Yrityspalvelujohtaja Kjell Nydahl Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK:ista on palkittu Vuoden 2019 omistajanvaihdosasiantuntijana. Palkinto jaettiin Omistajanvaihdoskonferenssissa 2019 Helsingissä. 

Omistajanvaihdosasiantuntijan valinnalla halutaan kiinnittää huomiota mikro- ja pk-yritysmarkkinoihin ja niiden kehittämiseen. Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija nimettiin nyt yhdeksännen kerran.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoi Nydahlin edesauttaneen omistajanvaihdoksia koko Pohjanmaan alueella. Nydahlin työ on ollut myös valtakunnallisesti merkityksellisestä muun muassa kaksikielisen materiaalin tuottamisessa.

Nydahl tiimeineen on tuottanut muun muassa Aloita ajoissa –omistajanvaihdosoppaan ja muuta materiaalia helpottamaan yrittäjien arkea

– Omistajanvaihdosten edistäminen on ollut helppoa VASEKilla, sillä huolehdimme yrityksistä koko niiden elinkaaren ajan. Usein käy niin, että saan olla apuna perustamassa yritystä, kehittämässä sitä eri vaiheissa ja myös tukena omistajanvaihdoksessa, Nydahl toteaa.

Hänen mukaansa Vasekin tilanne on hyvä myös siksi, että hallitus ja omistajat ovat ymmärtäneet asian tärkeyden. Siksi toiminnan kehittämiselle on järjestetty aikaa. 

Omistajanvaihdosfoorumissa Nydahlilta pyydettiin neuvoja yrityskaupan myyjä- ja ostajaosapuolelle. Myyjää hän muistutti realistisesta hinnan määrittelystä sekä henkilöstön huomioimisesta prosessissa. Työntekijöiden tärkeyttä ei pidä unohtaa. 

Hän muistutti myös siitä, että ostaja katsoo aina historiaa.

– Miten kolme viimeistä vuotta on mennyt? Jos yritys on tuottanut, Finnvera ja pankit tulevat mukaan kyllä. Jos yrittäjä lähtee Thaimaaseen talvella ja pitää pitkät kesälomat kesälomat pitenevät, se alkaa näkyä liikevaihdossa. Jos ei tee investointeja, uusi omistaja joutuu maksamaan ne ja se näkyy ostohinnassa. Kaiken pitäisi olla tiptop, Nydahl sanoo.

Omistajanvaihdosfoorumi on Suomen Yrittäjien hallinnoiman omistajanvaihdoshankeen ohjausryhmä. Sen jäseniä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Finnvera, Business Finland, Finnvera, Deloitte, Nordea, Danske Bank, Suomen Yrityskaupat, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt, Suomen Yrityskummit, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan-Lahden Teknillinen Yliopisto. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau aloittaa lakon postissa tällä tietoa maanantaina. Osapuolet eivät usko, että sopua saadaan aikaan, sillä neuvottelut ovat niin solmussa.

Lakko vaikuttaa kirjeiden, aikakauslehtien ja mainosten jakeluun. Posti kertoo, että kirjeiden lähetyksiin tulee viikkojen viiveitä, paketeissakin vähintään päivien.

Elvari Korujen yrittäjä Sanna Leinoselle viikkojen lähetysongelmat tarkoittavat kaaosta.

– Nettikaupan tilaukset alkavat nousta juuri marraskuun puolivälistä kohti joulua 15-20-kertaisiksi. Nettikaupasta tulee 30-40 prosenttia vuoden liikevaihdosta. Kun yksi myyntikanava menee kiinni, menetykset voivat olla jopa 10 000 euron luokkaa, Leinonen kertoo.

– Kyllä sitä miettii, että mitä voi tehdä, mutta ei voi tehdä mitään, hän miettii.

Leinonen on ollut yrittäjänä yhdeksän vuotta. Sinä aikana postilakko on osunut kohdalle 3-4 kertaa. Joka kerta se aiheuttaa yrittäjälle kylmiä väreitä.

– Kirjepostille ei Suomessa ole oikein toista vaihtoehtoa. Jälleenmyyjien paketit toimitan Matkahuollolla, mutta kuluttajien kirjepostissa kustannukset nousevat liian korkeiksi, Leinonen sanoo.

Lakkoihin ei yleensä voi varautua, sillä tieto niistä tulee viime hetkillä. Jos lakko venyy pitkäksi, Leinonen saattaa ottaa käyttöön takavuosien varasuunnitelman.

– Minulla on 80 jälleenmyyjää. Joskus takavuosina mietin, että voisin sopia heidän kanssaan, että myyntipisteet toimisivat noutopisteinä, jolloin voisin toimittaa tilaukset suurempina paketteina vaihtoehtoisten kuljetuspalveluiden kautta, Leinonen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yhä useammalla yrittäjällä on kokemusta huijausyrityksistä, joista osa tulee puhelinsoiton muodossa. Voit lukea täältä, miten asiantuntija opastaa torjumaan huijauksia. 

– Olen ollut perustamassa useita firmoja. On vakiokuvio, että jostain yrityspalveluhakemistofirmasta soitetaan aina, kun kaupparekisteriin tulee ilmoitus yrityksen perustamisesta. Silloin haaskalinnut soittavat, sarjayrittäjäksi itseään tituleeraava Tuomas kertoo Yrittäjäsanomille. Hän haluaa esittäytyä pelkällä etunimellä, koska ei halua yrityshakemistopalveluiden silmätikuksi.

Tuomaksen mukaan moni hakemistopalvelusta soittava esittäytyy asiallisesti ja kertoo, mitä on myymässä.

– Sitten on niitä, jotka lähtevät siitä, että olemme jo aikaisemmin keskustelleet ja nyt he vain tarkistelevat osoitetietojani. Niissä tilanteissa pitää olla todella skarppina, viheltää peli poikki heti ja sanoa, ettei ole tilaamassa mitään.

Osa soittajista pyrkii Tuomaksen mukaan käyttämään hyväksi langan toisessa päässä olevan yrittäjän tietämättömyyttä.

– Nämä soittajat toivovat, että toisessa päässä olisi liian hyväuskoinen yrittäjä.

Tuomaksella on kokemusta useista hakemistopalveluiden myyntisoitoista. Viimeksi hän vastasi soittoon, joka tuli palvelusta nimeltä Yritysnumerotiedot.fi.

– Soittaja mainitsi palvelun nimen, mutta ei yrityksen nimeä. Hän avasi pelin aivan kun olisimme olleet puheissa aikaisemmin sanoen, että teillä on päättymässä sopimus, eiköhän jatketa sitä, Tuomas kuvailee.

– Kun sanoin, että en ole koskaan tilannut mitään enkä tilaa, soittaja mumisi jotain ja sulki puhelun. Hän ei selkeästi osannut odottaa tällaista vastausta.

Taannoin Tuomakselle soitettiin Suomen 118 -nimisestä palvelusta.

– Soittaja suhtautui alentuvasti kun sanoin, että en osta mitään maksullisia palveluita. Hän totesi siihen, että ei kukaan ilmaiseksi pidä yrityksen yhteystietoja netissä. Ihan kuin olisi jokaiselle yritykselle välttämätöntä maksaa yhteystietopalvelusta.

Tuomas ihmettelee, miksei vastaavien palveluiden toimintaan puututa.

– Tuntuu järjenvastaiselle, että tällainen voi olla laillista. Ihmisten höynäyttäminen sotii ainakin omaa oikeustajuani vastaan.

Tuomaksen vinkit: Tee näin kun epämääräinen myyjä soittaa

1. Aina kun joku myy jotain puhelimessa, pyydä lähettämään tarjous sähköpostiin. Silloin jää jotain mustaa valkoiselle ja helppoheikit putoavat pois pelistä. Ei tule tilanneeksi vahingossa mitään.

2. Älä koskaan tilaa puhelimessa mitään palvelua. Yrittäjän on helppo vedota siihen, että hän haluaa tehdä päätökset tietoperusteisesti. Asiallinen myyjä ymmärtää sen.

3. Älä vastaa puhelimessa esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin "kyllä". Varsinkin ulkomaiset toimijat peukaloivat vastauksia puhelinnauhoitteisiin. Ohita kysymys sanomalla, ettet ole tilannut palvelua.

4. Kysy ensimmäiseksi, mistä yrityksestä soitto tulee. 

Lataa tästä opas, joka neuvoo miten torjut huijaukset!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tietoturva- ja tietosuojaratkaisuihin erikoistuneen D-Fence Oy:n teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista PK-yrityksistä kertoo kartoittaneensa käytössään ja hallussaan olevat henkilörekisterit ja yhteystietolistat. Kuitenkin vain noin puolet kyselyyn osallistuneista yrityksistä kertoo osaavansa huolehtia rekistereistään ja lähes 90 prosenttia vastanneista myös tiedostaa, että heillä on tietosuojassaan joitain puutteita.

Tutkimuksen toteutti Katrium OÜ ja siihen vastasi 200 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Yleisen tietosuojauudistuksen tarkoitus on muun muassa varmistaa, että ihmisten henkilötiedot pysyvät tallessa ja niitä käsitellään asiaankuuluvalla tavalla. GDPR-sääntely edellyttää, että henkilötietoja käsittelevä yritys pystyy osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetuksen sääntelyä.

D-Fencen teettämien haastattelujen mukaan henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki vaikuttaa useiden pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten näkökulmasta edelleen monimutkaiselta ja puutteita esiintyy erityisesti tietovirtakuvauksissa, joita tulee laatia jokaisesta rekisteristä erikseen.

Yritykset ymmärtävät, että henkilötietojen käsittelyä koskeva dokumentointi ja sisäinen ohjeistus on tärkeätä varmistaa, mutta keinot sen toteuttamiseksi ovat edelleen epäselviä. Vain puolet haastatteluun osallistuneista yrityksistä kertoi järjestäneensä henkilöstölleen tietosuojakoulutuksen.

– Yritysten pitää pystyä käytännössä osoittamaan, että oikeasti noudattavat tietosuojalakeja – pelkkä ilmoitus kotisivulla ei riitä. Tämä tapahtuu laatimalla tietosuojasta selkeät sisäiset omavalvontasuunnitelmat ja raportoimalla tietotilinpäätökset säännöllisesti. Erityisesti PK-yrityksille tulee usein yllätyksenä erityisesti se, että erilaisia rekistereitä on niin useita sähköisestä asiakas- tai henkilöstörekisteristä verkkovierailijalistaan ja fyysiseen käyntikorttikokoelmaan, kertoo D-Fencen perustaja Juha Oravala.

Hän muistuttaa, että henkilötietojen päätyminen vääriin käsiin voi tuhota sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

Jo 400 miljoonan euron edestä sakkoja EU:ssa

Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä on tehnyt selosteen tietojenkäsittelytoimistaan ja 81 prosenttia on kartoittanut kaikki henkilörekisterinsä. 75 prosenttia kuitenkin kertoo, että rekistereihin ei ole tehty tietovirtakuvauksia.

– Henkilötiedot ovat maksuväline, joten niistä tulee pitää huolta samalla tavalla kuin rahasta. Identiteettivarkaudet ovat jatkuva riesa ja jopa roskikseen heitetty vanha lasku voi sisältää tietoja, joita joku voi halutessaan käyttää hyväksi. Tietovuotoja havaitaan jatkuvasti ja viranomaiset myös puuttuvat niihin hanakasti. EU:ssa on viime vuoden toukokuusta lähtien määrätty yli 400 miljoonan edestä GDPR-sakkoja ja lienee vain ajan kysymys, milloin Suomessa lätkäistään ensimmäiset suuret sakot tietosuojan laiminlyönnistä, Oravala sanoo.

Vaikka henkilötietojen ja -rekisterien dokumentaatio on helppo hankkia ulkoistettuna, helposti ylläpidettävänä palveluna, ei se kuitenkaan poista tärkeintä, eli yrityksen oman osaamisen tarvetta ja huolellisuutta.

– Huolellisesti tehty ja säilytetty tietosuojadokumentaatio on helppo kääntää myös PK-yrityksen kilpailueduksi. Julkisissa ja yksityisissäkin kilpailutuksissa kysytään yhä useammin palveluntarjoajan tietosuojavalmiuksia. Luottamus on yritysten arvokkain omaisuus, Oravala muistuttaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Pieksämäkeläinen perheyhtiö Moilas-Leipomo on solminut sopimuksen Euroopan merkittävän pakasteruokia valmistavan yrityksen Nomad Foodsin kanssa. Iso-Britanniassa pääkonttoriaan pitävä jätti on valinnut Moilas Oy:n gluteenittomien pizzapohjiensa toimittajaksi. Moilas leipoo jatkossa kolme miljoonaa pizzapohjaa jättiyhtiölle vuodessa.

– Tämä tuplaa meidän pizzatuotannon. Se on Suomessa valmistetulle elintarvikkeelle merkittävä saavutus. Suunnitelmia valikoiman kasvattamiseksi on jo vireillä, kaupallinen johtaja Marko Hammar sanoo.

Yhteistyö avaa Moilaselle ovia kansainvälisille markkinoille ja vahvistaa jalansijaa. Nomad Foods on markkinajohtajan asemassa pakaste-elintarvikkeiden valmistajana Hammarin mukaan esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Espanjassa ja Ranskassa.

Pitkä työ palkittiin

Moilas on tehnyt pitkäjänteistä työtä kansainvälistymisen eteen jo 10 vuotta. Ensimmäisiä kokeiluja on tehty jo sitäkin aikaisemmin. Nyt 17 miljoonan euron liikevaihdosta hieman yli puolet tulee viennistä, ja sitä on 16 maahan. Yhteistyö Nomad Foodsin kanssa tulee heilauttamaan osuutta merkittävästi.

Moilas perustettiin vuonna 1955, ja siitä lähtien yritys on myynyt ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Gluteeniton leivonta sai alkunsa vuonna 1985.

Perustaja Juha ”Jussi” Moilanen oli ulkomailla messuilla ja gaala-illallisella hän istui rouvan vieressä, joka ei syönyt leipää. Leipuria kiinnosti miksi ei. Nainen kertoi sairastavansa keliakiaa, eli ohutsuolen nukkakatoa, jota voi pitää aisoissa vain gluteenittomalla ruokavaliolla.

– Jussi ei osannut edes lausua keliakia-sanaa, mutta se jäi hakkaamaan hänen päähänsä. Hän selvitti asiaa lisää, sillä hänen mielestään kaikilla täytyy olla oikeus leipään, Hammar kertoo.

Pian Moilanen alkoikin valmistaa gluteenittomia leipiä ja se antoi yritykselle erikoisosaajan aseman sekä avasi ovia pääkaupunkiseudun kauppoihin myös perinteisemmille tuotteille. Kansainvälisillä messuilla ja Suomen ulkopuolisille markkinoilla ruisleipä ja karjalanpiirakat eivät tahtoneet kiinnostaa, mutta gluteenittomia leipiä kyseltiin kyllä.

– Aikoinaan gluteenittomia tuotteita oli mahdollista valmistaa vain pakasteina. Sen ansiosta leipä säilyi 12-14 kuukautta ilman säilöntä- ja lisäaineita. Pakastelogistiikan ansiosta Eurooppa oli yhtä lähellä kuin naapurikunta, Hammar sanoo.

Erityisruokavaliot yleistyvät

35-vuotta sitten keksitty idea on kantanut pieksämäkeläisyritystä, ja nyt gluteenittomilla tuotteilla on hurja kysyntä. Hammarin mukaan keliakian diagnosointi on nopeutunut ja erikoisruokavaliot kasvava markkina.

– Vuonna 1985 markkinatutkimuksen mukaan keliakiaa sairasti 0,15 prosenttia ihmisistä, nykytiedon mukaan kaksi prosenttia. Se määrä ei muutu, mutta yliherkkyydet yleistyvät. Kaksi vuotta sitten Euroopassa oli 11 miljoonaa keliakiadiagnoosia, 90 miljoonaa vehnäyliherkkyydestä kärsivää ja 170 miljoonaa vältteli vehnää. Kuluttajat ovat vauraampia kuin ennen, tiedostavia ja rohkenevat vaatia tuotteita tarpeisiinsa, Hammar pohtii.

Free From – tuotteiden markkina on kasvanut jo 10 vuotta, eikä trendille näy loppua. Moilanen tunnetaan Euroopassa b-to-b-markkinassa jo hyvin.

Ratkaisuja, ei ongelmia

Nomad Foodsin kanssa sopimusta edelsi kahden vuoden työ koe-erineen ja testitoimituksineen. Hammar muistuttaa kansainvälistymistä suunnittelevia pitkäjänteisen työn merkityksestä.

– Virheitä pitää sietää. Suomalaiset tekevät myös usein tuotteen valmiiksi ja myynti ja markkinointi jää loppuun. Tuotteen täytyy toki olla hyvä, mutta asiakkaan voittamiseen ja hurmaamiseen täytyy nähdä vaivaa. Saksalainen elintarvikeketju Edeka ei tarvitse meitä, joten meidän täytyy voittaa luottamus ja tarjota heille jotain ratkaisua heidän ongelmaansa, Hammar sanoo.

– Jos asiakas kysyy, voiko lasten pizzapakkaukseen saada Mikki-hiiren kuvan, ainoa oikea vastaus on: katsotaan, miten ja kuinka nopeasti se onnistuisi. Meidän tehtävä on tarjota ratkaisuja, ei ongelmia heille, Hammar jatkaa.

Kansainvälistyvällä yrityksellä täytyy olla myös taustat kunnossa. Esimerkiksi auditointi, tilaus-toimitus-rytmi ja logistiikka täytyy toimia.

– Vientimyyjä ei tee vientiyhtiötä, Hammar kiteyttää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

K-Citymarket Järvenpää on voittanut IGD Awardsin Store of the Year 2019 -palkinnon. Kansainvälinen tunnustus on alalla hyvin arvostettu ja ensimmäinen voitto Pohjoismaihin.

– Olen ylpeä saavutuksestamme! Se on kaupan koko henkilökunnan ansiota. Se, että tällainen koko maailman mittakaavalla pieni kauppa pienestä Järvenpään kaupungista, pienestä syrjäisestä maasta menestyy kansainvälisessä maailman parhaiden kilpailussa, on aivan huippujuttu, iloitsee K-Citymarket Järvenpään kauppias Markku Hautala.

Järvenpään Cittari oli ainoa finalisti Pohjoismaista. Muut finalistit olivat USA:sta, Iso-Britanniasta, Brasiliasta, Irlannista ja Sveitsistä.

– Olemme käyttäneet kaupan kehittämiseen runsaasti aikaa ja voimavaroja ja suhtaudumme kaikkeen tekemäämme pienintäkin yksityiskohtaa myöten intohimoisesti, Markku Hautala kertoo.

Maankuulua sushia

K-Citymarket Järvenpää tunnetaan erityisesti sushibuffetistaan. Ostajat tulevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, mutta kaukaisin on kauppias Hautalan mukaan matkustanut Oulusta.

– Hän halusi tulla päivää ennen matkalle lähtöään tänne. Olemme myös vieneet sushia Imatralle asti ja Turusta on tultu käymään, Markku Hautala kertoi taannoin yrittäjät.fi:n haastattelussa.

Joskus viikonloppuisin sushipisteeseen voi olla lähes sadan metrin jono ulos parkkipaikalle saakka.

Kaupasta myydään viikoittain kymmeniätuhansia sushipaloja ja se on yksi Euroopan suurimmista yksittäisistä sushin myyjistä, jollei peräti suurin.

Sushiriisi tuodaan Japanista. Sushikeittiön oheen on rakennettu riisivarasto, jossa voi säilyttää 17 000 kiloa riisiä optimaalisissa olosuhteissa. Sushikeittiössä ja -buffetissa on noin 15 työntekijää.

Kaupassa myös gourmet-ravintola

Hautala on luonut muitakin innovaatioita supermarketinsa sisälle. Sushibuffetin jälkeen hän keksi hedelmämehupisteen, jossa asiakkaat voivat itse puristaa tuoremehun. Sekin onnistui. Niin myös juomaosasto, josta Hautala on tehnyt "miesten karkkikaupan".

Mielenkiintoinen oivallus on ollut perustaa Citymarketin yhteyteen gourmet-tasoinen ruokaravintola. Hautala pyörittää sitä yhdessä palkitun huippukokin Matti Jämsenin kanssa. Ravintolan hinnat pystytään pitämään edullisina muun muassa siksi, että raaka-aineet tulevat saman katon alta.

Markku Hautala on lanseerannut kaupassaan myös oman jäätelön, oman lihaleikkaamon ja viinidelin. 

Bisneskirjojen ahmija

Kauppias Markku Hautala ei usko onneen. Hän on ollut aina kova oppimaan uutta. Työhuoneessa on kymmeniä bisneskirjoja, joista mies on ammentanut oppia. Häneltä on pyydetty itseltään jo kahta kirjaa, mutta mies ei ole vielä suostunut.

– Kaupan jatkuva kehitystyö on minulle hyvin tärkeää. Haluan oppia uutta, ylittää itseni ja yllättää positiivisesti asiakkaani. Meillä Järvenpäässä on koko ajan käynnissä monta uuden asian kokeilua ja uudistusprojektia, ja pitkä lista ideoita odottaa lisäksi toteuttamistaan. Ensi keväänä aiomme muun muassa tehdä uudistuksia maito-osastollamme, Markku Hautala jatkaa.

Mikä IGD?

Palkinnon myöntänyt IGD on brittiläinen kaupan alan tutkimusorganisaatio, mikä vierailee vuosittain noin 1000 kaupassa ympäri maailmaa. Organisaatio tekee osasta vierailukaupoista kauppakierrosraportin, jossa arvioidaan kauppa.

IGD järjestää vuosittain Lontoossa kansainvälisen IGD Awards -kilpailun, jossa palkitaan vuoden parhaat ruokakaupat eri kategorioissa. K-Citymarket Järvenpää oli ehdolla vuoden parhaaksi ruokakaupaksi, jota monet pitävät kilpailun pääkategoriana.

Jari Lammassaari

Pauli Reinikainen

toimitus(at)yrittajat.fi

Vuoden 2013 alussa Jarmo Hautamäen elämässä kaiken piti olla kohdillaan. Kaksi lapsista oli jo muuttanut pois kotoa, vaimolla oli työnsä ja Jarmo oli juuri hankkinut toimitilat Palkintotehtaalleen.

– En ollut oikein ikinä sairastellut enkä tarvinnut edes aspirinia, Pirkkalassa asuva mies kertoo.

Viidenkymmenen vuoden rajapyykin lähestyessä hän päätti kuitenkin hakeutua terveystarkastukseen.

Vastaanottovirkailija hieman nikotteli, että mitä ihmettä, terve mies, mutta Hautamäki sai kuitenkin toivomansa vastaanottoajan.

Selvisi, että Hautamäen eturauhasen PSA-arvot olivat koholla. Melko pian jouduttiin ottamaan koepala – ja kirje toi Hautamäelle huonot uutiset.

– Minulla todettiin eturauhassyöpä.

Diagnoosin seurauksena Hautamäkeä alettiin valmistella leikkausta varten. Tilanne vaikutti olevan hallinnassa muuten, mutta aktiivisen verenluovuttajan hemoglobiini oli alkanut laskea rajusti.

Hautamäki ei unohda sitä elokuista päivää, jolloin hän oli yltä päältä hiessä omalla pihalla ruohoa leikatessaan.

– Kesken kaiken tuli puhelu lääkäriltä, joka kysyi, miten menee. Sen päälle lääkäri ilmoitti, että minulla on aika pitkälle edennyt verisyöpä ja minun pitää mennä sairaalaan seuraavana aamuna.

Shokki vei muistin

Tieto leukemiasta vaikutti Hautamäkeen paljon syvemmin aiempi eturauhassyöpädiagnoosi. Kun vaimo tuli illalla töistä kotiin, Jarmo istui sängynlaidalla. Normaalisti puhelias mies itki. Sanoja ei meinannut tulla lainkaan.

– En muista sitä iltaa enkä seuraavaa yötä, tämä kaikki on vaimoni kertomaa.

Seuraavana päivänä hänen mieleensä tuli eturauhassyöpä: miten tulossa olevan leikkauksen kanssa edettäisiin? Nyt kun syöpiä olikin kaksi?

Yksinyrittäjänä Hautamäen oli alettava informoida asiakkaita muuttuneesta tilanteesta.

Sairaalassa sytostaattihoito aloitettiin saman tien.

Jälkeenpäin Hautamäki on miettinyt, että se, kuinka vähän hänellä oli tietoa esimerkiksi hoitojen sivuvaikutuksesta, saattoi olla osin armollistakin. Myös sairaalajakson pituus oli potilaalle alkuun arvoitus.

– Lopulta kävi niin, että pääsin puolen vuoden aikana kotiin vain kolmena viikonloppuna. Osaston ulkopuolella olisi ollut liikaa pöpöjä silloiselle vastustuskyvylleni.

Raskas aika söi säästöt

Hyvinä päivinä Hautamäki pystyi hoitamaan muun muassa kultalevyihin nimilaattoja valmistavan ja muuta palkitsemiseen liittyvään toimintaa harjoittavan Palkintotehtaan asioita.

Asiakkaiden puheluihin vastaaminen toimi tärkeänä linkkinä arkeen.

– Sairaalassa halusin ehdottomasti käyttää omia vaatteitani. Halusin, että sen kaiken keskellä minulla oli edes jotain omaa.

Aika osastolla mateli. Koska eturauhasleikkausta ei voitu toteuttaa leukemiahoitojen ja Hautamäen huonon kunnon vuoksi, eturauhasen toiminta lamautettiin hormonipistoksella.

Hormonimyräkässä hän ei ollut tunnistaa itseään.

– Masennus ja ahdistus oli jotain käsittämätöntä.

Sosiaalityöntekijöitä puuttui yrittäjiin liittyvää tietoa

Hänellä ei olisi ollut voimia esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvien hakemusten tekemiseen omin päin.

– Lomakkeet vaikuttivat niin vaikeaselkoisilta, että en olisi edes osannut täyttää niitä ilman sosiaalityöntekijöiden apua.

Yrittäjille kuuluvat edut olivat sosiaalityöntekijöillekin epäselviä.

– Monien kanssa keskustelut jäivät lyhyiksi, kun he saivat kuulla, että olen yksinyrittäjä, jolla ei ole yksityisiä terveysvakuutuksia.

Pienyrittäjänä Hautamäki oli maksanut itselleen pienintä mahdollista eläkemaksua. Hänen sairauspäivärahansa määräytyi tuon YEL-maksun perusteella.

– Kun siitä parikymppisestä piti maksaa verot, voi sanoa, että kyse oli armopaloista. Enemmän olisin varmaan saanut, jos olisin mennyt kadunkulmaan kerjäämään, Hautamäki tuhahtaa.

Hoitaakseen yrityksensä vuokra- ja muut menot, Hautamäki möi henkilökohtaiset osakkeensa.

– Todella paljon helpompaa olisi ollut, jos olisin ollut palkkatyössä. Eihän silloin ole väliä, onko poissa päivän vai kuukauden – palkka juoksee joka tapauksessa.

Leukemian jälkeen piti hoitaa toinen syöpä

Hautamäelle kaavailtiin kantasolusiirtoa, ja hänen poikansa olisi ollut valmis auttamaan isäänsä.

Lopulta sytostaattihoitojen todettiin purreen.

– Iso apu oli kaikkiaan 156 verenluovuttajan verivalmisteista, jotka sain sairaalajaksoni aikana.

Paluu sairaalan ulkopuoliseen elämään alkoi downshiftaus-tyylisesti.

– Jotkut asiakkaani olivat siirtyneet toisille toimijoille, mutta onneksi osa tuli takaisin, Hautamäki kertoo.

Kun hänen toipumisensa oli edennyt riittävän pitkälle, tuli leukemian vuoksi siirretyn eturauhasleikkauksen vuoro.

Monta tuntia kestäneestä leikkauksesta toipuminen ja vielä kerran vuorossa ollut hormonihoito veivät jälleen aikaa. Ja hormonit sekoittivat taas päätä.

Toiset haluavat unohtaa, toiset auttaa

Koska Jarmo Hautamäki sai arvokasta vertaistukea siinä vaiheessa, kun sairaalan seinät meinasivat kaatua päälle, hän halusi toimia itse samoin.

– Menin pian paranemiseni jälkeen koulutuksiin ja minusta tuli vertaistukihenkilö.

Joillekin potilastovereille käy päinvastoin: toivuttuaan nämä eivät ehkä edes halua kuulla sanaa syöpä.

– Juttelin jo sairaalassa monien potilastoverien ja hoitajien kanssa siitä, miten eri tavoin syöpään suhtaudutaan parantumisen jälkeen. Hoitajien mukaan vain hyvin harvat tulevat käymään osastolla myöhemmin, ehkä korkeintaan tuovat suklaarasian jouluna.

Vertaistukihenkilöä kuunnellaan tarkasti. Monet eturauhaspotilaat huojentuvat kuullessaan siitä, että millaisessa tunneryöpyssä toiset saman kokeneet ovat olleet.

– Voi olla, että tunteista puhuminen on jäänyt vähemmälle, koska eturauhassyöpä on miehinen vaiva. Hormonipiikit pistävät kuitenkin miehetkin itkemään.

Jarmo Hautamäen mukaan viimeinen asia, mistä syöpäpotilaiden pitäisi joutua kantamaan huolta, on syyllisyys.

– Moni kokee olevansa erityisen hankala potilas, vaikka tosiasiassa huono kunto ja hoitojen sivuvaikutukset saavat kaikki potilaat taantumaan välillä ihan lapsiksi, omista syövistään toipunut mies sanoo.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Kokemusasiantuntijana ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilönä toimiva Hautamäki puhuu Suomen Syöpäpotilaiden tilaisuudessa 13.11.2019 teemanaan Kun yrittäjä sairastuu. Tilaisuus on osa Minä, syöpä ja työ -hankkeen teemasarjaa, jonka tapahtumat järjestetään Suomen Syöpäpotilaat ry:n tiloissa (Malminkaari 5B, Helsinki). Teemasarjan aikana käsitellään sairastumisen jälkeisen työelämän kysymyksiä monesta näkökulmasta. Illat aloitetaan alustuksilla, joiden jälkeen avataan keskustelu päivän teeman ympärillä. Mukaan saa tulla myös vain kuuntelemaan, tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Klo 17-18.30 järjestettävään tapahtumaan voi osallistua myös videopuhelun välityksellä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen edeltävään päivään mennessä työelämäkoordinaattorille osoitteeseen tai 045-1046509.

Postilakko on aloittanut melkoisen kuhinan verkkokauppaa tekevien yrittäjien keskuudessa. Tällä tietoa kirjepostin kulku voi tyssätä kokonaan, mutta pakettiliikenteen pitäisi pyöriä normaalisti.

Oululainen suomalaista designia myyvä Kure -myymälä kertoo sosiaalisen median kanavissa laittavansa oman kirjepostituksensa jäihin kokonaan lakon ajaksi.

– Postilta tuli ilmoitus, että kirjeiden toimitus voi mennä jopa ensi vuoden puolelle. Esimerkiksi koruja lähetetään normaalisti paljon kirjeinä, mutta emme halua, että asiakas joutuu odottelemaan, jos on tilannut tuotteen vaikka lahjaksi, Hannu Laukkanen Kuresta kertoo.

Kure veloittaa kirjeiden postituksista normaalisti 2,60 euroa ja paketeista 5,90 euroa. Nyt se laskee hintaa 1,40 euroa pakettien hinnasta.

– Tämä on välimallin ratkaisu. Tulemme vähän vastaan, jotta pienissä lähetyksissä ei tarvitse maksaa täyttä hintaa. Samalla varmistetaan, että toimitukset saadaan varmasti perille, Laukkanen sanoo.

Facebookin erilaisissa yrittäjäryhmissä yrittäjät kertovat, mitä erilaisia ratkaisuja postilakko on heidän kohdallaan vaatinut. Moni turvautuu Matkahuollon tai muiden kuljetuspalveluiden palveluihin.

Laukkanen ei vielä tiedä, miten lakko tulee taloudellisesti Kureen vaikuttamaan. Jos lakko on täyspitkä, kirjelähetyksiä ei saada pyörimään. Voi olla, että se vaikuttaa kauppaan, kun asiakas ei saa lähetyksiä kirjeen hinnalla.

– Mutta täytyy sanoa, että vaikka tämä on meille kehno tilanne, ymmärrämme Postin työntekijöitä hyvin. Postilla kuulostaa olevan ainakin uutisointien perusteella varaa kaikenlaiseen muuhun kuin työntekijöiden kohtuullisiin palkkoihin. Me ajattelemme, että työntekijät ovat avain menestyksessä. Olemme aina reiluuden puolella ja sitä mieltä, että tehdystä työstä täytyy saada inhimillinen palkka, Laukkanen sanoo.

Luovia ratkaisuja

Suomen Yrittäjien keskusjärjestökään ei säästy postilakon vaikutuksilta. Pikkujoulukaudella sekä syyskokouksissa yritykset yleensä palkitsevat yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä Suomen Yrittäjien ansiomerkeillä. Niiden toimituksien kuumin sesonki on nyt.

Palkitsemistuotteista vastaava Päivi Korhonen on järjestellyt lähetyksiä vaihtoehtoisin tavoin postilakon takia.

– Aluejärjestöjen toimitusjohtajia oli Helsingissä tapaamisessa. Vein heidän kokoukseensa pari kassillista tuotteita, jotta alueen yrittäjät voivat hakea ansiomerkit sitten heidän aluejärjestöjensä tiloista.

Korhonen on tehnyt salapoliisin työtä ja käynyt läpi kalentereita ja neuvotteluhuoneiden varauksia sekä selvittänyt, ketä keskusjärjestön toimistolle on tulossa kylään.

– Toivoisin, että Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Savosta jollakin olisi asiaa Helsinkiin, Korhonen vinkkaa.

Vastaavia toimia on tarvittu ennenkin.

–Edellisen postilakon aikaan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen vei ansiomerkkejä Etelä-Pohjanmaalle ja sopi luovutuksen tienristeykseen, Korhonen muistelee.

Joulusesonki on kriittistä aikaa monelle yrittäjälle. Esimerkiksi Elvari Korut -yrityksen Sanna Leinonenpelkää menettävänsä jopa 10 000 euron myynnit postilakon takia.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jari Sillanpään yritys Bridgehead Productions Ltd Oy on toimittanut kaupparekisteriin torstaina 7.11. yrityksensä tuoreimman tilikauden (1.7.2018 - 30.6.2019) tilinpäätöksen. Sen mukaan Bridgehead Productionsin liikevaihto putosi 437 160 euroon ja liiketulos 125 889 euroon.

Yrityksen liikevaihto edellisellä tilikaudella oli reilut 1,3 miljoonaa ja liiketulos 583 000 euroa.

Vakavarainen yhtiö

Jari Sillanpää ryvettyi viime vuonna huumekohuissa ja osa keikoista peruttiin. Fanit eivät kuitenkaan ole hyljänneet Sillanpäätä. Laulaja on paraikaa kiertueella ja esiintyi esimerkiksi reilu viikko sitten loppuunmyydyssä Helsingin Musiikkitalossa yli 1300 ihmiselle.

Jari Sillanpään yhtiö Bridgehead Productions on vakavarainen yhtiö. Sillä on rakennuksia, maata ja muuta kiinteää omaisuutta 2,2 miljoonan euron arvosta. Osakkeita ja osuuksia yhtiö omistaa noin 2,8 miljoonalla ja saamisia sillä on reilun 250 000 euron edestä.

Lainoja Sillanpään yhtiöllä on yhteensä 1 055 000 euroa. Niistä pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta on reilun 0,8 miljoonan euron edestä ja lyhytaikaisia velkoja reilut 0,2 miljoonaa euroa.

Henkilökohtaiset tulot 165 142

Jari Sillanpään henkilökohtaiset tulot olivat viime vuonna 165 142 euroa, josta ansiotuloja oli 120 492 euroa ja pääomatuloja 44 650 euroa. Vuonna 2017 hän tienasi 283 627 euroa, josta pääomatuloa oli 48 379 euroa.

Mikä AAA-listaus?

Yrittajat.fi julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot. Listauksessa ovat mukana viime viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 37 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Moni pienyrittäjä kärsii päivittäin digiongelmista, jotka olisi korjattavissa nopeasti ja melko vähäisellä rahallisella panostuksella.

– Suurimmat ongelmat pienyrittäjillä liittyvät ajankäyttöön. Ajankäyttöongelmat puolestaan ovat usein seurausta it-ongelmista, Turkulaisen Sata IT:n ict-ratkaisumyyjä Jarno Kiiski tietää. Sata IT kuuluu Data Group -ketjuun.

Kiiski on lähes päivittäin tekemisissä yrittäjien arkipäiväisten tietotekniikkaan liittyvien pulmien kanssa. Seuraavassa hän listaa niistä yleisimmät.

Verkkoyhteysongelmat

Ongelma 1: Yrityksen nettiyhteys luodaan kännykän kautta, kun langatonta reititintä ei ole hankittu.

– Kännykkää ei ole luotu jatkuvaan verkkoyhteyden jakamiseen, sillä yhteys kuormittaa jopa viisinkertaisesti kännykän prosessoria ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa laitteen akun pullistumisen. Yksinkertaisesti se ei ole järkevää, Kiiski sanoo.

Ratkaisu: Mobiilireitittimen hankkiminen

–Se ei maksa montaa kymmentä euroa. Reititin lisää työtehoa eikä aiheuta katkoksia tai hidastelua nettiyhteyteen.

Ongelma 2: Vääräntyyppiset kännykkäliittymät

Yrittäjällä saattaa olla vuosikausia sitten hankittu liittymä, johon ei kuulu esimerkiksi rajatonta datakäyttöä.

– On myös liittymiä, joissa netin käyttö hidastuu tietyn datakäyttömäärän tultua täyteen. Tällöin yhteysnopeus saattaa laskea 3G-yhteyden tasolle. Tämä puolestaan laskee työtehoa, Jarno Kiiski sanoo.

Ratkaisu: Soitto operaattorille ja uuden liittymän tilaaminen.

Sähköpostiongelmat

Ongelma: Sähköpostipalvelimen väärät asetukset, sähköpostit eivät tule perille.

– Voi olla esimerkiksi tilanne, että tietokone on vaihtunut ja sama sähköpostiohjelma ei ole enää kyseisessä laitteessa käytössä.

Ratkaisu: Helpoin ratkaisu on usein selainpohjaisen sähköpostin käyttäminen.

Tiedonsiirto-ongelmat

Ongelma: Laite on vaihtunut uuteen ja ongelmana on siirtää tiedostot vanhasta laitteesta uuteen.

– Vanhalla kannettavalla voi olla dataa seitsemän vuoden edestä. Varmuuskopioinnista ei ole läheskään aina huolehdittu, Jarno Kiiski harmittelee.

Ratkaisu: Ennen kuin laite vaihdetaan, tiedostoista pitäisi ottaa varmuuskopio esimerkiksi siirtämällä tiedot pilvipalveluun. Pilvipalveluja ovat muun muassa Google Drive, Microsoft Onedrive ja Dropbox.

Laiteongelmat

Ongelma: Kannettavan tietokoneen puutteellinen takuu ja huoltotuki.

– Etenkin yksinyrittäjät saattavat ostaa tietokoneensa kuluttajille tarkoitetuista myymälöistä, joissa ei kerrota yrittäjälle tarpeellisista takuu- ja tukiasioista. Laitteista saattaa puuttua esimerkiksi on site -takuu eli korjaus paikan päällä. Jos yrittäjä ostaa markettikoneen ja laite menee rikki, huolto voi kestää yli kaksi viikkoa. Yrityskoneen huolto onnistuu usein seuraavana päivänä.

Ratkaisu: Laitteen osto kauppiaalta, joka myy yrityskäyttöön tarkoitettuja laitteita.

Tulostusongelmat

Ongelma: Kirjoituspäiden tukkeutuminen.

– Tulostinongelmat ovat erittäin yleisiä. Yksi yleisimmistä ongelmista paperitukosten lisäksi on kirjoituspäiden tukkeutuminen. Markkinoilla on muutamia laitteistovalmistajia, joiden laite hajoaa., jos siinä käytetään muuta kuin valmistajan omaa mustetta. Tarvikemusteet ovat halvempia, mutta ne voivat viedä laitteen takuun.

Ratkaisu: Selvitä valmistajalta, mitä mustetta tulostimessa saa käyttää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

Tänään 11.11. kaupat markkinoivat rajoitettuja tuotteita Single’s Day -kampanjoilla. Kiinasta länsimaihin rantautunut tarjouspäivä haastaa Black Fridayn ja Cyber Mondayn sekä polkaisee käyntiin joulumarkkinat toden teolla. Erityisesti verkkokaupat ovat tarttuneet kampanjaan.

Samana päivänä alkaa Postin työntekijöiden lakko.

– Tämä on maksimaalisen huono aika verkkokauppiaan näkökulmasta. Viikonlopun aikana oli huomattava myyntidroppi ja viime viikon myynti oli pettymys, kertoo Kiinassa ja Mäntsälässä verkkokauppaa pyörittävän E-ville.comin kauppias Ville Majanen.

Majanen aloitti yrityksen toiminnan niin, että Hongkongissa opiskelijavaihdossa ja työharjoittelussa asuessaan hän alkoi ostaa nettikameroita ja myydä niitä Suomeen vuonna 2006. Nyt liikevaihtoa on yli seitsemän miljoonaa ja kauppa työllistää 32 henkilöä.

Postin lakko osuu verkkokauppiaaseen tuntuvasti. Posti on ilmoittanut, että kirjepostin kanssa tulee olemaan hankaluuksia jopa ensi vuoden puolelle saakka, mutta pakettitoimitukset pyörivät lähes normaalisti.

Monet yrittäjät ovat siirtyneet käyttämään Matkahuoltoa ja muita kuljetuspalveluita. Se kuitenkin nostaa kuljetuskustannuksia, sillä paketti on aina kalliimpi kuin kirje. Yrittäjälle tärkeintä ovat kuitenkin toimitusvarmuus ja asiakaskokemus.

– Mäntsälästä lähtee kirjepostina noin 20 prosenttia tilauksista, mutta Kiinasta tulee enemmän. Alle kolmen sentin paksuiseen kirjeeseen mahtuu muistikortteja, suojakuoria ja -kalvoja sekä kaapeleita ja piuhoja, Majanen kertoo.

Luuloja ja huolia 

Pahinta postilakossa ja sen uutisoinnin vaikutuksissa on kuitenkin Majasen mukaan kuluttajien huoli.

– Asiakkaat luulevat, että verkkokaupoista ei voi tilata tuotteita ja he pelkäävät tukilakkoja. Huolta on enemmän kuin käytännön ongelmia, mutta tämä vaatii kauppiailta valmistautumista, Majanen sanoo.

E-Villessä on päivitetty tietoa ja lisätty huomiolause verkkosivuille, Majanen aikoo kirjoittaa blogikirjoituksen ja yrityksen sisällä on käyty keskusteluita asiakaspalvelun kanssa toimintaohjeista.

– Lisäkustannusten ja myynninmenetysten kanssa puhutaan kymmenistä tuhansista. Meillä on Black Fridayn osalta tulossa suoramarkkinointia. Mietimme juuri, tuliko painettua 20 000 katalogia turhaan, Majanen kertoo.

Katse eteenpäin

Majanen on kuitenkin optimisti ja toivoo, että Posti ja sen työntekijät löytävät ratkaisun kiistaansa, vaikka tilanne vaikuttaa hankalalta.

Myyjä ja yrittäjä ei voi muuta kuin katsoa tulevaisuuteen. Majasen mukaan yritys kehittää omaa toimintaa, lisää tuotteita myyntiin ja satsaa laadunvalvontaan.

– Onneksi meillä on myös Kiinan hankintapalveluita ja tukkumyyntitoimintaa yrityksille b-to-b-liiketoimintana Suomeen ja Ruotsiin. Emme seiso yhden jalan varassa, Majanen miettii.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Asiaa pohtii parhaillaan halituksen asettama työryhmä, ja tuloksia odotetaan keväällä.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni toteaa, että on keskeistä pyrkiä vähentämään paikallisen sopimisen kieltoja.

– Kyllä minä ajattelen, että se on se tie, jolla paikallisen sopimista edistetään, että paikallisen sopimisen kieltoja pystytään vähentämään. Se on nyt siellä kolmikantaisessa työryhmässä. Odotetaan sieltä tuloksia ja kevään kehysriihessä niistä pitää pystyä tekemään päätöksiä, Kulmuni sanoo Demokraatin haastattelussa.

Noin 50 kieltoa

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, ns. järjestäytymättömiä yrityksiä koskevia paikallisen sopimisen kieltoja on yhteensä noin 50. Kieltoja on työsopimus-, vuosiloma-, työaika- ja opintovapaalaeissa.

Työnantajaliittoihin kuulumaton yritys ei voi sopia esimerkiksi työajan joustoista. Monissa yrityksissä olisi tarve sopia pidemmistä työpäivistä sesonkiaikana ja vastaavasti lyhyemmistä päivistä hiljaisempina aikoina.

Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut paikallisen sopimisen kieltojen poistamista. Paikallisen sopimisen kiellot koskevat nyt käytännössä suurinta osaa työnantajayrityksistä.

Järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia työnantajayrityksiä on noin 50 000. Järjestäytyneitä yrityksiä on noin 20 000.

Työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella on noin 20 000 työnantajayritystä.

 toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 204 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

JHL:n tukilakko sulkee tavaraliikenteen ratapihat 19. marraskuuta. Junien kunnossapito on lakossa 20. marraskuuta valtakunnallisesti. Lakko koskee kaikkia VR-yhtymän rautatielogistiikan toimintoja.

Myös ilmailualan IAU kertoo Taloussanomien jutussa, ettei se osallistu postin käsittelyyn lentoasemilla ennen marraskuun 24. päivää. Merimies-Unioni on ilmoittanut tukevansa Postin työntekijöitä, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki. Ääritapauksessa Suomen lipun alla olevat alukset alkavat pysähtyä maan satamiin, mikä tarkoittaisi käytännössä ulkomaankaupan pysähtymistä.

Kuljetusliitot ry:n jäsenet, kuten Rautatiealan Unioni RAU ja Kuljetusalan ammattiliitto AKT ovat myös ilmoittaneet olevansa lakkovalmiudessa.

– Lakon laajentuminen vaikeuttaa entistä useamman yrityksen ja heidän asiakkaidensa toimintaa. Kun ensivaiheessa haitat kohdistuivat ennen kaikkea nettikauppaa käyviin pk-yrityksille, laajeneva lakko koskee lähes kaikkia pk-yrityksiä. Pahimmassa tapauksessa meidän ulkomaankauppa seisahtuisi suurelta osin. Lisäksi erityisesti pk-yrityksille työtaistelu voisi aiheuttaa mainehaittaa, joka voi heikentää pk-yritysten kansainvälistymistä, SY:n ekonomisti Petri Malinen kertoo lakkojen vaikutuksista.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jaakko Marinin mukaan hänen on edelleen vaikea saada ihmiset ymmärtämään, mitä hän tekee työkseen. Marin palkittiin vuoden yksinyrittäjänä Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Lahdessa aikaisemmin tänä syksynä.

– Olen palvelujohtamisen konsultti ja valmentaja. Palvelullistaminen muuttaa koko ajan elämäämme ja toimintaamme, paitsi kuluttajien, myös teollisuuden eri sektorien. Esimerkiksi autoilu on muuttumassa niin, että yhä harvempi jatkossa omistaa auton vaan se tulee meille palveluna. Se on yksi esimerkki palvelullistamisesta. Siihen suuntaan maailma on koko ajan menossa, mutta tätä ei tunnuta vielä ymmärtävän Suomessa niin hyvin kuin pitäisi.

Hyviä esimerkkejä suomalaisista palvelullistamisen onnistujista ovat Marinin mukaan muun muassa Kone ja Wolt.

Marin on alallaan kysytty konsultti. Hän on päihittänyt tarjouskilpailuissa useaan otteeseen isoja palvelujohtamiseen erikoistuneita konsulttitoimistoja.

Yksinyrittäjyys on ollut Marinille strateginen valinta alusta alkaen.

– Valintaani tosin koetellaan koko ajan. Tulee paljon pyyntöjä, että pääsisikö minulle töihin. Siinä on kaksi ongelmaa. En voi ottaa kokemattomia konsultteja, koska asiakkaat ovat Suomen suurimpia yrityksiä. Toisaalta kokeneet konsultit ovat enimmäkseen töissä kansainvälisissä konsulttijäteissä, eivätkä ihan helposti ole sieltä lähdössä pienempään yritykseen.

– Tykkään työskennellä yksin enkä pidä esimiestyöstä. Haluan keskittyä 100-prosenttisesti substanssiin. Yllätys on ollut se, miksi kaikki on onnistunut niin hyvin, hän jatkaa.

Marin pitää vahvuutenaan monipuolista koulutustaustaa.

– Olen lukenut tietojenkäsittelytieteitä pääaineena ja kauppatieteitä sivuaineena. On paljon it-asiantuntijoita ja kauppatieteen maistereita, mutta vähän sellaisia, jotka ymmärtävät kumpaakin.

Marin kertoo podcast-jaksossa, ettei käytä rahaa markkinointiin, ei juurikaan näy sosiaalisen median kanavissa eikä kirjoita blogia.

– En tarvitse edes toimistoa. Minulla ei käytännössä ole kiinteitä kustannuksia. Käyn asiakkaiden luona ja välillä teen töitä kotona.

Työpäivänsä palkittu yrittäjä pitää enintään kahdeksan tunnin pituisena.

– En ole koskaan ymmärtänyt, että ihmiset kehuvat 16-tuntisilla työpäivillä. Minun mielestäni se on typerää.

Kuuntele koko jakso Supla-palvelusta. Yrittäjän Podcastin aikaisempiin jaksoihin pääset käsiksi myös täältä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudalla on melkoiset juhlaviikot meneillään. Lokakuussa hänet palkittiin Vuoden yksinyrittäjänä, ja nyt tuli myös kutsu itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnaan.

– Tosi jees juttu, kerrankos sitä Linnan juhliin mennään, iloitsee Saukko-Rauta. 

– On tullut paljon onnitteluita ja kukkia palkinnosta. Missä vaan olen näyttäytynyt niin kovasti tullaan onnittelemaan. Ja nyt sitten vielä Linnan juhlat! Tämä on varsinainen turbosyksy, Linda Saukko-Rauta naurahtaa.

 – Hienoa, että tällä tavalla oma työni saa tunnustusta. On myös mahtavaa päästä juhlimaan itsenäisyyttä.

– Samalla olen tietenkin myös suuren yksinyrittäjien joukon edustajana, Saukko-Rauta toteaa.

Kutsu Linnaan on ensimmäinen. Vuosien varrella Linda on seurannut juhlia televisiosta.

– Odotan sitä, että pääsee näkemään sisältä päin Linnan juhlien meininkiä, onhan se valtakunnan ylin itsenäisyyspäivän juhla.

Juhlapukukin on jo hankittuna:

– Sen tekee toinen naisyrittäjä täältä Jyväskylästä, Iina Naumanen Ateljé Iinasta, Linda paljastaa.

Hän on myös sopinut jo ennakkoon, että tapaa Linnassa toisen Vuoden yksinyrittäjän, it-alan konsultti Jaakko Marinin.

– Puhuttiin Jaakon kanssa, että yritetään mennä samaan aikaan sisään Linnaan, Linda Saukko-Rauta kertoo.

Palkinto tuonut lisää töitä

Linda Saukko-Rauta on otettu Vuoden yksinyrittäjän palkinnosta:

– Todella hieno homma, että meitä yksinyrittäjiä palkittiin – sitä tuli moni jo silloin yrittäjägaalassa sanomaan. Ja että luovan alan yksinyrittäjä ja naisyrittäjä. En ole ollut aiemmin missään ”kabinettilistauksissa”, Linda Saukko-Rauta sanoo.

Hän on jo entuudestaan tunnettu livekuvittaja, mutta palkinto on tuonut hänelle lisää töitä ja tilauksia:

– Itse asiassa minulle tuli jo palkintogaalassa tilaus yhdeltä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajalta.

Linda Saukko Rauta kutsuu itseään digiajan Kylli-tädiksi. Hän tekee piirrosvideoita, strategiakuvituksia ja livekuvituksia eli piirtää ja tallentaa tapahtumia kuviksi iPadillä. Kuvitus voidaan heijastaa yleisön nähtäväksi reaaliaikaisesti.

”Saan edustaa suomalaista nuorta yrittäjyyttä”

Vuosittain Linnan juhlissa nähdään tunnettuja yrittäjiä sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön maakuntamatkoillaan tapaamia yrittäjiä.

Perinteisesti Linnaan ovat saaneet kutsun kaikki valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajat. Kutsun on saanut myös Vuoden nuori yrittäjä, ravintoloitsija Jarna Kaplas.

– Tosi ihanalta tuntuu, että saan edustaa suomalaista nuorta yrittäjyyttä ja onhan se tietysti henkilökohtaisesti myös hieno juttu, Kaplas kertoo.

Hänen juhlapukunsa tekee kaksi pian valmistuvaa nuorta suunnittelijaa, Henna Hiltunen ja Taru Rinne.

– Halusin nimenomaan nuoret suunnittelijat. He tekevät parhaillaan koepukua. Puvussa on klassisia piirteitä ja tämän ajan trendejä. Olen antanut suunnittelijoille aika vapaat kädet, taiteilijanvapauden, Jarna Kaplas kuvailee.

Kaplaksen Morton-kesäravintolat ovat nyt kiinni ja talven aikana hän suunnittelee uutta. Nämä modernit konttiravintolat ovat tällä hetkellä Kuopiossa, Varkaudessa, Jyväskylässä, Pieksämäellä ja Äänekoskella. Ainakin viimeksi mainittu muuttaa muualle, mutta Kaplas ei vielä paljasta minne.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Raadit aloittavat toimintansa marraskuussa 2019 ja kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi raadeille voidaan lähettää kyselyitä ja ehdotuksia kommentoitavaksi.

Raadit pidetään noin 1 – 1,5 tunnin Skype-kokouksina, ja niissä käsitellään tulorekisterin ajankohtaisia asioita sekä raatien jäsenten ehdottamia aiheita. Raatien jäsenille voidaan lähettää myös erilaisia kyselyitä ja kommentoitavia materiaaleja. Kyselyitä tulee kaikille raadeille vähintään kaksi vuoden aikana, ja niihin vastaaminen vie noin 10 - 30 minuuttia.

Ohjelmistotalojen raatiin valitaan enintään 20 ohjelmistotaloa. Tilitoimistojen raatiin valitaan enintään 100 tilitoimistoa. Muille ilmoittajille suunnattuun raatiin valitaan enintään 100 ilmoittajaa. Raateihin valitaan edustajia eri ilmoituskanavat ja ilmoitustarpeet huomioiden. Toimintakausi tullee olemaan kaksi vuotta Verohallinnon tilitoimistojen asiakasraadin tapaan.

Näihin asiakasraateihin voi ilmoittautua 22.11. saakka. Linkki ilmoittautumiseen löytyy tämän sivuston kautta.  

Tulorekisteri on myös käynnistämässä asiakastyytyväisyyskyselyitä. Asiakasraadeille suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset viitoittavat osaltaan myös sen määrittelyä, millä tasolla asiakastyytyväisyyden tulisi tulorekisterissä olla. Asiakasraatilaiset pääsevät näin osallistumaan tulorekisterin laatutason määrittämiseen.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kujala valittiin Suomen Uusyrityskeskukset ry:n (SUK) hallituksen puheenjohtajaksi keskiviikkoiltana.

– Uusyrityskeskukset ovat hyvä malli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, jolla syntyy merkittäviä tuloksia. Haluamme olla osaltamme vaikuttamassa siihen, että tällä työllä on vahva tuki ja hyvät resurssit, sanoo Anssi Kujala.

SUK:n tehtävänä on edistää kestävän ja kannattavan yritystoiminnan syntymistä Suomeen. Se toimii yhteistyö- ja palvelujärjestönä 30:lle eri puolella Suomea toimivalle Uusyrityskeskukselle.

Lisäksi yhdistyksessä on jäseninä kymmeniä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan järjestöjä sekä yrityksiä. Tänä vuonna Uusyrityskeskukset ovat palvelleet jo yli 12 000 yrittäjyyttä harkitsevaa. Uusia yrityksiä on syntynyt vajaat 6000. Uusyrityskeskusten palvelu on puolueetonta ja maksutonta.  

Jatkuvaa panostusta laatuun

SUK:n hallituksen puheenjohtajan Anssi Kujalan mukaan on tärkeää antaa tunnustusta 30 vuoden aikana tehdylle laadukkaalle neuvontatyölle: jokainen yrittäjyyttä pohtiva ansaitsee osaavan, yrittäjän parasta ajattelevan neuvonnan.

– Tämä työ vaatii kuitenkin jatkuvaa panostamista laatuun ja rahoituksen varmistamiseen. Meidän pitää vahvistaa verkostoja, jotta mukana olisivat mahdollisimman kattavasti kunnat, yritykset, yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoelämän toimijat. Uskon, että Suomessa riittää tahoja, jotka haluavat varmistaa pienille yrityksille hyvän alun, toteaa Anssi Kujala.

toimitus(at)yrittajat.fi

Tulorekisteri tuli käyttöön vuoden 2019 alusta. Monen mielestä järjestelmä tuli käyttöön keskeneräisenä ja se aiheutti lisätyötä ja -kuluja niin yrittäjille kuin tilitoimistoillekin. Käyttäjät kokivat, että järjestelmä ei taipunut reaalielämän palkanmaksuun.

Lue juttu alkuvuodelta tulorekisterikäyttäjien ahdingosta.

– Järjestelmä otettiin keskeneräisenä käyttöön ja siinä on edelleen teknisiä vikoja. Eniten työtä on teettänyt vuoden aikana se, että syötetyt palkkatiedot jäävät käsittelytilaan. Henkilökohtaisesti pisin aika on ollut kaksi viikkoa ennen kuin aineisto on kuitattu rekisteröidyksi, Tilit Tasan -tilitoimiston yrittäjä Johanna Rahkala kertoo.

Toinen suuri ongelma on ollut tietojen poistaminen. Joskus tiedot ovat menneet järjestelmään kahteen kertaan, mutta poistaminen ei näy esimerkiksi OmaVerossa tai vakuutusyhtiölle.

– Viranomainen ei voi tuplatietoa poistaa ja meillä ei enää näy poistettavaa tietoa. Sitten yrittäjän työnantajamaksut, TyEL-maksut ja muut näkyvät liian suurilla summilla.

Järjestelmän kyttäämiseen ja varmisteluun menee tilitoimistolta paljon työaikaa. Sitä ei kehtaa yrittäjäasiakkailta laskuttaa, koska yrittäjän vika toimimaton järjestelmä ei ole. Rahkala on ottanut aiheutuneet lisätyöt omaksi tappiokseen.

– Ennen tulorekisterin tuloa sitä markkinoitiin helpottavana elementtinä, joka helpottaa arkea. Sitä taustaa vasten lisätyön laskuttaminen on vaikeaa. Onko myöskään oikein, että viranomainen lanseeraa toimimattoman järjestelmän ja sen kustannukset valuvat pienyrityksiin? Mielestäni ei ole, Rahkala sanoo.

Myöhästymisistä sakkoa vasta vuoden kuluttua

Tulorekisterin ensimmäinen vuosi on ollut kaikille harjoittelua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2020 alusta olisi voitu määrätä sanktio niille, jotka eivät toimita tietoja ajallaan ja oikein.

Suomen Yrittäjät esitti lainvalmistelun aikana, että myöhästymismaksun määräämättä jättämiselle tulisi säätää vuoden jatkoaika, sillä nykytila huomioon ottaen myöhästymismaksun määrääminen ensi vuoden alusta olisi kohtuutonta. 

– Yrittäjien viesti on kuultu, sillä hallitus esittää sanktioimattoman ajan jatkamista vuodella, Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki kiittää.

Tulorekisterin toiminnan peruslähtökohta on, että rekisteri sisältää varsin kattavasti oikeasisältöiset ja ajantasaiset tiedot. 

– Tätä tavoitetta tukee se, että ilmoittajia kannustetaan korjaamaan virheelliset tiedot ilman sanktion uhkaa, Kurki sanoo. 

Luvassa parannuksia lakiin

Teknisiä vikoja voi korjata, mutta ongelmia ovat aiheuttaneet myös lain puitteissa määrätyt rajat, kuten viiden päivän ilmoitusvelvollisuus. Se käsittää jokaisen matkalaskun, rekisteröidyn yhdistyksen kilpailupalkinnon ja palkkaennakon.

Tähän on tulossa helpotusta. Hallituksen tuore esitys sisältää tulorekisteriin muutosehdotuksia, jotka Rahkala toivottaa tervetulleiksi lämpimästi. Näitä ovat erityisesti palkkaennakoiden, kustannusten korvausten ja luontoisetujen ilmoittamiseen liittyvät uudistukset.

– Palkkatietojen ilmoittaminen kerran kuussa helpottaisi todella paljon. Minulla on asiakkaina paljon pienyrittäjiä, jotka nostavat palkkaa monta kertaa kuussa sitä mukaa, kun raha tulee sisään. Kerran kuussa ilmoitusvelvollisuus laskisi palkkahallinnon kustannuksia ja vähentäisi tilitoimiston työtakkaa. Meidän ei enää tarvitsisi kysellä jopa viikoittain yrittäjältä, onko hän nostanut palkkaa tai onko tullut matkalaskuja, Rahkala sanoo.

Suomen Yrittäjät kiittelee, että työnantajayritysten tarpeet hallinnollisen taakan rajoittamiseksi ja toisaalta tiedon käyttäjien tiedon reaaliaikaisuuteen liittyvät tarpeet on otettu huomioon esityksessä varsin tasapainoisesti ja onnistuneesti.

Rahkala on samoilla linjoilla ja hänestä suunta on nyt oikea. Hän ymmärtää reaaliaikaisuuden tarpeen, mitä varten tulorekisteri on alun perin kehitetty. Vuosi-ilmoittamiseen nähden reaaliaikaisuus on parannus.

– Täytyy miettiä, mitä hyötyä kokonaisuuden kannalta on siinä, että jokainen risaus täytyy ilmoittaa viidessä päivässä. Kuka sitä tietoa hyödyntää? Kelalla on suurin tarve reaaliaikaiselle tiedolle ja sieltä kyselyitä tulee, jos kaikkea tietoa ei ole syöttänyt kerralla.

– Mielestäni ideaali tilanne olisi, että kuukauden päätteeksi ilmoitettaisiin kerralla poissaolot, palkat, verovapaat ja veronalaiset tulot. Sitten olisi kuukausi paketissa, Rahkala jatkaa.

Yhdistyksillekin helpotusta

Hallituksen lakimuutos helpottaa myös rekisteröityjen yhdistysten tilannetta. Tulorekisterin alkuperäinen tiukka ilmoitusvelvollisuus poistuu. Ehdotuksen mukaan sivullisten tiedonantopiiristä vapautettaisiin enintään 100 euron suuruiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot. Tämä helpottaa kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan hallinnollista taakkaa.

– Se, että pieniä kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa, auttaa paljon. Olen kuullut yhdistyksiltä, että vapaaehtoisia toimijoita on vaikea löytää, jos ilmoitusvelvollisuus on niin tiukka. Ulkoistamiseen yhdistyksillä on harvoin varaa, Rahkala toteaa.

Näin hallitus esittää tulorekisterilakia muutettavan  

Tulorekisteriin talletettavien tietojen antamiselle säädettyjä määräaikoja pidennettäisiin luontoisetujen, palkkaennakoiden, verovapaiden kustannusten korvausten ja rekisteröidyn yhdistyksen maksamien enintään 200 euron määräisten kertasuoritusten osalta.

Myöhästymismaksun määräämiselle säädettyä siirtymäaikaa pidennettäisiin vuodella siten, että myöhästymismaksua määrättäisiin pääsääntöisesti vasta 1. tammikuuta 2021 tai sen jälkeen maksettuja suorituksia koskevan ilmoituksen myöhästymisen perusteella. 

Verotusmenettelystä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sivullisen tiedonantovelvollisuuden piiristä vapautettaisiin enintään 100 euron suuruiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot. 

Tuloverolakia muutettaisiin siten, että työnantajalta saatu luontoisetu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jonka aikana se on saatu vallintaan tai seuraavan vuoden tuloksi, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Kiinteistönhaltijan järjestämä malli tulisi säilyttää jätelaissa. Tietoomme on kantautunut huolestuttava viesti siitä, että ympäristöministeriö esittää kiinteistön haltijan järjestämän jätekuljetusmallin poistamista jätelaista, todetaan järjestöjen torstaina julkistamassa tiedotteessa.

Useassa alueemme kunnassa on käytössä kiinteistön haltijan malli, jota ollaan nyt esitetty lakkautettavaksi. Emme pidä järkevänä, että alueemme asioista päätetään Helsingissä sivuuttaen ne hyvät kokemukset ja tulokset, joita kunnissamme on jätehuollon osalta saavutettu”, Pohjanmaan yrittäjäjärjestöt toteavat.

Kunnilla on 1970-luvulta alkaen ollut mahdollisuus järjestää kuntalaisten jätteiden kuljetus joko kunnan tai asukkaan järjestämänä. Jätelakityöryhmän syyskuun 2019 alussa julkaistussa mietinnössä ehdotetaan nykytilaan merkittävää muutosta.

Ehdotuksen mukaan edellä kuvatusta kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin. Kaikkien muiden jätteiden paitsi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus olisi kunnan järjestämisvastuulla.  

Suomen Yrittäjät vastustaa jätelain muuttamista näin. Myös työ- ja elinkeinoministeriö otti työryhmässä kantaa molempien kuljetustapojen säilyttämisen puolesta.

Isot firmat jyräisivät pienet jäteyritykset  

Jos ehdotus menisi läpi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että alueen jätteenkuljetuspalvelun tarjoavat voisi valita vain julkisella kilpailutuksella.  

– Kokemuksesta tiedetään, että liian usein kilpailutuksen voittaa kansallinen tai kansainvälinen iso toimija. Muilla yrityksillä ei enää kilpailutuksen jälkeen ole oikeutta sopia asiakkaidensa kanssa kuljetuspalvelusta, vaikka osapuolet näin haluaisivatkin, toteaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.  

Hän kertoo, että esimerkiksi lietteiden kuljetuksessa Etelä-Pohjanmaalla toimi ennen kilpailutusta noin 70 alueellista yritystä, nykyään enää kolme. Samoin kävi Pirkanmaalla: aikaisemman 60 yrityksen toiminta on jakaantunut enää muutamalle toimijalle.

– Lisää esimerkkejä löytyy ympäri Suomea. Yritysten arvo on romahtanut, niitä on jouduttu lopettamaan ja samalla menetetty työpaikkoja, Tiina Toivonen sanoo.

Käytännössä ministeriön asettama työryhmä siis ehdottaa, että kunnallista päätöksentekoa kavennetaan. Yli puolessa Suomen kunnista on sekajätteen keräämisessä käytössä kiinteistönhaltijan malli, jossa asukkaat saavat valita, kuka heidän jätteensä kuljettaa. Pakkausten ja lietteen kuljettajasta asukkaat voivat päättää vielä tätäkin useammassa kunnassa.

– Haluaako eduskunta todella antaa alueille sellaisen viestin, että Helsingissä osataan päättää asukkaiden jätehuollosta paremmin kuin paikan päällä kunnissa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kysyy.

Lue Tiina Toivosen blogi aiheestatäältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi