Suomalaiset kuluttajat arvioivat ostavansa verkosta tulevaisuudessa enemmän kuin nykyisin. Tieto käy ilmi Postin Kantar TNS:llä teettämästä Suuri verkkokauppa 2019 -tutkimuksesta.

Vuonna 2025 lähes viidennes arvioi ostavansa kaiken tai lähes kaiken verkosta. 60 prosenttia suomalaisista verkko-ostajista kertoo ilmaisten toimitusten lisäävän verkko-ostamista.

– Vastaajista 63 prosenttia on kasvattanut ostoskoria, jotta saa ilmaisen toimituksen. Pakettien seuranta ja ohjaus ja ennakoivat toimitusilmoitukset ovat seuraavaksi painavimpia verkko-ostosten lisääjiä, Postin kansainvälisten verkkokaupan palvelujen johtaja Sami Finne sanoo.

– Useat kansainväliset verkkokaupat maksavat lähetyksen toimituksen, jolloin toimitus on kuluttajalle maksuton. Tämä on tulossa yleiseksi kauppatavaksi myös Suomessa, mikä tulee nopeuttamaan verkkokaupan kasvua, Finne kertoo.

Tutkimuksen mukaan nykyisin verkosta kaiken tai lähes kaiken ostaneiden osuus on 10 prosenttia. Lähes neljännes suomalaisista osti tuotteita verkosta viimeisen viikon aikana.

Finnen mukaan fyysisellä kaupalla on edelleen vahva merkitys kaupankäynnissä, sillä kivijalka ja verkkokauppa tukevat toisiaan. Kuluttajista 43 prosenttia on etsinyt ja tutustunut etukäteen tuotteisiin verkkokaupoissa, mutta ostanut ne kivijalkakaupasta. Vastaavasti 19 prosenttia on etsinyt tai tutustunut tarjontaan kivijalkakaupassa, mutta tilannut sitten verkkokaupoista.

Toimituksissa 35 prosenttia kuluttajista suosivat verkko-ostosten vastaanottamiseen pakettiautomaattia, 32 prosenttia Postin tai kuljetusyhtiön palvelupistettä ja 21 prosenttia kotiinkuljetusta. Kuluttajista yli puolet käyttää mieluiten Postin toimituksia. Finne korostaa, että kyselyä tehdessä vastaajille ei kerrottu, että tutkimuksen tilaaja on Posti.

Saksalainen on suosituin

Suosituin verkkokauppa on saksalainen Zalando 16 prosentin osuudella. Suosituin kotimainen on Verkkokauppa.com.

– Saksalaiset ja ruotsalaiset verkkokaupat ovat nostaneet suosiotaan. Kolmantena on aasialaiset verkkokaupat. Englantilaiset ovat laskeneet suosiotaan. 11 prosenttia vastaajista kertoo, ettei tiennyt, mistä tavara on lähetetty, Finne kertoo.

Finne toteaa myös, että Baltian verkkokaupat kasvavat suomalaisia nopeammin.

– Kysymys onkin, miten suomalaiset pääsisivät tehokkaammin näille markkinoille. Esimerkiksi Virossa on paljon suomea puhuvia. Ylipäätään voi todeta, että jos kauppiaalla on tuote, jota kuluttajat arvostavat, markkinapaikkoja löytyy. Koskaan ei ole ollut parempaa aikaa siinä suhteessa, Finne sanoo.

Eniten verkosta ostetaan musiikkia, viihdettä, pelejä, elektroniikkaa ja tietotekniikkaa. Viime vuoteen verrattuna verkko-ostamisen osuus kokonaisostoista on lisääntynyt kaikissa tuoteryhmissä, lukuun ottamatta ruokaa, juomia ja elintarvikkeita, joissa ostaminen on pysynyt samalla tasolla.

Verkkokaupan ominaisuuksista kuluttajat pitävät tärkeinä selkeästi ilmoitettuja toimituskustannuksia (93 prosenttia) sekä tarkkoja tuotekuvauksia ja kuvia ja edullisia toimitushintoja (92 prosenttia). Valtaosa verkko-ostoksista tehdään kannettavalla tietokoneella, 18-34 –vuotiaiden keskuudessa älypuhelimella.

Kampanjat toimivat

Yli viidennes verkko-ostajista on tehnyt ostoksia Black Fridayn sekä joulualen aikana. Suosittuja ovat myös kesäalet, Hullut päivät, tammikuun alennukset, Cyber Monday. Finnen mukaan myös Kiinasta leviämään lähtenyt Single’s day veti kuluttajia. Ne kauppiaat, jotka satsasivat, hyötyivät kampanjasta.

– Suomalaisilla verkkokaupoilla ja brändeillä on hyvä mahdollisuus saada osansa kansainvälisen verkkokaupan ilmiöistä ja eri sesongeista. Vaikka kilpailu on globaalia, tutkimuksemme mukaan 77 prosenttia suomalaisista pitää ainakin jossain määrin tärkeänä sitä, että verkkokaupan sivut ovat omalla äidinkielellä, kertoo Finne.

Suomalaiset eivät lähettele paketteja edestakaisin

Finnen mukaan keskustelut verkkokaupan palautuksista ovat Suomessa liioiteltuja. Tutkimuksesta käy ilmi, että vain 9 prosenttia verkko-ostajista on palauttanut tilaamansa lähetyksen joko kokonaan tai osittain.

– Verkko-ostaminen Suomessa on huomattavasti kestävämmällä pohjalla verrattuna muihin Keski-Euroopan maihin, Finne toteaa.

Vertaisverkkokaupat, kuten Tori.fi, Facebook-kirpputorit ja Huuto.net ovat suomalaiskuluttajille tuttuja. Tori.fi:stä ovat ostanut 67 prosenttia kuluttajista, 47 prosenttia Facebookista ja 24 prosenttia Huuto.netistä.

Postin verkkokaupan ympäristövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan vertaisverkkokauppa voi pidentää tuotteiden elinkaarta merkittävästi. Kun kuluttaja ostaa käytettyjä tuotteita erilaisista kierrätysryhmistä, uusien tuotteiden valmistus tai vanhojen hävitys ei aiheuta päästöjä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Lahden Messukeskuksessa 18. ja 19. lokakuuta. Tapahtuman teemana on Juuret & Kasvu.

Perjantaina ohjelman avaa perinteisesti Suomen Yrittäjien liittokokous. Samana päivänä järjestettävä Kasvun työkalut -bisnesseminaari on sen sijaan kokonaan uusi tapahtumaosio, joka keskittyy keskusteluihin ja työpajoihin. Teemoja ovat muun muassa johtaminen, digi ja sosiaalinen media.

Kokosimme parhaat tärpit tämän vuoden Yrittäjäpäiville.

1. Jari Litmanen

Kuningas. Harvoin julkisuudessa nähtävä suomalaisen huippujalkapallon legenda, jonka sinnikkyydellä, taidolla ja kovalla työllä luoma ura ja kokemukset puhuttelevat varmasti yrittäjiäkin.

2. Kasvun työkalut -bisnesseminaari + asiantuntijatapaamiset

Yrittäjäpäivien uutuus. Täältä kävijä saa ajankohtaisia, rahanarvoisia työvälineitä yrityksen arkeen, muun muassa johtajuuteen, myyntiin, uusiin teknologioihin ja oppimiseen. Maksimaalisen liiketoimintahyödyn voi viimeistellä käyttämällä hyväkseen paikalla ilman ajanvarausta tavattavissa olevia asiantuntijoita. 

3. Emilia Lahti

Vaikuttava puhuja ja sisututkija, joka kertoo, mistä yrittäjät voivat löytää sisäisen voimansa suurtenkin haasteiden edessä.

4. Mika Anttonen ja Hyvää bisnestä -paneelikeskustelu

Suomalaisen talouselämän ykkösvaikuttajiin lukeutuva yrittäjä, joka on eturintamassa myös kestävän ja ympäristövastuullisen liiketoiminnan edistäjänä. Hänen esitystään seuraava paneelikeskustelu jatkaa samoista teemoista: mikä tekee vastuullisesta bisneksestä myös tuottavaa bisnestä?

5. Retket

Kävijöille on tarjolla viihdyttäviä retkiä monenlaiseen makuun: Mato Valtosen rosoinen Chicago Tour, maukas panimoteollisuuden ja viskitislauksen maailma tai Sibeliustalosta ja Suurmäen huipulta löytyvät ainutlaatuiset kokemukset.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kyseisiä viestejä on lähetetty muun muassa Suomen Yrittäjien sähköpostiosoitteisiin. Kyseessä on uskottavan näköinen viesti, joka houkuttelee salatun sähköpostin varjolla syöttämään käyttäjätunnuksia ja salasanoja.

Viestintävirasto on aikaisemmin varoittanut vastaavista kalasteluviesteistä. Virasto muistuttaa, että mikään virallinen taho ei pyydä käyttäjiltä tunnuksia tai salasanoja.

Kyseisessä sähköpostiviestissä on linkki, jota käyttäjää houkutellaan klikkaamaan. Linkki ohjaa yleensä sivustolle, jossa uhria pyydetään syöttämään sähköpostitilinsä tunnukset, jotta viestin saa auki. 

Viestintäviraston mukaan kyseisiä sähköposteja lähetetään yleensä tutuista organisaatioista, joiden kanssa uhri on normaalisti tekemisissä. Myös otsikossa näkyvä aihe saattaa olla tuttu, kuten lasku. Viraston mukaan viesteissä käytetty suomen kieli on yleensä hyvää eikä se välttämättä paljasta, että kyseessä on huijaus.

Itse linkin avaaminen ei ole vaarallista, mutta linkissä pyydetään sähköpostin käyttäjätunnusta ja salasanaa viestin lukemiseksi. Tunnusten antaminen mahdollistaa huijauksen.

Haluatko lisää vinkkejä, miten suojaudut huijauksilta? Lataa maksuton opas täältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verohallinto päivittää tietojärjestelmäänsä ja siksi OmaVero-palvelu on pois käytöstä 1.−8. marraskuuta kello yhdeksään saakka. Veroasiat tulee kuntoon hyvissä ajoin ennen kuin katko alkaa.

Veroasioita ei voi hoitaa myöskään verotoimistossa tai puhelimitse 4.-6.11. Verotoimistot ja yleisimmät palvelunumerot ovat auki, mutta niistä saa vain yleisneuvontaa. Virkailijatkaan eivät näe verotietoja katkon aikana. Tarkempaa tietoa löytyy Verohallinnon sivuilta.

Jotkut verkkopalvelut, kuten auto- ja valmisteverotuksen palvelut, toimivat katkon aikana normaalisti.

Yleistietoa katkosta löytyy Verohallinon sivulta täältä.

Osa Verohallinnon nykyisistä verkkopalveluista sulkeutuu katkon jälkeen kokonaan. Palvelut siirtyvät tietojärjestelmäpäivityksen yhteydessä OmaVeroon.

Kiinteistöveron, varainsiirtoveron, rakentamisilmoitusten, ALVEU ja arvonlisäveron erityisjärjestelmän erilliset ilmoituspalvelut lopetetaan ja kyseiset ilmoitukset annetaan marraskuun alusta eteenpäin Omaverossa.

Marraskuun katkon jälkeen myös esimerkiksi veronumeron näkee suoraan Omaverosta, mikä helpottaa rakennusalan työtekijöitä, joiden ei tarvitse soittaa verotoimistoon, vaan oman numeronsa voi tarkistaa Omaverosta.

– Verohallinnossahan on jo useamman vuoden ollut käynnissä mittava tietojärjestelmäuudistus, jonka seurauksena muun muassa sähköistä ilmoittamista lisätään eri verolajeissa. Tämä katkos on viikon mittainen, joten yrittäjien on hyvä varautua tähän ennalta ja hoitaa veroasiointinsa ennen katkon alkua, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro muistuttaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Lahdessa 18. -19. lokakuuta järjestettävään tapahtumaan ilmoittautuneet kertovat odottavansa Yrittäjäpäiviltä ennen kaikkea tuttujen tapaamista, verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä.

– Yrittäjäpäivillä muodostuu aina jos monenmoisia raateja. Minulle muiden kuljetusalalla työskentelevien yrittäjien tapaaminen on se suola – meillä riittää puhuttavaa esimerkiksi työvoimapulasta ja siitä, miten itse kukin on pärjännyt työntekijöiden kanssa, Ari Kaakkuriniemi kertoo.

Kaakkuriniemelle Yrittäjäpäivät on tapahtuma, johon hän on osallistunut lähes kaksikymmentä kertaa. Hän kertoo, että tänä vuonna Kuivaniemeltä lähtee Lahteen puolisen tusinaa yrittäjää.

– Tapahtuman aikana tulee varmasti uusia tuttuja, koko työuransa ajan eli 1970 -luvulta saakka kuljetusalalla työskennellyt Kaakkuriniemi sanoo.

”Vähän kuin miniloma”

Askolalaisella Annukka Uusi-Simolalla on tänä vuonna poikkeuksellisen lyhyt matka Yrittäjäpäiville: vain noin seitsemänkymmentä kilometriä.

– Esimerkiksi Turkuun oli viime vuonna vähän erilaista lähteä, mutta kyllä uskon, että tämäkin tapahtuma tulee olemaan myös ikään kuin pieni miniloma, Uusi-Simola sanoo.

Askolan Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Uusi-Simola kertoo tapaavansa eri puolilta Suomea tulevia paikallisyhdistysten puheenjohtajia jo torstaina.

– Käymme illallisella sellaisella porukalla, jolla olemme tavanneet jo koulutuksessa Brysselissä.

Uusi-Simola aikoo olla Lahdessa koko tapahtuman ajan. Puhelin ja tietokone kulkevat työasioiden vuoksi mukana.

”Tapahtuma korostaa yrittäjien merkitystä yhteiskunnalle”

Kuopiosta Lahteen tuleva Mika Kolehmainen on yksi Yrittäjäpäivien vakituisista kävijöistä.

– Tapahtuma vahvistaa tunnetta, että me teemme oikeita asioita. Yrittäjäpäivillä meidän merkityksemme yhteiskunnalle konkretisoituu, Kolehmainen pohtii.

Kuopion vartiointipalvelua luotsaava mies on myös Kauppakamarin jäsen. Suomen Yrittäjät ja järjestön työ paikallisen sopimisen edistämiseksi sekä yritystoimintaan liittyvän sääntelyn vähentämiseksi tuntuu Kolehmaisesta kuitenkin kaikkein merkityksellisimmältä.

Yrittäjäpäivien ohjelmaan hän ei ole ennättänyt vielä tutustua.

– En ole superstarojen perään. Saan eniten siitä, että voin keskustella muiden yrittäjien kanssa arjen asioista. Se toimii vertaistukena, Kolehmainen muistuttaa.

”Olisinpa tullut mukaan jo parikymppisenä”

35-vuotiaalle Ville-Pentti Heikkilälle Lahden Yrittäjäpäivät tarkoittaa muun muassa nuorten yrittäjien paneelin vetämistä.

– Lahti on minulle neljäs kerta Yrittäjäpäivillä. Sen lisäksi, että on kiva tavata kollegoja, tapahtuma avaa mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen. Yhteistyökumppaneita löytyy moniin juttuihin, Heikkilä kiittelee.

Hän oli vain parikymppinen yrittäjänä aloittaessaan. Nuorelle itselleen Heikkilä sanoisi, että ei kannata empiä yrittäjäjärjestön tapahtumiin lähtemistä.

– Itse kerkesin toimia yrittäjänä seitsemän-kahdeksan vuotta ennen kuin osallistuin ensimmäiseen Suomen Yrittäjien tapahtumaan. Kunpa olisin tehnyt sen heti, Heikkilä sanoo.

Ensi vuonna tavataan Jyväskylässä

Muiden jyväskyläläisyrittäjien kanssa Lahteen saapuva Kimmo Kovala on todellinen Yrittäjäpäivä-konkari.

– Olen oman pienen panokseni laittanut myös siihen soppaan, että yrittäjyyden arvostus nousisi, vuosikymmeniä yrittäjänä ja Suomen Yrittäjissä vaikuttanut mies sanoo.

Yrittäjäpäivillä häntä kiinnostaa niin virallinen kuin epävirallinen tarjonta.

– Aina on hyvä kerrata viisaiden gurujen oppeja, Kovala sanoo Yrittäjäpäivien puhujiin viitaten.

Toinen tärkeä asia on seura.

– Onhan se vähän kuin lomamatka. Ja saa tavata pitkäaikaisia tuttavia.

Kimmo Kovala aikoo olla läsnä myös ensi vuoden tapahtumassa, jolloin Jyväskylä isännöi Yrittäjäpäiviä.

– Meillä on kaavailtu, että ei oltaisi lainkaan auditoriossa, vaan istuttaisiin suoraan messu ja kongressikeskus Paviljongin pöytiin. Olemme testanneet mallia jo omissa yrittäjäjuhlissamme, jonne tuli 1200 vierasta, Kovala kertoo.

Leila Itkonen

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 38 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomalaisen Työn Liiton järjestämän kampanjan aikana avataan ovet moniin yrityksiin ja yhteisöihin sekä kerrotaan suomalaisesta monipuolisesta osaamisesta.

Tervetuloa meille -viikon tapahtumakalenteriin osoitteessa tervetuloameille.fi on koottu kaikki viikon aikana järjestettävät avointen ovien tapahtumat.

Tervetuloa meille -tempauksen kukin yritys järjestää omalla tyylillään – se voi kestää 10 minuuttia tai vaikkapa koko viikon. Tilaisuudet voivat olla pullakahveja, tehdaskierroksia, virtuaalitapahtumia, opiskelijavierailuja tai muita yrityksen tavoitteisiin sopivia tilaisuuksia.

Teemaviikko on järjestetty kahdesti aikaisemmin ja koska se sai niin hyvää palautetta, siitä päätettiin tehdä jokavuotinen perinne.

– Tervetuloa meille -viikon kautta teemme suomalaisen työn näkyväksi, kun yritykset kautta maan avaavat ovensa yhtä aikaa. Yrityksissä ja organisaatioissa tehdään valtavasti hyvää työtä, joka ei välttämättä tule aina esiin, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

– Tavallisen kuluttajatuotteen takana voi olla vuosikausien tuotekehitystä, vastuullisia toimintatapoja ja työtä uudistavia innovaatioita, sanoo Lausala.

Katso lisätietoa kampanjasta ja vierailukohteet täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Rakentamisen ja asumisen ammattilaisille mobiilidokumentoinnin työkaluja kehittävä Kotopro sekä rakennusalan henkilöstön vuokraus- ja koulutuspalveluja kehittävä Scotu ovat yhteistyöllään mullistaneet oppisopimusalaa tietojärjestelmän avulla.

Scotu kouluttaa ja vuokraa työvoimaa rakennusalalle oppisopimusmallilla yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Ollakseen tehokas se vaatii uudenlaisia tietojärjestelmiä.

Kotopron tietojärjestelmällä oppisopimuksiin liittyvä valvonta, tuntikirjaukset, kuittikirjanpito, työnäytteet ja tarvittavat allekirjoitukset toimivat sähköisesti. Ennen sama vaatii paperisotaa.

– Jos opettaja lähettää 50 opiskelijaa eri puolille työpaikkoihin, heidän haasteensa on oppilaiden oppisopimuskoulutuksen hallinnointi. Nyt raportointi hoituu yhden järjestelmän kautta ja oppilas saa samalla kuvilla kerättyä CV:tä osaamisestaan, Kotopron toimitusjohtaja Samuli Suomala kertoo.

Yrittäjältä, eli oppisopimuspaikan tarjoajalta, järjestelmä poistaa myös paperisotaa, eikä erillisten sovellusten asentamista tarvita.

Scotun perustajat, Elia Kinnunen ja Leevi Unkuri, ovat itsekin rakennusalan perustutkinnon ja yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suorittaneita. Scotu syntyi yrittäjän ammattitutkinnon osana.

Vuoden kehitystyön jälkeen toimintamalli oli valmis.

– Oppisopimuksen suorittamisen todentaminen kuvallisesti on niin yksinkertaista kuin olla ja voi. Tämä on ammattikoululle iso harppaus. Kehittämässä ovat olleet niin opettajat kuin opiskelijatkin. Lopputuloksesta ovat mielissään kaikki, Scotun talousjohtaja Aaro Tervo kertoo.

Raportoinnin teholoikka

Kotopro kehitti järjestelmänsä rakennusvalvonnan ja projektinjohtamiseen omaa liiketoimintaa tehostaakseen. Vuonna 2007 kännykkäkuvan ottaminen valmiista työvaiheesta oli kuvallinen raportti työvaiheen suorittamisesta, eikä erilliseen kirjoitettuun raporttiin mennyt enää aikaa.

– Se oli meille teholoikka! Raportointiin käytetty aika puolittui. Silloin kuvittelimme, että kaikki konsultit ja rakentajat ostavat tämän heti, mutta ihan niin ei käynyt. Ne lähtivät digitalisaatioon mukaan myöhemmin, Suomala kertoo.

Nyt Kotopro on onnistunut sitouttamaan rakennusprojekteissa konsultteja, rakennusliikkeitä ja kokonaisia alihankintaketjuja järjestelmäänsä niin, että ellei tekijä raportoi työtään Kotopron dokumentaatiomallilla, palkkaakaan ei makseta. Läpinäkyvyys on hyvä edistysaskel alalla, jossa harmaa talous ei ole tuntematon ilmiö.

– Scotu on seuraava askel evoluutiossa. Omat ekosysteemit yhteisöissään on uusi kehityssuunta Kotoprollekin, Suomela kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Kuljetustuki on tärkeä elinkeino- ja aluepoliittinen toimenpide. Siksi olisi tärkeää selvittää, että kuljetustuki on mahdollisimman vastaavanlainen Ruotsin kuljetusten kanssa kansainvälisen kilpailutilanteen kannalta. On syytä selvittää, toimiiko kuljetustuen minimi ja maksimi parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Toimiva logistiikka ja infra ovat erittäin tärkeitä yritysten sujuvan toiminnan kannalta. Yritysten kuljetuksiin liittyy alueellinen kuljetustuki, jolla tasataan eri puolilla maata toimivien pk-yritysten kilpailuasetelmaa kotimaassa ja pohjoismaisilla markkinoilla.

Suomi maksaa alueellista kuljetustukea kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Naapurimaa Ruotsi maksaa kuljetustukea monin verroin enemmän.

– Kuljetustuen kehittämisellä voitaisiin tukea työllisyyttä ja niin pienten kuin suurempien yritysten kasvua ja kilpailukykyä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat etäällä keskeisistä markkinoista, sanoo elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Hän esitti avauksensa kuljetustuen kehittämisestä Lapin Yrittäjien juhlassa lauantai-iltana Rovaniemellä.

Pentikäinen: Kuljetustuen laajennus tarpeen

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin ehdotus alueellisen kuljetustuen kehittämisestä Ruotsin järjestelmän suuntaan saa Suomen Yrittäjien vahvan tuen.

– Kannatan lämpimästi ministeri Kulmunin ehdotusta siitä, että hallitus pohtii kuljetustuen kehittämistä Ruotsin järjestelmän suuntaan syrjäseutujen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kuljetustuki on tärkeä monen syrjäisen maakunnan tuotannollisille yrityksille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Olisi erinomaista, jos tukea voitaisiin lisätä ja sen ehtoja väljentää, sekä pienille että suurille yrityksille. Erityisen tarpeen kuljetustuen lisäys olisi Lapissa ja yrityksille, jotka kilpailevat kuljetustukea monin verroin enemmän saavien ruotsalaisyritysten kanssa, Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen puhui lauantaina samassa Lapin Yrittäjäjuhlassa kuin elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Suomessa tuki 6 miljoonaa, Ruotsissa 40

Suomessa maksetaan tänä vuonna alueellista kuljetustukea kuusi miljoonaa euroa. Sitä maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Saarijärven–Viitasaaren seutukunnassa.

Järjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä näillä alueilla.

Tukea on saanut vuosittain runsaat 200 yritystä. Minimituki on 1000 euroa ja enimmäistuki 500 000 euroa. Tuki on 9–20 prosenttia kuljetusmaksusta. Sen piiristä on rajattu pois useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalouden alat.

Ruotsissa alueellinen kuljetustuki oli 2017 noin 40 miljoonaa euroa ja sitä sai yli 500 yritystä. Tuen suuruus oli 10–45 prosenttia kuljetusmaksusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Jokainen suomalainen tietää, mitä on sisu.

Tuotantotalouden väitöskirjatutkija Emilia Lahti on tutkinut sisun käsitettä. Nyt hän haluaa laajentaa sitä, miten sisukkuus nähdään.

– Sisu on ytimellistä voimaa, mutta siinä on vaara sortua itsestäänselvyyksien toisteluun, Lahti sanoo.

Juosten halki Uuden-Seelannin

Lahden kiinnostus sisun tutkimiseen lähti omasta elämäntilanteesta. Kahdeksan vuotta sitten hän asui New Yorkissa ja työskenteli Suomen pääkonsulaatin assistenttina. Ulospäin kaikki näytti hyvältä, mutta kotona puoliso pahoinpiteli Lahtea toistuvasti. Kunnes Lahti keräsi voimansa ja lähti suhteesta.

Oma kokemus sai Lahden pohtimaan, miten ihmiset selviävät äärimmäisistä vastoinkäymisistä.

Vuoden 2018 alussa Lahti juoksi ja pyöräili Uuden -Seelannin läpi 2 400 kilometriä 50 päivässä tutkiakseen sisua oman kokemuksensa kautta. Uuden-Seelannin parisuhdeväkivaltatilastot olivat surullisia, ja matkan varrella Lahti kampanjoi tehdäkseen parisuhdeväkivaltaa näkyväksi Sisu, not silence -tapahtumissa.

Voima ja vastavoima

Lahti puhuu sisusta valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä lokakuussa. Yrittäjän täytyy olla sisukas, mutta periksiantamattoman eteenpäin puskemisen sijaan tarvitaan myös pehmeyttä ja herkkyyttä. Joskus päästäkseen eteenpäin täytyykin katsoa sisäänpäin ja tutkia omaa polkuaan.

Lahden mukaan, kulttuurisen taustamme takia itselle on helpompi olla ankara kuin lempeä, mutta lempeä sisu on rohkeutta olla itselleen rehellinen. Suurinta sisua voikin siis olla se, että muuttaa mieltään tai toteaa nykyisen polun olevan itselle väärä.

– Olen oppinut kamppailulajeista, että minussa oleva pehmeys mahdollistaa itseasiassa lujuuden, joka ei ole tiukkuutta, eikä se katkea. Ilman vastaparia yksi voima kääntyy itseään vastaan, Lahti sanoo.

Jalosta omaa sisuasi

Lahti matkustaa paljon, ja sisun käsite on maailmalla muotoutunut hänelle rikkaammaksi ja vivahteikkaamaksi kuin aloittaessaan tutkimustyötään. Siksi muun muassa lempeys ja tasapaino ovat päässeet osaksi sisun määritelmää.

– Kaikkien sisu on erilainen. Oman sisun jalostaminen on se juttu. Voi luoja kuinka paljon meillä on voimaa ja käyttämätöntä energiaa, hän huokaa.

Lahti muistuttaa, että vaatii sisua kuunnella omaa visiotaan.

– Jos olisin juoksutavoitteessani Uudessa-Seelannissa miettinyt, mikä on mahdollista ja mikä ei, en varmasti olisi omistanut kahta vuotta valmistautumiseen, kampanjan rahoituksen keräämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Vaatii itsetuntemusta kuunnella kritiikkiä ja ottaa vastaan tietoa, mutta kuunnella itseään. Mitä enemmän edistin omaa missiotani, sitä enemmän nousi ääniä, jotka olivat todella innostuneita jutustani, Lahti sanoo. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 6.10. Lippuja Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville on vielä saatavilla!

Unesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Yksi laadukkaan unen sanansaattajista on unilääkäriksi julkisuudessa profiloitunut Henri Tuomilehto. Hänen tuore kirjansa Nukkumalla menestykseen (Tammi) opastaa kaikessa yksinkertaisuudessaan nukkumaan enemmän.

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että hyvälaatuinen uni on yksi tärkeimmistä keinoista palautumiseen ja jaksamisen lisäämiseen. Karu totuus kuitenkin on, että yhä useampi suomalainen nukkuu liian vähän ja kärsii jatkuvasta univajeesta.

Faktaa ilmiöstä on saatu muun muassa FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jonka mukaan joka neljäs nainen ja joka viides mies ei nuku mielestään tarpeeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen perusteella huonosti nukkuvien määrä oli noussut noin viidellä prosenttiyksiköllä vuosien 2011 ja 2017 välillä.

Henri Tuomilehto on tutkinut unta 15 vuoden ajan. Yhdessä tietokirjailija Jouni Vornasen kanssa työstettyyn kirjaan hän on koonnut tutkimustietoa ja kokemuksia univaikeuksista potilastyössä.

1. Aamutreeni ei ole aina hyväksi

Henri Tuomilehto muistuttaa kirjassaan, ettei aamutreeni ole aina paras päivän aloitus. Etenkään silloin, jos yöuni on jäänyt puutteelliseksi. Käytännössä aikaisin harjoittelevan on huolehdittava siitä, että nukkumaan mennään ajoissa ja muu palautuminen tukee aikaista harjoitusajankohtaa.

Jos riittävä palautuminen ei toteudu, harjoittelu kannattaa lykätä sellaiseen ajankohtaan, jolloin on ehditty levätä riittävästi. Noin puolen tunnin päiväunten on tutkittu parantavan treenin laatua.

2. Tuhti iltapala parantaa unen laatua

Ravinto-ohjeistuksissa saattaa törmätä suositukseen olla syömättä enää iltakuuden jälkeen. Tuomilehdon mukaan tällaiselle väitteelle ei ole tieteellistä näyttöä. Hänen mukaansa illalla kannattaa syödä kunnolla, koska viimeinen ennen nukkumaanmenoa nautittu ateria määrittelee pitkälti unen laatua. Näin ollen tuhti iltapala tarjoaa elimistölle riittävästi rakennusaineita yön ajaksi.

Ruokailun jälkeen vireystila laskee ja nukahtaminen helpottuu. Oleellista on syödä useampi ateria päivän aikana, jolloin ”unipaine” lisääntyy iltaa kohden.

3. Liiku pitkin päivää

Henri Tuomilehto mainitsee, että unen kannalta pitkin päivää tapahtuva liikunta on parempi vaihtoehto kuin liikkua täysillä muutaman kerran viikossa. Aktiivisempi liikkuminen edesauttaa painonpudotusta, mikä puolestaan näkyy yleisen hyvinvoinnin ja unen laadun paranemisena.

Jo viiden prosentin painon keventyminen pysäyttää uniapnean ja puolittaa diabetesriskin 80 prosentillä ihmisistä. Tuomilehto suosittelee liikkumista päivittäin kello 15 ja 19 välisenä aikana, jolloin vireystila notkahtaa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Konkurssiin ajautuneen Street Gastron yrittäjä Pasi Hassinen kertoo yrityksen vaiheista Kauppalehden haastattelussa.

Nopeasti laajentunut ketju toimi parhaimmillaan seitsemän ravintolan voimin. Ketju jakaantui kahteen yritykseen, Street Gastroon ja Street Gastro Espooseen.

Konkurssin taustalla oli nimenomaan liian nopea kasvuvauhti, mutta osasyynä olivat myös epäonnistuneet liikepaikkavalinnat. Erityisen huonoksi kysynnänä puolesta osoittautui Tikkurilan kauppakeskus Dixi. Muita liikepaikkoja olivat muun muassa Helsingin Kamppi ja Hietalahden kauppahalli.

– Dixin tilat olivat isoimmat ja kalleimmat. Dixi oli katastrofi. Myynti oli superhuonoa. Ainoa meni tappiolla mutta toiminta olisi kääntynyt voitolliseksi. Kun ravintola toimi olimme aivan perällä, mutta kauppakeskuksen valmistuttua se olisi ollut pääoven vieressä. Iso Omena teki pientä voittoa, Hassinen kertoo Kauppalehden haastattelussa.

Street Gastron liikeidea perustui alusta alkaen täytettyihin "sandwicheihin" eli leipiin. 

Helsingissä liiketoiminta sujui parhaimmillaan niin hyvin, että yritys sai ostotarjouksia.

– Ajattelimme, että ei myydä vaan antaa firman vielä kasvaa, Hassinen kertoo.

Nopeasta, osittain lainarahalla rahoitetusta kasvusta Hassisella on nyt jälkikäteen selkeä mielipide.

– Jälkikäteen ajatellen oli idioottimaista lähteä pelaamaan uhkapeliä ja avata noin monta ravintolaa yhtä aikaa, mutta siihen asti toiminta oli yhtä noususuhdannetta ja usko omaan tekemiseen oli kova.

Kun Hassinen ja yrityksen toimitusjohtaja Pertti Kallioinen lähtivät vuonna 2017 hakemaan lisärahoitusta, sitä ei enää irronnut.

Tällä hetkellä kaksikko rakentaa vauhdilla uutta ravintolaketjua. Bun2Bun keskittyy vegaanihampurilaisiin. Se toimii tällä hetkellä kauppakeskeskus Redissä ja Kampin kauppakeskuksessa.

Kuva: Street Gastro

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Jäätelön Petri Laukontaus on jäätelön suhteen armoton. Kun hänen esittelemänsä jätskiburgerit alkavat sulaa, koko pellillinen vaihdetaan.

Pian Laukontaus kertoo, kuinka hänen tehtaansa on suunnitellut omat jätskit esimerkiksi Marimekolle ja Artekille. Sitä ennen hän puhuu jätskistä yleisellä tasolla.

– Suomessa syödään jäätelöä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

Laukontaus itse syö jäätelöä päivittäin. Kotonakin tekee mieli maistaa vähintään pari teelusikallista aterian päälle, vaikka Laukontaus syö jäätelöä päivittäin myös töissä.

Nykyinen jätskitehtailija aloitti gourmet-tuotteiden parissa firmalla, joka tuotti ateriakomponentteja lentoyhtiöiden businessluokissa tarjoiltaviksi. Seuraavaksi Laukontaus keskittyi laatulihaan, ja hän oli trendien harjalla myös perustaessaan Helsingin Teurastamolle leipomoa, jossa leipää tehtiin pelkkään juureen.

Salaisuutena suomenkarjan maito

Kolme vuotta sitten Laukontaus päätti keskittyä intohimoonsa jäätelöön.

– Jätski on ollut minulle aina se juttu. Kun sain äidiltä koulun kesälomalla ruokarahaa päiviksi, ostin jätskiä lounaaksi.

Laukontauksen pienellä tehtaalla ei juoda lainkaan kahvia vaan vieraillekin tarjoillaan pelkkää jätskiä. Mies makujen takana on tarkka siitä, että maut ovat selkeitä.

– Meidän tuotteemme tekee ainutlaatuiseksi se, että käytämme perinteisen suomenkarjan eli lapinlehmien, kyyttöjen ja länsisuomenkarjan maitoa.

Suomenkarjan maito on normaalia proteiinipitoisempaa ja siinä on enemmän rasvaa. Esimerkiksi Kuusijäätelön havut kerätään itse läheisen järven rannalta.

– Ulkomaalaiset ihastuvat ajatukseen Christmas Tree -jäätelöstä, Laukontaus kertoo.

Kuusijäätelön hän räätälöi alun perin tilaustyönä Artekille.

– Toimeksiannossa pyydettiin, että mietin, miltä Artek maistuisi, Laukontaus kertoo.

Hän oli tosissaan jo ensimmäistä, kahdenkymmenen litran jäätelökonetta hankkiessaan. Tuolloin konsultiksi pyydettiin arvostettu jäätelömestari Italiasta.

– Tavoitteenani on, että teemme maailman parasta jäätelöä, Laukontaus sanoo.

Kansainvälisille markkinoille poikkeuksellisen nopeasti

Suomen Jäätelö on ottanut hurjia loikkia nopealla aikataululla ja pienellä henkilökunnalla. Syksyn 2018 Habitare-messuilla yritys sai yllättäen tuhannen taalan paikan.

– Messuvieraana ollut maailman tunnetuimpiin lifestyle-brandeihin kuuluvan MUJIn johtaja maistoi kuusijäätelöä, ja pääsimme neuvottelemaan yhteistyöstä, Laukontaus kertoo.

Tällä hetkellä Suomen Jäätelön tuotteita myydään jo kahdeksassa MUJIn myymälässä Euroopan eri metropoleissa. Vantaalla sijaitsevan firman tuotteita tulee olemaan myynnissä myös Helsingin Kampin kauppakeskukseen pian avattavassa MUJIssa.  

Yrityksen fokus on ulkomailla.

– Suomessa kilpailutilanne on kiristynyt, sillä isotkin toimijat ovat alkaneet tehdä artesaanityyppisiä jäätelöitä, Petri Laukontaus sanoo.

Teksti ja kuva: Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 382 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi Osku kiertää lokakuun loppuun saakka ammattikouluja esitellen erilaisia urapolkuja ja vaihtoehtoja. Elokuun puolivälissä alkanut kiertue on nimeltään Osku Road Show, ja se on saavuttavuudeltaan Suomen laajin oppilaitoksiin kohdistuva kiertue. Kiertue vierailee yli 100 paikkakunnalla.  

Osku Road Show vie ammattikoululaisille tietoa työelämästä, yrittäjyydestä ja hyvinvoinnista yhteistyökumppaneiden kautta. Yhteistyökumppaneita ovat Nuoret Yrittäjät, Fressis.fi, Tehy ja STTK. 

Suomen Yrittäjien Nuoret Yrittäjät on mukana kiertueella esittelemässä yrittäjyyden polkua uravaihtoehtona nuorille.  

– Opiskelijayrittäjillä on ilmainen opiskelijajäsenyys ja he saavat tukea yrittäjyyden alkutaipaleelle sekä omien oppilaitostensa yrittäjyysyhteyshenkilöiltä että alueidensa yrittäjäjärjestöiltä ja paikallisyhdistyksiltä. Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt tarjoavat monipuolisen neuvonnan ja tuen lisäksi verkostoitumismahdollisuuksia, kertoo koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä. 

Opiskelijayrittäjyys on nuorille hyvä vaihtoehto, koska yrittäjämäistä toimintatapaa arvostetaan kaikissa työpaikoissa ja ennusteiden mukaan entistä useammat työntekijät tulevat jossain vaiheessa uraansa toimimaan yrittäjinä. Siksi on tärkeää, että myös opettajilla on riittävästi osaamista ja työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.  Suomen Yrittäjät tarjoaa opettajille maksuttomia koulutuksia sekä materiaalia opetuksen tueksi. 

Ammattikoululaisista 39:ää prosenttia kiinnosti yrittäjyys vuonna 2018 tehdyn Amis-kyselytutkimuksen mukaan. Sama määrä koki, että opinnot ovat antaneet heille hyvät eväät toimia yrittäjinä. Luvuissa on kuitenkin laskua, sillä vuonna 2013 yrittäjyys kiinnosti 53 prosenttia ammattiin opiskelevista.  

Viidennes opiskelijoista haluaa toimia yrittäjinä jo opintojen ohessa tai kesäisin. Puolet katsoo, että yrittäjyys sisältää enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä.

toimitus(at)yrittajat.fi 

Ensi vuonna yrittäjillä on jälleen mahdollisuus päästä STEA:n tukemille, vain sata euroa maksaville yrittäjien lomaviikoille.

– Viiden päivän mittaisia lomajaksoja järjestetään esimerkiksi pelkästään yrittäjille sekä maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon taloussihteeri Maarit Kainulainen kertoo.

Yrittäjät voivat hakea myös muita kuin vain yrittäjille suunnattuja MTLH:n lomajaksoja. Esimerkiksi vuonna 2018 tuetulle lomalle pääsi kaikkiaan 669 yrittäjää ja näiden perheenjäsentä.

Lomia järjestetään ympäri vuoden ja eri puolilla Suomea, esimerkiksi kylpylöissä ja urheiluopistoilla.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuollossa yrittäjälomista vastaava Kainulainen korostaa, että tuetut lomat on tarkoitettu niille yrittäjille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta lomailla.

– Lomatukihakemus kannattaa perustella huolellisesti, hän muistuttaa.

Lomia myönnetään elämäntilanteen ja esimerkiksi huonon taloustilanteen perusteella. Hakemuksissa kannattaa tuoda esiin mahdolliset sairaanhoitokustannukset, perheenjäsenten sairaudet, omaishoito, yksinäisyys sekä työttömyys.

Tänä vuonna vähän hakijoita

Vuonna 2020 järjestetään viisi pelkästään yrittäjillä tarkoitettua lomajaksoa. Vuoden ensimmäisen yrittäjäloman aika on Leppävirran Vesileppiksessä maaliskuussa.

– Yrittäjien ja maatalousyrittäjien yhteisiä lomia on kaikkiaan 11. Jokaiselle vain aikuisille tarkoitetulle lomajaksolle valitaan kaksikymmentä osallistujaa, Kainulainen kertoo.

Tämän vuoden aikana on jouduttu perumaan kolme yrittäjille tarkoitettua lomajaksoa vähäisen hakijamäärän vuoksi.

– Yrittäjiä on osallistunut toki myös muille meidän lomille ja perhelomille, MTLH:n Kainulainen kertoo.

Yrittäjälomat ovat aikuisille tarkoitettuja ja lomille voi hakea yhdessä puolison kanssa. Mikäli lomalle haluaa lasten kanssa, hakemuksen voi lähettää MTLH:n perheille tarkoitetuille lomajaksoille.

Yrittäjälomat sisältävät muiden tuettujen lomien tavoin täysihoidon, majoituksen kahden hengen huoneessa sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa ohjelmaa. Matkakuluja ei korvata.

– Lomilla järjestettävään ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, Maarit Kainulainen kertoo.

Lapset perhelomille ilmaiseksi

Viiden päivän lomajakso maksaa aikuiselle kaksikymmentä euroa vuorokaudelta eli sata euroa per loma. 

Perhelomille valitaan aina noin kymmenen perhettä. Päähakijana on perheen aikuinen, ja hakemuksessa voi ilmoittaa kolme erillistä lomatoivetta. Alle 17-vuotiaat pääsevät perhelomille ilmaiseksi.

MTLH järjestää ensi vuonna kaikkiaan noin kuusisataa lomajaksoa. Jokaisen loman hakuaika päättyy kolme kuukautta ennen loman alkamispäivää.

Lomatuen myöntämisestä ilmoitetaan vain lomalle valituille henkilöille. He saavat kutsun ja laskun pari kuukautta ennen lomansa alkua.

Tuettu loma voidaan myöntää korkeitaan joka toinen vuosi. Lomaa anotaan lomatukihakemuksella joko sähköisesti tai tulostettavalla pdf-versiolla. Yrittäjälomista ja -hakemuksista lisätietoa osoitteessa https://www.yrittajat.fi/yrittajalomat .

Yrittäjälomista voi kysyä lisää myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta/ taloussihteeri Maarit Kainulainen (040-5366058) sekä Suomen Yrittäjistä/järjestöassistentti Anne Eronen (09-2292 2911).

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittäjät.fi

Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi valitussa Kaarinassa järjestettiin tänään kuntajohdolle tarkoitettu yritysvalmennus, jonka tarkoituksena oli avata kunnan virkamiehille yrittäjyyden saloja. Samalla yrittäjät saivat tietoa kunnallisesta päätöksenteosta.

Yksi tilaisuuteen osallistuut yrittäjä oli Kavalton sukutilan yrittäjä Taija Kavalto, joka pyörittää tilaa yhdessä miehensä kanssa.

– Olemme Antin kanssa tilan 11. isäntä ja emäntä, 10 vuotta sitten tilan johtoon sukupolvenvaihdoksen myötä astunut Kavalto kertoo.

Kavalto on ollut tyytyväinen Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikkaan. Hänen mielestään yhteistyö toimii hyvin.

– Toki kaupunki voisi ostaa enemmänkin palveluita, mutta meidän alueellamme on useita tämän alan kilpailijoita, joten täytyy pitää tasapuolisuus mielessä. Minun yritykseni yhteistyö on toiminut hyvin osin sen takia, että olen aktiivisesti yhteydessä kunnan virkamiehiin.

Oheisella videolla Kavalto kertoo lisää näkemyksiään Kaarinan elinkeinopolitiikasta. Ääneen pääsee myös Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, joka kertoo, miten Kaarinassa on otettu konkreettisesti yrittäjyys esille muun muassa oppilaitoksissa.

– Viime aikoina yrittäjien toiveet ovat liittyneet pitkälti hankintoihin. Ne ovat usein sen verran isoja, että paikalliset pk-yritykset eivät pysty tekemään tarjousta. Toiveena on ollut pilkkoa tarjouspyynnöt pienempiin osiin, jotta pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus lähteä mukaan.

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin muistuttaa jokaisen alueen erityispiirteiden merkityksestä.

 – Yrittäjyyden lainalaisuudet ovat periaatteessa samat, mutta käytännössä esimerkiksi korkeakoulupaikkakunnille syntyy erilaista yrittäjyyttä kuin muille seuduille. On hyvä tunnistaa oman alueen yrittäjien erityispiirteet ja huomioida ne kuitenkaan sulkematta samalla ovia uusilta markkinoille pyrkijöiltä, Grekin sanoo.

Teksti, kuva ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valmentaja ja yrittäjä Mika Järvinen antaa Yrittäjän Podcastissa konkreettisia vinkkejä hyvinvoinnin parantamiseen.

Järvinen on omassa elämässään huomannut, että aikaisempi nukkumaan meno on lisännyt jaksamista. Hänen mukaansa kyse on monesti siitä, että nukkumaan on mentävä yksinkertaisesti aikaisemmin kuin mihin on tottunut.

– Jaksan paitsi lasten kanssa paremmin, mutta olen myös virkeämpi työpäivän aikana. Kun mittariin on tullut kilometrejä, on järkevää käyttää hyödyksi kaikki lepo, mitä on saatavilla.

Jokailtainen työskentely ja asioiden vatvominen ei Järvisen mukaan edesauta yrittäjän menestymistä.

– Yksinyrittäjällä on töitä yleensä niin paljon, että niitä ei ehdi tekemään. Kuinka moni ehtii ne tekemään yhdessä illassa, jos ei muutenkaan? Pitää yksinkertaisesti asettaa itselleen rajat esimerkiksi niin, että iltakuuden jälkeen en enää tee töitä ennen seuraavaa aamua. Illan aikana ei mitenkään saa kaikkia tekemättömiä töitä tehtyä. Ne eivät ratkea yhdessä illassa.

– Kun tekee itselleen prioriteettilistaa, aamulla alkaa tehdä helpommin niitä asioita, jotka ovat oleellisia oman työn kannalta. Kun ottaa hieman etäisyyttä asioihin, se voi joskus avata kokonaiskuvaa ja helpottaa ymmärtämään, ikä itse asiassa on oleellista, Järvinen jatkaa.

Avainsana hyvinvoinnin lisäämiseen on useimmiten stressin vähentäminen.

– Stressiä on aina. Positiivinenkin stressi aiheuttaa aivoissa väsymystä. Ensimmäinen asia, mitä pitäisi miettiä on, että voinko vaikuttaa kyseiseen stressin aiheuttajaan vai olisiko parempi sopeutua tilanteeseen. Useimmiten stressin aiheuttajat ovat merkitykseltään vähäisiä.

Kuuntele lisää vinkkejä Yrittäjän Podcastin uusimmasta jaksosta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Näyttelijä-yrittäjä Ismo Apellin, 51, taikasana on tiimi. Kiitos tyttäriensä ja muun henkilökunnan Apell ennättää pitkästä aikaa jopa tv-hommiin.

– Minun ja Janne Katajan työhaastattelu kesti 45 sekuntia. Olin lelukaupassa, kun minulle ojennettiin puhelin, Janne pyysi minua uuteen projektiinsa ja vastasin, että juu.

Vasta myöhemmin selvisi, että poikasena ”mopokuiskaajaksi” kutsuttu Apell pääsee esittämään lentomekaanikkoa Keihäsmatkat -sarjaan.

– Kun lupauduin kuvauksiin, minulla ei ollut hajuakaan, onko kyse draamasta, pornosta vai mistä. Tein päätökseni, sillä arvostan Jannen ja hänen yhtiökumppaninsa Aku Hirviniemen yrittäjyyttä. Ei heidän tuotantoyhtiönsä mikään kultakaivos ensi alkuun ollut.

Suurelle yleisölle muun muassa Puhtaat valkoiset lakanat ja Karjalan kunnailla– sarjoista tuttu Apell kertoo, että hänen edellisestä tv-työstään ehti kulua lähes kymmenen vuotta.

– Viime vuosina olen kieltäytynyt tarjouksista. Nyt tilanne on niin seesteinen, että pääsen reissaamaan Helsingissä – ja onhan näyttelijän työ vastapainoa muulle yrittämiselle.

Apellin omistaman hotellilaivan kannella on juuri nyt hiljaista. Kuopion satamassa pari vuotta toimineen aluksen kesä oli menestyksekäs: hotellihuoneiden varausprosentti nousi yli 95:een.

Omistaa virtuaalipelimaailman ja käyttää 3D-tekniikkaa teatterissa

Ismo Apellille työ on elämäntapa. Multitaskaaminen sujuu luontevasti.

– Tänne laivalle tulen yleensä aamuisin. Olen ennen kaikkea raa´an työn tekijä, hyvä imuroimaan ja viemään roskia. Lakanoiden vaihtaminen ei onnistu, siinä touhussa palaa hermo.

Kesällä Apellin iltapäivät ja -illat kuluivat jommassakummassa hänen pyörittämässään kesäteatterissa: Iisalmen Koljonvirtateatterissa tai Kuopion Rauhanlahti Teatterissa.

Viime kesänä teattereissa kävi yhteensä yli 28 000 katsojaa.

– Annamme jokaisesta maksetusta lipusta euron hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna keräämämme noin 22 000 euroa menee kuopiolaisten ja iisalmelaisten nuorten ennakoivaan mielenterveystyöhön.

Parhaillaan Apellin agendalla on virtuaalimaailma ja viihdepelikeskus Warpin laajentuminen Kuopion keskustassa sijaitsevaan kauppakeskukseen.

– 3D-tekniikka on huikea juttu – se tulee viemään teatterintekemisenkin ihan uudelle tasolle. Olen jo ohjannut Huojuvan talon osin 3D-tekniikalla.

Mitä työnkuvaan tulee, Apell toimii myös koulutus-, ohjelma-, luento-, mainonta-, tapahtuma- sekä teatterituotantopalveluja tarjoavan Tuotantotalo Turpatallin toimitusjohtajana ja omistajana.

– Itse asiassa Turpatalli ja sitä kautta tekemäni luentokeikat ovat päätyöni. Kirjanpitäjäni kertoi, että olen pitänyt Vuorovaikutuksen sietämätön keveys -luentoja kaikkiaan 130 000 kuulijalle.

Tuttujen kesken Apeliksi kutsuttavan miehen puheenparsi on verkkainen, murre levveetä savvoo.

Kun Apell tajuaa, että kuuntelija ei meinaa pysyä kaikkien hänen toimiensa perässä, hän tarkentaa:

– Toivottavasti tästä ei saa väärää kuvaa. En minä yksin tässä joukkokohtausta näyttele.

Sama tatuointi koko tiimillä

Apellin tyttäret Iitu ja Iidaliina työskentelevät tarvittaessa missä vaan isänsä yrityksen toimipisteessä. Ja niin tekevät muutkin luottotyöntekijät.

– Meistä kukaan ei ehdi pitkästyä, sillä toimenkuvat vaihtelevat. Välillä ollaan työvuorossa täällä laivalla, välillä kesäteattereilla ja välillä muissa paikoissa.

Seitsemän lapsen isä kertoo, että jopa perheen 2,5-vuotias veijari on kantanut kortensa kekoon ja repinyt lippuja teatterilla.

– Tyttäristäni Iidaliina on vasta kaksikymmentä, mutta hän tekee esimerkiksi kaikki työvuorolistat ja vastaa myyntijärjestelmästä.

Apell pitää koko henkilökuntaansa ikään kuin perheenjäseninä. Tiimihengestä ja sitoutumisesta kertovat porukan samat sanat sisältävät tatuoinnit.

Alun perin Otetaan tämä mahollisuutena -lause oli vain Ismo Apellin ohje vastoinkäymisissä.

– Se lausahdus jäi pyörimään mieleeni Sirkku Peltolan näytelmää ohjatessani. Kun sitten tämän kesän karonkkaan ilmestyi tatuoija, päätin, että nyt, hän kertoo.

Myöhemmin myös Apellin tyttäret ja moni muu kuopiolaistiimin jäsen halusivat vastaavanlaisen tatuoinnin. Työasioissa Ismo Apell kertoo sanovansa aina viimeisen sanan.

– Itselleni lupasin jo pitkä aika sitten, että en tee mitään, mikä ei tunnu hyvältä, Apell sanoo.

Näyttelijää ei hyväksytty yrittäjäksi

Uutta henkilökuntaa palkatessaan näyttelijä-yrittäjä tutkailee ennen kaikkea hakijoiden inhimillisyyttä.

– Äskettäin valitsin hotellilaivan johtoon henkilön, jolla ei ole kokemusta hotellin johtotehtävistä. Lauran Lapista saamien suositusten perusteella ajattelin kuitenkin, että hän on paras.

– Koskaan en ole ottanut töihin yhtään kanaa tai kukkoa – sellaista, joka olisi diiva ja yrittäisi yhtään nokkia ja tilsiä toisia.

Edes kesäteattereiden tähtinäyttelijät eivät saa erityiskohtelua.

– Jos joku oirehtii niin, että alkaa keulia ja nousee kusi päähän, sen kanssa pitää rupatella.

Apell itse on työskennellyt aina freelancerina. Yrittäjyyden alku oli karikkoinen.

– Yritin selittää ja selittää verottajalle, että haluan perustaa näyttelijäyrityksen, mutta verottaja ilmoitti, että en voi tehdä niin, koska työllistän vain itseni. Verottajan silloisen näkemyksen mukaan yritykselläni olisi pitänyt olla työntekijöitä.

Koska taiteilijan yksinyrittäjänä toimimiseen suhtauduttiin nurinkurisesti vielä vuonna 2005, ikänsä moottoreita rassannut Apell perusti pienkorjaamo Mela & Meisselin.

– Sivutoimialana hoidin sitten Mel & Meisselin kautta myös taiteellisen toiminnan laskutuksen, Apell hymähtää.

Teatterikorkeakoulusta hän jätti aikanaan paperit hakematta.

– Siihen aikaan, kun opiskelin, koulun kesken jättäminen oli muotia. Minulta ei jäänyt puuttumaan kuin pari kurssia.

Mopopojasta tuli laivuri aikuisiällä

Nuorena "mopokuiskaajaksi" kutsuttu mies kiinnostui laivoista tosissaan vasta aikuisiällä.

– Olin toisena omistajana Lakeland Lines -laivaristeilyfirmassa ja jäin niin pahasti koukkuun, että hankin laivurin paperit.

Nykyiseen hotellilaivaansa hän iski silmänsä vuonna 2015, jolloin aiemmin jokilaivana Moskovassa ja risteilyaluksena Tukholmassa toiminut alus oli tyhjillään.

Tällä hetkellä hotellilaiva Wuoksella on meneillään mielenkiintoinen kokeilu: asiakkaat saavat tuoda omat ruoat ja juomat kannelle.

– Kysymyksessä on meidän ja Valviran yhteishanke. Kannella on iltaisin hieno tunnelma, eikä koko aikana ole tapahtunut yhtään järjestyshäiriötä, enkä ole joutunut keräämään edes tupakantumppeja aamuisin, Apell sanoo.

Hotellilaiva Wuoksen ympärillä ehti virrata paljon vettä ennen kuin Apell sai laivalle toimiluvan Kuopioon. Kiistakapula laivasta tuli siksi, että Kallaveden rannalla toiminut kiinteistöyhtiö valitti laivan muun muassa peittävän järvinäkymän satamassa.

– En halua katsoa liikaa taaksepäin, mutta onneksi pystyimme pyörittämään hotellitoimintaa Iisalmessa sinä aikana, kun valitusprosessi esti toiminnan täällä Kuopiossa.

Apell on teetättänyt laivaan mittavan remontin. Viime vuodesta asti Wuoksi on ollut virallisestikin kelluva rakennus.

Kiista hotellilaivasta  viitoitti tietä kunnallispolitiikkaan

Hotellilaivan toimiluvan puolesta taistelu sai Apellin kiinnostumaan myös kuntapolitiikasta. Hänet valittiin kaupunginhallitukseen keskustan edustajana vuonna 2017.

– Kyllä se niin on, että on parempi ulvoa sutena susien joukossa. Nyt istun kaupunkirakennelautakunnassa valvomassa, että vastaavia erheitä yrittäjille ei enää tehdä. Missään nimessä en ole kuitenkaan pyrkimässä valtakunnan politiikkaan.

Savon Yrittäjien Vuoden 2017 yrittäjäteko -palkinnon Ismo Apell uskoo saaneensa periksiantamattomuutensa vuoksi.

Savon Yrittäjät totesi Apellin palkitessaan seuraavasti:

Palkinto myönnetään sinnikkyydestä ja positiivisuudesta, jota hän on yrittäjä toimiessaan tuonut esille. Apellin kaikessa tekemisessä näkyy suuri kotiseuturakkaus niin Kiuruvettä kuin koko Pohjois-Savoa kohtaan. Hän tuo savolaisuutta esiin riemulla, vaikka on välillä saanut taistella ennakkoluuloja ja byrokratiaa vastaan.

Teksti: Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Timo Hartikainen

Tiia Sucksdorff on rakennuttanut Turkuun neljä Padel-kenttää. Kyseessä on yksi maailman nopeimmin harrastajamääräänsä kasvattava mailapeli, joka on levinnyt Suomessa pääasiassa isoihin kaupunkeihin.

Sucksdorffia johdattaa työssään etupäässä intuitio. Sen lisäksi hän saa inspiraatiota ja voimaa löytöeläinten hoitamisesta. Tällä hetkellä Sucksdorffilla on niitä kaksi.

– Tiikeri-niminen kissa löytyi mökin kesäkeittiön laatoituksen alta pentuna pari vuotta sitten. Halla-koirani otin kodittomien suomalaisten koirien Facebook-ryhmästä.

Rakkaus löytöeläimiin alkoi vuonna 2005 kun Sucksdorff vietti aikaa Thaimaassa Koh Samuin saarella.

– Törmäsin rannalla pieneen koiranpentuun, joka toi minulle kepin käteen. Sitä sitten heittelin koiralle seuraavat kolme viikkoa. Koira oli koditon, laiha ja täynnä punkkeja. En kertakaikkiaan voinut jättää sitä yksin rannalle.

Sucksdorff toimitti koiran saksalaisen naisen ylläpitämään paikalliseen eläinten karanteenitaloon, jossa se vietti yli neljä kuukautta.

– Sieltä koira lennätettiin Bangkokiin ja edelleen Helsinkiin. Kun näin koiran ensimmäistä kertaa neljän ja puolen kuukauden eron jälkeen, se muisti minut. Kun menin koirahäkin viereen, koira juoksi kiinni häkin oveen, ulisi ja vinkui.

Samuin nimekseen saanut koira eli Tiian kanssa yli 10 vuotta.

– Koira on yhä elossa ja on nyt 14-vuotias. Nykyään se asuu onnellisesti erään ystäväni luona ja saa viettää siellä rauhallisia eläkepäiviä.

Kotieläimissä Sucksdorffia viehättää niiden lojaalius.

– Ne elävät iloisen, lyhyen elämän eivätkä haaskaa aikaa mököttämiseen. Kissani ja koirani ovat aina iloisia kun tulen kotiin

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Juttu on huomenna ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä