Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) kommentoi Suomen talouden tilaa ja paikallista sopimista Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

– Paikallista sopimista on lisättävä, työmarkkinajärjestelmän täytyy toimia, hän kiteytti.

Kysyttäessä, miten hallitus aikoo lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, Kulmunin vastaus jäi hieman epäselväksi.

– Hallituksella on tärkeä tehtävä nostaa työllisyystilanteen parantaminen esiin budjettiriihessä. On selvää, että joustavuutta tarvitaan lisää, jotta pystytään vastaamaan työelämän haasteisiin.

Kulmuni muistutti tilaisuudessa kansainvälisestä talouden epävarmuudesta, joka näkyy luonnollisesti myös Suomessa. Epävarmuutta aiheuttaa Kulmunin mukaan etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppakiista.

– Isojen kansainvälisten kysymysten äärellä moni kotimainen yrittäjä miettii, uskaltaako työllistää ja investoida. Siksi on tärkeää, että Suomessa tehdään kansallisesti vahvoja toimia sen suhteen, että työllisyys kasvaa ja yrittäjyyden edellytykset paranevat, Kulmuni totesi.

Pk-barometrin tuloksista Kulmuni nosti esille laskeneen investointihalukkuuden.

– On erittäin vakava viesti, jos Suomessa kotimaiset yrittäjät eivät uskalla investoida. Huonoihin aikoihin on pystyttävä varautumaan. Olen huolissani tilastoista, joiden mukaan suomalaiset yritykset eivät kasva samaa tahtia kuin yritykset maailmalla. Tämä ongelma täytyy ratkaista.

"Moni yrittäjä epävarmuuden sumussa"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on huolestunut Suomen talouden kasvun hiipumisen aiheuttamasta epävarmuudesta pk-yrittäjien keskuudessa.

– Pk-yritysbarometri asettuu hyvin talouskuvaan, jota leimaa yksi sana: epävarmuus. Kuten barometri osoittaa, moni yrittäjä pohtii epävarmuuden sumussa, uskallanko työllistää ja investoida. On siksi odotettua, että työllisyys ei ole enää vahvistunut.

Pentikäinen odottaa hallitukselta toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Holtiton julkisten menojen lisääminen olisi vastuutonta. Toiseksi tarvitaan toimia, jotka lisäävät työn tarjontaa ja kysyntää. Pitää olla rohkeutta uudistaa työttömyys- ja sosiaaliturvaa sekä avata ovia ulkomaiselle työvoimalle. Erityisen tärkeää on lisätä työelämän sääntelyn joustavuutta ja paikallista sopimista.

– Toivon, että yritysten viesti kuullaan hallituksessa ja työmarkkinajärjestöissä, ja tehdään niin lainsäädännössä kuin sopimuksissa rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät työpaikoilla sopimisen liikkumatilaa ja mahdollistavat sen, että yrittäjä ja työntekijät voivat yhdessä sopien rakentaa oman yrityksensä menestyksen tien, Pentikäinen jatkaa.

Hän pitää hallitusohjelman kulmakiveksi asetettua työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin oikeana tavoitteena.

– Sen saavuttaminen on olennaista julkisen talouden kestävyyden vuoksi. Se on haastava, mutta myös mahdollinen tavoite.

Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Digipalveluiden suunnittelua ja konsultointia tarjoavan Nordkappin tarina on klassinen: Kuusi alansa huippuosaajaa perustaa oman alansa palveluita tarjoavan yrityksen.

Yritys on kasvanut 12 vuodessa kuuden perustajan toimistosta yli 30 henkeä työllistäväksi yritykseksi.

– Enää tämä ei ole kavereiden duunipaikka, vaan ympärillä on 30 muuta ihmistä, joista täytyy huolehtia ja joiden kanssa täytyy sopia tekemisen tavoista, toimitusjohtajana kaksi vuotta toiminut Vesa Härkönen sanoo.

Nordkapp on alallaan menestynyt, mutta yrityksen henkilöstömäärän lisääntyessä kasvukivuilta ei olla vältytty. Monet kasvavat yritykset kamppailevat samojen ongelmien kanssa: Ei haluta hierarkiaa tai raskasta byrokratiaa, mutta toiminnan ja jatkuvuuden tueksi on kehitettävä prosesseja ja yhteisiä pelisääntöjä. Samalla halutaan pitää kiinni asiantuntijan vapaudesta tehdä työtään niin hyvin kuin mahdollista.

– Me olemme olleet hyvin senioriorganisaatio. Tekijöillä on usein uraa takanaan 15 vuotta. Mukana on paljon individualisteja, jotka pystyvät ottamaan paljon vastuuta ja viemään asioita eteenpäin. Samalla täytyy kuitenkin luoda organisaatio, joka tekee hyvin töitä yhdessä. Totta kai siinä on haasteita, Härkönen toteaa.

Pienillä muutoksilla suuri vaikutus

Luovassa työssä suunnittelija rakentaa parempaa maailmaa asiakkaalle. Omien työtapojen muokkaaminen on kivuliaampaa.

– Meillä ei sanota, että näin on ennenkin tehty, mutta jos joku muuttuu arjessa hankalammaksi itselle, tulee haasteita saada muutos aidosti tapahtumaan, Härkönen kertoo.

– Se, että hoidetaan luottokorttien kuitit ajallaan ja oma-aloitteisesti, on vaatinut aika paljon työtä.

Muutoksia vaativat myös muun muassa sisäinen viestintä ja HR-käytännöt. Tieto käytännön asioista oli sovelluksissa hautautuneena tai Dropbox-pilvipalvelussa.

– Meillä meni puoli päivää rakentaa nettisivu, mistä löytyi HR, työterveyshuolto, luottokorttikäytännöt. Helpotti paljon, kun tieto löytyi yhdestä paikasta! Ne ovat pieniä tekoja, joilla on suuri vaikutus, Härkönen sanoo.

Kehitys on jatkuvaa

Usein uudistukset ja prosessit koetaan byrokraattisina ja kangistavina. Prosessit tuovat kuitenkin selkeyttä ja mahdollistavat keskittymisen itse työn tekemineen.

Nordkappissa kaikki ei ole valmista, mutta suurimmat kehityshankkeet ovat maalissa, joten Härkönen jatkaa uusiin tehtäviin Saimaan ammattikorkeakouluun vahvistamaan suunnittelun talousnäkökulmaa ja innovaatioiden kaupallistamista syyskuun alusta.

–  Jos kuvittelee, että joku asia on valmis, ei näe enää kokonaiskuvaa. Kehitys on jatkuvaa. Katsoin ennen joulua koosteen edellisestä vuodesta ja huomasin itsekin, kuinka paljon olimme saaneet aikaan, Härkönen sanoo.

Freska aloitti hyvällä tiimillä 

Freskan kasvutarina on huima. Siivouspalveluyritys perustettiin vuonna 2015, ja nyt sillä on Suomen, Norjan ja Ruotsin toimistossa 75 työntekijää ja siivoojia noin 700 laskutavasta riippuen. Norjan toimisto perustettiin vain kahdeksan kuukautta perustamisen jälkeen. Rahoituskierroksia on ollut yhteensä kolme ja niillä kasvava yritys on kerännyt yli 10 miljoonaa euroa.

Perustajajäsen ja toimitusjohtaja Sebastian Heinrich oli 29-vuotias, kun hän perusti Freskan. Siivousala ei ollut intohimo, mutta hän näki, näki, että siivouspalveluiden ostamisessa trendi oli muuttumassa ja markkina kasvussa.

– Kaikki asuvat jossain, eikä kukaan tykkää siivoamisesta. Googlesta löytämieni siivousyritysten nettisivut näyttivät siltä, että ne on tehty 10 vuotta sitten, eikä nettivarausmahdollisuutta ollut.

Kiinnostus heräsi ja Heinrichs alkoi jalostaa ideaa. Mukaan lähtivät Petteri Marviala ja Esa Vuolas.

– Nykyään olisin kriittisempi sen suhteen, millä jengillä aloitetaan. Tein tuurilla hyviä valintoja. Petteri on minua luovempi ja hyvä yleissäheltäjä, mutta eri tavalla kuin minä. Esa oli täydellinen teknologia- ja finanssiasioiden osaaja. Kaikki ovat tarpeeksi kriittisiä kaikkea kohtaan ja luonnollinen sparraaminen toimii, Heinrichs kertoo.

Työtekijän näkökulmasta

Perustajat palkkasivat aluksi 10 siivoojaa ja siivosivat välillä itsekin. He juttelivat siivoojiensa kanssa paljon ja saivat palautetta.

– Siivoojat sanoivat, että me olemme kivoja ja meidän kanssa on kiva tehdä töitä. Olimme ihmeissämme, koska kohtelimme heitä ihan normaalisti, perusjanttereina. Selvisi, että Suomessa on tosi hyviä, mutta myös aivan kelvottomia siivousalan yrityksiä sen suhteen, miten ne operoivat yritystä työntekijöitään kohtaan, Heinrichs sanoo.

Siitä tulikin Freskan markkinarako: Yritystä kehitettäisiin siivoojien näkökulmasta. Onnellinen siivooja tarkoittaa onnellista asiakasta.

Kriitinen piste

Freskan toimisto toimi hienosti 15–20 työntekijään saakka. Kaikki tiesivät, mitä oli meneillään. Henkilöstömäärän kasvaessa siitä esimerkiksi tiedonkulussa alkoi olla ongelmia.

– Meidän täytyi alkaa muodostaa prosesseja ja käytäntöjä, kuten viikko- ja osastojen välisiä palavereja. Rekrytoinnissa ei voinut enää palkata hyvää tyyppiä, vaan piti muodostaa organisaatio, jossa on funktioita ja tehtäviä, joihin haettiin sopivaa tyyppiä. Minun täytyi alkaa keskittyä kulttuurin ylläpitämiseen struktuurien ja prosessien kautta. Aloin esimerkiksi käydä Norjassa joka toinen viikko selkeällä agendalla. Ennen tulin ja menin, miten huvitti, Heinrichs kertoo.

Yrittäjätaustainen toimitusjohtaja Heindrichs ei ollut perillä kaikista HR-asioista, kuten loma-ajoista ja työaikasäädöksistä. Yrityksen sisältä löytyi kuitenkin ihminen, jota kiinnosti kehittää prosesseja siihenkin.

– Joku kysyi, milloin lomarahat maksetaan. En ollut kuullutkaan sellaisista!

Nopea kasvu johti myös siihen, että näkyvyys yrityksen toimintaan sumentui. Mittareita tehdyn työn tehokkuudesta ei ollut.

– Datan seuraaminen on uskomattoman tärkeää. Jos nyt perustaisin yrityksen, siihen satsaisin enemmän, Heinrichs sanoo.

Tarkat ohjeistukset auttavat

Sittemmin Freskassa on tehty sääntökirjoja, playbookeja, eri toimintoihin. Niissä on yksityiskohtaisia ohjeistuksia siihen, miten asioissa yrityksessä edetään. Rekrytointi on yrityksen kriittisimpiä toimintoja, joten ensimmäinen playbook syntyi siihen.

–Siinä oli seitsemän kohtaa, ja kirjaan listattiin askelmerkkejä, kysymyksiä ja fraaseja, joita rekrytoinnissa täytyy käyttää. En ole mikään mikromanageeraaja, mutta tuo oli tärkeä ohjeistus. Näitä ohjeistuksia ei voi olla liikaa. Ne ovat tehokkuuden ja kehityksen fundamentit, Heinrichs kertoo.

Sittemmin ohjeistusta on kirjoitettu uusiksi ja niitä on tullut muihinkin toimintoihin, kuten uuden kaupungin tai maan toimintojen avaamiseen tai miten toimitaan, kun siivooja ilmoittaa olevansa kipeänä.

Freska Finland Oy liikevaihto 2018: 5,3 Meur (+109,4 %)

Nordkapp Creative Oy liikevaihto 2018: 3,7 Meur (+16,6 %)

Lue pidempi versio jutusta Yrittäjä-lehden numerosta 04/2019

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

56-vuotiaalla Kirsi Marttisella oli takana 34 vuoden ura sosiaalialalla esimiestehtävissä, kun hän päätti lähteä yrittäjäksi.

– Unelmani on ollut pitkään tehdä työnohjausta. Työelämä alkoi muuttua Helsingin kaupungilla ja ajattelin, että nyt on se hetki, jos aion unelmani toteuttaa. Olen jo sen ikäinen, että en voi odottaa kovin kauan.

Vuosi sitten Marttinen ei enää palannut kesälomaltaan virkaansa. Päätöstä piti kypsytellä vuoden päivät.

– Viimeisen työpaikalla vietetyn vuoden ajan tiesin, että tulen lähtemään. Syksyllä 2017 päätin, että seuraavana kesänä en palaa lomalta töihin.

Marttinen ei anonut virkavapaata vaan sanoi itsensä irti. Viimeisen töissäolovuotensa aikana hän kävi yritysneuvonnassa ja teki liiketoimintasuunnitelmaa. Syntyi toiminimi Sopivasti toisin. Marttinen haki oppia Helsingin yrittäjien mentoroinnissa ja verkostoitumistapaamisissa.

"Yhtäkkiä puhelin ei enää soinutkaan koko ajan"

Ensimmäinen päivä kokopäiväisenä yrittäjänä on jäänyt Marttisen mieleen.

– Se oli valtava muutos. Kun olen tehnyt töitä koko ikäni sosiaalialalla, sähköpostikansio ja puhelinvastaaja olivat aina täynnä. Yhtäkkiä puhelin ei enää soinutkaan koko ajan. Iso päätös se oli myös sitä kautta, kun on ollut aina virka ja säännölliset tulot.

Virkansa loppuaikoina Marttinen oli jo osa-aikainen yrittäjä. Hän oli onnistunut haalimaan jonkin verran asiakaskuntaa. Työn ohessa hän oli kouluttautunut työnohjaajaksi. Kouluttautumista Marttinen on jatkanut kokopäiväiseksi yrittäjäksi siirtymisen jälkeen muun muassa  johdon Master CSLE -tason työnohjaajaksi ja valmentajaksi.

Apua ELY-keskukselta

Marttisen toiminimeltä ostetaan palveluita pääasiassa julkisen kilpailutuksen kautta esimiehille ja työntekijöille.

– Alussa mietin, että miten tämä oikein onnistuu. Sain starttirahan ja puolen vuoden päästä kun hain starttirahalle jatkoa niin minulle sanottiin, että toiminimeni on jo sen verran vakavarainen, että rahoitusta on haettava pankista.

Marttinen sai kielteisen starttirahapäätöksen jälkeen ELY-keskukselta tiedon, että hänelle tarjotaan lisärahoitusta, joka mahdollistaa avun saamisen markkinointiin.

– Tämä apu on ollut tärkeää, koska markkinointi on minulle hankalinta. Tapaamisissa olen tehnyt asiakassegmentaatiota, kartoitusta kilpailijoista sekä analyysiä omista heikkouksista ja vahvuuksista. Hissipuhettakin on treenattu.

Vinkit muille aloitteleville yrittäjille

Marttinen kannustaa muita aloittelevia yrittäjiä ottamaan täyden hyödyn kaikesta saatavissa olevasta avusta.

– Helsingin yrittäjien tapaamiset koen erittäin merkityksellisinä. Siellä on ollut parasta hyvinvointiin liittyvät tapaamiset ja verkostoituminen. Olen osallistunut verkkomarkkinoinnin etäluentoihin, niistä olen tykännyt paljon. Yksinyrittäjänä on lisäksi tärkeä tavata muita ihmisiä, vaikka eri aloilta. Lisäksi on pidettävä huolta oman ammattitaidon kehittämisestä, koska maailma muuttuu niin nopeasti.

Tällä hetkellä Marttisella on asiakkaita Rovaniemeltä Helsinkiin. Hän tekee työnohjauksia jonkin verran myös etäpalveluna.

– En ole kokenut ikääni ongelmana. Asiakaskunnan löytäminen on haaste kaikille uusille yrittäjille, on sitten minkä ikäinen tahansa. Tämän ikäisenä näen jonkinlaisena haasteena sopeutumisen uuteen toimintaympäristöön. Tämä on ihan erilainen maailma kuin edellinen työni. Nyt toivon, että voisin jatkaa työelämässä vielä pidempään kuin mitä olisin jatkanut virassani.

Tutustu tästä Suomen Yrittäjien tuoreimpaan yksinyrittäjäkyselyyn.

Kuva: Kirsi Marttisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Molisen alue Italiassa on ottanut rahallisen houkuttimen käyttöönsä lisätäkseen elinvoimaisuuttaan. Eteläisessä Italiassa sijaitseva alue tarjoaa uusille asukkaille 700 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan. Ehtona on muutto johonkin alueen kylistä ja liiketoiminnan aloittaminen.

– Emme halunneet tarjota rahoitusta, koska toivomme ihmisten sijoittavan rahojaan Molisen alueeseen. Liiketoiminta voi olla mitä tahansa, esimerkiksi leipäkauppa tai ravintola, alueen johtaja Donato Toma kertoo The Guardian -lehdelle.

Rahallisen avustuksen ehtona on muutto kylään, jonka asukasmäärä on alle 2000 ihmistä.

Molise lukeutuu niihin Italian alueisiin, jotka ovat viime vuosina menettäneet asukkaitaan eniten. Noin 9000 ihmistä on muuttanut pois alueelta vuoden 2014 jälkeen. Pelkästään viime vuonna 2800 asukasta joko menehtyi tai muutti muualle. Yhtään syntymää ei rekisteröity yhdeksässä alueen kylässä.

YK:n mukaan Italia on Euroopan suurimmista talouksista ainoa, jonka väestön määrä vähenee seuraavien viiden vuoden aikana.

Sisiliassa sijaitseva Sambucan kaupunki on aikaisemmin tarjonnut taloja symboliseen yhden euron hintaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat ovat selvittäneet, millainen vaikutus avokonttorin meluisuudella on ihmisen stressitasoihin. Tutkijat havaitsivat, että puhemelu lisää selvästi stressiä. 

Koehenkilöt tekivät tutkimusta varten ajatustyötä avokonttoria imitoivassa tilassa ja kuulivat samaan aikaan erilaisia ääniä. Tutkimuksessa todettiin, että puheäänen aikana koehenkilöiden stressihormonitasot nousivat ja työtehokkuus heikkeni.

Tutkijoiden mukaan puheäänellä on merkittävä vaikutus työtehoon etenkin silloin, kun työskentely vaatii ajatustyötä.

– Puhemelu todettiin häiritseväksi ja työkuormitusta lisääväksi, tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta kertoo Ylelle.

Tämä selvisi, kun koehenkilöiden veren plasmasta mitattiin kortisolipitoisuuksia. Henkilöiltä otettiin verinäytteitä kuusi kertaa kokeen aikana. Tämän lisäksi tutkijat seurasivat sydämen toimintaa sykevyön avulla.

Peiteääni auttaa

Tutkimustulosten perusteella melu ja yksityisyyden puute ovat kaksi eniten häiritsevää asiaa avotoimistoissa. Ne häiritsevät enemmän kuin esimerkiksi tietotekniikan ongelmat.

Puhe, jota ihminen ei halua kuulla, häiritsee, koska ihminen pyrkii automaattisesti tulkitsemaan sanojen sisältöä. Hongiston mukaan "tarpeeton" puhe sekoittaa luovaa ajattelua. Desibeleillä ei ole tässä suurta merkitystä.

Ongelmaa voidaan paikata työtilan taustahuminalla, jota voidaan lisätä avokonttoriin keinotekoisesti. Tilan kattoon voidaan asentaa kaiuttimia, joista soitetaan tasaista äänivirtaa. Tämä voi vähentää tarpeettoman puheen kuulumista. Yleensä peiteäänellä imitoidaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneen hurinaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hakola Huonekalun tarina ulottuu 60-luvulle. Eero Hakola pakkasi koppiauton täyteen jurvalaisia huonekaluja ja kauppasi ne suoraan asiakkaiden koteihin. Yli 50 vuotta myöhemmin poika Jari Hakola ja pojantytär Annaleena Hämäläinen tekevät saman, nyt verkkokaupan kautta.

– Se oli vuotta 2013, kun tajusimme, että jotain on tehtävä. Toiminta ei ollut kannattavaa ja mielessä kävi jo yrityksen hallittu alasajo ennen kuin se joutuisi konkurssiin, toimitusjohtaja Jari Hakola sanoo.

Suomalaisen huonekalualan keskittymä Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jurvassa oli jo voimakkaasti harventunut; monet yritykset olivat lopettaneet ulkomaisen halpatuonnin vyöryessä kuluttajien ulottuville. 1800-luvulla syntynyt puuseppäperinne uhkasi loppua.

Ratkaisua kehiteltiin koko perheen voimin yhteisissä keskusteluissa. Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen, kun Annaleena Hämäläinen otti yrityksen liiketoiminnan caseksi opiskelijakavereidensa kesken Aalto-yliopistossa. Kansainvälisen designmarkkinoinnin opiskelijat olivat innoissaan kuullessaan yrityksen tarinan.

– He ihastelivat, että huonekalut todellakin valmistettiin käsityönä Jurvassa ja miten hieno historia perheyrityksellä on. Itse olen katsonut tätä koko elämäni läheltä, joten se ei tuntunut mitenkään hienolta tai hohdokkaalta, luova johtaja Annaleena Hämäläinen sanoo.

Isän ja tyttären oli unohdettava vaatimattomuus ja tuotava tarina esiin.

– Pohjalaiset on kasvatettu siihen, että ei pidä ylpeillä omilla tekemisillä. Mutta oli pakko pystyä ja tuotava osaaminen esiin, Annaleena Hämäläinen kertoo.

Kehittämispäätöksen jälkeen alkoi armoton työ, jossa yrityksen brändi ja liiketoimintamalli laitettiin kokonaan uusiksi. Jäljelle jäi pelkkä nimi, ja moni ei ollut tunnistaa yritystä, kun se oli esillä Habitaressa syksyllä 2015.

”Oli aika seistä omilla jaloilla”

Suurin muutos oli, että huonekalut päätettiin myydä suoraan asiakkaille. Tuntumaa loppuasiakkaista oli saatu lukuisilla sohvapäivillä, joita oli järjestetty tärkeimmän jälleenmyyjän, Anttilan Kodin 1:n tiloissa.

– Myynti kuluttajille oli kivaa ja luontevaa, joten kun ajatus verkkokaupasta syntyi, näimme sen isona mahdollisuutena, Jari Hakola huomauttaa.

Jälleenmyyjäkumppani Anttila antoi Hakolan omalle verkkokaupalle täyden tuen, vaikka samaan aikaan tuotteita myytiin vielä Anttilasta. Kun uutinen Anttilan konkurssista kesällä 2016 tuli, Hakolan uudistustyö oli jo edennyt pitkälle.

– Tuntuihan konkurssi hetkellisesti aika rajulta, mutta missään vaiheessa ei tullut epätoivon tunnetta. Luottotappiomme eivät onneksi olleet kohtuuttoman suuria, Jari Hakola kertoo.

Hakola Huonekalu julkaisi heti konkurssiuutisen jälkeen oman lehdistötiedotteen, jossa se kertoi toimittavansa Anttilasta tilatut tuotteet ostajille. Vakioasiakaskuntaa oli ehtinyt muodostua, ja tilauksia alkoi tulla paljon.

– Se oli meille näytön paikka, oli aika seistä omilla jaloilla, Jari Hakola kuvailee.

Hakolan oman verkkokaupan kävijämäärä nousi hurjaan nousuun, ja seuraavasta vuodesta 2017 tuli ennätyksellisen vilkas. Myynti kasvoi noin 60 prosentilla eli miljoona euroa.

Trendien seuraaminen päätyö

Hakola ja Hämäläinen lähtivät rakentamaan uutta brändiä pienillä investoinneilla.

– Brändiuudistukseen saa helposti upotettua satojatuhansia, mutta me teimme tämän pienellä budjetilla. Toki se tarkoitti, että isän kanssa teimme puolitoista vuotta töitä seitsemän päivää viikossa, ei paljoa lomia pidetty. Vauva, esikoispoika kulki siinä mukana, Hämäläinen kertoo.

Omaksi roolikseen kasvavassa yrityksessä Annaleena Hämäläinen määrittelee ennen kaikkea trendien haistamisen.

– On oltava koko ajan edellä aikaansa. Yksi tärkeimmistä paikoista trendien kannalta on Milanon messut keväisin. Seuraan paljon myös trendisivustoja ja Instagram-tilejä. On seurattava myös muotia, sillä suuri osa trendeistä tulee vaatteiden kautta huonekaluihin.

Loppuvuonna Hakola on lanseeraamassa mallistoonsa uuden värin.

– Väri on laventeli, jota on nähty huonekaluissa edellisen kerran 90-luvun alussa. Se on hieman erikoisempi väri, mutta on nyt nousussa, Hämäläinen tietää.

Kestokassi vähentää muovijätettä

Hakolan asiakaskunta on enimmäkseen muotoilusta kiinnostuneita, tiedostavia, kolme–nelikymppisiä pariskuntia, joilla aika usein on lapsia.

– Suurin osa tuotteista menee kasvukeskuksiin eli Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Toimitamme kalusteita kuitenkin ympäri Suomen ja myös ulkomaille, Jari Hakola kertoo.

Massiivipuusta ja vanerista tehdyt rungot tulevat tehtaalle kymmenen kilometrin päästä ja suurin osa muusta materiaalista Pohjanmaalta 50 kilometrin säteeltä. Tuotteet ovat pitkäikäisiä ja niihin on saatavilla varaosia kuten vaihtopäällisiä tyynyihin.

– Nyt olemme kehittäneet myös kestokassin, jonka avulla muovijätteen määrä on vähentynyt puoleen. Tuotteet on pakko suojata kuljetuksen ajaksi, mutta vahvasta pressukankaasta tehty kassi kestää satoja kuljetuskertoja, Hämäläinen selventää.

Markkinoinnissa Hakola Huonekalu panostaa sosiaaliseen mediaan ja vaikuttajamarkkinointiin. Yritys tekee yhteistyötä muun muassa bloggaajien ja Instagram-vaikuttajien kanssa.

– Saatamme ehdottaa markkinointiyhteistyötä, mutta on tärkeätä, että kumppanit ovat itse kiinnostuneita brändistä ja haluavat kertoa siitä seuraajilleen. Emme mitenkään ohjeista heitä kirjoittamisessa. Teksti tuntuu aidommalta, kun se on aitoa, Hämäläinen naurahtaa.

Nuoria suunnittelijoita

Hakola Huonekalun tehdas sijaitsee Jurvan Niemenkylässä, jonne ensimmäiset tilat rakennettiin jo vuonna 1963. Tiloja on laajennettu vähitellen, ja nyt käytössä on 2500 neliön tuotantotilat.

Henkilöstömäärä on lamavuosista kasvanut viidestä noin neljäänkymmeneen. Joukossa on kokeneita verhoilijoita, ompelijoita ja puuseppiä, mutta myös nuoria innokkaita tekijöitä.

Suunnittelijoina Hakolassa on nuoria suomalaisia muotoilijoita. Tuotteen suunnitteluun osallistuu muotoilijan lisäksi aina myös puuseppä ja verhoilija.

– Muotoilijat arvostavat kokeneiden käsityöläisten näkemyksiä. Tuotekehitys vie aikaa, yleensä jopa puoli vuotta ja sisältää neljästä viiteen prototyyppiä, Hämäläinen avaa.

Hämäläinen itse on suunnitellut useat suositut tuotteet, kuten Lazy-sohvan ja Woody-pöydän. Yksi asiakkaiden suosikeista on Day-nojatuoli, sen on suunnitellut Petra Lassenius.

Myydyin tuote on Lempi-hylly, joka on Anni Pitkäjärven käsialaa. Samuli Helavuo on suunnitellut Edit- ja Riippu-hyllyt, Heikki Aska Noma-lepotuolin ja Iina Kettunen Note-säilyttimen.

Habitaressa paraikaa esitellään kolmea uutta tuotetta: Joanna Laajiston suunnittelema Bobo-sohva, Samuli Helavuon Mama-tuoli ja Hanna Anosen Cocktail-valaisin.

Suurin osa Hakolan huonekaluista myydään ilman välikäsiä suoraan kuluttajalle, ja myynti jakautuu verkkokaupan ja omien myymälöiden kanssa suunnilleen puoliksi. Omat myymälät Helsingissä ja Oulussa kasvattavat myyntiään koko ajan. Jälleenmyyjiä on kourallinen, muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun Stockmannit myyvät Hakolan tuotteita.

Kymmenen miljoonan rajapyykki

Kun uudistustyö alkoi, Jari Hakola asetti tavoitteen, että viidessä vuodessa päästäisiin viiden miljoonan liikevaihtoon.

– Nyt olemme siinä ja kannattavuus on hyvä. Jos kasvu jatkuu kannattavana, on kymmenen miljoonan rajapyykki mahdollinen seuraavan viiden vuoden aikana, Hakola laskee.

Kansainvälistymiseen yritykselle tuntuu tulevan enemmän paineita ulkoa kuin sisältä. Kasvavan yrityksen ajatellaan automaattisesti suuntaavaan ulkomaan markkinoille.

– On kysyttävä, sotiiko se periaatteitamme vastaan. Haluammeko raijata tuotteita ympäri maailman? Ehkä pienimpiä tuotteita, Hämäläinen miettii.

80-luvulla alalle tulleena Jari Hakola on nähnyt monet laskut ja nousut, joten hän suhteuttaa kasvusuunnitelmat vuosien kokemuksella.

– Olen nähnyt, miten innostus vie liian nopeaan kasvuun. Perusasiat kuten alihankinta- ja yhteistyöverkosto on oltava kunnossa ennen kuin on valmis seuraavaan loikkaan.

Koko juttu on julkaistu Yrittäjä 4/2019 -lehdessä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Meeri Utti

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 63 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Tällä viikolla jälleen kymmeniätuhansia kävijöitä keräävä Habitare viitoittaa tietä sen suhteen, mikä on kuuminta hottia sisustuksessa.

Päällimmäisenä huonekalu-, sisustus- ja design-messuilla leiskuvat värit aina roosasta ja tummanvihreään. Materiaaleista puu on korostetusti esillä.

Espoolainen Brändäämö hyödyntää yritysilmeessään jopa mandariineja, joihin on teipattu yrityksen tiedot.

– Me uskomme, että pienikin yritys saa isot hartijat, jos yrityksellä on hyvin suunnitellut toimitilat ja yritysilme, Tiina Saarinen sanoo.

Saarinen muistuttaa, että sisustus on osa yrityksen uskottavuutta. Omassa mainonnassaan Brändäämö toteaa, että ”brändille ei riitä, että se on olemassa – sen pitää hehkua”.

– Toimitilojen lisäksi esimerkiksi autoteippaukset ovat kanava kasvattaa näkyvyyttä, Saarinen vinkkaa.

Brändäämön toimitilat yllättävät: asiakas luulee tulevansa espoolaiseen teollisuushalliin, mutta yrityksen sisällä tunnelma onkin toinen.

– Kyllä monet sanovat, että wau, sillä ensimmäisenä meille tullessa asiakasta tervehtii kierrätyskalusteista tehty mummola, Saarinen kertoo.

Kodinomaisuutta toimistoihin

Tänä vuonna Habitaressa puhutaan paljon julkisiinkin tiloihin luotavasta kodinomaisuudesta. Vuoden 2019 Nuoreksi Muotoilijaksi valittu Laura Väre sanoo, että kodinomaisuus tuo toimistoihin hyvän mielen.

– Uskon, että tulevaisuuden toimistoissa pyritään muutenkin tiloihin, jotka rauhoittavat eivätkä lisää stressiä.

Keväällä sisustusarkkitehdiksi valmistunut Väre esittelee Habitaressa muun muassa jo tuotantoon päässeitä, puista W-tuoliaan ja puisia Donitsi-kynttilänjalkojaan.

Tulevaisuuden klassikkohuonekalut saattavat olla jo syntyneet – tai syntymässä- Elisa Luodon ja Heidi Huovisen perustamassa Young Finnish Design -yrityksessä. Äskettäin Aalto-yliopistosta valmistuneet naiset raivaavat tietä myös muille nuorille huonekalusuunnittelijoille.

– Suomessa on maailman paras designkoulutus, mutta nuorten suunnittelijoiden on todella vaikea saada prototyyppejä myyntiin ja valmistukseen. Me arvostamme suomalaisen muotoilun hienoa historiaa, mutta totta tai toivomme, että kuluttajat eivät vain pitäytyisi Aallossa, Luoto ja Huovinen sanovat.

Yrittäjän persoona saa näkyä

Tänä syksynä trenditietoinen sisustaja ei missään nimessä peitä puupintoja. Puu näkyy Habitaressa niin huonekaluissa kuin valaisimissakin.

Uutena yrityksenä messuilla esittäytyvä ÄmmiUkki valmistaa uniikkeja puukalusteita.

– Yhdistämme uutta ja vanhaa, sillä uskomme, että yhdessä ne ovat enemmän kuin erikseen, Kuusamon karusta luonnosta inspiroituva suunnittelija Esa Puustjärvi sanoo.

ÄmmiUkin markkinoinnista vastaava Pia Puustjärvi kertoo, että ilman ÄmmiUkkia osa vanhoista puumateriaaleista ei taatusti olisi saanut uutta elämää. Kierrätyskeskuksen tiloissa taas nähdään, kuinka pelkästään kierrätyskalusteista pystyy luomaan viihtyisät – ja trendikkäät – tilat.

Sisustussuunnittelija Anna Pentti kertoo, että jos sisustukseen pyytää apua ammattilaiselta, konsultaatio maksaa noin 70–sata euroa per tunti tai sopimuksen voi tehdä urakkapohjalta.

Pentti on sitä mieltä, että tällä hetkellä yritystenkin sisustus saa olla henkilökohtaista ja kuvastaa yrittäjän persoonaa. Myös hän kehuu kotoisalta tuntuvia tiloja.

– Jos haluaa olla niin sanotusti ajassa, yrityksen sisustuksen ei pidä olla liian steriili tai näyttää siltä, että kaikki on yhdestä paikasta kerralla hankittua.

Viherkasveilla ilmanlaatua ja työtehoa

Tunnelmaa Anna Pentti lähtisi hakemaan myös luonnonmukaisilla materiaaleilla, valaistuksella ja viherkasveilla.

Viherkasveja Habitaressa näkyy kaikkialla näyttelytiloihin rakennettuja kylpyhuoneita myöden.

Pääkaupunkiseudulla toimiva Viherviisikko esittelee tuotteitaan Habitaren ammattilaisille tarkoitetulla puolella. Viherkasveilla sisustava firma myös vuokraa viherkasveja.

– Tunnelman lisäksi kasvit myös parantavat sisäilman laatua ja sitä kautta parantavat työtehoa, Viherviisikon Tapio Posti muistuttaa.

Teksti ja kuvat:

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittäjät.fi

On vaikea tarkkaan arvioida, kuinka paljon rahaa kauppiaat häviävät myymälävarkauksien seurauksena, mutta summa on merkittävä. Globaalisti summan on arvioitu lähentelevän 100 miljardia dollaria, mutta summassa on myös muuta hävikkiä.

Turkulainen Noccela on kehittänyt tuotevalvontatekniikan ja sisäpaikannusjärjestelmän, jonka avulla yritys uhoaa tekevänsä myymälävarkaista työttömiä.

– Tuotevalvonnassa ei ole vuosikausiin tapahtunut isompia tuoteinnovaatioita. Youtubesta löytyy opasvideoita, miten kaupasta voi varastaa helposti, perustaja ja yhtiön rahoituksesta vastaava Tapani Talvitie kertoo.

Varas voi esimerkiksi vuorata käsilaukun foliolla, joka estää tuotesuojaportteja kaupan oven vieressä havaitsemasta hälytintä. Noccelan järjestelmä seuraa hälyttimen liikkeitä jo kaupassa sisällä, jolloin hälytyskin saadan jo myymälän sisällä eikä vasta ulko-ovella, kun varas on jo poistumassa. Vartija ja henkilökunta voi reagoida epäilyttävään toimintaan sekunneissa, ja paikannusjärjestelmän avulla tuotteen sijainti välittyy vartijalle reaaliajassa 50 senttimetrin tarkkuudella.

– Meille on kerrottu, että jopa 20 hengen myymälävarastiimi on onnistuttu pysäyttämään järjestelmämme ansiosta. Varkaiden toiminta perustuu usein isompiin ryhmiin, josta osa harhauttaa myymälähenkilökuntaa, Talvitie kertoo.

Kivijalkakauppa kehittyy

Jatkossa Noccela aikoo painottaa viestinnässään enemmän muita hyötyjä, kuten kisaa kivijalan ja verkkokaupan välillä. Talvitie ei usko kivijalkakaupan kuolemaan.

– Kivijalkakaupassa on meneillään pudotuspeli, mutta samalla se kehittyy nopeammin kuin koskaan ennen. Meidän järjestelmämme tarjoaa tietoa asiakaskäyttäytymisestä ja esimerkiksi siitä, miten tuote liikkuu rekistä kassalle. Käykö se sovituskopin kautta vai ei. Hälytysjärjestelmä auttaa myös myymään lisää, kertomalla asiakaspalvelijalle, että kuluttaja on mahdollisesti kiinnostunut tuotteesta ja hänelle kannattaa tarjota apua, Talvitie sanoo.

Tavoite on siis lisätä asiakaskohtaamisia kaupan sisällä ja tehostaa myymälän toimintaa.

Noccelan järjestelmä on ollut Suomessa käytössä esimerkiksi XXL:ssä, K-Raudassa, S-ryhmässä ja Intersportissa.

Kansainvälistymisen pitkä tie

Noccela kansainvälistyy, mutta tie uusille markkinoille on ollut pitkä. Ensinnäkin yritys ei ole voinut palkata ulkopuolista osaamista, vaan kaikki teknologiset ratkaisut on täytynyt ratkaista ja kehittää itse. Varsinais-suomalaiselle yritykselle Nokian toimintojen alasajo Salossa oli onnenpotku, sillä oikeanlaista radioteknistä osaamista oli saatavilla.

Yritys on osallistunut kansainvälisille messuille, mistä kokemukset ovat hyviä – mutta ensimmäisistä messukäynneistä osa jäi tuloksiltaan laihoiksi.

– Standeilla kävi paljon erilaisia komponenttitoimittajia ja partneritoimintaa tarjoavia yrityksiä, mutta asiakkaiden päätöksentekijöitä tietyillä ensimmäisten vuosien jälleenmyyntimessuilla emme juurikaan tavoittaneet, Talvitie kertoo.

Sen sijaan hyviä tilaisuuksia ovat olleet esimerkiksi Retail Risk -palkintojenjakogaalat Dallasissa ja UK:ssa, joista yritys on pokannut viime vuonna kolme kansainvälistä palkintoa ja samalla saaneet keskusteluja käyntiin muutamien globaalisti tunnettujen asiakkuuksien kanssa.

Yrityksen suunnittelu alkoi 2012 ja se perustettiin vuonna 2014. Saman vuonna se sai siemenrahoitusta.

Hollantilaiset enkelisijoittajat tulivat mukaan 1,2 miljoonalla eurolla vuonna 2016 ja seitsemän suomalaissijoittajan ryhmä vuonna 2018. Tänä vuonna yritys on saanut Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelman rahoitusta ja muiden rahoitusinstrumenttien kautta 1,25 miljoonaa euroa. 

Teknologiayrityksestä myyntipainotteiseksi

Vuodet 2018 ja 2019 ovat olleen Noccelassa kovia työvuosia, sillä yritystä on leivottu uuteen uskoon. Se on opetellut myymään.

– Olemme muuttaneet yrityksen painopistettä teknologiasta myyntiin ja kehittäneet palvelumallia. Olemme edelleen pieni, suomalainen yritys ja kehitämme edelleen myyntiä ja markkinointia, Talvitie kertoo.

Noccela työllistää noin 20 työntekijää.

Nyt yritys on aloittanut viennin Ruotsiin ja Saksaan vuoden 2018 lopulla. Tässä vaiheessa yritys keskittyy Suomen lisäksi näihin maihin ja laajenee hiljalleen Euroopassa. Yhdysvallat ja Aasia tulevat sitten, kun lähimarkkinoita on saatu paremmin haltuun.

– Meillä on pilvipalvelu, mutta lisäksi toimitamme laitteet. Logistiikka ja kumppaniverkostot vaativat paljon työtä. Emme voi haukata liian isoa palaa kerrallaan, Talvitie sanoo.

Kansainvälistymisen haasteita

1. Suurten asiakasketjujen päätöksenteko on hyvin keskittynyttä. Oikeiden ihmisten löytäminen ja heihin yhteyden luominen on haastavaa. Päätöksentekopolku on myös erilaista eri yrityksissä. Siihen saattaa osallistua monta henkilöä ja prosessi voi kestää hyvinkin pitkään.

2. Luottamuksen rakentaminen on tärkeää ja vaatii kasvotusten tapaamisia. Ketään harvemmin kertoo myymälävarkausongelmista puhelimessa.

3. Messuille täytyy varata paikka ajoissa ja valmistautua hyvin. Varaa aikaa myös jälkipuintiin.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuoden ikäinen Alvari on yrittäjävanhempien jälkikasvuksi onnekkaassa asemassa. Koska kouvolalaispojan vanhemmat voivat osin päättää omista työajoistaan, Alvaria on voitu toistaiseksi hoitaa kotona.

– Minä aloitin opetushommat vajaat puolitoista kuukautta pojan syntymän jälkeen, mutta vain osapäiväisesti, Alvarin äiti Eveliina Lätti kertoo.

Lahdella ja tämän puolisolla on yhteinen JOOJA musiikki- ja draamapalvelut, jonka toimialoja ovat opetus, esittävä musiikki ja teatteri sekä soitinhuolto- ja korjaus. Eveliina Lätti vastaa yrityksen draamapalveluista ja Juho Lätti on muusikko, joka myös opettaa musiikkia sekä korjaa ja huoltaa soittimia ja tekee sävellys- ja sanoitustöitä.

– Me olemme voineet sumplia hoitovuorot niin, että kun toinen meistä on töissä, toinen hoitaa Alvaria.

Koska Eveliina Lätin työpäivät olivat vauvan synnyttyä lyhyitä, hän sai soviteltua äitiyspäivärahaa. Tämän vuoden alussa kumpikin vanhempi oli osittaisella vanhempainvapaalla.

– Tällä hetkellä hoidamme Alvaria edelleen kotona kotihoidontuella, Lätti kertoo.

Osa yrittäjistä ei lainkaan äitiyslomalla

Suomen Yrittäjien julkaisema yksinyrittäjätutkimus kertoo, että joka neljäs yksinyrittäjänä työskentelevä äiti jättää lapsen synnyttyä tai adoptiotilanteessa perhevapaan kokonaan pitämättä. Lätin tavoin osittaista vanhempainvapaata on pystynyt hyödyntämään 13 prosenttia naispuolisista kyselyn vastaajista.

Miespuolisilla yksinyrittäjillä osittainen vanhempainvapaa on jäänyt lähes käyttämättä: vain prosentti vastaajista kertoo käyttäneensä mahdollisuutta. Isyysvapaatakaan miespuolisista yksinyrittäjistä ei pitänyt kuin alle puolet (47 prosenttia).

Osalla Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista oli kyselyn aikaan alle 12-vuotiaita lapsia. Tuosta joukosta 38 prosenttia kertoi, että he ei olleet pitäneet lapsen syntymän tai adoption aikaan lainkaan perhevapaita.

Jos toisella iltatöitä, lapsenhoito helpottuu

Eveliina Ja Juho Lätin tuttavapiiriin kuuluu muitakin perheellisiä yrittäjiä. Nämä työskentelevät lähinnä taide- ja opetustehtävissä.

– Minulla on sellainen käsitys, että heilläkin lastenhoito sujuu hyvin. Monilla taidealojen toimijoilla työt sijoittuvat iltoihin, ja silloin palkkatöissä käyvät vanhemmat voivat olla lasten kanssa, Eveliina Lätti sanoo.

Kouvolalaisperheessä pohditaan, josko Alvari menisi osapäivähoitoon ensi vuoden alussa.

Yksinyrittäjäkyselyn mukaan suurin osa niin nais- kuin miespuolisista yksinyrittäjistä työskentelee vähintään jossain määrin jo äitiys- tai isyysloman tai muun perhevapaan aikana.

– Jos yksinyrittäjä haluaa, että hänen toimeentulonsa on turvattu myös perhevapaan jälkeen, on hänen usein pakko jollain tasolla jatkaa yritystoimintaa tai olla pitämättä perhevapaata lainkaan, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Héllsten tietää.

Perhevapaiden aikana työskentely johtuu osittain myös siitä, ettei yksinyrittäjillä useinkaan ole sijaisia työssään. Suomen Yrittäjien mukaan vain 12 prosentilla perhevapaalla olleista äidistä oli ulkopuolinen sijainen.

Leila Itkonen

Keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni ehdotti lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että pk-yritysten valtion takaama osuus lainasta nousisi 80 prosenttiin. Nykyään valtio takaa pk-yritysten lainaosuudesta noin puolet.

Haastattelussa Kulmuni perusteli ehdotustaan sillä, että valtion takaus lisäisi yritysten investointeja, vireyttä ja sitä kautta myös työpaikkoja. Käytännössä kyse on Finnvera-lainoista.

Elinkeinoministerinä Kulmuni aikoo edistää asiaa.

– On tärkeää, että yritykset uskaltavat kasvaa ja kansainvälistyä, Kulmuni sanoo.

– Suomessa ja Ruotsissa on lähes yhtä paljon 1-5 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Sitten tapahtuu jotain. Meidän yrityksemme eivät pysty samalla tavalla kasvamaan ja kansainvälistymään, ja se on aivan keskeistä, hän jatkaa.

Yritykset toivovat joustoa ehtoihin ja rajoituksiin

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja ja puunjalostusyhtiö Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra kannattaa Kulmunin ajatusta, mutta toivoo rajoihin joustoa.

– Kyllä se hyvä olisi, sillä muuten rahoitus jää liikepankkien oman halukkuuden varaan rahoittaa pk-sektoria, Tiedämme, että se halukkuus ei EU-säätelystä riippuen ole kovin korkealla, Kopra sanoo.

Kopra venyttäisi valtion takauksen koskemaan myös muita kuin pk-yrityksiä.

– Meillä on pk-yritysten ja suurten yritysten välimastossa menestyviä keskisuuria yrityksiä. Pk-yrityksiin rajattuna valtion takaus muodostuu esteeksi kasvulle, Kopra sanoo.

Pieniä investointeja pitkin matkaa

Yrityksen investoinnit voivat olla eri kokoisia. Usein ne vaativat ulkopuolista rahoitusta, sillä kassavirralla yritys pyörittää liiketoimintaa. Kopran mukaan, olisi hyvä, että rahoituksen saaminen olisi kohtuullisen joustavaa, ettei investointi kaatuisi pitkiin aikatauluihin.

Esimerkiksi Kopran johtama Westas investoi tuotantoprosessiinsa vuosittain. Hänen mukaansa valtion rahoituksesta iso osa on sidottu tietyille sektoreille, kuten metallisteollisuuteen.

– Tätä sektorirajausta voisi laajentaa, Kopra sanoo.

Kopran mukaan investoinnin takaisin maksuaika on joskus hyvinkin lyhyt ja tuottavuuden kasvu nopeaa. Rahoituksen joustava saaminen voisi irrottaa tulpan ja auttaa yritystä kehittämään toimintaa pienin askelin.

Hiljattain Wastaksessa suunniteltiin särmälinja-automatisointia, eli yhden prosessiin vaiheen automatisointia. Siinä olisi ollut Kopran mukaan lyhyt takaisinmaksuaika. Prosessia ei kuitenkaan käynnistetty.

– Meille jäi sellainen kuva, että tämä oli Finnveran ajatuksiin liian merkityksetön investointi. Me olemme myös liian suuri yritys kuuluvaksi pk-sektoriin. Liikepankkisektori olisi taas halunnut investointikohteen rahoituksen vakuudeksi, mutta sellaiseksi sitä ei voitu kokonaisuudesta erottaa, Kopra kertoo.

Westas aikoo tehdä investoinnin tulorahoituksella, mutta aikataulua Kopra ei osaa arvioida.

Westas Group Oy, sahateollisuusyritys

Perustettu 2013

Liikevaihto: 123 miljoonaa euroa

Henkilöstö: 160

Päämarkkinat: Japani, Suomi, Ranska, Saksa, Kiina

Vientiä yli 30 maahan

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lauri Aaltio on omien sanojensa mukaan vedenjakajalla. 42-vuotias yrittäjä pohtii yrityksensä hakemista konkurssiin.

Tunteitaan mies purkaa blogissa, jossa käydään läpi muun muassa yrityksen tiimin hajoamista ja yrittäjän yksityiselämän vaikeuksia.

Vaikeudet alkoivat veljen kuolemasta.

"Tiimillä pitäisi olla kriisinkestoa. Ihmisille sattuu kaikenlaista, ihmisiä kuolee ja sairastuu, läheisille voi tapahtua vaikka mitä ja itsellesikin. Nyt sattui käymään niin, että veljeni kuoli pari vuotta sitten kesäkuussa. Työkykyni loppui siihen ja palautui hieman parin kuukauden jälkeen elokuussa, kun rakentelin mökillä. Syyskuussa osakas jonka kanssa olimme yritystä rakentaneen, lähti yrityksestä. Tyttöystävä viimeisteli sitten vielä jättämällä minut. Sen jälkeen työkyky meni nollaan uudestaan. Meillä oli yksi jatkuva keikka myytynä, jonka varassa sinnittelimme kevääseen. Myynti oli loppunut jo siis kesäkuussa, koska olin ainut myyjä" (suora lainaus blogista).

Tällä hetkellä Aaltion työkyky on jo parempi.

– Veljen kuolema oli liian iso osuma. Se on selvää. Työkyky meni ensin kokonaanja sitten palautui ajoittain aina välillä. Nyt on mennyt kaksi vuotta ja työkyky on taas palannut. Haasteena on eriyttää sen tekemä tuho ja se, missä toimin itse yrityksen suhteen haitallisesti.

"Tuotekokeilun ei pitänyt olla kohtalokas"

Aaltion yritys Jukola7 myy Koho-tuotetta. Kyseessä on vesipumpun lisälaite, joka pitää imuvesiputken oikealla korkeudella järvessä. Tuote on edelleen myynnissä rautakaupoissa.

– En ole vielä konkurssissa. Firmassa ei ole muuta vikaa kuin että se on kutistunut yhden hengen yritykseksi eikä keikkaa ole. Yritys on tullut rymisten alas parin sadan tuhannen euron liikevaihdosta.

Nyt Aaltio toivoo, että saisi vielä yrityksen jaloilleen ja uuteen kiitoon.

– Blogini sai LinkedIn-palvelussa yllättävän paljon huomiota ja ajattelin, että ei tarvitsisi olla kovin suuri konversioprosentti, jos vaikka puoli prosenttia blogini lukijoista ostaisi jotain yritykseltäni.

Alun perin konsultointia varten perustetun firman tavoitteena oli tuottaa voittoa sen verran, että voitolla voidaan testata uuden tuotteen lanseeraamista rautakauppa-asiakkaille.

"Putiikkimme tuotti sen verran, että tuotekokeilun ei pitänyt olla kohtalokas. Harmi vaan että yritys toimii dynaamisesti muuttuvassa maailmassa ja on itsekin dynaamisesti liikkeessä. Kaksi asiaa meni kerralla pieleen, konsultointibusiness lopahti ja tuotteen vieminen markkinaan meni pieleen samaan aikaan", Aaltio kirjoittaa blogissaan.

– Eli lähdin Kohon kanssa talvea vasten Venäjälle niin kuin Napoleon ja Hitler aikoinaan. Oli nähtävissä, että talvi hyydyttää vankkurit ja miehet jäätyvät saveen.

Nämä kaikki menivät pieleen

Aaltio listaa blogissa useita yksittäisiä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä paremmin. Tai jotka olisi ylipäätään pitänyt tehdä. Yksi kohta liittyy arvonlisäveroihin.

"Ne pitää ensin maksaa, eli kassassa pitää olla rahaa tähän. Toki alvit saa takaisin myöhemmin, mutta ne pitää ensin ihan oikeasti maksaa kun ostat tuotteita tai palveluita. Totta helvetissä minä olin tehnyt tätä ennenkin mutta nyt se unohtui laskelmista. Olisi pitänyt tehdä 12 kuukauden kassavirtalaskelma. Olisi pitänyt olla realistinen myyntiennuste konsultointityölle. Nyt menin vain fiiliksen varassa."

Haasteita tuli eteen myös logistiikassa, etenkin varastointikustannuksissa.

"Yritin ehtiä tuotteella tulevan kesän markkinaan enkä ehtinyt. Eli tuotteet tulivat siten 6 kuukautta liian aikaisin varastoon ja niiden varastointi maksoi siten enemmän. Maksoin junakuljetuksen Kiina-Venäjä-Suomi, joka oli kalliimpi kuin laivarahti."

Markkinoinnissa ongelmaksi koituivat oman yksityiselämän aiheuttamat rasitteet. Virtaa ei enää yksinkertaisesti ollut tuotteen markkinoimiseen.

"Yrityksen hidas hivuttaminen, huoli menetetystä rahasta sai lopulta yliotteen. Ihminen kestää stressiä tietyn aikaa mutta ei loputtomasti. Aloin pelätä kaikkia yritykseen liittyviä asioita. Soitto veljen kuolemasta tuli töihin ja leimasi pelon yrityksen tiloihin. En lopulta voinut enää mennä yrityksen tiloihin enkä avaamaan tietokonetta."

"Realismi puuttuu startup-hypetyksestä"

Aaltio on pannut merkille, että etenkin startup-maailmassa on paljon hypeä yrityksen perustamisesta. Osa siitä on hänen mielestään liioiteltua ja perustuu vääriin olettamuksiin.

– Realismi puuttuu aika usein täydellisesti. On mielenkiintoinen ristiriita, että on paljon yrittäjiä, jotka tekevät oikeasti jotain ja elättävät itsensä ja sitten on startup-kupla. On hyvä, että kiinnostusta riittää uusien yritysten perustamiseen. Samalla olisi hyvä miettiä, miten realismin ja hypen voisi yhdistää hyvällä tavalla. Jos on inhorealisti, ei lähde yrittämään uutta firmaa, koska tietää, että 90 prosenttia niistä epäonnistuu. Startupiin lähtevät vain ne, jotka uskovat, että 10 prosenttia onnistuu.

– Mediassa tuodaan yliedustetusti esiin valtavia onnistumisia. Mielestäni pitäisi kertoa enemmän siitä tylsästä arjesta, siitä miten pieniä yrityksiä pyöritetään.

Blogiaan Aaltio luonnehtii oppimisprosessiksi seitsemän vuoden yrittäjyyden ajalta. Hän ruotii tekstissään avoimesti omia epäonnistumisiaan.

"Yrittäjyys on rankka kuuri"

Kaiken kokemansa jälkeen Aaltio suhtautuu yrittäjyyteen ristiriitaisin tuntein.

– Yrittäjyys on rankka kuuri. Jos haluaa elää rikkaasti ja voimallisesti, kannattaa kokeilla yrittäjyyttä, mutta se on aika rankkaa touhua, ihan eri hommaa kuin toisella kökkiminen. Kannattaa siis varoa.

Aaltio on ollut ennen yrityksen perustamista töissä isossa kansainvälisessä konsernissa.

– Se oli tavallaan kuin olisi ollut päiväkodissa. Yrittäjyys käy tunteisiin ja se on luonnollista, etenkin jos on omilla rahoilla liikkeellä. Kyllähän se vituttaa, jos menettää kaiken.

Kuva: Lauri Aaltion albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

FiBS järjestää lokakuun 4. päivä maksuttoman Yritysvastuu nyt! -tilaisuuden, joka pyrkii vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin.

FiBSin toimitusjohtaja Mikko Routti painottaa, että vastuullisuudesta on tullut pienille ja keskisuurille yrityksille keskeinen menestystekijä ja kilpailuetu.

– Jos ajatellaan kauppaa pienen ja keskisuuren yrityksen kannalta, isommat yritykset ovat sitoutuneet erilaisiin vastuullisuusperiaatteisiin ympäristöön ja työelämään liittyen. Ne edellyttävät vastaavia periaatteita myös kumppaneiltaan ja toimittajiltaan eli usein pienemmiltä yrityksiltä. Samaan aikaan julkisten hankintojen puolella sekä valtiot että kunnat ovat lisänneet vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä hankinnoissa ja kuluttajat vaativat vastuullisuutta esimerkiksi ruoka- ja vaatekaupassa, Routti huomauttaa.

Käytännön työssä vastuullisuuden lisääminen ei välttämättä vaadi välittömiä investointeja.

– Jokaisen yrityksen on katsottava omaa toimintaympäristöään, mitä asiakkaat ja työntekijät vaativat 2-3 vuoden kuluttua. Voi olla, että tuotteisiin ja prosesseihin joudutaan investoimaan, mutta sitä ennen täytyy analysoida, miltä kilpailukenttä tulee näyttämään ja onko hyödyllistä investoida näihin asioihin, Routti jatkaa.

Lisää kustannussäästöjä ja kannattavuutta

Lokakuun alun tilaisuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään case-esimerkkiin siitä, miten vastuullisen toiminnan avulla voi parantaa liiketoiminnan kannattavuutta. Ajankohtaisosuudessa perehdytään yritysvastuun trendeihin ja työkaluihin. Paikalla on yritysvastuuseen perehtyneitä liikkeenjohtajia, muun muassa Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen.

Suomen Yrittäjistä tilaisuudessa on mukana ekonomisti Sampo Seppänen, joka muistuttaa yritysten roolia globaalien haasteiden torjumisessa. 

– Yritykset ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin puhtaiden teknologioiden kehittäjinä kuin vähähiilisten ratkaisujen toteuttajina.

Seppäsen mukaan vastuullinen toiminta ja ympäristön huomiointi voivat olla kilpailu- ja erottautumistekijöitä.

– Energia- ja materiaalitehokkuudella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa bisneksen kannattavuutta. Kuluttajien ilmastotietoisuuden lisääntyessä yritykset voivat hakea vähähiilisyydellä tai hiilineutraalisuudella positiivista yrityskuvaa ja siten erottautua markkinoilla.

Yritysvastuu nyt! -tilaisuus on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille. Ohjelmaan voit tutustua täällä. Tilaisuus striimataan, joten sitä voi seurata myös etänä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tule kertomaan valtakunnallisille Yrittäjäpäiville kameran eteen, kuinka ryhdyit yrittäjäksi ja mikä siinä on parasta. Kysymme myös ajankohtaisia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

Haastattelut julkaistaan Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalla ja osa myös suorana livestriimauksena facebookissa.

Ilmoittaudu ennakkoon mahdollisimman pian, viimeistään ma 7.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen . Kerro lyhyesti itsestäsi ja yrityksestäsi. Laita viestin otsikoksi sana VIDEO.

Yrittäjäpäivillä haastatteluja tekevä Olli Keskinen tuli tunnetuksi Kummeli-tv-sarjasta. Kummeli valloitti suomalaiset 1990-luvulla sketsillään ja yksinkertaisilla hokemillaan, kuten "Artisti maksaa!" ja "Kyllä lähtee".

Koomikkoryhmän perustajajäsen ja nykyään videotuotantoyhtiö Bow Companyn omistaja Olli Keskinen on tehnyt Kummeli-vuosien jälkeen suuren määrän videoita suomalaisille yrityksille.

toimitus(at)yrittajat.fi

Lue lisää Yrittäjäpäivistä täältä

Tällä kertaa Yrittäjägallupissa kysytään esimerkiksi yritysten välisistä maksuajoista, huijausrikoksista, kilpailukieltosopimuksista ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.  

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä ehtisi vastata kyselyyn, jos sellainen sähköpostiin ilmestyy. Työkalu on luotu yhteistyössä Kantar TNS:n kanssa. Sen avulla saadaan luotettavasti selville yrittäjien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin.  

Kyselyllä saadaan esille yrittäjäkunnan rakennetta ja yrittäjiä oikeasti edustava mielipide. Se edustaa koko suomalaisen yrittäjäkentän kantaa, sillä kyselyä lähetetään myös sellaisille yrittäjille, jotka eivät vielä ole yrittäjäjärjestön jäseniä.

Luotettavuuden vuoksi kyselyyn haetaan 1000 vastaajaa. Kysely alkaa 23.9. ja jatkuu lokakuun puolelle.

toimitus @ yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 328 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vahvoja sähköisiä tunnistusvälineitä (tunnisteita) Suomessa ovat tällä hetkellä verkkopankkitunnukset, teleoperaattoreiden mobiilivarmenteet ja Väestörekisterikeskuksen kansalais- ja organisaatiovarmenteet. 

Muutos koskee yritysten verkkopalveluissa käytettyä ja pankkien tarjoamaa TUPAS-yhteyskäytäntöä. Tupas-tunnistautuminen korvautuu uusilla ja turvallisemmilla protokollilla. Yrittäjä tai palveluntarjoaja, joka käyttää Tupas-tunnistusta asiakkaidensa tunnistamiseen, joutuu tekemään teknisiä uudistuksia asiointipalveluunsa.

Jopa neljäsosalla tekemättä?

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on huolestunut siitä, että ehkä jopa neljänneksessä yrityksistä tarvittavat muutostyöt ovat tekemättä.

– Tarkkaa tietoa meillä ei ole, mutta olemme kuulleet kentältä, että isot yritykset ovat varautuneet muutokseen, mutta pienemmissä ollaan ehkä vielä hieman katveessa, Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Petteri Ihalainen kertoi kesällä Yrittäjäsanomille.

Kauppalehdessä kerrottiin elokuun puolivälissä, että TUPAS-tunnistautumista käyttävistä verkkopalveluista neljäsosa ei ollut siihen mennessä vielä tehnyt vaadittuja muutoksia.

 – Nyt on viimeinen hetki alkaa tehdä muutoksia ja varmistaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus. Jos muutoksia ei tehdä, yrityksen vahvaan tunnistamiseen tukeutuvien verkkopalveluiden käyttö käytännössä loppuu, kirjoittaa blogissaan Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Mikäli yritys jatkaa asiakkaiden tunnistamista ilman muutoksia, kantaa se osaltaan mahdolliset riskit ja seuraamukset vaatimustenvastaisen tunnistuspalvelun käyttämisestä.

Iskikö paniikki? Tee näin

1) Tärkeintä on ensin selvittää, käyttääkö yrityksesi verkkopalveluissa vahvaa sähköistä tunnistamista kuten asiakkaiden tunnistamista verkkopankkitunnuksilla.

 2) Jos yritys käyttää vahvaa tunnistuspalvelua, ota yhteys tunnistuspalvelua tarjoaviin yrityksiin ja kysy mitä teidän tulisi tehdä. Voit myös olla yhteydessä mahdolliseen verkkopalvelualustanne toimittaneeseen ja sitä tarjoavaan yritykseen ja kysyä onko muutokset tehty verkkopalvelussanne.

3) Lue ohje Traficomin sivuilta, kuinka muutokset tehdään. Voit myös olla virastoon yhteydessä, jos muutos herättää kysymyksiä.

4) Traficomin sivuilta löytyy myös rekisteri tunnistuspalvelujen tarjoajista.

Palvelut ”yhdeltä luukulta”

Nykyään yritys voi kilpailuttaa ja ostaa tunnistuspalvelut yhdeltä yritykseltä eli tunnistusvälityspalvelun tarjoajalta sen sijaan, että se ostaisi palvelut jokaiselta tunnistuspalvelua tarjoavalta pankilta ja teleyritykseltä erikseen.

Tämä myös helpottaa TUPAS:ta koskevan muutoksen tekemistä. Yritys tarvitsee vain yhden sopimuksen ja yhden järjestelmämuutoksen. Suomessa on useita tunnistusvälityspalvelujen tarjoajia, jotka välittävät kaikkia käytössä olevia vahvoja tunnisteita.

Välityspalvelun käyttö siirtää teknisen uudistamisen ja myöhemmät päivitykset tunnistuksen välittäjän tehtäväksi. Välityspalvelun käyttö voi laskea tunnistautumisen hintaa aiempiin suoriin Tupas-sopimuksiin verrattuna huomattavasti. Myös sopimushallinto kevenee, koska tarvitaan vain yksi sopimus tunnistuksenvälittäjän kanssa.

Itse tekninen muutos ei ole iso, mutta tulee koordinoida sekä viedä testatusti ja laadunvarmistuksella tuotantoon.

Lue Traficomin ohje muutosten tekemisestä

Tunnistuspalveluiden tarjoajien rekisteri Traficomin sivuilla

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin uusin jakso jatkaa omistajanvaihdosteemaa. Edellisessä jaksossa Crazy-vaateliikkeen uusi ostaja kertoi kokemuksistaan, tällä kertaa vuorossa on putiikin perustanut ja myynyt Arja Hongell.

Kaikki Yrittäjän podcastin jaksot ovat kuunneltavissa Supla-palvelussa.

Hongell kertoo jaksossa muun muassa, mikä hänet yllätti myyntiprosessin aikana.

– Lähinnä se, miten paljon kiinnostusta myynti-ilmoitus herätti. Silti harva kiinnostunut eteni myyntiprosessissa loppumetreille asti. Moni putiikin asiakkaistakin oli kiinnostunut ostamaan, mutta he eivät päässeet eteenpäin prosessissa.

Kaupanteon jälkeen Hongell on ollut mentorina uusille omistajille.

– Tein täysipäiväisesti kuukauden ajan "töitä" uusille omistajille. Esittelin tärkeimmät messut ja ostopaikat Saksassa. Luovun nyt, mutta kyllä minulle voi vielä soitella ja olen valmis jeesaamaan ja opastamaan.

Tärkeintä omistajanvaihdoksessa on Hongellin mukaan se, että Crazyn tarina jatkuu.

– On tottakai aika iso haaste uusille omistajille, että putiikki on henkilöitynyt niin paljon minuun, mutta heidän on pakko luoda oma Crazynsa. Matkimalla ei pitkälle pötkitä.

Hongell ei halua puhua "eläkepäivistä", vaikka hänellä ei olekaan uusia suunnitelmia työrintamalla.

– Nyt kun on aikaa, pitää päästä ainakin matkustelemaan, ihan lomareissuille. Minulla on myös viisi lastenlasta, heidän kanssa pystyn nyt viettämään enemmän aikaa. Keskimmäiselle heistä Crazyn lopettaminen oli kova paikka.

– Yrittäjyydessä parasta on ollut se, että kaikki päivät ovat olleet erilaisia. Eniten tässä tulee ikävä ihania asiakkaita. 45 vuodessa on syntynyt kullanarvoisia asiakassuhteita. Asiakkaat ovat luvanneet, että eivät he jätä minua yksin.

"Hinnoittelu oleellisessa roolissa"

Podcast-jaksossa ääneen pääsee myös Yrityspörssin toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava. Hän puhuu muun muassa hinnoittelun merkityksestä yrityskaupassa.

– Hinnoittelu on äärimmäisen tärkeä osa yrityskauppaa. Hinnoittelu vaikuttaa paljon siihen, miten kauppa lopulta onnistuu ja löytyykö yritykselle ostaja. Ei ole yksinkertainen juttu hinnoitella omaa yritystään, minkä takia kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Suomesta löytyy ammattimaisia yritysvälittäjiä ja juristit ja jotkin tilitoimistot voivat myös auttaa. Lisäksi Finveran verkkosivuilta löytyy suuntaa-antava hintalaskuri.

Yritykselle ei ole Varkoi-Anhavan mukaan yhtä ainoaa hintaa.

– Paljon on kiinni siitä, millaisena ostaja näkee yrityksen arvon ja millaiset yrityksen näkymät ovat. Joillain yrityksillä liikearvo voi liittyä tunnettuun brändiin, toisilla asiakaskuntaan ja toisilla yrityksillä kiinteään omaisuuteen. Myös toimiala vaikuttaa.

Kyseinen Podcast-jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Yrityspörssin kanssa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Jos Ugandasta Suomeen muuttanut Harriet Aryenda olisi kuunnellut viranomaisia, hänen tämänpäiväinen työasunsa olisi valkoinen. Aryenda hehkuu kuitenkin värikkäässä, itse maahantuomassaan mekossa.

– En innostunut, kun minulle ehdotettiin uudelleenkouluttautumista TE-toimistossa. TE-toimiston edustaja puhui parhaista työmahdollisuuksista ja lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksista, mutta minulla oli muuta mielessä, Harriet Aryenda kertoo.

Suomalaisen puolisonsa vuoksi Helsinkiin muuttanut Aryenda halusi yrittäjäksi, eikä edes kielikoulutuksen kautta.

– Minulla oli monia suomea opiskelevia tuttavia, mutta edes heidän kielitaitonsa ei ollut kovin hyvä. Laskeskelin vuosia, ja ajattelin, että haluan työllistää itseni mahdollisimman pian.

Hänen Ugandan Kampalassa suorittamansa yliopistotutkinto oli jo hyväksytty sosionomin pätevyytenä Suomessa.

– En ottanut mitään tukia, edes sopeutumisrahaa, Suomeen tultuani, mutta minun ei tarvinnut mennä myöskään työvoimaviranomaisten ihan alussa ehdottamiin siivoushommiin, Aryenda kertoo.

Afrikassa naisilla paljon yrityksiä 

Vuonna 2009 Suomeen muuttanut nainen työskenteli aluksi päiväkodissa ja koulun iltapäiväkerhon vetäjänä. Ajatus yrittäjyydestä kirkastui äitiysloman aikana.

– Minulla oli ollut pientä myyntitoimintaa jo Ugandassa sen lisäksi, että tein katulapsityötä.

Omaa kauppaa suunnitellessaan Aryenda oli luottavainen: hän uskoi, että afrikkalaiset sisustustuotteet, kankaat, käsityöt ja luonnonkosmetiikka löytävät oman asiakaskuntansa.

– En ajatellut, että kaikki pitää tehdä vaikeimman ja isojen taloudellisten riskien kautta, vaan että kasvatan tuotevalikoimaa pikkuhiljaa.

Hän toivoo, että afrikkalaiset naiset nähtäisiin potentiaalisina toimijoina myös Suomessa.

– Me maahanmuuttajat – naiset ja miehet - olemme rohkeita, sillä olemme ottaneet riskin jo, kun olemme jättäneet kotimaamme, kulttuurimme, sukumme ja kielemme. Kun kokemus puhuu, kielikin on monessa kohtaa toisarvoinen asia, Nakari sanoo.

Itä-Afrikassa se, että korkeasti koulutetuilla naisilla on päätyön lisäksi vaikkapa kioski tai pieni vaatemyymälä, on tyypillistä. Harriet Ayendakin oli saanut tuntumaa yritystoimintaan jo kotimaassaan.

Ugandassa on maailman eniten yrityksiä väkilukuun nähden, ja siellä naiset ovat niin perheenpäitä kuin yrittäjiä.

Aryenda on luennoinut yrittäjäksi ryhtymisestä Uganda-Suomi -seurassa.

– Suomalainen byrokratia ei ole mahdotonta, pitää vaan uskoa omiin ideoihin. Ja meidän naisten pitää tiedostaa, että Suomi on vapaa maa. Täällä nainen saa valita, ei kannata jäädä kotiin masentumaan.

TE-toimisto epäili kannattavuutta

Harriet Aryenda ei saanut aluksi tukea liiketoimintasuunnitelmalleen.

– Minulle sanottiin, että afrikkalaisille tuotteille ei ole riittäviä markkinoita, mutta puhuin ja puhuin.

Lopulta TE-toimisto myönsi hänelle starttirahan, ja Natural Beauty Shop, Finland avattiin Helsingin Hämeentiellä vuonna 2012.

Nykyisin Sörnäisissä sijaitsevalla liikkeellä on myös verkkokauppa. Eniten kysytään omistajan itse tekemää, itäafrikkalaisen perinteen mukaista luonnonkosmetiikkaa.

– Esimerkiksi Ugandasta tilaamani shea, eli karite, on helppokäyttöisempää ja pehmeämpää kuin se shea, jota Suomessa myytävissä tuotteissa käytetään.

Tuotteensa Aryenda tekee erillisissä toimitiloissa.

– Me puhutaan tehtaasta vielä vähän vitsaillen, tällä hetkellä jo myös miehensä työllistävä Harriet sanoo.

Natural Beauty Shop, Finlandin verkkokaupasta vastaava Topi Nakari kertoo, että toiminnan laajentamista on harkittu.

– Curly girl -muoti ja siihen liittyvät tuotteemme ovat räjäyttäneet myyntimme. Ja kyllä maineemmekin on levinnyt. Yksikin naisasiakas tuli Rovaniemeltä Helsinkiin vain meillä käydäkseen – ja eräs isä kertoi, että hänen atoopikkopoikansa pystyi käymään armeijan meidän saippuamme ansiosta.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät etsii Vuoden maahanmuuttajayrittäjää

Suomen Yrittäjät valitsee Vuoden maahanmuuttajayrittäjän ensimmäisen kerran joulukuussa.

Kuka tahansa voi ehdottaa voittajaa 20.11.2019 mennessä.

– Haemme kilpailuun yrittäjiä, jotka kielimuurista ja erilaisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta ovat menestyneet ja luoneet uutta sekä osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä kertoo. 

Voittajan odotetaan toimivan innostavana esimerkkinä.

Liiketoiminnan on oltava kannattavaa ja kasvua jo näköpiirissä. Yrittäjästä välittyy myös positiivinen suhtautuminen elämään ja yrittämiseen.

Ajatus kilpailusta lähti maahanmuuttajayrittäjiltä.

– Pitkään Suomessa toimineena maahanmuuttajayrittäjänä huomasin, että katukuvassamme on paljon matalan kynnyksen elinkeinon harjoittajia, mutta missään heitä ei nähdä tai huomata, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjäverkoston puheenjohtaja Ali Giray sanoo.

Tuomaristo valitsee viidestä finalistista voittajan, joka saa kolmentuhannen euron rahapalkinnon työeläkeyhtiö Elolta.

Kilpailun kriteerit 

Kilpailuun ehdotettavan yrittäjän on täytettävä seuraavat ehdot:

– Yrittäjä ei ole syntynyt Suomessa. 

– Yrittäjän äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

– Yrittäjä ei voi olla Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien verkoston johtoryhmän jäsen. Yrittäjä on perustanut yrityksen Suomeen.  

– Yrittäjän ja yrityksen tulee olla maineeltaan moitteeton.

– Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa.

– Yrityksen ja yrittäjän tulee myös olla huolehtinut vero- ja muista lakisääteisistä velvoitteista sekä työnantajana että yrittäjänä. 

– Yrittäjän perustama yritys on toiminut vähintään 3 vuotta kilpailuvuoteen mennessä.

– Kilpailuun voi ehdottaa yrittäjäkaksikon tai tiimin, ehdokas voi olla myös yksinyrittäjä. 

Vuoden maahanmuuttajayrittäjää voi ehdottaa tällä lomakkeella.

Verotuksessa on tapahtunut kaksi muutosta, jotka voivat tuntua yllättävästi ensi vuoden puolella, mikäli veronmaksaja ei ole ajoissa hereillä.

Veronmaksaja on aikaisemmin maksanut kuukausikohtaisen tulorajan ylittyessä veroa ylimenevästä osuudesta lisäprosentin mukaan. Lisäprosentti kerrytti hieman kokonaisverokertymää koko ajan, ja lopulta niitä maksettiin usein palautuksina takaisin.

– Aikaisemmin veroja on maksettu ennakkoperinnässä kolme miljardia euroa liikaa ja yksi miljardi liian vähän. Tänä vuonna tilanne korjaantunee yhden miljardin oikeaan suuntaan. Verohallinto on monta vuotta tehnyt töitä verotulon tasaamiseksi, jotta painotus ei olisi palautuksissa, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen sanoo.

Vuosituloraja ja sivutuloverokortin poistuminen voi konkretisoitua niin, että palautukset ovat pienempiä.

Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro on huolissaan, että palkkaa nostavat yrittäjät tekevät töitä vuoden alun pienellä veroprosentilla ja joutuvat maksamaan ensi vuonna kovia jäännösveroja, eli mätkyjä.

– Jos veroprosentti on nyt kovin alhaalla, voi loppuvuodesta joutua maksamaan veroja korkealla lisäprosentilla, Linna-Aro sanoo.

Varonen muistuttaa, että koska yrittäjä maksaa ennakkoveroja, verotus on verovuoden aikana yrittäjän hyvin ohjailtavissa. Yrittäjän, joka saa myös palkkatuloa, ja on aikaisemmin käyttänyt sivutuloverokorttia, kannattaa olla tarkkana.

– Nyt ennakonpidätys voi olla pienempi. Tilannetta kannattaa tarkastella arvioimalla yritystoiminnan tulosta ja palkkatuloja. Apuna on veroprosenttilaskuri verkossa ja jos muutostarvetta on, voi hakea muutosta verokorttiin ja ennakkoveroihin. Kaikki voidaan ottaa huomioon ja säästyä yllätyksiltä. Tilannetta on hyvä tarkastella ajoissa, Varonen sanoo.

Jaksotus harmillinen kunnille

Syyskuun alussa Verohallinto lähetti veronsaajille, eli esimerkiksi kunnille, kirjeen, jossa se avasi tavallista pienempiä ennakonpidätysten tilityksiä.

Vajaus johtuu siitä, että verokorttien kuukausikohtaisesti tulorajasta on siirrytty vuositulorajaan ja sivutuloverokortista on luovuttu. Nykysysteemissä joulukuun veronpidätykset ovat tammikuun tuloa. Vajetta on aikaisempiin vuosiin verrattuna 600-700 miljoonaa euroa. Tämä ymmärrettävästi harmittaa veronsaajia.

– Kyseessä on jaksotusongelma. Verotulo ei katoa, mutta sitä kertyy eri tahtiin kuin mihin on aikaisemmin totuttu, Varonen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi