Sopimuksettoman brexitin varalta hyvä tapa lähestyä asiaa on ottaa selvää säännöistä ja menettelytavoista, joita sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro Suomen Yrittäjistä muistuttaa.

Ero ilman sopimusta – seuraukset yrityksille verotuksessa ja tulliasioissa tavarakaupassa                       

Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen valtio. Kaikki EU:n ja Britannian välillä liikkuva tavara on tulliselvitettävä.

Tavaroiden hankinta Britanniasta

Mikäli yrityksesi tuo tavaroita Britanniasta Suomeen, arvonlisäverotuksessa kyse on tavaran maahantuonnista. Jos yrityksesi on arvonlisäverovelvollinen, sen täytyy oma-aloitteisesti ilmoittaa ja maksaa maahantuonnin arvonlisävero Verohallintoon sekä antaa tulli-ilmoitus Tullille.

Maahantuonnista Verohallinnolle suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu eli tullauspäätöksen tullauspäivän mukaiselle kalenterikuukaudelle.

Arvonlisäveron maksamisvelvoitteen ja veron vähentämisen ajankohdat ovat yhtenevät. Jos tuodut tavarat käytetään kokonaan vähennyskelpoiseen tarkoitukseen, veroa ei jää maksettavaksi.

Mikäli yrityksesi ei ole arvonlisäverovelvollinen, Tulli perii maahantuonnin arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.

Tavaroiden myynti Britanniaan

Jos yrityksesi myy tavaroita Suomesta Britanniaan, kyseessä on arvonlisäverotuksessa tavaran vienti. Vientikauppa on EU-maan alueella tapahtuvaa tavarakauppaa, joka on säädetty verottomaksi. Myyjän on kaikissa vientitilanteissa liitettävä kirjanpitoonsa selvitys siitä, että tavara on viety EU:n ulkopuolelle.

Ero ilman sopimusta – seuraukset yrityksille palvelujen ulkomaankaupassa

Palvelujen myyntiä Suomen ja Britannian välillä ei enää käsitellä EU:n sisäisenä palvelukauppana. Palvelujen myynti EU:n ulkopuolelle verotetaan arvonlisäverolain myyntimaasäännösten mukaan. Jos palvelu katsotaan myydyksi EU:n ulkopuolella, arvonlisäverokohtelu täytyy selvittää siitä maasta, jossa palvelu on myyty.

Palvelujen myynnit EU:n ulkopuolelle ilmoitetaan alv-ilmoituksella kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”. Yhteenvetoilmoitusta ei tarvitse antaa.

Alv-numeroiden tarkistaminen ja ulkomaalaispalautusten hakeminen

Britanniassa toimivien liikekumppanien VAT-numeroiden voimassaolon tarkistamista ei voi enää tehdä, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Eron jälkeen yritys ei voi enää tehdä arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemusta sähköisesti ALVEU-palvelusta, vaan hakemus on tehtävä suoraan Britanniaan.

Lisätietoja löydät Verohallinnon ja Tullin sivuilta 

Lue lisää Brexitistä >>

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Henkilöverotus

Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille.

Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin nostetaan ensi vuonna aikaisemmin sovitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

Ulkomaisten avainhenkilötyöntekijöiden lähdeverolaki säädetään pysyväksi. Lisäksi lähdeveroprosenttia lasketaan 35 prosentista 32 prosenttiin.

Asuntolainojen korot

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Korkovähennysoikeutta leikataan vähitellen, siten että vuonna 2023 vähennys on poistunut kokonaan. Vuonna 2021 vähennyskelpoista on 10 prosenttia ja 2022 vielä 5 prosenttia koroista.

Kotitalousvähennystä leikataan

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Lisäksi vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Työntekijän muuttokustannukset

Työvoiman liikkuvuutta halutaan edistää säätämällä puolet työnantajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

Henkilöstöannin verotus

Osaamisen vahvistamiseksi hallitus aikoo toteuttaa listaamattomien yritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

Välillisten verojen korotukset

Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa.

Virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla.

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

Yritysverotus ja investointien edistäminen

Hallitus aikoo selvittää ja valmistella esityksen kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Käytännössä ehdotus merkitsisi yrityksille sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon voisi poista nykyistä nopeammin, kun poiston enimmäismäärä kasvaisi 25 prosentista 50 prosenttiin. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Tulolähdejaon poistaminen

Yhteisöjen tulolähdejaon poistumista koskeva laki hyväksyttiin jo edellisellä hallituskaudella, mutta muutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Uudistuksen myötä yhteisön verotettava tulos lasketaan jatkossa yleensä kokonaan elinkeinoverolain mukaan. Lue lisää aiheesta tästä jutusta.

Lisätietoa löydät myös Valtiovarainministeriön sivuilta ja Valtioneuvoston budjettiesityksestä. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Parhaat suomalaiset mobiilipalvelut on valittu Best Mobile Service -kilpailussa, jonka järjesti tänä vuonna Digitaalisten palveluiden tuottajien yhteistyöjärjestö Digital Forum Finland ry, ITS Finland sekä Liikenne- ja viestintäministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Suomen EU 2019 -puheenjohtajuuskauden kanssa.

Palkinnot jaettiin tiistaina Digital Transport Dayssa Helsingissä.

Kilpailussa oli kuusi kategoriaa, jotka ovat älykkään liikenteen ja kuljetuksen palvelu, kestävää kehitystä tukeva kiertotalouspalvelu, tekoälyä hyödyntävä palvelu, teollisen internetin palvelu, ajanvietepalvelu ja hyötypalvelu.

Tuomariston jäsenet olivat teknologia-alan asiantuntijoita koostuvan tuomariston puheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

– Laadukas asiakaslähtöinen palvelutuotanto sekä rohkeus kehittää palveluita suoraan myös kansainvälisille markkinoille ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskuntamme menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä kilpailu on mainio tapa nostaa esiin hienoja palveluita ja niiden tekijöitä, Marin toteaa.

Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut nousivat kilpailussa esiin. Parhaana älykkään liikenteen ja kuljetuksen palveluna palkittiin Autoilija-sovelluksen sisältämä mobiiliajokortti. Eri liikennemuotoja kuukausitilaukseksi yhdistävä Whim palkittiin parhaana kestävää kehitystä tukevana palveluna. Parhaana teollisen internetin ratkaisuna palkittiin Telian Connected Vehicle -palvelu, joka auttaa yritystoimijoita säästämään polttoaineen kulutuksessa.

Oura-älysormus palkittiin ja siihen liittyvä sovellus parhaana tekoälyä hyödyntävänä palveluna.

Liikkumaan aktivoiva sijaintipohjainen Moomin Move -peli palkittiin vuoden parhaaksi ajanvietepalveluksi, ja parhaasi hyötypalveluksi Wilma, joka mahdollistaa viestinnän koulun ja koululaisten perheiden välillä. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Viime vuonna tapahtuman vetonaulana oli presidentti Barack Obama. Tänä vuonna lauteille nousevat muun muassa Applen perustajaosakas Steve Wozniack keskiviikkona, teknologia-alan mediapersoona Randi Zuckerberg ja näyttelijänä parhaiten tunnettu George Clooney.

Clooneyn puheenvuoron otsikko on A Conversation on storytelling, branding and legacy, eli keskustelua tarinankerronnasta, brändäämisestä ja perinnöstä, jonka jättää jälkeensä.

Ansioistaan näyttelijänä Clooney tunnetaan parhaiten, mutta hän on lisäksi käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut elokuvia muun muassa tuotantoyhtiönsä Smokehouse Picturesin kautta.

Clooney on myös aktiivinen sanavapauslain puolustaja ja humanitaarisen työn tukija. Erityisesti sodan runteleman Sudanin asiat ovat häntä lähellä. Hän on isännöinyt myös televisioituja hyväntekeväisyysohjelmia.

Clooney ja hänen vaimonsa, ihmisoikeusjuristi Amal Clooney, ovat perustaneet myös Clooney Foundation for Justice -säätiön. 

Helsingissä Clooney puhuu myös siitä, miten hän on siirtynyt viihdeteollisuudesta liiketoiminnan maailmaan.

Keskiviikkoiltana esiintyvä Steve Wozniak on paitsi Applen perustajaosakas, myös tietotekniikkakoulutuksen ja luovuuden oppimisen tukija.

Hän on perustanut Electronic Frontier Foundation -säätiön ja on ollut tukemassa Tekniikan museota, Piilaakson Silicon Valley Ballet -ryhmän perustamista ja lapsille suunnattua Children’s Discovery Museumia.  

Wozniakin puheenvuorossa hän käsittelee oppimaansa luovuudesta, innovaatioista ja teknologiasta sekä miten hän on käsitellyt kasvua näiden teemojen kautta.

Torstaina Nordic Business Forumissa puhuu myös Randi Zuckerberg. Tuttu sukunimi ei ole sattumaa, sillä hän on Facebookin perustajan, Mark Zuckerbergin sisko.

Zuckerbergin luonnehdinta kattaa yrittäjän, sijoittajan, kirjailijan ja teknologia-alan mediapersoonan tittelit.

Hänen Zuckerberg Media -yrityksensä tavoite on nostaa fiksuja, teknologiaorientoituneita ja yrittäjähenkisiä tyttöjä ja naisia esiin mediassa ja pop-kulttuurissa.

Puheenvuorossaan Zuckerberg käy läpi viimeisimmät trendit teknologian, yrittäjyyden ja liiketoiminnan saralla. Hän muistuttaa, että kaikki mahdollisuudet sisältävät haasteita ja auttaa näiden haasteiden ratkomisessa.

Nordic Business Forumin mukaan tapahtumaan on ilmoittautunut yli 7 000 osallistujaa ja yli 20 000 live stream -lähetysten katsojaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: John Bauld Creative Commons