Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan.

Erityisesti pohjoissuomalaiset ja pääkaupunkiseutulaiset uskoivat oman taloutensa parantuvan. Koko maan osalta 39 prosenttia tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä (31% v.2015). Luku on korkein tutkimuksen seitsenvuotisen historian aikana. Oman talouden heikkenemiseen uskoi joka viides (25% v.2015).

Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa verkkokyselynä ja siihen osallistui lähes 3 000 suomalaista.

Niistä, jotka odottivat muutoksia omassa taloudessaan, lähes puolet sanoi odottavansa muutoksia nimenomaan työtilanteessaan tai tuloissaan.

Ylivoimainen enemmistö (91 %) vastaajista, sanoo, että heillä jää edes jonkin verran rahaa säästöön. Useampi kuin joka kolmas (37 %) säästi yli 100 euroa kuukaudessa ja joka neljäs vastaajista (26 %) säästi yli 200 euroa kuukaudessa.

Siinä missä vain joka viides nuori aikuinen (25–34-vuotias) yrittää viimeiseen asti välttää kaikkea lainan tai luoton ottamista, jopa 61 prosenttia yli 70-vuotiaista pyrkii siihen. 16 prosenttia 35–49-vuotiaista muistuttaa, että lainanotto on itse asiassa käänteistä säästämistä. Joka viides 50–59-vuotias pitää näillä korko- ja marginaalitasoilla lainanottoa vain järkevänä.

Palkitusta Napue-ginistään parhaiten tunnettu Kyrö Distillery esimerkiksi olisi halunnut mukaan Suomi 100 -juhlavuoden valtakunnalliseksi yrityskumppaniksi, mutta hanke tyssäsi korkeaan hintaan: 

– Pienten ja keskisuurten yritysten odotetaan ponnistavan ja kantavan Suomea, mutta sitten meidät on kuitenkin käytännössä blokattu pois Suomen juhlavuodesta, hämmästelee Kyrö Distilleryn yrittäjä-toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.

– Millä pk-yrityksellä on varaa maksaa 30 000 euron kynnysraha ja 150 000–300 000 euron valtakunnallinen mainoskampanja, Lipiäinen kysyy.

– Itsenäisyys on arvokas asia ja haluamme kaikki juhlistaa sitä, Lipiäinen korostaa, joten ei tämä hyvältä tunnu.

– Esimerkiksi Fiskarsin sakset ovat hienoja, klassisia tuotteita – mutta mistä uusista tuotteista tulee ikonisia, minkä yritysten voimin rakennetaan Suomen seuraavat 100 vuotta menestystä, Lipiäinen kysyy.

Suomi 100 –yrityskumppaneiksi on valtakunnallisesti tulossa ja pääsemässä näillä näkymin 40 yritystä. Joukossa ovat muun muassa suuret Altia, Fazer, Fiskars, Finnair, Fortum, Posti, metsäjätit UPM, Metsä Group ja Stora Enso, Marimekko, Nordea, OP, Eckerö Line, Tallink Silja ja Lidl.

Esimerkiksi Stora Enso kertoi Helsingin Sanomissa viime viikolla, että Suomi 100 -kumppanuus on miljoonasatsaus metsäyhtiölle.

Kasvava Kyrö Distillery teki viime tilikaudella noin miljoonan euron liikevaihdon.

Ainoa pieni joukossa ainakin toistaiseksi on alle puolen miljoonan liikevaihtoa tehnyt Kultaseppä Tarkkanen, joka on tehnyt muun muassa Sibelius-korumalliston. Toinen pienehkö yritys on suomalaisomisteinen Ranskassa sijaitseva viinitila Chateau Carsin.

– Olisi syytä toivoa, että myös pienet yritykset voisivat olla mukana tavalla tai toisella juhlavuoden kumppanina. Nyt heidät on hinnoiteltu ulos suurella kynnysrahalla. Se on valitettavaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Olisiko mahdollista, että pk-yrityksille olisi jokin oma malli tai sarja, joka olisi taloudellisesti mahdollinen, kysyy Pentikäinen.

Kyrö Distilleryn Miika Lipiäinen kertoo puhuneensa muutamien pk-yritysten kanssa ja sanoo, että heillä on tarkoitus juhlistaa yhdessä ensi vuonna itsenäisyytemme merkkipaalua teemalla ”Suomen seuraavat 100 vuotta”.

Valtion asettaman Suomi 100 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen sanoi Helsingin Sanomissa, että ”pk-yrityksille on luvassa alueellisia toimintamalleja”.

– Meille on tarjottu alueellisesti mahdollisuutta osallistua sponsorina esimerkiksi kulttuuritapahtuman luomiseen. Kunnioitettavia ja tukemisen arvoisia asioita toki nekin ja olemme olleet sellaisissa myös mukana, Kyrö Distilleryn Miika Lipiäinen kertoo.

Valtio on varannut itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan yhteensä 19 miljoonaa euroa (v.2013-2018). Juhlavuoden ohjelmaan on tullut kansalaisilta ja yhteisöiltä parituhatta ehdotusta.

– Hän on edistänyt erityisesti mikro- ja pk-yritysten yritysmarkkinoiden kehittymistä merkittävästi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi palkintoa luovuttaessaan.

Rantanen on edistänyt omistajanvaihdoksia pitkään ja ansiokkaasti. Hän perusti tasan 20 vuotta sitten yhdessä Matti Aarnion kanssa Suomen Yrityskaupat –yrityksen, jolla on kymmenkunta toimipistettä eri puolilla Suomea. Rantanen on myös ollut käynnistämässä Suomen Yritysvälittäjäin Liittoa, jonka tarkoituksena on edistää toimialan kehittymistä ja edesauttaa luotettavan yritysvälitystoiminnan kasvua. Lisäksi hän jakaa tietoa omistajanvaihdoksista esimerkiksi esiintymällä tilaisuuksissa ja kirjoittamalla kirjoja.  

Vuoden Omistajanvaihdos asiantuntijan valinnalla halutaan edistää mikro- ja pk-yritysmarkkinoiden kehittymistä. Valinnan tekivät tilaisuuden järjestäneet organisaatiot Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Uusyrityskeskukset ja Finnvera konferenssin osallistuneiden ehdotusten pohjalta.

Palkinto jaettiin Omistajanvaihdos 2016 –konferenssissa Helsingissä tänään tiistaina. Konferenssissa on koolla yli 200 omistajanvaihdosten asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korosti Omistajanvaihdos 2016 -konferenssissa, että nykyisessä startup-yrityksiin keskittyvässä ilmapiirissä usein liian vähäiselle huomiolle jää se, että myös jo olemassa olevia yrityksiä kehittämällä voitaisiin saada aikaiseksi paljon uusia työpaikkoja.

Kymmenen tulevan vuoden aikana yhteensä 60 000 yritystä tulee myyntiin tai lopettaa toimintansa, mikä koskee yli 200 000 työpaikkaa, Pentikäinen arvioi.

– Kysymys on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja työllisyyden vuoksi. Turhia yrityshautajaisia ei pitäisi päästää tapahtumaan. Jokaiselle elinkelpoiselle yritykselle pitää löytää uusi koti, Pentikäinen arvioi.

Hänen mukaansa aloittelevilla startup-yrityksillä ja omistajaa vaihtavilla yrityksillä onkin yhteistä pohjaa, kun puhutaan kasvusta.

– Startupien rinnalla voisimme puhua ReStartup-yrityksistä.

"Omistajanvaihdos luonnollinen osa yritysten uusiutumista"

Myös työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson pitää omistajanvaihdosten onnistumista yhteiskunnallisesti ja elinkeinopoliittisesti merkittävänä teemana.

– Omistajanvaihdosten tulisi olla luonnollinen osa yritysten uusiutumista. Suomeen tarvitaan uudenlainen aktiivinen yrittäjyyden toimintaympäristö, jossa valtaosa yrityksistämme voisi olla kaiken aikaa myyntikuntoisia ja -haluisia, hän arvioi.

Gustafssonin mukaan yrittäjyyden aloittamisen painopistettä olisi hyvä siirtää siihen suuntaan, että yhä useampi aloittaisi yritystoiminnan yrityskaupalla.

– Ensi kevään hallitusohjelman toimeenpanon puolivälitarkastelussa työ- ja elinkeinoministeriö myös arvioi omistajanvaihdosten nostoa hallituksen yrittäjyyspaketin täydennykseen, Gustafsson kertoo.

Seitsemättä kertaa järjestettyyn Omistajanvaihdos 2016 -konferenssiin osallistui noin 200 henkilöä 130 organisaatiosta.

Silja Eisto

Langattomasta tiedonsiirrosta ja autojen ohjelmistoista tunnettu Elektrobit perustettiin jo vuonna 1985. Juha Hulkko oli yksi kolmesta perustajasta.

Elektrobit myi vuonna 2015 autojen ohjelmistoihin liittyvät toimintonsa saksalaiselle jätille Continentalille noin 600 miljoonalla eurolla. Yhtiö keskittyy nyt langattomaan teknologiaan ja tiedonsiirtoon ja sen nimi on nykyään Bittium.

Elektrobitin laajentuminen ulkomaille alkoi 1995, kun Elektrobit AG perustettiin Sveitsiin. Vuosien varrelle on mahtunut monta vaihetta ja yritysostoa, sekä yhdistyminen JOT Automationin kanssa vuonna 2002. JOT oli paljon otsikoissa Suomen teknohuuman vuosina.

JOT-fuusion myötä Elektrobit-konsernin toimitusjohtajaksi nousi JOT Automationin merkittävä omistaja, pääomasijoittaja Juha Sipilä, joka oli junailemassa yhdistymiskuviota. Insinööri Sipilä oli jo tuolloin tehnyt miljoonia muun muassa osin omistamansa yhtiö Solitran myynnillä amerikkalaisille. Muun muassa puhelinverkkojen tukiasemien osia valmistaneen Solitran myynnistä Juha Sipilä sai yli 70 miljoonaa markkaa.   

Juha Sipilästä tuli myös Elektrobitin merkittävä omistaja sijoitusyhtiönsä Fortel Investin kautta. Samalla hän ryhtyi uuden Elektrobit-konsernin toimitusjohtajaksi, missä pestissä hän oli vuosina 2002–2005. Sipilän sanotaan nostaneen tappíolle notkahtaneen yhtiön hyvin kannattavaksi.

Sipilällä ja Juha Hulkolla oli myös muita yhteistä toimintaa – muun muassa yhteinen helikopteri, jonka he ostivat yksityishenkilöinä nimiinsä yhteiseltä firmaltaan vuonna 2012.

Sipilä on luopunut pääministeriksi tultuaan omistuksistaan.

Elektrobitin lisäksi Supercellin miehet verolistoilla

Juha Hulkon lisäksi Suomen suurituloisimpien kymmenen kärkinimen listalla on kolme muuta Elektrobit-nimeä. Kai Jalmari Hildénin pääomatulot olivat noin 31,3 miljoonaa (ei palkkatuloja), Paavo Erkki Olavi Veikkolaisen ansio- ja pääomatulot noin 22,6 miljoonaa ja Eero Juhani Halosen tulot noin 21,5 miljoonaa.

Elektrobitin myyjien lisäksi tulojen top 10 -listalle mahtuivat Jorma Ollila (42,6 mil. €), Supercell-peliyhtiön perustajat Mikko Kodisoja (34,6 milj.€) ja Ilkka Paananen (17,6 mil.€) sekä pankkimies Björn Wahlroos (20 milj. €), lääketeollisuuden softalla omaisuutensa luonut Jorma OIlilan poika Jaakko Ollila (16,5 miljoonaa) sekä Planmeca-teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä (16,2 milj.€).

Jari Lammassaari

Lähteet: Yle, HS, Kauppalehti, Iltalehti, Wikipedia

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 229 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yhteensä 33 brändiä osallistuu 7. – 9.11. Tokiossa  Finland Lifestyle Weekiin, joka on Finpron järjestämä suuri lifestyle-toimialan vientitapahtuma.

Viikko pitää sisällään Fashion from Finland -showroomin ja suomalaisten yhteispaviljongin IFFT / Interior Lifestyle Living -messuilla.

Japani on yksi tärkeimmistä kohdemarkkinoista suomalaisille lifestyle-brändeille. Suomalainen design on perinteisesti ollut suosittua japanilaisten keskuudessa ja suuntaus näyttää jatkuvan myös uuden polven suunnittelijoiden kohdalla.

- Yritysten tulisi tähdätä siihen, että tuotteet ja brändien tarinat kiinnittyvät niihin positiivisiin asioihin, joita japanilaiset liittävät suomalaisuuteen, kuten aitous, toiminnallisuus ja luonnonläheisyys. Mahdollisuudet ovat täällä suuret, toteaa Jukka Siukosaari, Suomen Japanin suurlähettiläs.

Finland Lifestyle Weekiin osallistuvat Aino, CWP, EcoFurn Finland, Finarte, Formal Friday, Frenn, Gemmi, Golla, Hukka Design, Iittala, Ivana Helsinki, Kalevala Koru, Kauniste, Kiteen huonekalutehdas, LANGØ Design, Lapponia, Lovi, Lovia, Lumi, Lumokids, Magisso, Moomin Characters, More Joy, Mozo, Nanso, Nomen Nescio, Pisa Design, Pomar, R-Collection, Secto, Soften, Turo, Vallila ja Vejits.

Parin miljoonan palkansaajan työaika pitenee, jos yritykset ottavat 24 tunnin lisäyksen käyttöön. Julkisella sektorilla lisäys tehdään kattavasti. Tasolaiset Oy:n yrittäjä Mikko Saveliuksen mukaan mekaaninen työajan pidennys sopii teollisuuden suuryritykselle. 

Yritys työllistää sekä koko- että osa-aikaisia työntekijöitä.

– Ensisijaisesti katsomme, mitä pystymme tekemään arkipyhille. Jos tämä tie osoittautuu vaikeaksi, sen jälkeen otamme ohjeita työnantajaliitosta tai Suomen Yrittäjiltä.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan työnantajalla on oikeus, mutta ei pakkoa pidentää työaikaa 24 tunnilla.
– Työpaikoille tarvitaan tämän sijasta sopimisen vapaus ja joustavammat mahdollisuudet järjestellä työaikoja, Makkula sanoo. 

Riikka Koskenranta

Selvityksen yhteydessä KKV on avannut verkkosivuilleen kyselyn, jolla kerätään pk-yritysten kokemuksia huijauksista ja niiden seurauksista.  

Huijaukset hankaloittavat elinkeinotoimintaa ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä vaikuttavat samalla markkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Erityisen ongelmallisia huijaukset ovat kuitenkin pienille yrityksille.  Niillä on usein suuria yrityksiä vähemmän asiantuntemusta ja keinoja havaita huijauksia ja saada huijauksissa menettämiään varoja takaisin.

Tavoitteena vähentää kilpailuhaittoja

– Tavoitteena on selvittää, minkälaisten huijausten kohteeksi pk-yritykset ovat joutuneet, minkälaisia seurauksia huijauksista on pk-yrityksille aiheutunut ja miten pk-yritykset ovat vaikeuksista selvinneet. Lisäksi tarkastellaan, millaisia vaikutuksia huijauksilla on yritysten väliseen kilpailuun, KKV:n erikoistutkija Helena Tuorila toteaa.

Selvitys perustuu kirjallisuuteen, tilastoihin, asiantuntijahaastatteluihin ja toimialajärjestöille tehtävään kyselyyn.

Lisäksi KKV:n verkkosivuilla on pk-yrityksille oma kyselynsä, jolla kerätään tietoa siitä, millaisia huijauksia yritykset ovat kohdanneet ja millaista apua ne ovat saaneet tai olisivat tarvinneet huijauksen kohteeksi jouduttuaan. Selvityksen on tarkoitus valmistua helmikuussa 2017.

Kysely löytyy osoitteesta kkv.fi/huijauskysely ja se on auki 30. marraskuuta 2016 saakka.

Riikka Koskenranta

Kansainväliseen verotukseen perehtyneen lakimies Bruce Oreckin mukaan Suomi kouluttaa nuoriaan hyvin. Se kouluttaa opiskelijoita myös yrityselämään, mutta verotuksessa mättää.

– Verotuksenne itse asiassa kertoo nuorille yrittäjille, että on aika lähteä Suomesta, arvioi Oreck ISTV:lle.

Entinen suurlähettiläs paljastaa oman USA:n veroasteensa jäävän puoleen tulolistan kärjessä olevasta peliyhtiö Supercellin Ilkka Paanasen lukemasta.
– Veroprosenttini on yhdistelmä. Maksan jostakin korkeamman, jostakin matalamman prosentin mukaan. Lisäksi on sijoituksia, joita ei veroteta lainkaan, Oreck kertoo IS:lle.
Oreck korostaa, että ei vastusta verotusta. Hän näkee sen olevan nyky-yhteiskunnan perusta.

Katso Bruce Oreckin haastattelu täältä

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -palstalla etsitään tällä kertaa vinkkejä datan hyödyntämiseen.

1. Mikä on neuvosi yrittäjälle, joka ajattelee, että eihän hänen liiketoiminnassaan ole dataa?

– Kaikki toimialat eivät ole dataintensiivisiä. Jokainen yrittäjä hyödyntää niitä komponentteja, mitkä toimialalla ovat tärkeitä. Digitalisoidun datan etu on sen nopea ja kustannustehokas skaalautuvuus isollekin käyttäjäkunnalle, Katariina Rantanen sanoo.

2. Millaisella liiketoimintamallilla CosmEthics toimii?

– Arvioimme CosmEthicsissä kosmetiikkatuotteiden koostumuksia, eli INCI dataa. Tämä raaka-aineisiin keskittyvä palvelumme käsittelee pelkästään digitalisoitua dataa. Liiketoiminnassa hyödynnämme tuotetietokantaamme sekä analyysejä, jotka pohjautuvat raaka-aineisiin. Palvelusta on myös ammattikäyttöversio, joka on kaupallistettu. Lanseeraamme loka-marraskuussa kuluttajille kuukausimaksullisen premium-version applikaatiosta, Rantanen kertoo.

3. Millaista liiketoimintaa datan päälle voidaan rakentaa?

– Dataa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Liiketoimintamalli voi liittyä datan jalostamiseen, datan kuratointiin, isosta datamassasta tärkeiden asioiden löytämiseen loppukäyttäjälle. Näkemykseni on, että mitään liiketoimintaa ei voi kehittää ilman dataa. Ihmisten on helppo ajatella, että tehdään niin kuin on tehty aina ennenkin. Mutta nimenomaan pitäisi seurata dataa ja muutoksia datan avulla. Siten pysyt muutoksessa mukana, CosmEthicsin pääsovelluskehittäjä Teppo Hudson vinkkaa.

4. Miten yrityksenne kohdalla keskeisiin kosmetiikan raaka-ainetietoihin ja - dataan pääsee käsiksi?

– Kosmetiikka-alan tietoa löytyy aika paljonkin, esimerkiksi EU ylläpitää CosIng-tietokantaa, jossa on tieteellisestä näkökulmasta lueteltuna EU:n alueella hyväksytyt kosmetiikkatuotteiden ainesosat. Valmistajilta löytyy itseltään tuotteisiin kirjattu tieto. Tuotteista ei kuitenkaan ole mitään keskitettyä tietokantaa.

5. Data voi olla apuna muun muassa markkinoinnissa, sovelluskehityksessä tai palvelumuotoilussa. Missä kaikessa hyödynnätte dataa?

– Datan avulla seuraamme myös, miten applikaatiomme toimii ja miten ihmiset sitä käyttävät. Tästä datasta saamme lisäinfoa siitä, mitä asiakkaat arvostavat. Analysoinnissa keskitymme siihen, millä konsteilla pystymme tekemään mahdollisimman tehokkaasti markkinointia, eli kuinka paljon maksamme saadaksemme yhden latauksen. Eli että kuluttaja lataa sovelluksen puhelimeensa.

6. Miten pystytte pitämään datan luotettavana ja kattavana, kun tuotteet muuttuvat?

– Pyrimme hankkimaan valmistajia yhteistyöhön, jolloin saamme tuotetiedot heiltä. Toinen tapa on, että käyttäjät lisäävät tuotteen, jos he huomaavat uuden version tulleen. Sovelluksessa on aikajana-mahdollisuus, josta pystyy lisäämään uuden version tuotetietokantaan. Lisäksi henkilökuntamme käy läpi tuotelisäykset manuaalisesti. Meille on tärkeää, että tuotetietokantamme on laadukas ja toisaalta se, kuinka paljon suhteellisesti tuotteita löytyy omasta tietokannasta. Lähdekritiikki datan suhteen on tärkeää: jos data ei pohjaudu faktaan, sillä ei ole arvoa.

7. Millaisia riskejä datan käyttöön liittyy?

– Jos data on niin sanotusti väärää tai analysoitu väärin, silloin se johtaa vääriin tekoihin. Avoimen datan kohdalla kuka tahansa pystyy muokkaamaan dataa, mikä on riski. Silloin käytössä pitäisi olla peer check, eli joku taho tsekkaa, että data pysyy oikeanlaisena. Tosin datassa yleisesti ottaen hyödyt ovat loppupeleissä suuremmat kuin riskit.

Riikka Koskenranta

Epävarmoista taloudellisista ajoista huolimatta perheyritykset kasvavat ja uskovat tulevaan kasvuun, kertoo tuore raportti.

Monien toimintaympäristöön vaikuttavien muutosten ja haasteiden keskellä kasvun varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin entistä enemmän strategista suunnittelua, ilmenee liikkeenjohdon konsultointiin ja yritysjärjestelyihin erikoistuneen PwC:n tuoreesta perheyhtiöitä koskevasta selvityksestä.

2016 Global Family Business Survey -raporttia varten haastateltiin yli 2800 perheyrityksen edustajaa 50 maassa. Suomesta globaalissa raportissa on mukana 54 perheyhtiön päättäjän vastaukset, minkä lisäksi Suomessa tehtiin täydentäviä syvähaastatteluita.

Maailmanlaajuisesti lähes kaksi kolmesta perheomisteisesta yrityksestä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Suomalaisista perheyhtiöistä kasvuun ylsi reilu puolet (56 %).

Perheyritykset ovat luottavaisia myös seuraavan viiden vuoden kasvuun: Suomessa jopa 96 % vastanneista on luottavaisia tulevaisuuden kasvuun, globaalisti 85 %.

– Suomessa perheyritykset hakevat ennen kaikkea tasaista kasvua, kun kansainvälinen verrokkiyritys tavoittelee useammin aggressiivista kasvua”, PwC:n omistajayrittäjäpalveluiden partneri Marko Korkiakoski sanoo.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen näkee tässä hyvää:

– Suomalaiset perheyritykset ovat kokeneet kuluneen 25 vuoden aikana kaksi merkittävää rahoitusmarkkinaromahdusta ja useimmat ovat selvinneet näistä hyvin. Tässä on opittu, että vastuullisesti toimivalle yritykselle talouden syklien läpi ulottuva vakaa kasvu on hyvä asia.”

Haastatteluihin osallistuneista suomalaisista perheyhtiöistä reilu 90 % tekee tällä hetkellä ulkomaankauppaa, kun vastaava luku vertaisyrityksissä maailmanlaajuisesti on 70 %. Kansainvälisen kaupan ennustetaan vain kasvavan: suomalaisyhtiöiden liikevaihdosta sen osuuden arvioidaan nousevan kolmanneksesta jopa 45 %:iin seuraavan viiden vuoden aikana. Globaaliin keskiarvoon (32 %) nähden tämä on paljon.

Perheyrityksen jatkuvuuden kannalta on kriittistä, että sukupolvenvaihdosta aletaan suunnitella ajoissa. PwC:n selvityksen mukaan kuitenkin vain 4 %:lla suomalaisyhtiöistä on hyvin suunniteltu, dokumentoitu ja kommunikoitu seuraajasuunnitelma.

Innovaatioseteleiden kysyntä on ylittänyt omatkin odotukseni, kertoo innovaatiosetelin tuotepäällikkö Risto Lustila. Päivää kohden hakemuksia saapuu 30–40.  Käsittelyajat ovat saaneet Lustilan mukaan paljon hyvää palautetta, ja keskimäärin hakemuksen käsittelyyn on mennyt neljä päivää. Osa on saanut päätöksen jo seuraavana päivänä.

Seteliä hakeneista noin 70 prosenttia on saanut myönteisen päätöksen. Sitä on haettu erityisesti digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja moni yritys aikoo tehdä kohdemarkkinakartoituksia. Kielteiseen päätökseen on voinut johtaa huonosti laadittu hakemus, jossa ei selviä, millaista osaamista sillä hankittaisiin. Osa yrityksistä on myös hakenut sillä sellaisia palveluja, kuten ohjelmistopalveluja, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan.

Kynnys kehittää yrityksen toimintaa laski

Yksi seteliä hakeneista on Silmu-salaatin yrittäjä Samuli Laurikainen. Hänen kokemuksensa hausta on erittäin myönteinen.

– Lähetin hakemuksen perjantaina iltapäivästä ja jo maanantaina huomasin, että oli tullut myönteinen päätös. Harva yrityskään pystyy yhtä nopeaan käsittelyyn.

Myös hakuprosessi oli Laurikaisen mukaan vaivaton. Tietoa löytyi Tekesin sivuilta, ja he miettivät yrityksessä huolellisesti etukäteen, millaista osaamista yritys tarvitsisi eniten.

Laurikainen oli itse yhteydessä lopulliseksi palveluntarjoajaksi valikoituneeseen Insano Productionsiin, joka ei ollut Tekesin palveluntarjoajien listalla. Lustila muistuttaakin, että seteliä hakevat voivat hyödyntää palveluntarjoajia myös listan ulkopuolelta.

– Kaukaisimmat palveluntarjoajat ovat tällä hetkellä Vietnamista, Yhdysvalloista ja Intiasta.

Laurikainen aikoo käyttää innovaatiosetelin asiakasymmärryksen lisäämiseen, eli sen selvittämiseen, miten yritys voi palvella asiakasta vielä paremmin.

– Projektin arvo on enemmän kuin se 5 000 euroa, mutta innovaatioseteli alensi kynnystä lähteä tekemään asia kunnolla.

Hän pitääkin seteliä mainiona ideana, koska se havahduttaa yritykset innovaatiotoimintaan ja kehittämään toimintaansa.

– Ja onhan se jossain määrin ilmaista rahaa, jossa on hyvät tarkoitusperät.

Lustila kertoo myös, että ensimmäiset seteliä hakeneet ehtivät hakea innovaatioseteliä kahden vuoden aikana vielä toisen kerran vuonna 2018.

Setelin arvonlisällinen arvo on 6 200, ja sitä voivat hakea innovaatiotoimintaa käynnistävät yritykset, jotka eivät ole saaneet Tekesiltä rahoitusta kuluvan eivätkä edeltäneen vuoden aikana.

Silja Eisto

Viennin kääntyminen nousuun näkyy sekä Tullin tilastoista että tänään julkaistusta Venäjän-kaupan barometrista.

– Barometri antaa varsin positiivisen tilannekuvan. Toivotaan, että pohja on saavutettu ja käänne parempaan on tapahtunut, arvioi Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Vienti osoittaa elpymisen merkkejä kolmen vuoden laskutrendin jälkeen. Yhteensä  27 prosenttia barometriin osallistuneista Venäjän kauppaa käyvistä johtajista ja päättäjistä kertoi viennin kasvusta. Noin puolet vastaajista kertoi viennin pysyneen ennallaan. Moni vastaajista myös luottaa parempaan tulevaisuuteen. Ainoastaan 11 prosenttia arveli viennin laskevan tulevan puolen vuoden aikana.

Kuuden viime kuukauden aikana myös liiketoiminta Venäjällä on kääntynyt selvään kasvuun, ja 35 prosenttia vastaajista kertoi liiketoiminnan kasvusta. Vastaajista 19 prosenttia kertoi liiketoimintansa supistuneen. Vielä kevään barometrissa lukemat olivat päinvastaiset.

Yhä useampi yritys, yhteensä 43 prosenttia, myös uskoo liiketoimintansa kasvavan tulevan puolen vuoden aikana. 46 prosenttia arvioi liiketoimintansa pysyvän samana.

– Nykyisessä vaikeassakin toimintaympäristössä suomalaiset yritykset näkevät Venäjällä menestymisen mahdollisuuksia ja odottavat viennin kääntyvän parempaan. Meidän on tärkeätä toimia niin, että suomalainen osaaminen pysyy kilpailukykyisenä Venäjän markkinoilla myös jatkossa, Palmgren arvioi.

Yrityksistä 27 prosenttia kertoi investoineensa Venäjälle 12 viime kuukauden aikana. 29 prosenttia kertoi puolestaan aikeistaan investoida tulevien 12 kuukauden aikana.

Tuonti on pysynyt samalla tasolla kuin kevään barometrissa, eikä tulevaisuuden odotuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhteensä 65 prosenttia tuontia harjoittavista yrityksistä arvioi sen pysyvän samalla tasolla kuin ennen. Kolmasosa arvioi sen kasvavan.

Epävakaus jarruttaa liiketoimintaa ja vientiä

Suurimmiksi ongelmiksi liiketoiminnassa nousevat ruplan kurssi, Venäjän poliittinen tilanne sekä taloudellisen tilanteen epävakaus. Ruplan merkitys on kuitenkin laskussa, koska sen kurssi on ollut melko vakaa puolen viime vuoden ajan.

– Venäläisten uskallus toimia markkinoilla on ehkä palautumassa, kun ruplan kurssi on vakiintunut.  Yli puolet vastanneista on teollisuusyrityksiä. Yrittäjien jäsenkuntaan tämä heijastuu siten, että monet pienyritykset toimivat isompien yritysten alihankkijoina ja ovat siten epäsuorasti mukana Venäjän viennissä, Palmgren kertoo.

Pienet yritykset ovat kokeneet ongelmalliseksi rahoituksen ja rahan puutteen. Alle 50 henkilön yritykset kokevat myös byrokratian vaikeaksi.

Samat kohdat korostuvat myös viennin ongelmissa. Ruplan kurssi, rahoituksen puute, talouden epävakaisuus ja poliittinen riski ovat vientiä eniten jarruttavat tekijät. Vastaajat kertoivat myös kulttuurisen ja kielen tuntemuksen puutteen vaikeuttavan vientiä.

Lähes puolet vastaajista arvioi pakotteiden vaikuttaneen toimintaansa negatiivisesti. Pakotteet ovat osuneet erityisesti elintarvikealaan.

– Venäjä on edelleen suurten mahdollisuuksien markkina-alue – riskit ja mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. Kriisit auttavat ymmärtämään, miten tärkeätä on, että yrityksellä on monta tukijalkaa, Palmgren sanoo.

Barometri koostuu 300 syys-lokakuussa toteutetusta haastattelusta. Tutkimuksen toteuttivat Suomen Yrittäjät, Suomlais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries.

Silja Eisto

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan sesonkikyselyyn vastanneista 194 yrityksestä 60 prosenttia uskoo pikkujoulumyynnin kasvavan viime vuodesta. 34 prosenttia puolestaan arvioi myynnin pysyvän viime vuoden tasolla. Ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista uskoo myynnin laskevan viime vuodesta.

Parhaillaan käynnistyvä marraskuinen pikkujoulusesonki on monelle yrittäjälle suurin yksittäinen sesonki. Alkoholin myynti kasvaa normaaliin ajankohtaan verrattuna 10–15 prosenttia. Myös ruokaa myydään enemmän, ja myynnin kasvu pohjautuukin MaRan mukaan pitkälti vauhdittuvaan ruuan myyntiin.

Matkailu- ja ravintola-alan pikkujoulukauden tulos on läheisesti sidoksissa yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Viime vuosina pikkujoulumyynti on kehittynyt heikosti, mutta nyt talous osoittaa pieniä kasvun merkkejä. Samoin kuluttajien luottamus talouteen on parantunut.

– Pikkujoulumyynti kasvaa tänä sesonkina selvästi. Kasvuodotukset kertovat suomalaisten yritysten parantuneesta taloustilanteesta, sanoo MaRan ekonomisti Jouni Vihmo. 

Matkailu- ja ravintola-alan myynti on ollut tänä vuonna hyvällä tasolla, ja tammi–syyskuun aikana kasvua oli noin viisi prosenttia. Myynnin arvioidaan kasvavan myös koko loppuvuoden ajan.

MaRan sesonkikyselyyn vastasi 194 jäsenyritystä, jotka edustavat alan liikevaihdosta noin kolmasosaa.

Lappiin odotettavissa vuosikymmenen vilkkain talvisesonki

Pohjoisessa Suomessa matkailualan yrittäjiä odottaa erityisen lupaava kausi. Joulukuun aikana Lappiin suuntaa yhteensä 500 tilaus- ja reittilentoa, mikä on eniten sitten vuoden 2007, Finaviasta kerrotaan.

– Tilauslentojen määrän tasainen vuosittainen kasvu kertoo siitä, että Lappi on vakiinnuttanut asemansa suosittuna talvilomakohteena. Lapin matkailutoimijat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kehittääkseen matkailutuotteita myös kesäkaudelle. Vähitellen työ alkaa kantaa hedelmää: hollantilainen Voigt Travel tuo uusia tilauslentoja Hollannista Rovaniemeen kesällä 2017, johtaja Joni Sundelin Finaviasta sanoo.

Sundelin arvioi, että Suomi on parhaillaan kovassa nosteessa, koska Lonely Planet valitsi sen maailman top 3 -matkailukohteisiin vuodelle 2017. Esimerkiksi verkkokauppayhtiö Alibaba on jo ilmoittanut ensi vuonna tuovansa Rovaniemen seudulle 50 000 kiinalaisturistia. Heistä 3 000 saapuu Lappiin jo tulevana talvena.

– Nyt meillä on tuhannen taalan paikka tarjota matkailijoille niin loistava palvelukokemus, että he haluavat tulla tänne uudestaan ja suosittelevat Suomea ystävilleen. Matkailutoimijoiden välisellä yhteistyöllä on tässä erittäin keskeinen rooli, Sundelin sanoo.

Parhaimmillaan tilauslentoja saapuu joulunalusviikolla Lappiin noin kolmekymmentä. Eniten turisteja saapuu Britanniasta. Matkailijoita saapuu myös Saksasta, Italiasta, Hollannista, Ranskasta ja Espanjasta.

Silja Eisto

Kiteellä asuvalla saksalais-suomalaisella Moritz Wüstenbergillä on edessä kiireisiä kuukausia. Pari vuotta toimineen tislaamon yrittäjä sai nimittäin juuri suuren ginitilauksen Briteistä.

Brittiläinen käsityöläisginejä välittävä klubi tilasi yhteensä 12 000 pulloa yrityksen Kalevala Giniä helmikuun kerhopakettiinsa, Yle kertoo.

Wüstenbergille tilaus tarkoittaa kiireisiä aikoja, sillä hän on yksinyrittäjä.

– Sukulaiset on kutsuttu joulunviettoon pullottamaan giniä, yrittäjä kertoi Ylelle.

Wüstenbergin Northern Lights Spirits -yritys on aiemmin valmistanut myös vodkaa, mutta kiinnostus käsityöläistuotteisiin ja ginibuumi ovat ohjanneet toimintaa luomuginin valmistukseen.

Tuotettaan hän kuvailee makumaailmaltaan melko erikoiseksi, ja sitä on arvioitu pehmeäksi ja makeaksi.

Yritys valmistaa luomuginiä Pohjois-Karjalan Ruppovaarassa, ja paikallisuus on tärkeä osa itse tuotetta.

– Halusin tehdä jotain, jossa yhdistyisi kiteeläisyys ja opintoni kemiasta. Ja pidän käsillä tekemisestä, Wüstenberg kertoi.

Maaseudulla toimivan Northern Lights Spirits -yrityksen markkinat ovat lähes kokonaan ulkomailla. Giniä on saatavilla esimerkiksi Saksassa. Yrityksellä on myös aikeita laajentaa Kanadaan ja Tanskaan.

Wüstenberg on osallistunut Kalevala Ginillä useisiin kansainvälisiin kilpailuihin. Niissä menestyminen on tuonut näkyvyyttä ja avannut uusia markkinoita.

Silja Eisto

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.10.–2.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 51 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 965 843 euroa.

Menestyvä johtaja -kyselytutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä johtajasta on sitä mieltä, että asiakkaan kiinnostuksen herättäminen vaatii nykyään entistä enemmän vaivaa. Myynnin merkitys vaikuttaa siis korostuvan.

Samalla kuitenkin alle neljännes kyselyyn vastanneista johtajista kokee, että myynnin osaajia on helppo hankkia. Vain reilu kolmannes arvioi, että Suomessa ylipäätään on riittävästi myynnin osaajia.

– Automatisaatio on tullut vauhdilla myyntibisnekseen, eikä moni alan ammattilainen ei ole reagoinut riittävän nopeasti uuteen toimintaympäristöön. Ei ole selkeää tahoa, joka kouluttaisi digitaalisen myynnin ammattilaisia. Toisaalta vielä ei tunneta markkinoinnin automaation pitkäaikaisia vaikutuksia eri toimialoilla. Tämä on varmasti yksi syy johtajien kokemuksiin myynnin osaamisen hankkimisen vaikeudesta, arvioi Rainmaker Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Mika Aittamäki.

Hyödyt on tunnistettu, mutta uusia keinoja ei vielä sovelleta

Digitalisaation muutosten ja niiden vaikutusten tunnistaminen osoittautui tutkimuksen perusteella sukupolvia jonkin verran jakavaksi kysymykseksi.

Alle 35-vuotiaista johtajista 94 prosenttia koki myynnin olevan murroksessa omassa organisaatiossa, kun yli 55-vuotiaista vain 72 prosenttia koki näin.

– Sukupolvien välillä on todellinen kuilu myynnin digitalisoitumisen kokemisessa. Nuoremmat johtajat uskovat selvästi vanhempia johtajia vahvemmin, että markkinoinnin automaatio kasvattaa liikevaihtoja. Nuorempi polvi omaksuu nopeasti uudet teknologiat yksityiselämässäänkin ja näkee myös herkemmin niiden liiketoiminnalliset mahdollisuudet, Aittamäki arvioi.

Kyselyn perusteella vastaajat ovat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että markkinoinnin automaatio kasvattaa organisaatioiden myyntiä. Silti vain puolet johtajista kertoi oman organisaationsa hyödyntävän automaatiota.

Selvää ei myöskään ole, mitä myynnin digitalisaatiolla oikeastaan tarkoittaa käytännössä. Johtajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, ettei käsitettä tunneta omassa organisaatiossa kunnolla.

Verkossa kyselylomakkeella toteutettuun menestyvä johtaja -tutkimukseen osallistui 114 toimitusjohtajaa sekä talous-, myynti-, viestintä ja HR-johtajaa. Kyselyn toteutti myynnin asiantuntijaorganisaatio Rainmaker Oy yhteistyössä viestintätoimisto Ground Communications Oy:n kanssa.

Silja Eisto

Meksiko aikoo tuottaa vuonna 2024 maan energiasta 35 prosenttia uusiutuvilla energiamuodoilla. Tavoite käynnistää useita hankkeita, jotka voivat tuoda suomalaisyrityksille tilauksia ja uusia markkinamahdollisuuksia.

– Meksikon energiasektorin laajat uudistushankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten on tärkeää päästä esittelemään koko arvoketjun kattavaa yhteistarjoomaansa suoraan hankkeista päättäville tahoille asiakasorganisaatioissa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen.

Finpron viimeviikkoinen vienninedistämismatka Meksikoon toikin yrityksille kaksi tarjouspyyntöä sekä kymmenen projektisuunnitelmaa, jotka voivat johtaa miljoonakauppoihin.

Meksikon matkalle osallistuivat Ecomond, BMH Technologies, Cross Wrap, Valmet sekä Watrec. Kaikilla näillä yrityksillä on osaamista energia- tai jätesektorilla, ja ne tarjoavat erilaisia ratkaisuja ja palveluita yhdyskuntajätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen energiantuotannossa.

Siilinjärveläinen jäte- ja kierrätysmateriaalien pakkauslinjoja toimittava Cross Wrap varmisti matkalla yhden kiristekalvopakkauslinjan tilauksen. Meksiko on sille jo ennestään merkittävä markkina.

– Finpron kontaktit Meksikossa ovat todella erinomaisia ja auttavat kaltaistamme pk-yritystä kasvamaan haastavalla markkinalla. Kun samalla konseptilla järjestetään yhtä laadukkaita tapaamisia muissa maissa, hyötyvät kaltaisemme pk-yritykset. Toki tulokset ovat pitkälti kiinni yrityksen omasta aktiivisuudesta ja tuotteista, arvioi Cross Wrapin myyntijohtaja Kalle Kivelä.

Finpro on valinnut Meksikon yhdessä jäte- ja energia-alan yritysten kanssa yhdeksi prioriteettikohteiksi.

– Jatkamme konkreettista työtä yritysten myynnin kasvattamiseksi Meksikossa seuraavan parin vuoden aikana. Keskitymme kasvuohjelmassa kehittyviin markkinoihin, koska yritysten omat resurssit ovat niillä heikoimmat ja niiden nopea kasvu avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, kertoo Jätteestä energiaksi ja bioenergia -kasvuohjelman johtaja Helena Sarén Finprosta.

Silja Eisto

Pelikilpailun osallistujien määrä nousi viime vuodesta 60 prosentilla. Tänä vuonna kilpailuun osallistui viime vuotta enemmän naisia.

– Viime vuoden Peliskabaan osallistuneista töistä joka viides oli naisen suunnittelema. Tänä vuonna naisosallistujien määrä nousi niin, että useamman kuin joka kolmannen työn oli suunnitellut nainen, Veikkauksen pelikehityspäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Tuomaristoon kuuluvan pelisuunnittelijan Karoliina Korppoon mukaan kehityssuunta on hyvä. – On upeaa nähdä, että naiset ovat löytäneet pelisuunnittelun.

Korppoon mukaan pelisuunnittelijoiden erilaiset taustat ovat pelkästään etu, sillä pelaajat kaipaavat erilaisia pelejä.

Tehtävänä pelisuunnittelukisassa oli kehittää nettiarpaidea. Kilpailuun saivat osallistua kaikki yli 18-vuotiaat pelialasta kiinnostuneet amatöörit.

Suurin yksittäinen osallistujaryhmä olivat 1990-luvulla syntyneet. Heitä osallistujista oli 43 prosenttia. Osallistujien joukossa oli myös muutama yli 70-vuotias pelisuunnittelija.

Peliskaban voittajatyö palkitaan 5.11. DigiExpossa 7 500 euron arvoisella palkinnolla. Tuomaristoon kuuluvat pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Alpo Oksaharju, Veikkauksen pelikehityspäällikkö Harri Järvinen, Pelit-lehden päätoimittaja Tuija Lindén sekä viime vuoden Peliskaban voittaja Hemmo Kauppinen.

Silja Eisto