Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 82 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien kanta postilakkoon on yksiselitteinen: lakko on saatava loppumaan.

Jo tähän mennessä kärsimään joutuneista yrittäjistä verkkokauppiaat pelkäävät koko joulumyynnin hyytymistä.

– Olen keskustellut monien yrittäjien kanssa, ja meillä kaikilla tilanne näkyy jo pelkästään kävijämäärissä. Asiakkaita liikkuu verkossa selvästi vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä, kosmetiikka-alan maahantuontiyritystä GreenDealia sekä Tapiolassa sijaitsevaa kivijalkakauppaa pyörittävä Markus Hämynen kertoo.

Osa epäröivistä asiakkaista on ottanut yhteyttä yrittäjään.

– He kyselevät, uskaltaako ostaa ja kulkevatko paketit.

GreenDeal siirtyi heti lakon alettua käyttämään Postin rinnalla toista kuljetuspalvelua. Yritykselle ongelmia aiheuttaa myös ulkomailta tilattujen tuotteiden jumittuminen lajittelukeskuksiin.

– Meidän pitäisi saada tavaraa ensi perjantain Black Fridayta sekä joulumyyntiä varten. Tuotteet on osittain jo maksettukin, mutta nyt ei tiedä, saadaanko niitä tarjolle sesongiksi lainkaan.

Verkkokaupan myynti tippunut selvästi 

GreenDealissa myynti on ollut selkeästi hiljaisempaa kuin sen kuuluisi marraskuussa olla.

– Tämä on meille tärkein vuosineljännes. Jos tukilakot jatkuvat 8. joulukuuta saakka, jää marras- ja joulukuun myynti vain muutaman päivän varaan, koska paketit pitää saada kuljetusliikkeille lajitteluun jo hyvissä ajoin ennen joulua, Hämynen kuvaa.

Mikäli näin käy, lakko tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä marras- että joulukuun myyntiin.

– Toivon, että neuvotteluosapuolet ja viime kädessä valtio-omisteisen Postin johto huomioisivat tilanteen myös yrittäjien ja työnantajien kannalta. Sympatiani ovat työntekijöiden puolella, mutta yhtä lailla ymmärrän, miten moneen yritykseen työtaistelutoimenpiteet vaikuttavat tällä hetkellä - saati, jos tukitoimet entisestään laajenevat, Hämynen huolii.

Tuotanto ja maksuliikenne takkuaa

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että joulu on todella monille yrittäjillä vuoden tärkein sesonki. Parhaillaan muuallakin kuin kaupan alalla aiheutuu lisäkustannuksia, ylimääräistä työtä ja yritysten toimitukset takkuilevat.

Esimerkiksi teollisuudessa tuotanto voi seisahtua kokonaan, kun tilattuja komponentteja ei toimiteta.

– Tällä hetkellä kaikkein yleisin ongelma yrityksille on kuitenkin laskutus, Janne Makkula kertoo.

Suomen Yrittäjille on kerrottu monesta suunnasta, että yrittäjät ovat alkaneet jopa jakaa kirjepostiaan itse. Esimerkiksi Metsäpalvelu Turusen toimitusjohtaja Tuomo Turunen kertoo, että kyllä lähialueilla on tullut ajeltua postia jakamassa.

– Tässä alkaa tulla luovaksi, Turunen lohkaisee.

Vakavaan paikkaan yritys on joutunut Päijänteellä odottavan projektin vuoksi.

– Ennen kuin siellä voidaan aloittaa työt, maanomistajille pitää lähettää kahdeksansataa kirjettä. Maanmittauslaitoksella ei ole heille sähköisiä yhteystietoja, eikä mikään omajakelu tai edes lähettipalvelu auta, sillä kirjeet on saatava perille ympäri Suomea ja myös kahdeksassa eri maassa asuville henkilöille.

Metsäpalveluyritykselle odottelu tietää tietenkin kustannuksia – ja sotkee myös muiden  hankkeiden aikatauluja.

Asiakkaat karkaavat, Posti kärsii

Lakon vuoksi Turusen yritys ei ole päässyt myöskään lähettämään puukauppakirjoja allekirjoitettaviksi.

– Myyjät odottavat kaikkiaan yli sataatuhatta euroa, hän kertoo.

Turunen on huolissaan myös lakon pitkäkestoisista vaikutuksista, kuten mahdollisista konkursseista.

– Ei tässä huutaminen eikä itku auta, mutta miettisivät sitä, että asiakkaat tällä karkaavat tällä tavalla toimiessa.

Suomen Yrittäjät vaatii, että Postin jakelutoiminta avataan kilpailulle ja Posti vetäytyy muusta liiketoiminnasta. Lakkoon Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo nopeaa ratkaisua. Pentikäinen kirjoittaa tuoreessa blogissaan kuulleensa yrittäjistä, jotka joutuvat pohtimaan jo toimintansa lopettamista.

Pentikäinen huomauttaa, että moni siirtää jakelujaan Postin kilpailijoille ja mahdollisuuksien mukaan verkkoon, mutta kaikille se ei ole mahdollista.

Eniten postilakosta kärsii kuitenkin Posti ja sen työntekijät.

– Voi olla karvasta huomata lakon jälkeen, että osa asiakkaista on pysyvästi kadonnut. Ei tarvitse arvailla, onko tällä henkilöstövaikutuksia. Voi olla, ettei Posti toivu tästä lakosta kunnolla koskaan, Pentikäinen toteaa.

Voit lukea Mikael Pentikäisen blogin kokonaisuudesta tämän linkin kautta. 

Teksti: Leila Itkonen

leila.itkonen(at) yrittajat.fi

Rovaniemeltä 30 kilometrin päässä on Ahosen perheen maatila. Entinen lypsykarjatila toimii nykyään maatilamatkailu- ja mökkimajoituskohteena, mutta se on vain puolet tilan toiminnasta.

Sukutilan isäntänä vuodesta 2006 toiminut Marko Ahonen tekee koneurakointitöitä, eli teiden kunnossapitoa ja maansiirtotöitä alueella. Talvisin työ on pitkälti lumen aurausta ja siirtämistä.

Lisäksi tilalla on pientä viinimarjojen, pensasmustikoiden ja tyrnimarjojen viljelyä. Ahoset tekevät myös lähialueen porotiloille heinää sekä kuivurihallissa kuivattuja polttopuita myyntiin.

– Aluksi työt jakautuivat aika hyvin puoliksi, eli kun toisessa toiminnassa oli rauhallista, toisessa oli töitä. Nykyään kaikki toiminnot ovat kasvaneet, joten ne menevät enemmän päällekkäin, Ahonen kertoo.

Viljely- ja koneurakointityöt ovat Marko Ahosen töitä. Hanne-vaimo hoitaa mökkitoimintaa.

Lue myös Paskooharjulla vaihtuu monialayrittäjän hattu – "Tänään pidän kaksi tuntia kesälomaa"

Perintöhommissa

Monialaisuus Ahosen tilalla ei ole itsestäänselvyys. Niin on vain käynyt, ja Marko Ahonen on jatkanut vanhempiensa toiminnan kehittämistä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006.

Mökkimajoitus tuli lypsykarjan rinnalle 1990-luvulla, kun Ahosen vanhemmat vielä pyörittivät tilaa. 2000-luvun vaihteessa karjasta luovuttiin.

– Tuolloin olisi pitänyt investoida paljon. Lisäksi naapuritila kasvoi, eikä molempien olisi ollut kannattavaa satsata lypsykarjaan, Ahonen kertoo.

Markon koulutus on ammattikoulun kokkilinjalta. Maatilan sukupolvenvaihdos ja koneurakointityöt ovat vaatineet logistiikan perustutkinnon liikennelupakoulutuksen sekä maatalouden peruskoulutuksen.

Koneurakointityöt tulivat Ahoselle isän työtarjouksen kautta.

– Kunnossapitohommissa tarjottiin töitä isälle, joka välitti tarjouksen minulle, ja minä innostuin niistä. Konepuoli on kasvanut työmahdollisuuksien kautta. Tässä oli valmis paletti, mitä lähdin kehittämään, Ahonen kertoo.

– Olisin voinut tehdä vain yhtä työtä, mutta tässä on tullut nähtyä monenlaista, hän jatkaa.

Kasvua joka rintamalla

Seuraavaksi Ahosen tilalla on mietinnän paikka. Sekä koneurakointi että maatilamatkailu ovat kasvaneet. Esimerkiksi syksy on ennen ollut mökkivarauksissa hiljaista aikaa, mutta nyt varauksia oli lokakuulle saakka.

Matkailupuoli kasvaa, sillä lähellä on Joulupukin pajakylä. Tila on lisäksi sopivan etäisyyden päässä Rovaniemestä ja sijainti järven rannalla, mikä houkuttaa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia matkailijoita.

– Kehittäminen vaatisi muita toimijoita mukaan, kuten ohjelma- ja ruokapalveluita. Yhteistyöstä on käyty keskusteluita ja ehdotuksia. Nyt täytyy käydä läpi, mikä on järkevää ja mitä maailmalla tapahtuu, Ahonen sanoo.

Lapissa paljon on rakennettu ja tehty investointeja Aasian matkailun varaan. Sen suhteen maailman politiikan tapahtumat kiinnostavat.

Lue myös Maajussille morsian -ohjelman Lauri Haukka ryhtyy ravintolan lisäksi kehittämään kotitilalleen matkailutoimintaa

Ajatustyötä ja ruumiillista työtä sopivassa suhteessa

Monialainen yrittäjyys on Ahosen mielestä palkitsevaa. Työ on monipuolista, kun välillä voi tehdä ruumiillista työtä, kuten polttopuita ja välillä miettiä matkailutoiminnan kehittämistä. Maatilan töissä ajatukset nollautuvat. Työt täydentävät toisiaan ja sesongeittain jakautuvat työt takaavat tasaisen liikevaihdon.

– Puhelin soi jatkuvasti. Koneurakoinnnin puolelta työtarjouksia esimerkiksi maansiirtohommissa tulee nopeallakin aikataululla ja niitä on välillä vaikea järjestää. Organisointia tämä vaatii. Onneksi vanhemmista on vielä apua, hän sanoo.

Perheessä on pienet lapset, joten lomailut ovat olleet melko pienimuotoisia. Onneksi siihen on ollut mahdollisuus.

– Vaimo on Helsingistä kotoisin, joten kävimme touko-kesäkuussa siellä, että päästiin vähän kesän makuun. Kesäkausi on etelässä pidempi. Talvella käytiin Espanjassa kokeilemassa, miten ulkomaanmatkailu sujuu lasten kanssa, Ahonen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Näin kirjojen verkkokauppiaana voin sanoa, että tämän vuoden osalta homma on taputeltu #sanaton, totesi Juoppohullun päiväkirja -kirjasarjastaan tuttu Juha Vuorinenkommentoi Twitterissä sunnuntaina, kun Postin työtekijöiden lakkoon ei vieläkään löydetty ratkaisua.

Verkkokauppaa tekevät yrittäjät ovat joutuneet Postilakon takia ensimmäisenä miettimään, miten toimintaansa muokkaavat. Kun tukilakot nyt laajenevat, ongelmat alkavat tuntua myös useissa muissa kauppiaissa.

Yrittäjät ovat epätietoisia siitä, saavatko he tilaamiaan tuotteita myyntiin tai toimitettua asiakkaille. Miten paketit kulkevat ja jäävätkö ne rajalle jumiin? 

Yrittäjien toimisto sai yhteydenoton savonlinnalaiselta hautauspalvelu- ja kukkakauppayrittäjältä. Päivärannan Ruusu ja Hautauspalvelu Saaren yrittäjä Jari Saari sai viestin kukkakauppatukkurilta Hollannista, että kukkia ei toimiteta Finnlinesien lautoilla vaan rekoilla Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kautta.

– Nyt en tiedä haemmeko joulukukat omalla pakettiautolla jostain vai miten ne toimitetaan. Kukkia ei voi seisottaa pitkiä aikoja varastossa varsinkaan, jos on pakkasta, Saari kertoo.

Pohjoisen kautta rekoilla kuljetettavat kukat vievät aikaa, mutta tukkuri varoittaa myös rajoituksista. Rekkoja tulee Suomeen vain yksi kahden sijaan, joten ruukkukasveja tai koriste-esineitä ei ole mahdollista tilata. Ylipäätään toimitustila on rajoitettua.

– Kaupan alalle tästä koituu hirveästi ongelmia, Saari toteaa.

Ei täyttä stoppia

Myös kuljetusyhtiö PostNord turvautuu Pohjoisen reittiin. Toimitusjohtaja Johanna Starck toteaa, että kotimaan volyymi hoituu vielä hyvin, joskin viivästykset ovat mahdollisia. Jos lakko laajenee, vienti ja tuonti voivat tuottaa ongelmia. Kustannukset kasvavat kaiken suhteen.

– Totaalista stoppia tavarakuljetuksissa ei ole, mutta pohjoisen kautta ajettaessa, toimitukset hidastuvat päivillä. Tavara kulkee vielä Ruotsin lipun alla liikkuvissa laivoissa, mutta kapasiteetti tulee paikoin vastaan. Jos lakko laajenee koskemaan ahtaajia, satamat menevät kiinni ja sitten tilanne on huono, Starck sanoo.

Julkisuudessa on puhuttu siitä, miten Postin työtekijöiden lakko sataa kilpailevien kuljetus- ja logistiikkayritysten laariin. Starck ei näe asiaa pelkästään niin.

– Ei tässä voi juhlia. Saamme paljon yhteydenottoja ja teemme, minkä pystymme. Yrittäjien kannattaa kysyä, miten tavara saadaan liikkeelle. En halua hurskastella, mutta ei tämä ole kivoin tapa kasvattaa markkinaosuuksia, Starck toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrityksille määrätään Suomessa vuosittain muutamia satoja seuraamusmaksuja, jotka ovat vuosina 2014-2019 vaihdelleet Asiakastiedon selvityksen mukaan sadasta eurosta 70 miljoonaan euroon. Asiakastiedon vastuullisuustietokannassa merkintöjä seuraamusmaksuista on noin 1300 yrityksellä, joista noin 80 prosenttia on toimivia.

Vähäisimmillään ne kertovat pienestä laiminlyönnistä, mutta pahimmillaan ne voivat ennakoida suuria taloudellisia ongelmia. Seuraamusmaksut ja muut merkinnät kannattaisi suhteuttaa kyseisen yrityksen liiketoimintaan.

– Negatiiviset merkinnät kertovat yrityksen toimintatavoista, joilla on vaikutusta sen omaan ja kumppaneiden maineeseen. Yhtä lailla voi kuitenkin aina miettiä, onko esimerkiksi seuraamusmaksu tai korvattavaksi määrätty summa sellainen, että yritys pystyy sen maksamaan vai vaarantaako se liiketoiminnan jatkumisen, Asiakastiedon vastuullisuuspalveluista vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö Mika Nikkilä neuvoo.

Konkursseja seuraavaksi

Asiakastiedon vastuullisuustietokannasta tehdyn selvityksen mukaan noin 50 seuraamusmaksumerkinnän saanutta yritystä on sittemmin asetettu konkurssiin. Seuraamusmaksun määräämisestä konkurssiin on näissä tapauksissa kulunut viikosta neljään vuoteen.

– Kannattaa seurata tarkasti esimerkiksi niitä linja-autoliikennealan yrityksiä, joille korkein hallinto-oikeus viime elokuussa antoi tuomion kartellista ja määräsi yhteensä lähes 9 miljoonan euron seuraamusmaksut. Tämä toimiala ei perinteisesti ole parhaiten kannattavia, joten maksuista selviäminen voi olla näille yhtiöille pelkän kassavirran avulla vaikeaa, Mika Nikkilä pohtii.

Korkein hallinto-oikeus totesi elokuussa, että kartelliin syyllistyneet yhtiöt ovat suunnitelmallisesti estäneet bussimarkkinoiden avautumista kilpailulle ja kartellista on aiheutunut haittaa kuluttajille.

Maine pelissä

Jatkuvasti kasvava osa yrityksistä ymmärtää, että oman toimintansa lisäksi niiden on tarkkaan tiedettävä, miten toimitus- tai alihankintaketjuun kuuluvat muut yritykset toimivat.

– Esimerkiksi suurilla rakennusurakoitsijoilla ja kaupan keskusliikkeillä on jatkuvasti oma maineensa pelissä, vaikka niiden tuotantoketju koostuvat jopa sadoista pienistä yrityksistä. Yritysten täytyy pystyä varmistumaan alihankkijoidensa vastuullisuudesta jo sopimusvaiheessa, ja tämän jälkeen erityisen tärkeää on myös valvoa näiden suoriutumista, jotta mahdolliset rikkomukset eivät tule yllätyksenä, Nikkilä painottaa.

Asiakastiedon tietokanta kerää yritysten rikostuomiot ja viranomaisten seuraamusmaksut, mutta myös myönnetyt sertifikaatit.

Pienimpänä tietokannasta löytyy Rauman Keilahallin aluehallintovirastolta saama 100 euron laiminlyöntimaksu kuitinantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä. Suurin on Valio Oy:n vuonna 2016 saama 70 miljoonan euron seuraamusmaksu määräävän markkina-aseman käytöstä hintakilpailussa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Aika ajoin syntyy epätietoisuutta ehdoista, joiden perusteella verottaja katsoo elinkeinonharjoittajan olevan palkkasuhteessa, eikä toiminimiyrittäjänä. Yleensä sekaannukset liittyvät toimialoihin, joissa tarvitaan koneita tai laitteita työn tekemiseen.

 – En ihmettele, jos epätietoisuutta syntyy. Aikaisemmin verotuskäytäntö on nojannut vahvasti siihen, että työtä tehdään palkkasuhteessa. Jo vuonna 1996 ennakkoperintälakiuudistuksessa luovuttiin itsenäisen yrittäjän nimikkeestä, jolloin tarkoitus oli, että työtä voitaisiin tehdä yhä useammin toimeksiantosuhteessa. Lakimuutos ei oikein koskaan lähtenyt toimimaan. Palkkana verottamisen kulttuuri oli vahva ja oikeuskäytäntökin noudatti vanhaa tulkintaperinnettä, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä kertoo.

Tilanne on sittemmin parantunut. Vuonna 2016 soveltamiskäytäntö muuttui merkittävästi. Sekä oikeusasteet että verohallinto tulkitsevat tilanteita suopeammin, mutta edelleen yrittäjät törmäävät aika-ajoin tilanteeseen, jossa heidän toimeksiantosopimuksensa poikkeuksellisesti katsotaankin työsuhteiseksi.

Määttä toteaa myös, että työoikeudellinen työsuhde ja verotuksellinen työsuhde ovat erillisiä käsitteitä ja tapausten tulkinta voi olla välillä hankalaa. Sopimussuhteen luonteen työoikeudellinen tulkinta ei ole verovirkailijan tehtävä. Tässä jutussa keskitymme verottajan näkökulmaan.

Tarkista sopimus

Kaiken ytimessä on työtä koskeva sopimus toimeksiantajan ja yrittäjän välillä. Toimitaanko siinä määritettyjen ehtojen mukaisesti?

 – Yrittäjät eivät ole sopimusten laatimisen ammattilaisia, joten sopimuksiin saattaa livahtaa joskus ehtoja, jotka näyttävät työsopimuksen ehdoilta. Ennen kiistatilanteissa sopimuksista etsittiin työsuhteen tunnusmerkkejä, mutta nykyään tilanteita tulkitaan tarkastelemalla kokonaisuutta. Jos sopimukseen on esimerkiksi livahtanut maininta lomakorvauksista, joka kuuluu palkkatyön sopimukseen, mutta muuten kyse on selvästi toimeksiantosopimuksesta, asia on ok, Määttä sanoo.

Onko yrittäjällä mahdollisuus aidosti harjoittaa yritystoimintaa?

Mahdollisissa kiistatilanteissa tarkastellaan kokonaistilannetta ja toiminnan luonnetta. Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi kyseenalaistanut toimeksiantosopimuksen sisällön sellaisessa tilanteessa, jossa yrittäjä ei aidosti voi vaikuttaa työntekemisen tapaansa ja toimia yrittäjänä.

 – Esimerkiksi kiinteistövälittäjä ei voi tehdä työtä yrittäjänä, jos kiinteistövälittäjän toiminta on kaikin tavoin sidottu välitystoimiston toimintaan ja toimintamalliin, Määttä toteaa.

Lainsäädäntö tai KHO:n määrittämät tilanteet voivat rajoittaa yrittäjänä toimimista. Esimerkiksi virkamies ei voi toimia yrittäjänä.

Vastaako yrittäjä työstään?

Yrittäjällä täytyy olla lopullinen vastuu työstä, jota hän tekee. Määttä kertoo esimerkin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä vuodelta 2015, jossa toiminimiyrittäjä valvoi ja huolsi yrityksen lämpökeskuksia. Entisen katsantotavan mukaan kyseessä olisi ollut työsuhde.

– KHO totesi, että kyseessä oli toimeksiantosopimus, sillä yrittäjän työtä ei konkreettisesti valvottu, Määttä sanoo.

Alihankkijana toimivan yrittäjän täytyy olla vastuussa työnjohdosta, valvonnasta ja lopputuloksesta.

Koneet ja laitteet aiheuttavat eniten kysymyksiä

Eniten kiistakysymyksiä aiheuttavat työt, joissa yrittäjä toimii toimeksiantosopimuksella, mutta käyttää toimeksiantajan koneita ja laitteita. Aikaisemmin kirjaus aiheesta on ollut tiukka: Ilman omaa kalustoa ei voi toimia yrittäjänä. Yrittäjän täytyy kantaa toiminnassaan yrittäjän riski.

 – Jos yrittäjä käyttää toimeksiantajan laitteita, hänen täytyy lähtökohtaisesti kattaa koneen kustannukset. Työn luonteessa täytyy osoittaa yrittäjämäisyyttä, Määttä kertoo.

Hän kertoo esimerkin automaalarista, joka oli toimeksiantajaan ensin palkkasuhteessa, mutta perusti yrityksen, jonka kautta ryhtyi laskuttamaan toimeksiantajaa. Toiminta tapahtui toimeksiantajan tiloissa ja tämän laitteilla.

– Tässä tilanteessa, koneiden ja laitteiden käyttö oli huomioitu työn hinnassa, joten KHO katsoi, että tilanne on ok. Toisessa tilanteessa KHO:n ratkaisemassa tilanteessa kuorma-autoilijoilla ei ollut omia autoja, liikennelupia, eikä muita asiakkaita, joten kyseessä katsottiin olevan työsuhde, Määttä kertoo.

Määttä toteaa, että joskus tilanteita tulkitaan liian tiukasti ja viranomaisten täytyisi tunnistaa eri tilanteiden väliset erot paremmin. Ongelmatilanteita on kuitenkin lopulta vähän. Eniten niitä tulee esiin erilaisissa koneiden kuljetustilanteissa.

Kokonaisarvio ratkaisee

Jos on vaikea arvioida, onko toiminta aitoa elinkeinotoimintaa, viranomainen turvautuu kokonaisarvioon.

 – Katsotaan sopimus, mitä on sovittu, tarkoitettu ja toteutuuko se. Ovatko vastuut ja velvoitteet selvät? Lopulta katsotaan, onko yrittäjä perustanut, rekisteröinyt ja hoitanut yritysvelvoitteet asianmukaisesti. Jos kaikki on kunnossa, toimintaa pidetään yritystoimintana, Määttä selvittää.

 – Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on aito toimeksiantosopimus. Esimerkiksi ennen taksilainsäädäntöä kuljettaja ei voinut ajaa toisen taksia ilman työsuhdetta. Nyt koko henkilön harjoittama elinkeino voi olla taksinkuljetustuurausta. On vaikea arvioida, onko kyseessä aito elinkeinotoiminta laajalle asiakaskunnalle ja milloin työsuhdetta vastaava tilanne. Näistä tapauksista ei ole selvää oikeuskäytäntöä, Määttä sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

GDPR on kirjainyhdistelmä, jota on rummutettu muutama vuosi. Yrittäjät kertoi marraskuun alussa selvityksestä, jonka mukaan GDPR on tuttu, mutta keinot eivät.

Rekisterien ylläpidossa ja tietosuojassa on puutteita. Jutussa kerrotaan myös, että EU:ssa on jaettu viime toukokuusta lähtien sakkoja 400 miljoonan euron edestä.

Markkinoinnissa ja viestinnässä GDPR:n lisäksi suoramakkinointiin ja markkinointilupiin liittyy laki sähköisten palveluiden viestinnästä, joka tulevaisuudessa korvautuu suurelta osin EU:sta pian tulevalle ePrivacy Regulation -asetuksella, sekä kuluttajasuhteissa vielä kuluttajansuojalaki.

Lakipalveluita tarjoavalle yrittäjälle Elina Koivumäelle tilanne on tuttu.

– Yrityksissä saatetaan tietää joku juttu, kuten että kuluttajalle ei saa pääsääntöisesti lähettää sähköpostia ilman lupaa, mutta sitten ei muisteta, päteekö se b-to-b-puolelle. Sääntelyssä on osittain eroavaisuuksia yritysten ja yksityishenkilöiden välillä.

Koivumäki muistuttaa kuitenkin, että moni asia suoramarkkinoinnissatoimii niin sanotulla opt out -mekanismilla, eli saa tehdä, kunnes vastaanottaja sen kieltää.

– Se on peruslähtökohta myyntipuheluissa, kotiin lähetettävissä kirjeissä ja b-to-b-puolen sähköposteissa, kunnes ilmaisee, ettei enää halua vastaanottaa suoramarkkinointia, Koivumäki sanoo.

Suoramarkkinointiin täytyy suostua

Tietosuoja-asetuksessa on kuusi merkittävää perustetta henkilötietojen käsittelylle.

– Näistä suostumus on merkittävin erityisesti, kun kyse on kuluttaja-asiakkaan henkilötietojen käsittelystä markkinointitarkoituksiin, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila sanoo.

Tietosuoja-asetus velvoittaa kertomaan kuluttajalle jo henkilötietojen keräämisvaiheessa, jos niitä tullaan käyttämään suoramarkkinointiin. Markkinoijan täytyy kertoa, mistä tiedot on saatu ja että kuluttajalla on oikeus kieltää suoramarkkinointi.

– Sähköposti- tai tekstiviestimarkkinointi edellyttää vastaanottajan suostumusta etukäteen. Se ei voi olla automaattisesti esitäytetty valintaruutu, vaan kuluttajan täytyy voida aktiivisella toimenpiteellä ilmoittaa suostumuksensa vastaanottaa sähköisiä markkinointiviestejä ja klikata ruutua itse, Katila kertoo.

Yritys voi lähettää sähköistä suoramarkkinointia ilman lupaa poikkeustapauksissa. Se edellyttää, että yhteystiedot on saatu tuotteen tai palvelun myynnin yhteydessä ja viestissä markkinoidaan ainoastaan vastaavia tai samanlaisia kuin yritys on aikaisemman kaupan yhteydessä myynyt. Kuluttajalle on täytynyt kertoa markkinointiviestien lähettämisestä kaupan yhteydessä samoin kuin oikeudesta kieltää niiden lähettäminen jokaisen viestin yhteydessä.

– Jokaisen näistä ehdoista täytyy täyttyä, Katila toteaa.

Yritysasiakkaan markkinoinnin täytyy liittyä työhön

B-to-B – suoramarkkinointia voi tehdä yrityksille vapaammin kuin kuluttaja-asiakkaille. Tuotteella tai palvelulla täytyy kuitenkin olla liityntä henkilöön, tämän työtehtävään tai vastuualueeseen. Sokeat massalähetykset eivät ole sallittuja. B-to-B-postituslistakin on GDPR:n alainen henkilörekisteri, jonka täytyy säilyttää vain olennaisia tietoja.

– Myös tältä listalta on oltava mahdollisuus poistua helposti sekä tarjota helppo tapa tietää, mitä tietoja yrityksellä on heistä, Katila sanoo.

Täyskielto ei ole tarpeen

Koivumäki kannustaisi yrityksiä miettimään, voisiko oman yrityksen kohdalla kieltoja pilkkoa. Jos yritys tarjoaa esimerkiksi monenlaisia tuotteita tai palveluita, asiakkaan antaman markkinointikiellon ei tarvitsisi olla totaalinen.

Koivumäki antaa esimerkin. Asiakas saa jatkuvasti kutsuja tapahtumiin, joihin hän ei halua osallistua. Yrityksellä on muuten kiinnostavaa sisältöä ja hyviä tarjouksia.

– Yksi pieni virhemainos voi johtaa siihen, että yritykselle vedetään punaiset laput kokonaan, mitä laki ei sinänsä edellytä. Kannustaisin yrityksiä miettimään, että pilkkoisi kiellon niin, että ”etkö halua enää kutsuja tapahtumiimme, klikkaa tästä”, eikä niin, että etkö halua kuulla enää ikinä koko yrityksestä. Osin siihen vaikuttaa myös se, taipuuko It-järjestelmä tämän tyyppisiin merkintöihin, Koivumäki toteaa.

GDPR:ssä auttaa maalaisjärki

Kuluttajat ja asiakkaat ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan. Yrittäjä voi kuitenkin yrittää tehdä myyntivaltin siitä, että kertoo asiakkaalle rekisteröimistään tiedoista.

– Kun menee seuraavan kerran kampaajalle, joka on vuosikaudet kirjannut kaiken, mitä hiuksillesi on tehty, kampaaja voi kysyä, onko ok, että kaikki tiedot ovat edelleen olemassa. Voisin kuvitella, että reaktio on positiivinen, kun minua informoidaan ja kaikki asiakkaan tiedot ovat turvassa ja hyödynnettävissä, Koivumäki miettii.

Koivumäen mielestä GDPR:ää ei kuitenkaan tarvitse lukea kirjaimellisesti.

– Myönnän, että GDPR:ssä on pienen yrityksen kannalta ylimitoitettujakin vaatimuksia, ja onhan se selvää, että ei valvontaviranomaisten intressit kohdistu samalla tavalla pieneen yritykseen, kuin miljoonien liikevaihtoa tekevän yhtiön kanta-asiakasjärjestelmään.

Mutta mistä tietää, mitä jättää noudattamatta niin ettei sakkoja tule?

Koivumäen mukaan tulkinnassa auttaa maalaisjärki ja vakavuusaste.

– Itse mietin solmukohdissa, mikä oli Brysselin tarkoitus sille, että tämä uusi laki tuli. Tarkoitus on asiakkaidesi tai potentiaalisten asiakkaiden yksityisyyden suojaaminen samalla kun yrityksesi digitaalista liiketoimintaa kasvatetaan ja kehitetään. Lainsäätäjä ehdottomasti halusi sallia monimuotoisemman tietojenkäsittelyn, mutta miten yrittäjä omassa yrityksessään tekee asiat niin, että asiakkaiden tiedot tai yksityisyys eivät vaarannu.

Henkilötietojen arkaluontoisuus vaikuttaa tulkinnan tiukkuuteen myös. Terveys, seksuaalinen suuntautuminen, poliittiset mielipiteet tai vastaavat tiedot vaativat tarkempia yksityiskohtia.

– Kampaaja ei sinänsä käsittele arkaluontoista asiaa, jos kirjoittaa, millä värillä on värjännyt ja että tykkään polkkatukasta, mutta kampaajathan tietävät meistä vaikka kuinka paljon! Ihmisuhdekuvioita tai muita vastaavia kampaaja ei kuitenkaan kirjaa minnekään rekisteriin – tai ei ainakaan saisi kirjata. Henkilötietolainsäädäntö lähtee siitä, että vain kun tallennat tietoa jollekin alustalle, se muuttuu henkilötiedoksi ja reksiteriksi, Koivumäki sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suurella osalla pk-yrityksistä on haasteita digiosaamisessaan ja ne etsivät keinoja digitaalisuuden kehittämiseen.

Tieto käy ilmi Suomen Yrittäjien ja Elisan teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin digitaalisen osaamisen tasoa. Prior Konsultoinnin tekemässä kyselyssä digiosaamisestaan kertoi 382 yrittäjää, joista yksinyrittäjiä oli 109.

Tutustu tutkimukseen tarkemmin tästä. 

Kolme neljäsosaa vastaajista on kehittänyt osaamistaan viimeisten kahden vuoden aikana. Saman verran vastaajista kokee, että osaamista täytyy kehittää myös jatkossa. Vain hieman yli kolmasosa arvioi henkilöstön digitaalisen osaamisen tason hyväksi.

Osaamisen kehittämisessä on nähtävissä se, että ne yritykset, jotka kehittävät osaamistaan, kehittävät sitä myös jatkossa. Pilvipalveluita käyttää jo 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista, ja noin puolet aikoo arvioida 5G-teknologian hyödyntämistä oman yrityksen liiketoiminnassa.

Markkinointi kehityksen kärjessä

Eniten digiosaamissatsauksia aiotaan laittaa markkinointiin ja myyntiin. Yksinyrittäjät aikovat satsata myös tuote- ja palvelukehitykseen.

Viiden kehittämiskohteen kärjessä olivat myös tietoturvan parantaminen, paperisen tiedon digitalisoiminen sekä data, analytiikka ja tekoäly.

Yrittäjät tarvitsevat tietoa ja aikaa

Digitaalisuuden ja osaamisen kehittämisessä on haasteita, suurimpana niistä ajanpuute. Toiseksi eniten mainintoja sai sopivan kehittämistavan löytäminen.

Pk-yritysten johto ja yrittäjät kaipaavat tietoa digitaalisuudesta, apua tarvemäärittelyyn ja oikean ratkaisun valitsemiseen. Monelle on vaikea ostotilanteessa arvioida, mikä olisi relevantti ratkaisu omalle yritykselle.

 Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia työnantajayrityksistä ja 47 prosenttia yksinyrittäjistä aikoo ostaa palveluita digiasiantuntijoilta. Henkilöstöä kouluttamalla aikoo edetä 66 prosenttia työnantajista ja 80 prosenttia yksinyrittäjistä aikoo kouluttautua itse.

– Pk-yritysten tarve löytää digitalisaatioon monipuolinen ja osaava IT-kumppani näkyy meillä tämän kokoluokan yritysten IT-ulkoistuksen lisääntymisenä, Elisan liiketoimintajohtaja Mikko Pöyry toteaa.

Hieman yllättäen esimerkiksi rahoitus on ollut digiosaamisen kehittämisen esteenä harvemmalla kuin joka neljännellä kyselyyn vastanneista yrityksistä.

– Oppilaitosten ja muiden asiantuntijoiden on autettava yrityksiä kirkastamaan osaamisen tarve ja löytämään tarpeeseen sopivat koulutus- ja kehittämistavat. Mitä paremmin yritysten osaamispanostukset osuvat kohdilleen, sitä jouhevammin pk-kentän digitalisoituminen etenee, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

5G kiinnostaa

Yrittäjät ovat haasteista huolimatta toiveikkaita sen suhteen, että pilvipalvelut, tekoäly, automaatio ja robotiikka, 5G-teknologia ja tietoturva- ja kyberturvallisuusratkaisut tuovat heille uusia innovaatioita. Yli kolmasosa aikoo selvittää automaation ja tekoälyn kautta saatavia hyötyjä liiketoiminnalle.

5G:n takaama luotettava mobiilidatayhteys koetaan hyödyllisimpänä ominaisuutena, ja 10-kertainen nopeus 4G:hen verrattuna seuraavaksi hyödyllisimpänä.

–Yhdistelemällä 5G:n, automaation ja tekoälyn mahdollisuuksia yrityksille avautuu näkymiä täysin uudenlaisen liiketoiminnan ja palveluiden kehittämiseen, Elisan liikeotimintajohtaja Petteri Svensson.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Somerolla kaksikymmentä vuotta ambulanssiyrittäjänä toimineet Tuomo ja Pia Maavirralta joutuvat laittamaan hanskat naulaan vuodenvaihteessa.

Työntekijänsä irtisanonut pari kertoo, että he eivät ole suinkaan ainoa pieni toimija, joka on pelattu pois Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin (VSSHP) kilpailutuksissa.

– Iso yritys, Med Group, voitti, ja nyt myös muut alueemme pienet toimijat ovat ajamassa alas yritystoimintaansa, Tuomo Maavirta kertoo.

Hänen ja hänen vaimonsa yrityksellä oli selvät sävelet siihen asti, kun ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille.

– Me olimme huolehtineet pitkään kaikista Someron kiireellisistä ja kiireettömistä ensihoitopalveluista, vaimonsa tavoin sairaanhoitajan koulutuksen saanut Maavirta kertoo.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala tietää, että vuonna 2013 voimaantullut lainmuutos on ahdistanut nurkkaan pienyrittäjiä kaikkialla maassa.

– Lähes kaikki pienet ambulanssiyritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa.

Uuden lain myötä suuressa osassa maata sairaankuljetuksessa on luovuttu yritysten käytöstä ja toiminta on siirretty yksinomaan julkiseksi tuotannoksi.

SY: Ambulanssiyrittäjyys on elvytettävä

Suomen Yrittäjät vaatii, että yrittäjyys ambulanssipalveluissa on palautettava palvelutuotannon keinovalikoimaan. Näin voidaan saada aikaan muutoksia ambulanssiyrittäjyyden elvyttämiseksi:

– Sairaanhoitopiireillä on oltava palvelustrategia myös sairaankuljetuksiin. Siinä on oltava yrittäjyydelle vahva sija, ja julkiset hankinnat on toteutettava niin, että pienetkin voivat olla mukana, Anssi Kujala korostaa.

Hän muistuttaa, että hankintalaissa säädetään, että mikäli hankintaa ei jaeta osiin, siitä on esitettävä perusteet. Julkisia hankintoja kehitettäessä olennaista on, että julkinen sektori kantaa vastuunsa palvelumarkkinoiden toimivuudesta.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter on surullinen ja pöyristynytkin pk-yrittäjien puolesta.

– Välttyäkseen isoilta tappioilta, alueellisia ambulanssikuljetuksia hoitaneet pk-yritykset joutuvat VSSHP:n toiminnan tuloksena vuodenvaihteessa lopettamaan toimintansa, myymään kalustonsa ja irtisanomaan työntekijänsä, Munter kertoo.

Laatukriteereistä huolimatta valmistautumaton voitti

Varsinais-Suomen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos kilpailutti kesällä kaikki maakunnan ensihoidon kuljetukset. Kilpailutus oli jaettu kolmeen erilliseen alueeseen ja kaikki kilpailutukset voitti Med Group Ensihoito Oy.

Suurin ero voittajan ja muiden tarjoajien välillä johtui Med Group Ensihoito Oy:n muita selvästi alemmista hinnoista. Kilpailutukseen jätettyjen tarjousten laatukriteerinä olivat muun muassa referenssit, henkilöstön osaaminen, kokemus, jatkokoulutus sekä paikallistuntemus.

Kaikki kolme alueellista kilpailutusta voittaneella Med Group Ensihoito Oy:llä ei ollut tarjoushetkellä edes tuottamiseen tarvittavaa kalustoa eikä henkilöstä.

– Med Group valittiin kuljetusten tuottajaksi pelkkien lupausten ja alhaisen hinnan perusteella, Munter katsoo.

Valitusprosessi käynnistetty

Kilpailutuksessa toiselle sijalle jokaisella alueella jääneet Ryhmittymä Länsivespa Oy, Ryhmittymä Härkätie-Paimio Oy ja Ryhmittymä Ylävespa Oy tekivät hankintaoikaisuvaatimuksen VSSHP:lle ja valituksen markkinaoikeuteen.

Varsinais-Suomen Yrittäjät ja mainitut kolme ryhmittymää ovat pyrkineet vuoropuheluun sairaanhoitopiirin johdon kanssa siitä, kuinka kuljetukset järjestetään väliaikaisesti oikeuskäsittelyn ajaksi.

– Pikaisten neuvottelujen jälkeen VSSHP:sta kerrottiin, että myös ensihoidon väliaikaisesta järjestämisestä valittiin vastaamaan Med Group eli juuri se toimija, jonka valinnasta on valitettu markkinaoikeuteen, Hanna Munter kertoo.

Munter muistuttaa, että kuljetusten keskittämiseen voi liittyä paljon haittapuolia.

–Monopoliasema voi johtaa esimerkiksi hinnankorotuksiin, laadun heikkenemiseen ja vasteaikojen pidentymiseen, kun kilpailua ei ole. Voi vain arvailla VSSHP:n motiiveja tehdä tällainen keskitys, joka merkitsee kuoliniskua sairaanhoitopiiriä vuosikymmeniä palvelleille pienille yrityksille, Munter toteaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän Podcastin uusimman jakson vieraaksi saapuu digimarkkinoinnin ammattilainen Sani Leino. Leino tarjoaa digimarkkinoinnin valmennuksia, koulutuksia ja esiintymisiä yrityksensä Social Companyn kautta.

– Nykyisin 80 prosenttia ajastani on erilaisten yritysten valmennuksia. Yleensä aiheena on sosiaalinen media.

Leinon mukaan yhä useampi suomalaisyritys on hyvin perillä sosiaalisen median markkinoinnista, mutta joukossa on myös niitä, jotka eivät ymmärrä somemarkkinoinnin tärkeyttä.

– On edelleen yrityksiä, joiden työntekijöillä on somekielto työaikana. Somea pidetään näissä yrityksissä työn välttelynä.  Emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä tarkoittaa siirtyminen avoimen viestimisen maailmaan.

Leino pitää Facebookin suurimpana hyötynä mahdollisuutta kohdentaa viestin hyvin tarkasti haluamalleen joukolle sekä ryhmiä, joista tavoittaa tehokkaasti esimerkiksi oman ammatin edustajat.

– Lisäksi Facebook-mainonta on edelleen varsin edullista verrattuna esimerkiksi lehtimainontaan.

Samaan aikaan orgaaninen (ilmainen) näkyvyys Facebookissa on vähentynyt. Leinon mukaan yrittäjän pitää aina ensin miettiä, missä yrityksen asiakkaat ovat ja mitä heille halutaan sanoa.

– Tämä puolestaan määrittelee kanavat. Voi olla, että yrityksen ei kannata ottaa Facebookia ensisijaiseksi markkinointikanavaksi.

– Pitää pyrkiä välttämään sitä, että ihminen keskeytetään häiritsevällä "osta nyt" -mainonnalla. Ihmiset haluavat kuulla aitoja tarinoita eivätkä kiillotettuja mainoslauseita.

Leino kannustaa tuomaan esille yrityksen taustatarinoita.

– On mietittävä, millaisesta viestistä on todellista hyötyä vastaanottajalle. Tähän kysymykseen vain yritys itse tietää vastauksen.

Kuuntele lisää konkreettisia vinkkejä Yrittäjä Podcastin uusimmasta jaksosta Supla-palvelussa. Yrittäjän Podcast on myös Spotifyssa. Jaksoihin voit tutustua tarkemmin myös täällä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Moni yrittäjä huoahti helpotuksesta, kun keskiviikkoaamun uutiset postilakon päättyminen ja kaikki siihen liittyvien tukilakkojen perumisesta tuli julkisuuteen.

– Olo on äärimmäisen huojentunut. Lakko aiheutti harmaita hiuksia ja sydämen tykytyksiä monessa yrittäjäkollegassa. Eri somen kanavissa oli havaittavissa suurta hätää sekä lähetyksien toimituksissa että omien kuormien ja tavaratilausten vastaanottamisessa, Elvari Korujen Sanna Leinonen kertoo.

Lakon alkaessa Leinonen pelkäsi jopa 10 000 euron tulonmenetyksiä, mikäli lakko olisi tuhonnut vuoden tärkeimmän sesongin.

Nyt loppuvuosi näyttää vauhdikkaalta, sillä Elvari Korut on saanut marraskuun aikana muutaman isomman yritystilauksen.

– Toivottavasti myös nettikauppa vilkastuu normaaliin joulutahtiin. Lakon aikanakin toimitukset ovat toimineet loistavasti Matkahuollon ja Ärräpaketin kautta, Leinonen kertoo.

Verkkokauppa hiljeni

Oululainen lifestyle-kauppa Kurestore on myös uutisesta mielissään. Yrittäjät ehtivät etsiä ja löytää vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja paketeilleen, mutta kirjeiden jakeluun ei vaihtoehtoista jakelijaa ole. Esimerkiksi korut ja muut pienet esineet kulkevat halvimmalla ja nopeimmalla tavalla kirjeessä.

–Verkkokauppa ehti hiljentyä melko pahasti lakkojen vuoksi ja ymmärtääkseni lähes kaikissa suomalaisissa verkkokaupoissa on ollut samoja havaintoja. Joulua kohti lähdetään nyt ehdottomasti paremmilla mielin, kun koko Suomi ei ole pysähtyneenä, Hannu Laukkanen kertoo.

Vaikutukset tuntuvat vielä 

Lakko on lisännyt yrittäjille myös kustannuksia. Kosmetiikan maahantuontia ja verkkokauppa GreenDealia pyörittäväMarkus Hämynen kertoo, että viime viikolla monet rahtiyhtiöt löivät lakkolisiä kustannuksiinsa. Se ja kirjepostivaihtoehdon uupuminen ovat lisänneet yrittäjien kustannuksia lakon aikana.

Vaikka lakko päättyy, sen vaikutukset voivat näkyä vielä tovin, Hämynen uskoo.

– Suurin ongelma verkkokauppiaille on se, että kuluttajat säikähtivät. Vaikka vain kirjeposti oli pois pelistä, moni asiakas kuvitteli, ettei mikään kuljetusyritys toimi. Nyt jännitämme sitä, kuinka nopeasti tieto lakon päättymisestä tavoittaa asiakkaat sekä luottamus siihen, että toimitukset pelaavat, palautuvat, Hämynen sanoo.

Kukkien joulukauppa perinteisin menoin

Savonlinnalainen Päivärannan Ruusu ja Hautauspalvelu Saaren yrittäjä Juha Saari on iloinen, että joulukukat tulevat myyntiin tavanomaista reittiä laivoilla, eivätkä rekoilla Haaparannan kautta kiertäen.

– Jos AKT olisi pitänyt laivat laitureissa, ylimääräisiä rekkakilometrejä olisi tullut pari tuhatta. Suomeen tulee kaikki leikkokukat Hollannista kautta. Nyt uskon, että joulukauppa menee perinteisessä hengessä, Saari kertoo.

Yrittäjän ehdotus TES-neuvotteluihin

Enolainen metsäpalvelu Turunen ennakoi lakon päättymistä jo edellisenä päivänä liimailemalla kirjekuoriin osoitetarroja ja ostamalla 3 000 postimerkkiä. Viime viikolla yrittäjä kävi itse ajamassa kierroksen postilaakoilla, jotta alkamassa oleva projekti ei viivästy liikaa.

– Tämä lakko teki kolmen viikon viiveen tälle työmaalle ja sotki paria muuta. Jos tilanne olisi jatkunut, urakka olisi voinut peruuntua. Nyt emme kärsineet suoria tulonmenetyksiä, Turunen kertoo.

Hän on seurannut lakkouutisointia mielenkiinnolla.

– Tuntuu olleen kärkäs tilanne, kun heti ensimmäisenä ollaan lakkoilemassa. Eikö enää osata neuvotella kuin aikaiset?

– Jos minä tässä joutessani voisin muuttaa tuota TES-järjestelmää, tekisin niin, että uuden TES:n korotukset alkaisivat pyöriä takautuvasti siitä, kun vanha TES päättyy. Jos tulee työsulku, väliajan korotukset menetetään. Luulisi neuvotteluintoa löytyvät molemmin puolin, kun on vähän porkkanaa. Lakoissa molemmat osapuolet kärsivät menetyksiä, Turunen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuhunkin koulutukseen mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kannattaa ilmoittautua mahdollisimman pian, sillä osa koulutuksista on jo täyttymässä.

Googlen ja Suomen Yrittäjien maksuttomassa koulutuksessa käydään läpi käytännönläheisesti yrityksen digiasioita, alkaen tuotekehityksestä ja aina tulosriville asti.

Tämä koulutus on ehdoton jokaiselle, joka pohtii yrityksen digimarkkinointia tai vaikkapa verkkokaupan perustamista tai kehittämistä.

Koulutukseen osallistuminen ei vaadi syvällistä digitaalisen liiketoiminnan tai markkinoinnin osaamista - tärkeintä on halu ymmärtää ja kehittää omaa yritystoimintaa.

Koulutus jakautuu kuuteen eri digitaalisuuden osa-alueeseen ja saat vinkkejä ja teet käytännön tehtäviä. Koulutuksen jälkeen sinulla on valmis lista yrityksesi digikehittämiseen.

Kouluttajana toimii yrittäjä ja pitkän linjan digiammattilainen Saskia Salomaa.

Koulutukset:

Ilmoittaudu koulutuksiin tästä linkistä

• 11.12. Rovaniemi 

Klo 13.00–16.15, Y-North, Aittatie 3

• 12.12. Oulu

Klo 8.00–11.15, Scandic City Oulu, Saaristonkatu 4

• 28.1. Kouvola

Klo 9.00–12.15, Aikuiskoulutus Taitaja, Taitajantie 2

• 29.1. Joensuu

Klo 17.00–20.15, Joensuun tiedepuisto, Länsikatu 15

• 10.2. Jyväskylä

Klo 8.00–11.15, Gradia, ravintola Priimus, Taulumäentie 45

• 10.2. Tampere
• 11.2. Turku

Klo 8.00-11.15, LähiTapiola Varsinais-Suomi, Yliopistonkatu 14 a

• 17.3. Helsinki

Klo 8.00–11.15, Google Digital Garage, Kluuvikatu 5

• 18.3. Espoo, Otaniemi

Klo 8.00–11.15, Tehcnopolis, Innopoli 2-rakennus, Tekniikantie 14

• 19.3. Hämeenlinna

Klo 9.00-12.15, Parkki – Business Park, Raatihuoneenkatu 21-23

Katso myös digiaiheiset webinaarit

Google ja Suomen Yrittäjät ovat järjestäneet loppuvuoden aikana myös useita digitalisaatioon liittyviä webinaareja ja etäkoulutuksia. Voit katsoa koulutukset tallenteina, linkit alla:

Digitaalisen markkinointistrategian perusteet

Verkkoanalytiikan ja Google Analyticsin perusteet

Näin luot menestyvän verkkokaupan, joka toimii myös mobiilissa

Loppuvuoden koulutuksia on vielä yksi jäljellä. Sen aiheena on  Paranna yrityksesi näkyvyyttä netissä ja somessa . Koulutus järjestetään 3.12.2019 klo 9.30

Suomen Yrittäjien koulutuskalenteri löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/koulutus

toimitus(at)yrittajat.fi

”Vittu, mitä paskaa” on lausahdus, josta graafinen suunnittelija Jenni Timoskan yritys sai alkunsa. Timoska oli suunnittelemassa käyntikortteja asiakkaalleen, kun meni hermot. Yrittäjän aika kului asiakkaan päättämättömään vaiheiluun. Mikään ei kelvannut.

– Suunnittelija ei voi lukea ajatuksia, joten on tilaajan vastuu tietää, mitä haluaa. Edes joku vinkki tai väri olisi hyvä olla tiedossa. Ärsyttävää on myös se, että suunnittelija käyttää aikaa, yksityiskohtia viilataan, mutta yhtäkkiä työllä ei olekaan mikään kiire. Projektit venyvät. Turha työ vie pienyrittäjän aikaa. Ja laskutus venyy, Timoska sanoo.

Jotain omaa, muista riippumatonta Timoska halusi tehdä. Viinin avustuksella visio alkoi kehittyä. Syntyi verkkodomain vittumitapaskaa.fi. Verkkokauppa myy mukeja, t-paitoja, kortteja, kahveja ja muuta pientä ja suurempaa tavaraa.

Lisäksi on tilattavia omavalintatuotteita. Asiakas saa itse toivoa tekstin, kunhan jättää suunnittelun Paskakaupan käsiin. Kun Timoska ehtii opetella kakkuprässin käytön, myös ne tulevat valikoimaan.

”Leipoisiko pullaa vai tappaisko jonkun?” lukee mukin kyljessä. ”Pitäis muttei jaksa” sanoo treenireppu. Teksti sai alkunsa aviomiehen lausahduksesta, kun hän oli tekemässä lähtöä salille. Sateenvarjoa koristaa koko varjon kokoinen nyrkki keskisormi pystyssä. Isänpäivän kunniaksi mukin kyljessä lukee ”Ennen kaikki oli hyvin… Nyt on vaimo ja lapset”.

Vauva ja yrittäjyys on välillä hankala yhdistää

Timoska lähti yrittäjäksi, kun hänen kolmas lapsensa, nyt jo 4-vuotias lapsensa syntyi. Vanhimmat lapset ovat 16- ja 14-vuotiaita. Kolmannen jälkeen hän ei halunnut enää oravanpyörään.

Äitiyden, vapaa-ajan ja yrittäjyyden erottaminen on välillä ollut vaikeaa. Kelan kanssa on täytynyt vääntää joustavasta hoitorahasta.

Onneksi myös yrittäjänä toimivan miehen kanssa on voinut sumplia arkea.

40 000 euron virhe

Nopeasti kasvava yritys on tarjonnut myös paskamaisia oppirahoja. Timoska vaihtoi toiminimen osakeyhtiöksi liian myöhään. Yritys teki vajaata 270 000 euroa liikevaihtoa, mutta Timoska sai neuvon pysyttäytyä toiminimellä, koska osakeyhtiöksi siirtyminen olisi muka liian hankalaa. Jokainen euro siis katsottiin Timoskan henkilökohtaiseksi tuloksi. Mätkyjä tuli maksettavaksi reilut 40 000 euroa.

Toinen mielipide kuitenkin muutti mielen ja tammikuussa 2019 Arkista paskaa syntyy vihdoin Oy-muotoisena.

– Käytännössä osakeyhtiöksi muututaan perustamalla uusi yritys, johon yrityksen omaisuus siirretään apporttina toiminimeltä. Ei se ole kovin vaikeaa. En vain itse ehtinyt selvittämään tarpeeksi, sillä tuntui että koko ajan oli kiire, Timoska sanoo.

– Suosittelen kysymään toista mielipidettä, jos joku neuvo kuulostaa omaan korvaan hassulta. Kysy vaihtoehtoja. Apua saa, kun pyytää, hän jatkaa.

Lue koko Arkista Paskaa -yrityksen tarina ja Timoskan ajatuksia yrittämisestä, perheen ja työn yhdistämisestä ja liiketoiminnan kasvattamisesta Yrittäjäsanomat 06/2019 näköislehdestä!

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Uusi EU-komissio aloittaa pian työnsä. Foorumissa haettiin sisältöä komission tulevaan pk-yritysstrategiaan. SY:n painottama omistajavaihdosten edistäminen sai näkyvän roolin päivien ohjelmassa. 

Suomen Yrittäjät on jäsenenä eurooppalaisessa pienten ja keskisuurten yritysten kattojärjestössä SMEunitedissa, joka edustaa jäseniensä välityksellä 12 miljoonaa pk-yritystä. SMEunited jäsenjärjestöineen oli Assemblyssä laajasti edustettuna.

– Haluamme yhdessä vaikuttaa siihen, että täällä tehtävät linjaukset ovat meidän tavoitteidemme mukaisia, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Haluamme, että pienyritysten tarpeet tulevat huomioiduksi uudessa EU:n pk-yritysstrategiassa.

Yritysstrategia nyt komissiossa

EU:n pk-yritysstrategia on parhaillaan komission valmisteltavana. Strategialla pyritään vastaamaan pk-yrittäjyyteen liittyviin haasteisiin ja edistämään yrittäjyyttä EU:ssa. Uuden ohjelman painopisteet rakentuvat digitalisaation, kestävyyden sekä alueellisten kasvuedellytysten edistämisen kokonaisuuksiin.

Komissio pyrkii myös lisäämään pk-yritysasioiden näkyvyyttä kaikilla pääosastoillaan nimeämällä EU:n pk-yrityslähettilään sekä tämän työtä tukevan ”iskuryhmän”.

Iskuryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että pk-yritykset huomioidaan horisontaalisesti kaikessa komission säädösvalmistelussa, pääosastosta riippumatta.

– Uutta strategiaa odotetaan julkaistavaksi maaliskuussa. Vaikuttamistyö strategiaan käy nyt kuumimmillaan, sanoo SY:n Brysselin toimiston vetäjä Mira-Maria Kontkanen.

Suomen Yrittäjät yhdessä SMEunitedin kanssa on eturintamassa vaikuttamassa siihen millainen EU-kehys yrittäjyydelle tuleviksi vuosiksi luodaan. 

toimitus(at)yrittajat.fi

– Nuori käy ikäihmisen luona auttaen tätä arjen askareissa, kaupassa käynnissä, siivoustöissä, oikeastaan kaikessa missä ikäihminen tarvitsee apua, yrityksen perustajiin kuuluva Sandra Lounamaa selvittää. 

Keskimäärin käyntejä on kerran viikossa ja yksi visiitti kestää kaksi tuntia. Käynnin anti raportoidaan älypuhelinsovellukseen. Siihen kirjataan myös, mitä nuori ja ikäihminen tekivät ja mikä oli henkilön vointi. 

– Tämä tieto lähtee omaisille. Gubben käyttäjille on tyypillistä, että omaiset asuvat eri paikkakunnilla eivätkä sen takia pääse vierailemaan omaisensa luona niin usein kuin haluaisivat. Meidän ajatuksenamme on tuoda heille lisäapu, jonka kautta perhe löytää uuden luottohenkilön, joka auttaa säännöllisesti. Samalla nuori saa merkityksellisen työpaikan ja lisätuloja opintojen oheen, Lounamaa jatkaa. 

Gubben toiminnassa mukana olevien nuorten alaikäraja on 16 vuotta. Yläikärajaa ei ole. 

– Toki vanhemmatkin ihmiset voivat hakea mukaan auttamaan. Brändimme on kuitenkin vedonnut ennen kaikkea nuoriin. Viestimme on levinnyt sosiaalisessa mediassa, etenkin korkeakouluissa. 

Lounamaa vertaa palveluaan Woltin ja Freskan kaltaisiin alustatalousyrityksiin. Hänen mukaansa vanhusten hoidossa on kysyntää ennaltaehkäisevälle toiminnalle. 

– Kunnat tarjoavat välttämätöntä apua. Meidän pääviestimme on auttaa ikäihmisiä asumaan nykyistä pidempään omassa kodissaan. Parhaimmassa tapauksessa pystymme siirtämään hoivakotiasumiseen lähtöä. 

Gubbe-nuorille maksetaan palkkaa, josta lohkaistaan komissio ylläpitäjälle palvelun hallinnoinnista ja ylläpitokuluista. Toistaiseksi Gubbe ei tee voittoa. 

Toimintaa on tällä hetkellä ympäri Suomea yli 30:ssa kaupungissa. 

Pauli Reinikainen 

GUBBE

Mitä: Ikäihmisille seuraa tarjoava alusta

Kuka: Perustajat Sanda Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen 

Perustettu: 2018 

Kotipaikka: Espoo ja Turku 

Mitä seuraavaksi: Tavoitteena skaalata toimintaa niin, että pääsemme auttamaan yli 10 000 ikäihmistä seuraavan kolmen vuoden sisällä. 

Torstai-iltana Ylen A-Studiossa käytiin kiivasta keskustelua kilpailukykysopimuksista ja työmarkkinaneuvotteluista. Meneillään olevalla liittokierroksella keskustelut ovat olleet vaikeita. Keskustelijoina lähetyksessä olivat Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen ammattiliittojen keskusliitto SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö toiminnanjohtaja Jukon Maria Löfgren sekä Elinkeinoelämän keskusliitto Jyri Häkämies.

EK:n Häkämiehen mielestä avainkysymys on työllisyysaste, sillä Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan.

– Nyt täytyy kerta kaikkiaan saada näihin työllisyyskuvioihin vauhtia, koska meillä ikääntymisen kustannukset, seuraavat 15-20 vuotta tarvitaan 500 miljoonaa euroa vuodessa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen lisää. Se ei onnistu millään muulla kuin yritysten työllistämistä kannustetaan ja tuetaan niin, että työ olisi aina ensisijaista Suomessa. Tänä päivänä ei vielä kokonaan ole, Häkämies sanoo.

Eloranta katsoisi työllisyysasteen lisäksi myös verotusta, jolla voitaisiin lisätä tuloja julkiselle sektorille. Hänen mielestään hallitus on lukinnut itsensä liiaksi työllisyysasteeseen.

– Yritysverotuksen puolella olisi mahdollista tarkastella listaamattomien yritysten osinkoverotusta, joilla ei ole työllisyysvaikutusta. On metsälahjavähennystä ja muita, joilla saataisiin lisätuloja julkiselle sektorille, mistä löytyy taas palkkarahoja hoitaa näitä julkisia tarpeellisia tehtäviä, Eloranta sanoo.

Pentikäinen painotti, että nykyinen hallitus on linjannut, että yrittäjien verotus ei kiristy, mikä on hyvä asia. Tämän ovat myös monet yrittäjät huomanneet. Häntä ihmetyttää, miksi SAK nostaa toistuvasti esiin yritysverotuksen.

– Mikä sen seuraus on? Jätetään investoinnit tekemättä ja herää kysymys, kannattaako tässä maassa yrittää?

Palkkausjärjestelmä kaipaa rakenneuudistusta

– Työmarkkinaosapuolet ovat epäonnistuneet tässä palkkausjärjestelmän rakentamisessa. Suomessa on melkein maailman jäykin palkanmuodostus. Me olemme maailman talousfoorumin vertailussa 141:stä maasta sijalla 139. Meillä palkat eivät jousta nouset, kun firmoilla menee hyvin, eivätkä laske, kun firmoilla menee huonosti. Me emme vaan pärjää tässä kilpailussa, Pentikäinen toteaa.

– Se yksi palkankorotusprosentti on valtaosalle yrityksistä aina väärä. On iso joukko yrityksiä, jotka voisivat maksaa enemmän ja iso joukko, joille se on huono, Pentikäinen jatkaa.

SAK:n Eloranta ja Jukon Löfgren toteavat, että yrityksillä on aina mahdollisuus maksaa enemmän.

– Usein ne maksavat enemmän, mutta sitten pitää katsoa, miten se prosentti jaetaan talon sisällä, Pentikäinen sanoo.

Löfgren on Pentikäisen kanssa samaa mieltä siitä, että palkkausjärjestelmät eivät toimi. Hän peräänkuuluttaa varoja julkiselle sektorille, sillä järjestelmä ei toimi, jos siellä ei ole pelimerkkejä.

Katso koko lähetys Yle Areenasta  ja lue lisää Ylen jutusta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään myöntänyt vuoden 2019 kansainvälistymispalkinnot. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille.

Vuoden kasvuyrityksenä palkittiin mekaanisen puunjalostuksen johtava yritys Suomessa, Keitele Forest Oy. Tulokasyritys on digitaalisen mainonnan kohdentamisen ja automatisoinnin työkaluja tarjoava Smartly.io Solutions. Yhteisöpalkinnon sai Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, joka on vaikuttanut keskeisesti yli 2 miljardin euron arvoisten ulkomaisten investointien saantiin Kymenlaaksoon.

Nyt palkitut yritykset Keitele Forest ja Smartly.io ovat esimerkkejä suomalaisesta innovoinnista ja halusta kasvaa. Yhteisöpalkittava Cursor on työskennellyt sitkeästi suorien ulkomaisten investointien edistämiseksi yhteistyöverkostoja rakentaen.

– Rohkeus, kasvu, investoinnit, uudistuminen yhdistävät näitä voittajia. Palkitut yritykset ovat investoineet niin tuotantolaitoksiin, uusiin tuotteisiin ja palveluihin kuin henkilökuntansa osaamiseen. Kymenlaaksossa on satsattu koko maakunnan elinkeinorakenteen uudistamiseen. Palkittujen yritysten esimerkki myös kertoo, että uskallus riskinottoon kannattaa, ja siitä hyötyvät yrityksen ja sen henkilöstön lisäksi kumppanit ja koko yhteisö, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola luonnehtii.

Yleiset palkintoperusteet liittyvät palkitun osoitettuun kykyyn saada aikaan kasvavaa ja kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Lisäksi on huomioitu, miten yritys edistää toiminnallaan esimerkiksi kestävää kehitystä, työhyvinvointia, digitaalisuutta ja muuta osaamista.

Kestävää puunjalostusta

Vuoden kasvuyrityksenä palkittu Keitele Forest on mekaanisen puunjalostuksen yritys ja yksi suurimmista puunjalostajista Suomessa. Vuonna 1981 perustettu valmistaa liimapuuta ja aihioita rakennus-, huonekalu-, ikkuna- ja oviteollisuudelle.

Keitele Group -konserniin kuuluvat emoyhtiö Keitele Forest Oy, sahatavaraa tuottava Keitele Timber Oy, sekä puutuotteita valmistava Keitele Wood Products Oy. Konsernin liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa vuodessa.

Konserni työllistää noin 500 henkilöä Pohjois-Savossa Keiteleellä, Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä. Alihankintaverkostossa puunkorjuussa ja kuljetusketjussa työllistyy noin 1000 henkilöä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana konserni on investoinut Suomeen yli 200 miljoonan euron arvosta. Yritys vie puutavaraa ja jatkojalosteita 42 maahan. Päämarkkinat ovat Japani, EU-maat ja Pohjois-Afrikka.

Toimintatapa nojautuu vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Yrityksen kestäviin toimintatapoihin kuuluu se, että lähtökohtaisesti pitkään hiilidioksidia sitovat tuotteet kierrätetään elinkaarensa lopussa. Tuotannot, metsäkuljetus ja valmiiden tuotteiden logistiset ratkaisut optimoidaan, ja tarvitsemansa energian yritys tuottaa sahauksen sivutuotteina syntyvillä uusiutuvilla energialähteillä.

– Suomessa on vuosisata panostettu puun kasvun lisäämiseen ja siinä on onnistuttu erinomaisesti. Pysyviksi hiilinieluiksi metsistä ei kuitenkaan ole, vaan pitkän kierron raaka-aine on muutettava asiakaslähtöisellä ja tehokkaalla tuotannolla puutuotteiksi, jotka toimivat hiilivarastoina elinkaarensa ajan. Metsien kasvua ja metsien hiilinielua tulee kasvattaa hallitusti tulevaisuudessa, Keitele Forestin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio kertoo.

Helpompaa digitaalisen mainonnan automaatiota ja optimointia

Tulokasyrityksenä palkittu, digitaalisen mainonnan automatisointiin työkaluja tarjoava Smartly.io on markkinajohtaja automatisoidun some-mainonnan toteuttamisessa.  Vuonna 2013 perustetun yrityksen asiakkaita ovat muun muassa eBay, Uber ja Walmart, ja 99 prosenttia liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta.

Sosiaalisen median alustoilla tehtävään mainontaan käytettiin yksistään Yhdysvalloissa noin 28 miljardia dollaria vuonna 2018, ja mainosbudjettien vuotuinen kasvuvauhti on kymmeniä prosentteja.

Smartly.ion tuottamalla alustalla automatisoidaan videomainonnan tuottamista, kampanjoiden tehokkuuden optimointia ja tuloksellisuuden testaamista tällä hetkellä useiden miljardien dollarien arvosta. Työkalujen avulla mainostajat voivat automatisoida monia digitaalisen mainonnan prosesseja mainosten luomisesta niiden jakeluun ja testaamiseen.

Koneoppimisen avulla Smartly.io pystyy optimoimaan sekä mainonnan tehoa että mainosten sisältöjä.

Smartly.io:n perustaja ja toimitusjohtaja Kristo Ovaskan mukaan yritys on kasvanut asiakkaidensa avulla ja heidän palautteen perusteella kehittänyt teknologiaa, jonka kautta liiketoiminnan nopea digitalisoituminen on mahdollista.

– Kasvumme suurin pullonkaula on kokeneiden, ja siksi erittäin kysyttyjen koodareiden palkkaaminen Helsingissä, jossa tuotekehitys tapahtuu. Toisaalta nopeaa kasvuamme tukee vahva yrityskulttuuri ja jatkossakin monien mainostajien vasta alkutekijöissä oleva markkinoinnin automatisointi, Ovaska kertoo.

Smartly.io työllistää lähes 400 henkeä, joista noin 200 Suomessa. Toimipaikkoja on 16 kaupungissa ympäri maailman, ja työntekijät edustavat 40 eri kansalaisuutta.

Investointeja Suomeen

Kilpailu kansainvälisistä investoinneista kovenee ja yksi onnistumisen edellytys investointien saamisessa on pitkäjänteisyys. Cursorissa on tehty tätä invest in -työhön vaadittavaa resursointia jo vuosia.

Cursorin omistavat Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä yhdessä seudun teollisuusyritysten ja rahoituslaitosten kanssa. Cursorin tehtävänä on houkutella investointeja seudulle, kehittää ja tukea seudulla toimivia yrityksiä ja luoda puitteet uudelle yritystoiminnalle sekä kehittää matkailua.

Nyt yhteisö-kategoriassa huomioitiin se, että Cursor on onnistuneesti tehnyt myös tärkeää jälkihoitoa yritysten pitämisessä alueellaan ja edistänyt merkittävien jatkoinvestointien saamisessa Suomeen. Yksin Googlen investoinnit tulevat yltämään 2 miljardiin euroon Suomessa.

– Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten investoinnit Kotka Haminan seudulle osoittavat, että pitkäjänteinen työ seudun kehittämiseksi tuottaa tulosta, teollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen aiheuttamat haasteet on voitettu ja seudun tulevaisuuteen luotetaan, KotkanHaminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtaja David Lindström sanoo.

Ehdotuksen palkittavista yrityksistä ja yhteisöistä presidentille tekivät Team Finland -verkoston toimijat, muun muassa Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera ja Ulkoministeriö. Elinkeinoelämän järjestöt antoivat ehdotuksia ehdokkaiksi.

Toimitus

toimitus(at) yrittajat.fi

Sisustuskorjaamo tarjoaa eritasoisia ”sisustuspaketteja”: Kodinkohennus, Sisustuksen säätö ja Perinpohjainen parannus.

Toinen puoli Paula Vallan yrityksen tarjoamista palveluista on asuntojen myyntistailaus. Se on itse asiassa kasvanut sisustussuunnittelua suuremmaksi.

– Tällä hetkellä teen pääsääntöisesti myyntistailauksia. Se on 90 prosenttia työstäni, Paula Valta kertoo.

– Pääasiassa rakennusliikkeet ovat minun asiakkaitani. Viimeiset pari vuotta täällä Kuopion seudulla on rakennettu paljon.

Sisustuskorjaamolla on yli 20 asuntoon kalusteet, joilla yritys stailaa kohteet houkuttelevaan myyntikuntoon.

No millaisia savolaiset ja suomalaiset ovat sisustajina?

– Enimmäkseen ollaan aika varovaisia, mieluummin otetaan se harmaa – mutta on joukossa myös tosi värikkäitä sisustajia, Paula Valta kertoo.

Sisustuskorjaamon sohvat ovat siis väreiltään enimmäkseen varsin neutraaleja vaaleita, harmaita ja beessin sävyjä. Matoilla ja tyynyillä tuodaan sitten lisää värejä.

Paula Vallan yritys on tehnyt töitä enimmäkseen Kuopion seudulla, mutta toimialue on sittemmin laajentunut.

– Kauimmainen kohde on ollut Äänekoskella, ja Jyväskylään tein juuri tarjouksen, Valta sanoo.

Hänellä on yksi osa-aikainen työntekijä ja tarvittaessa Valta käyttää alihankintana apua kalustojen kantamiseen kohteisiin.

– Enimmäkseen kyllä kannetaan itse. Ei tarvitse mennä kuntosalille niinä päivinä kun stailataan, Paula Valta naurahtaa.

Paula on aktiivisesti mukana Savon Nuorissa yrittäjissä.

– Neuvoisin kaikkia nuoria yrittäjiä hankkimaan verkostoja, joista voi pyytää apua ja neuvoja. Minulle Nuoret Yrittäjät Savossa on ollut aivan korvaamaton, Paula Valta sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

SISUSTUSKORJAAMO KY

MITÄ: Sisustussuunnittelua ja asuntojen myyntistailausta

KUKA: Sisustusarkkitehti ja muotoilija Paula Valta

KOTIPAIKKA: Kuopio

PERUSTETTU: 2012

PALKITTU: Kuopion Vuoden nuori yrittäjä

MITÄ SEURAAVAKSI: Toivottavasti tasaista kasvua

Suomen Yrittäjät etsii jälleen uutta Vuoden nuorta yrittäjää valtakunnallisella kilpailulla. Kuka tahansa voi ilmoittaa palkitsemisen arvoisen nuoren yrittäjän mukaan Vuoden nuori yrittäjä 2020 -kilpailuun 14.2.2020 mennessä.

– Haemme kilpailuun yrittäjiä, jotka ovat olleet menestyneitä ja innovatiivisia omalla toimialallaan sekä osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta. Kilpailun kautta haluamme näyttää, että nuorissa on voimaa ja jakaa positiivisia yrittäjätarinoita erityisesti nuoremmalle sukupolvelle, verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo. 

Kilpailua on järjestetty vuodesta 1998. Aikaisemmin ehdokkaat kilpailuun valitsivat aluejärjestöt. Viimeiset neljä vuotta kuka tahansa on voinut ilmoittaa ehdokkaita mukaan kilpailuun.  Ilmiannot  välitetään ehdokkaan oman alueen yrittäjäyhdistykselle, joka ottaa sen huomioon virallisessa ehdokasasettelussa. Viime vuonna ilmiantoja tuli lähes 400 eri puolilta Suomea.

Tänä vuonna ilmiannot on toimitettava ystävänpäivään 14.2.2020 mennessä.

Nuori yrittäjä on 36-vuotias

Kilpailuun ehdotettavan nuorten yrittäjien on oltava korkeintaan 36-vuotiaita. Yrityksen on pitänyt toimia vähintään kolme vuotta. Yrittäjä voi olla myös yrityksen jatkaja.

Mikäli yrityksessä on useampi osakas, vähintään 50 prosenttia osakkeista tulee olla alle 36-vuotiaan omistuksessa. Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa.

Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun.

Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Rantasalmen Järvisydämessä 15.5.–16.5.2020.

Ehdokkaita kaikilta toimialoilta

Hallitseva Vuoden nuori yrittäjä 2019 on konttiravintolayrittäjä Mortonin Jarna Kaplas Savosta. Toiseksi kilpailussa ylsi kahvipaahtimo Lehmus Roasterya vetävä Arttu Muukkonen Etelä-Karjalasta ja kolmanneksi keskisuomalainen Trustmary Groupin Johannes Karjula, jonka yritys auttaa parantamaan asiakaskokemusta.

Ilmiantajien kesken arvotaan pääsyliput Get Together -tapahtumaan. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi