Halpakaan raha ei innosta yrityksiä investoimaan, kertoo eurooppalaisia yrityksiä tutkinut kustannushallinnan asiantuntijaorganisaatio Expense Reduction Analysts.

Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista yrityksistä ei ole lisännyt eikä ole suunnittelemassa lisäystä velkarahoitteisiin investointeihin.

Investointien vaatimasta pääomasta lähes kaksinkertainen osuus katetaan kustannussäästöillä lainarahaan verrattuna.

Asenne velkarahaan jakaa eurooppalaisyrityksiä

Yritysten suunnitelmissa on eurooppalaisittain suuria eroja.

Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa panostetaan tutkimukseen, markkinointiin ja liiketoiminnan laajentamiseen Euroopan keskiarvoa enemmän. Italiassa yritykset suhtautuvat velkarahoitteiseen kasvuun merkittävästi muita eurooppalaisia yrityksiä myönteisemmin.

Suomi kuuluu tutkimuksessa velkarahoitukseen pidättyvästi suhtautuvien Keski- ja Pohjois-Euroopan maiden joukkoon. Pohjoismaissa, Benelux-maissa ja saksankielisellä alueella ei investoida, vaan kerätään pääomia tulevaisuutta varten.

Suomessa investoidaan vähemmän kuin muualla Euroopassa

Suomi erottuu tässä muista selvästi, tutkimus kertoo. Suomalaisyritysten erityispiirre säästöillä kerrytetyn pääoman käyttämisessä on tuloksen kasvattaminen ja kassan kerryttäminen.

Tähän käytetään hieman yli kolmannes kertyneistä säästöistä. Investointeja patentteihin ja uuteen teknologiaan Suomessa tehdään vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan eurooppalaisyritykset eivät kuitenkaan ole ylireagoineet moniin kansainvälisiin kriiseihin, kuten pakolaiskriisiin tai Ukrainan tilanteeseen.

Toisaalta varovaisuudesta voi tutkimuksen mukaan kertoa se, etteivät laskevat fossiilisten raaka-aineiden hinnat, ennätysmatalat korot tai halpa lainaraha ole vaikuttaneet yritysten suunnitelmiin.

Juhani Ojalehto

Kärripojat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Tero Koponen teki yhtenä tavallisena työpäivänä hommia firman konttorilla Joensuussa, yhdessä veljensä ja yhtiökumppaninsa Petri Koposen kanssa. Sisään tuli yksi työntekijöistä ja ojensi yrityksen hinauspalvelun päivystyspuhelimen Terolle:

– Pankinjohtaja soittaa, erittäin kiireellistä asiaa.

Pankinjohtaja pyysi Tero Koposta tulemaan välittömästi pankin konttoriin. Syytä hän ei kertonut puhelimessa.

Ennen tätä puhelua yrittäjäveljekset olivat ihmetelleet kahden työntekijän kanssa, että miksi Teron ja Petrin puhelimet eivät olleet soineet, kun työntekijät olivat soittaneet heille. Hälytysääni oli kyllä soittajien päässä kuulunut tai piipannut varattua.

Syy veljesten puhelimien mykkyyteen selvisi myöhemmin: rikollinen oli kääntänyt heidän puhelunsa soimaan omassa prepaid-liittymässään.

Pankinjohtaja oli soittanut Teron numeroon ja tajunnut, että puhelimessa oli joku muu kuin tuttu yrittäjä.  

– Jostakin rikollinen oli saanut henkilötunnukseni ja soittanut Soneralle ja saanut käännettyä puhelut, hämmästelee yrittäjä Tero Koponen.

Rikollinen oli vastannut puhelimeen useita kertoja Koposen nimissä.

Rikollinen meni pankkiin

Samaan aikaan kun Koposen puhelin oli mykkänä, rikollinen oli Joensuun osuuspankin yhdessä konttorissa väärennettyjen kauppakirjojen, valtakirjojen ja hallituksen pöytäkirjojen kanssa. Hän yritti suurta tilisiirtoa veljesten yrityksen muka valtuuttamana heidän muka tekemänsä kiinteistökaupan maksamiseksi kiinteistön myyjälle. Täyttä huijausta.

Kun Tero Koponen saapui omaan pankkikonttoriinsa, pankinjohtaja näytti asiakirjoja, joita toisesta konttorista oli juuri faksattu heille. He soittivat samantien poliisit, jotka nappasivat toisessa konttorissa olleen rikollisen.

– Meille täysin tuntematon suomalainen tyyppi toiselta paikkakunnalta, kertoo Tero Koponen. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

Koposen veljeksille ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, kuinka ja miksi rikollinen valitsi juuri heidän yrityksensä huijauksen kohteeksi. Huijausyritys tapahtui noin kaksi vuotta sitten.

Epäilemme, että tekijä oli osa suurempaa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, Koponen sanoo.

Yritysten laskuja varastettiin

Koposten Kärripojat Oy:hyn kohdistunut huijausyritys on harvinainen. Ihan tavallinen ei myöskään ollut elokuussa Porin suunnalla paljastunut huijaus, missä yritysten laskuja varastettiin postilaatikoista. Huijari muutti aidon näköisiin laskuihin oman tilinumeronsa.

Tavallisempi yrityshuijauksen muoto on ns. toimitusjohtajahuijaus. Yrittäjäsanomien uutisissa kerrottiin kaksi viikkoa sitten, että keskusrikospoliisilla on tutkinnassa yli 40 tällaista identiteettivarkautta.

Taannoin Konecranesilta huijattiin 17 miljoonaa euroa toimitusjohtajahuijauksella. Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin.

Verottaja puolestaan on kesän jälkeen löytänyt ja torjunut satakunta huijausyritystä, jossa virolaiset rikolliset ovat yrittäneet kunniallisten yritysten nimissä huijata ja saada omille tileilleen alv-palautuksia.

Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia valelaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Jari Lammassaari

Näin voit yrittää suojautua identiteettivarkauksilta,

harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Ohjeista henkilökuntaasi etukäteen! Jos he saavat yrityksenne johdolta omituisen sähköpostin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tai luovuttamaan tietoja, heidän pitää soittaa ja muutenkin tarkistaa pyynnön oikeellisuus. Soitto ei välttämättä riitä, koska numero voi olla väärennetty tai käännetty soimaan muualla.

2. Omituiselta vaikuttavassa sähköpostissa kannattaa testimielessä klikata vastaa-nappulaa. Huijarisähköpostissa näkyy tutun lähettäjän oikealta näyttävä osoite, mutta kun viestiin koettaa vastata, siellä onkin esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte. Huijaussähköpostiin ei kuitenkaan kannata oikeasti vastata.

3. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

4. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi kaupparekisterin tiedoista.

5. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kuka hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

6. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita.

7. Tarkista yrityksesi tiedot säännöllisesti YTJ-järjestelmästä, ettei kukaan ulkopuolinen ole päässyt antamaan järjestelmään vääriä tietoja.

8. Jos epäilet huijausta, identiteettivarkautta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä poliisiin, verottajaan tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Alkuvuonna kasvua ei ollut vielä havaittavissa. Ennakoitavissa on, että loppuvuoden aikana kehityssuunta jatkuu myönteisenä.

Viimeisimmän vuosineljänneksen (heinä–syyskuu) aikana perustettiin yrityksiä viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.

− Tämän vuoden näkymä on valoisampi kuin viime vuoden. Viime vuonna starttirahat loppuivat joillakin alueilla jo toukokuussa ja lähes kaikkialla jossakin vaiheessa vuotta. Erityisesti vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä yritysten perustaminen romahti selvästi. Nyt starttirahaa näyttäisi riittävän, joten yrityksiä tullaan oletettavasti perustamaan tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, ennustaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Kasvun kärjessä Hyvinkää-Riihimäki ja Hämeenlinna

Alueittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten kasvua uusien yritysten määrässä tammi−syyskuun aikana oli Hyvinkään-Riihimäen seudun uusyrityskeskuksessa (+36%), missä perustettiin 117 uutta yritystä, 31 enemmän kuin viime vuonna. Prosentuaalisesti seuraavaksi eniten uusien yritysten määrä lisääntyi Kemi-Tornio-alueella (20% / 65 uutta yritystä) ja Kuopiossa (19% / 166 kpl).

Kappalemääräisesti eniten uusien yritysten määrä kasvoi Hämeenlinnassa, missä perustettiin 373 uutta yritystä, 52 enemmän kuin viime vuonna tammi−syyskuussa. Prosentuaalinen kasvu oli 16.

Uusyrityskeskusten kautta perustettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa 5 531 yritystä. Tämä on prosentin verran enemmän kuin vuosi sitten. Uusia asiakkaita kävi uusyrityskeskuksissa 12 167. Näin ollen uusien asiakkaiden määrä kasvoi kolme prosenttia vuoden takaisesta. Uusyrityskeskukset antoivat starttirahalausuntoja tarkastelujaksolla 3333 kappaletta, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Työntekijänsä palkkavaroja varastanut 45-vuotias yrittäjämies on tuomittu kavalluksesta Hyvinkään käräjäoikeudessa, kertoo Nurmijärven Uutiset.

Yrittäjä tuomittiin maksamaan 60 päiväsakkoa, joiden yhteissumma on 2 400 euroa. Mies joutuu myös korvaamaan työntekijälle kavallettuja varoja.

Yrittäjä ei ollut tilittänyt ulosoton alaisia palkkavaroja ulosottoviranomaisille, vaan oli käyttänyt varat yhtiön menoihin.

Risto Siilasmaa peräänkuuluttaa yrittäjämäistä asennetta toimialasta ja kokoluokasta riippumatta.

Hän puhui toimivasta yrityskulttuurista kasvuyritysverkosto Boardman2020:n tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

- Kaikkien pitää välittää jostain. Joko työtovereista, yrityksen tuotteista tai asiakkaista. Jos ei itse välitä, miten voi vaatia muita välittämään. Yrittäjä johtaa aina edestä, Siilasmaa sanoi.

Hän listasi puheenvuorossaan myös muita tärkeitä arvoja, jotka liittyvät vastuuseen ja omistajuuteen. Niitä ovat muun muassa faktapohjainen lähestyminen asioihin, peräänantamattomuus, fokusointi ja perinteiden haastaminen.

- Meillä oli Nokiassa kriisin aikana lempilause, jonka mukaan huono uutinen on hyvä uutinen. Huonoja uutisia pitää voida kertoa eteenpäin. Aikaisemmin siitä oli saanut sormillensa.

Siilasmaa korosti, että hyvä yrittäjä tai johtaja haluaa kuulla huonot uutiset heti. Vain siten pystyy muuttamaan asioita.

- Tärkeää on puhua asioista asioiden oikeilla nimillä. Silloin pelko vähenee.

Jussila siirtyy Yrittäjiin Elisalta johtajan tehtävästä. Hänen vastuullaan Elisassa on ollut sisäinen ja ulkoinen viestintä. Jussila on toiminut aiemmin mm. yrittäjänä Tositaru Oy:ssä sekä uutispäällikkönä, tuottajana ja toimittajana Iltalehdessä. Hänellä on myös työkokemusta Euroopan komissiosta ja ulkoministeriöstä.

Jussila toimii viestintäjohtajan tehtävän lisäksi Suomen Yrittäjien omistaman Sypoint Oy:n toimitusjohtajana sekä Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden päätoimittajana. Sypoint Oy:n toimitusjohtajuus on määräaikainen kesään 2019, jolloin varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan toimivapaus päättyy. Sypoint kustantaa lehtiä, verkkopalveluita ja kirjoja, järjestää tapahtumia ja koulutusta sekä myy palkitsemistuotteita.

– Olen todella iloinen, että saamme johtoryhmäämme Tarun kaltaisen ammattilaisen, jolla on vahvat näytöt ja monipuolinen kokemus viestinnästä, uuden kehittämisestä, digitaalisesta toiminnasta, verkkopalveluiden ja lehtien tekemisestä ja uudistamisesta sekä yrittäjyydestä. Taru on rohkea uudistaja, ja yrittäjäjärjestö tarvitsee rohkeita uudistuksia, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– On mahtavaa olla mukana varmistamassa, että meillä Suomessa on parhaat mahdolliset olosuhteet yrittäjyydelle. Vahvat yrittäjät ja yritykset ovat koko Suomen etu – ja selkäranka. Suomen Yrittäjät on ainutlaatuinen yrittäjien verkosto, josta löytyy tukea sekä startupeille että pitkään yritysmaailmassa toimineille. Maailmamme muuttuu muun muassa digitalisaation myötä niin kovaa vauhtia, että yhteiseen hiileen kannattaa puhaltaa, Taru Jussila toteaa.

Huono valmistautuminen käy ilmi kyselystä, jonka valtion omistama energiatehokkuuteen kannustava yritys Motiva ja Huoltovarmuuskeskus tekivät yrityksille ja julkisille organisaatioille, kertoo Lännen Media. Kysely tehtiin syys–lokakuun vaihteessa.

Suurimmassa osassa pienyrityksistä ei olla Lännen Median mukaan varauduttu mitenkään häiriötilanteisiin. Niissä, joissa oli varauduttu, prosesseja esimerkiksi toimi vaihtoehtoisesti kaasulla, sähköllä tai öljyllä, oli useampi sähkönsyöttövalikoima tai oli ups-tuetut palvelimet ja työasemat.

Pienet ja keskisuuret yritykset katsoivat investointitukien olevan paras kannustin varautumaan paremmin häiriötilanteisiin ja tekemään niitä varten investointeja.

Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen.

– Erityisen myönteistä on se, että digitaalisessa markkinoinnissa on menty eteenpäin ja pk-yritykset investoivat siihen. Merkittävä menestystekijä digisuuntautuneille yrityksille on nimenomaan markkinoinnin digitaalisuus, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala tulkitsee tuoreen tutkimuksen tuloksia.

Elisan ja Suomen Yrittäjien tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten suhdetta digitaalisuuteen sekä digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä yrityksissä. Tutkimuksessa yritykset jaoteltiin kuuteen ryhmään niiden elinkaaren vaiheen perusteella. Tulosten mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua.

Digitaalista liiketoimintaa tekevät yritykset hakevat kasvua

Digitaalista liiketoimintaa tekevien yritysten kasvuhalut ovat selvästi muita suuremmat, sillä peräti 40 prosenttia niistä tavoittelee voimakasta kasvua (+ 30 prosenttia). Lähes yhtä suuri osuus yrityksistä on kasvanut viimeiset viisi vuotta vähintään 10 prosentin vuosivauhdilla.

Selvityksen mukaan menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista.

– Suomessa on paljon yrityksiä, joiden liiketoiminnan digitaalisuuden aste riittää nyt, mutta joiden tuotteiden ja palveluiden haastajat voivat digiliiketoiminnan rajattomuuden ja skaalautuvuuden takia tarjota hyvin lyhyessäkin ajassa nykyisen tarjonnan korvaavia ratkaisuja, Neimala sanoo.

– Digitaalisuus yhdistetään usein kilpailuedun tavoitteluun, mutta monilla yrityksillä tähtäin on turhan lyhyt. Digitalisointi tulisi nähdä jatkuvana toiminnan kehittämisenä ja siten kilpailukyvyn ylläpitona, johtaja Jorma Niemelä Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä huomauttaa.

- Tutkimuksenkin mukaan välimatka tämän ymmärtäneiden edelläkävijöiden ja asemaansa tyytyväisten pk-yritysten välillä on liian suuri.

Vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa.

Yrittäjän asenne ratkaisee

Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän on suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan.

– Se erottaa menestyjät muista yrityksistä. Lähes yhtä kriittinen menestystekijä on riittävä digiosaaminen. On selvää, että erityisesti pienet yritykset tarvitsevat lisää koulutusta ja sparrausta, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen sanoo.

– Vaikka tutkimus osoitti, että kehitykselle on vielä paljon tilaa, olemme hyvin iloisia pk-sektorin ottamista edistysaskelista. Pk-yritykset vastaavat yli puolesta kaikkien suomalaisyritysten liikevaihdosta, joten digitaalisuudesta saatava kilpailukyky vaikuttaa merkittävällä tavalla koko Suomen kilpailukykyyn. Juuri tätä haluamme olla mukana tukemassa, Jorma Niemelä sanoo.

Tutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior Konsultointi Oy. Vastanneet yrittäjät edustavat 1 – 50 hengen yrityksiä.

Näin tutkimus tehtiin:

• Kyselytutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, joista 632 kuului Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin

• Tutkitut yritykset työllistävät 1- 50 henkeä

• Tutkimuksen aiheisto kerättiin elo-syyskuussa 2016

• Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien tilaaman tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Oy

Kestävään kehitykseen reagoivat yritykset voivat saada kilpailuetua verrattuna kilpaileviin yrityksiin, arvioi yritysvastuuverkosto FIBSin päällikkö Helena Kekki.

Hän kuvaa nykyistä tilannetta sellaiseksi, jossa kestävän kehityksen periaatteet ovat koko maailman yhteinen ostos- tai tarvelista, johon YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet etsimään ratkaisuja. Tarve vastata näihin listauksen kohtiin luo uusia innovaatioita ja kehittää yritysten toimintaa.

– Uskaltaisin väittää, että bisneksen näkökulmasta tämä on varsin herkullinen tilanne. Yrityksen pitää vain tunnistaa oma roolinsa kestävän kehityksen yhtälössä.

Kekin mukaan myös pienten yritysten päätöksillä on merkitystä. – Pienikin yritys voi aikaansaada merkittäviä positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan – esimerkiksi kehittämällä teknologian, jonka avulla voidaan vähentää energiankulutusta teollisuudessa tai hyödyntää jätteeksi muuten päätyviä materiaaleja.

Kekki kannustaakin yrityksiä tarkastelemaan omia päätöksiä, prosesseja ja tuotteiden vaikutuksia aina raaka-aineiden valinnasta tuotteen loppuvaiheeseen saakka sekä viestimään omista kestävää kehitystä tukevista toimista.

Kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) on valittu uudeksi elinkeinoministeriksi Suomen pankkiin siirtyneen Olli Rehnin (kesk.) tilalle.

Keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättivät asiasta tänä aamuna.

Lintilä on 50-vuotias kuudennen kauden kansanedustaja Toholammilta Keski-Pohjanmaalta. Hän tuli valituksi eduskuntaan ensi kerran vuonna 1999.

Lintilällä ei ole aiempaa ministerikokemusta. Tällä vaalikaudella hän on istunut valtiovarain- ja talousvaliokunnassa sekä johtanut puhetta verojaostossa.

Koulutukseltaan Lintilä on hallintotieteiden kandidaatti. Ennen eduskuntauraansa hän toimi muun muassa rauhanturvaajana sekä talouspäällikkönä lihanjalostaja Pouttu Oy:ssä.

Juhani Ojalehto

Terveysteknologian kehitys ja erilaiset teollisen internetin sovellukset ovat vieneet hoidon tasoa eteenpäin ja helpottaneet potilastietojen käsittelyä. Ne ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös uudenlaisen riskin tietoturvalle.

– Kun sairaalat ovat hyökkäyksen kohteena, myös potilaat ovat vaarassa. Kyberhyökkäys voidaan kohdistaa esimerkiksi potilastietojärjestelmään, leikkausrobotteihin tai hengityskoneeseen. Pahimmassa tapauksessa hyökkäys voi aiheuttaa potilaalle välittömän hengenvaaran, arvioi Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) asiantuntija Dimitra Liveri.

Hän korosti sairaaloiden tietoturvaa käsittelevässä, OuluHealthin järjestämässä Ecosystem Meeting -tapahtumassa, että terveysalalla toimivat eivät huolehdi riittävästi tietoturvasta, vaikka verkkohyökkäykset yleistyvät koko ajan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa hakkerit lukitsivat MedStar Health -organisaation työntekijöiden tietokoneet ja vaativat lunnaita.

Suomessa puolestaan hyökättiin viime vuonna esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireihin, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila.

– Terveydenhuollossa tietoturvauhat liittyvät usein henkilötietoihin. Kanta-palvelut ja terveydenhuollon laitteiden kytkeminen internetiin avaavat uusia uhkia, mobiili- ja pilvipalveluiden käyttö sekä esineiden internet mahdollistavat uusia väyliä kyberhyökkäyksille, Parkkila muistuttaa.

CGI:n tietoturva-asiantuntija Jan Mickos arvioi, että yritykset suhtautuvat usein turhan optimisesti suojautumiseensa tietoturvahyökkäyksiltä. Suuri osa yrityksistä ei tiedä olevansa iskun kohteena.

– 94 prosenttia tietoturvahyökkäysten kohteena olevista yrityksistä kuulee siitä ulkopuoliselta taholta. Hyökkäys voi kestää jopa yli vuoden ennen kuin yritys huomaa olevansa sen kohteena. Tietoturvariskeihin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin mihin tahansa liiketoimintaan liittyviin riskeihin, Mickos päättää.

Silja Eisto

Verohallinnon harmaan talouden yksikön ylitarkastaja Juha Kuusala kertoi torstaina infotilaisuudessa, että nyt on meneillään voimakas aalto alv-palautuspetoksissa. Asialla ovat lähinnä virolaiset rikollisliigat, mutta kotimaisiakin tekijöitä on.

– Olemme löytäneet ja torjuneet elokuun jälkeen nyt jo noin 200 tällaista huijausyritystä. Vain yksi tapaus pääsi alussa läpi, muut olemme torjuneet. Huijausyrityksissä on ollut kyse noin 30 miljoonasta eurosta, ylitarkastaja Kuusala kertoo. (Juttu jatkuu videon alapuolella.)

Kuusala kuvailee alv-huijausyrityksen kulkua näin: rikolliset ilmoittavat yrityksen nimissä ensin tilinumeron muutoksesta. Sen jälkeen he hakevat yrityksen nimissä arvonlisäveronpalautusta.

Verottaja ajaa tietojärjestelmissään ristiin näitä tietoja ja käyttää muitakin analyysimenetelmiä ja "filttereitä". Verohallinnon onnistumisprosentti on käytännössä 100%.

– Huijausyritysten tarkistamisen vuoksi joudumme jarruttamaan hetkellisesti koko alv-palautusjärjestelmää, mutta kyse on korkeintaan muutamista päivistä.

Verottaja on yhteydessä kaikkiin yrityksiin, jotka ovat ilmoittaneet tilinumeron muutoksesta – tai joiden nimissä on ilmoitettu.

– Loppuvuoden aikana soitamme satoihin yrityksiin, Kuusala kertoo.

Erityinen huomio kiinnitetään paperilla ilmoituksensa tekeviin yrityksiin.

– Kehotamme asioimaan sähköisen tunnistautumisen kautta, Kuusala sanoo.

Hänen mukaansa joulukuu tulee olemaan todella ruuhkainen. Kuusalan veropetostorjunnan yksikön resurssit tuplataan joulukuun ajaksi. Alv-huijausten lisäksi verottaja pitää silmällä myös mahdollisia tavallisiin tuloveronpalautuksiin liittyviä huijausyrityksiä.

– Meiltä ei lähde rahaa ulos ennen kuin tilinumeromuutokset on varmistettu yrityksistä, verohallinnon ylitarkastaja Juha Kuusala rauhoittelee huolestuneita yrittäjiä.

Verottajan tehostetut toimet saattavat loppuvuodesta aiheuttaa viivästystä alv-palautusten maksuun.

Yritysten tietoja YTJ:stä

Verottaja ja muut viranomaiset tutkivat myös osto- ja tilauspetoksia, joita tehdään identiteettivarkausten avulla. Rikolliset hankkivat yritysten tietoja muun muassa YTJ:stä pahimmillaan onnistuvat jopa muuttamaan tietoja sinne. Väärennetyllä identiteetillä ja asiakirjoilla tilataan sitten tavaroita esimerkiksi Keski-Euroopasta.

– Yritysten on äärimmäisen vaikeaa havaita identiteetin varastamista ennen kuin on liian myöhäistä, ylitarkastaja Juha Kuusala kertoo ja kehottaa yrityksiä tarkistamaan aika ajoin tietonsa YTJ:stä.

– Jos yritys epäilee joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi verotusasiassa, pitää ottaa yhteyttä verohallinnon asiakaspalveluun, Kuusala sanoo.

Miten suojautua yrittäjänä?

Nykyään eri yrityksistä ja vakuutusyhtiöistä voi ottaa vakuutuksen identiteettivarkauden varalta, niin yksittäiset kansalaiset kuin yrityksetkin.

– Kyselymme mukaan 17 prosenttia väestöstä kertoo joutuneensa itse joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi tai tuntevansa jonkun sellaisen, joka on joutunut. Riski joutua uhriksi on suurempi, jos on yksityisyrittäjä tai johtavassa asemassa, sanoo mySafety-yhtiön toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.

Hän kehottaa yrityksiä tekemään suunnitelmat ja varautumaan identiteettivarkauksiin muutenkin kuin vakuuttamalla. Henkilökunta pitää perehdyttää ja salasanojen on oltava turvallisia.

Jari Lammassaari

Kasvu Openin toimivien yritysten sarjan voiton vei Helsingissä toimiva Classic Pizza Restaurant. Startup-yritysten sarjan voiton vei puolestaan Opti Automation Espoosta.

Yritykset osallistuivat kisaan lähettämällä raadille kasvusuunnitelmansa. Yhteensä kisaan osallistui yli 700 yritystä eri toimialoilta ympäri Suomea, ja niistä 79 eteni finaaliin.

Classic Pizza Restaurant vakuutti tuomariston korkealaatuisilla raaka-aineillaan, yllättävillä resepteillä sekä tavoitteellaan olla maailman paras pizzaketju. Tuomariston arviolta se on hyvin ajassa kiinni oleva yritys, joka hinnan sijaan kilpailee tarjoamalla arkeen hieman luksusta.

– Maamme ei nouse pelkällä teknologialla, vaan tarvitsee palvelu- ja markkinointiosaamista. Classic Pizza Restaurant on kansainvälistyessään esimerkki tästä, tuomaristo arvioi.

Startup-sarjan voittanut Opti Automation puolestaan optimoi huoneen lämpötilaa, minkä ansiosta sähkönkulutus laskee keskimäärin 40 prosenttia. Tuomaristo vakuuttui yrityksen onnistuneesta tuotteesta sekä sen jo hankkimista asiakkaista ja isoista kumppaneista.

– Valmis tuote on yksinkertaisuudessaan vakuuttava. Kumppanien kautta yrityksellä on myös jakelukanavat olemassa, tuomaristo arvioi.

Kunniamaininnan saivat toiminnassa olevien yritysten sarjassa pohjoissuomalainen hydraulikomponenttien valmistaja Norrhydro sekä startup-sarjassa Flexound Systems.

Tuomaristoon kuuluivat Suomen bisnesenkeliverkosto FiBAN ry:n puheenjohtaja Jaakko Salminen, Butterfly Venturesin perustaja ja osakas Juho Risku, sarjayrittäjä ja Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Lehikoinen, Largo Capitalin toimitusjohtaja Seppo Sneck, Pihlajalinna-konsernin varatoimitusjohtaja Leena Niemistö ja pääomasijoittaja Juho Lipsanen. 

Silja Eisto

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen ja Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Leena Mörttisen mukaan omistajuudessa on kyse vastuullisuudessa.

Tämä vastuullisuus heijastuu heidän mukaansa monin tavoin sekä suomalaisiin että kansantalouteen. Suomessa omistajat maksavat veronsa Suomeen, ja he investoivat ja palkkaavat lisää työntekijöitä. Omistajat ovat myös sitoutuneita kotimaahansa ja kotipaikkaansa.

– Sitoutumisen tuloksena menestyviä yrityksiä ja alueellista elinvoimaa on Suomessa muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Kun omistajana on perheyritys, tavoitteena on, että samasta sitoutuneisuudesta pidetään kiinni sukupolvesta toiseen, Mörttinen ja Pentikäinen kirjoittavat.

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan he ottavat kantaa aiemmin tällä viikolla lehdessä julkaistuun kirjoitukseen, jossa toimittaja Mikko Puttonen arvioi sadan prosentin perintöveron tasaavan pelimerkit parhaiten. Korkea perintövero takaisi hänen mukaansa sen, ettei kukaan pääsisi ansiotta hyötymään edellisen polven tekemistä töistä.

Tähän ehdotukseen Mörttinen ja Pentikäinen vastaavat muistuttamalla, että perheyrityksen omistajan horisontti ulottaa aina sukupolvien yli ja usein perheyrityksen töihin tutustutaan jo lapsesta lähtien.

Heidän mukaansa yrittäjyyteen kasvaakin varmimmin, jos siihen tutustuu omassa lähipiirissään. Johtajuus ei kuitenkaan ole geeneistä kiinni, eivätkä yrittäjyys tai perheyritykset ole vain tietyn joukon etuoikeus.

– Kaikilla ihmisillä on kannustimet ja mahdollisuus ryhtyä yrittäjiksi, jopa perheyrittäjiksi, jos he niin haluavat.

Tämä tasaa heidän mukaansa pelimerkkejä tehokkaammin kuin Puttosen ehdottama sadan prosentin perintövero.

Yrityksen periminen puolestaan tarkoittaa vastuun perimistä työntekijöistä sekä kansantalouden suunnasta, Mörttinen ja Pentikäinen summaavat.

Silja Eisto

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 20.10.–26.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 74 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 290 000 euroa.

Syyskuun lopussa Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Suomen Yrittäjien työttömyyskassan (SYT) jäsenten työttömyysaste oli 3,75 prosenttia.

– Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi–syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta, kertoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on usein palkansaajia matalampi, mutta tyypillistä on, että yrittäjän työttömyys kestää usein pidempään. Keskimäärin SYT:n jäsenen työttömyysaika on 220 päivää.

Suomessa on noin 300 000 yrittäjää, mutta heistä vain noin 12 prosenttia kuuluu yrittäjäkassoihin. Jokisen mukaan alhaista prosenttilukua selittää kaksi syytä.

Ensinnäkin tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavia henkilöitä on jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa Jokisen mukaan tiukan paikan tullessa palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut maksunsa kassaan.

Toiseksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei pohdi työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.

– Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Sitten ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta, Jokinen muistuttaa.

Silja Eisto

Uudet professori tulevat työskentelemään Mikkelin yliopistokeskuksessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa. Heidän tehtävänsä on rakentaa tutkimusyhteistyötä sekä alueen toimijoiden että Helsingin yliopiston kanssa.

Uusien tutkimusryhmien ja professuurien odotetaan tukevan Savon jo ennestään aktiivista yrityskenttää.

– Uudet professuurit tutkimusryhmineen ovat erinomainen mahdollisuus alueemme yrityksille. Kannustan kaikkia kasvuhaluisia yrittäjiä ennakkoluulottomaan yhteistyöhön myös uusien akateemisten asiantuntijoiden kanssa, Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja ja Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toivoo.

– Osuustoimintayritykset ovat merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa. Lisäksi alueella on väkilukuun nähden huomattavan paljon pieniä yrityksiä. Maakunnan tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kasvuyrittäjyyden eri muotoja voidaan edistää tutkimuksen keinoin, arvioi puolestaan Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Manninen.

Professuurit täytetään viiden vuoden määräajaksi avoimella haulla. Haku pyritään käynnistämään kuluvan syksyn aikana. Perustettavat uudet tutkimusryhmät ovat osa yliopiston kauppatieteiden ja tuotantotalouden yksikköä.

Tutkimusryhmien toiminta kustantaa viidelle vuodelle noin kaksi miljoonaa, ja summa aiotaan maksaa yhteisvoimin. Yliopisto maksaa summasta noin puolet, ja rahoitukseen osallistuvat myös Etelä-Savon osuuspankit ja Osuuskauppa Suur-Savo. Tutkimustyötä tukevat myös Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon kauppakamari sekä mahdollisesti myös Mikkelin kaupunki.

Silja Eisto

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen sekä teknillisen toiminnan alalla ja lopetti eniten kaupan alalla. Maakunnittain tarkasteltuna yrityksiä aloitti ja lopetti eniten Uudellamaalla.

Vuonna 2015 aloitti toimintansa 28 243 uutta yritystä. Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 7,5 prosenttia. Eniten uusia yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen sekä teknillisen toiminnan alalla, jossa toimintansa aloitti 4 589 uutta yritystä eli 16,2 prosenttia kaikista vuonna 2015 aloittaneista yrityksistä.

Vuonna 2015 toimintansa lopetti 25 672 yritystä. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 6,9 prosenttia. Eniten yrityksiä lopetti kaupan alalla, jossa toimintansa lopetti 4 751 uutta yritystä eli 18,5 prosenttia kaikista vuonna 2015 lopettaneista yrityksistä.

Maakunnittaisen tarkastelun perusteella vuonna 2015 eniten uusia yrityksiä aloitti (10 658) ja myös lopetti (9 161) Uudellamaalla.

Seutukunnittaisen tarkastelun perusteella vuonna 2015 eniten yrityksiä aloitti (10 035) ja myös lopetti (8 578) Helsingin seutukunnassa. Suhteessa yrityskantaan eniten yrityksiä aloitti Helsingin seutukunnassa (8,9%) ja lopetti Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa (8,7%).

Kunnittaisen tarkastelun perusteella vuonna 2015 eniten yrityksiä aloitti (5 481) ja lopetti (4 587) Helsingissä.

Oikeudellisen muodon mukaan tarkasteltuna vuonna 2015 toimintansa aloitti 13 536 liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) ja 12 165 osakeyhtiötä. Toimintansa lopetti 14 088 liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä (yhtiömuotona luonnollinen henkilö) ja 8 471 osakeyhtiötä.

Luvuissa ovat mukana mm. yhtiöittämisten ja fuusioiden seurauksena tapahtuneet yritysten muutokset.

Tämä hallituksen niin sanottu kärkihanke lähtee liikkeelle ympäristöministeriöstä. Työ alkaa lainsäädäntöhankkeella, jonka avulla voidaan sujuvoittaa suurta määrää lupa-asioita.

Uudistus koskee muun muassa rakennuslupia, ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä ja ympäristövaikutusten arviointia. Tähtäimessä on, että ympäristömenettelyjen yhdentäminen tekisi lupa-asioinnista asiakkaalle helppoa ja sujuvaa

– Hienoa, että lähdetään liikkeelle asiakkaat edellä. Tämä hanke liittyy tärkeään yhteiskunnan digitalisaatioon. Palvelut pitää tulevaisuudessa saada laajemminkin yhden luukun periaatteella – eikä tietenkään minkään virastoluukun kautta, vaan sähköisesti, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen, joka on hankkeen ohjausryhmässä.    

Asiointia sujuvoittava laki on edellytys yhden luukun mallin toteuttamiselle.

Nyt käynnistynyt lakihanke mahdollistaa yhdenmukaiset menettelytavat, mutta yhden luukun palvelut vaativat toimiakseen viranomaisilta merkittävää sähköisen asioinnin kehittämistä. Tätä edistetään osana julkishallinnon laajempaa digitalisaatiota.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys yhdennetyistä ympäristömenettelyistä annettaisiin eduskunnalle keväällä 2018.

Yhden luukun palvelujen toteuttamisen lähtökohta on hallituksen linjaus suuria ja keskisuuria hankkeita koskevien ympäristölupa- ja valvontatehtävien kokoamisesta valtakunnallisen toimivallan omaavalle viranomaiselle. Lakihanke pohjautuu selvitykseen ’Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa’, joka valmistui kesäkuussa 2016.

Muutoksenhakua koskevat säännökset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Suomalaiset alkoholijuomat ovat vahvasti kiinni kansainvälisessä craft-trendissä. Maailmalla mainetta ovat niittäneet alkoholinvalmistuksen käsityöläisperinnettä vaalivat suomalaisyritykset, kuten Kyrö Distillery, The Helsinki Distilling Company, Shaman Spirits sekä perheyritys Lignell & Piispanen.

Finpron johtamaa Team Finland -elintarvikevientiohjelmaa Food from Finlandia johtavan Esa Wrangin mukaan vientiä on rakennettu yhdessä yritysten kanssa pitkäjänteisesti jo kahden vuoden ajan.

− Yritysten kanssa tehty työ ja panostukset suomalaisten alkoholijuomien myyntiin alkavat tuottaa nyt näkyvää tulosta. Kuluneen vuoden aikana yksittäisten yritysten saavuttamista kaupoista on uutisoitu paljon, ja yritykset ovat saaneet kansainvälisiä palkintoja. Nyt saavutettu menestys ja kaupat näkyvät koko juomateollisuuden vientiluvuissa kasvuna vientitilastojen päivittyessä vuoden parin viiveellä, Wrang kertoo.

Wrangin mukaan suomalaisten alkoholivalmistajien vahvuutena on taito yhdistää osaaminen korkealaatuisiin kotimaisiin raaka-aineisiin, kuten viljoihin ja marjoihin. Niiden avulla tuotteista tehdään entistäkin eksklusiivisempia.

− Elintarvikealalla voisi olla opittavaa näiltä alkoholiyrityksiltä, jotka ovat rohkeasti lähteneet rakentamaan vahvoja premium-brändejä. Suomalaiset alkoholiyrittäjät suunnittelevat tuotteensa alusta asti kansainvälisesti houkutteleviksi ja kuluttajan tarpeita ajatellen, aina pakkauksia ja tuotedesignia myöten. Kansainväliset markkinat ovat elintarvikeyrityksille elinehto, koska laajempaan kasvuun ei ole muuta reittiä, muistuttaa Wrang.

Suurin kasvupotentiaali Aasiassa

Food from Finland on kuluneen syksyn aikana vienyt suomalaisia juomayrityksiä niin Euroopan kuin Aasian suurimmille juoma-alan messuille Berliiniin ja Hongkongiin. Messuilla suomalaisyritykset ovat saaneet tilaisuuden tehdä erikoistuotteitaan tunnetuksi – esimerkiksi Shaman Spiritsin useita palkintoja keränneestä Laplandia-vodkasta nopeasti syntyvät drinkit ovat helposti kansainvälisten baarien ja ravintoloiden hyödynnettävissä.

Berliinin Bar Convent -messuilla tuotteita esittelemässä ja kontakteja solmimassa olivat Shaman Spiritsin lisäksi muun muassa Lignell&Piispanen sekä kolmen kaveruksen perustama helsinkiläinen tislaamo The Helsinki Distilling Company.

Saksa on Suomen alkoholiviennille tärkeä markkina, mutta suurimmat kasvumahdollisuudet löytyvät Aasiasta.

Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa pohjoisen eksotiikka kiinnostaa ja uniikkeja länsimaalaisia tuotteita arvostetaan. Hyvänä esimerkkinä on Hartwallin Long Drink -juoma, jonka vienti Aasiaan on alkanut onnistuneesti. Lonkeron Aasian valloitus sai alkunsa Tokion Foodex-messuilta, jossa se oli esillä osana Food from Finland -osastoa. Myynti Aasiassa vetää nyt hyvin ja lonkero on jopa paikoin loppu paikallisista kaupoista.