Työministeri Timo Harakka (sd) piti eilen yhden miehen shown esitellessään 25 kohdan listaa työpaikkojen lisäämiseksi.

Harakka vakuutti paikalla olevalle medialle, että tavoitteeseen päästään. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin 15-64 -vuotiaiden ikäryhmässä vuoteen 2023 mennessä. Harakan lista on nähtävissä alempana tässä artikkelissa.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ole yhtä vakuuttunut keinojen toimivuudesta.

– Lukumääräisesti työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä näyttäisi olevan paljon. Valitettavasti osin kyse on kuitenkin optisesta harhasta, sillä konkretia monilta osin puuttuu. Määrä ei ole olennainen vaan toimenpiteiden laatu, hän sanoo.

Makkula näkee hallituksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä työmarkkinoiden rohkean uudistamisen siten, että työllistämisestä tehdään nykyistä helpompaa.

– Työllistymisen on oltava jatkossa nykyistä kannattavampaa. Tämä edellyttää muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista, joka pitäisi saada liikkeelle mahdollisimman pian. Lisäksi on tarpeen uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää siten, että päiväraha porrastetaan työttömyyden keston mukaan, ja joustavoittaa työlainsäädäntöä eli lisätä sopimismahdollisuuksia työpaikalla, hän luettelee.

"Myös hyviä ehdotuksia"

Timo Harakan listassa Makkulaa miellyttää muun muassa se, että paikallisen sopimisen edistäminen on nostettu keskeiseksi toimenpiteeksi. Hänen mukaansa on tärkeää, että ensi kevään kehysriihessä päätetään "vaikuttavista toimenpiteistä".

– Hyvää on se, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden oleskelupaa pidennetään kahteen vuoteen valmistumisen jälkeen. Tässäkin olisi kuitenkin voitua olla rohkeampia ja linjata, että tällaisille henkilöille myönnetään pysyvä työlupa. Suomi tarvitsee osaajia työmarkkinoille ja ylipäätään huomattavasti nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Harakan kanssa Makkula on samoilla linjoilla myös riiheen tehdystä kirjauksesta, jonka mukaan yrittäjyysstrategia laaditaan hallitusohjelman kirjauksen pohjalta.

– Tässä on nyt oivallettu, että kestävää kasvua syntyy vain menestyvien ja kasvavien yritysten kautta. Hallitus on tässä kiitettävän ripeä, sillä riihikirjauksen mukaan strategian laajamittainen toimeenpano aloitetaan heti ensi vuoden alussa.

Hallituksen voimakkaasti mainostamaa palkkatukea Makkula pitää sinänsä myönteisenä.

– On hyvä, että puretaan byrokratiaa ja nopeutetaan prosesseja. Samalla on kuitenkin hyvä oivaltaa, että palkkatuki ei ole rakenteellinen uudistus, jolla voitaisiin tutkimusten mukaan saavuttaa pysyviä avoimen sektorin työpaikkoja. Myös rekrytuki, jolla pyritään alentamaan kynnystä palkata, on kokeilemisen arvoinen asia.

Timo Harakan lista

Hallituksen työllisyystoimenpiteet:

1. Hallituksen työllisyystoimien arviointi ja seuranta tutkija- ja ministeriryhmien avulla

2. Pieni- ja keskituloisille ansiotuloveronkevennys

3. Työllisyyspalveluiden alueelliset kuntakokeilut

4. Palkkatuen uudistus, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosessia ja vähentää byrokratiaa

5. Nopeat toimet palkkatuen pullonkaulojen poistamiseksi ja käytön lisäämiseksi

6. Rekrytointitukea koskeva kokeilu, jolla edistetään nopeaa työllistymistä

7. Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden sekä työnhakuvelvoitteiden uudistus

8. Selvitys mahdollisuudesta siirtää pääosa TE-toimistojen työttömyysturvatehtävistä Kelalle ja työttömyyskassoille

9. Osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan työllistymistä

10. Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli mm. kannustinloukun poistamiseksi

11. Mielenterveysstrategia, koska mielenterveyden häiriöt ovat taustasyynä 43 prosentille työkyvyttömyyseläkkeistä

12. Esitys työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamisesta

13. Aktiivimallin kumoaminen

14. Lyhyempien koulutuskokonaisuuksien mahdollistaminen työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi

15. Työryhmän perustaminen nuorisotakuun toimeenpanon varmistamiseksi

16. Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja heidän perheidensä jäämisen helpottaminen

17. Edistetään työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä

18. Laaja-alaisen kansainvälisen rekrytointiohjelman käynnistäminen

19. Työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistus

20. Yritysten ulkomaisten avainhenkilöiden Suomeen tulon helpottaminen lähdeverolain muutoksilla

21. Luovien alojen työllisyyskasvun kiihdyttäminen Creative Business Finland -ohjelman avulla

22. Paikallista sopimista koskevat esitykset kevään 2020 kehysriiheen

23. Selvitys, miten te-palvelut voisivat paremmin tukea osuuskuntamuotoista työllistymistä

24. Yrittäjyysstrategian tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun

25. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus on kirjannut, että ”ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkaus toteutetaan alentamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennusta 120 miljoonalla eurolla kohdistaen tuen leikkaus mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen (parafiiniseen) dieselöljyyn.”

– Ympäristötekona tämä on kyseenalainen. Seuraus voi olla se, että lähipäästöiltään parempi diesel korvaantuu huonommalla. Ongelma paisuu, jos veroale lähtee myös uusiutuvalta dieseliltä. Ilmastolle paremman uusiutuvan biodieselin hinta voi nousta suhteessa fossiiliseen dieseliin, Pentikäinen sanoo.

– Tämä on ollut mielestäni ympäristötuki, ei yritystuki.

Mikael Pentikäinen huomauttaa, että Suomessa on liikenteessä paljon kalustoa, jonka on käytettävä parafiinidieseliä, jos halutaan pienempiä lähipäästöjä.

– Tämä on faktisesti ylimääräinen polttoaineveron korotus. Tämä on lisälasku niille, jotka käyttävät dieseliä ja joista monet asuvat ja toimivat erityisesti maaseudulla, Pentikäinen painottaa.

SKAL: Käsittämätön ympäristölinjaus

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitää hallituksen dieselsuunnitelmia käsittämättömänä.

– On käsittämätöntä, että yritystuen leikkaustavoite on johtanut linjaukseen, jonka lopputuloksena rangaistaan puhtaampia diesellaatuja. Lopputuloksena on vain veronkorotus, joka nakertaa myös työllisyystavoitetta, sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

SKAL:n mukaan lähes kaikki Suomessa myytävä uusiutuva diesel on laadultaan parafiinista. Jos parafiinisen dieselöljyn kevyempi verokohtelu poistetaan, se nostaa väistämättä myös uusiutuvan dieselin hintaa. Tämä vie maanteiden tavaraliikenteen kauemmaksi päästötavoitteista.

Kustannusvaikutus 154 miljoonaa

Poiston kustannusvaikutus on hallituksen arvioiman 120 miljoonan euron asemesta 154 miljoonaa euroa vuodessa kuluttajille ja yrityksille SKAL:n mukaan.

Kun otetaan huomioon sekä ensi kesälle ehdotettu 250 miljoonan euron polttoaineveron korotus että parafiinisen dieselin veronalennuksen poistaminen, ollaan liikenteelle tekemässä yli 400 miljoonan euron veronkorotusta. Tästä maanteiden tavaraliikenteelle kohdistuu 140 miljoonaa euroa vuodessa. Esitys on hyvin haitallinen Suomen kilpailukyvylle, SKAL painottaa.

Budjettiriihen tiedotuksen mukaan parafiinista dieseliä ei enää tarvita entisessä määrin, koska autokanta on uusiutunut. Väite ei voi SKAL:n mukaan pitää paikkaansa, sillä henkilöautokantamme on keski-iältään 12 vuotta. Ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytetyn kuljetuskaluston keski-ikä on Suomessa 10 vuotta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kannettava on monen yrittäjän luottoväline, joka kulkee kaikkialle mukana – niin hyvässä kuin pahassa. Sillä on pystynyt tekemään kaikki työt joka paikassa.

Kannettavien kehitys on kulkenut mittojen pienenemisen ja käytettävyyden paranemisen ehdoilla. Ultrakannettavat eivät edusta enää vain matkaavan käyttäjän huippuvaihtoehtoa, vaan houkuttelevat kaikkia. Niissä näytöt on viritetty kattamaan koko kannen alan ja paino pyritty minimoimaan luopumatta silti tukevasta ulkokuoresta ja hyvästä näppäimistöstä.

Peruskannettavien suoritusteho on riittänyt jo vuosia normaalin käyttäjän tarpeisiin. Tehokannettavat puolestaan haastavat pöytätietokoneet tehollaan ja kulkevat helposti kassissa mukana.

Tablettien vahvuudet ovat nopea käynnistyminen, keveys, pitkä akkukesto sekä yhdysrakenteinen mobiiliyhteys. Työkäyttöä ajatellen perustabletit eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä niiden ruutu on pieni ja lisälaitevalikoimasta ei löydy hyviä näppäimistöjä tai osoitinlaitteita. Katse kannattaa suunnata tehotabletteihin.

Tablettien sovellusvalikoima on laajentunut erityisesti työkäyttöä ajatellen. Microsoftin hieman kevennetyt Office-työkalut toimivat mainiosti ja Adoben sovelluksilla kuvankäsittely ja videoidenkin leikkaus onnistuu mobiilisti. Myös erinomaisia kilpailevia tuotteita löytää helposti googlaamalla.

Tietokoneohjelmiin verratessa mobiilisovellukset ovat selkeästi edullisempia ja vievät vähemmän tallennustilaa. Sovellukset on suunniteltu toimimaan kosketusnäytöltä, missä on hyvät ja huonot puolensa. Jos koskettelu ei tunnu hyvältä, ratkaisu on hankkia kynä, jolla työskentely muuttuu tarkaksi. Hiirenkin voi tablettiin kytkeä, mutta sen toiminta ei ole yhtä sujuvaa kuin kannettavalla.

Tablettien ja kannettavien väliin mahtuvat hybridit, jotka toimivat kannettavien ja tablettien roolissa tyypillisesti Windows-käyttöjärjestelmällä. Niissä näppäimistö joko taittuu näytön taakse piiloon tai on kokonaan irrotettavissa tablettikäyttöä varten.

Kaikki esitellyt laitteet ovat päteviä vaihtoehtoja. Ne eivät edusta peruskoneita käytettävyyden eikä hintojensa puolesta. Keveyttä arvostava pärjää hyvin tabletilla. Hybridikone puolestaan tuo kannettavan ja tabletin edut samoissa kuorissa. Tehokannettava taas on omiaan, jos tarvitaan ohjelmien kaikki ominaisuuksia tai suorituskykyä raskaisiin tehtäviin.

iPad Pro: Tehotabletti työntekoon

Applen iPadit ovat monille synonyymi tabletille ja niitä on hankittu jo vuosien ajan viihdekäyttöön. Suoritustehon noustua kannettavien tasolle, on Apple tehnyt oman työkäyttöön suunnatun iPad Pro -malliston. Sen erikoisuuksia ovat iso näyttö, tinkimättömät ominaisuudet ja suorituskyky sekä perus-iPadeista puuttuvat lisätarvikkeet.

Uusin iPad on saatavana 11 ja 12,9 tuuman koossa, jotka molemmat sopivat työkäyttöön. Näppäimistö kiinnittyy vahvoin magneetein tablettiin ja kallistuskulmalle on kaksi asentoa. Kuori suojaa tabletin laukussa. Näppäintuntuma on tyydyttävä ja näppäimet sopivan kookkaat isommillekin käsille.

Syksyn uutuutena tulee iPadOS-käyttöjärjestelmä, joka sujuvoittaa iPadin työkäyttöä moniajon ja hallittavuuden osalta merkittävästi tietokoneen suuntaan. Esimerkiksi usb-c-muisteja voi käyttää suoraan tiedostonhallinnan kautta pilvipalvelujen rinnalla.

Pidempää käyttöikää ajatellen on suotavaa sijoittaa suoraan 256 Gt malliin, joka on 170 euroa kalliimpi. Cellular-versiot toimivat nanoSim:lla ja eSim:llä missä vain.

Hinta: alkaen 909 €

Näppäimistö: 199/219 €

Kynä: 135 €

Paino: 468/633 g

Samsung Galaxy Tab S6: Androidia työpöydältä

Android-tablettien kuningas työkäyttöä ajatellen on Samsung Galaxy Tab S6. Siitä löytyy ominaisuuksia, mitkä kilpailijoilta puuttuu, kuten näyttöön upotettu sormenjälkitunnistin, Knox-tietoturva, Dex-työpöytätila sekä näyttävä 10,5-tuuman amoled-näyttö.

Samsungin Knox-tietoturva-alusta on toimiva lisä työkäyttöä ajatellen. Arkaluontoisemmat dokumentit voi siirtää salasanasuojattuun kansioon, joten tabletin voi huoletta antaa asiakkaalle tai lapselle tarpeen vaatiessa.

Muista tableteista Tab-sarja poikkeaa DeX-tilalla, joka muuntaa tabletin käyttäytymään kannettavan lailla vaihtaen perusnäkymän tietokoneelta tutuksi työpöydäksi. Kaikki sovellukset eivät toimi Dex-tilassa, mutta monet suositut ohjelmat, kuten Microsoftin Office, Adoben mobiilisovellukset sekä Googlen palvelut ovat Dex-yhteensopivia.

Erikseen hankittava näppäimistö on tuntumaltaan tyydyttävä ja näppäimet asiallisen kokoiset. Näppäimistön alla on pieni kosketuslevy, jonka käyttö muistuttaa kannettavaa. Tabletin mukaan kuuluu S Pen -kynä, jolla ohjaus on monipuolisempaa ja tarkempaa kuin sormella.

Peruskokoonpanon 128 gigatavun tallennustilaa voi laajentaa micro-sd-kortilla. 4G-mobiiliversion 50 euron lisä on järkevä sijoitus.

Hinta: alkaen 749 €

Näppäimistö: 179 €

Kynä: sisältyy hintaan

Paino: 420 g

Microsoft Surface Pro 6: Windows-tabletti lisäherkuilla

Microsoftin tablettiperheeseen kuuluu kaksi vaihtoehtoa: Surface Go sekä Surface Pro. Go on mitoiltaan ja tehoiltaan minimaalinen vaihtoehto kevyeen käyttöön. Surface Pro puolestaan on täysitehoinen tietokone tabletin kuorissa ja soveltuu kannettavan korvaajaksi ja tablettivaihtoehdoksi loistavasti.

Surface Pro on itsessään iso 12,3-tuuman näytöllä varustettu tabletti, jossa pyörii aito Windows 10 -käyttöjärjestelmä. Se toimii kosketusnäyttönsä avulla tabletin tavoin. Joskin kannattaa huomioida, että suurin osa Windows-sovelluksista on edelleen suunniteltu näppäimistön ja hiiren ehdoilla.

Näppäimistön liittämällä Surface Pro muuttuu kannettavaksi. Näppäimistö on käyttötuntumaltaan hyvä: näppäinten liikerata on sopivan iso ja niiden koko hyvä isompiinkin käsiin. Mobiililaitteista poiketen näppäimistön alla on aito kosketuslevy, jonka tuntuma on hyvä. Lisävarusteena voi hankkia myös kynän sekä muita lisälaitteita, joista on selkein hyöty luoville käyttäjille.

Räätälöintimahdollisuudet ovat erinomaiset. Käytännössä järkevä peruskokoonpano on 8/256 Gt, jonka hinta on 1450 € plus näppäimistö.

Hinta: alkaen 1079 €

Näppäimistö: 155/185 €

Kynä: 115 €

Paino: 770 g

HP EliteBook x360 1040 G6: Tabletti kannettavan kuorissa

Vaihtoehtona irrotettavalle näppäimistölle on hankkia kannettava, jonka näppäimistö on taitettavissa näytön alle. Tällöin käteen jää kosketusnäytöllä toimiva kookas tabletti. Laitteen etu on tablettia jämäkämpi olemus aidolla näppäimistöllä.

HP EliteBook x360 muistuttaa ulkoisesti aktiivikäyttäjän työkannettavaa. Se on perusmalleista poiketen suunniteltu kestämään arjen kolhut metallikuorellaan sekä panssarilasilla suojatulla näytöllään. Tukevan saranan avulla näytön saa käännettyä ympäri, jolloin laite muuttuu paksuhkoksi tabletiksi. Laitetta voi käyttää myös A-muotoisena pöydällä pystyssä esittelykäytössä ja videoita näyttäessä.

Näppäimistö eroaa edukseen tableteista korkeamman profiilin näppäinten ja paremman näppäintuntuman ansiosta. Näppäimistön alla on lasilla päällystetty kosketuslevy, jonka käyttö on vaivatonta ja tarkkaa.

Kynää kokoonpanoon ei ole, joten kosketusnäyttöä ohjataan oletuksena sormilla. Sormieleet toimivat parhaimmin kosketuslevyn tukena ja luontevana ohjaustapana esittelytilanteissa. Monipuolisesti räätälöitävistä kokoonpanoista heikoinkin (8/256Gt) riittää mainiosti.

Hinta: alkaen 1971 €

Näppäimistö: sisältyy hintaan

Kynä: -

Paino: 1350 g

MSI PS63 Modern: Tinkimätöntä suorituskykyä

Tehokannettava soveltuu käyttäjille, jotka vaativat koneeltaan paljon. Sen hankintaa ei perustella normaalilla toimistokäytöllä. Suorituskykyä tarvitaan videoeditointiin, virtuaaliympäristöihin ja mallinnuksiin, joissa nopeutunut toiminta maksaa itsensä nopeasti takaisin.

MSI PS63 on esimerkki normaalin kokoisesta tehokannettavasta. Vastaavia laitteita löytyy myös muilta valmistajilta, kuten Lenovolta ja HP:ltä. Tehokannettava poikkeaa peruslaitteista isomman keskusmuistin, tallennustilan sekä suorituskyvyn osalta. Yhdysrakenteisen näytönohjaimen rinnalla on tehokkaampi malli, joka kiihdyttää videoeditointia ja mallinnusta. Usein keskusmuistia ja tallennustilaa on mahdollista laajentaa jälkeenpäin, mikä on ultrakannettavissa mahdotonta. Lisäksi laitteissa on hyvät liitännät, joihin lisälaitteet saa ongelmitta kiinni.

Reunoille venytetty näyttö ja suorituskyky tekevät PS63:n käytöstä mukavaa. Kookas näppäimistö on tuntumaltaan erinomainen ja täysikokoiset näppäimet toimivat isojenkin sormien kanssa mainiosti. Iso kosketuslevy on tuntumaltaan hyvä, mutta tehokäytössä ergonominen ja tarkka hiiri on järkevä hankinta.

Hinta: alkaen 1500 €

Näppäimistö: kiinteä

Kynä: -

Paino: 1600 g

MacBook Pro: Käytettävyyttä ja luotettavuutta

Applen laitteista MacBook Pro on pitkään ansainnut kehuja työ- ja tehokäytön pitkäikäisenä luottokoneena. MacBook Pro:sta on saatavilla 13- ja 15-tuuman mallit, joista jälkimmäinen on suunnattu todellisille tehokäyttäjille suorituskykyä nostavien lisäoptioidensa kautta. 13-tuuman malli soveltuu käyttäjälle, joka haluaa riittävää suorituskykyä ja pitkää ikää laitteelle.

MacOS-käyttöjärjestelmä poikkeaa Windowsista niin hyvässä kuin pahassakin. Suurin ero on, ettei MacOS-koneita voi ohjastaa kosketusnäytöllä. MacOS on kuitenkin yksinkertainen oppia ja kaikki suosituimmat ohjelmat sille löytyy.

MacBook Pro:n suuri viehätys on sen käytettävyydessä ja näyttävyydessä, jotka on hiottu vuosien saatossa erinomaisiksi. Iso kosketuslevy ja matalaprofiilinen näppäimistö soveltuvat tehokäyttöön mainiosti. Näppäimistön ylälaidasta löytyy touchbar-kosketusnäppäimet. Niiden toiminta vaihtelee ohjelmakohtaisesti ja sitä voi räätälöidä omiin tarpeisiin.

Järkevä minimikokoonpano on 8 Gt keskusmuistilla ja 256 Gt tallennustilalla varustettu 13-tuuman malli, jonka hinta on 1799 euroa.

Hinta: alkaen 1549 €

Näppäimistö: kiinteä

Kynä: -

Paino: 1370 g

Teksti: Osku Kannisto

toimitus(at)yrittajat.fi

Juvalla järjestettävässä valmennuksessa kasvatetaan viranhaltijoiden ymmärrystä yrittäjien ajattelutavasta, tulonmuodostuksesta ja liiketoiminnallisista ratkaisuista.

Valmennuksen tuloksia arvioidaan ensi vuoden toukokuussa, kun Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn tulokset julkaistaan. Mittaristossa yrittäjät arvioivat kuntien yrittäjämyönteisyyttä.

– Jotta kunta pystyy toimimaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa tukien, kunnan viranhaltijoilla pitää olla ymmärrystä siitä, miten yritykset toimivat, ja millä perusteella ne tekevät liiketaloudellisia päätöksiä. Yrittäjyyskasvatusta on kyllä tarjolla lapsille ja nuorille, sekä yrittäjäksi aikoville, mutta hyvin vähän muille. Mielestänne on tärkeää, että kunnillekin on tällaista tarjontaa, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

– Erityisen tärkeää on havaita, onko kunnan omissa toimintatavoissa sellaista, että alueen yritykset jättävät kasvun tai työllistämisen mahdollisuudet käyttämättä. Yrittäjyysvalmennus yhdessä yrittäjäjärjestön ja naapurikuntien kanssa on yhdessä tekemistä elinvoimamme eteen, Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska huomauttaa.

Juvan kanssa Suomen Yrittäjien toteuttamaan yrittäjyysvalmennukseen osallistuvat Rantasalmi, Puumala, Mäntyharju sekä Kangasniemi.

– Puumalassa on runsas yrityskanta, ja on erittäin tärkeää, että yrittäjät voivat luottaa kunnan toimintaan, oli kyse sitten johdon tai rivityöntekijöiden toiminnasta. Tämä on ensimmäinen vastaava valmennus, mutta toivottavasti käytäntö juurtuu pysyvämmäksikin, Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden sanoo. 

"Mitä enemmän yrityksiä, sitä enemmän työpaikkoja"

Satu Grekinin mukaan yrittäjät itse ovat paras taho valaisemaan, mitkä konkreettiset asiat rohkaisevat yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Yrittäjyysvalmennuksessa tätä viestiä tuovat eri alojen eri kokoiset yrittäjät läheltä ja kauempaa.

– Mitä enemmän kunnassa on yrityksiä, sitä enemmän siellä on myös tuottavuutta, työpaikkoja ja palveluita asukkaille. Yrittäjyyttä edistetään esimerkiksi ryhdikkäällä maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla sekä järjestämällä kaupungin palvelut markkinoita avaavalla ja tervettä kilpailua ruokkivalla tavalla. Kunnan pulma usein on se, että vain osa viranhaltijoista on sitoutunut yrittäjyyden ja elinvoiman eteen toimimiseen. Valmennus hitsaa viranhaltijat toimimaan yhteen, Grekin sanoo.

Yrittäjyyden lainalaisuudet ovat hänen mukaansa samat. Korkeakoulupaikkakunnille syntyy kuitenkin usein erilaista yrittäjyyttä kuin muille seuduille.

– On hyvä tunnistaa oman alueen yrittäjien erityispiirteet ja huomioida ne kuitenkaan sulkematta samalla ovia uusilta markkinoille pyrkijöiltä.

Juvan kunnantalolla järjestettävä tilaisuus pitää sisällään muun muassa yrittäjyyspuheenvuoroja, joissa keskitytään oman yrityksen pyörittämiseen.

– Päätavoite on valmentaa kuntaa ymmärtämään yrittäjyyttä, ei olla vaikuttamistilaisuus. Käymme muun muassa läpi, mistä yrittäjien tulot tulevat, minne ne menevät ja miten katelaskentaa tehdään.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

toimitus (at) yrittajat.fi

Pia Lemmetty on yrittäjä sekä aktiivinen vapaaehtoistyön tekijä. Hän päätyi tekemään vapaaehtoistyötä perhettä koetelleen shokin seurauksena. Esikoisella, jonka piti olla terve tyttö, todettiin vaikea lihassairaus SMA.

Lemmetty työskenteli tuolloin toimitusjohtajana IT-taitojen sertifioinnin parissa. Työssä yhdistyi moni kiinnostuksen kohde, kuten koulutus, markkinointi ja kansainvälisyys. Lemmetty ajatteli tekevänsä elämänuransa niissä tehtävissä.

Tyttären diagnoosi muutti kaiken.

– En nähnyt mitään huomista pidemmälle. Minulla ei ollut näköalaa työelämään. Irtisanouduin työstäni pian enempiä miettimättä, Lemmetty kertoo.

Vertaistukea löytyi Leijonaemot -yhdistyksestä, jossa oli paljon ihmisiä samassa tilanteessa. Sitten Lemmetystä tuli valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja.

–Tekeminen oli väylä takaisin elämään kiinni.

Esikoinen on nyt 11-vuotias. Perhe on sittemmin kasvanut kahdella terveellä lapsella.

Työuralle Lemmetty palasi yrittäjyyden kautta. Hänellä on ollut lastentarvikkeita myyvä verkkokauppa, Leijonaemot ja päiväkotiyhdistyksen puheenjohtajuus. Lemmetty on edelleen Leijonaemojen jäsen, mutta on luovuttanut puheenjohtajan tehtävät eteenpäin.

Vuonna 2013 Lemmetty osti Mamwork-yrityksen, joka välittää hoitovapaalla ja muuten osa-aikaista asiantuntijatyötä tekeviä yritysten projekteihin. Vapaaehtoistyö kuitenkin jatkuu.

Pari vuotta sitten hän oli mukana perustamassa SMA Finland -yhdistystä, joka perustettiin vaikuttamistyöhön ja SMA:ta sairastavien edunvalvontaan. Julkisuudessa käytiin keskustelua siitä, jätetäänkö SMA:ta sairastavat ilman lääkehoitoa kalliin hinnan takia.

– Lääke ei paranna sairautta, mutta hidastaa etenemistä.  Kaikkien SMA-potilaiden olisi tärkeä saada lääkehoitoa, Lemmetty sanoo.

Vapaaehtoistyö vie aikaa, mutta antaa paljon.

– Kun kokee asiat tärkeäksi, aikaa riittää. Olen oppinut delegoimaan ja osaan erottaa olennaiset asiat lillukanvarsista. Katsoisin, että vapaaehtoistyö on velvollisuus itseään kohtaan. Suosittelen lämpimästi, sillä siitä saa paljon, Lemmetty sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Juttu on ilmestynyt Yrittäjä-lehdessä 04/2019 Innolla-palstalla.

Mate 30-sarjan puhelimet ovat ensimmäiset Huawein laitteet, joissa Yhdysvaltain asettamat rajoitukset Google-yhteistyölle näkyvät käsinkosketeltavasti. Laitteeseen ei ole esiasennettuna yhtäkään Googlen sovellusta. Huawein uutuuspuhelimiin voi asentaa sovelluksia Huawein AppGallery-sovelluskaupasta.

Molemmat uutuuspuhelimet julkistettiin myös 5G-versioina. Huawei onkin ottamassa etulyöntiaseman 5G-teknologiassa esimerkiksi Appleen verrattuna, joka esittelee ensimmäiset 5G-mallinsa ensi vuonna.

Mate-sarjan uutuuksissa on aikaisempaan tapaan keskitytty etenkin kamerateknologian parantamiseen. Pro-mallissa on kaksi 40 megapikselin pääkameraa, kahdeksan megapikselin telekamera sekä 3D-syvyyskamera. Laajakulmalinssillä varustettu toinen pääkamera on tarkoitettu pääasiassa videokuvaukseen. Kameralla voi kuvata erittäin korkealla ISO-herkkyydellä, mutta vielä mielenkiintoisempaa käyttäjän kannalta on mahdollisuus 4K-kuvaukseen 60 kuvan sekuntinopeudella. täysin uusi ominaisuus, jota ei ole aikaisemmin nähty kilpailijoiden puhelimissa, on mahdollisuus kuvata hidastettua videota 7680 ruudun sekuntinopeudella 720p -teräväpiirtotarkkuudella.

Toinen pääkamera on tarkoitettu still-kuvaukseen. Se on varustettu optisella kuvanvakaajalla. Huawein mukaan kyseinen kamera on parhaimmillaan silloin, kun kuvia otetaan hämärässä.

Aikaisempaa isompi akku

Huawei on suurentanut Mate-sarjan akun kokoa. Uudessa Pro-malliversiossa on 4500 milliampeerin virtalähde ja perus-Matessa 4200 milliampeeritunnin akku. Sekä Pro että edullisempi Mate 30 tukevat pikalataustoimintoa. Nopeimmin lataus onnistuu langallisella laturilla, jolloin laturi antaa tehoa 40 watin edestä.

Ulkoisesti Mate 30 -puhelimet erottuvat useimmista muista älypuhelimista siinä, että niissä ei ole lainkaan fyysisiä painikkeita äänenvoimakkuuden säätämiseen. Homma hoituu virtuaalipainikkeilla, joiden idea perustuu kosketuksen tunnistamiseen puhelimen kyljessä. Virtuaalipainikkeille voi ohjelmoida myös muuta käyttöä esimerkiksi pelaamisen aikana. Painikkeiden sijaintia voi muuttaa haluttuun kohtaan kyljessä. Mate 30:n kosketusnäyttö kaartuu voimaakkaasti puhelimen molemmille kyljille. Myös äänet välittyvät puhelimen näytön kautta.

Suomen myynti vielä avoinna

Siinä missä Mate 30 Pro tarjoaa kasvontunnistuksen näyttölukituksen avaamiseen, Mate 30:n käyttäjän on tyydyttävä näytön alle sijoitettuun sormenjälkilukijaan.

Uusien Mate-puhelinten Suomen myynnin aloituksesta ei vielä kerrottu eilisessä tilaisuudessa. Puhelinten hinnat alkavat 799 eurosta (Mate 30). Pro-mallien hinnat alkavat 1099 eurosta (256 gigatavun tallennusmuisti). Huawei tuo tarjolle uutuuspuhelimestaan myös tekonahkapintaisen malliversion. Muut värit ovat vihreä, violetti, hopea ja musta.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Hymyilkää, olkaa iloisia, olkaa yrittäjinä sellaisia läsnäolevia ihmisiä, joiden kanssa on helppo olla oikeesti läsnä, ja rakennetaan työyhteisöt sellaisiksi, että ei pelkästään yrittäjä, vaan se koko porukka, hymyilee, sanoo Vuoden iloisimmaksi yrittäjäksi valittu merikarvialainen kalastustarvikealan yrittäjä ja Yrittäjien jäsen Olli Ojamo tuleville finalisteille ilmarisen sivuilla julkaistussa haastattelussa.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen järjesti elokuussa Suomen iloisin Yrittäjä 2019 -kilpailun, jossa sai äänestää iloisinta yrittäjää. Eumer-yrityksen markkinoinnista ja some-kanavista vastaava Ojamo keräsi 17942 ääntä, kun koko kilpailussa ääniä annettiin 132 000.

Voittajasta julkaistussa jutussa Ilmarisen sivuilla kerrotaan, että Ojanen tekee kalastusvideoita Youtubeen, ja hän on niiden kautta kerännyt vankan fanikunnan. Hän kannustaa nuorisoa ulos raittiiseen ilmaan ja kalastamaan. Nuorista kalastajista hän tekee Kalakingejä.

– Iso kiitos pitää antaa äänestäjille, että ne on saanut tällaisen kuvan musta, koska sitä mä haluan aidosti olla. Mutta sitten toisaalta mietin, että onneksi ne äänestäjät ei oo käynyt meillä kotona – olen ihan tavallinen suomalainen kiukutteleva miehenköriläs. Välillä vaimo joutuu olla se tukipylväs, joka mun kiukuttelut kuuntelee. Välillä lapset saa siitä osansa, mutta heillä onneksi on lyhyt muisti ja aika kultaa muistot. On ne välillä sanoneet, että mä oon hyvä isäkin, Ojamo sanoo Ilmarisen haastattelussa.

Voittajat saavat diplomin, näkyvyyttä Ilmarisen sivuilla ja Työpaikkanaurajat -Facebook-sivulla. Lisäksi voittaja saa 1 500 euron arvoisen palkinnon, joka ilahduttaa työssä ja jonka Ilmarinen sopii yrittäjän kanssa erikseen.

Toiseksi kilpailussa tuli Salalojamestarit -yrityksen Jani Törmi, joka sai kilpailussa yhden äänen vähemmän kuin Ojamo.

Toimitus

toimitus (at) yrittjat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 140 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Monet suomalaiset tekevät useampaa työtä yhtä aikaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 alle 35-vuotiaista yrittäjistä peräti 22 prosenttia kertoi tehneensä myös palkkatyötä edellisen 12 kuukauden aikana. Jopa 30 000 suomalaista tekee yrittäjä- ja palkkatyötä täysin tasavertaisesti. Tällaiset niin sanotun kombityön tekijät eivät pysty nimeämään kumpaakaan päätyöksi, kertoo kevytyrittäjyyspalvleu UKKO.fi.

Yksi syy useamman työn tekemiseen on pyrkimys hakeutua uudelle alalle.

– Työmarkkinoiden ja toimialojen murroksessa suomalaisilta vaaditaan kykyä oppia uutta. Samalla kevytyrittäjyys on tuonut mahdollisuuden kokeilla siipiä ja katsoa, voisiko rakkaasta harrastuksesta tulla uusi työ, UKKO-konsernin toimitusjohtaja Aleksi Rautavuori toteaa.

Suomalaiset eivät pelkää siirtyä uusille aloille. Viimeisimmän työolotutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista työskentelee uransa aikana parissa kolmessa erilaisessa ammatissa, ja 13 prosentilla ammatteja on tätäkin enemmän.

– Tämän päivän työelämässä yhä tärkeämmäksi taidoksi on noussut kyky tunnistaa omat vahvuudet. Esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai harrastuksen parissa hankittu osaaminen voi avata polun aivan uudelle alalle. Kevytyrittäjyys on mainio tapa hioa ja jalostaa näitä kompetensseja työmarkkinoita varten, Rautavuori jatkaa.

UKKO.fi:n käyttäjistä 73 prosenttia toimii kevytyrittäjänä sivutoimisesti. Palvelulla on yli 80 000 käyttäjää ympäri Suomen. Yhteensä Suomessa on yli 100 000 kevytyrittäjää.

Kevytyrittäjä myy ja markkinoi itse oman työnsä, mutta käyttää laskuttamiseen laskutuspalvelua. Laskutuspalvelu huolehtii kaikista hallinnollisista tarpeista, kuten veroista ja vakuutuksista, eikä kevytyrittäjä tarvitse omaa Y-tunnusta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Facebookin Yrittäjät-ryhmässä on äänestetty yrittäjän kannalta parasta vakuutusyhtiötä. Sunnuntaina julkaistu kysely oli saanut maanantai-iltapäivään mennessä hieman vajaa 200 ääntä. Ykkönen oli Fennia 84 äänellä, seuraavina tulivat LähiTapiola, Pohjola ja IF. Vähiten ääniä oli annettu Turvalle. Vain osa Suomessa toimivista vakuutusyhtiöistä oli saanut ääniä. Fennia johti äänestystä selvästi verrattuna toisena tulevaan kilpailijaan.

Yrittäjät perustelevat valintaansa muun muassa korvausten saannin nopeudella ja korvausmenettelyn helppoudella.

"Todella suuri merkitys on kyllä henkilökohtaisella palvelulla eli vakuutusedustajalla, joka hoitaa kaiken aina todella nopeasti eteenpäin ja selvittää asiat jos on jotain epäselvyyksiä. Ei jonotusta yleiseen puhelinpalveluun eikä päivien odottelua viesteihin vastaamisissa vaan kaikki selviää nopeasti."

Osa yrittäjistä kertoo kilpailuttavansa säännöllisesti useamman vakuutusyhtiön ja tekevänsä päätöksen valinnasta sen perusteella.

"Teen vuosittain sen, että annan listan vakuutusvaatimuksistani. Selkeästi mitä kuuluu korvata, mitä ei tarvitse. Niillä spekseillä pyydän tarjouksia: Pohjola 2400 euroa / vuosi, Lähitapiola 2200 euroa / vuosi, Fennia 1700 euroa / vuosi."

Tärkeäksi valintaperusteeksi nostetaan myös vakuutusyhtiön yhteyshenkilö.

"Montaa yhtiötä on tullut käytettyä ja yksi iso asia on myös yhteyshenkilö. Hyväkin vakuutusyhtiö voi mennä vaihtoon, jos yhteyshenkilö ei osaa hommaansa."

Yrityksen ainoa lakisääteinen (eli pakollinen) vakuutus on YEL-vakuutus. Suurin osa yritysten ottamista vakuutuksista ovat vapaaehtoisia. Niiden hankkimista on hyvä pohtia muun muassa yrityksen toimialan ja yleisen tarpeen mukaan. Vapaehtoisia vakuutuksia ovat muun muassa yrittäjän tapaturmavakuutus, yrityksen vastuuvakuutus, yrityksen oikeusturvavakuutus ja yrityksen omaisuusvakuutus.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Thomas Cookin konkurssi on jo ehtinyt aiheuttaa keskustelua siitä, miten se vaikuttaa Lapin matkailuun.

– Kyseinen yritys ei ole Lapissa mitenkään erityisen iso toimija. Esimerkiksi meillä konkurssi ei vaikuta mitenkään, Rovaniemellä toimivan Arctic Lifestylen yrittäjä J-P Mikkola sanoo.

Pienen harkinnan jälkeen Mikkola myöntää, että välillisiä vaikutuksia voi olla.

– Meillä ei ole asiakkuuksia suoraan Thomas Cookin kanssa, mutta toki osa asiakkaista on saattanut tilata lennot kyseiselta yritykseltä.

Mikkolan mukaan hän ei ole vielä ehtinyt vaihtaa ajatuksia päivän uutisesta muiden paikallisten yrittäjien kanssa.

– Toki meillä on brittejä asiakkaina ja heidän määränsä on kasvanut tasaisesti. Kokonaisuutena brittimarkkina ei  ole vielä meille kovin merkittävä. Meille tärkeimmät maat ovat Sveitsi ja Saksa, Mikkola jatkaa.

Britit tulevat joulukuussa

Brittituristien määrä on kasvanut Lapissa viime vuosina merkittävästi. Lapissa matkailevista ulkomaalaisryhmistä brittimatkaajat edustavat suurinta. He viihtyvät Lapissa etenkin jouluaikaan.

Kauppalehden haastatteleman Lapin matkailuelinkeinon liiton (LME) toiminnanjohtaja Nina Forsell arvioi Thomas Cook Groupin konkurssilla olevan vaikutuksia Lapin matkailulle.

– Brittimatkailijat ovat tärkeä ryhmä Lapille etenkin talvisaikaan, ja Thomas Cook oli yksi merkittävä toimija Britanniassa.

– Vaikka Lappiin on paljon kysyntää ja välillä enemmänkin kuin on tarjota, nyt on vielä vaikea arvioida, pystytäänkö näin nopealla aikataululla löytämään uudet toimijat tilalle, Forsell jatkaa lehdelle.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lääketieteen ja terveydenhuoltoalan teknologian kehitys on kuuma ala startup-yritysten kentässä. Yrityksiä ja teknologioiden kehittäjiä on paljon, mutta kilpailu on kovaa ja tie eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiin voi olla pitkä.

Neosmart Health hyödyntää tekoälyä ja kehittää omaa alustaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarpeeseen. Tavoite on kansainvälistyä ja kasvattaa yrityksen liiketoiminnasta menestyksekäs, mutta jalo ajatus taustalla on pitää ihmiset terveinä pidempään.

– Terveydenhuollon kustannukset ovat 2,4-kertaistuneet vuodesta 2000. Ruotsissa vastaava luku on 2,6. Elämme pidempään, mutta emme saa terveitä elinvuosia enempää. Ihmiset ovat sairaina tai alentuneessa kapasiteetin tilassa pidemmän aikaa, mikä aiheuttaa terveydenhuollon kustannusten räjähdysmäisen kasvun, Neosmart Healthin toimitusjohtaja Marko Nurmela kertoo.

Tämä yhtälö luo pohjan uudenlaisten terveyspalveluiden markkinalle. Myös terveydenhuollon liiketoimintamahdollisuudet kasvavat räjähdysmäisesti.

Eri taustat täydentävät

Neosmart Health on kehittänyt konseptiaan pitkään. Lääkäri ja yrityksen perustajajäsen Pertti Lähteenmäki kertoo jättäneensä jo vuosituhannen vaihteessa patenttihakemuksen siitä, miten terveystietoa täytyisi kerätä ja käyttää, jotta hoitoa voitaisiin yksilöidä. Ensimmäiset patentit ovat vuodelta 2002

Reilu kymmenen vuotta myöhemmin Lähteenmäki löysi Marko Nurmelan, jonka kanssa vision kehittäminen tuntui luontevalta. Nurmelan tausta on Nokiassa ja Samsungissa, eli hän on kehittänyt kaupallisia konsepteja sekä kansainvälisiä liiketoimintoja isosta määrästä tietoa koko uransa

– Meillä on täysin eri osaamistausta, mutta sama visio ja arvot, Lähteenmäki kertoo.

Yritys perustettiin lokakuussa 2017 ja asiakkaiden vastaanottoklinikan toiminta alkoi vuotta myöhemmin kesäkuussa 2018.

Teknologia ratkaisee, kuinka hyvin ihmistä voi hoitaa

Erona moneen terveysteknologiayritykseen Neosmart Healthilla on vastaanotto sekä lääkäreitä ja hoitajia. Monien yritysten ratkaisut ovat teknologialähtöisiä.

– Perinteisesti digitalisaation katsotaan tehostavan toimintaa. Terveysteknologiayritykset yrittävät ratkaista olemassa olevaa ongelmaa järjestelmän sisällä. Näin alla oleva rakenne ei muutu mihinkään, Nurmela kertoo.

Neosmart Healthin klinikan asiakas koodataan mittaustulosten ja laajan kyselylomakkeen perusteella. Tutkimusten tulokset mittaavat ravintoaineherkkyyttä, immuniteettia, ympäristötekijöitä, elämäntapoja, genetiikkaa, biologiaa – kaikkea, mikä vaikuttaa ihmisen terveyteen. Tietojen perusteella asiakas saa tietoa ja ohjeistusta, hänelle räätälöidyn ravintolisän, johon on koostettu kaikki vitamiinit ja ravintoaineet, joita asiakas tarvitsee.

– Teknologia on apuväline. Se kuinka paljon ja herkkää tietoa saadaan, ratkaisee sen, kuinka hyvin voimme hoitaa ihmistä, Nurmela kertoo.

Mittaus maksaa reilusti yli 1 000 euroa, mutta ajan kanssa hintaa on tavoitteena tiputtaa.

Klinikalla Neosmart kerää tietoa yksilöstä mahdollisimman syvästi, mutta samalla se kerryttää älykkyyttä järjestelmäänsä.

Jatkossa teknologiaa voidaan lisensioida terveydenhuollon ammattilaisille. Kolmannessa vaiheessa liikevaihtoa tuo data-analytiikka, mikä mahdollistaa sen, että jonain päivänä analytiikka voidaan tarjota mahdollisimman edullisesti kuluttajille.

Rakenteet ja ajattelumalli esteenä

Preventiivinen eli ennaltaehkäisevä lääketiede on kuuma puheenaihe. Esimerkiksi monet vakuutusyhtiöt satasaavat siihen. Ennen kuin ennaltaehkäisy on aidosti arkipäivää, edessä on monimutkaiset terveydenhuollon rakenteet ja kokonainen ajattelumalli.

– Monet puhuvat ennaltaehkäisystä, mutta kukaan ei oikeasti tee sitä. Se ei ole lääkärikunnan ongelma, vaan rakenteet pakottavat nykymalliin, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäen mukaan lääketiede on klassisesti säädetty sairauksien ja oireiden hoitoon. Erikoislääkärit tarkastelevat potilaitaan oman erikoisosaamisensa kautta. Tuloksena voi olla kahdelta spesialistilta päinvastaisen näkemykset.

– Kokonaisvaltainen ymmärtäminen jää klassisen anatomisen jaon alle. Järjestelmä on alusta asti rakentunut näin. Yksittäisen lääkärin on vaikea paneutua potilaaseen kokonaisvaltaisesti 15 minuutin vastaanottoajalla, jossa pitäisi katsoa 1 500 eri datapointtia. Täytyy rakentaa alusta, jotta se on mahdollista, Lähteenmäki sanoo.

Lisäksi mukana on sosiaali- ja aluepolitiikkaa, eli käytäntöjä on vaikea lähteä muuttamaan.

Suomesta puuttuu myös ennaltaehkäisevän lääketieteen professuuri. Lähimmät löytyvät Virosta ja Ruotsista.

– Nykyisessä lääketieteessä on myös paljon hyvää, ja me lähetämme paljon asiakkaita erikoislääkäreille. Kartoituksessamme tulee riskianalyysi ja jotta saataisiin varhainen diagnoosi, pitäisi päästä taklaamaan riskit ajoissa. Näemme paljon nuoria ihmisiä, jotka kuolevat sydäninfarktiin. Nämä menetykset ovat turhia monella tapaa, Lähteenmäki sanoo.

– Eihän vakava sairaus synny yhdessä yössä, vaan ne ovat pitkiä kehitysprosesseja, Nurmela huomauttaa.

Lähteenmäki ja Nurmela uskovat, että yksilölähtöinen sairauksien juurisyihin pureutuminen ja mittaustieto, jolla on merkitystä sairauksien synnyssä, motivoivat elämäntapamuutoksiin paremmin kuin Maailman terveysjärjestö WHO:n yleistason ohjeistukset.

Neuvola, kouluterveydenhuolto, lastenhoito, terveyskeskukset ja työterveyshuolto ovat kuitenkin esimerkkejä Suomen erinomaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä.

– Ennaltaehkäisy ja yksilön ominaisuuksiin liittyvä tapa optimoida terveyttä ovat seuraavia vaiheita, Lähteenmäki toteaa.

Sitten maailmalle

Kotimaan lisäksi Neosmart Heath avaa klinikan Dubaihin syyskuussa sekä Virossa ja Ruotsissa seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaanotto erityisesti Dubaissa on ollut hyvää. 

Lisäksi Neosmart Health käynnistää hanketta myös Intiassa, missä tavoitteena on lasten ja äitien terveyden edistäminen.

– Saamme 10 000–30 000 ihmisen tiedot käyttöön. Valitsimme kohderyhmäksi hedelmällisessä iässä olevat naiset, jotka ovat todennäköisesti pian raskaana. Heidän terveydentilansa optimointi johtaa siihen, että myös syntyvälapsi on todennäköisemmin terve. Samalla jalostamme konseptia niin, että voimme tarjota palvelua edullisemmin, Lähteenmäki kertoo.

Rahoitus Suomessa pullonkaulana

Neosmart Healthilla on suuri visio ja kunnianhimoiset tavoitteet. Teknologian kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja rahaa. Sen kerääminen hidastaa etenemistä.

Tämä on ollut Neosmart Healthin yrittäjille yllättävää.

– Liiketoiminnan alkurahoituksen hoitaminen niin, että se tukisi yrittäjyyttä enemmän, tuntuu olevan vaikeaa. Rakennamme kansainvälistä yritystä, mutta Suomessa tällaiseen hankkeeseen rahoituksen saaminen tuntuu olevan mahdotonta. Tämän kokoluokan hankkeita ei rahoita käytännössä kukaan, Nurmela sanoo.

Neosmart Health on kerännyt yksityistä pääomaa noin miljoona euroa. Yrityslainaa sillä on noin 500 000 euroa ja se on saanut Business Finlandin tuotekehitysrahoitusta. Rahoituskierros on päättymässä ja vuoden kuluessa on tarkoitus hakea vielä varsinaista kasvurahoitusta teknologiaan ja uusien markkinoiden avaamiseen.

– Tuntuu, että ensin täytyy onnistua isossa mittakaavassa, ennen kuin saa rahoitusta. Klinikka tuottaa meille liikevaihtoa ja tänä vuonna kaksinkertaistamme liikevaihdon. Toki kaikki, mitä saamme ulkomailla aikaan, tuo lisää. Klinikka todistaa, että malli toimii. Teknologian eteenpäin vieminen on haasteellista, Nurmela sanoo.

Kokoluokka maailmalla on toinen.

– Meillä on yksi samalla tavalla ajatteleva ja samalla konseptilla toimiva amerikkalainen kilpailija. Sillä ei ole liiketoimintaa, vaan pelkkä konsepti. Se keräsi 500 miljoonaa euroa teknologian kehittämiseen, Nurmela vertaa.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 161 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

– Ihan täysi hulina on ollut päällä. Tämä on merkittävä tilaisuus, jota on valmisteltu puolentoista vuoden ajan. Nyt olemme onneksi loppusuoralla, Päijät-Hämeen yrittäjien Heta Vihervirta-Vuontelo sanoo.

Vihervirta-Vuontelon mukaan järjestäjä on halunnut pitää riman erityisen korkealla.

– Tarkoituksena on tehdä tästä todella hyvä tilaisuus. Haluamme, että asiakaskokemus tuo tapahtumaan merkittävää lisäarvoa. Kyse ei ole pelkästä juhlahumusta ja yrittäjien palkitsemisesta vaan haluamme, että osallistujat saavat liiketoimintahyötyä perjantain bisnesseminaarista. Iso kiitos kuuluu alusta asti tapahtuman järjestämisessä merkittävässä roolissa olleelle järjestöpäällikkö Jenni Vesaselle.

Liike-elämän seminaari järjestetään Yrittäjäpäivien yhteydessä nyt ensimmäistä kertaa. Seminaarissa kuullaan muun muassa johtamisen ja digitalisaation asiantuntijoita.

– Osallistujilla on nyt erinomainen mahdollisuus sopia henkilökohtaisia tapaamisia asiantuntijoiden kanssa, Vihervirta-Vuontelo muistuttaa.

Yrittäjäpäivien pääesiintyjä on ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen. Lavalla kuullaan myös muun muassa Jari Litmasta ja suomalaista sisua tutkinutta Emilia Lahtea. Tapahtuman juontaa toimittaja Arto Nyberg. Lauantain kruunaa juhlagaala, jossa jaetaan valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Ensimmäistä kertaa myös yksinyrittäjät palkitaan. Juhlapuhujana on pääministeri Antti Rinne.

– Moni yrittäjä tulee paikalle vuodesta toiseen. Tämä on heille vuoden kohokohta, jolloin päästään juhlimaan arvokkaasti omaa työtä. Toki verkostoituminen on oleellinen osa tapahtumaa, Vihervirta-Vuontelo painottaa.

Järjestöön liittyvä asiaosuus painottuu tänäkin vuonna perjantain liittokokoukseen, jossa käsitellään Suomen Yrittäjien sääntöuudistusta. Uudistus liittyy järjestön hallinnon virtaviivaistamiseen. Tavoitteena on lisätä reagointinopeutta yhä kiihtyvässä muutoksessa.

Liittokokouksen käsittelyyn tuotava sääntöuudistus ehdottaa hallituksen pienentämistä nykyisen työvaliokunnan kokoiseksi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

Kaura on tullut elintarvikemarkkinoille kovalla voimalla. Kauramaito, kaurajogurtti ja nyhtökaura ovat tulleet vaihtoehdoiksi eläinperäisten vastineidensa rinnalle.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kauran käyttö on kasvanut selvästi 2010-luvulla. Se on ohittanut jopa rukiin, joka on aikaisemmin nauttinut juhlitun suomalaisen terveysruoan asemaa.

Kaura on kuitenkin ruista hellävaraisempi vatsalle ja luontaisesti gluteeniton.

– Suomalainen kaura on hyvälaatuista ja se pärjää hyvin kilpailussa. Meillä on hyvät viljelyolosuhteet – jopa paremmat kuin etelämpänä Euroopassa, Pellervon Taloustutkimuksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölä sanoo.

Paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia

Suuressa kuvassa kauran käyttö elintarvikkeeksi on vielä pientä. Suomessa tuotetaan miljoona kiloa kauraa, mutta elintarvikkeeksi siitä menee kymmenesosa, ja siitäkin suuri osa on kaurahiutaleita. Vientiin kauraa menee enemmän jyvinä kuin elintarvikkeina.

Ilmiö on kuitenkin todellinen, olkoon etuliite mikä hyvänsä.

– Puhuisin enemmän kasvisbuumista. Esimerkiksi karppauksen kohdalla oli nähtävissä, että trendi menee ohi. Nyt kasviperäisen syömisen takana on paljon syitä, miksi sitä kohti ollaan menossa, joten kyseessä on pysyvämpi ilmiö. Meillä on raaka-aine turvattu pitkäksi aikaa, kehitetty hyviä tuotteita ja hyvää bisnestä. Näen isoja mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, Yrjölä kertoo.

Ilmastonmuutos pakottaa miettimään lihantuotannolle vaihtoehtoja, ja kiinnostus eläinten hyvinvointia, ihmisten terveyteen, kasviperäiseen ruokavalioon ja lihan vähentämistä kohtaan on kasvanut.

Nyhtökauran kehittäneen Gold&Green -yrityksen toimitusjohtaja Maija Itkonen iloitsee kehityksestä, jossa viljelykasveja hyödynnetään laajemmin. Kaura on ekologinen ja sillä on hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, mutta kauraa on käytetty paljon eläinten rehuksi.

– Olen kuullut, että kauraa on jopa poltettu sen hyvien lämpöarvojen vuoksi. Meneillään on iso murros, Itkonen toteaa.

Maito vaihtui kauraan

Yksi kauratuottajista on pieni Mö Foods Lohtajalta, Keski-Pohjanmaalta. Sen valikoimissa on kaurajugurtti ja – rahka.

Siskosten ideasta lähtenyt yritys pääsi markkinoille nopeasti.

Annamari ja Marjaana Jukkola ovat kotoisin maitosuvusta ja perhe omistaa Lohtajalla meijerin. Annamari Jukkola opiskeli maidosta jopa ammatin ja on työskennellyt Valiolla tuotekehityksessä. Sitten siskoksista tuli vegaaneja, eli he eivät käytä eläinperäisiä tuotteita.

– Omissa kulutustottumuksissa syntyi rako, kun maito jäi ruokavaliosta pois: mitä tilalle? Soija ei innostanut, koska se ei ole kotimaista ja useat globaalit metsäkadot on yhdistetty soijan viljelyyn. Soija ei muutenkaan ole läheinen raaka-aine suomalaisille, Annamari Jukkola kertoo.

Siskokset halusivat käyttää maidonkaltaisia tuotteita ja kokeilla kauraa. He keittelivät kotikeittiössä lähes vuoden jogurttikokeilujaan. He halusivat jogurttiin maidon kaltaisia aromeja, joten hapatus imitoi maitotuotannon prosessia mahdollisimman pitkälle.

Onnea oli oman suvun meijeri, jossa tuotanto pääsi alkuun. Kauralle syntyi oma linjasto, ja yritys pääsi nopeasti liikkeelle. Puolessa vuodessa kaurajogurtti oli markkinoilla.

– Meillä oli hyvä ajoitus. Kaurabuumi oli jo käynnissä ja pääsimme kauppoihin muutaman viikon ennen kilpailijoita. Kuluttajilla oli puute tuotteista ja pääsimme heti valtakunnalliseen jakeluun. Nyt tilanne olisi aivan eri, Jukkola sanoo.

Yritys oli myös Kasvu Open 2018 -kilpailun finalisti.

Isot toimijat ovat ottaneet kauran tosissaan

Nykyään Mö on ainoa pieni toimija, joka tekee meijerituotteita korvaavia tuotteita. Sen liikevaihto oli viimeisimmässä tilinpäätöksessä 127 000 euroa, mutta tavoite on saada miljoona rikki lähitulevaisuudessa. Uusia tuotteita on luvassa kaksi kertaa vuodessa ja uusia tuotekategorioita on suunnitteilla. Ehkä jossain vaiheessa yritys pääsee kasvamaan ulos suvun meijeristä ja toimia siinä mielessä omillaan.

– Meillä on mielessä viiden vuoden rajapyykki, josta nyt on kulunut kaksi. Katsomme, että meillä on paljon annettavaa, ja haluamme toimia oman visiomme pohjalta. Uskon, että MÖ:n arvo on korkeimmillaan kaurameijerinä ja vegetalona, Jukkola sanoo.

Isot toimijat ovat todella ottaneet kauran tosissaan. Fazer tekee Yosa-tuotteita ja kesäkuussa se ilmoitti solmineensa sopimuksen ostaa Kauppisen perheen perustama kauratuoteyhtiö Kaslinkin.

Todellisen kaurailmiön tarjosi Gold&Greenin nyhtökaura, joka sekin on saanut leveämmät hartiat tuotantoon osana Paulig-konsernia.

Se, että isot toimijat ovat tarttuneet kauratuotteiden kehittämiseen, lupaa hyvää koko ilmiölle.

– Nyt kauralla on valmiuksia massaksi. Raaka-aineesta ei ole pulaa. Lisäksi siinä yhdistyy perinteikkyys ja trendikkyys. Meillä on isoäitien reseptit ja länsimaiset perinteet, mutta samalla tarjontaa foodie-hipstereille. Meillä kävi juuri Kiinan maatalousministeriö vierailulla ja heillä silmät hehkuivat kauraa. Aasiassa kaura on todella trendikästä, Itkonen kertoo.

 Jukkola näkee kuitenkin hidastakin kehitystä.

– Monet kauratuotteiden käyttäjistä ovat kokeilijoita. Vakikäyttäjiä syntyy hitaammin, hän toteaa.

Ruotsalainen Oatly-brändi on ottanut kauramaidollaan ja muilla tuotteillaan tukevan jalansijan markkinoista kovilla brändäys- ja markkinointipanostuksilla. Meijerit ovat tulleet markkinoille omilla maitoa korvaavilla tuotteillaan, kuten Valio Oddlygood-tuotteillaan. Uusia tuotteita tulee markkinoille jatkuvasti.

Jukkola rinnastaa perinteisten meijerituotteiden menestyksen ja niitä korvaavien tuotteiden kehityksen. 

– Suomeen tullaan ulkomailta katsomaan, miltä maitohylly näyttää. Ulkomaisten on vaikea löytää markkinarakoa ja kilpailuetua Suomessa. Kauratuotteissa on sama tilanne. Ulkopuolelta voi tulla muita kasvipohjaisia tuotteita, mutta en usko, että kaurapohjaisina, Jukkola sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lue lisää Annamari ja Marjaana Jukkolan yrittäjätarinasta >>

Päänsärkyä, kireyttä niskassa, puutuvat sormet… Kehosi yrittää kertoa jotain ja vaatii huomiotasi. Tauot, liikkuminen ja työasennon tarkastelu ovat tärkeitä osia työpäivää.

– Omaa terveyttä täytyy priorisoida ja reagoida kehon viesteihin. Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua ajoissa, mitä kauemmin oireita on ollut ja kehon viesteihin ei ole reagoitu, sitä enemmän työtä kehon ongelmien ratkominen ja hoitaminen vaatii, Fysioterapeuttiyrittäjä Laura Eyvindson sipoolaisesta SmartFysiosta sanoo.

Jotta ongelmia ei tulisi, niitä kannattaa ehkäistä harjoitteilla päivän mittaan.

– Ylä- ja alaraajojen liikkuvuus kuntoon sekä rankaa tukevat syvät vatsa- ja selkälihakset vahvoiksi, Eyvindson listaa.

Työpäivän harjoitteisiin voi sisältyä lempeitä, pumppaavia ja joustavia liikkeitä, jotka ovat vastakohtia istumiselle. Rintakehän avaus ja yläselän pyöristys, katseen ja pään kiertäminen puolelta toiselle sekä ylös viistöön ovat helppoja tehdä vaikka heti.

Eyvindson neuvoo seuraavan liikesarjan. Seisoessa kurota yhtä aikaa toinen käsi suorana ylös ja toista alas. Katse seuraa ylhäällä olevaa kättä. Kurota ja vaihda käsien suuntaa.

– Tärkeintä ovat matalan kynnyksen liikkeet, joita on helppo tehdä vähän joka välissä. Esimerkiksi käsiä ei tule nosteltua hartiakorkeuden yläpuolelle juurikaan työpäivän aikana. 

Lue ammattilaisen vinkit paremman työpisteen rakentamiseksi

Omaa työpistettä saa ergonomisemman ja viihtyisämmän pienillä muutoksilla. 

Istuma-asento

Tarkista, että jalat osuvat tukevasti lattiaan, ei vain varpaat. Tarvittaessa käytä koroketta. Tuolin reuna ei saisi painaa takareisiä, jotta verenkierto ei häiriinny.

Istu selkä suorassa niin, että istuinkyhmyt osoittavat kohti lattiaa ja lanneselkäään tulee pieni luonnollinen notko. Lantion ja selän hyvää asentoa voi myös tukea pienellä tyynyllä. Painon tulee jakautua tasaisesti molemmille pakaroille ja jalanpohjille.

– Kovin moni ei jaksa istua ryhdikkäästi koko päivää. Useamman tunnin istuminen on rankka suoritus koko keholle, vaikka olisi hyvä ergonomia. Hyvä lihaskunto ja liikkuvuus auttavat jaksamaan istumatyössä, .

Käsivarret, hiiri ja näppäimistö

Kyynärvarsien tulisi olla vaakasuorassa. Pidä hiiri lähellä pöydän reunaa. Hiireen ei pitäisi tarvita kurkottaa. Kyynärvarren ei pitäisi kurottaa 20 senttiä pidemmälle kehosta.

–Pääasia on, että työskentely on keholle mahdollisimman helppoa ja keho saa olla mahdollisimman rentona, Eyvindson sanoo.

Näyttö

Katso suoraan eteenpäin. Nyrkkisääntönä voisi olla se, että näytön ylin kolmannes osuu silmien korkeudelle.

Jos teet töitä kannettavalla tietokoneella, hanki erillinen näyttö ja näppäimistö. Eyvindsonin mukaan läppärin kanssa on mahdotonta tehdä työtä ergonomisesti. Jotta näytön näkee, yläselkä pyöristyy ja niskan notko ylikorostuu.

–Pää painaa noin viisi kiloa ja niskan lihakset joutuvat kannattelemaan sen painoa. Niska ja hartiat väsyvät, mistä aiheutuu kireyttä ja kipua. kädet ja sormet saattavat puutua tai niissä tuntuu pistelyä.

Tulostin ja skanneri

Sijoita ne mahdollisimman kauas tietokoneesta. Näin on pakko nousta välillä ylös.

Valaistus

Varmista, että työpisteelläsi on tarpeeksi valoa, mutta asettele se niin, että valo ei häikäise silmiä tai heijastu tietokoneen näytöstä.

– Huomasin itse siristeleväni silmiä ja työntäväni päätä ja leukaa lähelle näyttöä, kunnes ymmärsin, että ongelma on työpisteeni valaistuksessa. Korjasin valaistusta ja muutos oli merkittävä!

Pidä taukoja

Tee töitä 30-40 minuuttia, jonka jälkeen on 10-15 minuutin tauon paikka. Venyttele ja käveleskele. Silmienkin on välillä hyvä levätä ja katsoa kauas.

– Työn imu voi viedä mukanaan, joten tämä voi olla aluksi vaikeaa. Itse käytän sovellusta nimeltä Brainfocus, mutta muitakin on tai voit käyttää ajastinta. Aluksi rutiini vaatii oppimista ja vähän pakottamista, mutta keho kiittää ja työn tehokkuus paranee, kun työjaksoja ja taukoja vuorottelee, Eyvindson sanoo.

Viihtyisyys

Pidä työpisteesi järjestyksessä. Se vaikuttaa viihtyvyyteen ja keskittymiseen.

– Itselleni on tärkeää, että sähköpostit ovat kansioissa ja tarvittaessa tieto helposti löydettävissä. Sekainen työpöytä vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin uskoisi, Eyvindson sanoo.

Viherkasvit ovat trendikkäitä, mutta niiden on tutkittu olevan myös hyviä vaikutuksia ilmanlaatuun, akustiikkaan ja työilmapiiriin. Ne laskevat stressitasoa ja rauhoittavat. Onpa niiden väitetty lisäävän myös työtehoa.

Kasvit tarjoavat myös näkösuojaa ja tuovat kodinomaisuutta työympäristöön. Viherkasvi voi myös viimeistellä toimiston sisustuksen. Ota kuitenkin huomioon hoitotarve ja se, että jotkut kasvit ovat allergisoivia.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tunnettuja kappaleita sisältävä taustamusiikki on helppo tapa lisätä viihtyvyyttä, ja se voi olla merkittävä tekijä jopa yritysten myynnin kannalta.

Gramexin ja Teoston vuonna 2016 perustama yhteisyritys GT Musiikkiluvat Oy kertoo, että laadukas taustamusiikki lisää tutkitusti asiakkaiden yrityksessä viettämää aikaa sekä ostosten määrää.

GT Musiikkiluvat kertoo, että mikäli musiikki ei niin sanotusti toimi, ongelmana on usein yrityksen brändiin sopimaton musiikkivalinta tai liian korkea äänenvoimakkuus. Musiikittomuudellakin on negatiivisia vaikutuksia asiakkaaseen.

Yrityksen mukaan taustamusiikkivalinnat voivat nostaa myyntiä jopa yli 30 prosentilla.

Ulkomailla on havahduttu siihen, että tunnetun taustamusiikin käyttö kannattaa: samalla, kun laatuun panostaminen on kasvanut, tuntematon “hissimusiikki” laskee selvästi suosiotaan.

Esimerkiksi Tanskassa on siirrytty soittamaan enemmän kaupallista tekijänoikeuksilla suojattua musiikkia, kun taas tuntemattoman hissimusiikin markkinaosuus on laskenut puolessatoista vuodessa yhdeksästä kolmeen prosenttiin.

Toinen keskeinen kansainvälinen trendi on vastuullisuus. Kun yrityksessä hyödynnetään taustamusiikkia asianmukaisin luvin, musiikin tekijät ja esittäjät saavat työstään korvauksen. Näin yritykset osaltaan tukevat rikasta ja monipuolista työtä kulttuurin eteen.

Trendit ovat vaikuttaneet myös siihen, että tunnetun taustamusiikin soittamiseen vaadittavien lupien hankkiminen koetaan hyödyllisenä sijoituksena sekä vastuullisena, kestävänä toimintana.

Laadukasta, tekijänoikeuksin suojattua taustamusiikkia saa käyttää hankkimalla asianmukaiset musiikkiluvat. Suomessa lupia hallinnoi Teoston ja Gramexin omistama Musiikkiluvat.fi.

Musiikkiluvat.fi:n tehtäviin kuuluu lupamyynnin ohella yrittäjien auttaminen tunnetun taustamusiikin hyödyntämisessä.

– Pyrimme tekemään Suomessa paljon  tutkimustyötä tunnetun taustamusiikin käytöstä ja sen hyödyistä, jotta asiakkaamme saavat kaipaamiaan referenssejä. Haemme myös jatkuvasti lisää kumppaneita tutkimustyöhön, Musiikkilupien toimitusjohtaja Harri Kaasinen kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suosikkisarja Ensitreffit alttarilla eteni tiistaina jaksoon, jossa etukäteen toisilleen tuntemattomat pariskunnat palasivat häämatkalta arkeen. Paluulentojen aurinkoisimmat ilmeet nähtiin yrittäjinä työskentelevien Anniinan, 32, ja Villen, 38, kasvoilla.

– Pidän hänen välittömyydestään, hänen seurassaan ei tarvitse jännittää, Ville kommentoi aviovaimoaan.

Arkeaan pariskunta pääsi aloittelemaan Anniinan kotona Loimaalla. Ylöjärveltä kotoisin oleva puhelias Ville keksi pian jutunjuurta pariskuntaa yhdistävästä yrittäjyydestä.

Kun Ville huomasi tuoreen Yrittäjäsanomat kahvipöydässä, hän ehdotti, josko pari lukisi lehden yhdessä.

– Vai oletko sinä jo lukenut? Entä oletko Yrittäjien jäsen, Ville kyseli vaimoltaan.

Parhaillaan nähtävä Ensitreffit alttarilla on sarjan kuudes tuotantokausi. Tänä syksynä seurattavista kolmesta pariskunnasta Anniina ja Ville ovat hurmanneet ainakin Ilta-Sanomien äänestäjät. Lehden kyselyyn vastanneista 67 prosenttia oli sitä mieltä, että juuri yrittäjäpariskunnalla on parhaat mahdollisuudet onnistua poikkeuksellisesti alkaneessa suhteessaan.

Tiistaisessa jaksossa myös Anniina kiitteli Villeä.

– Meillä on tosi samanlainen arvomaailma – luulen, että arki voisi olla ihan todella helppoa, Anniina totesi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Ensitreffit alttarilla MTV3-kanavalla tiistaisin klo 21. Kuva MTV.

Jarmo Pihlavamäki pyörittelee kädessään pientä muovista läpyskää, joka sopisi hyvin tietokilpailuun. Harva osaisi todennäköisesti sanoa, mitä sillä tehdään.

Kyseessä on Pihlavamäen kehittämä Mutjutin, joka yhdistää perinteisen hieronnan, vyöhyketerapian, lymfahieronnan ja intialaisen päähieronnan. Mutjuttimen eri osilla on eri merkitys ja käyttäjän onkin ennen omakätistä hierontaa syytä tutustua läpyskän mukana tulevaan ohjekirjaan.

– Sain idean kalvohierontaraudoista. Eräs lääkäri toi Suomeen sellaisia rautoja, joissa oli erilaisia muotoja muun muassa akupisteiden ja lihaskalvojen painelua varten. Niiden hinta oli 450 euroa. Rupesin miettimään, että pitäisi saada kaikki ne muodot yhteen ja samaan tuotteeseen. Siitä sitten syntyi 3D-tulostimella ensimmäinen versio.

Pihlavamäki löysi lähipiiristään henkilöitä, jotka lähtyivät auttamaan Mutjuttimen tuotannon rahoittamisessa. Alussa tarvittiin 15 000 euroa, jolla katettiin patentointi, muotin tekeminen ja yrityksen käynnistäminen. Mutjuttimien takana on Wellness Tools Group.

Mies on vakuuttunut keksintönsä toimivuudesta.

– Tämä on yksinkertainen ja toimiva, toimii kuin junan vessa. Tämä vastaa kevyttä hierontaa ja jossakin mielessä jopa tarkempaa ja parempaa käsittelyä. Moni on kertonut saavansa tästä avun.

Viidentoista euron hintainen lätkä on mennyt hyvin kaupaksi. Jopa niin hyvin, että Pihlavamäki on saanut mutjuttimillaan maksettua nykyisen kotitalonsa. Mutjuttimia myydään verkossa, mutta Pihlavamäki kiertää myös markkinoita ja myy tuotteita kasvokkain ihmisille. Suurin yksittäinen jälleenmyyjä on Kärkkäinen.

– Teimme ihan mobiilisovelluksenkin, jossa on käyttöohjeet, mies kertoo.

Pihlavamäki on kouluttautunut hierojaksi ja jäsenkorjaajaksi. Hän ottaa asiakkaita vastaan kotonaan.

– Ensin hieron asiakkaan ja myyn sitten Mutjuttimen päälle.

Katso videolta, miten Pihlavamäen keksintö toimii.

Teksti ja ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ympäristöministeriön työryhmä esittää nykyiseen jätelakiin muutoksia, joiden tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen sekä sen uudelleenkäyttö ja kierrättäminen. Taustalla on EU:n uudistettu jätedirektiivi, joka asettaa jäsenmaille tiukat kierrätystavoitteet. Suomelle haastavimpana pidetään muovi- ja pakkausjätteen kierrättämiselle asetettuja tavoitteita. 

Työryhmässä mukana ollut Suomen Yrittäjät katsoo, että hyvästä tavoitteesta huolimatta eräillä työryhmän esittämillä toimenpiteillä olisi toteutuessaan kielteisiä vaikutuksia yrittämisen edellytyksiin, työpaikkoihin ja sitä kautta työllisyysasteen kehitykseen. 

– Työryhmä esittää muutoksia, jotka hankaloittaisivat työllisyysasteen nostamista, heikentäisivät pk-yritysten toimintamahdollisuuksia sekä kaventaisivat kuntalaisten ja yksittäisten kuntien valinnanmahdollisuuksia ja päätäntävaltaa. Muutokset olisivat vaikutuksiltaan niin merkittäviä, ettei niitä tule toteuttaa lainsäädännöllä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. 

"Pieneen puuhasteluun ei kannata mennä"

Työryhmä vaatii, että yrityksille tulisi velvollisuus seurata ja raportoida liikkeelle laskettuja pakkauksia. Lisäksi yrityksille tulisi vuosi- ja liittymismaksu tuottajayhteisöön.

– Pakkausten tuottajavastuuta ei pidä laajentaa kaikkein pienimpiin yrityksiin, kuten esimerkiksi kukkakauppaan, lahjatavarakauppaan ja pieneen leipomo- ja elintarvikekauppaan. Esimerkiksi kukkakauppiaat ovat hyvin usein pienituloisia yksinyrittäjä, Toivonen jatkaa.

Tällä hetkellä velvoitteet koskevat yli miljoonan liikevaihdolla toimia yrityksiä. Mietinnössä halutaan poistaa raja kokonaan. Suomen Yrittäjien mielestä rajan tulisi olla vähintään 200 000 euroa.

– Viime kädessä rajan tulee perustua kattaviin yritysvaikutusarviointeihin. Tuottajayhteisöjen mahdollisuus myöntää helpotuksia ei takaa kevyempiä maksuja tai menettelyjä pienemmille toimijoille, minkä vuoksi pienyrittäjien velvollisuudet tulee olla määritelty laissa selkeästi ja tarkkarajaisesti.

Jätealan yrittäjä ei kannata euromääräisen rajan poistamista.

– Jos kaikki alan yritykset joutuvat osallistumaan, se on ympäristön kannalta perusteltavissa, kun vastuu laajenee. Kovin pieneen puuhasteluun ei ole silti järkevää mennä. Jos 4H-yhdistyksen porukka myy elokuvateatterissa nallekarkkeja ja pussittaa ne muovipusseihin, heidänkin pitäisi osallistua tuottajavastuuseen. Sellaisessa menee puuhastelun raja, Kangasniemellä toimivan Tulla Ky:n yrittäjä Matti Tulla sanoo.

Nykyiset jätteenkuljetusmallit romukoppaan?

Työryhmä ehdottaa lisäksi luopumista nykymuotoisista jätteenkuljetusmalleista. Toivosen mukaan ehdotuksen läpimenolla tulisi olemaan yrittäjyyttä ja työpaikkoja vähentävä vaikutus kunnissa. Se kaventaisi asukkaiden jätehuollon valinnanvapautta suurimmassa osassa Suomen kunnista.

– Kuljetusjärjestelmien muuttamista perustellaan mietinnössä muun muassa järjestelmien nykyistä paremmalla toimivuudella. Samalla valmistelussa on unohdettu se kaikkein tärkein eli ihmiset – asukkaat, yrittäjät ja näiden työntekijät.

– Kunnissa ja alueilla tulee saada jatkossakin päättää omasta jätekuljetusjärjestelmästä, järjestetäänkö se kunnan järjestämänä vai asukkaiden valintaoikeuteen perustuen. Kuljetusten hinnat vaihtelevat alueittain, eikä kumpikaan kuljetustapa ole automaattisesti toista tapaa edullisempi siten kuin työryhmän mietinnössä todetaan, Toivonen jatkaa.

Suomen Yrittäjien mukaan pakkausten kiinteistökohtainen täydentävä keräys tulee mahdollistaa lailla siten, että yksityiset yritykset voivat sen hoitaa silloin, kun kunta ei sitä tosiasiallisesti hoida asukkaiden toiveista riippumatta. Nykykäytäntö on tältä osin ollut joillain alueilla asukkaiden palveluntarpeen ja kierrätystavoitteiden vastainen. 

"Kunnallinen malli lisäisi päästöjä"

Matti Tulla puolustaa vahvasti alueiden ja kuntien omaa päätösvaltaa jätekuljetuksissa.

– Alan yrittäjänä kyllästyttää se, että jokaisen jätelain muutoksen yhteydessä olen joutunut taistelemaan kunnallisen päätöksenteon puolesta. En ainakaan itse löydä tosiasiallisia perusteita sille, miksi koko Suomi pitäisi pistää yhteen kuljetusjärjestelmämalliin.

Tulla on vakuuttunut, että esimerkiksi Kangasniemellä kunnan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttaa selvästi suuremmat hiilidioksidipäästöt yksityisiin kuljetuksiin verrattuna.

– Meillä on toimipaikka kunnan keskellä, jonne keräämme jätteet. Pyörimme pienellä alueella ja pienillä kilometreillä ja keräämme useampaa jätelajia samalla ajoreissulla. Kunnallisessa mallissa jäteauto lähtisi todennäköisesti paljon kauempaa ja veisi jätteet kauemmas. Jokainen kilometri kuorma-autolla vastaa suunnilleen kiloa hiiltä taivaalle, Tulla laskee.

Tullan mukaan löainsäädäntöä tehdessä pitäisi pitäytyä tosiasioissa.

– Ympäristöminisdteriön virkamiehet jauhavat aina samaa veisua, että pitäisi siirtyä joka paikassa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siinä loukattaisi taas kuntien päätösvaltaa, jos pakotettaisiin yhteen malliin. Suomi on pitkä maa ja etäisyydet ovat isoja. Kunnat eivät ole identtisiä keskenään, hän muistuttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi