Abiturientit Anniina Purje Vihdin lukiosta ja Jere Laitinen Etu-Töölön lukiosta Helsingistä viettivät eilen torstaina koko työpäivän Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen ja varatoimitusjohtaja Antti Neimalan kannoilla. 

– Ajattelin, että päivä olisi rauhallinen. Että johtajat istuvat päivän toimistolla. Mutta tässä liikutaan todella paljon ja tavataan paljon ihmisiä, Mikael Pentikäistä seurannut Anniina Purje kertoi. 

Purjeen ja Pentikäisen kalenterissa oli kymmenen tapaamista. 

– Minut yllätti se, että ministeriössä en ymmärtänyt yhtään mitään, kun sanasto oli niin vierasta. Mutta oli siisti kokemus päästä sinne ja tavata kaikkia niitä asiantuntijoita, eihän sinne muuten pääsisi, Laitinen kertoo.

Tällä hetkellä Lammassaari työskentelee Yrittäjämedioiden toimittaja-tuottajana. Toimituspäällikkönä hän aloittaa joulukuun alussa. Hänen vastuullaan on toimituksen johtaminen. Jari raportoi 8.12. alkaen viestintäjohtaja Taru Jussilalle. 

Lammassaari on toiminut pitkään tiedotusvälineissä eri tehtävissä, muun muassa toimituspäällikkönä Iltalehdessä ja Uusimaa-lehden päätoimittajana. 

– Yrittäjät ovat tämän maan talouden selkäranka. On hienoa päästä palvelemaan heitä viestinnän avulla – ja muutenkin edistämään yrittäjyyden asiaa. Lammassaari sanoo.

– Lisäämme uutisointia verkossa ja kehitämme edelleen Yrittäjäsanomia ja Yrittäjä-aikakauslehteä. Avainsanoja sisällössä ovat hyöty, kiinnostavuus ja puheenaiheet, hän kertoo tulevasta. 

– Mahtavaa tulla tällaiseen porukkaan ja päästä palvelemaan suomalaisia yrittäjiä!

Kiinteistönvälitysala voi joutua verotalkoisiin, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Alalla on jätetty ennakonpidätyksiä maksamatta, mikä voi johtaa siihen, että verottaja perii ne takautuvasti. Tämä perustuu korkeimman hallinto-oikeuden vastikään antamaan päätökseen. Lehden mukaan verotuskäytäntö on kiinteistönvälitysalalla erittäin tulkinnanvarainen.

Verotuksessa ilmenneet epäselvyydet eivät koske kaikkia kiinteistönvälitysalalla toimivia yrittäjiä. Lehti huomauttaa kuitenkin, että alan toimijoilla on syytä odottaa verohallinnolta postia.

Oikeuden mukaan yrittäjä olikin välitysketjun työntekijä

Kiinteistönvälitysketjuilla on välittäjiä, joista osa on työsuhteessa ja osa itsenäisinä yrittäjinä.

Yrittäjinä työskentelevät saavat välittämistään kaupoista tuloja, jotka jaetaan heidän ja ketjun välillä. Jakoperusteissa on ketjukohtaisia eroja, eikä verotuksessa ilmennyt epäselvyys koske kaikkia yrittäjiä.

Korkein hallinto-oikeus otti kantaa siihen, saiko Re/Max-välitysketjun kanssa työskennellyt yrittäjä-välittäjä ketjulta palkkaa, josta ketjun olisi pitänyt tehdä ennakonpidätys.

Yrittäjä itse oli sitä mieltä, että hänen laskuttamansa palkkiot ketjulta olivat työkorvauksia hänen yritykselleen eikä palkkaa. KHO:n mukaan yrittäjä oli enemmänkin Re/Maxin työntekijä kuin itsenäinen yrittäjä.

Lähtökohtaisesti ennakonpidätykset pannaan maksuun

Etelä-Suomen Sanomien haastattelema verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen ei ota kantaa siihen, peritäänkö Re/Maxilta maksamatta jääneet ennakonpidätykset jälkikäteen. Kyseessä on yksittäistapaus.

– Yleisellä tasolla lähtökohta on, että ennakonpidätykset pannaan maksuun, Manninen toteaa.

Raha kävisi valtion kassassa vain kääntymässä. Ennakot maksettaisiin takaisin Re/Maxille, kun yrittäjät olisivat ensin maksaneet ansiotuloveronsa. Osakeyhtiöyrittäjät ovat siihen velvoitettuja, koska heidän saamansa tulo on katsottu palkaksi.

Kasvusuunnassa olevan Re/Maxin riveissä on noin 300 kiinteistönvälittäjää, joista yli puolet on itsenäisiä yrittäjiä.

Juhani Ojalehto

Pk-yrittäjäkaksikko on päättänyt käynnistää Suomen virallisen satavuotisohjelman rinnalle oman Suomen seuraavat 100 vuotta -kampanjan, kertoo Yle.

Kyrö Distillery -panimo ja koriste-esinevalmistaja Johan aikovat luoda kevyen konseptin, jolla pienetkin yritykset saavat juhlavuotena näkyvyyttä ilman osallistumismaksua.

Pienten ja keskisuurten yrittäjien pettymyksestä Suomi Finland 100 -kampanjan 30 000 euron kynnysrahaan uutisoi ensimmäisenä Yrittäjäsanomat.

30 000 euroa on sijoitettava yleishyödylliseen kohteeseen

Kynnysrahan käyttökohteen yritykset voivat itse valita. Kriteerinä on, että tarkoituksen pitää olla yhteiskunnallinen.

– Yritykset voivat käyttää sen vaikka uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Näin ollen ei missään tapauksessa ole kyse kynnysrahasta, sanoo hankkeen neuvova konsultti Jukka Kunnas Ylelle.

Pieni kultasepänliike ottaa valtavan riskin

Suomi Finland 100:n yhteistyökumppaniksi on hyväksytty yksi pieni yritys, alle puolen miljoonan euron liikevaihdon Kultaseppä Tarkkanen.

Se on kehitellyt juhlavuodeksi Sibelius-monumenttia kuvaavan korun. Yrityksiltä edellytettävä 30 000 euron sijoitus yleishyödylliseen kohteeseen on Tarkkasella oppipoika-kisälli-järjestelmällä työllistäminen.

– Itsellenikin tuli mieleen, että hakuprosessi on tehty isojen yritysten näkökulmasta. Mutta meillä oli tuo itsenäisyysvuoden juhlakoru valmiina, joten tämä Suomi 100 loksahti meille hyvin. Me tarvitsemme juuri tämänkaltaista näkyvyyttä, kultaseppämestari Mika Tarkkanen sanoo.

– Rahaa kuluu paljon, joten valtava riski tämä on. On katastrofaalista, jos tämä ei onnistu.

Juhani Ojalehto

Miten vastaanottokeskuksissa asuville turvanpaikanhakijoille voitaisiin saada järkevää ja hyödyllistä tekemistä? Tästä kysymyksestä käynnistyi reilu vuosi sitten perustetun Startup Refugeesin toimintaidea.

Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin ideoima Startup Refugees on hanke ja verkosto, johon kuuluu nyt 350 yritystä ja yhteisöä, jotka tukevat turvapaikanhakijoiden yrittäjyyttä ja ammattitaitoa.

Pian perustajille selvisi, että turvapaikanhakijat ovat hyvin yrityshenkisiä ja heillä on paljon osaamista. Kuten irakilainen Omar Adel kertoo, monilla turvapaikanhakijoilla on työ- ja opiskelutaustaa. Monilla on myös vahva side yrittäjyyteen.

– Yli 90 prosenttia turvapaikanhakijoista haluaa tehdä vapaaehtoistyötä, ja se on iso resurssi. Asia, joka yllätti meidät täysin, on se, että heistä 80 prosenttia haluaa olla yrittäjiä. Heillä saattaa olla jopa sukupolvien kokemus yrittäjyydestä. Siellä on selvästi yrittäjyyden kulttuuri, kertoo hankkeessa mukana oleva Gimmeyawalletin toimitusjohtaja Elise Pietarila.

Tämä osaaminen pyritään saamaan Startup Refugees -hankkeessa hyötykäyttöön. Hanke toimii kuudessa kaupungissa, ja se on kartoittanut noin 1 000 turvapaikanhakijan osaamisen. 

Sen verkostoon kuuluvat esimerkiksi Suomen Yrittäjät, useita yliopistoja ja niiden ainejärjestöjä sekä maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK. Verkoston avulla osaajat ja työntekijöitä tarvitsevat pyritään tuomaan yhteen.

Esimerkiksi MTK:hon kuuluvat maa- ja metsätaloustilat voivat piakkoin saada kyselyn omista työtarpeistaan. Keväällä niiden toivotaan jo työllistävän turvapaikanhakijoita. Suomen Yrittäjien sivuilla voi puolestaan ilmoittautua mentoriksi turvapaikanhakijoiden yrityksille.

Turvapaikanhakijoilla on erilaisia taustoja, ja heitä on työskennellyt esimerkiksi turkistarhalla sekä IT-alalla. Ammatillisen osaamisen lisäksi he tuovat myös kieliosaamista.

– Arabia yhdistettynä mihin tahansa osaamiseen on meillä Suomessa kysyttyä, sillä meillä on täällä nyt lisää arabiaa taitavia henkilöitä, arvioi Startup Refugeesin toimintajohtaja Camilla Nurmi.

Startup Refugees järjestää turvapaikanhakijoille koulutuksia sekä työ- ja harjoittelupaikkoja. Parhaillaan vireillä on myös 20 turvapaikanhakijoiden omaa yritystä.

– Tämä ei ole pois yhdeltäkään suomalaiselta, joka aikoo yrittäjäksi. Suomalaisilla on olemassa jonkinlaiset tukijärjestelmät ja opastusjärjestelmät yrittäjäksi ryhtymiseen. Näillä ihmisillä ei ole mitään, Riku Rantala arvioi.

Haaveena oma ruokarekka

Yksi suunnitteilla olevista yrityksistä on neljän irakilaiskaveruksen 4Friends. Irakista Suomeen saapuneet kaverukset haaveilevat valmistavansa irakilaista katuruokaa ja erikoistuvansa irakilaisiin falafeleihin. Tuotteitaan he ovat suunnitelleet myyvänsä ruokarekasta.

Heillä on jo ennestään kokemusta bisneksestä. Tareq Saleem on työskennellyt pankeissa, ja Omar Adelilla on kokemusta liiketoimintajohtajan työstä.

Startup Refugeesista he kuulivat ystävältään. Sen avulla heidän yrityshaaveensa on edennyt, ja he ovat päässeet kokeilemaan liikeideaansa. He ovat myös saaneet oman mentorin. Joitain viikkoja sitten he opettivat Supercellin henkilöstöä valmistamaan irakilaista ruokaa ja saivat hyvää palautetta.

Heille verkosto on tarjonnut mahdollisuuden saada kokemusta ja viedä ajatustaan eteenpäin.

– Se on hyvä projekti. Meillä on hyviä kokemuksia ja olemme tyytyväisiä, Omar Adel kertoo hankkeesta.

Parhaillaan he odottavat turvapaikkapäätöstä. Jos se on myönteinen, yritystoiminta pääsee käynnistymään kunnolla.

Silja Eisto

– Pikkupoikana se alkoi, kun näin John Waynen telkkarissa. Oli mies ja hevonen, uljas näky. Hevonen on valtavan vahva eläin, jolla on 20 miehen voimat. Eihän sitä voinut kuin ihailla, muistelee yrittäjä Miika Åfelt lapsuuden ihastuksiaan.

Tänä päivänä Åfeltin ihastuminen on saavuttanut täyttymyksensä, sillä talvisin mies kulkee savotalla perinteiseen tyyliin hevospelillä ja kesäisin hän esiintyy sheriffinä ravintolaketju Amarillolle.

– Kun valmistuin metsurikoulusta, mietin raskaiden koneiden rinnalle vaihtoehtoa, jolla voisi työskennellä siisteyttä ja herkkyyttä vaativissa kohteissa. Hevosen kilpailuvaltti on sen keveys.

– Parivaljakko kuormineen painaa noin 7000 kiloa. Kantava metsätraktori painaa 40 000 kiloa. Voi kuvitella, miten erilaiset jäljet ne jättävät, Åfelt perustelee.

Hevosten voima vastasi kahta rekka-perävaunuyhdistelmää

Hevonen on myös galaksin tehokkain työkone, sillä se vetää kymmenen kertaa oman painonsa.

– Maailmanennätys on belgialaisella parivaljakolla, joka liikutti 70 000 kilon kuormaa niin, että vetomittari meni rikki. Tuomaristo arvioi, että hevosten räjähtävä voima vastasi kahta rekka-perävaunuyhdistelmää. Ihminen ei pysty luomaan samaa kuin taivaallinen konepaja, Åfelt tunnelmoi.

Kypärät vaihtuvat lännenhattuihin

Åfeltin Työhevoset Oy aloitti toimintansa vuonna 1994.

Ensimmäinen vuosi meni kokonaan metsätöissä hevosten kanssa. Heinäkuun helteillä hikoillessa Åfelt alkoi miettiä, voisiko kesäkaudella tehdä jotain muuta.

– Päätimme vaihtaa kypärät lännenhattuihin ja turvakengät buutseihin, laittaa Johnny Cashia soimaan ja alkaa tarjota ajuripalveluita. Siitä asti olemme käyneet kyydittämässä festariväkeä Suomen suurimmissa kesätapahtumissa.

Eräs merkittävä käänne Åfeltin uralla oli, kun S-ketjun ravintola Amarillo otti Åfeltin ratsastajat sheriffeiksi markkinointityöhönsä.

– Ajatella, saan esiintyä John Waynenä ja Suomen suurin firma maksaakin siitä kohtuullisesti. Kyllä se laittaa pienen paikalle, kun voi todeta, että haaveet toteutuvat, jos jaksaa uskoa. 

"Huolehdin, että hevonen voi aina hyvin"

Hevosella on valtava palveluhalu, kun se nöyrtyy ihmisen käytettäväksi, Åfelt toteaa.

– Se on kuitenkin persoona ja haastaa ihmistä joka päivä. Pitää tunnustaa, että mietin välillä, onko minusta hevosen kanssa toimimaan.

Åfeltin mukaan hevosta ei voi pakottamalla laittaa tekemään asioita – vaikka tietty marginaaliryhmä ajattelee toisin.

– Joskus kuulee kaduilla huutoja, että eläinrääkkäystä. Se aiheuttaa pahaa mieltä, koska itse huolehdin, että hevonen voi aina hyvin.

Hevosella on lakisääteiset ruokatauot kuten ihmisilläkin, kaviot kengitetään taajamissa eri tavalla kuin metsissä.

– Hevoset on luotu ja jalostettu työhön. Ne eivät voi hyvin, jos niillä ei koskaan tehdä mitään. Soveltuvuus ja kohtuus pitää kuitenkin muistaa, sanoo Miika Åfelt.

Juhani Ojalehto

Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä sijaitseva matkailuyritys Syötekeskus Oy on tunnettu laskettelurinteistään.

Tämä yrityksen näkyvin osa on kuitenkin Syötekeskuksen liiketoiminnassa enemmän bonus kuin päätarkoitus. Olemassaolon syy tälle Pikku-Syötteeksikin kutsutulle laskettelukohteelle on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Niihin Syötekeskus Oy sijoittaa koko liiketoiminnastaan tulevan voiton. Voitonjakaminen on peräti kiellettyä yhtiön säännöissä.

"Meidät valittiin sen perusteella, että raha päätyy tärkeisiin asioihin"

Syötekeskus aloitti toimintansa vuonna 1983.

Vasta vuonna 2012 johtokunta alkoi miettiä, miten yrityksen strategiassa alusta asti olleesta vastuuntunnosta kerrottaisiin ulospäin.

Yhtenä sysäyksenä tälle toimi toimitusjohtaja Jussi Kemppaiselle sattunut puhetilaisuus Pudasjärvellä. Iso järjestö oli vuokrannut Syötekeskuksen tilat ja väki odotti talon toimitusjohtajan viestiä.

– Kysyin järjestön johtajalta puolivakavasti, että mitä minä heille sanon. Hän vastasi, että muista kertoa se, että tänne tullessa raha ohjautuu eri tavalla kuin Sokoksen tai Scandicin hotelleissa.

– Oli hienoa havaita, että ihmiset valitsivat meidät sen perusteella, että raha päätyy heille tärkeisiin asioihin.

Puhalluskukka kertoo yhteiskuntavastuusta

Syötekeskus on nyt virallisestikin yhteiskunnallinen yritys ja se on saanut siitä merkiksi Suomalaisen Työn Liitolta puhalluskukkamerkin.

Vastaavia tapauksia STL:n rekisteristä löytyy 107. Tunnuksen saadakseen yrityksen liikeideana on oltava jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkominen.

Yrittäjäjärjestö pelkäsi erillisiä veroratkaisuja

Kun ilmiö alkoi rantautua Euroopasta Suomeen vuonna 2009, yrittäjät, muun muassa Suomen Yrittäjien järjestö, otti sen hieman epäillen vastaan, kertoo kertoo Yhteiskunnallinen yritys -toimikunnan puheenjohtaja Kari Neilimo.

Ristiriitaa ei tullut Neilimon mukaan niinkään siitä, että muut yritykset jäisivät kaikki lailliset velvoitteet hoidettuaankin himmeämpään valoon yhteiskunnallisiin yrityksiin verrattuna.

– Konfliktia oli lähinnä siinä, luodaanko yrityskenttään uusi kategoria yhteiskunnallisille yrityksille ja saavatko nämä erillisiä veroratkaisuja. Englannissahan näin on.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Yrittäjä-lehdessä.

Juhani Ojalehto

Helsinkiläisyritys Congridin toimitusjohtaja Timo Makkosen visiona on, että viimeistään vuonna 2018 yrityksen raksasovellus löytyisi kaikkien rakentajien taskusta.  Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö palkitsi yrityksen 20 000 euron tunnustuspalkinnolla.

Säätiö palkitsi tänä vuonna nuoren yrityksen, joka kehittää edistyksellisiä teknologisia ratkaisuja ja jonka palvelun vaikuttavuus voi olla rakennusalalla erittäin merkittävä.

Kolme vuotta sitten perustettu Congrid on kehittänyt rakennustyömaille mobiilisovelluksen, joka toimii kännyköillä, tableteilla ja tietokoneella. Ennen mobiilisovellusta suomalaisella rakennusalalla käytettiin pääasiassa kynää, paperia ja Excel-taulukoita. Lukuisat isot ja pienet suomalaisyritykset ovat jo ottaneet sovelluksen käyttöönsä.

Raksan laatu ja työturvallisuus mobiilissa

Yrityksen kahdella perustajalla on rakennusmestaritausta.

– Lähdimme toteuttamaan heidän visiotaan. Teemme ohjelmistoa suoraan sieltä kentältä, eli palauteputki on hyvin lyhyt, Timo Makkonen kertoo Yrittäjäsanomille.

Yritys julkistaa parin viikon päästä tuoteperheen uuden jäsenen, Congrid Lite-sovelluksen. Congrid-ohjelmisto on suunnattu työnjohdolle, ja uusi Congrid Lite puolestaan työntekijöille ja aliurakoitsijoille. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.

Teknologiasta tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinto on jo kolmas Congridin tänä syksynä saama palkinto tai tunnustus. Timo Makkosen mukaan huomionosoitukset osoittavat, että yritys tekee oikeita ja hyödyllisiä asioita.

– Käytämme säätiöltä saamamme palkkiosumman kansainvälistymiseen. Osallistumme tammikuussa Ruotsissa verkostoitumistapahtumaan, jonne on tulossa rakennusalan päättäjiä, Makkonen sanoo.

– Jos ajatellaan vanhaa maailmaa, jolloin oli kymmenen eri järjestelmää. Congridiin voi tehdä kaikki työmaaturvallisuuteen ja laadunhallintaan tehtävät kirjaukset. Sovellus korvaa periaatteessa useampia järjestelmiä, ei ehkä kaikkia kymmentä, mutta useamman.

Työmaakirjaukset ovat heti kaikkien nähtävillä, ja niihin päästään puuttumaan reaaliaikaisesti. Congrid valittiin lokakuun lopussa 15 suomalaisen Kasvu Open Nordic -yrityksen joukkoon. 

Riikka Koskenranta

Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén ja sarjapalkintojen voittajat palkittiin perjantai-iltana EY Entrepreneur of the Year 2016 -juhlagaalassa Finlandia-talossa. Yli 60 maassa järjestettävän kilpailun tavoitteena on kannustaa nykyisiä ja tulevia yrittäjiä kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen sekä nostaa esiin inspiroivia tarinoita.

Kilpailussa jaettiin pääpalkinto sekä palkinnot viidelle sarjavoittajalle. Vidgrén päihitti ensin kanssakilpailijansa tuotantosarjassa ja voitti lopulta koko kilpailun.

Yrittäjyyskilpailu pohjautuu yrittäjien henkilökohtaisiin haastatteluihin. Laajoissa haastatteluissa tarkastellaan ehdokkaita yrittäjyyden eri osa-alueiden kautta, taloudelliset tunnusluvut ovat vain yksi osa. Kilpailun järjestäjä tutustui kevään 2016 aikana yli 500 kandidaattiyritykseen. Näistä 55 yritystä valikoitui haastatteluprosessiin sekä tuomariston arvioitavaksi.

Tuomaristo oli vaikuttunut siitä, miten hyvin Vidgrén veljineen on vaalinut isänsä Einari Vidgrénin perustamaa itäsuomalaista yhtiötä, joka on tänä päivänä maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Kilpailu alalla on kova, mutta vahvoilla innovaatioillaan, reagointiherkkyydellään ja asiakkaiden päivittäisen työn tuntemuksella Ponsse on pysynyt hienosti mukana kilpailussa.

- Tuntuu hyvältä antaa tänä vuonna pääpalkinto perheyrittäjä Juha Vidgrénille ja Ponsselle. Ponssen tarina on hieno esimerkki siitä, miten menestys on jatkunut sukupolvelta toiselle. Juha Vidgrén on upeasti jatkanut isänsä luomaa väkevää Ponsse-henkeä, joka on ainutlaatuinen sekoitus suomalaista sisua ja savolaista lupsakkuutta, toteaa tuomariston puheenjohtaja Marjo Miettinen.

Ponssen liikevaihdosta suurin osa tulee viennistä, mutta kotipaikka ja tehtaat ovat Vieremällä.

Vidgrénin voittojen lisäksi EY Entrepreneur of the Year 2016 -kilpailussa julistettiin neljä muuta sarjavoittajaa. Liikevaihtoaan voittajayritykset ovat kasvattaneet tyypillisesti kaksinumeroisin luvuin, osa jopa kolminumeroisin luvuin.

Vuoden Nuori Yrittäjä –sarjassa voiton vei Framery Oy:n Samu Hällfors. Yritys valmistaa äänieristettyjä toimistopuhelinkoppeja ja pieniä palaveritiloja. Napue-ginistään tunnetun Kyrö Distilleryn Miika Lipiäinen puolestaan sai Vuoden Jymypaukku –nimellä kulkevan erikoispalkinnon.

 EY järjesti tänä vuonna EY Entrepreneur of the Year 2016 -kilpailun jo 14. kertaa. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin USA:ssa 30 vuotta sitten. Kilpailun tuomaristoon Suomessa kuuluvat mm. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen , Finanssialan Keskusliiton Piia-Noora Kauppi sekä Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

EU investoi yli 450 miljoonaa euroa kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin vuosina 2018–2020. Finnish Information Security Cluster (FISC) koordinoi Suomen osallistumista tutkimuskokonaisuuteen. VTT edistää eurooppalaisen kyberturvallisuusjärjestön ECSOn jäsenenä kotimaisten kasvuyritysten pääsyä kansainvälisiin TKI-ohjelmiin.

Yrittäjä, ota hyöty irti EU:n kyberohjelmasta ja sen rahoituksesta

– ECSOn avulla pk-yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia päästä EU-markkinoille osaksi suuria kaupallisia hankkeita ja laajempia kehitysprojekteja. Meidän on Suomessa aktivoiduttava toimimaan EU-verkostoissa ja otettava kaikki irti uusista kasvumahdollisuuksista, korostaa ECSOn hallitukseen valittu FISCin toiminnanjohtaja Juha Remes.

– ECSOn työn tuloksena syntyvät hankkeet avaavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää kyberturvallisuustuotteita ja -palveluja kansainvälisesti TKI-konsortioissa, VTT:n johtava tutkija Reijo Savola toteaa.

VTT:llä on näkemystä sekä Komission ohjelmien suorista että erilaisten instrumenttien kautta hallinnoiduista TKI-rahoitusmahdollisuuksista.

VTT:n mukaan kansainvälisten yritysten edustajat ovat huolissaan Suomen niukkenevasta tutkimusrahoituksesta, mikä käytännössä vaikeuttaa erityisesti korkeakouluopiskelijoiden siirtymistä työelämään.

Riikka Koskenranta

SY on tarjonnut jäsenyrityksille neuvontapalvelua jo 1980-luvulta lähtien. Neuvontapalvelusta saa vastauksia muun muassa työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia, yrityslainsäädäntöä, sopimusoikeutta, verotusta, yrittäjän sosiaaliturvaa ja yritysten omistajanvaihdoksia koskeviin kysymyksiin.

Vuosittain pelkästään SY:hyn tulee 50 000 neuvontapuhelua, jotka hoidetaan SY:n asiantuntijoiden ja ulkopuolisen neuvontaringin toimesta. Lisäksi aluejärjestöt tarjoavat neuvontapalveluita. JK Lämmön yrittäjä Jesse Kuronen on käyttänyt järjestön neuvontaa monta kertaa, ja kehuu palvelua vuolaasti.

– Olin vuonna 2007 vasta aloittanut yritykseni, kun hakemistopalveluihin keskittynyt Directa tarjosi puhelimessa palveluaan. Kieltäydyin, mutta silti sain palvelun aloitusmaksun postissa. Reklamoin puhelimessa Directalle. Sitten meni vuosi eteenpäin, ja tuli lasku vuosimaksusta, vaikka en ollut palvelua ostanut.

– Olin SY:iin yhteydessä tästä. SY:n Janne Makkula alkoi avustaa minua asiassa. Sain apua asianajajan löytämiseen ja reklamaation tekemiseen. Vuonna 2011 homma vietiin oikeuteen ja olin yhtenä kantajana.

– Ilman SY:n neuvontapalvelun tukea en olisi uskaltanut lähteä oikeusjuttuun. Olen saanut neuvonnasta apua myös muissa riitatapaus- ja perintäasioissa.

Alkuvuodesta 2008 lähtien SY sai tuhansia Directa Oy:öön liittyviä yhteydenottoja jäseniltään, jotka kokivat tulleensa harhaanjohdetuiksi yhtiön toimesta. SY otti hoitaakseen neljä ensimmäistä Directan nostamaa velkomuskannetta kyseisten yrittäjien suostumuksella. Tapaukset hoiti asianajotoimisto ja SY otti vastatakseen mahdollisista kuluista. Lopulta käräjä- ja hovioikeuksissa käsitellyt Directan nostamat kanteet hylättiin.

Riikka Koskenranta

Yhteensä 72 prosenttia Team Finland kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitykseen vastanneista 614 osallistujasta arvioi vientinsä kasvavan vuosina 2016–2018. 

Kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoi myös ulkomaankaupan liikevaihto-osuuden kasvaneen vuosina 2013–2015.

Tullin ulkomaantilastojen mukaan pk-yritysten viennin arvo oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 2,1 miljardia euroa ja tuonnin arvo neljä miljardia. Viennin lukema on kymmenen prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Viennin kokonaisarvosta pk-yritysten osuus on 15 prosenttia ja tuonnista 30 prosenttia.

Suurten yritysten viennin arvo vuoden 2016 toisella neljänneksellä oli puolestaan 11,1 miljardia euroa. Niiden tuonnin arvo oli 9,4 miljardia euroa.

Eurooppa on kasvun keskus

Vastaajista yhteensä 79 prosenttia arvioi Euroopassa olevan eniten kasvumahdollisuuksia. Erityisesti pk-yritykset keskittyivät Eurooppaan. Se oli kiinnostava kasvukohde myös kansainvälistymistä tai toimintaansa aloitteleville yrityksille. Niistä yhteensä yhdeksän kymmenestä koki Euroopan sopivaksi kasvukohteeksi.

Toiseksi kiinnostavammaksi kasvukohteeksi nousi Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian muodostama kokonaisuus.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä todennäköisemmin se näki kasvumahdollisuuksia useassa maassa.

Kaupan esteet jarruttavat pk-yrittäjiä

Kaupan esteet koskevat erityisesti pk-yritysten vientiä. Testaus-, tarkastus- ja sertifiointivaatimukset ja tullausmenettelyiden selvittäminen tuovat niille painavamman taakan kuin suuremmille yrityksille. Syy tähän ovat pienemmät volyymit: Kaikilla yrityksillä ei ole välttämättä riittävästi henkilökuntaa selvittämään kansainvälistymisasioita. Tuolloin selvitystyö jää yrittäjälle itselle, mikä voi nostaa kansainvälistymisen kynnystä.

Yleisesti yritykset kokivat, että niillä on puutteita immateriaalioikeuksissa IPR-osaamisessa, kohdemarkkinoiden sääntelyn hallinnassa, kansainvälisten rahoituslähteiden käytössä sekä asiakkaiden tavoittamisessa ja hallinnassa.

Vahvuutenaan kansainvälisillä markkinoilla yrittäjät pitivät tuotanto- ja prosessiosaamistaan.

Selvityksessä arvioidaan, että yritykset tarvitsevat tukea erityisesti osaamisensa vahvistamiseen kansainvälistymisen alkuvaiheessa.

Kaupan hidasteita erityisesti EU:n ulkopuolella

Yritykset kohtasivat kaupan esteitä erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Esteistä yhteensä 86 prosenttia tuli muualta kuin EU:sta. Yritykset raportoivat ongelmista erityisesti Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Eniten kaupan esteistä yritykset raportoivat maakohtaisesti Venäjällä ja Kiinassa.

ETA-maissa ja EU:n sisämarkkinoilla yritykset kohtasivat ongelmia Saksassa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Tulos pohjautuu osin siihen, että ne ovat Suomen suurimpia kauppakumppaneita, ja kauppaa tehdään paljon.

Silja Eisto

Marita Huurinaisen toimitusjohtaja Andreas Jank kertoo joukkorahoituksen olevan hyvä keino sitouttaa asiakkaat yritykseen.

– Yksi syy on, että joukkorahoituskampanja auttaa muuttamaan asiakkaamme osakkeenomistajiksi. Se on myös myynnin edistämisen työkalu, sillä osakkeenomistajamme saavat 25 prosentin alennuksen tuotteistamme.

Tämä oli yrityksen toinen joukkorahoituskampanja, jolla onnistuttiin keräämään noin 116 000 euroa. Ensimmäinen toteutettiin reilu vuosi sitten Ruotsissa FundedByMe-sivustolla. Jank kertoo kokemuksesta, että onnistunut kampanja vaatii jonkun verran työtä.

– Yrittäjän on huolehdittava muun muassa tarinan kommunikoinnista, sijoittajien löytämisestä, ja heidän vakuuttamisestaan sijoittajiksi. Ei ole niin, että kampanja pitäisi huolta itse itsestään. Vaan yrittäjän pitää olla yhteydessä asiakkaisiinsa ja verkostoonsa sekä tehdä kampanjan markkinointia.

Jankin mukaan kampanjan onnistuminen vaatii yritykseltä etukäteistyötä, jossa tunnistetaan potentiaalisia sijoittajia ja kerrotaan heille tulevasta kampanjasta. Nyt syksyllä toteutettu kampanja tehtiin Invesdorin kanssa.

– Rahoitus käytetään liiketoiminnan kasvattamiseen ja kansainväliseen myyntiin, muotiyrityksen toimitusjohtaja kertoo.

Jankin mukaan kampanja kannattaa toteuttaa maassa, josta toivoo sijoittajia. Heillä on Suomen lisäksi kokemusta Ruotsista.

Marita Huurinainen ja Andreas Jank ovat yrityksen perustajia.

Sijoitusperusteinen joukkorahoitus kasvattaa suosiotaan

Joukkorahoituksessa voidaan erottaa monia toisistaan toiminnallisesti ja taloudellisesti eroavia muotoja. Arvopaperipohjaisessa tai sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa yritykset laskevat sijoittajia varten liikkeeseen osakkeita tai velkainstrumentteja. Toisin kuin pörssiosakkeilla, liikkeeseen lasketuilla osakkeilla ei yleensä käydä kauppaa jälkimarkkinoilla eikä niihin liity merkintätakuuta.

Perinteisistä pankeista ainakin Nordea ja Danske Bank ovat hiljattain aloittaneet joukkorahoituspalvelun tarjoamisen yritysasiakkailleen. Danske Bank aloitti yhteistyön joukkorahoituspalvelussa Invesdorin kanssa toukokuussa.

Sijoituspalveluita tarjoavia yhtiöitä on useita. Tuore yritys Rahamarkkinakeskus Oy kertoo olevansa arvosijoittamisen markkinapaikka.

– Huomasimme, että joukkorahoitusmarkkinoilla on tilaa toimijalle, joka sijoittaisi startup-teknoyritysten sijaan aivan tavallisiin pk-yrityksiin. Tiukentunut pankkisääntely on tehnyt rahoitusta etsivien, pörssin ulkopuolisten yritysten elämästä hankalaa, kertoo Rahamarkkinakeskuksen toimitusjohtaja Tommi Hänninen.

Tässä esimerkkejä joukkorahoitusalustoista

Kotimainen Invesdor on esimerkki suositusta joukkorahoitusalustasta. Muita joukkorahoituspalveluja ovat muun muassa ruotsalainen FundedByMe, yrityslaina-alustan palveluntarjoaja Vauraus Suomi, kiinteistöjen joukkorahoituspalvelu Groundfunding ja Rahamarkkinakeskus Oy. Suomalaisyrityksiä kerää rahoitusta myös amerikkalaisella Kickstarter-alustalla.

Riikka Koskenranta

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 219 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Useat huolestuneet yrittäjät ovat ottaneet Suomen Yrittäjien neuvontaan yhteyttä. Yhteydenottojen aiheena ovat olleet Suomen Luottovalvonta Oy:n lähettämät laskut, joissa yhtiö kertoo perivänsä NIK Salesin saatavia.

Yrittäjiä uhataan kirjeessä tratalla ja siitä aiheutuvalla maksuhäiriöllä.

”Mikäli saatavaa ei makseta eräpäivään mennessä, Teille rekisteröidään maksuhäiriö. Maksuhäiriö estää Teiltä luotonsaannin ja vaikuttaa muutoinkin liiketoimintamahdollisuuksianne haittaavasti. Mikäli saatava on yhä maksamatta, tulemme aloittamaan oikeudelliset perintätoimet mistä aiheutuu Teille merkittäviä kuluja”, laskussa ilmoitetaan.

Yhteyttä ottaneiden yrittäjien mukaan he eivät kuitenkaan ole tehneet NIK Salesin kanssa minkäänlaisia sopimuksia tai tilauksia.

Sopimukseen perustumattomat laskut ovat aiheettomia, eikä niitä tarvitse maksaa, opastaa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen.

Toiminta vaikuttaa lainvastaiselta

Kaikissa yrittäjien yhteydenotoissa on toistunut sama kuvio, eikä yrittäjiin ole oltu yhteydessä ennen trattakirjettä. He eivät siis ole saaneet laskua eivätkä muistutuslaskua, vaan trattakirje on ollut ensimmäinen yhteydenotto.

– Suomen Luottovalvonta Oy:n toiminta vaikuttaa SY:n neuvontapalveluun tulleiden yhteydenottojen perusteella perintälain ja hyvän perintätavan vastaiselta. Yritys harjoittaa lainvastaista trattaperintää ja antaa harhaanjohtavia tietoa, Kukkonen arvioi.

Vaikuttaisikin siltä, että tapaus on usealla tavalla lainvastainen. – Laki edellyttää, että ennen trattaa pitäisi lähettää muistutuskirje, jota ei ole yrittäjien yhteydenottojen perusteella tehty.

Saatavia perivällä taholla tulee myös olla perintälupa. Suomen Yrittäjien tiedustelun perusteella Suomen Luottovalvonta Oy:llä ei ole ollut sitä syyskuun 2016 jälkeen.

– Etelä-Suomen aluehallintovirastolta saamamme tiedon mukaan Suomen Luottovalvonta Oy:n perintälupa ei ole voimassa. Perintätoimintaa saa harjoittaa vain toimiluvan saanut yritys.

Laitonta on myös antaa perinnässä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seurauksista. Kirjeessä yrittäjiä uhataan aiheettomasti maksuhäiriömerkinnällä.

– Tietojemme mukaan Suomessa toimivilla luottotietoyhtiöillä ei ole yhteistyötä yhtiön kanssa, Kukkonen kertoo.

Siksi Suomen Luottovalvonta Oy:n ei pitäisi pystyä aiheuttamaan yrittäjille uhkaamaansa maksuhäiriömerkintää suomalaisten luottotietoyhtiöiden kautta.

Saitko laskun? Toimi näin

Jos postilaatikkoon on kolahtanut tällainen lasku, siitä kannattaa lähettää reklamaatio laskussa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

– Yrittäjän on suositeltavaa reklamoida saatavasta kirjallisesti laskussa mainittuun sähköpostiosoitteeseen ja kiistää maksuvelvollisuus ja kieltää jatkamasta trattaperintää sekä vaatia lopettamaan kaikki perintätoimenpiteet, Kukkonen ohjeistaa.

Lisäksi on suositeltavaa tehdä ilmoitus lainvastaisesta perinnästä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä tarvittaessa myös rikosilmoitus poliisille.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa mahdollisissa kysymyksissä jäsenyrittäjiä. Tietoa valelaskuista saa myös SY:n nettisivuilta.

Silja Eisto

Pk-yritys ei vaihda omistajaa sulavasti missään. Joka valtiossa on eurooppalaista pk-yritysten omistajanvaihdosjärjestö Transeota johtavan Marie Depelssemakerin mukaan omat vaikeutensa.

– Suurimmat ongelmat ovat verotuskohtelu, yritysten pieni koko, taloudellisen tuen puuttuminen ja epätietoisuus.

Euroopassa noin 450 000 pk-yritystä vaihtaa joka vuosi omistajaa. Suomessa liiketoiminnan jatkajaa etsii vuodessa arviolta 6000 yritystä. Vaihdoksen epäonnistumisten takia EU-maissa on vaarassa 150 000 yritystä ja 600 000:n ihmisen työpaikat.

Suosituksia ei ole toteutettu

EU-tasolla ongelmaan on herätty. EU-komissio valmistelee parhaillaan uutta toimintaohjelmaa omistajanvaihdosten helpottamiseksi. Vuonna 2006 annettu suositus ei ole saanut jäsenmaita toimimaan asiassa.

Esimerkiksi omistajanvaihdokseen liittyvän verotuksen kohdalla on monessa jäsenmaassa otettu jopa taka-askeleita. Näin on tilanne esimerkiksi Suomessa, jossa perintö- ja lahjaveroa on vastoin komission ohjeita kiristetty.

Naapurimaista löytyy enemmän ymmärrystä yrittäjille. Perintövero poistettiin Ruotsissa ja Virossa vuonna 2009. Ruotsissa helpotuksia on luvassa myös yrittäjän eläköityessä. Kaikkiaan 13 EU-maata tarjoavat pk-yrittäjille omistajanvaihdoksen yhteydessä myös tulo- ja kiinteistöverohelpotuksia.

Verotuksellisesti yrittäjää tuetaan parhaiten länsinaapurissa, Virossa, Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa ja Välimeren maissa.

Mitä pienempi yritys, sitä vaikeampaa on löytää uutta omistajaa. Suomi kuuluu pk-yritysten kokovertailussa EU-maiden keskikastiin. Eniten alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä löytyy Välimeren valtioista. Jos omistajaehdokas löytyy, suurin este kaupan toteutumiselle on hinta: yrittäjä arvottaa myyntihinnan korkeammaksi kuin markkinat ovat valmiit maksamaan. 

Tietoisuutta lisättävä

Tietoisuuden lisääminen pk-yritysten keskuudessa ja parhaiden käytänteiden jakaminen ovat Depelssemakerin mukaan kaikki kaikessa. Järjestöt eivät tavoita kaikkia yrittäjiä, viranomaisapu on välttämätöntä. Tulevaisuuden avainsana ovat myyjät ja ostajat yhdistävät laadukkaat sähköiset portaalit.

Vasta pieni osa myytävistä pk-yrityksistä löytää ostajan verkkoilmoittelun kautta. Omistajanvaihdoksia helpottavien työkalujen kehittämistä jarruttaa myös luotettavien tilastotietojen puuttuminen. Tilastot ovat välttämättömiä paitsi toimien tuloksellisuuden mittaamiseksi, myös poliittisen ruuvin kiristämiseksi.

– Omistajanvaihdokset eivät ole poliittisesti mehukas aihe. Päättäjät puhuvat vain start-upeista. Omistajanvaihdokset eivät ole nyt missään prioriteetti, toteaa Depelssemaker.

Yrittäjän kohtelu omistajanvaihdostilanteessa

Heli Satuli

Presidentinvaalien seuraukset ovat hyvin monimutkaisia eivätkä osu suoraan liiketoimintaan, arvioi Yrittäjäsanomien tavoittama Labminds-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Ville Lehtonen Yhdysvaltain itärannikolta.

Republikaanien Donald Trump julistautui vaalien voittajaksi aamupäivällä Suomen aikaa ja hänestä tullee Yhdysvaltain 45. presidentti. Trump on saanut taakseen vaadittavat 270 valitsijamiestä.

– Bisneksen kannalta vaaleilla tuskin on suurta merkitystä, Lehtonen toteaa.

"TTIP-sopimus voisi olla tärkeä meille"

Hän pitää Trumpin vastaehdokkaana ollutta demokraattien Hillary Clintonia talousasioissa oikeistolaisempana ja uskoo, että hänen valintansa olisi siksi ollut parempi liiketoimille.

Lehtosen bioteknologian alalla toimiva Labminds valmistaa laitetta, joka valmistaa liuoksia vähän samaan tapaan kuin 3D-tulostimet valmistavat esineitä. Labmindsin asiakas on lääketeollisuus.

– Hillary olisi ehkä helpottanut myyntiä Kaukoitään TPP:n [Tyynenmeren vapaakauppasopimus] kautta, Lehtonen spekuloi.

Lehtonen toivoo myös TTIP:n eli transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden toteutuvan Europpan ja Yhdysvaltain välillä.

– TTIP voisi pitkällä aikavälillä olla hyvin tärkeä meille, koska esimerkiksi turvallisuusstandardit ovat yhä melkoinen riesa robotiikassa.

– Melkein kaikki vahinko, mitä Trump saisi aikaan, olisi luonteeltaan poliittista, pois lukien tämä vapaakauppa.

Päätöksenteon jämähtäminen tekisi hyvää bisnekselle

Lehtosen mukaan Yhdysvaltain päätöksenteon pysähtyminen republikaanien ja demokraattien vastakkainasetteluun ei olisi huono uutinen.

Republikaanit saivat enemmistön kongressiin, mutta ero demokraatteihin on niukka.

– Jos Washington jäätyy eikä saa mitään tehtyä, se on bisnekselle usein ihan okei, Lehtonen sanoo.

Kaikkien meksikolaisten karkottamisesta seuraisi lama

Yksittäisistä vaakalaudalle joutuvista poliittisista kysymyksistä Lehtonen poimii Barack Obaman ajaman terveydenhuoltouudistuksen Obamacaren.

– Jos Obamacarelle tapahtuu jotain, niin ei se meidän firmaan tai asiakkaisiin vaikuta yhtään, eikä edes työntekijöihin. He ovat korkeasti koulutettuja, eivätkä käytä sitä.

Lehtonen arvelee, että nyt ihmisiä voi olla hankalampi houkutella Yhdysvaltoihin töihin.

– Meillä on aika paljon eurooppalaisia duunissa: Saksasta, Puolasta ja Ranskasta.

Lehtonen pitää epätodennäköisenä, että Trump alkaisi karkottaa vuosikymmenen USA:ssa asuneita meksikolaisia takaisin kotimaahansa.

– Sillä voisi olla suuria taloudellisia seurauksia ja mahdollisesti lama USA:ssa.

Juhani Ojalehto

Trumpin voitto oli markkinoille pettymys: markkinat luisuivat vahvasti alaspäin läpi maailman ja dollari heikkeni.

– Trumpin valinta on vanhan maailman vastaisku. Se on uusi näyttö läntisessä maailmassa siitä, miten työpaikoistaan ja elämäntavoistaan huolestuneet ihmiset haikailevat paluuta vanhaan maailmaan, Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.

– Trumpin valinta oli amerikkalainen Brexit, protesti politiikan eliitille ja globalisaatiolle. Se kumpuaa vahvasti keskiluokan ahdingosta. Kannattaa varautua siihen, että sama aalto vyöryy vielä muuallakin maailmalla, Pentikäinen ennustaa.

Mihin Trumpin valinta käytännössä johtaa? Arvaamattomana pidetyn populisti-Trumpin ja Yhdysvaltain tulevaa politiikkaa on vaikea ennustaa. Trump ei ole vaalikampanjassaan esittänyt täsmällisiä toimenpideohjelmia.

– Paljon riippuu siitä, minkälainen presidentti-Trump kuoriutuu ehdokas-Trumpista. Sekin on mahdollista, että näemme myönteisen muodonmuutoksen, Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.

Pentikäistä huolestuttaa vapaakauppasopimus TTIP:n kohtalo. Sopimus olisi valtavan tärkeä Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle ja helpottaisi suomalaisten pk-yritysten kaupankäyntiä.

–  On epäselvää, kuinka TTIP:n käy. On toki mahdollista, että neuvottelut pannaan jäihin, toteaa Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Hänen mukaansa yhteistyösuhteet USA:n ja Euroopan välillä ovat sinänsä kunnossa ja TTIP-neuvottelut voivat hyvinkin jatkua.

–  Trumpin kritiikki on kohdistunut enemmän TPP-sopimukseen, Palmgren analysoi.

TPP eli Trans-Pacific Partnership on 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama vapaakauppasopimus. Siinä ovat mukana USA:n lisäksi muun muassa Australia, Japani ja Kanada. Sopimus kattaa noin 40 prosenttia maailman taloudesta ja se luo maailman suurimman vapaakauppa-alueen. Osallistujamaiden parlamenttien on vielä ratifioitava sopimus.

Monet asiantuntijat pitävät Trumpia Suurena Tuntemattomana, joka tarvitsee kokeneiden asiantuntijoiden ja hallinnon apua saadakseen jotakin aikaan. Suhteessa Obaman hallintoon Trump edustanee kuitenkin melkoista vallankumousta. Moni asia muuttunee radikaalisti, mutta muutoksen tarkkaa sisältöä on vaikea ennustaa.

JARI LAMMASSAARI

MeetingPackage.comin perustaja ja toimitusjohtaja Joonas Ahola on voittanut ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen Nuori yrittäjyys -kilpailun pääpalkinnon.

Ahola vastaanottaa 10 000 euron rahapalkinnon keskiviikkona Brysselissä. Aholan kanssa finaalissa oli kaksi yrittäjää Tanskasta, yksi Saksasta sekä Belgiasta.

Kilpailun järjestää kansainvälinen kauppakamarien verkosto AmCham EU ja Junior Achievement -verkosto. JA on maailman laajin yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta nuorille tarjoava organisaatio, johon kuuluu myös suomalainen Nuori Yrittäjyys ry.

Joonas Aholan MeetingPackage.com on kehittänyt kokouspaikkojen varaussivuston, jonka avulla yritykset voivat etsiä, varata ja hallinnoida kokouksia ilman erillisiä tarjouspyyntöjä.

Yhtiö julkaisi oman globaalin kokouspaikkojen varaussivuston syyskuussa. Kaksi viikkoa sitten MeetingPackage.com teki merkittävän yhteistyösopimuksen, kun CWT otti yrityksen verkkoalustan käyttöön Pohjoismaissa. CWT on globaali markkinajohtaja liikematkustuksessa sekä kokous- ja tapahtumajärjestelyissä.

Ahola uskoo, että kokouspaikkojen varaussivustoille on paljon kysyntää. Pelkästään 5-100 hengen kokouksiin käytettävä rahamäärä on vuosittain yli 100 miljardia euroa.

- Meidän kauttamme on saatavilla jo nyt yli 200 000 kokoustilaa eri puolilla maailmaa. Pohjoismaiden lisäksi tärkeimmät kohdemarkkinat löytyvät Englannista, Yhdysvalloista ja Aasiasta, Ahola sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toppuuttelee Yhdysvaltain presidentinvaalien herättämiä reaktioita talouskeskustelussa.

Kuismasen mukaan Donald Trumpin valinnasta aiheutuneet hintareaktiot osuvat enemmän kansainvälisillä markkinoilla toimiviin rahoitusliikkeisiin kuin Suomen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 

– Pk-yrityskentän kannalta pörssikurssit ja erilaisten bondien ja oblikaatioiden hintareaktiot eivät ole merkittävä tekijä.

Markkinat eivät ylläty valinnasta

Voivatko rahoitusliikkeiden ongelmat heijastua pk-yritysten rahoitukseen?

– Eivät. Pk-yritysten rahoitusvaikeudet tulevat pidemmän polun kautta, joka juontaa finanssikriisistä. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet ja makrovalvonta on kiristynyt.

– Markkinat ovat jo diskontanneet tämän [Trumpin valinnan] mahdollisuuden. Ei tämä ihan yllätyksenä sinne tule, Kuismanen vakuuttaa.

 Kuismanen pitää myös selvänä, että Trump tulee kampanja-ajoista puolitiehen vastaan siinä, mitä arkielämässä tullaan tekemään.

– Nyt tulee odottaa tietoa siitä, minkälaisen kabinetin Trump valitsee ja sitä, kuinka paljon hän vetää vaalikampanjassaan olleita asioita ja puhetyyliä takaisin, Kuismanen kehottaa.

Valuuttakurssit ampuvat yli

Kuismasen mukaan Trumpin efekti talouteen on kuten Brexitissä, eli markkinoiden reaktiot ovat syviä ja nopeita, mutta palautuminen normaaliin tasoon on myös kohtalaisen nopea.

– En näe tässä lyhyellä aikavälillä niin suuria ja dramaattisia talousriskejä, mitä jotkut kommentaattorit sanovat.

Aamun uutiset kertoivat punnan ja euron vahvistuneen, kun vaalien tulos alkoi näyttää selvältä.

– Valuuttakursseissa on tällainen overshooting-ilmiö, yliampuminen. Eurokin tulee sieltä takaisin, vaikka se vahvana säilyykin, Kuismanen selittää.

Trump ei kaada TTIP-sopimusta

Pidemmän aikavälin vaikutukset ovat oma lukunsa, Kuismanen toteaa. 

Yhtenä tällaisena hän näkee väännön transatlanttisesta kauppa- investointikumppanuudesta eli TTIP:stä, jota on neuvoteltu Yhdysvaltain ja EU:n välillä useita vuosia.

– Pitää muistaa, että Yhdysvallat on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi lyhyessä ajassa. Jos Trump ottaa vapaakauppaan kovan linjan, se on hankalaa pienille ja avoimille talouksille, kuten Suomelle.

Kuismanen ei ylidramatisoisi TTIP-sopimuksenkaan kohtaloa. Hän ei usko, että Trump pystyisi sopimusta kaatamaan.

– Sopimuksen ehdot varmasti kiristyvät, siitä Hillary Clintonkin oli samaa mieltä. Voi olla, että neuvotteluja jatketaan vielä seuraavankin presidentin aikana.

Perinteisesti Yhdysvaltain presidentillä on paljon valtaa ulkopolitiikassa, mutta sisä- ja kauppapolitiikassa se on kongressilla ja senaatilla, Kuismanen huomauttaa.

– Tällaisessa valtavirta-asiassa Trump ei voi kävellä näiden huoneiden yli.

Eurooppa on yhdysvaltalaisille Aasiaa pienempi paha

Yhdysvaltalaisten kritiikki vapaakauppaa kohtaan voi Kuismasen mukaan kohdistua enemmän Yhdysvaltain ja Aasian väliseen TPP-sopimukseen.  

– Eihän TTIP:ssä ole niin paljon kyse siitä, mistä Trump on puhunut, eli että tuotanto olisi siirtynyt Yhdysvalloista Eurooppaan. Tuotanto koskee Kiinaa ja muita Aasian maita. Se merkitsee enemmän muille yhdysvaltalaisille.

Juhani Ojalehto