Suomen Yrittäjien liittokokous valitsi eilen yrittäjäjärjestön johtoon yritysjohdon konsultointiyritystä vetävän Petri Salmisen, 39.

Videohaastattelussa hän avaa omia tavoitteitaan tehtävässä.

– Se mitä minä tuon mukana, on uudenlaisen yrittäjäkunnan ymmärtäminen ja myös kansainvälisyys. Toivon, että järjestö voi olla jatkossa entistä enemmän alustana niille yrittäjille, jotka haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja kansainvälistyä.

Salmisen mukaan yrittäjäjärjestöllä on korostuneen tärkeä rooli koronakriisissä.

– Meidän tehtävämme on tuoda se selkeä viesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, että tämä kriisi ei ole yrityksistä lähtöisin.

Katso koko haastattelu videolta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Apple esitteli viime viikolla iPhone 12:n, joka on uusin lisäys suosikkipuhelimen mallistoon. Se kilpailee kalliimman hintaluokan älypuhelinten suosiosta muun muassa Samsung Galaxy S20:n ja OnePlus 8T:n kanssa.

IPhone 12 ja iPhone 12 Pro tulevat saataville 23. lokakuuta alkaen. Mallistoon esitelty pienikokoisempi iPhone 12 mini ja lippulaiva iPhone 12 Pro Max tulevat saataville marraskuun puolivälissä. OnePlus 8T on sen sijaan saatavilla lokakuun 20. päivä.

IPhone 12 on Applen ensimmäinen 5G-älypuhelinmalli. Aikaisemmin kilpailijat kuten Huawei, Samsung ja OnePlus ovat jo julkaisseet omat 5G-huippumallinsa. Käytännössä nyt ollaan tilanteessa, jossa jokainen huippupuhelin tukee 5G-verkkoja. Peittoalueet laajenevat hiljalleen, mutta jopa pääkaupunkiseudulla on edelleen useita alueita, joilla 5G-yhteydet eivät ole käytössä.

Ostaja saattaa huomata iPhone 12:n tuotepakkauksen avatessaan, ettei sen mukana enää tule langallisia kuulokkeita eikä laturia. Paketissa on puhelimen lisäksi ainoastaan latauskaapeli. Valmistajan tavoitteena on pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä kutistamalla pakkauksen kokoa. Samalla Apple yrittää taivutella käyttäjiä langattomaan lataukseen ja hankkimaan erikseen langattoman latausalustan. Jos ostajalla ei ole kaapissaan iPhone-laturia, jonkinlainen soveltuva laturi on siis ostettava.

Samsungissa telelinssi, OnePlus tarjoaa makrokameran

Iphone 12:n ostaja saa käyttöönsä kaksi kameraa. Kalliimmassa Pro-mallissa niitä on kolme. IPhone 12:n kilpailijoista OnePlus 8T tarjoaa viiden megapikselin makrokameran, jota iPhonesta ei löydy. Samsung Galaxy S20:n kolmannessa takakamerassa on telelinssi, joka niin ikään puuttuu iPhonesta.

Etukamerat ovat melko samalla viivalla. Megapikselikilpailun vie OnePlus 8T, sen selfie-kamerassa on 16 megapikselin kenno. Iphone 12:ssa megapikseleitä on 12.

Videokuvaaja ei huomaa merkittäviä eroja kameroissa. Kaikilla kameroilla voi kuvata 4K-videokuvaa. 

IPhonessa pelkkä kasvontunnistus

Isoa tallennustilaa hakevan kannattaa miettiä, haluaako kasvattaa tallennuskapasiteettia muistikortilla. IPhone 12 ja OnePlus 8T tarjoavat kalleimmissa malleissaan 256 gigatavua, mutta Samsung Galaxy S20 tarjoaa mahdollisuuden peräti yhden teratavun muistikortin käyttöön.

Yksityisyydestä huolehtii iPhonessa kasvojentunnistus. Erillistä sormenjälkitunnistinta ei ole toisin kuin OnePlus 8T:ssä ja Galaxy S20:ssa. Jos siis pidät edelleen sormenjälkitunnistimen käytöstä, älä valitse iPhonea.

Apple on tunnetusti aina pitänyt omien liitäntäratkaisujen käytöstä. Niinpä iPhonesta ei löydy Android-mobiililaitteista tuttua USB-C -liitäntää. Jos et ole aikaisemmin omistanut iPhonea, tämä kannattaa ottaa huomioon.

IPhone 12 vesitiivis, OnePlus 8T ei

Kaikissa kolmessa huippupuhelimessa on luovuttu 3,5 millimetrin kuulokeliitännästä ja siirrytty USB-adapterien käyttöön. Hankalaa ratkaisua on jo pidemmän aikaa perusteltu tarpeella kehittää laitteista entistä ohuempia. Perinteinen kuulokeliitäntä on yksinkertaisesti liian isokokoinen ja vie tilaa myös laitteen sisuksista.

Uusi Iphone ja Samsung Galaxy S20 kestävät hyvin kosteutta, mikä on tärkeä ominaisuus Suomen oloissa. Molemmat puhelimet voi upottaa matalaan veteen enintään 30 minuutiksi. OnePlus ei sen sijaan takaa puhelimen vesitiiviyttä.

Sekä iPhone 12:n että Samsung Galaxy S20:n ostaja joutuu pulittamaan luuristaan lähes 1000 euroa. OnePlus 8T irtoaa sen sijnaan selvästi halvemmalla. Kahdeksan gigatavun RAM-muistilla ja 128 gigatavun tallennustilalla varustettu versio maksaa 599 euroa. Isommilla muisteilla varustettu versio on 100 euroa kalliimpi.

Se, kannattaako puhelimesta maksaa lähes tuhatlappunen, on kiinni pitkälti omista mieltymyksistä. Jos käyttäjä on tottunut Applen ekosysteemiin ja puhelinhankinta on ajankohtainen, iPhone on tuttu ja turvallinen valinta. Jos hinta on ykköskriteeri, OnePlus 8T tarjoaa erinomaiset tekniset ominaisuudet edullisemmalla hinnalla. Samsung Galaxy S20 on varma valinta tehokasta Android-huippupuhelinta kaipaavalle.

Kuva: Valmistajat

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kasvu Open -sparrausohjelman valtakunnallinen tuomaristo on valinnut Suomen kymmenen potentiaalista kasvuyritystä 60 kandidaatin joukosta.

Tuomaristossa mukana oleva bisnesenkeli Jaakko Salminen näkee tämän vuoden kasvuyrityksissä potentiaalisia menestyksekkäitä innovaatioita. Hänen mukaansa kyseisillä yrityksillä on omaa IP (immateriaalioikeudet) -omaisuutta selkeästi enemmän kuin aikaisempien vuosien finalisteilla.

– Kasvuyritysten taso oli kova. Kymmenen potentiaalisimman kasvuyrityksen valinta oli vaikeaa, olisimme helposti voineet valita 20 potentiaalista kasvajaa. Itse tuomarina painotan yrityksen mahdollisuutta ja kykyä kasvuun. Yritykset ovat kuitenkin mukana Kasvu Openissa, jossa haetaan yrityksiä, joilla on halua kasvaa, Salminen kertoo Kasvu Openin julkaisemassa tiedotteessa.

Valtakunnallisen tuomariston puheenjohtajana toimii sarjayrittäjä ja bisnesenkeli Lennu Keinänen.

– Tänä vuonna mukana oli pitkästä aikaa paljon ohjelmistopainotteisia yrityksiä, joiden osalta oli positiivista huomata, miten nopeasti ne ovat kasvaneet ja miten kova kasvupotentiaali niillä edelleen on, hän sanoo.

Kolme parasta kasvuyritystä valitaan Kasvu Open Karnevaalissa ensi viikolla.

Vuoden kymmenen parasta kasvuyritystä:

Aiwo Digital Oy, Jyväskylä

Auntie Solutions Oy, Salo

Biila Solutions Oy, Vantaa

Clewat Oy, Kokkola

Feelia Ruokakauppa, Pyhäntä

Gugguu Oy, Oulu

Jauhetekniikka Oy Kotka, Kotka

Maisti Oy, Lahti

Maslog Oy, Seinäjoki

Secapp Oy, Jyväskylä

Kuva: Kasvu Open

toimitus (at) yrittajat.fi

Verohallinto on huolissaan 130 000 toimijan veroasioinnista ensi vuonna. Vanhat Katso-tunnisteet nimittäin lakkaavat toimimasta ja toimijoiden täytyy siirtyä Suomi.fi-palvelun käyttäjiksi. Jos Suomi.fi-valtuuksia ei siirry käyttämään ajoissa, veroilmoitusten antaminen, tulorekisteri-ilmoittaminen tai muu viranomaisasiointi voivat viivästyä. Nämä ovat lakisääteisiä velvollisuuksia, joiden hoitamatta jättämisellä on seuraamuksia.

Siirtyminen Katso-tunnuksista Suomi.fi-palveluun ei ole tapahtunut aivan niin ripeästi, kuin Verohallinto olisi toivonut. Jos siirtymisen jättää joulukuulle, valtuushakemusten käsittely voi ruuhkautua, ja asioiden hoitaminen voi viivästyä. Suomi.fi-valtuuksia tarvitaan myös muuhun sähköiseen viranomaisasiointiin, kuten Kelan, Tullin ja tulorekisteriasiointiin.

– Tammikuussa tulee nopeasti eräpäiviä vastaan. Jos esimerkiksi yritys tai yhteisö maksaa palkkaa kuun viimeinen päivä joulukuussa, se täytyy ilmoittaa tulorekisteriin tammikuun 5. päivään mennessä. Arvonlisäveroilmoitusten jättöpäivä on 12. päivä ja osinkojen vuosi-ilmoitus on tammikuun 31. tammikuuta, Verohallinnon ylitarkastaja Juha Kartano sanoo.

Älä jätä vuodenvaihteeseen

Yrityksille muutos on helppo tehdä itsepalveluna, jos niillä on käytössä mobiilivarmenne, verkkopankkitunnukset tai henkilökortti.

Jos näitä ei ole käytössä, valtuuden tekemiseksi täytyy tehdä hakemus ennen vuodenvaihdetta. Esimerkiksi yrityksen tilitoimiston Katso-valtuudet eivät siirry Suomi.fi-valtuuksiksi automaattisesti. Ilman Suomi.fi-valtuuksia asiointi ei ole mahdollista sähköisesti tammikuusta lähtien.

– Suurin osa osakeyhtiöistä ja toiminimiyrittäjistä voi tehdä siirtymisen itsepalveluna. On kuitenkin yhtymiä, metsäyhtiöitä, julkisia toimijoita ja muita pieniä toimijoita, joiden täytyy tehdä hakemus valtuuden saamiseksi. Näitä hakemusta vaativia toimituksia on jäljellä vielä noin 7 000 kappaletta, Kartano kertoo.

Hakemuksen käsittely vie 2-5 työpäivää. Jos hakemuksen tekemisen jättää aivan loppuvuoteen, on vaarana, että niiden käsittely ruuhkautuu. Tämän vuoksi, jos ei voi tehdä valtuutusta itsepalveluna, on syytä toimia pian, jotta sähköinen asiointi ei missään tapauksessa pääse katkeamaan vuoden vaihteessa.

Tarkistuslista:

1. Sähköiseen asiointiin tarvitaan jatkossa henkilökohtainen tunnistusväline eli pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai henkilökortti. Jos tällaisia ei ole, 1.1.2021 alkaen ei voi asioida sähköisesti vaan ainoastaan paperilla. Katso-tunniste ei toimi viranomaisten palveluissa 31.12.2020 jälkeen.

2. Jos yritys tai yhdistys kuuluu kaupparekisteriin, YTJ-rekisteriin tai yhdistysrekisteriin, sähköinen asiointi ja valtuuttaminen onnistuu itsepalveluna. Katso-valtuudet eivät siirry automaattisesti Suomi.fi-valtuuksiksi, joten tämä on syytä hoitaa ennen vuodenvaihdetta

3. Suomi.fi-valtuuksiin voi siirtyä joko itsepalveluna tai tekemällä hakemuksen virkailijalle. Jos ei voi tehdä itsepalveluna, eli yritys ei ole edellä mainituissa rekistereissä, täytyy tehdä hakemus valtuuden saamiseksi. Hakemuksen voi tehdä kolmella eri tavalla: Digi- ja väestötietoviraston verkkopalvelussa, postitse tai käymällä lähimmässä verotoimistossa. Loppuvuoden ruuhkan välttämiseksi hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, niin asiat suttaantuvat jouheasti.

Vastauksia omaan tilanteeseen löytyy muun muassa verofi:n ohjesivulta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Business Finland on pidentänyt TKI-lainan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina) hakuaikaa marraskuun loppuun asti. BF:n mukaan TKI-projektien toteutus voi jatkua myös hakuajan päättymisen jälkeen. Rahoituspäätökset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä.

TKI-laina on tarkoitettu osakeyhtiömuotoisille pk- ja midcap-yrityksille, jotka toimivat Suomessa ja työllistävät vähintään kuusi henkilöä. Tavoitteena on parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä koronakriisin jälkeen.

Kriteerinä on koronaviruksen negatiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Rahoitusta voivat hakea myös merkittävää liiketoimintaa tekevät säätiöt ja yhdistykset, jos koronavirus on iskenyt niiden talouteen. TKI-lainan hakukriteereissä mainitaan, että hakijan on kyettävä osoittamaan koronakriisin vaikutukset. Lisäksi hakijan on perusteltava, miten yritys yrittää ratkaista koronakriisin haasteet kehittämistoimilla. 

TKI-lainan tavoitteena on nopeuttaa yrityksen kehittämistyötä vallitsevassa kriisitilanteessa ja edesauttaa työntekijöiden pitämistä yrityksen palveluksessa.

Kustannustuki vaikuttaa lainan määrään

Liiketoiminnan häiriötilanteeseen myönnettävä laina voi olla vähintään 100 000 euroa. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten lainan suuruus voi olla enintään 500 000 euroa ja kansainvälistä kasvua hakevien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten projektien rahoituksessa enimmäismäärä arvioidaan tarpeen mukaan. Kotimarkkinoilla toimiva yritys voi saada rahoitusta pääsääntöisesti 70 prosenttia.

Jos yritys on saanut esimerkiksi kustannustukea, tämä otetaan huomioon Business Finlandin myöntämän TKI-lainan suuruudessa eikä näiden yhteenlaskettu summa saa ylittää 800 000 euroa.

BF muistuttaa, että rahoituksen saajan on oltava liiketoiminnaltaan sen kokoinen, että se pystyy toteuttamaan vähintään 150 000 euron laajuisen kehitysprojektin ja pystyy aikanaan maksamaan lainan takaisin liiketoiminnan tuotoista. 

Lainaa ei ole tarkoitettu ay- ja ky-muotoisille yrityksille eikä 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Business Finland on pidentänyt TKI-lainan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina) hakuaikaa marraskuun loppuun asti. BF:n mukaan TKI-projektien toteutus voi jatkua myös hakuajan päättymisen jälkeen. Rahoituspäätökset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä.

TKI-laina on tarkoitettu osakeyhtiömuotoisille pk- ja midcap-yrityksille, jotka toimivat Suomessa ja työllistävät vähintään kuusi henkilöä. Tavoitteena on parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä koronakriisin jälkeen.

Kriteerinä on koronaviruksen negatiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Rahoitusta voivat hakea myös merkittävää liiketoimintaa tekevät säätiöt ja yhdistykset, jos koronavirus on iskenyt niiden talouteen. TKI-lainan hakukriteereissä mainitaan, että hakijan on kyettävä osoittamaan koronakriisin vaikutukset. Lisäksi hakijan on perusteltava, miten yritys yrittää ratkaista koronakriisin haasteet kehittämistoimilla. 

TKI-lainan tavoitteena on nopeuttaa yrityksen kehittämistyötä vallitsevassa kriisitilanteessa ja edesauttaa työntekijöiden pitämistä yrityksen palveluksessa.

Kustannustuki vaikuttaa lainan määrään

Liiketoiminnan häiriötilanteeseen myönnettävä laina voi olla vähintään 100 000 euroa. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten lainan suuruus voi olla enintään 500 000 euroa ja kansainvälistä kasvua hakevien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten projektien rahoituksessa enimmäismäärä arvioidaan tarpeen mukaan. Kotimarkkinoilla toimiva yritys voi saada rahoitusta pääsääntöisesti 70 prosenttia.

Jos yritys on saanut esimerkiksi kustannustukea, tämä otetaan huomioon Business Finlandin myöntämän TKI-lainan suuruudessa eikä näiden yhteenlaskettu summa saa ylittää 800 000 euroa.

BF muistuttaa, että rahoituksen saajan on oltava liiketoiminnaltaan sen kokoinen, että se pystyy toteuttamaan vähintään 150 000 euron laajuisen kehitysprojektin ja pystyy aikanaan maksamaan lainan takaisin liiketoiminnan tuotoista. 

Lainaa ei ole tarkoitettu ay- ja ky-muotoisille yrityksille eikä 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotisiivousalan yritys Koti Puhtaaksi laajenee Jyväskylään. Vuonna 2011 perustettu yritys toimii pääkaupunkiseudun ja sen ympäryskuntien alueen lisäksi Turun, Oulun ja Tampereen alueella. Jyväskylän siivoukset käynnistyvät joulukuussa.

– Taktiikkamme on puuhun tai kuuhun. Onhan laajentuminen riski näin korona-aikaan, mutta toisaalta se on väliaikaista, ja Jyväskylässä on kiinnostavia kasvumahdollisuuksia, toimitusjohtaja ja perustaja Saana Tyni kertoo.

Tiedossa työvoimapulaa, toiveissa joustoja työpaikoille

Koronakriisi on toki vaikuttanut kotisiivouspalvelun kysyntään. Viime keväänä tilausten määrä hiljeni hetkellisesti. Nyt kysyntää on Tynin mukaan taas kasvavassa määrin.

– Kotona vietetään paljon aikaa ja puhtaus on tärkeää, Tyni toteaa.

Siivouspalvelun resursointi on jatkuvaa palapeliä, sillä tilanteet elävät. Asiakasmäärän ja henkilökuntamäärän tarpeen ennustaminen on välillä haastavaa.

Tyni epäilee, että työvoimapula tulee olemaan tulevaisuudessa nykyistä suurempi ongelma alalla kuin alalla, sillä palveltavien määrä kasvaa ja työikäisten määrä on suhteessa pienempi.

Koti Puhtaaksi noudattaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, mutta Tyni toivoisi nykyistä enemmän joustovaraa ja työpaikkasopimisen mahdollisuuksia, mikäli ne palvelisivat sekä työntekijää että työnantajaa. Pieniä sopimuksia on tehtykin.

– Emme maksa loma-ajan palkkaa yhtenä könttänä, vaan maksamme sen normaalin palkanmaksuaikataulun mukaisesti. Työntekijät ovat pitäneet tästä ja kokevat, että se helpottaa omaa taloudenhallintaa, Tyni sanoo.

Koti Puhtaaksi on yrittänyt ehdottaa ammattiliitto PAM:ille erilaista mallia työntekijöiden palkitsemiseen, mutta sitä ei otettu ilolla vastaan.

– Olin siitä yllättynyt, koska mallimme olisi ollut työntekijöille parempi ja onnistumisen perusteella palkka olisi noussut tuntuvasti. Toisaalta, tämä saattoi olla vain sen yhden henkilön näkemys siellä. Kehitimme sitten toisenlaisen osaamiseen perustuvan palkkamallin, joka sekin on ollut ihan toimiva, joskaan ei niin hyvä kuin, mikä alkuperäinen suunnitelmani oli, Tyni sanoo.

Monenlaisia asiakkaita

Jyväskylä on kiinnostava markkina Koti Puhtaaksi -yrittäjille, koska kaupunki on kasvava muuttovoittokaupunki, missä asuu myös paljon opiskelijoita. Heistä löytyy työvoimaa, mutta myös asiakkaita.

Asiakaskuntaan kuuluu kaikkia niin vanhuksista ja vammaisista, jotka eivät pysty elämään kotona ilman tukipalveluita. Siivouspalvelu voikin olla merkittävä apu vanhukselle ja jatkaa hänen kykyään asua kotonaan palvelutalon sijaan.

Toinen merkittävä asiakasryhmä ovat ruuhkavuosia elävät perheet.

– Ymmärrän sydämestäni heitä. Omassa perheessänikin on yhtä aikaa pienet lapset, rakennustyömaa ja yrityksen rakentaminen. Meidänlaisia perheitä on paljon, Tyni sanoo.

Kolmas merkittävä asiakasryhmä ovat uraorientoituneet, joiden ei ole järkevää käyttää aikaa ja voimavaroja kotisiivoukseen, sekä toisaalta nautiskelijat, jotka ovat tehneet valinnan käyttää palveluita, vaikka aikarajoituksia tai muita esteitä ei olisi.

– Ajatus siitä, että kotitalousvähennys olisi kuitenkaan mikään hyväosaisten hinnan alennus ei pidä paikkaansa. Asiakkaissamme on paljon niitä, jotka eivät pystyisi käyttämään palveluita ilman huojennusta, mutta eivät pystyisi asumaan kotona ilman palvelua, Tyni sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Fennia

Jos asiat tehdään oikein, työntekijät voivat luopua rutiineista, asiakaskokemus paranee ja yritys saavuttaa kilpailuedun muihin.

Keskon digijohtaja ja Fennian hallituksen jäsen Anni Ronkainen muistuttaa, että yleisin harhaluulo digitalisaatiosta liittyy teknologiaan. Kyse ei ole pelkästä teknologiaharjoituksesta, vaan muutokseen tarvitaan aina ihmisiä.

– Ihmisten kyvykkyydestä puhutaan jatkuvasti: mitä on osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Sen ymmärtäminen on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä. Lisäksi yritys tarvitsee myös perusliiketoiminnan osaajia, Ronkainen sanoo.

Hänen mukaansa digitalisaation aiheuttamasta muutoksesta on tehty paljon tutkimusta. Ihmiset tiedostavat hyvin digitalisaation vaikutukset omaan työhönsä, mutta vain puolet on varma omasta osaamisestaan.

Ronkainen pitää koulutusta äärimmäisen tärkeänä, jotta uuden oppiminen ja muutos onnistuvat.

­– Teknologiaa tarvitaan, samoin dataa täytyy osata hyödyntää, hän sanoo.

Asiakas aidosti keskiöön

Vuoden digijohtajaksi tänä vuonna valittu Ronkainen kertoo esimerkin, jossa asiakasymmärrys, ihmisten osaaminen, teknologia ja data on pystytty yhdistämään onnistuneesti.

–  Kaupassa dataa kertyy paljon kassatapahtumien ja kanta-asiakasohjelmien kautta. Hyödynnämme sitä tietoa jokapäiväisessä tekemisessä. Tiedämme, minkälaisia kauppoja asiakkaille pitää rakentaa, onko hyllyssä oikeat tavarat, miten parannetaan logistista ketjua ja kehitetään asiakkaille entistä parempia digitaalisia palveluja, hän listaa.

Yksi palveluista on ravintomittari. Mittari kertoo ruokakorin sisällön ravintoarvojen näkökulmasta.

Digitalisaatio ei ole yksittäinen projekti, vaan se on jatkuvaa kehitystyötä. Samalla yrityksiltä vaaditaan ketteryyttä muutoksiin, jotka voivat tulla nopeasti. Korona muutti kaupassakin kuluttajakäyttäytymistä pysyvästi.

– Ruuan verkkokauppa on kasvanut moninkertaisesti aiempaan verrattuna ja verkkokaupan ovat löytäneet täysin uudet asiakasryhmät, kuten eläkeläiset, Ronkainen sanoo.

Asiakkaat ovat suurin muutosvoima myös Fennian uudistustyössä.

Ronkainen on ollut mukana tekemässä päätöstä, jonka tavoitteena on saavuttaa koko vakuutusalan asiakaslähtöisimmän yhtiön asema.

Rohkeasti asetettu tavoite kulminoituu asiakkaiden kokemukseen ja tunteeseen Fennian palveluista ja tarjolla olevista tuotteista. Tarpeiden tunnistaminen ja oikeat palvelukanavat edellyttävät kerättävää dataa ja automaatiota.

– Tämä on samalla koko yrityskulttuurin muutos ja tarvitsemme kaikki fennialaiset kehitystyöhön mukaan, Ronkainen sanoo.

Katso video: Digitalisaatio – mahdollisuudesta kilpailueduksi

Porvoolaisen Sisustus Ometta -sisustusliikkeen verkkokauppa avautui huhtikuun alussa. Hyvän kesämyynnin ansiosta yrittäjän nenä on vedenpinnan yläpuolella. 

Kauppiaan mukaan lähes jokainen kaupassa asioinut turisti sai verkkokaupan mainoslapun käteensä. Mainoksia jaettiin tuhatkunta.  

– Verkkokauppa on erittäin hyvä lisä, ja se tulee ehdottomasti tulevaisuudessa olemaan isommassa roolissa liiketoiminnassa, kertoo yksinyrittäjä Eija Holmberg-Lehto.  

Koronakevät oli haastava ja Holmberg-Lehto piti liikkeen ovet auki vain viikonloppuisin. 

– Meidän asiakkaamme ovat suomalaisia. Turistit eivät voi kuljettaa isoja tuotteita mukanaan. Verkkokauppa paikkasi huhti- ja toukokuun myyntiä, mutta kivijalkaliike on tärkeä, koska Vanhaan Porvooseen tullaan miljöön takia. 

”Lataan verkkokaupan pullolleen” 

Sisustustuotteita ja italialaisia vaatteita myyvä liike tekee puolessa vuodessa vuoden tuloksen, sillä talvi on Porvoon kujilla hiljainen joulukauppaa lukuun ottamatta. Suurin osa alueen liikkeistä on kuitenkin avoinna myös talvella. Eija Holmberg-Lehto tekee kesäsesonkina seitsemänpäiväistä viikkoa ja pitkää päivää.  

– Kesän kiireen keskellä verkkokaupan päivittäminen jäi vähemmälle. Nyt on se aika, kun ostoksia tehdään enemmän sohvalta. Tarkoitukseni on ladata verkkokauppa pullolleen, ja aloittaa joulukaupasta muistuttaminen ajoissa.  

Verkkokauppa tuo myös turvaa, jos koronatautitilanne heikkenee ja hallitus päättäisi lisärajoituksista ja -suosituksista.  

– Tuo korona mitä tahansa mausteita syksyyn, verkko-ostaminen on mahdollista. Moni porvoolainen tilasi netin kautta ja haki kaupalta. Annoin valmiit kassit käteen ja se toimi hyvin. 

Yrittäjä uskoo joulukauppaan, vaikka takaraivossa on huoli tulevasta. 

– Ajattelen niin, että vaikka ihmiset eivät liikkuisi, joulua vietetään silti ja halutaan muistaa läheisiä paketeilla. 

Toinen liike piti laittaa kiinni   

Holmberg-Lehdolla oli Porvoossa määräaikainen työntekijä työllisyystuella talvella ja keväällä. Rekrytointia oli tarkoitus jatkaa, mutta suunnitelmat menivät mönkään koronan takia. Yhtälöön vaikutti se, että Holmberg-Lehto oli avannut vuosi sitten elokuussa Leville toisen liikkeen. Toisen liikkeen taival jäi valitettavan lyhyeksi. 

– Se homma loppui kevättalvella kuin seinään. Katson, jos teen parin vuoden päästä paluun. Olin talven siellä ja työntekijä oli Porvoossa. Lopettamispäätös oli silkkaa matematiikka. 

Käytännön opit 

Sisustus Ometan yrittäjä valitsi verkkokauppapohjaksi kotimaisen Finqun. 

– Valmis verkkokauppapohja on helppo. Rakensin itse sisällön verkkokauppaan, sivustolla sai valita valmiit ulkonäköpohjat ja maksuvälineet olivat mukana.  

Holmberg-Lehto aikoo panostaa verkkokaupan löydettävyyteen, sillä erottuminen sisustusverkkokauppojen isossa joukossa on haastavaa. Sisustus Ometan Instagram ja Facebook -kanavissa on yhteensä reilut 3500 seuraajaa.  

– Syyskuussa työlistallani on hakukoneoptimointiin panostaminen.  

Tällä hetkellä verkkokaupassa on myynnissä sisustustuotteita. Vaatteita saa vain Sisustus Ometan kivijalkakaupasta.  

– Valikoimissamme olevia one size -vaatteita kysytään valtavasti. Mietin vaatteiden laittamista verkkoon, mutta mahdollinen palautusrumba mietityttää. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kyseinen henkilö osallistui Jyväskylän Paviljongissa myös ennen liittokokousta lauantaina järjestettyyn valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jakoon. Hänen oireensa ovat alkaneet sunnuntai-iltana.

– Yksi työntekijämme on saanut positiivisen testituloksen. Hän on lieväoireinen. Sairastunut käytti kokouksessa koko ajan maskia, jos ei ollut ruokailutilanne, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.

Suomen Yrittäjät on ollut yhteydessä viranomaisiin. Kokoukseen osallistujia on informoitu tilanteesta.

Kyseisen henkilön kanssa läheisesti tekemisissä olleet henkilöt ovat saaneet Yrittäjiltä erillisen yhteydenoton. Kaikki liittokokoukseen osallistuneet henkilöt ovat myös saaneet tiedon asiasta.

–Työntekijämme tapasi pienen joukon osallistujista, Mikael Pentikäinen toteaa.

Järjestelyt THL:n ohjeiden mukaan

– Kokouksessa noudatettiin turvaohjeita. Kokoustilassa kaikilla yleisössä oli koko ajan maskit pois lukien puhujat, jotka esiintyivät lavalta turvallisen välimatkan päästä, Pentikäinen kertoo.

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa oli noin 150 osallistujaa, osin eri aikaan ja eri paikoissa Paviljongissa. Kokouksessa muun muassa valittiin järjestölle uusi puheenjohtajisto.

– Kokous piti järjestää livenä, koska liittokokouksessa tehtiin äänestäen henkilövalintoja eikä sähköinen äänestäminen ollut mahdollinen. Kokous pidettiin erittäin karsittuna. Muun muassa yrittäjäpäivät peruttiin eikä iltatilaisuuksia ollut, Pentikäinen sanoo.

Kaikki paikan päälle saapuneet saivat saapuessaan oman käsidesipullon ja kolme maskia. Monella oli myös oma maski.

– Istumapaikat oli merkitty selkeästi, Pentikäinen sanoo.

Tapahtumaa oli mahdollisuus seurata etänä, ja Yrittäjät suositteli tätä vaihtoehtoa kaikille osallistujille, joiden osallistuminen paikan päällä ei ollut välttämätöntä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 385 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on kertonut ravintolarajoituksia koskevan mietintönsä sisällöstä. Siinä ravintolat jaettaisiin marraskuun alusta alkaen kahteen ryhmään. Jaon perusteena on ravitsemisliikkeen toiminnan pääasiallinen tarkoitus.

Toiminnan perusteita ei arvioida esimerkiksi euromääräisen myynnin perusteella vaan muun muassa sen mukaan, minkä takia ihmiset kyseiseen ravintolaan tulevat.

Tiukimmat rajoitukset iskevät niihin ravintoloihin, joiden ensisijaisena tarkootuksena on alkoholijuomien tarjoilu. Rajoitus koskee etupäässä yökerhoja, anniskeluravintoloita ja pubeja. Näiden asiakasmääriä voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia.

Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) mukaan perusteluna on muita ravintoloita korkeampi tartuntariski ja lähinnä se, että asiakkaat ovat lähemmässä kanssakäymisessä keskenään verrattuna esimerkiksi lounasravintolaan.

– Oleellista on se, kokoontuvatko asiakkaat kyseiseen ravintolaan aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vaan onko toiminta sellaista, että pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien myyntiä. Tähän liittyy usein enemmän ihmisten fyysistä läheisyyttä, tanssimista ja laulamista, jotka voivat olla merkityksellisiä levinneisyyden kannalta, Lohi selvitti tiistain tiedotustilaisuudessa.

Kevyemmät rajoitukset koskisivat ruokaravintoloita, kahviloita ja lounasruokaloita. Niiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 25 prosenttia.

Huoltoasemat ja risteilijät rajoitusten ulkopuolella

Valiokunta otti mietinnössään huomioon myös ravintolat, joiden toiminta on erilaista esimerkiksi päivä- ja ilta-aikaan.

– Ehdottamme, että lakiin lisätään säännös, jonka nojalla ravintolaan sovelletaan rajoitusta, joka liittyy ravintolan sen hetkiseen toimintaan.

Rajoitukset eivät koskisi huoltoasemien baareja eivätkä matkustajalaivojen ravitsemuspalveluita.

Lohi painotti valiokunnan tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen sitä, että rajoituksista on tarkoitus päättää alueellisesti. 

– Oleellista on viruksen leviäminen alueen väestössä. Säädöksessä ei ole rajattu aluemäärittelyä. Alueella voidaan tarkoittaa esimerkiksi maakuntaa, sairaanhoitopiiriä tai kuntaa.

– Kaiken kaikkiaan korjaustyö on ollut valiokunnassa työlästä, kun olemme joutuneet muuttamaan nykyistä rakennetta, Lohi lisäsi.

Valiokunnan mietintö etenee seuraavaksi eduskuntaan. Sen ensimmäinen käsittely on tänään tiistaina ja toinen käsittely perjantaina, minkä jälkeen eduskunta hyväksyy lain.

Lohi myönsi tilaisuudessa, että laki ei tule olemaan aukoton.

– Koskaan ei päästä aukottomaan lopputulokseen, joka olisi täysin oikeudenmukainen kaikille. 

"Sekoittaa yrittäjää entisestään"

Helsingissä veljensä Akin kanssa kahta ravitsemusliikettä pyörittävä yrittäjä ja elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki seurasi valiokunnan tiedotustilaisuutta suorana ja oli pettynyt näkemäänsä.

– Ei paljon jäänyt käteen. Tämä sekoittaa yrittäjää entisestään. Ravintoloiden jakoperusteissa ei ole mitään tolkkua. Nyt luokkia on vain kaksi, vaikka niitä on todellisuudessa paljon enemmän. Sen pystyy jokainen päättelemään viidessä minuutissa. Pitäisi tehdä selkeämpi ero seisomapubien, yökerhojen ja muiden välillä. Olisi outoa, jos esimerkiksi viinibaari luokiteltaisiin yökerhoksi, vaikka siellä saatetaan myydä etupäässä alkoholia.

Kaurismäen veljeksillä on kaksi ravintolaa: Helsingin Eerikinkadulla sijaitseva Buenos Aires ja Vallilassa operoiva Corona Baari.

– Meidän ravintolamme eivät ole yökerhoja eivätkä ruokaravintoloita. Molemmissa tarjotaan kuitenkin myös ruokaa. Buenos Airesissa enemmän kuin Corona Baarissa, mutta molemmissa lähes kaikki istuvat pöydissä. Eihän sillä pitäisi olla tartunnan kannalta mitään merkitystä, mitä pöytiin tarjoillaan. Selkeämpi kriteeri olisi ollut vaikka se, tarjoillaanko ravintolassa pöytiin vai ei. Nyt pitäisi pitää järki kädessä ja katsoa, ovatko ravintolan olosuhteet sellaiset, joissa tauti voi levitä. Meillä ei ole havaittu yhtäkään tartuntaa.

Kaurismäki pitää valiokunnan mietinnön parhaana puolena painotusta alueellisiin rajoituksiin. Toisaalta hän uskoo, että moni ruokaravintola tarttuu jatkossa mahdollisuuteen ja myy hanakammin pöytiin alkoholia.

– Ne ruokaravintolat, jotka saavat olla auki pidempään, alkavat varmasti myydä pöytiin gin tonicia niin paljon kun pystyvät. Odotan seuraavaksi tarkennuksia, mitä näillä rajoituksilla oikeasti tarkoitetaan. Tällaisenaan esitys tuntui hyvin heikolta.

Yrittäjät: "Alueellisten erojen huomioiminen tärkeää"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että esitys parani valiokunnan käsittelyssä, vaikka siihen jäi yhä ongelmakohtia.

– On todella hankalaa tehdä rajoituksia ja luokituksia, koska ravintolat ovat hyvin erilaisia ja ravintolan toiminnan luonne voi muuttua vuorokauden aikana. Valiokunnan esityksessä on kuitenkin huomioitu ravintola-alan koko kirjo paremmin kuin alkuperäisessä esityksessä. Toki siihen jää edelleen ongelmakohtia ja epäoikeudenmukaisia rajanvetoja. On kuitenkin hyvä, että alueelliset erot tunnustetaan.

Perustuslakivaliokunta edellytti viime viikolla, että ravintola-alan rajoitukset tulee määrittää paitsi alueellisen tartuntatilanteen mukaan, myös sen perusteella, millaisesta ravintolasta on kyse.

Pentikäinen odottaa pikaisia toimenpiteitä koronakriisistä eniten kärsivien yritysten tilanteen helpottamiseksi.

– Nyt olisi todella tärkeää, että hallitus linjaa pikaisesti kustannustuesta ja muista koronan toisen aallon varalle tarvittavista tukitoimista.

Suomen Yrittäjät on esittänyt 15 kohdan pelastuspakettia koronan toisen aallon vaikutusten helpottamiseksi. Yritystukiohjelman koko on 750 miljoonaa euroa. Sen tärkeimpänä elementtinä on uudistettu kustannustuki.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Suklaa on ollut intohimoni aina. Ajauduin alun perin suuhygienistiksi, mutta kun kolmekymppisenä sain lapsia, ehdin miettiä myös, mitä haluan jatkossa työelämältä. Päätin, että suklaasta tulee työni. 

Ensin mietin jälleenmyyntiä, mutta ystäväni kysyi, miksi en valmistaisi suklaata itse. Innostuin ajatuksesta, mutta en tiennyt valmistamisesta juuri mitään.  

Kun internetin hakukoneeseen syöttää sanan chocolate, suklaa, vastaan tulee yli miljoona osumaa. Oli toivotonta alkaa etsiä oikeaa tietoa. Kun opin alan termejä, työ helpottui. Avaintermi oli temperointi. Suklaa valmistetaan kylmentämällä ja kuumentamalla suklaamassaa erittäin tarkoilla lämpötiloilla.  

Vuonna 2011 kävin yrittäjän ammattitutkinnon, ja silloin ajatus omasta yrityksestä alkoi tulla todeksi. Kun nuorempi lapseni täytti vuoden syksyllä 2015, perustin yrityksen seuraavana päivänä. Opiskelin suklaan valmistamista Suomessa ja Belgiassa.  

Yritys kasvoi tasaisesti. Joulusesonki on minulle virstanpylväs, jolloin menekki mitataan. Ensimmäisenä vuonna valmistin suklaata rivitaloasunnon keittiössä. Seuraavana vuonna asuimme omakotitalossa, mutta sielläkin tilat tulivat vastaan. Kolmantena jouluna totesin, että en pärjää enää yksin. Työpäivät venyivät yön puolelle.  

Tapasin Jennan jo vuonna 2015. Hän oli tapahtuma-alalla ja järjesti muun muassa suklaatastingeja asiakkailleen.  

Ajatus työntekijän palkkaamisesta hirvitti, mutta se, että joku tekisi työtä yhtä suurella intohimolla, kumppanina, tuntui paljon paremmalta vaihtoehdolta. Tärkeä kriteeri oli myös intohimoinen suhtautuminen suklaaseen.  

Jenna aloitti syyskuussa 2019. Sen jälkeen teimme yhdessä joulukuussa saman myynnin kuin minä yksin ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Hän otti markkinoinnin ja käytännön asiat hoitaakseen, joten sain keskittyä suklaan valmistukseen.  

Yhteistyömme on sujunut hyvin, sillä olemme hyvin samanlaisia. Valtavia erimielisyyksiä ei ole ollut ja osaamme puhua asiat neutraalisti ja käsitellä asiat asioina.  

Luovuusvaiheessa kaikki ideat saavat tulla, eikä toinen lyttää niitä. Yksi erityinen vahvuus Jennassa muihin verrattuna on se, että kun ideoita tulee, ne eivät jää vain ideatasolle, vaan hän myös toteuttaa ne - yleensä hyvin nopealla aikataululla. 

ChocoSomniaa on alusta asti rakennettu kasvu mielessä. Siksi nimikin on kansainväliseen suuhun taipuva. Toistaiseksi kansainvälistymispyrkimyksiä ei ole ehditty ajatella. 

Syksyllä uudistamme nettisivut, joilta kaikki löytyy myös englanniksi. Brändiuudistuskin on tulossa. Yritys sai myös toukokuussa kolmannen osakkaan, joka on mukana intohimosta suklaaseen sekä rahoitusmielessä. 

Korvaani kalskahtaa ikävästi, jos joku yrittäjä sanoo omasta toiminnastaan että "kunhan tästä nyt saisi itselle vähän jotakin". Silloin ei taatusti sen enempää saavutakaan. Jos uskaltaa haaveilla isosti, voi päästä ainakin haaveiden puoliväliin! 

Jenna Antinmaa: 

–  Toimin tapahtuma-alan yrittäjänä ja olin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Nuorten yrittäjien toiminnassa mukana. Sitä kautta tutustuin Riikkaan. 

Oman yritystoimintani ohjelmatoimisto Juhlagurussa oli viikonloppupainotteista. Torstaista sunnuntaihin valvottiin myöhään, ja työ oli intensiivistä sekä stressaavaa. Koko ajan oli monta rautaa tulessa. 

Dramaattinen muutos tapahtui tammikuussa 2019, kun minulla todettiin pahanlaatuinen rintasyöpä.  

Olin omasta yrityksestäni seitsemän kuukautta sairauslomalla, tai toipumislomalla, kuten sitä kutsun. Oli aikaa miettiä tulevaisuutta. 

Sytostaattihoidotkaan eivät pysäyttäneet yrittäjäluonnetta. Kysyin Riikalta, voisinko olla jotenkin avuksi, koska en pystynyt omia töitäni tekemään. Totesimme, että Riikka tarvitsi apua erityisesti sosiaalisen median päivittämiseen ja markkinointiin, koska hänen kätensä olivat suklaassa koko päivän.  

Paranemisen jälkeen tulin osakkaaksi yritykseen syyskuussa 2019 ja Chocosomnia muuttui osakeyhtiöksi. 

Somemarkkinoinnin hoitaminen näkyi räjähdysmäisenä kasvuna myynnissä joulukuussa. Suklaan myynti ylitti kaikki odotukset! Haaveilimme jo tammikuun laihdutuskuureista, jotta saisimme vähän hengähtää! 

Suhteeni suklaaseen on intohimoinen, joskaan ei aivan Riikan tasolla. Yhteistyömme toimii hyvin, sillä kumpikaan ei jyrää toista. 

Kun ryhdyimme yhteistyöhön, teimme insight discovery -testin, eli persoonallisuusanalyysin. Olemme samanlaisia, mutta erojakin löytyy. Molemmat ovat miellyttämisenhaluisia, mutta stressitilanteissa meissä on jämeryyttä eri tavalla. Minä olen suurpiirteisempi ja Riikka tykkää enemmän yksityiskohdista. 

Kasvun suhteen meillä on valtavia suunnitelmia. Ensin on tavoite saada valtakunnallinen näkyvyys ja olla Suomen tunnetuin onnellisuuden tuottaja suklaaelämysten kautta. Toteutamme suklaajoogaa, meditaatiota, tastingeja sekä suklaakursseja. 

Olemme hyviä toimimaan. Koronan takia kivijalkamyymälämme Oulussa oli suljettuna. Meillä oli varastot täynnä suklaata, koska tuloillaan olivat kolmet isot messut, jotka tietenkin peruttiin. 

Teimme Facebookiin heti ilmoituksen, että suklaata voi tilata lomakkeen kautta ja parissa päivässä meillä oli yli 100 tilausta. Jouduimme kuitenkin käsittelemään laskut ja tilaukset käsin, koska verkkokauppaa ei ollut. Soitin tutulle verkkokauppa-alustoja tekevälle yrittäjälle, joka pyöräytti meille alustan 24 tunnissa. Se oli korona-ajan pelastus.  

Chocosomnialla on Suomessa maltillisesti kilpailijoita. Suomessa käsintehtyä suklaata on tarjolla rajoitetusti. Valmistamme konvehteja aidoista marjoista ja hedelmistä. Konvehti on aina aito ja rehellinen fine dining  ja premium-tuote. Meidät erottaa myös se, että olemme naisyrittäjiä miesvaltaisella alalla.

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä+ -lehden numeron 04/2020 Työpari-palstalla.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lähitaksi on erittäin huolissaan asiakkaiden kasvavasta tyytymättömyydestä taksiliikenteeseen. Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen tiivistää päällimmäisen ongelman yhteen lauseeseen.

– Yleinen luottamus takseihin on romahtanut.

Entisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla suunniteltu taksilaki astui voimaan vuoden 2018 heinäkuussa. Sen jälkeen ongelmat alalle ovat lisääntyneet.

– Ennen vuoden 2018 muutosta suomalaiset luottivat takseihin. Sanottiin, että mihin tahansa taksiin voi laittaa lapsensa ja antaa rahat kuljettajalle. Niin turvallisena sitä pidettiin. Nyt näin ei voi asiakkaiden mukaan tehdä, Pentikäinen pahoittelee.

Luottamuksen puute on seurausta osin epäselvästä hinnoittelusta.

– Koska enää ei ole yhtenäistä hinnastoa, asiakkaat eivät tiedä mistä hinta muodostuu. Yön pimeinä tunteina ei lueta taksin kyljessä olevia pienellä printattuja hinnastoja. Lisäksi jokaisen taksiyrittäjän hinnat voivat olla erilaisia.

Ongelmalistaan Pentikäinen lisää myös kuljettajien radikaalisti heikentyneen kommunikaatiokyvyn. Suomeksi tämä tarkoittaa kielitaitoa.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö maahanmuuttaja voisi toimia menestyksekkäästi taksialalla.

– Olemme kiitollisia, että maahanmuuttajat ovat löytäneet alan. He ovat viime vuosiin asti osanneet suomea riittävästi, mutta nyt alalla on kuljettajia, jotka eivät ole hankkineet riittävää kielitaitoa.

Koulutuksen puute lisää ongelmia

Päänvaivaa on aiheuttanut myös roimasti heikentynyt aluetuntemus. Pentikäinen kertoo karun esimerkin kuljettajasta, joka antoi navigaattorin asiakkaalle ja pyysi tätä näpyttelemään haluamansa määränpään osoitteen.

Syynä tilanteeseen Pentikäinen pitää koulutuksen puutetta.

– Alalle pääsee nykyisin ilman koulutusta ja se näkyy. Ennen kun taksiin halusi töihin, viranomaisvalvonnassa suoritettiin muun muassa aluetuntemuskoe. Nyt kun tätä ei ole, asiakkaat kertovat, että kuljettajat eivät aina osaa ollenkaan sitä aluetta, jossa toimivat.

Vuoden 2018 lainsäädäntöuudistuksessa alan koulutusvaatimus poistettiin kokonaan. Pentikäinen pitää päätöstä käsittämättömänä.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina painotettu koulutuksen merkitystä. Sitten yhtäkkiä yhdelle toimialalle sanotaan, ettei tarvita mitään koulutusta.

Vastauksena ongelmaan Lähitaksi laajensi omaa koulutustaan. Se edellyttää koulutuksen suorittamisen jokaiselta omalta kuljettajaltaan ja uudelta taksiyrittäjältä. Koulutuksen on läpäissyt viimeisen kahden vuoden aikana yli 1000 kuljettajaa.

Valtioneuvosto esitteli 15. lokakuuta eduskunnalle ”korjaussarjan” taksisääntelyn epäkohtien korjaamiseksi. Taksiluvan saaminen edellyttäisi jatkossa yrittäjäkoulutusta ja kokeen suorittamista. Uusi laki vaatisi taksiyrittäjiltä myös Y-tunnuksen jo taksiluvan myöntämisvaiheessa. Tällä hetkellä tunnuksen on voinut hakea jälkikäteen.

"Kuljettajia häädetään asemilta"

Lähitaksissa on seurattu järkytyksellä taksikentän välisiä sisäisiä riitoja, joista on raportoitu kentältä.

– Lähitaksin yrittäjät ja kuljettajat ovat saaneet kuulla suoranaisia uhkauksia toisilta taksinkuljettajilta eri taksiasemilla. Tätä olemme kuulleet useita kertoja.

Asemakaavaan merkityt taksiasemat ovat paikkoja, joihin jokainen taksiyrittäjä saa mennä. Osa taksiyrittäjistä on kuitenkin yrittänyt häätää muun muassa Taksi Helsingin ja Lähitaksin kuljettajia pois asemilta.

Pentikäinen tuomitsee käytöksen.

– Kuljettajillemme on sanottu, että tämä on meidän asema, lähde pois. Eräässä tapauksessa kuljettajamme autosta revittiin taksivalokupu katolta, kun tämä ei suostunut lähtemään pois asemalta. Arvatenkin tässä on kyse jonkinlaisesta reviirikiistasta, joka vaatii viranomaisselvitystä.

"Korjaussarja" ei vielä tyydytä

Pentikäinen kiittelee valtioneuvoston esittelemää korjaussarjaa, mutta näkee siinä myös selkeitä puutteita.

– Tärkeintä olisi ratkaista, miten taataan taksipalvelujen saaminen koko Suomessa. Tällä hetkellä isoissa kaupungeissa on järkyttävä ylikapasiteetti ja maaseudulta autot ovat hävinneet. Asiakkaan kannalta ylikapasiteetti ei haittaa, mutta maaseudulla on paljon väestöä, jotka ovat riippuvaisia takseista. Kuten vanhuksia. Heidän tarvettaan ei ole korjaussarjassa ratkaistu.

Lähitaksi toivoo muutosta myös nykyisen taksiluvan ja taksiajossa käytettävän auton välisen yhteyden varmistamiseen. Ehdotuksen mukaan edettäessä riskinä on Pentikäisen mukaan se, että liikenneluvan kopioita voidaan pahimmassa tapauksessa kaupata eteenpäin.

– Poliisin täytyy pystyä tarvittaessa varmistamaan, että liikenneluvan saanut auto on oikeassa käytössä. Jokaisessa luvassa tulisi olla lupaan kohdistettu auto. Muutoin riskin on kopioitujen lupien kauppaaminen esimerkiksi kaverille tai lainattuun autoon.

Eduskunnassa on Pentikäisen mukaan lupaavalta näyttävä tuki taksialan epäkohtien korjaamiseen.

Lähitaksi on autoilijoiden vuonna 1965 perustama taksien tilausvälitysyhtiö, jonka toiminta-alue on 24 kuntaa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla sekä Riihimäellä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Paheneva koronatilanne kurittaa yrittäjiä. Pahimmillaan kurjistuva taloustilanne voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Espoolainen yrittäjä Risto Juntunen on tietoinen koronan traagisista seurauksista. Tuttu yrittäjä päätyi itsemurhaan jouduttuaan taloudellisesti ahtaalle.

– Kun yrittäjän elinkeino romahtaa ja koti on pantattu yrityksen takia, uskoisin että siinä on aika syvissä vesissä oltu. Kaikki menee alta. Tällaista kun kuulee, mieleen palaa pakostikin oma konkurssi.

Juntusella oli 2000-luvulla kaksi yritystä, jotka molemmat ajautuivat yllättäen konkurssiin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Kummallakaan yrityksellä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä. Taloustilanteen romahdus tuli puun takaa. 

– Silloin kävin aika syvissä vesissä. Ulospääsy ei näyttänyt helpolta, valoa ei ollut tunnelin päässä.

Juntunen perusti yrityksensä vuonna 2001. Toinen toimi elektroniikka-alalla ja toinen henkilöstövuokrauksessa.

– Vaikeinta oli hyväksyä se, että yritys, jota olin kasvattanut vuosia, kaatui nopealla aikataululla. Oma elinkeino hävisi käytännössä kokonaan.

Juntunen koki olevansa voimaton. Konkurssin jälkeinen elämä oli yhtä taistelua, kuten hän asian ilmaisee. Ajatukset risteilivät laidasta laitaan.

– Väkisinkin siinä mietti lopullista ratkaisua, olisiko vaan helpointa laittaa hommat poikki ja ajaa sillalta alas. Onneksi se oli vain hetkellinen ajatus. Pian tajusin, että perhe oli arvokkaampi.

Pelko konkurssiaallosta

Vallitseva korona-arki on palauttanut osan vaikeista muistoista takaisin, vaikka Juntunen onkin käsitellyt konkurssin henkisellä tasolla.

– Siinä mielessä tilanne on samanlainen kuin finanssikriisissä, että ongelmat ovat tulleet yllättäen, koronan kohdalla vielä nopeammin. Tunnen paljon yrittäjiä ja monelta on tullut viestiä siitä, että jaksaminen on tällä hetkellä kortilla. Ollaan siinä tilanteessa, että yöunet on menetetty eikä nähdä valoa tunnelin päässä, vaikka yrityksellä olisi mennyt hyvin vielä maaliskuuhun asti.

Korona-ajan rajoitukset ovat hankaloittaneet monen yrityksen toimintaa etenkin ravintola-alalla. Pahinta yritystoiminnalle voi kuitenkin olla kuluttajien käyttäytymisen muutos.

– Valitettavasti niin on, että rajoitukset eivät missään tapauksessa helpota yrittäjien elämää. Tällä hetkellä yrittäjät varovat markkinointia, koska ei tiedetä, mitä tulee tapahtumaan. On vaikea tasapainoilla tässä tilanteessa kun samaan aikaan viruksen leviäminen ja sen seuraukset pitää ottaa vakavasti.

Juntunen pelkää, että vallitsevan tilanteen jatkuessa konkurssiaallolta ei vältytä.

– Pahasti pelkään, että alkuvuodesta niitä tullaan näkemään. Velkaneuvonnan jonot kasvavat jo nyt. Siinä mielessä tilanne on mielestäni huonompi kuin finanssikriisin aikana.

Uusi alku onnistui

Konkurssi jätti maksettavaksi noin 300 000 euron velan, korot huomioiden. Mies maksoi summan pois kuudessa vuodessa, vaikka moni epäili, että velkaa jää loppuelämäksi.

– Kovalla työllä ja tahdolla onnistuin. Sattui paljon hyviä asioita. Löysin hyvän työpaikan kansainvälisestä yhtiöstä. Vaikka olin tehnyt konkurssin takia burnoutin, aloin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa verkostoitumaan oikeiden ihmisten kanssa. Se avasi ajattelua. Helposti olisin velkataakan alla voinut sortua ajattelemaan, että tämä oli tässä. Varsinkin, kun moni ihminen toisteli, että konkurssin tehnyttä ei oteta töihin eikä noin isoa velkaa koskaan makseta takaisin. Piti vaan yrittää olla kuuntelematta ja löytää inspiroivia ihmisiä.

Tällä hetkellä Juntunen on jälleen yrittäjä.  Hän perusti entisten kollegoiden sekä muutaman kaverin kanssa Offerilla-nimisen yrityksen vuonna 2016. Vuonna 2017 yrityksen enemmistö myytiin Kaleva Medialle. Juntunen on Offerillan liiketoimintajohtaja. Hän toimii myös sijoittajana muissa yrityksissä.

Lataa täältä Yrittäjän jaksamisopas.

Kuva: Antti Nyman

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus lanseerasi alkukesästä yrityksille yleisen kustannustuen, jotta ne selviytyisivät yli koronakriisin. Tuen hakuaika päättyi elokuun lopussa. Muun muassa Suomen Yrittäjät on vaatinut tuen jatkamista ja korjaamista. Nyt hallitus on tekemässä niin.

Tapahtumayrittäjä toivoo: Uudistetun kustannustuen vertailujaksot kuntoon, lisäksi lakisääteisiä kuluja korvattavien kulujen piiriin

Tapahtuma-ala on kärsinyt koronakriisissä kovasti. Kesällä jaettua kustannustukea arvosteltiin liian tiukoista kriteereistä, joiden takia sen ei koettu soveltuvan pienille ja keskisuurille yrityksille.

Tiketti Oy:n yrittäjä ja pääomistaja Mirva Merimaa tuo esiin lukuisia ongelmakohtia kesän kustannustuesta:

– Tapahtuma-alalle suurimpia ongelmakohtia oli, ettei osa tapahtumajärjestäjistä voinut saada tukea, koska heillä ei ollut liikevaihtoa vertailujaksoilla. Tapahtuma-alalla kustannuksia on ympäri vuoden, mutta ne saattavat kohdistua yhden kuukauden liikevaihtoon. Näin voi olla, jos esimerkiksi iso tapahtuma on heinäkuussa.

Merimaa korostaa, että ala on ollut ”kyykyssä” maaliskuusta saakka. Lipunvälitysyritys Tiketillä on toimintaa jatkuvasti eikä vain kausiluonteisesti.

– Edellisessä kustannustuessa vain pieni osa kustannuksista huomioitiin. Ymmärrän, että haluttiin jakaa tuki 30 prosenttia liikevaihtoaan menettäneille. Mutta leikkuri oli outo, kulut olisi pitänyt korvata täysimääräisesti. Tuessa sai takaisin maksimissaan 70 prosenttia, mikäli liikevaihto oli  poistunut kokonaan.

Tiketti sai kesällä kustannustukea. Mirva Merimaa kritisoi myös sitä, että Business Finlandin tai ELY-keskusten myöntämä kehitysrahoitus yhteensovitettiin niin, että ne leikkasivat kustannustukea.

Merimaan mielestä hyvää on, että uudistetusta tuesta on poistumassa liikevaihdon minimiraja 20 000 euroa. Tapahtumayrittäjä toivoisi, että korvattavia kustannuksia vielä tarkasteltaisiin. Esimerkiksi lakisääteisiä vakuutuskuluja, eikä lakisääteisiä työterveyskuluja korvattu ollenkaan kesällä jaetussa kustannustuessa. Tapahtuma-ala työllistää myös vuokratyövoimaa.

– Palkkakulujen korvaaminen ei koskenut ostettua henkilökuntaa.

Valtiokonttorin maksamasta yritysten kustannustuesta jäi ensimmäisellä kierroksella jakamatta lähes kaksi kolmasosaa. Siihen oltiin varattu 300 miljoonaa euroa.

Yrittäjät: Toimiala otettava huomioon, kun tukijakso määritellään

Suomen Yrittäjät esittää joitakin muutoksia, joiden avulla tuki toimisi paremmin. Yrittäjien mukaan tukijakson ajankohdan määrittämisessä pitää ottaa huomioon toimialakohtaiset erot. 

– Osalla toimialoista – esimerkiksi osa tapahtuma-alasta – kesäkuukaudet muodostavat merkittävän osan vuosittaisesta liikevaihdosta, mutta rajoitusten takia toiminnan järjestäminen oli viime kesänä mahdotonta. Toisaalta taas koronan toisen aallon takia osalla yrityksistä esimerkiksi loka- ja marraskuu tulevat olemaan vaikeita, eivät niinkään kesäkuukaudet, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen avaa yritysten korona-arkea. 

Tukikauden pituudeksi ehdotettu kaksi kuukautta on Yrittäjien mukaan perusteltu, mutta yritykselle tulee antaa mahdollisuus valita kahden kuukauden tukijakso alkaen 1. kesäkuuta 2020 ja päättyen viimeiseen teknisesti mahdolliseen päivämäärään, esimerkiksi marraskuun loppuun.

Liikevaihdon vertailuajankohdaksi pitää Yrittäjien mukaan määrittää tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019. Toukokuun alussa 2019 tai sen jälkeen perustetulle yritykselle vertailujakso olisi yrityksen valinnan mukaan tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019 tai 1.1.–28.2.2020.

Liikevaihdon minimiraja poistettava ja alaraja laskettava 1000 euroon – Yksinyrittäjät on huomioitava

Yrittäjät kannattaa liikevaihdon minimirajan, 20 000 euroa, poistamista. Lisäksi hyväksyttävän tuen alaraja on laskettava 1000 euroon.

– Näin taataan se, että kustannustuki saavuttaa myös sitä eniten tarvitsevat yritykset. Tukeen pitää olla oikeutettu, vaikka osakepääomasta on jäljellä 25 prosenttia, Kuismanen sanoo.

Kriisin ensimmäisessä kustannustukimuodossa osakepääomasta piti olla jäljellä 50 prosenttia.

– Jos hyväksyttävän tuen alarajaa ei lasketa 1000 euroon, yksinyrittäjätuki on aivan ehdottomasti lanseerattava uudelleen, Kuismanen vaatii.

– Tuen rajaaminen toimialakohtaisesti on osoittautunut hankalaksi. Olennaista on kuitenkin se, että yrityksen, jonka liikevaihto on laskenut yli 20 prosenttia koronakriisin takia, tulisi olla kustannustuen piirissä.

Onko yrityksesi toimialaluokka ajan tasalla? Vielä ei tiedetä sitä, tuleeko uudistettu kustannustuki olemaan rajattu tietyille toimialoille.

Yrityksen toimialarekisteröinti kannattaa tarkistaa ja päivittää tarvittaessa. Toimialapäivityksen PRH:lle voi tällä hetkellä tehdä veloituksetta.

Yläraja nostettava 750 000 euroon

Kustannustuen yläraja tulee Yrittäjien mukaan korottaa 750 000 euroon ja Business Finland- ja Ely-tukien yhteensovittamisesta luopua.

–  Kuitenkin niin, että EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan COVID-19-tukien yhteismäärä ei ylitä 800 000 euron enimmäismäärää yritystä kohden eikä muodostu ylikompensaatiota, Yrittäjien Kuismanen tarkentaa.

Ensimmäinen kustannustuki ei Yrittäjien mukaan ottanut riittävästi huomioon yritysten erilaisuutta.

–  Hyvässä tukijärjestelmässä eri yhtiömuotoja ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Myös ammatinharjoittajien palkkakustannukset tulee saattaa tuessa huomioitavaksi aivan kuten yhtiömuotoisen yrittäjän palkat, Kuismanen vaatii.

Mirva Merimaa: ”Työtä on yhtä paljon kuin viime vuonna, mutta myytävää vähemmän”

– Työtä on yhtä paljon kuin viime vuonna, mutta myytävää vähemmän ja liput eivät mene kaupaksi yhtä hyvin kuin vuosi sitten.

Tapahtumia on siirretty tai peruutettu lukuisia, ja niitä edelleen siirretään. Työntekijöitä on ollut osa- tai kokoaikaisilla lomautuksilla huhtikuun puolivälistä saakka. Tällä hetkellä työntekijöitä on 25 henkeä.

– Ainut pelastuksemme oli, että alkuvuonna 10. maaliskuuta saakka meillä oli 20 prosentin kasvu verrattuna edellisvuotiseen, sen jälkeen kaikki romahti. Arvioin, että tänä vuonna lähtee yli puolet liikevaihdosta.

Tiketti välittää lippuja myös urheilutapahtumiin.

– Tapahtumien määrä syksyllä ei ole hirveästi vähentynyt vuodentakaisesta, mutta nyt myydään pienemmillä kiintiöillä. Kapasiteetti on kolmannes normaalista.

Lausuntokierros hallituksen kustannustukilakiesityksestä päättyy tänään 21.10.2020.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Maaseudun tulevaisuus kertooAku Haposta, joka on perustanut kilpailijan Postin pakettiautomaateille.

Happo on yksi Smartmile-yrityksen perustajista. Smartmile kehittää Suomeen pakettiautomaattiverkostoa, joka on toimittanut jo yli 300 000 pakettia.

Yrityksen verkostossa on tällä hetkellä 44 automaattia, mutta syksyllä määrä kasvaa lähes 70:een. Smartmilen kumppaneita Suomessa ovat Matkahuolto, DB Schenker, PostNord ja DHL sekä Kesko. Suomen markkinoiden ohella yritys toimii Hollannissa ja Saksassa.

Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa Happo kertoo, ettei yrityksen tarkoituksena ole itse kuljettaa paketteja.

– Ideana on kaikille toimijoille avoin pakettiautomaatti. Ohjelmistomme tekee sen yhteiskäyttöiseksi. Emme itse kuljeta paketteja, vaan tarjoamme palvelua, jossa kauppoihin tulee tarjolle yhteiskäyttöinen automaatti.

Aku Happo on koenut tekijä alalla, sillä hän toimi kymmenen vuotta sitten Postin pakettiliiketoiminnan vetäjänä. Hapon ansiota oli se, että pakettiautomaatit tulivat Suomen markkinoille.

Idea avoimesta pakettiautomaattijärjestelmästä kumpusi haastatteluista, joita Happo kiersi tekemässä eri puolilla Eurooppaa Postista lähtönsä jälkeen.

Happo näkee järjestelmän etuna kustannussäästöt. Suljetussa pakettiautomaatissa kukin järjestelmäoperaattori joutuu ylläpitämään omaa verkostoaan. Smartmilen tarkoituksena on osin täydentää pakettipalvelujen noutopisteitä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Härkäpapuruokia valmistava VersoFoods on saanut patentin Beanit -ruokiensa valmistustavalle, märkäekstruusiolle. Patentti on merkittävä, sillä kasviperäisten proteiinivalmisteiden markkina käy kuumana, mutta raaka-aineita ja valmistustapoja on rajallisesti.

– Vastaavan härkäpapuvalmisteen tekeminen patentin rajoituksin on vaikeaa. Tämä antaa meille valtavan suojan, Verso Foodin vuorovaikutusvastaava Jukka Kajan kertoo.

Kasvipohjaisten proteiiniruokien kilpailutilanne on äärettömän kova. Kansainväliset brändit, kuten Beyond Meat ja Impossible Food ovat tunnettuja laajasti. Siinä kisassa pohjoismaisten pienten toimijoiden täytyy olla nokkelia toimiakseen kokoaan isommin.

Kilpailuetuna suomalaisilla valmistajilla ovat omat raaka-aineet härkäpapu ja kaura.

– Ne ovat erottuvuustekijöitä. Silloin ei tarvitse kilpailla pyörittelemällä soijaa ja vehnää eri muodoissa. Toisaalta tunnettuuden eteen on tehtävä työtä, Kajan kertoo.

Vuorovaikutusvastaavana Kajan vastaa viestinnästä, sidosryhmistä, vastuullisuudesta ja pitää yhteyttä toimialan sisällä, poliitikoihin, tutkijoiden kanssa sekä maanviljelijöihin. Juuri syksyn puintiaikaan Kajan oli Pohjanmaalla tutustumassa härkäpavun viljelyyn. Verso Foodin tehdas sijaitsee Kauhavalla.

– Haluamme syventää ymmärrystä pavun matkasta pellolta lautaselle. Lisäksi Iso-Britanniasta tuli asiakkaalta pyyntö mennä viljelijän luo ja ottaa kuvia siitä, miltä raaka-aine ja Pohjanmaa näyttävät, Kajan kertoo.

Jalansijaa muilta markkinoilta

Verso Food on saanut vauhtia kansainvälistymiseen norjalaisen omistajansa Kavlin kautta. Vuonna 2019 toteutunut yrityskauppa avasi ovet Kavlin markkinoille Norjaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan. Yritys käy neuvotteluja uusilla markkinoilla, mutta työtä on tehtävänä nykyisilläkin.

– Olemme saaneet hyvin jalansijaa, mutta markkinat ovat isot, ja neuvottelemme uusia sopimuksia asiakkuuksista sekä yhteistyökuvioista, Kajan kertoo.

Markkinat ovat myös erilaisia keskenään. Suomessa kasviperäisten proteiiniruokien markkina on joiltain osin edistyneempi kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, missä markkina on suurempi.

– Suomessa Verso Food ei vertaa tuotteitaan lihaan eikä yritä matkia liharuokia. Tarjoamme herkullista kasvisruokaa, emmekä ota juuri kantaa lihaan. Iso-Britanniassa taas täytyy ottaa kantaa ja asemoitua suhteessa lihaan. Osa tuottajista tekee selkeitä lihan korvikkeita, joihin on lisätty punajuurimehua, jotta saisi veren vaikutelman, Kajan sanoo.

Selkeä raaka-aine, vaikka tuntemattomampikin, auttaa kisassa. Härkäpapu, englanniksi fava bean, näkyykin kansainvälisessä brändissä. Fava bean Chunks & Mince – suikaleet ja muru viittaavat liharuokiin.

Kohti kannattavuutta

Verso Food on perustettu vuonna 2010 startup-yrityksenä. Sen matka voitolliseksi yritykseksi investointien ja kehitystyön jälkeen on loppusuoralla.

Yrityksen liikevaihto vuonna 2019 oli 6,6 miljoonaa euroa. Tämän vuoden ennuste on yli kahdeksan miljoonaa euroa ja ensi vuoden odotus on kaksinumeroinen ja tulos kääntyy voitolliseksi.

Koronakriisi vaikutti myös elintarviketuottajaan, mutta ei kovin pahasti.

– Vähittäiskauppa kasvoi keväällä, kun ihmiset tekivät enemmän ruokaa kotona. Ravintolamyynti, kouluruoka ja muu laitosruoka tietenkin väheni merkittävästi. Nämä kuitenkin kompensoivat toisiaan, joten emme kärsineet romahdusta, mutta emme myöskään hyötyneet merkittävästi, Kajan kertoo.

Tapahtumien peruuntuminen sen sijaan vaikutti markkinointiin tuntuvasti. Kesän festivaalit ja tapahtumat ovat elintarvikeyritykselle hyvä kanava tehdä maistatuksia ja markkinoida tuotetta.

Verso Food laittoi tapahtumien sijaan ruokarekan kiertämään kaupunkeja ja jakamaan maistiaisia.

– Maistatukset ovat tärkeitä, sillä kynnys ensimaistamiseen uusissa tuotteissa on korkea.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Koronavuosi on ollut kurittanut naisten perustamia startup-yrityksiä. Yhdysvaltalaisen tilaston mukaan naisten perustamiin kasvuyrityksiin sijoitettu riskipääoma on alimmillaan sitten vuoden 2017. Asiasta kertoo markkina-analyysiä tarjoava ohjelmistoyritys PitchBook. Sen tietojen mukaan Yleinen sijoitustaso on Yhdysvalloissa pysynyt ennallaan.

Syitä naisten keräämän rahoituksen laskuun on monia. Female Founders Alliancen toimitusjohtaja Leslie Feinzaigin mukaan yksi niistä on se, että sijoittajat ovat vetäytyneet lähemmäs omia verkostojaan, mikä on sulkenut naiset ja vähemmistöjen edustajat piirien ulkopuolelle.

Muitakin syitä löytyy. Edelleen perheen arjen pyörittäminen päätyy naisten vastuulle, joten lasten hoitaminen ja etäkoulu on kriisikeväänä jäänyt enemmän naisten tehtäväksi. Kriisi on myös saanut naiset epäröimään vakituisen työn jättämistä ja yrittäjähaaveen toteuttamista.

– Naisten perustamat kasvuyritykset pärjäävät tilastojen mukaan yhtä hyvin kuin miesten yritykset muussa, paitsi rahoituksen keräämisessä. Naisten tuen puute kertoo siitä, että ala ei ole valmis omaksumaan uusia tapoja etsiä, arvioida ja valita rahoitettavia diilejä, RevUp -yrityksen perustajaosakas Melissa Withers sanoo PitchBookin artikkelissa.

Pohjoismaissa on tasa-arvoisempaa – vai onko?

Yhdysvalloissa yhteiskunnan rakenteet esimerkiksi lastenhoidon ja työmarkkinoiden osalta ovat erilaiset, mutta valitettavasti tilanne Pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnissa ei ole sen parempi.

Pohjoismaisen sijoitusyhtiö Unconventional Venturesin on keskittynyt alkuvaiheen sijoituksiin, joiden perustajat ovat naisia, seksuaali- ja muiden vähemmistöjen edustajia ja jotka tähtäävät maailmanlaajuisille markkinoille.

Yhtiön julkaisema raportti kertoo, että naisten perustamien kasvuyritysten osuus kerätystä rahoituksesta on vain yksi prosentti. Miesten perustamien yritysten osuus kerätystä rahasta on 93 prosenttia, ja loput kuusi prosenttia ovat eritaustaisten perustajien yrityksiä.

Suomessa naisten perustamien yritysten osuus rahoituksen saaneista on kolme prosenttia, kun taas Norjassa ja Islannissa eritaustaisten osuus oli korkein. Islannissa naisten perustamien yritysten osuus rahoitusta saaneista oli nolla.

Tilastojen mukaan naisten perustaman yritykset suoriutuvat 45 prosenttia paremmin suhteessa niiden tulosta saatuun rahoitukseen nähden kuin miesten perustamat yritykset.

Unconventional Venturesin perustajaosakas Thea Messel kirjoittaa johdannossaan, että sitä, miten koronavuosi purkautuu, emme vielä tiedä, mutta on tärkeää, että meillä on oikea infrastruktuuri ja parhaat kyvyt luomassa innovaatioita, jotta saamme parhaat tulokset.

– Rahoitus on tärkein lannoite näiden innovaatioiden syntymiselle, Messel toteaa.

Raportin mukaan sijoitusten jakaantumista epätasa-arvoisesti selittää se, että suurin osa sijoittajista on miehiä ja senioriasemissa on enemmän miehiä tekemässä päätöksiä. Moninaisempi sijoittajajoukko jakaisi todennäköisesti rahaakin moninaisemmin.

Messel muistuttaa, että rakenteiden korjaaminen ei ole yrittäjien tehtävä. Muutos lähtee sijoittajien ja muiden ekosysteemin pelureiden keskuudesta.

Työ vasta alussa

Sekä yhdusvaltalaisyhtiö PitchBook että pohjoismaisen Unconventional Venturesin raportti toteaa, että työtä tilanteen korjaamiseksi on tehtävä ja matka parempaan on vasta alussa.

Yksi aihetta Suomessa esillä pitävä tapahtuma on Women in Tech Forum -tapahtuma, joka järjestetään virtuaalisesti 27.10.

Oli vähällä, että tapahtuma ei olisi jäänyt järjestämättä, kun koronakriisin vuoksi tapahtumien järjestäminen hankaloitui. Women in Tech Forumin järjestäjät alkoivat kuitenkin saada pyyntöjä, joten työpäivän jälkeinen virtuaalitapahtuma päätettiin järjestää.

Tapahtuman teema oli Closing the gender Gap in Technology, eli sukupuolten välisen kuilun sulkeminen teknologia-alalla. Puhujina ovat Googlen Pohjois-Euroopan tuotemarkkinointivastaava Yacine Samb, Fintech-yritys Enfucen perustaja ja toimitusjohtaja Marjo Liikamaa sekä Teknologia Teollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettinen.

– Pandemian myötä työmme merkitys on korostunut ja olen iloinen, että verkkotapahtuman myötä voimme välittää viestimme suuremmalle yleisölle, Women In Tech Forumin ohjelmavastaava Bikash Gurung sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Mitkä asiat työnantajayrittäjän pitää muistaa korona-aikana – ja mitä ei ainakaan pidä tehdä? Nämä asiat selviävät tuoreesta työnantajan koronaoppaasta.

Korona on muuttanut työnteon olosuhteita – Maskit, etätyö, koronatestaaminen, ja mitä työyhteisössä ylipäätään saa kertoa

Olemme koonneet vastaukset henkilöstön koronatesteihin ja koronatartuntoihin liittyviin kysymyksiin: Pitääkö työnantajan maksaa työntekijän koronatesti? Ja pitääkö työntekijälle maksaa palkkaa hänen odottaessaan testiin pääsyä? Mitä tehdään, jos sairastunut työntekijä tai asiakas on ollut yrityksen tiloissa?

Lataa opas tästä

Koronatartuntatauti on muuttanut lähes jokaisen työpaikan olosuhteita, ja siksi työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle. Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa alueellinen tartuntatilanne, työn luonne, etätyömahdollisuudet, lähikontaktien määrä ja kesto, matkustustarpeet ja hygienian taso.

Pikaoppaaseen on koottu Yrittäjien asiantuntijoiden, Työterveyslaitoksen ja Tietosuojavaltuutetun toimiston koronaohjeita työpaikoille.

Kaikki Suomen Yrittäjien julkaisemat liiketoimintaoppaat löydät täältä. Facebook-mainokset -oppaasta selviää, miten teet helposti Facebook-mainoksen. Yrittäjän Ilmasto-opas esittelee yksinkertaisia keinoja, joilla voit torjua ilmastonmuutosta yritystoiminnassasi.

Lataa Työnantajan koronaopas tästä

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi