Kuopion Yrittäjät valitsi Juha Jylhäsalmen helmikuussa Vuoden Yksinyrittäjäksi.

– Hieno tunnustus. Minähän lähdin puoliväkisin yrittäjäksi, kun olin työttömänä. Perustin toiminimen vuonna 2006, Juha Jylhäsalmi kertoo.

Parilla hänen kaverillaan oli ympäristöalan firmoja ja Jylhäsalmi alkoi tehdä myyntihommia niille. Ympäristöalan koulutusta hänellä ei ollut, mutta myynti- ja markkinointitöitä hän oli tehnyt aiemmin.

Juha Jylhäsalmi perusti vuonna 2004 ensimmäisen stand up -klubin Kuopioon. Vuonna 2007 harrastus alkoi viedä miestä vakavammin, kun hän alkoi pyörittää ravintola Intron komediaklubia säännöllisesti.  

Vuonna 2008 hän järjesti ensimmäisen Komediafestivaalin.

– Se on Suomen suurin pieni tapahtuma. Meillä on 17 klubia ja 40 esiintyjää. Lippuja on myynnissä 4500 kappaletta ja yhdeksänä vuonna liput on myyty loppuun, Jylhäsalmi kertoo.

Eturivin standup-koomikot tulevat mielellään festivaaliin Kuopioon. Festivaali järjestetään lähekkäin olevissa ravintoloissa keskustassa.

Esiintyjäkaartissa ovat olleet muun muassa Sami Hedberg, Ilari Johansson, Niko Kivelä, Jaakko Saariluoma, André Wickström, Ali Jahangiri ja Heli Sutela.

– Nämä ovat sopivan kokoisia standuppeja, ravintolaesitykseen mahtuu 200–300 henkeä, Jylhäsalmi toteaa.

– On minulle ehdotettu Kuopio-halliakin, mutta ainakaan toistaiseksi sellainen ei ole suunnitelmissa. Olen halunnut pitää tämän ravintolafestarina.

Kesän 2019 Komediafestivaali meni hyvin. Festivaalilla on 40 kumppaniyritystä, niihin menee tuhat lippua.

Hyväntekeväisyysklubeja ensi kesänä

Ensi kesän festivaalin yhteyteen on yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitteilla hyväntekeväisyysklubeja. Niiden tuotto menee Hope ry:n kautta vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille vaate- ja tavaralahjoituksiin sekä lapsille ja nuorille harrastustukeen ja vapaa-ajan elämyksiin.

Millainen stand up -komiikka uppoaa parhaiten suomalaisiin?

– Kauhean vaikeaa sanoa… Ehkä jos vertaa ulkomaihin, niin kyllä suomalainen tykkää tutusta ja turvallisesta komiikasta. Esimerkiksi USA:ssa stan upissa on enemmän politiikkaa ja se on tylympää, Jylhäsalmi kuvailee.

Komediafestivaali työllistää Juha Jylhäsalmea ympäri vuoden, sen lisäksi hän on muutenkin tekemisissä stand upin kanssa. Hän esimerkiksi järjesti koomikko Niko Kivelälle kiertueen, jossa oli viime heinä-elokuussa esityksiä 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Stand up -hommien lisäksi Jylhäsalmi myy esiintyjiä ja tekee mainosvideoprojekteja, sekä juontokeikkoja.

Onko hän harkinnut stand up -koomikoiden manageriksi ryhtymistä?

– Olen harkinnut, pari esiintyjää on kysynytkin. Eihän sitä koskaan tiedä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 102 yritystä.

Mukana on myös tänä syksynä Vain Elämää -ohjelmassa esiintyneen VilleGallen yritys Ville Galle OY, jonka liikevaihto Asiakastiedon mukaan on 377 000 euroa ja liikevoitto 254 000 euroa. 

Kirjailija Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja Oy:n liikevaihto oli 679 000 euroa ja liikevoitto 346 000 euroa. 

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Metsä Mannerheimintielle keskelle Helsinkiä. Liikeidea kuulostaa hieman älyvapaalta ensikuulemalla, mutta Carita Peltosella on ollut ennenkin rohkeutta lähteä toteuttamaan isoja ideoitaan.

Loka- marraskuun vaihteessa Peltosen elämyksellinen Metsä/Skogen -liiketila siis avasi ovensa tavoitteenaan antaa turisteille ja kaupunkilaisille pieni pala metsää sekä mahdollisuuden rauhoittua.

Suuri visio vaati sen, että Peltonen kävi läpi työuupumuksen, johon hän törmäsi keväällä 2018.

– Liikennevaloissa en muistanut, minne olin menossa. Koko ajan oli vellova ja oksettava olo. Maanantaisin olin väsynyt, kun en viikonloppuisinkaan saanut nukuttua, Peltonen kertoo.

Yrittäjäksi laman aikaan

Peltonen on koulutukseltaan kenkäsuunnittelija sekä suorittanut lukuisia myynnin ja markkinoinnin koulutuksia. Myynti on hänelle rakkauslaji. Yrittäjänä kokemus on tullut liikelahjojen ja työvaatteiden markkinoinnista.

Ensimmäinen oma yritys oli Vision Design Clothing, joka vuonna 2004 myytiin Lindströmille, mutta Peltonen jatkoi töitä johtajasopimuksella vuoteen 2008.

Sitten, laman aikaan, Peltonen perusti Touch Pointin yhdessä Outi Luukon kanssa, joka markkinoi ja kehitti ekologisia brändituotteita, kuten liikelahjoja ja työvaatteita. Esimerkiksi Hesburger tilasi kierrätetyistä pulloista valmistettuja työvaatteita ja terassikalusteita.

– Oli turhauttavaa, kun yritykset puhuivat yhtä ja tekivät toista. Halusimme haastaa johtoa. Olen perustanut molemmat yritykseni laman aikaan, eikä jonoa todellakaan ollut jonoksi ovella, Peltonen kertoo.

Vuonna 2018 Touch Pointiin lähti mukaan myös sijoitusyhtiö Taaleritehdas.

Uupumus ja identiteettikriisi

Työuupumus tuli Peltosellekin hieman yllätyksenä. Hän oli yrittäjä, kyllähän hän jaksaisi. Ei olisi muita vaihtoehtoja.

Kuoret pysyivät kunnossa, kunnes tunteiden patoon tuli pieni vuoto. Sitten murtui koko pato.

– Koin, että olin vetänyt kivirekeä pitkään ja tehnyt paljon. Onnistuin piilottamaan pahan oloni henkilökunnalta pitkään, Peltonen kertoo.

Kun työuupumus pysäytti, metsästä tuli turvapaikka, kun ei halunnut kohdata ketään. Koira pakotti kuitenkin ulos.

Peltonen istui metsässä kivellä, kuunteli lintuja, makasi mättäällä ja jos kukaan ei nähnyt, saattoi halata puutakin. Hän hurahti myös valokuvaukseen.

– Metsässä istuessani mietin, että nyt en ole bisnesnainen enkä yrittäjä. Mikä oikein olen? Miten olin näin heikko? Sitten tajusin, että en ollut taistellut enää itselleni merkityksellisten asioiden puolesta.

Palveluita metsästä

Vuosi sitten ruskan aikaan alkoi hahmottua myös Metsä /Skogen-liikkeen konsepti.

– Samaa ajanhallinnan kakofoniaa muutkin kokevat. Päätin pakata metsän ja viedä sen kaupunkiin, Peltonen kertoo.

Metsä/Skogen on myymälä mutta myös baari, josta saa shampanjaa ja sieniruokia sekä jalkakylpyjä. Kaikki myytävät tuotteet ja palvelut liittyvät jollain tavalla metsään ja hyvinvointiin.

Liiketilassa metsää pääsee kokemaan esimerkiksi ääni- ja tuoksumaailman sekä visuaalisen taiteen ja designin kautta.

Elämää kivijalkaliikkeisiin

Metsä/Skogen on Peltoselle valtava investointi. Hän on ollut vuoden ilman palkkaa ja laittanut kaiken likoon.

– Myin hevosenikin tämän takia. Ratsastus oli rakas harrastukseni 30 vuotta, mutta viime aikoina minulla oli koko ajan hevosesta huono omatunto. Oli myös karsittava jotain, jotta en hajota itseäni joka suuntaan, Peltonen kertoo.

Metsä/Skogeniin liittyy Peltosella toinenkin missio. Hän uskoo, että kaupunkien kivijaloissa pysyvät palvelut, jos niissä tarjotaan elämyksiä.

Alun perin Peltonen oli ajatellut vuokraavansa 50-neliöisen liiketilan, mutta suunnitelma paisui. 130-neliöinen metsäsimulaattori Helsingin keskustaan ei olisi järkevä investointi yksinään. Peltosen tuttavat yritysmaailmasta näkivätkin heti mahdollisuuksia laajentumiseen ulkomaille ja kotimaassa.

– Japani on ensimmäisenä listalla. Siellä Suomi on kovassa nosteessa ja sauna on mennyt jo joulupukinkin ohi. Saunoja rakennetaan jopa toimistoihin. Myös Kiinassa on meneillään tunnusteluvaihe.

Suunta on myös lentokentille ja Lappiin. Yritys tekee yhteistyötä Visit Helsingin ja hotellien kanssa. Suunnitelmissa on myös metsäretkiä ryhmissä, joilla tehdään ruokaa nuotiolla ja nukutaan laavuissa. Palvelut voivat versoa moneen suuntaan.

Pelkkä työmäärä ei uuvuta

Metsä/Skogen on vaatinut paljon työtä, pitkiä päiviä ja stressiä. Eikö uusi uupuminen pelota?

– Työuupumusta on turha pelätä etukäteen. Tässä on ollut isoja haasteita ja esteitä. Heikkona olisin jo kaatunut niihin. Olen todennut, että pelkkä työmäärä ei uuvuta ja pelkkä raha ei motivoi. Merkityksellisyys täytyy olla tekemisissäni mukana, hän sanoo.

Metsäretkistä Peltonen pitää huolen.

– Jos en jostain selviä, voin aina mennä metsään.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– On harmi, että on tullut ristikkäisiä viestejä yrittäjien verotuksesta. Korostan, ettei valmistelussa ole mitään yrittäjien verotusta kiristäviä toimia. Tällaiset väitteet ovat perättömiä. Tämä on hallitusohjelmassa sovittu, Mika Lintilä painottaa Iltalehden haastattelussa.

Valtiovarainministeri Lintilä haluaa korostaa hallituksen verolinjauksissa yleisellä tasolla ”luottamuksen positiivista kierrettä ja ennustettavaa toimintaympäristöä”.

– Ministerin viesti yrittäjille on tärkeä, sillä yritystoiminnan kannalta on keskeistä, että verotus on johdonmukaista ja ennakoitavaa, sanoo Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

– Ennakoimaton ja poukkoileva veropolitiikka luo epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön, vaikeuttaa liiketoimintaa ja investointien suunnittelua sekä työntekijän palkkaamista, muistuttaa Linna-Aro.

Lintilä toppuuttelee Iltalehden haastattelussa niitä, jotka vaativat ilmastonmuutoksen torjunnassa nopeita verouudistuksia. Hänen mukaansa monimutkaiset verokokonaisuudet pitää miettiähuolellisesti.

– Ilmastonmuutoksen pitää olla Suomelle mahdollisuus, eikä tässä pitäisi mennä negaation kautta, Lintilä huomauttaa.

Lue veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aron blogi täällä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Huijarit voivat aktivoitua erityisesti nyt postilakon aikana, kun monet yritykset ja yhteisöt lähettävät paperilaskujen sijasta sähköisiä laskuja.

Perheyritysten liiton mukaan viestien otsikkoina on ollut muun muassa ”laskutusosoitemuutos (+ eri yritysten nimiä), Phases billing invoice” sekä ”Statement”.

– It-tukemme mukaan kyseessä on ollut kenties tietojen kalasteluyritys, kertoo Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Vesikallio.

Perheyritysten liiton tiedotteessa todetaan, että ”jos olet saanut tällaisen viestin, älä missään nimessä avaa sitä tai klikkaa mahdollisia liitteitä. Jos teit niin, avasit viestin linkin ja yritit ehkä syöttää salasanasi, kannattaa vaihtaa uusi salasana mitä pikimmin.”

Tällöin kannattaa olla yhteydessä omaan tietohallinnon ylläpitäjään. 

– Selvitämme asiaa parhaillaan. Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta, sanoo Johanna Vesikallio. 

 toimitus(at)yrittajat.fi

Hallitus on antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että yrittäjät ja maatalousyrittäjät saisivat tehdä kalenterivuosina 2020–2023 käyttöön ottamiensa koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana.

Ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä autoista voisi tehdä korotetun poiston, jos verovelvollinen valitsisi autojen poistamisen elinkeinoverolain 30 §:n mukaisesti.

– Käytännössä ehdotus merkitsisi yrityksille sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon voisi poistaa nykyistä nopeammin, kun poiston enimmäismäärä kasvaisi 25 prosentista 50 prosenttiin. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta, toteaa Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

Korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä verovuonna. Esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetusta koneesta saisi tehdä korotetun poiston vuosina 2020–2023 ja vuonna 2023 käyttöönotetusta laitteesta ainoastaan vuonna 2023.

Veronhuojennus koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poistoa ei voisi tehdä käytettyinä hankittujen hyödykkeiden hankintamenoista.

– Ehdotus on kannatettava ja yritystoimintaa tukeva. Lisäksi positiivista on se, että aikaisemmin voimassa olleesta lainsäädännöstä poiketen, ehdotus on toimialaneutraali. Korotetut poistot koskisivat kaikkea yritystoimintaa, ja myös palvelualoja, Linna-Aro toteaa.

– Jotta esityksestä saataisiin vielä kattavampi, olemme esittäneet korotettujen poistojen ulottamista myös käytettyinä hankittaviin koneisiin ja laitteisiin. Tämä olisi tärkeää etenkin pk-sektorille, jossa tehdään taloudellisesti perusteltuja investointipäätöksiä myös jo toisella verovelvollisella käytössä olleen koneen tai laitteen hankinnasta, Linna-Aro jatkaa.

Korotetuista poistoista aiheutuva yhteisöveron verotuottomuutos kompensoitaisiin kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.

toimitus(at)yrittajat.fi

Taksilaki uudistui 1,5 vuotta sitten, jolloin muun muassa taksimatkan hinnoittelu vapautui. Se on aiheuttanut hämmennystä kuluttajissa ja totuttelemista myös yrittäjille.

Nyt Liikenne- ja viestintäministeriön alainen valvontaviranomainen Traficom kaavailee takseille yhtenäistä määräystä ilmoittaa hinnoittelusta asiakkaalle. Sen mukaan tavoite on parantaa matkustajien mahdollisuuksia tutustua hintatietoihin yhtenäistämällä tapaa, miten hintatiedot ilmoitetaan.

Tavoite on jalo, mutta siinä on Taksiliiton mukaan suuria ongelmia.

– On sekä kuluttajan että palveluntuottajan etu, että hinta ja hinnan määrittely on selkeä. Hinnan ilmoittaminen on yrittäjälle myös kilpailukeino. Peruskysymyksestä emme ole eri mieltä, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen teroittaa.

Yksimielisyys jää kuitenkin siihen.

Traficomin suunnittelema ratkaisu on määräys, jonka mukaan taksiyrittäjän täytyy laittaa standardimallinen tarra autoon oikealle sivulle, katolle tai muuhun näkyvään paikkaan, mistä asiakkaan on helppo se nähdä. Tarrassa olisi yhtenäiset ulkoasuvaatimukset, jotta asiakkaan olisi helpompi vertailla hintoja, kun hän tietää, missä kohdassa mikäkin tieto on ilmoitettu.

– Toive yhtenäisestä esitystavasta on tullut monesta suunnasta, muun muassa kuluttaja- ja kilpailuviranomaiselta, kertoo Traficomin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Määräys koskisi vain taksiasemalta alkavia matkoja ja muutoin ennalta tilaamattomia ja varaamatta alkavia matkoja.

Ongelmiin etsiitään ratkaisuja

Koska kuluttajat eivät ole vielä sisäistäneet taksipalvelun muutosta, moni kävelee taksijonon ensimmäiseen autoon hintaa kyselemättä.

– Kuluttajilla olisi mahdollisuus valita palvelu itselleen tärkeillä kriteereillä, joista yksi voi olla hinta. Oleellista olisi saada kuluttaja ymmärtämään, että maailma on muuttunut, Koskinen sanoo.

Määräysluonnoksessa suurin ongelma Taksiliitolle on vertailuhinta. Kuluttaja ei voi olla varma, mikä on kalliimpi ja mikä halvempi.

– Eli nyt vaadittaisiin laittamaan vertailuhinta, jota ei voi vertailla, Koskinen kiteyttää.

Sillanpään mukaan taksiyritykset ovat siirtyneet yhdistelmähinnoitteluun, jolloin kokonaishinta koostuu aloitusmaksusta sekä kilometri- ja minuuttihinnasta. Määräysesityksessä viitehinta olisi 10 kilometrin ja 15 minuutin matkalle.

– Toinen vaihtoehto olisi ollut viitehinta 10 kilometrin matkan enimmäishinnalle, mutta koska ongelmat ovat nimenomaan yhdistelmähintojen vertailussa, päädyimme tähän esitykseen. Olemme tietoisia ongelmista ja toivomme rakentavia parannusehdotuksia, Sillanpää sanoo.

Koskisen mukaan Ruotsissa vertailuhinta on määritelty olemaan matka ja aika. Suomessa vastaavaa määräystä ei ole.

– Meillä hinnoittelu voi perustua ihan mihin tahansa. Se voi olla matka, aika tai niiden moninaiset yhdistelmät, jolloin kalliimpi vertailuhinta voikin olla kuluttajalle halvempi. Se ei anna kuluttajalle mitään lisäarvoa, vaan sekoittaa entisestään, Koskinen sanoo.

– Oma mielikuvitukseni ei riitä hahmottamaan monia keinoja, mutta teoriassa yrittäjä voi veloittaa vaikka 10 euroa jokaisista liikennevaloista, joihin matkan aikana pysähdytään, Koskinen jatkaa.

Samat pelisäännöt kaikille

Traficomin määräysluonnoksessa hintavertailua ei tarvitse esittää, jos yrittäjä määrittelee hintaa jollain muulla tavalla kuin ajalla tai matkalla, eli kaikissa autoissa vertailuhintaa ei olisi. Tämä nostaa myös kysymyksiä taksiyrittäjien keskuudessa. Miksi antaa määräys osalle, mutta ei kaikille?

– Yhdet markkinat, yhdet pelisäännöt -periaate pitäisi päteä ilman muuta tässäkin. Nyt yrittäjät joutuvat kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan. Jos on tarkoitus, että toimiala toimii markkinaehtoisesti, miten on mahdollista, että toisilta vaaditaan ja toisilta ei, Koskinen kysyy.

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekinin mukaan Taksialan mahdollinen korjausliike pitää toteuttaa sellaisella sääntelyllä, että kuluttajan etua tavoiteltaessa ei tulla rajoittaneeksi kilpailua.

– Kilpailu hinnalla on nimenomaan vapautettu 1.7.2018. Uhkana on nyt, että autoilija-yrittäjälle jää epäselväksi, onko laillisempaa sitoutua vai olla sitoutumatta yhteisiin hinnoitteluperusteisiin muiden taksiautoilijoiden kanssa. Saman taksin on laillista pitää eri tilanteissa erilaista hinnoittelua. Jos autossa on tarra ikkunassa, kuinka iso virhe olisi sopiakin hinta autossa eri tavoin, Grekin Suomen Yrittäjistä kuvaa tilannetta.

Koskinen nostaa esiin myös asiakkaan mielikuvan. Jos kuluttaja ei ole taksipalveluiden ahkera käyttäjä, uusien tapojen ja tottumusten oppimiseen menee aikaa.

Jos siis kuluttaja näkee taksin ikkunassa hintailmoitustarran, syntyykö hänelle mielikuva, että hintakin on sama kuin viimeksi?

– Olemme miettineet tätä harhaanjohtavan markkinoinnin lainsäädännön näkökulmasta. Jos me olisimme tätä ehdottaneet, olisimmeko joutuneet jo linnaan, Koskinen miettii.

Sillanpää näkee asian toisin.

– En ymmärrä, miten se toisi sekavuutta asiaan. Tarkoitus on tuoda hinta esiin selkeästi riittävän aikaisin, eikä vasta siinä vaiheessa, kun asiakas istuu taksiin sisään, hän sanoo.

Lakeja vai määräyksiä?

Traficomin määräyksestä erikoisen tekee Taksiliiton mielestä myös ajoitus. Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään selvitysvaihe taksilain uudistuksesta, jonka on tarkoitus alkaa ensi vuoden alussa. Miksi Traficom sekoittaa tilannetta pari kuukautta aikaisemmin?

– Siinä yhteydessä voitaisiin tehdä hinnan määrittelyä ja hoitaa kaikki kerralla. Vertailuhinnan ydinongelma on myös siinä, että lain perusteella Traficomilla ei ole oikeutta määritellä, miten taksiyrittäjä matkansa hinnoittelee, Koskinen toteaa.

Traficomilla on lainsäädäntöön perustuvat määräyksenantovaltuutus, mutta ei valtuutta siihen, että se voisi määrätä, millä perusteella matkat hinnoitellaan. Siksi Taksiliitto pitää tärkeänä, että hinnan määrittely perustuisi lakiin.

Traficom ja poliisi ovat tehneet valvontaiskuja takseihin ja suurimpia ongelmia olivat luvanhaltijan tietojen ja kuljettajan tietojen puuttuminen näkyviltä. Laki edellyttää näiden tietojen esittämistä. Hintatiedon puuttuminen ei siis ollut suuri ongelma.

– Jos joukossa on jo sellaisia, jotka eivät halua noudattaa edes laissa olevia määräyksiä, miten sitten Traficomin virastotason määräyksiä, Koskinen kysyy.

Lausuntoja taksien hinnoitteluun liittyen kuullaan torstaina. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pääset lukemaan Yrittäjäsanomien sähköistä näköislehteä klikkaamalla tätä linkkiä.

Postilakon vuoksi Yrittäjäsanomien jakelu olisi voinut siirtyä viikkojen päähän lakon päättymisestä, koska Postin jakelukeskuksissa on suuret ruuhkat lakon vuoksi. Siksi lehteä ei nyt painettu. Yrittäjäsanomat on käsinlajiteltava lehti, mikä osaltaan pidentää jakeluaikaa.

Lehti uudistuu ensi vuonna

Vuoden 2020 alusta Yrittäjien valtakunnallinen jäsenlehti uudistuu ja muuttuu aikakauslehtimuotoon. Sanomalehtipaperille painettu jäsenlehti kun ei mene Postin automaattisista jakelukoneista läpi. Uudistustyö on parhaillaan käynnissä, ja ensimmäinen kaikille jäsenille jaettava uusi jäsenlehti saapuu tilaajille helmikuussa.

Yrittajat.fi-verkkosivusto tarjoaa nykyisin ja jatkossa kaiken tarvittavan tiedon yrittäjyydestä. Kaikille jaettava jäsenlehti puolestaan kertoo viimeisimmät uutiset ja vinkit sekä inspiroivia tarinoita yrittäjistä.

Tilattava Yrittäjä-aikakauslehti ilmestyy ensi vuonnakin kuusi kertaa. Yrittäjä keskittyy jatkossakin yrittäjätarinoihin ja ilmiöihin yrittäjyyden ympärillä sekä tulevaisuuteen, innovaatioihin ja yhteiskuntaan.

toimitus(at)yrittajat.fi

Varsinkin pitkäaikainen sairastuminen on aina yrittäjän heikko lenkki. Ongelmia tuottaa niin töiden kasaantuminen kuin se, että sairastuessa yrittäjän kassavirta saattaa tyrehtyä kokonaan.

Suomen Yrittäjien tänä syksynä teetättämän kyselytutkimuksen mukaan peräti kolme neljästä yksinyrittäjästä on tehnyt sairaana töitä. Vain joka neljäs yksinyrittäjä ilmoitti, että heillä on mahdollisuus hankkia itselleen sijainen sairastamisen ajaksi.

Anu sai vakavan hermotulehduksen

Pahimmillaan sairaana työskentely voi kostautua.

– Minä saatoin saada vakavan hermotulehduksen siksi, että palasin noroviruksen jälkeen liian aikaisin töihin, Hämeenlinnassa Raamidaamit -kehystämöä pyörittävä Anu Halmeniemi kertoo.

Hän sairastui rajuun norovirukseen tämän vuoden tammikuussa. Pian töihin palattuaan hän kaatui yht´äkkisesti sekä töissä että kotona.

Kun Halmeniemi tunsi käsivoimiensa hyytyneen ja hänen käsistään tippui maitotölkki, hän päätti varata ajan terveyskeskukseen.

– Siellä lääkäri kysyi minulta, että mitä hänen pitäisi minun mielestäni tehdä. Lopulta lääkäri totesi, että kokeile Buranaa.

Kuten suurin osa yksinyrittäjistä, Anu Halmeniemi ei ollut järjestänyt itselleen vapaaehtoista työterveyshuoltoa.

– Minulla siihen ei ollut varaa, Halmeniemi tarkentaa.

Terveyskeskuskäynnin jälkeisenä päivänä hänen oireensa pahenivat, ja Halmeniemi varasi ajan yksityislääkärille.

– Hän lähetti minut suoraan ensiapuun. Sairaalassa alakroppani halvaantui ja kädetkin toimivat enää vain hyvin heikosti.

Pyörätuolilla töihin

Sairaalalääkärit sanoivat Halmeniemelle, että hän olisi voinut saada tulehduksensa seurauksena myös neliraajahalvauksen ja joutua hengityskoneeseen. Lääkärit kuitenkin vakuuttivat, että Halmeniemen oireensa ovat lieviä – ja että hän pääsee vielä jaloilleen. Pari viikkoa kestäneen sairaalajakson aikana Halmeniemi taisteli kipua vastaan.

– Pyörryinkin pari kertaa, sillä kipu niissä kroppani osissa, joissa oli tuntoa, oli hirvittävä.

Sairaalajakson aikana yksinyrittäjällä ei ollut juuri voimavaroja yrityksensä kassavirran pohtimiseen. Hän alkoi saada Kelan sairauspäivärahaa.

Pienituloisena yksinyrittäjänä hän oli maksanut itselleen pienintä mahdollista YEL-maksua, joten myös sairauspäiväraha oli pieni.

Kun Halmeniemi pystyi liikkumaan pyörätuolin avulla, hän pääsi sairaalasta kotiin.

Pian hänelle järjestettiin sohva yrityksen takahuoneeseen.

– Annoin sohvalta käsin ohjeita minua auttamaan tulleille ystävilleni, sukulaisilleni ja entiselle harjoittelijalleni. Hän tuli vakituisesta työstään ja kolmesta lapsestaan huolimatta aina iltaisin ja viikonloppuisin hommiin. Hän olikin ainut, joka osasi tehdä päätyötäni eli kehystää, Halmeniemi kertoo.

Miksi ei kerrottu kuntoutuksesta?

Hän käy edelleen julkisen terveydenhuollon puolella kuntoutettavana.

– En ymmärrä, miksi yksikään virkailija, jonka kanssa olen puhunut tilanteestani, ei ole kertonut minulle ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta.

Pitkä sairausloma tuntuu edelleen yksinyrittäjän kukkarossa. Halmeniemi maksaa edelleen yrityksensä kulujen kattamiseksi ottamiaan pikavippejä.

– Ilman lähipiirini apua olisin varmasti tehnyt konkurssin, Raamidaamien luotsi sanoo.

Leila Itkonen

leila.itkonen(at)yrittajat.fi

FAKTA: Kun yrittäjä sairastuu

• Kelan sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän itselleen määrittämän YEL-työtulon perusteella.
• Osa yrittäjistä saa korvausta toimeentulon menetyksestä vapaaehtoisten vakuutusten, kuten tapaturma- tai liikevakuutuksen kautta.

• 1 päivä

Omavastuuaika, Kela ei maksa sairauspäivärahaa lääkärintodistuksesta huolimatta.

• 1 vko

Jos yrittäjällä on YEL-vakuutus, Kelan sairauspäivärahaa saa omavastuupäivän jälkeisiltä arkipäiviltä sekä lauantailta. Arkipyhiltä tukea ei makseta.

Mikäli yrittäjällä ei ole voimassaolevaa YEL-vakuutusta, Kelan sairauspäivärahaa saa vasta sairastumispäivän sekä yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän kuluttua.

• 60 päivää

Jos sairausloma jatkuu yli kuusikymmentä päivää, Kelan sairauspäivärahaa varten on hankittava lääkärin B-lausunto.

• 300 päivää

Jos sairauspäiviä kertyy yhtämittaisesti yli 300, Kela ohjaa hakijan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

Kuntoutuksella takaisin töihin

• Yrittäjän on oltava itse aktiivinen, mikäli hän haluaa ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun työkyky on sairauden vuoksi uhattuna. Ensin YEL-vakuutetun kannattaa ottaa yhteyttä työeläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijaan. Työeläkeyhtiöillä on velvollisuus tutkia henkilön kuntoutusmahdollisuudet ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Työeläkeyhtiöt järjestävät ammatillista/työeläkekuntoutusta, jonka avulla yrittäjien toivotaan voivan jatkaa yritystoimintaansa.
• Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai vaikkapa elinkeinotukea. Kuntouttajana voi olla myös tapaturmavakuutus- tai liikennevakuutuslaitos riippuen työkyvyttömyyden aiheuttajasta.
• Joillekin yrittäjille paras kuntoutusmuoto on omassa yrityksessä kevennetysti työskenteleminen.
• Vaikka työeläkelaitoksen tukeman ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyttyisi, osatyökykyinen voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen Kelan kautta. Kela järjestää myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, psykoterapiaa sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.
• Kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Sen määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

Työkyvyttömyyseläke

• Mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden, eikä työkyvyttömyyden uhka ole kuntoutuksella poistettavissa, henkilölle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke. Eläkkeen suuruus on ennen eläketapahtumaa kertynyt työeläke + mahdollinen tulevan ajan osa.
• Jos työkyvyttömyys johtuu esimerkiksi työtapaturmasta tai liikennevahingosta ja yrittäjällä on ollut vakuutusturva voimassa, maksetaan eläke em. järjestelmien kautta. Kelasta työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos eläke jäisi muuten matalaksi.

’

Kelan sivuilta (www.kela.fi) löytyy laskuri, jonka avulla yrittäjä voi arvioida sairauspäivärahansa suuruuden. Oikeus etuuteen päätetään aina tapauskohtaisesti.

Lähteet: Kela, Suomen Yrittäjät

Lue lisää yrittäjän sairauspäivärahasta >>

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 302 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta laittomat lakot pitää ehkäistä ja tukilakot sovittaa kulloisenkin ongelman kokoon. Lisäksi poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa yleiseurooppalaiseen malliin, Yrittäjät ehdottaa.

– Työrauha on arvoton asia, kun tukilakkokynnys on matala, kuten postilakon yhteydessä on nähty, Pentikäinen sanoo.

Joulukaupan aikaa osuva postilakko on aiheuttanut lisäkustannuksia, tulonmenetyksiä ja ylimääräistä vaivaa.

– Viikonlopun aikana oli huomattava myyntidroppi ja viime viikon myynti oli pettymys, Kiinassa ja Mäntsälässä verkkokauppaa pyörittävän E-ville.comin kauppias Ville Majanenkertoi viime viikolla.

Monet yrittäjät ovat siirtyneet käyttämään Matkahuollon tai muiden kuljetusyhtiöiden palveluita. Kustannukset nousevat, sillä paketti on aina kalliimpi kuin kirje.

– Kirjepostille ei Suomessa ole oikein vaihtoehtoa, totesi Elvari Korujen Sanna Leinonenhaastattelussa.

Korujen tekijä pelkää jopa 10 000 euron tulon menetyksiä.

Postin tulevaisuus voi olla vaarassa

Tietysti myös kuluttajat joutuvat odottelemaan ja ovat epätietoisia, voiko tai kannattaako verkkokaupoista edes tilata tuotteita.

– Se vaarantaa koko Postin tulevaisuuden, koska moni asiakas siirtää jaettavan digitaaliseen muotoon tai siirtyy käyttämään Postin kilpailijoita, Pentikäinen sanoo.

– Tukilakot taas vaarantavat koko Suomen hauraan talouskasvun, hän pelkää.

Yrittäjien ekonomisti Petri Malinentotesi viime viikolla, että laajenevat lakkotoimet koskevat lähes kaikkia pk-yrityksiä. Pahimmillaan ulkomaankauppa seisahtuisi suurilta osin.

Rajoituksia tukilakoille

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus velvoittaa välttämään työtaistelutoimia, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai sen määräykseen. Säännös turvaa työrauhan yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvollisuutta.

Tukilakot ovat laillisia, jos niillä tuettava lakko on laillinen. Ammattiyhdistysliike voi siis tukea työehtosopimusriitaa tukilakkoilemalla aloilla, joilla on työehtosopimus ja työrauhavelvoite voimassa. Nykysääntely ei sisällä rajoituksia tukilakoille.

– Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen kuin tukilakko olisi oikeus aloittaa, Pentikäinen esittää.

–  Lisäksi pitäisi kiristää laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita, jotka ovat tällä hetkellä mitättömiä suhteessa aiheutettuun vahinkoon.

Pentikäinen ehdottaa, että poliittisten lakkojen osalta pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa lähdetään siitä, että poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Hänen mukaansa Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.

–  On kohtuutonta, että työnantajalle ja muille työntekijöille aiheutetaan vahinkoa, kun halutaan vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, Pentikäinen sanoo. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Rantasalmelainen kuljetusyrittäjä Mika Tanninen joutui viikonloppuna ikävän varkauden kohteeksi: kuorma-autosta vietiin kalliit xenon-ajovalot ja parisataa litraa polttoainetta.

Perheyritys Kuljetus Tanninen Oy:n toinen rekka oli pysäköitynä Juvan ABC:n rekkaparkissa kuten liki kymmenen vuoden aikana ennenkin. Aiemmin ei ole mitään sattunut, mutta nyt ammattivarkaat iskivät lauantaina, vaikka huoltoasema on vilkas ja rekkaparkki hyvin valaistu.

– Paikalla on nähty itäblokin kilvissä oleva puoliperävaunu. Maassa olevista renkaanjäljistä näkee, että auto on ajanut kierroksen meidän rekan ympäri ja ajanut sitten ihan meidän auton kylkeen kiinni, kuljetusyrittäjä Mika Tanninen kertoo.

– Ensin imivät meidän autosta polttoaineet ja sitten veivät valot. Varkaista jäi muistoksi naftanhajuisten näppylähanskojen jäljet puskuriin ja valojen lähelle, sadattelee Tanninen.

– Sitä tässä on ihmetelty, että miten kukaan sivullinen ei huomannut mitään. Mutta ehkäpä rekkamiesten vaatteissa olevat varkaat eivät kiinnittäneet tavallisen kulkijan huomiota, Mika Tanninen miettii.

Melkoinen härdelli yrittäjälle

– Kyllä tästä melkoinen show tuli yrittäjälle, ylimääräistä työtä ja kustannuksia, kuormansiirtoa ja soittelua ympäriinsä, kuvailee Mika Tanninen.

– Luojan kiitos saimme vara-auton sunnuntaina, siitä iso kiitos Scanian pojille Joensuuhun. Muuten olisi tullut suuret tappiot, kun kuljetuksia olisi jouduttu perumaan, yrittäjä Tanninen toteaa.

Polttoainetta meni varkaiden mukana noin 200 litraa eli parinsadan euron arvosta. Xenon-ajovalojen hinta asennustöineen ja johtosarjoineen on noin 3000 euroa.

Tanninen joutui tilaamaan uudet valot Ruotsista saakka. Hän toivoo saavansa valot keskiviikkona, mutta postilakon ja tukilakkojen vuoksi se ei ole varmaa.

Vakuutus korvaa valot ja naftat, mutta ei vara-autoa. Sen vuokra maksaa 275 euroa per päivä.

– Toivottavasti poliisilla on resursseja ja kiinnostusta tutkia tällaisia varkauksia, sillä nämä ovat meille yrittäjille ikäviä juttuja. Toivottavasti tekijät jäävät kiinni, Mika Tanninen sanoo.

– Mikkelin poliisi sanoi, että nämä polttoainevarkaudet näyttävät olevan taas nouseva trendi. Välillä on ollut rauhallisempaa, Mika Tanninen kertoo.

Varkaudesta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kuvat: Mika Tanninen

Hoidetaan Teuvan paikannimien huumoriosuus alta pois heti alkuun. Tanja Nisula-Koivisto ja hänen miehensä Kari Koivisto asuvat Etelä-Pohjanmaalla, Teuvalla, Horon kylässä. Pariskunta asuu Karin suvulta ostetulla tilalla, josta on 16 kilometriä Teuvan keskustaan, missä Tanja pyörittää omalta suvultaan perittyä valokuvaamotoimintaa sekä kukka- ja kirjakauppaa.

Työmatkalla maatilan ja valokuvaamo kukkakaupan välillä tietyssä kohdassa yrittäjä vaihtaa hattua.

– Paskooharju Horontiellä on työmatkan korkein kohta. Siinä kirkonkylän asiat jäävät ja maatilan asiat alkavat, Nisula-Koivisto nauraa.

Vapaa-aika alkaa tympiä

Työasioiden lokerointi on Nisula-Koiviston arjessa tärkeää, sillä pariskunnalla on monenlaista yritystoimintaa. Kauraa ja ohraa viljelevä viljatila pitää kiireisenä keväästä syksyyn. Pihassa on myös Kari Koiviston intohimoisesta harrastuksesta lähtenyt pääasiassa jenkkiautoja ja varaosia myyvä yritys Car-Koivisto, joka on remontoitu entisen navetan tiloihin. Tila luopui lehmistä vuonna 1999.

Valokuvaamo-kukkakaupassa on myös kirjamyyntiä. Lisäksi pariskunta hoitaa vesiosuuskuntaa, joka huolehtii lähdevettä lähialueen 170 talouteen. Kari hoitaa sen teknistä puolta ja Tanja paperitöitä. Lisäksi pari on toiminut sijaisvanhempina vuosina 2000-2019.

– Emme laske työtunteja. Google-kalenteri on kullanarvoinen. Saatan päättää, että tänään pidän kaksi tuntia kesälomaa. Silloin kukaan ei saa tulla urputtamaan minulle työasioista, ja ajankäyttö on hyvin suunniteltu.

Pariskunta harrastaa luontokuvausta ja he suojelevat jokimaisemia ja pienvesien elämää. Merenrannassa on vene, jonne he yrittävät ehtiä. Keväällä he suorittivat rannikkolaivurikurssin.

Varsinainen lomailu on pariskunnalle vaikeaa. Viikon lomalla Espanjassa meinasi käydä aika pitkäksi.

– Emme osaa kuvitella kuukauden kesälomaa. Kolme päivää voi olla ihan jees, mutta sitten pitää olla jotain tekemistä tai alkaa tympiä, Nisula-Koivisto sanoo.

– Väitän, että jos on mielekästä tekemistä, siihen ei väsy.

Pariskunta ei ole määrittänyt pääelinkeinoa. Vuoden kierto on aina sama: Kesällä on koko ajan kiire maatilan kylvöjen ja muiden töiden kanssa. Syksyn peltojen puintiajan jälkeen on pieni hengähdyshetki ennen kuin pariskunta lähtee Yhdysvaltoihin tapahtumiin sekä autoja ja varaosia metsästämään.

Matkan jälkeen kaupalla on joulusesonki, mutta tammi-helmikuussa on hieman rauhallisempaa, kunnes kevätkiireet taas alkavat.

Kukkakauppa ja valokuvaamo palvelevat yhdessä

Valokuvaamo on ollut Nisulan suvussa yli 100 vuotta. Ensimmäinen passikuvaus tehtiin vuonna 1913. Liike ei kuitenkaan kolmannen polven valokuvaamoyrittäjää elätä. Valokuvausta Nisula-Koivisto on opiskellut toimialoistaan eniten.

Tänä kesänä pariskunta on keskittynyt kukkakauppaan, joka on uusin liiketoiminta. He ovat suunnitellet toimintamallin niin, että liikkeen pyörittäminen ei vaadi liikaa ajallista panostusta. Valokuvaamon pihaan on tuotu kontti, jonka sisällä on kukkakylmiöt sekä itsepalvelukauppa. Alihankkija tekee sidontatyöt.

Nisula-Koivisto on itse intohimoinen puutarhuri, joten kukat ja kasvit ovat tuttuja.

– Paikkakunnalta loppui kukkakauppa ja ajattelin, että valokuvaamolla ja kukkakaupalla on samoja asiakkaita, Nisula-Koivisto kertoo.

Nisula-Koiviston mukaan edellinen kukkakauppias asui kaupan kiinteistössä ja kyläläiset ovat oppineet, että kukkia saa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Itsepalvelukauppa on saanut kyläläisiltä kiitosta.

Palvelut pikkupaikkakunnille

Nisula-Koiviston kukkia myydään myös ACB-huoltamon eteisessä ja K-kaupan kanssa on neuvottelut käynnissä.

– Kyläläiset ja ohikulkijat ostavat kukkia mielellään ABC:llä asioidessaan. Lähestyin huoltamon väkeä ja kysyin, ottaisivatko myyntiin minun kukkiani. Verkottuminen ja yhteistyö on tärkeää. Olen myös sanonut asiakkaille, että minulle pitää sanoa, jos jotain puuttuu, ja pohjalaiset ovat reippaita kertomaan, Nisula-Koivisto sanoo.

Maaseudun pienten paikkakuntien ongelmana on usein se, että palvelut katoavat, kun yritystoiminta ei kannata. Nisula-Koiviston mielestä monen toimialan yhdistäminen voisi olla vastaus. Esimerkiksi kukkien sidontatöitä Nisula-Koivistolle tekevä alihankkija, pihasuunnittelijayrittäjä Mirja Saarberg kiertää tekemässä töitä myös muille asiakkaille.

– Maaseudulle sopii monialayrittäjyys palvelualoilla. Pienillä muuttotappiopaikkakunnilla yhden alan erikoistuja on ahtaalla. Kaikkia munia ei voi laittaa yhteen koriin, Nisula-Koivisto sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Torstaina virallisesti starttaava teknologia- ja kasvuyritystapahtuma kasvaa jälleen viime vuodesta. Tällä kertaa Helsinkiin odotetaan kaikkiaan 25 000 osallistujaa, joista parisentuhatta on sijoittajia ja noin neljätuhatta startup-yrittäjiä.

Siinä missä vuonna 2008 ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman tavoite oli saattaa yhteen suomalaisia kasvuyrittäjiä ja kansainvälisiä pääomasijoittajia, toimitaan nyt eri mittakaavassa.

Helsinki toimii kahden päivän ajan eri puolilta maailmaa tulevien kansainvälisten kasvuyritysten, sijoittajien ja satapäisen mediaväen kohtauspaikkana.

Heti torstaina puhumaan nousee kansainvälisesti tunnettuja yrittäjiä, kuten Stripe-maksupalvelun perustaja John Collins sekä Twitterissä ja Slackissa tuotejohtajana toiminut April Underwood. Hän puhuu teemasta, miksi kasvuyritysten omistus on jakautunut niin epätasa-arvoisesti miehille ja naisille.

Messukeskukseen ilmestyy tapahtuman ajaksi 300 000 kiloa hiekkaa, sillä tapahtumapaikalle luodaan avaruusautiomaa-teeman mukainen tunnelma.

Slush sai vuonna 2015 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Vuonna 2016 Slush ja Finnair järjestivät San Franciscosta suoran reittilennon Helsinkiin.

Lennosta puhuttiin lempinimellä Nerd bird eli nörttilintu.

toimitus (at) yrittajat.fi

36-vuotias Teemu Pirinen voisi paukutella henkseleitään, mutta Inarissa asuva arkkitehti on pikemminkin nöyrä.

– Koen tekeväni ikään kuin räätälin töitä, Pirinen sanoo.

Hänen suunnittelemiaan kohteita on esitelty laajalti kansainvälisissä julkaisuissa. Y-kirjaimen muotoisella puutalollaan Pirinen voitti Saksan German Design Award -palkinnon (2018).

Nuoresta arkkitehdista alettiin supista hänen entiselle koulukaverilleen Iisalmeen suunnittelemansa Y-talon myötä: Rakennus muistuttaa pääsisäänkäynnin puolelta vanhaa latoa. Järveltä päin katsottuna talo kylpee valossa, ikkunapinta-alaa on sata neliötä.

– Olin onnekas, kun pääsin suunnittelemaan taloa valveutuneen ja arkkitehtuurista kiinnostuneen asiakkaan kanssa, Pirinen sanoo.

Nuoret arkkitehdit voivat hankkia nimeä myös suunnittelukilpailuissa.

– Meillä Suomessa on tosi hyvä kilpailujärjestelmä. Jo opiskelijat voivat osallistua avoimiin kilpailuihin, Pirinen kiittelee.

Asuinpaikkana Lappi on paras

Pirinen ei halua arvottaa omia suunnittelutöitään. Ulkopuolisiin vaikutuksen tekee ainakin Kekkosta Saariselällä 1970-luvulla kestinnyt kelohonkahuvila, josta Pirinen loihti tyylikkään 2000-luvun boutique-hotellin.

– Tein Jávri Lodgesta myös ekologisen. Uuden osan verhoukseen valitsin kuparin, sillä ajan kanssa kupari patinoituu ja muuttuu mustaksi. Jo nyt näyttää siltä kuin se olisi sulautunut kiinni vanhaan rakennukseen, Pirinen kertoo.

Jávri Lodge on ainakin majoituspalvelu Booking.comin käyttäjien suosiossa: uudistuksen jälkeen boutique-hotelli sai Guest Review Awardsin pisteytyksessä 9,9/10 pistettä.

Eteenpäin pyrkivä arkkitehti sanoo, että Pohjois-Lapissa asuminen ei ole hänelle hidaste.

– Maailma on sellainen, että ei minun tarvitse asua lähellä työmaita. Tälläkin hetkellä minulla on projekteja tuhannen kilometrin säteellä. Lapissa haluan asua, koska tämä on minulle henkisesti sopivampi paikka kuin ruuhka-Suomi, Pirinen sanoo.

Seuraavaksi hän aikoo laajentaa työreviiriään ulkomaille.

– Parhaillaan neuvottelen projekteista Kanadassa ja Norjassa, Pirinen kertoo.

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Työuupumus on monitahoinen ilmiö ja ihmiset reagoivat tilanteisiin omilla tavoillaan. Yhdellä on unettomuutta, toisella vatsavaivoja, kolmannella iho-oireita. Työuupumus voi johtaa muihin terveysongelmiin, kuten masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin, liikuntaelinsairauksiin, painonnousuun ja alkoholismiin.

Työuupumusta ei aina ole helppo tunnistaa, varsinkaan ajoissa.

Työuupumusta ruokkii neljä tekijää. Työuupumus on yhdistelmä kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sekä energian ja motivaation vajetta. Väsymys vie energian tiedollisten ja tunneprosessien säätelyltä, mikä johtaa henkiseen etääntymiseen työstä.

Kaikki lähtee väsymyksestä. Väsymys on kroonista, kun hyvänkin työpäivän, viikonlopun tai jopa loman jälkeen väsyttää. Siihen ei vaikuta marraskuun harmaus, valvominen tai tilapäinen rasitus. Kroonisesta väsymyksestä ei palaudu, vaikka lepäisi.

Muu elämä alkaa kärsiä, kun energia ei riitä ihmissuhteiden hoitamiseen, harrastuksiin tai vapaa-ajan tekemisiin.

– Työuupumus voikin näkyä ensin kotona. Pienetkin tehtävät sujuvat tahmeasti ja vaativat jatkuvasti enemmän ponnistelua, ja kaikki energia menee työsuoritukseen. Lopulta tilanne voi olla niin paha, ettei pääse sängystä ylös tai ei huolehdi hygieniasta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo.

Arjen hallinta pettää, suuret tunteet ja kiinnostus nolla

Työuupumukseen liittyy vahvasti myös se, että niin sanotusti pakka leviää: ajatus on sumea, eikä muista, minne oli menossa. Jos ei osaa enää priorisoida ja yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa, kokonaisuuden hallinta pettää.

Työuupumukseen liittyy myös voimakkaat tunteenpurkaukset. Jos työkaveri saa raivarit, voi miettiä, mistä se johtuu. Suuria tunteita voivat herättää myös ystävälliset sanat ja kehut. Epätavalliset tunteenpurkaukset voivat hämmentää ja ahdistaa uupunutta itseäänkin.

Yksi merkki uupumuksesta on henkinen etääntyminen. Työstä katoavat merkityksellisyys ja imu.

– Henkinen etääntyminen voi olla selviytymiskeino työuupumuksen käsittelyyn. Kyseessä ei ole tavallinen kyllästyminen tai kyynistyminen, Hakanen sanoo.

Lue myös Carita Peltonen sai voimaa työuupumukseen metsästä ja tuo metsäelämyksen keskelle Helsinkiä – "Myin hevosenikin tämän takia" 

Panos ja vastine epätasapainossa

Työuupumusta ei aiheuta vain työmäärä. Enemmän vaikuttaa se, mitä saa panostuksensa vastineeksi. Vastuutehtävissä täytyy varmistaa, että sen hoitamiseen on tarjolla apua. Palaute ja kiitos työstä ruokkii jaksamista.

– Työyhteisöissä voidaan vaikuttaa voimavaroihin. Hyvä johtaminen, suunnittelu, selkeät tavoitteet ja itsensäjohtamistaidot ovat kaikki tärkeitä jaksamisen edellytyksiä, Hakanen kertoo.

Työpaikoilla voidaan myös varmistaa, että prosessit avun saamiseksi ovat olemassa. Keskustelu lähiesimiehen kanssa työtehtävien uudelleenmäärittelystä ja kokonaisuuden arvioinnista voi jo ehkäistä työuupumuksen syntymistä. Ohjaus avun ja tuen piiriin, mutta myös vastuunkantaminen omasta jaksamisesta on tärkeää.

Tutkimuksissa työn estävät tekijät, kuten byrokratia ja toimimattomat tietojärjestelmät sekä päättäjät, jotka eivät tiedä, mistä päättävät, lisäävät yöntekijöiden kuormitusta.

Tekemisen rajat ovat tärkeitä

Työnantajayrittäjän on hyvä muistaa, että jaettu tarkoitus ja yhteinen suunta luo merkityksellisyyttä ja osoittaa välittämistä. Sellaisessa ympäristössä on luottavainen olo käyttää vahvuuksiaan ja se luo innostusta.

Tekemiselle kuitenkin hyvä olla rajat.

– Innostus ei kanna loputtomiin. Yli 50 tunnin työviikossa on jo väsymisen riskit. Kannattaa myös sopia, miten tietotekniset asiat hoidetaan. Tarvitseeko olla jatkuvasti tavoitettavissa? Käytännöt muokkaavat käsitystä normaalista työtavasta, joka voi vaivihkaa muuttua kuormittavaksi, Hakanen sanoo.

Vapauden ja palautumisen suhde tietotekniikan kuin myös itsensäjohtamiseen on tärkeä teema.

– Työpaikkakulttuurissa on hyvä ottaa työhyvinvointi mukaan keskusteluihin. Kannattaa tarkastella, mitä meillä on. Kuormitustekijöiden lisäksi hyvien asioiden, voimavarojen ja vahvuuksien näkyväksi tekeminen voi olla hyvin nostattavaa ja inspiroivaa, Hakanen sanoo.

Yksinyrittäjä on vastuussa paljosta

Tutkimusten mukaan yrittäjät voivat paremmin kuin palkansaajat, mutta riskitekijöitä on paljon. Yrittäjiin liitetään helposti myös ajatus loputtomasta jaksamisesta. Näin ei ole. Yksinyrittäjän on huolehdittava omasta jaksamisestaan erityisesti.

– Yksinyrittäjä voi keskittyä olennaiseen, mutta hänen täytyy miettiä, miten hän tekee sen fiksusti. Omasta palautumisajasta täytyy huolehtia. Suosittelisin herkkyyttä lähipiirin kommenteille. Jos perhe ja ystävät alkavat huomautella väsymyksestä, sitä kannattaa kuunnella, Hakanen sanoo.

Vertaisryhmät sekä toimintamallien ja kokemusten vertailu tarjoavat yksinyrittäjälle tukea. Täyin yksin ei pitäisi kenenkään jäädä.

Ei paluuta samaan

Työuupumuksen hoito vaatii keskusteluapua, jossa työn tekemisen tavat, työn määrä sekä omat tavoitteet ja arvot peilataan uudelleen.

– Toipumisen jälkeen täytyy tarkastella, voidaanko työoloja muokata ja miten ne olisivat kestäviä ja taloudellisesti järkeviä, Hakanen kertoo.

Tänä vuonna TTL verkostoineen on aloittanut hankkeen, jossa työuupumusta määritellään hieman uudelleen.

– Entinen lähtökohta on ollut tutkimuksellinen. Nyt tuomme määritelmää lähemmäs sitä, miten ihmiset sen oikeasti kokevat. Aikaisemmin kognitiivinen ja tunnepuoli ovat puuttuneet, Hakanen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Puhdas Ilo -siivousfirman Suvi Valoharju kertoo, että nauru on olennainen osa 60-henkisen yrityksen tunnelmaa.

– Me halataan kaikkien kanssa aina, kun tavataan, reilun 60 hengen yrityksen perustaja ja osaomistaja sanoo.

Valoharjun ammatillinen tähtäin oli alun perin ulkomaankaupassa. Opiskellessaan hän erikoistui Venäjään, mutta vuonna 2013 kauppatieteilijä perusti oman siivousalan yrityksen.

– Näin siivousalan kasvupotentiaalin ja mahdollisuuden kirkastaa alan heikkoa mainetta, Valoharju kertoo.

Ensimmäisen yrityksen, Kodin Suvin, perustamisen jälkeen ei mennyt aikaakaan, kun hänellä oli jo kaksi työntekijää.

Entinen konttorirotta haki oppia konkarilta. Valoharju ilmoittautui Eeva-Leena Lappalaisen kotisiivouksen kulmakivet -kurssille.

– Ehdotin Eeva-Leenalle heti ensitapaamisella, että mennäänkö kimppaan.

Yritykset fuusioituivat vuonna 2015.

– Tajusimme, että meidän tahtotilamme on kaikin tavoin yhteinen. Me molemmat halusimme kasvattaa yritystoimintaamme ja olla hyviä työnantajia, Suvi Valoharju sanoo.

Kissa pitää nostaa pöydälle eikä supista

Yli 60 henkilöä työllistäväksi yritykseksi on kasvettu järjestelmällisesti. Esimerkiksi sähköiseen eCleaners -järjestelmään satsaaminen oli iso investointi. Ykkösasia on työntekijöiden hyvinvointi.

Valoharju ja Lappalainen aistivat työntekijöidensä tunnelmia koko ajan.

– Tiedämme, että jokin on vinossa, jos meillä ei kuulu nauruhepulia. Meillä nauretaan tosi paljon.

Yrittäjäpari usuttaa henkilökuntaansa tuomaan epäkohdat esiin.

– Me uskotaan siihen, että asiat eivät korjaannu, jos suuta ei aukaista. Kissa pitää nostaa pöydällä heti, jos alkaa kuulua supinoita, Suvi Valoharju sanoo.

Kolmena peräkkäisenä vuonna tehtyjen työhyvinvointikartoitusten tulokset imartelevat yrittäjää.

– Niiden mukaan työntekijämme ovat olleet sataprosenttisen tyytyväisiä niin työyhteisöömme, yrityksen johtamiseen kuin sisäiseen viestintäämme, Valoharju kertoo.

Hän ja Eeva-Leena Lappalainen luottavat Lean-ideologiaan johtamisen ja toiminnan kulmakivenä. Leanin mukaan tehokas ja mutkaton työskentely perustuu yksinkertaisuuteen, selkeyteen, toistettavuuteen, vaihtelun minimointiin ja mitattavuuteen.

Siivouskohteista puolet on yrityksiä ja puolet koteja.

– Emme myy aikaa vaan puhtautta. Asiakas ostaa tietyt osa-alueet sisältävän paketin. Vaikka välillä on likaisempaa, välillä puhtaampaa, keskijakauma pitää hyvin paikkansa, Valoharju sanoo.

Hän tuo esiin myös rajat, joiden puitteissa tulosta ollaan valmiita tekemään.

– Pitää olla halu tehdä merkityksellisiä asioita. Jos halutaan tehdä vain rahaa – se ei toimi.

Tiukkapipoja ei palkata

Valoharju ja Lappalainen ovat persoonina lähes tulkoon toistensa vastakohtia: siinä missä Valoharju räiskyy ja maalaa suuria linjoja, Lappalainen on hillitty ja huomioi yksityiskohdat.

– Meidän vahvuutemme on siinä, että olemme erilaisia ja siinä, että osaamisalueemme täydentävät toisiaan. Minun markkinointiorientoituneisuuteni tukee Eeva-Leenan 30-vuotista kokemusta.

Valoharju ei puhu vain omasta näkemyksestään, vaan persoonallisuustesteihin nojaten.

– Minulle ja Eeva-Leenalle tehtiin DISC-analyysi heti alussa. Myöhemmin teetätimme Insights Discovery-persoonallisuusanalyysin koko henkilökunnallemme.

Valoharjusta ja Lappalaisesta on tullut yhteisen taipaleen aikana läheisiä ystäviä.

– Olemme molemmat vahvoja ja meillä voi olla vahvoja, eriäviä mielipiteitä. Kuitenkin; kun tiedämme, että meillä on täysin erilaiset tavat reagoida, tiedämme, milloin toiselle pitää antaa tilaa. Emme ole koskaan huutaneet tai sanoneet toisillemme rumaa sanaa. Keskustelu taas jatkuu tarvittaessa vaikka kuukauden, Suvi Valoharju kertoo.

Työhaastattelut hän ja Eeva-Leena hoitavat yhdessä.

– Emme palkkaa sellaisia henkilöitä, joiden valintaa emme molemmat puolla. Ja tiukkapipoja emme ota töihin.

Työnantajan pitää parantaa koko ajan

Työnantajana Valoharju uskoo jatkuvan parantamisen ajatukseen. Esimerkiksi henkilökunnan persoonallisuusanalyyseja ei silmäillä vain kertaalleen, vaan ne toimivat jatkuvina kompasseina.

– Kommunikointi on helpompaa, kun tiedämme itse kunkin ominaispiirteet ja reagointitavat. Jos toisen reagointitapaan osataan suhtautua oikein, arki ei ole jatkuvaa sietämistä, syyttelyä ja riitelyä, Pohjois-Karjalan Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi valittu Valoharju sanoo.

Puhdas Ilo toimii tällä hetkellä Joensuussa ja viidessä Joensuun naapurikunnassa. Seuraava tavoite on ylittää maakuntarajat.

Suvi Valoharjun ja Eeva-Leena Lappalaisen kahdenvälinen diili tarkoittaa sitä, että kumpikaan ei työskentele iltaisin ja viikonloppuisin.

– Alussa teimme hommia kellon ympäri, mutta inhimillinen työnmäärä ja mahdollisuus pitää vapaata oli tavoitteenamme jo silloin.

Teksti ja kuvat: Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Kovaa kasvua tai alkusysäystä tavoittelevat yritykset etsivät sijoittajia, kumppaneita tai asiakkaita kasvuyritystapahtuma Slushissa. Moni yritys on kasvanut myös tulorahoituksella.

Yrittäjät kysyi muutamalta suomalaisyrityksiltä, miten ne ovat taivaltaan rahoittaneet.

Omalla rahalla alkuun

Konsulttiyritys DAIN Studios tarjoaa suurille yrityksille muun muassa data-, tekoäly- ja analytiikkapalveluita.

Vuonna 2016 perustettu yritys lähti liikkeelle kolmen Nokia-taustaisen data-analytiikkaan erikosituneen perustajan voimin, mutta tällä hetkellä yritys työllistää jo 25 työntekijää. Yritys on kasvanut tulorahoituksella.

– Ensimmäiseen puoleen vuoteen emme nostaneet palkkaa, jotta saimme kerättyä pesämunaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tarvitsemme tekijöitä, jotta voimme myydä projekteja, perustajajäsen Ulla Kruhse-Lehtonen kertoo.

Yrittäjät ovat halunneet olla riippumattomia sijoittajista, mutta rahan hakeminen ei ole täysin poissuljettu ajatus.

– Olemme miettineet, pitäisikö meidän alkaa tehdä omaa tuotetta. Se vaatisi ulkopuolista rahaa, Kruhse-Lehtonen sanoo.

Tulorahoitteisena säilyy itsenäisyys

Jyväskylän yliopistosta alkunsa saanut logistiikkapalveluiden idea on jo 10 vuotias. Kuljetusten suunnittelun optimointiin kehitetty palvelu kertoo, mikä paketti menee mihinkin kuljetusautoon, mistä se menee ja minne ja tarvitaanko käsittelyyn erikoisvälineitä.

– Laskemme kokonaissuunnitelman, joka auttaa minimoimaan autojen määrän, kilometrit ja tunnit, eli säästämään kokonaiskustannuksissa, osakas Jouko Nieminen kertoo.

Perustajat saivat yliopistossa Tekesin Tutli-tutkimusohjelman projektirahoituksen, joka oli yritykselle lottovoitto. Sen turvin kehittäjät voivat keskittyä kaksi vuotta kaupallistamisen valmisteluun ja tutkimukseen. Vuonna 2014 yritys oli valmis siirtymään startup-vaiheeseen.

– Tämä on kasvanut omarahoitteisesti. Meillä oli Finnveran laina, mutta sen saimme juuri maksettua juuri pois. Nyt mukana on kaksi pääosakasta ja 10 pienempää, Nieminen kertoo.

Yrittäjät ovat ajatelleet, että tulorahoitteisena itsenäisyys säilyy.

– Aina ei tarvitse mennä Amerikan mallilla. Monet täällä Slushissa tähtäävät sijoittajarahan saamiseen ja viiden vuoden päästä rahakkaaseen exitiin. Me emme halua sitoa käsiämme, ja haluamme tehdä tätä. Olemme päässeet piireihin ja meillä on hyviä mahdollisuuksia lähteä isosti liikkeelle, Nieminen kertoo.

Kovaa kasvua sijoittajien tuella

Sosiaalisen median hallintatyökalua pienyrityksille kehittävä Hookle toi kaupallisen tuotteen markkinoilla lokakuussa. Käyttäjäänsä opastavan työkalun valtti on yksinkertaisuus.

Vuonna 2017 yritys pääsi alkuun Business Finlandin erilaisilla rahoitustyökaluilla. Tämän vuoden tammikuussa yritys keräsi preseed-vaiheen reilun 500 000 euron rahoituksen, jonka turvin kaupallinen tuote oli mahdollista tehdä.

– Nyt meneillään on vaihtovelkamallin rahoituskierros. Siinä yritys ottaa lainaa, joka konvertoituu osakkeiksi seuraavalla rahoituskierrokslla. Rahoittaja saa silloin osakkeet alennuksella, osakas Jere Seppälä kertoo.

Yrityksellä on meneillään kova kasvutahti. Seppälän mukaan Hookle saa noin 1 000 uutta käyttäjää viikossa.

Sijoittajat haussa kansainvälistymisen tueksi

Geeni- ja terveydentilan pikatestejä valmistavalla Medigoolla on meneillään kahden miljoonan euron sijoituskierros. Tähän asti yritys on kasvanut omarahoitteisesti ja yksityissijoittajien tuella. Nyt kasvuun tarvitaan suurempia muskeleita.

– Yli puolet Suomen apteekeista myy tuotteitamme ja Euroopassa olisi paljon kysyntää. Tätä alaa ei kukaan ole vielä vallannut. Tarvitsemme rahaa markkinointiin ja mainontaan, jotta pääsemme uusille markkinoille, sijoittajasuhteista vastaava johtaja Jukka Vihko kertoo.

Madigoolla oli jo mahdollisuus päästä suureen jakeluun brittiläisen Bootz-apteekkiketjun valikoimiin. Bootz olisi kuitenkin halunnut yli 700 000 puntaa markkinointi- ja mainontarahaa. Medigoolla ei sellaisia rahoja ollut.

– Tuskaista tämä on välillä ollut. Teimme päätöksen rahoituskierroksesta kevään yhtiökokouksessa, mutta kesällä Valvira teki lisävaatimuksia tuotteelle, mikä hidasti etenemistä. Saimme sijoituskierroksen käyntiin vasta syksyllä, toimitusjohtaja Mika Karilahti kertoo.

Kumppanuus voi olla fiksumpaa

Carecode esitteli Slushissa lääketieteellistä kuvantamislaitetta suun tutkimukseen. Tuote ei vielä ole kaupan, eikä rahoitusta juuri nyt tarvita. Yrityksen perustuote on viestintäratkaisu.

– Rahan hakeminen jossain vaiheessa ei ole poissuljettua, mutta voi olla järkevämpää edetä paikkansa vakiinnuttaneen kumppanin kanssa. Terveydenhuolto on konservatiivinen ala ja markkinoille pääseminen hidasta. Raha palaa nopeasti, joten rahan hakeminen kannattaa vasta, kun ollaan jo lähellä läpimurtoa. Ja sitten sijoittajan pitää ymmärtää pitää piikki pitkään auki, toimitusjohtaja Magnus Tötterman toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at)  yrittajat.fi

Kasvuyritystapahtuma Slushin torstai-iltapäivässä puhui yhdysvaltalainen April Underwood pääomien jakaantumisesta sukupuolten välillä yritysmaailmassa. Underwoodin ansioluettelossa on merkittäviä jättejä, kuten Google, Twitter ja Slack. Underwood on myös #Angels -sijoittajaverkoston perustaja.

Underwood teroitti osakasluetteloiden, eli capitalization tablen, monipuolisuuden merkitystä.

– Näissä pöydissä päätetään, kuka omistaa mitäkin yrityksessä suhteessa pääomaan. Se mahdollistaa suurempien riskien ottamisen, mahdollisuuksia osallistua sijoittajana ja muokata yhteiskuntaa. Miehet ovat perinteisesti rakentaneet varallisuutensa näiden pöytien kautta, Underwood sanoo.

Yhdysvalloissa naisen dollari on 84 senttiä. Pääomassa ero on dramaattisempi. Naiset omistavat 11 prosenttia yrityksistä, miehet loput 89 prosenttia.

Mitä seurauksia sillä on?

– Meillä ei ole varmoja vastauksia, mutta meillä on aavistuksia. Naiset saavat matalamman tason tarjouksia. Väitetään myös, että naiset eivät osaa neuvotella, mutta on tieteellistä aineistoa, joka todistaa, että näin ei ole, vaan naisia rangaistaan kohtuuttomammin, kun he yrittävät neuvotella, Underwood sanoo.

Naiset ovaat aliedustettuina perustajina, ensimmäisinä työntekijöinä, johtotehtävissä ja sijoittajina.

Underwoodilla on suosituksia jatkotoimenpiteiksi.

– Startup-yrittäjä, sinä omistat osakasluettelosi. Voit pyytää sijoittajiasi esittelemään naisia sijoittajiksi ja rekrytoinneissa. Kasvuyritysten johtajat voivat ottaa seurantaan eri taustaisten työntekijöiden ja osakkaiden määrän kehittymisen. Sijoittajat voivat monipuolistaa verkostojaan, etsiä sijoittajakumppaneita laajemmin, keskittyä ensimmäisiin rekrytoitaviin sekä mitata ja tehdä näkyväksi tilanteen kehittymistä, Underwood luettelee.

Muut yhteisöt, kuten lakitoimistot ja akateemiset tutkijat voivat tutkia ja julkaista osakasluetteloita laajalla skaalalla. Kaikki voivat tehdä enemmän yhteistyötä keskenään.

– Ihmiset ovat heräämässä tähän aihepiiriin. Haastakaa muita ja kysykää kysymyksiä, Underwood kehottaa.

Lauri Haukka on tuttu kasvo televisiosta ja lehtien palstoilta. Hän osallistui MTV-kanavan Maajussille morsian -ohjelmaan tänä syksynä esitettävällä kaudella.

Haukka on kesäisin kiireinen mies. Haukalla on veljensä kanssa Velkuan saarella vierasvenesatama, Naantalissa ravintola Vanha Salakujettaja, jonka yhteydessä on majoitustoimintaa. Lisäksi veljekset järjestävät kesäfestivaaleja, kuten Naantalin Sunfestia ja Liedossa Smuggler Rockia.

Kaiken yritystoiminnan liikevaihto tehdään käytännössä neljässä kuukaudessa touko-elokuun välisenä aikana. Yritystoiminnan liikevaihto on noin 1,2 miljoonaa euroa.

– Festarit ovat paisuneet sen verran, että niitä täytyy alkaa suunnitella jo syksyllä. Ennakkolippuja on ensi kesällekin myyty jo 70-80 prosenttia. Pyrimme kuitenkin siihen, että talvella voisi vähän hengähtää.

Oman yritystoiminnan lisäksi 30-vuotiaasta Haukasta tulee maatilan isäntä, kun 1500-luvulla perustettu sukutila siirtyy sukupolvenvaihdoksella Haukan hoidettavaksi. Tila sijaitsee Velkuan saarella Naantalin edustalla.

Haukka on vielä kiinni omissa yrityksissään, mutta hän alkaa kehittää tilan matkailuliiketoimintaa. Maatilalla kokeiltiin matkailutoimintaa jo 1990-luvulla, mutta tuolloin aika ei ollut vielä kypsä.

– Lihakarjaa tilalla on enää 20-30. Siinä toiminnassa ei ole ollut enää vuosikausiin liiketoiminnallista järkeä, mutta kynnys luopua eläimistä on ollut iso. Nyt siitä on päästy yhteisymmärrykseen. Jatkossa kehitämme maatilamatkailua ja mökkitoimintaa, Haukka kertoo.

Lue myös Paskooharjulla vaihtuu hattu – "tänään pidän kaksi tuntia kesälomaa"

Ravintoloitsijaksi entiseen työpaikkaan

Lauri Haukka lähti saarelta mantereelle lukioon 15-vuotiaana, ja on sittemmin työskennellyt eri aloilla, kuten autojen maahantuonnin, katurakennuksen, ongelmapuiden kaadon ja kantojyrsinnän parissa.

Haukka työskenteli jo nuorena Vanhassa Salakuljettajassa. Hän pyysi edellistä omistajaa ilmoittamaan, jos tämä aikoo joskus luopua ravintolasta.

Vuonna 2012 omistaja ilmoitti, että meneillään on viimeinen kesä. Niin Haukasta tuli ravintoloitsija.

Morsian tv-ohjelmasta

Yrittäjänä Haukka on ollut aktiivinen myös Naantalin yrittäjien hallituksessa matkailuvastaavana. Suurin osa omien yritysten asiakkaista on kuitenkin lähialueilta.

– Me emme elä turismista vaan pääasiassa Turun talousalueen asukkaista. Turunkaan vetovoimaisuus ei näy meille asti, Haukka sanoo.

Hän ei usko, että TV-julkisuus muuttaa tilannetta juurikaan. Yritystoiminnan takia ohjelmaan ei kannata lähteä. Näkyvyyden vaikutusta on myös vaikea euromääräisesti ennustaa.

– Olen laskenut TV-julkisuudessa vain sen varaan, että morsian löytyisi. Toivon saavani elämänmittaiset muistot ja ehkä muutakin elämänmittaista, hän sanoo.

Ohjelmassa Haukka valitsi morsianehdokkaista kumppanikseen Anun, jonka kanssa suhde jatkui lehtitietojen mukaan ohjelman jälkeenkin.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi