– Haluamme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittäjien automaattinen puhelinpalvelu Jenni soittaa jäsenille esimerkiksi jäsenkyselyissä, yhteystietojen täydentämisessä tai maksutavan muutoksissa, kertoo Suomen Yrittäjien asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen.

Kyseessä on niin sanottu automaattipuhelu, jossa naisääni aloittaa: ”Tässä soittelee Jenni Suomen Yrittäjistä hei”. Tämän jälkeen Jenni kysyy edellä mainituista jäsenasioista, esimerkiksi yrityksen sähköpostiosoitetta tai että haluaako yrittäjä laskun jatkossa kirjeen sijasta sähköpostiin tai verkkolaskuna.

Automaattipuhelut eli ns. robottipuhelut perustuvat soittojen automatisointiin, robotiikkaan ja koneälyyn. Suomen Yrittäjille palvelun tuottavasta On-Time Research Solutions Oy:stä kerrotaan, että automaattisella puhelinpalvelijalla Jennillä on tekniset edellytykset soittaa jopa 3600 puhelua tunnissa.

– Meille on tärkeää saada yhteys jäseniimme ja haluamme kokeilla automaattista puhelua, jolloin asian voi hoitaa kätevästi vaikka tien päältä. Automaattisen puhelun puheentunnistus helpottaa asioimista. Odotamme mielenkiinnolla millaisen vastaanoton Jenni saa. Tavoitteena on kehittää ja parantaa palvelua kaikissa kanavissamme, Johanna Hallikainen sanoo.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 307 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Vielä suurempi halukkuus paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden ja työaikajärjestelyiden kohdalla, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA:n) selvityksestä. Tupoihin, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin, ei haluta palata.

SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ole yllättynyt tuloksesta.

– Ihmiset haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa myös työelämässä. Tämä korreloi hyvin myös sen kanssa, että luottamus työpaikoilla on Suomessa vahva erityisesti pienissä yrityksissä. Luottamukselle pitäisi antaa tilaa ja vapauttaa mahdollisuuksia sopia työpaikalla työehdoista tarvittaessa myös työehtosopimuksesta poiketen. Lisäksi on saatettava yrittäjät ja työntekijät yhdenvertaiseen asemaan työpaikkasopimisessa. Tällä hetkellä laki syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä kieltämällä niiltä paikallisen sopimisen, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaa, Makkula muistuttaa.

Selvä enemmistö suomalaisista toivoisi työehdoista sopimista paikallisella tasolla erityisesti kannustinpalkkioissa (76 % pitää oikeana tasona) ja työaikajärjestelyissä (67 %), mutta lähes puolet (48 %) myös palkankorotuksista sopimisessa.

Työajan pituudesta sopimisessa kannatus eri vaihtoehtojen välillä hajautuu: 37 prosenttia päättäisi siitä työpaikkatasolla, vajaa kolmasosa (31%) liittotasolla ja neljännes (26%) keskitetysti. Irtisanomiskorvauksista ja muutosturvasta 36 prosenttia sopisi valtakunnan tasolla, liittotasolla 14 prosenttia ja työpaikkatasolla 10 prosenttia vastaajista.

Kantar TNS selvitti halukkuutta paikalliseen sopimiseen vuonna 2018 Suomen Yrittäjien tilauksesta. Reilun vuoden takaisen selvityksen mukaan 63 prosenttia vastasi ’kyllä’ kysymykseen, että ”pitäisikö työpaikoilla olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat?” 23 prosenttia vastasi ’ei’ ja 14 prosenttia ei osannut muodostaa kantaa asiaan.

Vastaajat ymmärtäneet paikallisen sopimisen perusidean

EVA kysyi myös käsityksistä paikallisen sopimisen vaikutuksista. Niitä luodattiin kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan 18 erilaisen kehityskulun toteutumisen todennäköisyyttä.

Kysymyksessä selvitettiin näkemyksiä paikallisen sopimisen malliin, jossa työpaikkatasolla olisi mahdollista poiketa liittotasolla tehdyistä sopimuksista, mikäli molemmat osapuolet niin toivovat. Vastaajilla löytyi yksimielisyyttä siinä, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi työehtojen eriytymistä alojen sisällä. EVA:n selvityksen mukaan todennäköisenä tätä vaihtoehtoa piti 79 prosenttia vastaajista ja neljä prosenttia oli eri mieltä.

EVA näkee vastausten kertovan viestiä siitä, että enemmistö suomalaisista on ymmärtänyt paikallisen sopimisen perusidean. EVA:n selvityksen tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.

Toimitus

Posti ottaa käyttöön EU:n veroalueen ulkopuolelta saapuville, pääosin yli 22 euron tullaukseen jääville tavaralähetyksille, käsittelymaksun. Maksu on 2,90 euroa lähetystä kohden ja se astuu voimaan 31.1.2020, kertoo Posti tiedotteessaan.

Kansainvälisen verkkokaupan kasvaessa maksu kattaa kustannukset lähetysten käsittelystä, ilmoitusmenettelystä sekä varastoinnista. Valtaosa Suomeen saapuvista tavaralähetyksistä on pieniarvoisia alle 22 euron lähetyksiä, joita maksu ei koske tässä vaiheessa.

– Kansainvälisen verkkokaupan aiheuttamat kustannukset kohdistuvat näin kyseiseen toimintaan. Tämä on tärkeää kaupankäynnin tasapuolisuuden ja kotimaisen verkkokaupan kilpailukyvyn kannalta, Postin kansainvälistä verkkokaupan palveluista vastaava johtaja Sami Finne kertoo.

Pohjoismaista Ruotsi ja Islanti ovat ottaneet käyttöön vastaavanlaisen maksun EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille.

Lähetyksen vastaanottaja saa tulliselvitettävästä tavaralähetyksestä joko paperisen saapumisilmoituksen tai kuluttaja-asiakas sähköisen ilmoituksen OmaPosti -palveluun. 

Lähetyksen verot ja käsittelymaksu tulee maksaa 20 päivän kuluttua lähetyksen saapumispäivästä. Kun molemmat maksut on suoritettu, Posti toimittaa sen vastaanottajalle. Tullaamaton lähetys palautetaan puolestaan lähettäjälle.

Posti on kehittänyt sähköiseen OmaPosti -palveluun uuden digitaalisen huolintaratkaisun EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten kulun nopeuttamiseksi, mutta se ei toistaiseksi palvele yritysasiakkaita. Ensivaiheessa uusi ratkaisu on käytössä pääosin 22-150 euron arvoisille lähetyksille, joista peritään vain alv.

Lähetyksen tullaus OmaPostissa on edullisempaa, sillä digitaalinen huolinta on hinnaltaan 0,90 euroa.

– Kehitämme sähköisiä ratkaisujamme, jotta ostokokemus myös kansainvälisessä verkkokaupassa olisi sujuvaa. Digitaalinen huolintapalvelu tulee ensin saataville lähetyksiin, joista on hyvät digitaaliset tiedot saatavilla. Tarkoitus on laajentaa palvelua ensi vuonna merkittävään osaan kansainvälisiä lähetyksiä, kertoo Finne.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Muutos koskee sekä yrittäjiä että palkansaajia. Sen merkitys korostuu yrittäjillä, sillä he määrittävät itse YEL-työtulonsa ja sitä kautta sekä eläkevakuutusmaksujensa että päivärahojensa tason. Esimerkiksi sairauslomalle jäävän yrittäjän päivärahan laskennassa käytetään jatkossa vuosituloa. Vuositulo lasketaan niiltä 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

Vuodenvaihteen jälkeen sairauspäivärahan perusteena ei voi enää käyttää päivärahakautta edeltävien kuuden kuukauden tuloja, vaikka ne olisivat yli 20 prosenttia korkeammat kuin edellisessä verotuksessa todetut tulot. Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Etuuksien taso säilyy ennallaan.

Yrittäjällä vuositulon laskennan pohjana käytetään YEL-työtuloa. Työeläkeyhtiö Elo muistuttaa myös, että YEL-työtuloa ei voi myöskään muuttaa takautuvasti vaan aikaisintaan muutosilmoituksesta alkaen. Jos YEL-työtulon määrä on muuttunut tarkasteltavan 12 kuukauden aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo. Jos yrittäjä on palkkatyössä yrittäjätoimintansa ohella, huomioidaan vuositulossa sekä palkkatulo että YEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa.

Vuositulon perusteella määräytyvät niin äitiys-, vanhempain kuin kuntoutusraha

1.1.2020 alkaen vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. 12 kuukauden tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää 1 kalenterikuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei oteta huomioon.  Tammikuussa 2020 tarkastelujakson jälkeen ei poikkeuksellisesti ole kuukautta, jonka tuloja ei oteta huomioon.

Vuositulon perusteella määräytyvät äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahat, erityishoitoraha, luovutuspäiväraha ja kuntoutusraha, joissa oikeus etuuteen alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen sekä sairauspäiväraha, jossa työkyvyttömyys alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Vanhempainpäiväraha voi jatkossakin määräytyä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon perusteella, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Muutoksen myötä päivärahojen ja kuntoutusrahan määrä vastaa paremmin hakijan todellista tulotasoa.  Etuuksien tasot eri tuloluokissa säilyvät ennallaan.

Kela saa tarvitsemansa tulotiedot eri rekistereistä

Vuositulosta ei enää jatkossa vähennetä tulonhankkimismenoja, kuten työmatkakuluja. Kela saa yleensä tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa erikseen Kelaan. Tämä helpottaa ja yksinkertaistaa etuuksien hakemista.

Päiväraha voi poikkeuksellisesti määräytyä tarkastelujakson viimeisten 3 kalenterikuukauden tulojen perusteella, jos asiakas on tarkastelujakson aikana muun muassa valmistunut ammattiin ja suorittanut tutkinnon, ollut suorittamassa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta, ollut vanhempainpäivärahakauden jälkeen hoitovapaalla.

Toimitus

Jessican Hynysen hämmennystä voi vain yrittää kuvitella, kun hän luki sähköpostiaan vuonna 2011. Hän oli osallistunut Suomen Yrittäjien Vaikeinta on aloittaminen -kampanjan arvontaan, jossa palkintona oli osakeyhtiö. Suomen Yrittäjät maksoi tuolloin vielä vaaditun 2 500 aloituspääoman ja rekisteröintikulut, mainostoimisto BOB Helsinki teki yritysilmeen ja Ilta-Sanomat antoi mediabudjetin mainostamista varten.

– En yleensä osallistu arvontoihin, mutta tämä oli harkittu poikkeus. Olin hionut erilaisia yritysideoita muutaman vuoden, joten ilmoitin nimeni ja sähköpostini arvontaan. Olin käynyt yrittäjäkurssin, yrittäjäurani lähti pikavauhtia alkuun, Hynynen kertoo.

Voittohaastattelussaan Yrittäjäsanomissa vuonna 2011 Hynynen kertoo, että hän oli pyöritellyt konseptia mielessään, mutta hallinnollinen paperisotku oli tuntunut nuoresta liian haastavalta. Toki hän tiesi, että se ei olisi ylitsepääsemätöntä, mutta yrittäjyys pelotti sittenkin.

Hynynen oli haaveillut diplomaatin urasta, mutta kilpailuvoitto ratkaisi asian. Hän perusti yhteistyökumppanin avulla verkkokaupan, joka myi lahja- ja sisustustuotteita.

Nälkä kasvaa oppiessa

– Olin innokas ja tilasin tuotteita myytäväksi tietämättä tavaran kiertonopeutta tai ylipäätään, mitä verkkokauppiaan tulee tietää menestyäkseen verkossa. Kun tuli aika myydä ja markkinoida, jähmetyin. En tiennyt, miten etenisin, Hynynen kertoo.

Ensimmäinen yritys on sittemmin jäänyt, mutta se herätti motivaation oppia lisää markkinoinnista ja verkkoliiketoiminnasta. Hynystä häiritsi esimerkiksi se, ettei hän osannut tehdä muutoksia oman yrityksensä logoon. Hän halusi oppia lisää markkinoinnista ja ymmärtää, miten asioita tehdään.

Hynynen kirjautui iltakouluun opiskelemaan vektorigrafiikkaa ja kuvankäsittelyä. Siitä hän jatkoi digimarkkinointiin, hakukonemainontaan, verkkosivujen- ja kauppojen tuottamiseen, videotuotantoon ja webinaareihin. Päivätöissään hän siirtyi kokonaan markkinoinnin pariin. Samalla alkoi kyteä ajatus siitä, mitä hän voisi auttaa muita yrityksiä osaamisellaan.

Oppien jakaminen on palkitsevaa

Hiljalleen syntyi ajatus omasta digimarkkinoinnin ja verkkokoulutuksen palveluita tarjoavasta yrityksestä. Hän aloitti yrityksensä digispesialistin ja markkinointipäällikön työn rinnalla. Sitten koitti hyppy suureen tuntemattomaan kokopäiväiseksi yrittäjäksi.

– Olen puhunut paljon aloittavien yrittäjien kanssa ja he painivat samojen ongelmien kanssa kuin minä ensimmäisen yritykseni kanssa. Jos lähtisin nyt perustamaan ensimmäistä yritystäni uudelleen, hankkisin apua digimarkkinoinnin ammattilaiselta, jotta perusteet ovat kunnossa, Hynynen toteaa.

Yrittäjien palkinto meni sikäli oikeaan osoitteeseen, että Hynynen sai yrittäjäpolulleen sysäyksen ja herätti kiinnostuksen uusien asioiden opiskeluun, jota muuten ei ehkä olisi syttynyt.

– Näin haasteita ja opin paljon. Tiesin, että minussa on muutakin paloa kuin diplomaatiksi, mutta en tiennyt, mitä se oli. Nyt haluan päästä jakamaan omia oppejaan eteenpäin, Hynynen sanoo.

Hynysen suunnitelmissa on vahva liiketoiminnan kasvattaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja verkossa tapahtuvien koulutusratkaisujen kehittäminen. Digi Masters Helsinki toimii ensi vuonna myös YritysVantaan asiantuntijakumppanina opastaen aloittavia yrittäjiä digimarkkinoinnissa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Uusi huijaus on vastaava kuin pitkään pyörinyt EBN European Business Numberin huijaus. Samainen huijaus levisi Suomessa keväällä 2018. Viestissä kerrotaan kolmen vuoden sopimuksesta, jonka hinta on 995 euroa. Viimevuotisessa viestissä lähettäjä näytti olevan World business registry.

– Tapauksessa on kyse klassisesta harhaanjohtavasta markkinoinnista, jossa palvelusta ja sopimukseen sitoutumisesta saatava vastine jää täysin epäselväksi. Yleisohjeena voi todeta, että tällaisiin kirjeisiin ei missään tapauksessa tarvitse vastata mitään, Suomen Yrittäjien asiantuntijaAtte Rytkönen neuvoo.

Viesti näyttää päivityspyynnöltä

Viestissä annetaan ymmärtää, että yrityksen tietojen päivittäminen on ilmaista.

– Tärkeää on ensinnäkin huomata, että kyseessä ei ole mikään viranomaistaho eikä kirjeeseen ole välttämätöntä reagoida millään tavalla. Koska juridisesti kyseessä on vain tarjous, ei siitä ole tarvetta myöskään erikseen reklamoida, Rytkönen ohjeistaa.

Toimitus

Puheluiden rinnalle nousseet videoneuvottelut ovat tulleet yleiseksi tavaksi kommunikoida yritysmaailmassa. Laadukas ääni näyttelee kuvanlaatua tärkeämpää roolia onnistuneessa etäpalaverissa. Kokoushuoneen järjestelmät tuovat ratkaisun isoihin tiloihin, mutta yrittäjälle järkevämpi vaihtoehto on kuulokkeet tai pieneen käyttöön soveltuva kaiutin.

Hyvän handsfree-laitteen tärkeimmät kriteerit ovat luotettava yhteys, selkeä ääni molempiin suuntiin, akkukesto sekä ergonomia. Hyvät kuulokkeet tuovat aitoa lisäarvoa käyttäjälleen, koska äänet välittyvät laadukkaasti molempiin suuntiin meluissakin ympäristössä.

Perinteiset puhelimeen liitettävät yhden korvan handsfree-kuulokkeet vapauttavat kädet, mutta ovat äänenlaadultaan vaatimattomia. Handsfree-laitteiden kehitys on vahvasti siirtynyt aktiiviseen melunpoistoon, joka on valjastettu niin käyttäjän kuin vastapuolenkin eduksi. Myös ergonomiassa on otettu isoja harppauksia eteenpäin.

Vastamelu parantaa puheluita

Aktiivinen vastamelu parantaa merkittävästi puheluiden laatua. Ääni välittyy puhtaampana vastapuolelle ja ulkopuolinen hälinä ei häiritse puheluita vilkkaassakaan paikassa. Äänenlaadullinen ero on todella merkittävä itse puhelimeen tai passiiviseen kuulokkeeseen verratessa.

Modernit kuulokkeet toimivat luotettavasti ja äänenlaadultaan mainiosti bluetooth-yhteyden yli niin puhelimen kuin tietokoneenkin kanssa. Langattomuuden ansiosta puhujan ei tarvitse pysyä paikallaan puhuessa, eikä johto häiritse. Vapautuvat kädet voivat jatkaa työntekoa puhelun lomassa. Muistiinpanojen tekeminen tietokoneella tai muu työskentely onnistuu helposti.

Yrittäjän kannattaa tutustua rauhassa nykyisiin vaihtoehtoihin, sillä hyviä vaihtoehtoja löytyy erityyppisistä ratkaisuista. Niiden käyttökelpoisuus omiin tarpeisiin on aina yksilöllistä. Eri mallit ratkaisevat eri ongelmat. Jollekin keveys on tärkeintä – toiselle taas aktiivinen vastamelu mahdollistaa työskentelyn ja puheluiden käymisen vilkkaassakin paikassa lähes kuten kotikonttorissa.

Ergonomiassa on otettu isoja askelia eteenpäin. Ohjaus suoraan kuulokkeista onnistuu hyvillä kuulokkeilla merkittävästi peruskuulokkeita helpommin. Äänenlaatu on optimoitu puhumisen ehdoilla. Tosin parhailla vaihtoehdoilla viihdekäyttökin on mukavaa vapaalle vaihtaessa. Akkukestossa on otettu isoja harppauksia eteenpäin. Luotettava ja laadukas langattomuus ei katkaise enää pitkääkään työpäivää.

Jabra Talk 45: Aktiivipuhujalle

Yhden korvan handsfree-laitteet ovat löytäneet käyttäjänsä kännyköiden alkuajoista asti. Jabra Talk 45 on kuitenkin aivan erilainen laite vanhanaikaisiin virkaveljiinsä verratessa.

Huippukeveä laite asettuu tuttuun tapaan vain toiseen korvaan. Siihen puhuminen muistuttaa normaalia puhelinta. Erona kuitenkaan itse puhelinta ei tarvitse pitää korvalla, mikä on suuri etu. Jopa niin suuri, että välillä saattaa epähuomioissa kävellä puhelimen bluetooth-kantaman ulkopuolelle aktiivisesti työskennellessä isommassa tilassa.

Keveyden ansiosta laite on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön puhelimen kaverina eli se on korvassa käytännössä koko työajan. Akkukesto riittää aktiiviseenkin työpäivään ja valmiudessa laite kestää jopa viikon.

Äänenlaadussa on hyödynnetty vastamelutekniikkaa. Vastapuolen puheen kuulee meluisassakin ympäristössä ja toisaalta mikrofoni osaa suodattaa melua pois vastapuolenkin kuulemasta äänestä. Ratkaisu ei kuitenkaan irrota käyttäjäänsä ympäristön äänistä kuulokkeiden tavoin, koska toinen korva jää vapaaksi.

Hinta 79€

Akkukesto 6 h (puhetta)

Paino 7 g

Sony WF-1000XM3: Satunnaiseen käyttöön

Sonyn uudet vapaa-ajan käyttöön suunnatut WF-1000XM3-nappikuulokkeet tukevat vastamelua. Ne sopivat myös handsfree-käyttöön. Ero työkäyttöön suunnattuihin kilpailijoihin verratessa tulee ergonomiasta, jota ei ole Sonyissa hiottu puheluiden ehdoilla. Hipaisukytkimet eivät pärjää aidoille näppäimille.

Kuulokkeet ovat in-ear-mallia eli ne uppoavat korvakäytävän sisään. Mukana tulee useita erikokoisia tulppia naisille ja miehille. Keveyden, tulppien kitkaisen kumikoostumuksen ja onnistuneen muotoilun ansiosta kuulokkeet pysyvät korvissa aktiivisessakin liikkeessä.

Pienestä koostaan huolimatta kuulokkeissa on erinomainen aktiivinen melunpoisto, joka yhdistettynä korvakäytävän tukkivaan muotoiluun eristää käyttäjän hyvin ympäristöstään. Ympäristöäänten kuuluvuutta voi säätää kattavasti. Kuulokkeet ovat omiaan käyttäjille, jotka haluavat keskittyä työhön julkisissa liikkuessa tai kahvilassa asioidessa. Äänenlaatu on hifi-tasoa musiikkia kuunnellessa.

Akkukesto riittää yhdellä latauksella työpäivään. Kuulokkeet latautuvat kotelossaan kolme kertaa säilytyksessä ilman verkkovirtaa, joten ne voivat olla laukunpohjalla useammankin päivän.

Hinta 249€

Akkukesto 6 h

Paino 2 x 8,5 g

Plantronics Voyager 6200 UC: Nopea vaihtoehto

Täysin langattomien, korvaan työnnettävien kuulokkeiden hyvä vaihtoehto on kaulukseen kiinnitetyt kuulokkeet. Ne näyttävät alussa oudoille, mutta peittoavat käytettävyydellään minimalistiset kilpailijansa kokeilun jälkeen.

Voyager 6200 UC -kuulokkeet ovat poikkeukselliset, sillä ne on suunnattu työkäyttöön vapaa-ajan kilpailijoiden sijaan. Mukana on latausteline, jonka ohella kuulokkeet voi reissussa ladata suoraan micro-usb-liitännästä. Kuulokkeet on tiivistetty kosteudelta, joten niitä uskaltaa käyttää ulkonakin.

Kuulokkeiden vahvuus on niiden loistava käytettävyys. Kuulokkeet ovat odottamassa kaulassa puheluiden saapuessa. Kuulokkeet saa nopeasti korviin kauluksesta ja ne voi yhtä helposti tiputtaa roikkumaan kaulaan, kun haluaa keskustella naamatusten. Tämä ei onnistu korvanapeilla tai isoilla kuulokkeilla, jotka pitää käytännössä aina ottaa erikseen pois päästä ja jopa asettaa koteloonsa.

Äänenlaatu on selkeä ja kuulokkeiden hallinta onnistuu monipuolisesti kaulukseen asetetuilla fyysisillä näppäimillä, joiden käytön omaksuu nopeasti. Akkukesto ei jätä pulaan kesken pitkänkään työpäivän.

Hinta 279€

Akkukesto 9 h

Paino 56 g

Sennheiser PXC 550-II: Työrauhan hakijalle

Isot aktiivisella melunvaimennuksella varustetut kuulokkeet ovat käyttäjille, jotka arvostavat laatua ja haluavat eristäytyä ympäristöstään tehokkaasti. Ne sopivat liikkuvaan työhön, jossa käyttäjä altistuu jatkuvalle melulle joko työmatkojen tai -ympäristön takia.

Erinomaisen vastamelun ansiosta äänenvoimakkuutta ei tarvitse nostaa kovalle eikä toisaalta korottaa omaa ääntään puhuessa.

Kuulokkeiden muotoilu on erittäin ergonominen ja onnistunut. Pehmusteet tuntuvat mukaville ja saavat kuulokkeiden painon levitettyä koko päähän. Kuulokkeita käyttää ongelmitta useita tuntejakin putkeen. Fyysiset näppäimet löytyvät kuulokkeista helposti sormilla. Äänen selkeys ja vastamelutoiminta ovat erinomaiset, mistä on aitoa hyötyä niin puheluissa kuin taustamusiikin kuuntelussa. Äänenvoimakkuutta ei tarvitse korottaa, koska ympäristön melu suodattuu tehokkaasti pois korvista.

Kuulokkeista nauttiminen ei lopu handsfree-käyttöön. Kuulokkeiden hifi-kelpoisen äänenlaadun ja loistavan vastamelun ansiosta niitä käyttää mielellään vapaa-aikanakin.

Hinta 349€

Akkukesto 20 h

Paino 227 g

Logitech Zone Wireless: Ei vain puhelimelle

Logitech Zone Wireless on mainio vaihtoehto käyttäjille, jotka haluavat pärjätä yksillä hyvillä kuulokkeilla niin puhelimen kuin tietokoneenkin kanssa. Yhteiskäyttö on vahvuus, jota arvostavat varsinkin Skype-palavereissa notkuvat käyttäjät.

Zone Wireless -kuulokkeet eivät miellytä ainoastaan ominaisuuksillaan, vaan niiden ergonomia ja laatu on loppuun asti mietittyä. Korvan päälle asettuvat over-ear-kuulokkeet usein kuumentavat ja painavat korvia, mutta Zone Wireless:ien kanssa jaksaa helposti montakin tuntia ilman epämukavuuden tuntua. Sankamikrofoni aktivoituu automaattisesti, kun se käännetään ala-asentoon.

Äänenlaatu on erinomaisen selkeä sekä tietokoneen että puhelimen kanssa vastamelutoiminnon kanssa. Puhe toistuu tarkasti, vaikka vastapuoli olisi meluisammassa ympäristössä. Myös oma puhe välittyy vastapuolelle selkeänä. Kuulokkeita käyttää mielellään musiikin kuunteluun työn lomassa.

Akkukesto riittää muutamaan työpäivään ja kuulokkeita voi ladata langattomasti esimerkiksi puhelimille sopivilla QI-latureilla. Paketissa on mukana kuljetuspussi sekä plug-and-play usb-sovitin tietokoneelle.

Hinta 249 €

Akkukesto 14 h

Paino 181 g

Konftel Ego: Korvat vapaaksi

Konftel valmistaa etäneuvotteluihin tarkoitettuja kokonaispainotteisia ratkaisuja, jolla isonkin tilan kaikki istujat saadaan kuuluvasti mukaan palaveriin. Konftel Ego on pienyrittäjän tarpeisiin räätälöity ratkaisu, joka on erinomainen vaihtoehto päässä pidettäville kuulokkeille tarjoten täydellistä langattomuutta.

Pienikokoinen Ego asettuu helposti kotitoimiston pöydälle. Sen kautta voi vastata tietokoneeseen tai puhelimeen tuleviin puheluihin. Laite ei tarvitse jatkuvaa verkkovirtaa sisäisen akkunsa ansioista. Yhden päivän palaverit hoituvat helposti täydellä akulla.

Äänenlaatu on erittäin hyvä molempiin suuntiin, joten laite pärjää mainiosti kuulokkeille. Kotitoimistossa on kuitenkin huomioitava, että ulkopuoliset äänet kantautuvat laadukkaisiin mikrofoneihin.

Mukana tulevan pehmeän kantopussin kanssa varsin kevyestä Egosta voi nauttia missä vain. Pian siihen totuttua on laite aina mukana reissussa. Konftel sopii erinomaisesti paljon palavereissa aikaa viettäville käyttäjille, jotka haluavat lepuuttaa myös korviaan käsien ohella.

Hinta 149 €

Akkukesto 12 h

Paino 237 g

TEKSTI: Osku Kannisto

toimitus(at)yrittajat.fi

KUVAT: Valmistajat

Talven tulon epävarmuus ilmaston lämpenemisen vuoksi on toiminut kimmokkeena keksinnölle.

– ­Tämä sääriski aiheuttaa harmaita hiuksia kaikille, joiden bisnes tai muu toiminta on riippuvainen lumesta. Lähdimme aikoinaan Suomen hiihtomaajoukkueen tukijaksi parantaaksemme Suomen hiihdon menestymismahdollisuuksia ja nyt olemme ratkaisemassa olosuhdeasiaa, taustoittaa Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Lumivarmuus on hiihtokeskuksille tärkeää

– Meillä on ratkaisu globaaliin ongelmaan. Lumivarmuus tuo hiihtokeskuksille lisätuloja ja säästöjä syntyy lumitykkihankinnoissa. Tämän ohella kauden pidennys on välttämättömyys lumilajien harrastajille, Snow Securen perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Martikainen toteaa.

Ratkaisun ideana on käyttää Finnfoam-eristelevyjä uudella tavalla. Yhteistyössä toimivien yritysten mukaan ne liitetään vahvasti yhteen kuin haitariksi, joka kestää myrskyt, sateet ja UV-säteet. Keväällä eristehaitarit vedetään rinteen sivusta tiukkana pakettina valtavan lumikasan viereen. Eristehaitari avataan kesäkauden ajaksi varastoitavan lumikasan päälle 72 neliön suojamattoina.  

Syksyllä eristehaitarit pakataan takaisin nipuksi ja vedetään lumen varastointipaikan tai rinteen sivuun odottamaan taas seuraavaa kevättä, eristeitä ei siis tarvitse kuljettaa enää kauas varastoon. Tämä säästää logistiikan kustannuksissa. Uuden innovaation kehittäminen aloitettiin vuonna 2016. Kehittämistä on ollut rahoittamassa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Uudelle menetelmälle on haussa useita maailmanlaajuisia patentteja.

Finnfoam palkittiin valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla vuonna 2018.

Eristävyys päihittää kilpailijat

–Tuotteen käyttöikä on jopa parikymmentä vuotta. Näin lumen varastointi saadaan investoinniksi taseeseen, pois käyttökuluista, Martikainen sanoo.

Rukalla tehty pilotti osoitti tuotteen hyvän eristävyyden. Menetelmän eristävyyttä pilotoitiin edellisenä ja viime kesänä Rukalla. Uudessa menetelmässä lumikasan sulama oli vain noin 8 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä: Pohjoisen olosuhteissa purulla peitetystä lumesta sulaa noin 15-20 % ja kaksinkertaisella geotekstiilillä noin 35-50 %.

Tuotanto käynnistyy alkuvuodesta 2020. Snow Secure tähtää alusta asti kansainvälisille markkinoille. Euroopan myyntiä Snow Securessa lähtee vetämään Kalle Palander.

Finnfoam työllistää reilut 200 henkilöä. Finnfoamilla on tehtaita Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Espanjassa.

Toimitus

Yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva keskimäärin muita yrityksiä nopeammin, käy ilmi Etlan julkistamasta tutkimuksesta. Enkelirahoitus kuitenkin lisää nuorten yritysten selviytymistä.

Enkelisijoituksia saaneista yrityksistä 75 prosenttia on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina joka vuosi sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen.

Bisnesenkelisijoituksia saaneista yrityksistä noin 80 prosenttia toimii Suomessa yleisimmin ICT-palveluissa ja muissa liike-elämän palveluissa sekä teollisuuden aloilla.

Sijoitusvuotta koskevan tarkastelun perusteella kohdeyrityksistä puolet oli iältään alle 5-vuotiaita ja kolme neljästä alle 8-vuotiaita. Yritykset työllistivät sijoitusvuonna keskimäärin 4–5 henkilöä, ja 57 prosenttia niistä oli saanut julkista innovaatiorahoitusta jo tätä ennen.

Yrityksistä 60 prosenttia toimii pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla, muut keskeiset alueet ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Enkelisijoittajien täytyy sietää riskiä

Etlan tutkijoiden Ilkka Ylhäisen, Jyrki Ali-Yrkön ja Mika Pajarisen tutkimuksessa Business Angel Investment, Public Innovation Funding and Firm Growth on tarkasteltu bisnesenkeleiden roolia sekä enkelisijoitusten ja julkisen innovaatiorahoituksen keskinäistä suhdetta.

Tulokset osoittavat, että julkinen innovaatiorahoitus on jossain määrin positiivisesti yhteydessä yritysten työllisyyden ja liikevaihdon kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Sen sijaan vahvaa yhteyttä pelkän enkelirahoituksen saannin ja kasvun välillä ei löytynyt.

– Enkelirahoitetuissa yrityksissä oli suhteellisesti enemmän sekä menestyjiä että epäonnistujia, vertailuryhmään verrattuna. Tämä heijastelee sijoitusten riskipitoisuutta ja enkelisijoittajien valmiutta sietää riskiä sijoituksia tehdessään. Toisaalta, sijoituksia saaneille yrityksille enkelirahoitus näyttäisi lisäävän niiden eloonjäämisen todennäköisyyttä, ainakin lyhyellä aikavälillä, Etlan Ilkka Ylhäinen pohtii.

Analyysissa ei myöskään löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että sekä enkeli- että julkista innovaatiorahoitusta samana vuonna saaneet yritykset olisivat kasvaneet keskimäärin muita yrityksiä nopeammin.

– Kiinnostava kysymys on se, miksi ne yritykset, jotka saavat rahaa eivät kasva. Pitäisikin tarkastella miten yrityksen arvo on muuttunut. Yritykset työllistävät enemmän, kun ne ovat saaneet enkelirahaa ja Business Finlandin rahoitusta, sanoi keskiviikon julkistustilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa enkelisijoittaja ja FiBANin jäsen Eljas Repo.

Hyvä ympäristö yrityksille

Panelisteina olivat myös FiBANin hallituksen puheenjohtaja Reima Linnanvirta, Business Finlandin Startup ja First Growth -yksikön johtaja Marjo Ilmari, Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen sekä moderaattorina FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily.

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä siitä, että enkelisijoittajilla on tärkeä rooli yritysten aikaisen vaiheen rahoituksessa.

Ilmari totesi myös, että Suomessa eri alojen toimijat toimivat hyvin yhteen. Erityisiä parannusehdotuksia panelistit eivät keksineet.

– Aina ei tarvitse tehdä paremmin, mutta täytyy pitää huolta, että perusasiat toimivat hyvin, Linnanvirta sanoi.

– Täytyy pitää huolta, että tieto siitä, mitä mahdollisuuksia on, pitää jalkauttaa hyviin yrityksiin, Eljas Repo sanoi.

Varhaisen vaiheen sijoittajien ja julkisen innovaatiorahoituksen vuorovaikutuksesta on saatu vasta vähän tutkimustietoa. Enkelisijoituksia koskeva aineisto pohjautuu Finnish Business Angels Networkin, FiBANin, tilastoihin eli sen jäsenten vuosittain tekemiin sijoituksiin, ja tämän aineiston lisäksi Business Finlandin rahoituspäätöksiä koskeva aineisto on yhdistetty Suomen Asiakastieto Oy:n ja Tilastokeskuksen yrityspohjaisiin rekistereihin. Tutkimuksen tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 2013-2017.

Nyt julkaistu tutkimus on Business Finlandin rahoittama.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Aiheena on muun muassa postilakon vaikutukset. Aiheuttiko lakko yritykselle vahinkoa ja mitä toimia yritykset joutuivat tekemään postilakon vuoksi?

Myös työntekijöiden palkkaamisesta on kysymyksiä ja paikallisesta sopimisesta.

Yhtenä aiheena Yrittäjägallupissa on myös perintäkulut.

Toimitus

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli tuominnut huoltamoyrittäjän ja hänen työntekijänsä yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana.

Teboil-yrittäjä Raakel Hynninen vei asian hovioikeuteen, josta tuli eilen päätös: käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan. Päätös ei kuitenkaan olut yksimielinen, vaan yksi kolmesta hovioikeuden tuomarista oli huoltamoyrittäjän puolella asiassa.

Hyvinkääläisellä huoltamolla polttoaineautomaattiin oli kiinnitetty tarra, jonka mukaan varastamalla polttoainetta hyväksyy kuvansa julkaisemisen Facebookissa.

– Luin päätöksen eilen illalla, ja olin aamulla yhteyksissä asianajajan kanssa. Olen tosi pettynyt päätöksestä, mutta lohduttaa, että kolmesta hovioikeuden tuomarista yksi oli meidän puolella. Minulla ei ole intressiä jatkaa enää, jätämme käsittelyn tähän. Julkisuusrumba oli silloin aika kova, Teboil-yrittäjä Raakel Hynninen kertoo Yrittäjäsanomille.

Suunnitteilla bensapumppujen vaihtaminen automaateiksi

Hyvinkääläisen Teboil Kehäkujan Facebook-sivuilla julkaistiin tammikuussa 2017 valvontakameran kuva tilanteesta, jossa mies anastaa polttoainetta. Julkaisussa mainittiin polttoainetta varastaneen henkilön nimi, jonka huoltoaseman henkilökunta oli saatu tietoonsa auton rekisterinumeron perusteella.

Lisäksi julkaisua kehotettiin jakamaan eteenpäin, ja sitä jaettiin Facebookissa yli 2000 kertaa. Polttoainetta näpistänyt mies oli silloin vienyt asian oikeuteen.

Nyt yrittäjä pohtii bensapumppujen vaihtamista automaateiksi jollain aikavälillä. Moni kollega on näpistysten takia muuttanut tankkauspaikat automaateiksi. Mitä hovioikeuden tulkinta näpistyskuvan julkaisemisesta somessa sitten merkitsee?

– Kädet ovat kauppiailla entistä enemmän sidotut. Ei tämä hyvä asia meille yrittäjille ole. Olen tätä asiaa kaikkien puolesta vienyt eteenpäin. Poliisilla ei ole voimavaroja, ei ehkä intressiäkään, puuttua näpistyksiin, jotka ovat pienyrittäjille iso asia, Hynninen arvioi.

Polttoaineen näpistäminen on kausittaista, mutta tekee yrittäjälle isot menetykset vuositasolla. Hänellä on Hyvinkään lisäksi Vantaalla Koivuhaassa toinen huoltamo.

– Polttoainenäpistykset ja myymälänäpistykset yhteensä tekevät vuodessa valitettavan suuren loven. Puhutaan 5-numeroisesta luvusta. Uusin hiljattain toisella huoltamolla kamerajärjestelmän, siitä näkee ihan joka ikisen näpistyksen.

Hovioikeus päätyi samaan tulkintaa kuin alempi oikeusaste

Hovioikeus päätyi samaan tulkintaan kuin käräjäoikeus, että polttoaineen anastamisesta epäillyn henkilön kuvan ja nimen julkaiseminen loukkasi tämän yksityisyyttä, eikä polttoaineautomaattiin kiinnitetty tarra merkinnyt hyväksyntää yksityiselämän loukkaamiseksi tällä tavoin.

Yrittäjä Hynninen sai käräjäoikeudessa 40 päiväsakkoa ja Facebook-päivityksen tehnyt työntekijä 30 päiväsakkoa. Lisäksi he joutuvat yhdessä maksamaan bensavarkaalle 1500 euron korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.

Teboil Kehäkujan kauppias Raakel Hynninen on Vuoden Bensiinikauppias 2019.

Toimitus

Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, ettei työpaikalla kenenkään ole pakko osallistua työtaistelutoimenpiteisiin. Lakko kohdistuu osiltaan myös Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiin ja vaikutuksia voi alihankintaketjujen kautta olla laajemmin myös moniin pienempiin yrityksiin.

– Ketään ei voida pakottaa lakkoon ja jos työntekijät haluavat tulla töihin, yritys voi jatkaa toimintaansa täysin normaalisti, Rytkönen toteaa.

”Pyri pitämään tuotanto mahdollisimman normaalina lakon aikana”

Valtakunnansovittelija tiedotti tänään iltapäivällä, että sovittelijat ovat tavanneet käynnissä olevien työriitojen osapuolia, mutta edellytyksiä riitojen ratkaisuille ei vieläkään ole. Sovittelun jatkumisesta viikonvaihteessa ei ole sovittu.

SY:n Rytkönen neuvoo yrittäjiä pitämään tuotannon ja toiminnan mahdollisimman ennallaan lakon aikana.

– Jos lakosta aiheutuu viivästyksiä yrityksen toimintaan tai esimerkiksi toimitettaviin tilauksiin, kannattaa informoida omia sopimuskumppaneita ja asiakkaita mahdollisimman ajoissa.

Teknologiateollisuudessa lakkoon uhkaa mennä työntekijöitä ja toimihenkilöitä 200 toimipaikalla. Lakosta aiheutuu suuret vahingot Teknologiateollisuudelle: tuotantomenetykset ovat satojen miljoonien eurojen suuruusluokassa kolmen lakkovuorokauden ajalta.

Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n lakot kohdistuvat Teknologiateollisuus ry:n sopimusaloista teollisuuteen, malmikaivoksiin sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Pron ja YTN:n lakko suunnittelu- ja konsulttialalla toteutuisi kolmessa aallossa, jos ratkaisua ei ole syntynyt.

SY laatinut ohjeistuksen työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksista

Lue tästä: Yrittäjien ohjeistus erilaisten työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksista erityisesti työnantajaliittoon järjestäytymättömän yksityisen sektorin työnantajan näkökulmasta

Työnantajapuolen, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helteen mukaan tilanne on äärimmäisen vakava, sillä liitot hakevat lakolla painostaen aivan liian korkeita palkankorotuksia taloustilanteeseen nähden.

Tuotantomenetykset satoja miljoonia euroja

Lakko aiheuttaa teknologiayrityksille suuria menetyksiä. Tuotantoa jää tekemättä vähintään kolmen päivän ajalta. Menetetyn tuotannon kiriminen on erittäin vaikeaa, kallista ja monissa tapauksissa mahdotonta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuotannon menetykset voidaan laskea sadoissa miljoonissa euroissa, ja työtaistelun laajuuden vuoksi haitat näkyvät myös kansantalouden tasolla.

Toimitus

Erkki Pärssinen on Pääkaupunkiseudun Yrittäjien, Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja. Lisäksi hän toimii useissa luottamustehtävissä mm. LähiTapiola Pääkaupunkiseudun hallintoneuvoston puheenjohtajana.

”Hyvältä tuntuu ja olen kiitollinen, kun monilla eri tahoilla arvostetaan vuosien aikana tekemääni työtä. Näin merkittävä huomionosoitus antaa lisävirtaa toimia jatkossakin eri tehtävissä pontevasti yrittäjien ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi”, Erkki Pärssinen toteaa.

Aiemmin toimitusjohtaja Pärssinen on saanut mm. Espoo-mitalin yrittäjien ja yritysten hyväksi tekemästään työstä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli useita tuttuja kasvoja myös yrittäjien keskuudesta. Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkitut olivat saaneet kutsun Linnaan.

Vuoden yksinyrittäjinä palkitut livekuvittaja Linda Saukko-Rauta ja ict-alan konsultti Jaakko Marin olivat itsenäisyyspäivän vastaanotolla ensimmäistä kertaa. Marraskuussa Saukko-Rauta kertoi Yrittäjien haastattelussa, että on hienoa saada tunnustusta työstään.

Saukko-Rauta ja Marin sopivat jo valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa menevänsä Linnaan samalla ovenavauksella.

– Mukava ilta! Yllättävän paljon tuttuja, jotka bongasivat minut osallistujien juhlavasta laumasta, Saukko-Rauta viestittää juhlien jälkeisenä aamuna.

Juhlijat ehtivät myös tanssilattialle ja maistamaan Linnan kuuluisaa boolia.

– Ellen Svinhufvudin kakusta pidimme erityisesti, hän kertoo.

Linnaan kutsun olivat saaneet myös muut valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat, eli keuruulaisen HT Laserin Hannu Teiskonen, helsinkiläisen Meriman Mauri Mäkiranta, Rukatunturin Rukakeskuksen Ville Aho ja torniolaisen Tapojärven Mari Pilventö.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tänään alkanut teollisuusliiton lakko koskee yhdeksää Teollisuusliiton toimialaa, 180 toimipaikkaa sekä Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäseniä.

Yle kertoo jutussaan, että Teollisuusliitto on laskenut 100 000 työntekijän lakon maksavan jopa 400 miljoonaa euroa tuotannonmenetyksinä. Bruttokansantuotteesta lakko leikkaa noin 200 miljoonaa euroa.  

STTK arvioi lakon vaikutukset huomattavasti vähäisemmiksi. Pääekonomisti Patricio Lainá arvioi lakon kustannuksiksi noin 26 miljoonaa euroa.

Työnantajapuoli pelkää lisäksi mainehaittoja kansainvälisillä markkinoilla.

– Tilanne on vakava. Nämä ovat vastuuttomia lakkoja, vaikka ovat laillisia. Lakot osoittavat, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikki, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi maanantaina Nakkilassa Satakunnan Yrittäjien nimikkoyrittäjien ja Satakunnan kansanedustajien tapaamisessa.

Sopua ei ole saatu neuvotteluissa aikaan. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on todennut osapuolten olevan ”niiiin” kaukana toisistaan. Kiistassa hiertää palkankorotusprosentit, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

– Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa on erimielisyys vain palkankorotusprosentista. Silti seisoo suuri määrä tehtaita. Tämä aiheuttaa ison vahingon Suomen jo muutenkin hauraalle taloustilanteelle. Lakko pitää saada loppumaan nopeasti, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät esittää perusteellista remonttia työehtosopimusjärjestelmään, jota järjestö esitti jo Postin työntekijöiden lakon aikaan.

– Työehtosopimuksissa ei pitäisi sopia lainkaan yleiskorotuksista vaan vain minimipalkkojen tarkistuksista. Yleiskorotuksista sopiminen pitää siirtää työpaikoille. Palkanmaksukyky on erilainen jopa yhden yrityksen eri yksiköissä. Myös työntekijöiden suoritustaso vaihtelee, hän perustelee.

Pentikäisen mukaan muutos toisi palkanmuodostukseen dynamiikkaa. Se johtaisi siihen, että palkat joustavat paremmin yrityksen tilanteen mukaan. Se johtaisi työntekijöiden kannalta parempaan palkkakehitykseen, kun yrityksillä on paremmat menestymisen mahdollisuudet.

Maailman talousfoorumin WEF:n tuoreen kilpailukykyvertailun mukaan Suomen palkanmuodostus on lähes maailman jäykin.

Työehtosopimusten sisältöjä pitäisi muutenkin karsia voimakkaasti.

– Ei ole tolkkua, että työehtosopimuksissa on pari sataa sivua ja ne ovat niin monimutkaisia, että harva oikeustieteen tohtorikaan niitä ymmärtää, hän sanoo.

– Suomen työmarkkinamalli seisoo kahdella jalalla, joista toinen on Etelärannassa ja toinen Hakaniemessä. Ihmettelen, miksi työnantajat eivät lähde voimakkaammin uudistamaan järjestelmää, Pentikäinen sanoi.

Yleiskorotuksesta luopumisen lisäksi pitää voimakkaasti edistää paikallista sopimista.

– Neuvotteluiden jälkeen usein väitetään, että taas paikallinen sopiminen eteni. Kun sopimuksia tutkii, huomaa, ettei juuri mitään tapahtunut. Tämä on jonkin sortin sumutusta, Pentikäinen ihmettelee.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Äänestys pääministerin paikasta ratkesi sunnuntaina tamperelaisen Sanna Marinin hyväksi. Marinin esittelyissä hänestä kerrotaan usein ikä, 34, äitiys ja SDP:n muuta puoluejohtoa vasemmistolaisempi arvopohja.

Vasemmistolaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että Marinin puheissa vilahtelevat veronkorotukset ja julkiset palvelut. Hän puuttuisi aggressiiviseen verosuunnitteluun ja harmaaseen talouteen. Ylipäätään hän soisi valtion roolin olevan vahvempi taloudessa ja elinkeinopolitiikassa.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ymmärtää yrittäjien huolen siitä, että Marin asemoituu vaalikonevastauksissaan poliittisen kentän vasemmalle laidalle.

– Marinin täytyy osoittaa tekemisellään, että hän ymmärtää myös yrittäjyyttä ja yrittäjien tarpeita, Pentikäinen toteaa.

Työmarkkinauudistukset nopeasti työlistalle

Sekava työmarkkinatilanne ei helpota uuden pääministerin kauden alkua. Pentikäisen mukaan nyt on olennaista, että työmarkkinoilla syntyy sopi ja sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat työllisyyttä ja Suomen talouden kasvua.

– Suomen julkisen talouden tasapaino on täysin riippuvainen siitä, miten paljon Suomessa asuvista on töissä ja miten moni elää sosiaalitukien varassa. Jos hallitus ei pysty lähikuukausina edistymään työllisyystoimissa, on ilmeistä, että seuraava kriisi koittaa keväällä kehysriihen yhteydessä tai viimeistään syksyllä budjettiriihessä, Pentikäinen sanoo.

Antti Rinteelle Yrittäjäjärjestö on kiitollinen hyvästä yhteistyöstä. Pentikäisen mukaan hän piti sen, mitä oli luvannut ja halusi käydä vuoropuhelua.

Marinille Pentikäinen toivoo menestystä ja viisautta. Pääministerinä tämän tulisi muistaa neljä asiaa: pitää olla huolellinen siinä, mitä eduskunnan edessä sanoo. Toiseksi täytyy toimia pelisääntöjen mukaan erityisesti valtionyhtiöiden omistajaohjauksessa. Työmarkkinakiistoihin ei kannata sotkeutua, eikä valita puolia. Uusia avauksia kannattaa harkita huolella ja hallituskumppanien tuella.

Pääministerin vahvuudet hallussa

Marinilla on vahvuuksia pääministerin pestiä ajatellen. Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärkitoteaa kolumnissaan, että Marin ei ole tuuliviiri. Vakaudella on suuri arvo talous- ja työllisyyspolitiikassa. Epävarmuus on myrkkyä investoinneille, ja jatkuvat suunnanmuutokset yritystuissa ja -verotuksessa haitallisia yritysten jatkuvuuden kannalta.

Marin on Kärjen mukaan myös vahva ja valovoimainen.

Marin on todennut, että hän ei soita Etelärantaan tai Hakaniemeen, eli työmarkkinajärjestöille, kysyäkseen hallituksen asioista. Marin on jo aikaisemmin saanut kiitosta jämäkkyydestään ja napakkuudestaan.

Helsingin Sanomien henkilökuvassa ennen nimitystään Marin toteaa, että: ”On ihan selvä, että puolueiden väliseen luottamukseen on tullut särö. Kun meillä on tiedossa, kuka on seuraava pääministeri, hänen tehtävänsä on ottaa tämä tilanne hallintaan ja käydä nämä keskustelut hyvin suoraan.”

Mikael Pentikäinen uskoo, että myös yrittäjien ymmärtämiseen hänellä on hyvät edellytykset.

– Hän on nähnyt yrittäjän arkea. Marinin puoliso on toiminut yrittäjänä. Marinin sukulaisia toimii yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä paraikaa Ylä-Savossa, Pentikäinen toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Opetushallitus on myöntänyt Suomen Yrittäjille 70 000 euron valtionavustuksen Ammatillisen koulutuksen palvelut työelämän ja yrittäjän osaamisen kehittäjänä -viestintähankkeen toteuttamiseen vuoden 2020 aikana.

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yrittäjien tuntemusta ammatillisen koulutuksen työelämään suunnatuista palveluista.

– Noin puolet yrityksistä ja työyhteisöistä eivät tiedä, miten monipuolisia kumppaneita ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat. Tämä tuli esiin esimerkiksi Suomen Yrittäjien yrittäjägallupissa vuosi sitten. Jokainen koulutuksen järjestäjä tekee tämän eteen töitä paikallisesti, mutta tarvitaan myös valtakunnan tason viestintää yhteistyön monista mahdollisuuksista kohdennettuna erityisesti yrityksille ja työyhteisöille, hankkeesta Yrittäjissä vastaava Marja Vartiainen kertoo.

Hänen mukaansa tarvitaan entistä enemmän palveluita työelämälle painottuen yrittäjien oman osaamisen ja heidän henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Lisäksi on edelleen tarpeen kohdentaa viestintää uudistuneen ammatillisen koulutuksen koulutussopimus- ja oppisopimustoiminnasta erityisesti mikroyritysten yrittäjille. Näin helpotettaisiin uusien osaajien rekrytointia.

– Yrittäjien omalla osaamisella on tutkitusti vaikutusta yrittäjien menestykseen ja hyvinvointiin. Myös esimerkiksi yrityksen digitalisoituminen kulkee käsi kädessä yrittäjän osaamisen kanssa. Yrittäjät eivät kuitenkaan usein tiedä, mistä ja millaisia koulutuksia on mahdollista hankkia, eivätkä aina edes sitä, millaista osaamista he tarvitsisivat, Vartiainen sanoo.

Osaamiskartoituksiin oppilaitoksilla on olemassa hyviä toimintamalleja. Niistäkin on tarpeen viestiä. Yksi hankkeen tavoite on helpottaa myös osaajapulaa ja vahvistaa työllisyyttä lisäämällä erityisesti pienten ja mikroyritysten koulutus- ja oppisopimusyhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa.

– Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet yrityksistä kokee osaajapulan rajoittavan kasvua samalla, kun monilla alueilla on korkeahkoa työttömyyttä, Vartiainen toteaa.

Vartiaisen lisäksi hankkeeseen rekrytoidaan yksi kokopäiväinen projektityöntekijä.

Hankkeen verkostokumppaneita ovat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt, paikallisyhdistykset ja toimialajärjestöt sekä Suomen Yrittäjäopisto. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden koulutuksen järjestäjien ja tiedotusvälineiden kanssa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pikkupoikana Janne Ylinen pakkasi karkkipusseja hyllyyn Kokkolan HalpaHallissa. Miehenalku oli mielellään kaupan touhuissa mukana, ja oli mainoskuvissakin. 

 Janne Ylisen isä, kauppaneuvos Esko Ylinen perusti HalpaHallin vuonna 1969. Oliko Jannella ajatus jo pikkupoikana, että hän haluaa kauppiaaksi isänsä lailla? 

– Kyllähän se asia oli jo varhain mielessä, hyvissä ajoin alettiin valmistautua siihen, Janne Ylinen kertoo. 

Nuoren Jannen ensimmäinen varsinainen kesätyöpaikka oli HalpaHalli-ketjun liike Kaustisilla. Hän ajoi töihin joka aamu Honda Monkey -mopolla perheen Evijärven mökiltä. 

Töihin kuului muun muassa kuormien purkua ja tavaroiden laittamista hyllyihin. Näin kului kesä jos toinenkin ja Janne kasvoi kaupan mukana ja osana sitä. 

– Työ kaupassa vaikutti lukioaikana jo koulunkäyntiinkin, Janne Ylinen kertoo. 

Janne ei lähtenyt opiskelemaan

Ylioppilaaksi Janne Ylinen kirjoitti 1994. Hän oli lähdössä opiskelemaan, mutta Esko-isä sanoi, että ”minä teen Janne sinulle oman kauppakorkeakoulun”. Eli isä pyysi poikaansa jäämään perheyritykseen töihin. 

Miltä se silloin tuntui nuoresta miehestä? 

– Olihan se pysäyttävä hetki, elämän yksi tärkeä päätös, Janne Ylinen toteaa. 

– Se, että on perheyrityksessä töissä – se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia oppia asioita, nähdä monelta kulmalta, Ylinen sanoo. 

– Jos olisin lähtenyt opiskelemaan, niin olisihan sielläkin toki oppinut, toisella tavalla. Ja olisi mennyt monta vuotta. 

Janne Ylinen on työn ohessa opiskellut taloushallintoa ja kansainvälistä markkinointia. 

Suuriin saappaisiin

Isä-Esko antoi pojalleen paljon vastuuta. Hän antoi Jannelle ruutupaperilla kolme avainsanaa: atk, osto ja markkinointi. 

Ensimmäinen pesti oli Pietarsaaressa myymälähommissa. Siellä hän oppi asiakaspalvelua ja sen, että myymälän pitää olla siisti. 

Sittemmin Janne Ylinen kiersi 1990-luvulla ketjun myymälöitä, kun HalpaHallit ottivat käyttöön automaattisen tilaus- ja kassajärjestelmän. 

Pitkien päivien aikana Ylinen oppi muutosten läpiviemistä. 

Tavaroiden ostopuolella oppia tuli kantapään kautta. 

– 1990-luvun lopulla kun tulin ostohommiin, minulle pistettiin aika isot saappaat jalkaan. Vastuullani oli urheilu ja vapaa-aika sekä kodin elektroniikka. Ne ovat nyt merkittävä osa toimintaa, Janne Ylinen kuvailee. 

– Pojalla oli iso hiekkalaatikko, tosi paljon vastuuta ja puhutaan miljoonien eurojen tuoteryhmistä. Palaute oli ankaraa ja monesti tuntui, ettei tästä tule yhtään mitään, Janne Ylinen on todennut Ylen haastattelussa. 

Toimitusjohtajaksi vuonna 2000

Toimitusjohtaja Janne Ylisestä tuli virallisesti jo vuonna 2000. Janne Ylinen, perustajaisä Esko Ylinen ja apulaisjohtaja Harri Isohanni muodostivat vahvan johtokolmikon. 

– Alkuvaiheessa työ oli paljon arkijohtamista, mutta oli minulla visio jo 2000-luvun alussa lähteä viemään yritystä strategisen johtamisen suuntaan. Muuttuvassa maailmassa pitää pystyä muuttumaan, Janne Ylinen sanoo. 

Hän on joutunut vuosien varrella haastamaan isäänsä ja edellistä sukupolvea. Isä-Esko on HalpaHallin hallituksen puheenjohtaja.

Reilut puolenkymmentä vuotta sitten Janne Ylinen lähti toteuttamaan uutta strategiaa ja liiketoimintamallia. 

– Arvostan ja kunnioitan isääni ja Harria. Yhtiön kasvaessa tarvitaan uudenlaista strategiaa ja johtamista, Janne Ylinen kuvailee. 

Myös yt-neuvotteluja on matkan varrella jouduttu käymään – toisaalta on koko ajan investoitu uuteen. 

Kymmeniä myymälöitä

50 vuodessa HalpaHalli on kasvanut pienestä kaupasta suureksi ketjuksi. Myymälöitä on tällä hetkellä 35. Ne sijaitsevat enimmäkseen läntisessä Suomessa, eri puolilla Pohjanmaata. Pohjoisimmat myymälät ovat Oulun seudulla ja uusin myymälä on Äänekoskella. 

Lokakuussa julkistettiin HalpaHallin  50-vuotishistoriikki nimeltään Talo, jonka Esko rakensi - HalpaHallin värikkäät vuodet 1969–2019. Hippo Taatilan kirjoittama 400-sivuinen kirja on laaja kuvaus Halpahallin historiasta ja samalla myös suomalaisen vähittäis- ja tukkukaupan murroksesta ja muutoksesta. 

Työntekijöitä HalpaHalleissa on noin 1500 ja liikevaihto oli 290 miljoonaa vuonna 2018. Tuotesortimentti on laajentunut vuosien varrella. 

– Päivittäistavarapuoli on kehittynyt. Kaikissa myymälöissä on laaja elintarvikeosasto, on muotia, monenlaisia taloustavaroita, elektroniikkaa, Ylinen kuvailee. 

Moni myymälä on paraikaa uudistuksen kohteena, esimerkiksi Vaasan ja Kiimingin HalpaHallit. Viime vuonna HalpaHalleissa oli brändiuudistus, jossa logoa ja ilmettä uusittiin. 

Verkkokauppa vuonna 2017

Verkkokaupan HalpaHalli avasi 2017. Tai no, ensimmäisen kerran verkkokauppa avattiin jo vuonna 2000, mutta nykymuotoisena siis 2017. 

– Verkkokauppa on vielä pieni, mutta tärkeä osa. Se kasvaa ja kehittyy koko ajan. Tällä hetkellä verkkokauppa myy yhden pienen kivijalkamyymälän verran, Janne Ylinen kertoo. 

HalpaHallin verkkokaupan suurin asiakasryhmä on pääkaupunkiseudulta. Verkkokaupan kautta tilataan esimerkiksi polkupyöriä ja kulutuselektroniikkaa kuten televisioita. 

Pitäisikö HalpaHallin avata kivijalkamyymälä pääkaupunkiseudulle? 

– Aika näyttää, vastaa Ylinen diplomaattisesti. 

– HalpaHalli hakee kasvua sekä myymäläverkostoa että verkkokauppaa kasvattamalla, Janne Ylinen sanoo. 

Ei alkoholia ja tupakkaa myymälöissä

Kristilliset arvot ovat näkyneet HalpaHallin toiminnassa vahvasti. Ketjun kaupoissa ei myydä tupakkaa ja alkoholia. 

– Ei tästä ole tarvinnut keskustella. Ei bisnes ole kiinni tupakan ja alkoholin myynnistä, Janne Ylinen toteaa. 

Kauppojen sunnuntaiaukiolo vapautui jo vuosia sitten, mutta HalpaHallit olivat pitkään kiinni sunnuntaisin. Vuoden 2018 lopulla isä ja poika Ylinen pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa kertoivat, että HalpaHallit ovat jatkossa auki myös sunnuntaisin. 

Kauppa elää asiakkaiden varassa. HalpaHallinkin oli pakko tehdä valintoja, jotta he pystyvät pitämään 1500 ihmistä työllistävän yrityksen iskussa. 

Noin sata matkapäivää

Matkapäiviä Janne Yliselle kertyy vielä runsaasti, vaikka neljän lapsen isä on niitä vähentänyt. 

– Satakunta päivää niitä kertyy, vaikka en enää ostoja teekään, Janne Ylinen kertoo. 

Ulkomaanmatkojen lisäksi hän reissaa kotimaassa ymmärrettävästi HalpaHalli-ketjun myymälöissä. Helsingissä hän käy säännöllisesti, koska on Fennian hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien kaupan ja palveluiden valiokunnan jäsen.  

Mitkä fiilikset 50-vuotisjuhlavuotta viettävällä HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylisellä on nyt? 

– Oikein hyvät fiilikset. Asiakkaille on ollut paljon tuotelanseerauksia, omalla designilla muun muassa Arabiaa ja Finlaysonia, Ylinen kertoo. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 5/2019

Tulorekisteri järjestää maksuttoman verkkoseminaarin vuoden 2020 muutoksista sekä muutoksista lakiin tulotietojärjestelmästä. Verkkoseminaarissa käydään läpi ilmoittamiseen liittyvät muutokset. Asiantuntijat vastaavat verkkoseminaarin aikana kysymyksiin chatissa.

Verkkoseminaarin ajankohta on 18.12. kello 14-15 ja sen voi katsoa tallenteena 19.12. lähtien. Verkkoseminaarin lähetys löytyy tämän linkin takaa.

Verohallinto suunnittelee uudistuksia myös OmaVeron maksujen ja palautusten käyttöön sekä käyttöjärjestyksen yhdenmukaistamiseen. Siihen liittyen on kysely tämän linkin takana. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi