Yrittäjämediat kertoi lokakuun puolivälissä Ravintolaketju Taikurin suunnitelmista ryhtyä tarjoamaan yleisen työttömyyskassan jäsenyyttä työntekijöilleen työsuhde-etuna jo ensi vuonna.

Asia herätti paljon keskustelua, ja reaktioita tuli puolesta ja vastaan.

Yleisen työttömyyskassan jäsenyyden voi tarjota henkilöstöetuna

Nyt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n lakimies Paula Ileskivi kertoo järjestön verkkojulkaisussa, että yleisen työttömyyskassan jäsenyyden tarjoaminen työntekijöille olisi syrjintää, jos se jättää toimialakohtaisiin työttömyyskassoihin kuuluvat edun ulkopuolelle.

Väite ei pidä paikkaansa.

– Kun kyseessä on henkilökuntaetu, työnantaja voi päättää, mistä etu hankitaan. Jos se on yhdenvertaisesti tarjolla, kuten kaikille avoimen työttömyyskassan jäsenyys on, kyse ei ole syrjinnästä, Suomen Yrittäjien asiantuntija ja juristi Atte Rytkönen sanoo.

Kuten kaikkien henkilöstöetujen kohdalla, työntekijä voi päättää työttömyyskassan jäsenyyden hyödyntämisestä itse.

Rytkönen vertaa työttömyyskassan jäsenyyttä mihin tahansa muuhun henkilöstöetuun.

– Jos työnantaja tarjoaa lounasta tietystä ravintolasta, mutta työntekijä päättää syödä muualla, hän maksaa lounaansa itse. Jos työnantaja tarjoaa henkilöstöetuna kuntosalijäsenyyttä, mutta työntekijä menee mielummin uimaan, hän maksaa uintikertansa itse, Rytkönen sanoo.

Samalla tavalla yleisen työttömyyskassan jäsenyys voi olla tarjolla, mutta työntekijä voi valita, kuuluuko hän siihen vai toimialakohtaiseen työttömyyskassaan, jonka jäsenyyden maksaa itse.

Lue lisää Kaikille avoimen työttömyyskassan jäsenmaksun maksaminen ei ole syrjintää

Ammattiliiton jäsenyys ei tuo työttömyysturvaa

SAK:n tekstissä Ileskivi paheksuu työnantajan tiedustelua työntekijöidensä ammattiliiton jäsenyydestä. Ammattiliiton jäsenyys ei olekaan työnantajan asia, eikä sen perusteella saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Työttömyyskassan jäsenyyden tarjoaminen henkilöstöetuna ei näin kuitenkaan tee, vaan tarjoaa mahdollisuuden turvautua huonompien aikojen varalta, kuten esimerkiksi koronakriisin lomautuksissa. Tämä kriisi on todistanut, että liian moni on vailla ansiosidonnaista työttömyysturvaa.  

Ammattiliiton jäsenyys ei tuo työttömyysturvaa, eikä se ole edes toimialakohtaisen työttömyyskassan jäsenyyden ehto. Tästä monella työntekijällä on väärä käsitys.

– Työttömyysturvalla  ei ole mitään tekemistä ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Lisäksi on hyvä muistaa, että sillä, kuuluuko työntekijä mahdollisesti ammattiliittoon, ei ole työnantajalle merkitystä kuvatun kaltaista henkilöstöetua tarjottaessa tai muutenkaan, eikä sellaista tarvitse työntekijöiltä tiedustella, Rytkönen toteaa.

Suomen Yrittäjien teettämissä Yrittäjägallupeissa kiinnostus YTK:n jäsenmaksujen maksamiseen henkilöstöetuna on osoitettu kiinnostusta. Tänä syksynä teetetyn gallupin mukaan 61 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä ajatukseen. Erittäin tyytymättömiä oli 12 prosenttia ja melko tyytymättömiä seitsemän prosenttia vastaajista, joita oli 1039 kappaletta.

Lue myös "Haluan maksaa työntekijöideni puolesta työttömyyskassan jäsenmaksun" 

Yrittäjä, näin hoidat työntekijäsi työttömyyskassamaksun

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Huippu-urheilun yksi suola Joona Puhakalle oli urheilussa koetut tunteet: aamulla herätessä saattoi tuntua maailmanvoittajalta, mutta pian tunne olikin ihan muuta. 38-vuotias Puhakka on Suomen ensimmäinen uimahypyn MM-mitalisti kolmossijallaan Barcelonassa vuonna 2003.

– Laudalla seisoin yksin, mutta päästäkseni sinne, olen tarvinnut useiden muiden ihmisten apua ja opin uimahyppääjänä, että mitään merkittävää ei saavuta yksin.

Muiden tukea on tarvittu elämässä monessa kohtaa, myös yrittäjyydessä.

– Haluan yrittäjänä olla luomassa ja rakentamassa sekä reagoimassa markkinamuutoksiin. Näen, miten firmat toimivat nyt, ja miten pienellä muutoksella ne voisivat saada enemmän aikaiseksi.

Kansainvälinen tiimi

Puhakka perusti silloisen yhtiökumppaninsa kanssa it-järjestelmä ja -ohjelmistokehitystä toteuttavan S&P Digitalin vuonna 2012, liiketoiminta alkoi vuonna 2014. Myöhemmin nimi vaihtui Coredo Oy:ksi.

Unelma yrittäjyydestä oli syntynyt jo opiskeluiden ja urheiluvuosien aikaan. Coredo Oy:n liikeideana on tuottaa it-järjestelmä ja -ohjelmistokehitystä keskisuurille yrityksille tukemaan niiden kasvua.

Suomalainen ohjelmistokehittäjä on Puhakan mukaan vähintään kolme kertaa kalliimpi kuin intialainen tekijä.

Intiassa, etenkin Bangaloressa, on lukuisia it-yrityksiä ja kansainvälisten it-ohjelmistotalojen kehitysosastoja. Hyvä kehitystiimi löytyikin Intiasta päämäärätietoisen etsinnän ja sattumien kautta.

– Tänä kesänä perustimme tytäryhtiön Intiaan yhdessä ruotsalaisen kumppanin kanssa, ja näin olemme osa 350 asiantuntijan tiimiä. He työskentelevät meille tarvittaessa. Viimeiset neljä vuotta olen tehnyt töitä Jaipurissa sijaitsevan tiimin kanssa, jonka olen kasvattanut 20 henkilön tiimiksi ja he tekevät töitä ainoastaan Suomeen.

Helsingissä yrityksen palkkalistoilla on seitsemän ammattilaista.

– Coredossa olemme kahden vuoden päästä selkeyttäneet markkina-asemamme, ja löytäneet johtavat keskisuuret yhtiöt. Parin vuoden päästä meillä on toivottavasti Sydneyssä toimisto ja minä olen siellä.

Huoli tulevaisuudesta

Määrätietoinen yrittäjä on mukana kahdessa muussa yrityksessäkin, hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen erikoistuneessa Puuni Oy:ssä ja verkkopohjaisessa häälahjalistapalvelussa Quukuu Internationalissa.

– Olen huippu-urheilutaustani takia etuoikeutetussa asemassa, ja saan tapaamisia helpommin. Ihmisillä herää mielenkiinto, kun tietävät urheilu-uran.

Puuni päätavoite on poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja lisäksi yritys auttaa asiakkaita määrittämään hiilijalanjälkensä sekä suunnittelemaan päästövähennykset. Päästökompensointi tapahtuu niin, että Puuni tarjoaa joutomaalle tehtäviä metsityshankkeita kotimaassa. Metsitys tehdään 100 vuodeksi.

– Päätavoitteemme on poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, luomme hiilinieluja. Yritysten ymmärrys ostaa näitä kompensaatiopalveluita on alhainen.

* Lue laaja Käännekohta-juttu Joona Puhakan käänteistä juuri ilmestyneestä Yrittäjä Plussasta. Tilaa tästä. Hän kertoo jutussa muun muassa yrittäjäuran kivisestä alusta.

Videolla Joona Puhakka kertoo, onko päästökompensointi jo bisnestä Suomessa ja millaisilla summilla yritykset ostavat päästökompensaatioita.

Kuva: Laura Oja

Teksti ja video: Riikka Koskenranta

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Pikkujoulukausi lähestyy, mutta samaan aikaan koronavirustartuntojen määrä on noussut huolestuttavalle tasolle. Miten käy pikkujoulujen?

Verottaja kertoo hyviä uutisia, sillä vaikka pikkujouluja ei tänä vuonna voitaisi järjestää yhteisissä tiloissa, virtuaalisesti ne onnistuvat byrokratian puolesta.

Työnantaja voi esimerkiksi tarjota työntekijöille ohjelmaa, ruokaa ja juomaa. Eväät voi toimittaa työntekijän kotiin tai järjestää sovitun paikan niiden noutamiselle.

– Jos työnantaja tarjoaa ruokailun virkistystilaisuudessa antamalla työntekijöille lahjakortin ruokakauppaan, ravintolaan tai ruokalähettipalveluun, kyse ei ole työnantajan järjestämästä verovapaasta ruokailusta. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregory huomauttaa.

Maksimissaan 100 euron lahja

Työnantaja voi myös muistaa työntekijää lahjoilla 100 euroon saakka. Lahja voi olla esine, palvelu, pääsylippu tai yksilöity lahjakortti, jolloin työntekjiä saa tietyn palvelun tai esineen tietystä paikasta.

Raha tai rahaan verrattavana suorituksena annettu lahja, kuten avoin lahjakortti, katsotaan palkaksi.

Kerro Yrittäjämedioille osoitteeseen toimitus (at) yrittajat.fi , miten yrityksesi vietti pikkujouluja! Kerromme kekseliäimmät tavat joulukuussa ilmestyvässä verkkojutussa!

Toimitus 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Vielä yksi lapsi. Se oli rovaniemeläisen apuvälineteknikko Kaisa Revon haave. Perheessä oli jo kaksi ala-asteikäistä tytärtä, mutta Repo toivoi vielä yhtä lasta. Ajatusta oli kuitenkin lykättävä vuosia. 

Repo perusti Lapin apuvälinepalvelun vuonna 2009 ja keväällä 2010 ovet aukesivat asiakkaille. Esimerkiksi yksilöllisiä apuvälineitä, erityisjalkineita ja painevaatteita valmistava yritys työllisti vain Kaisa Revon ensimmäiset kaksi vuotta. Hän kokosi asiakaskuntaa ja palveli koko Lapin sairaanhoitopiirin aluetta, eli reissukilometrejä tuli auton mittariin tuhansia. Jos sitten olisi jäänyt äitiyslomalle, kaikki tehty työ olisi valunut hukkaan ja aloitettava alusta äitiysloman jälkeen. 

Yritys kasvoi. Ensin mukaan tuli mies, joka otti vastuun toimiston töistä. Apuvälineteknikkoa oli vaikea löytää, sillä heitä valmistuu vain Helsingin ammattikorkeakoulusta. Repo perehdytti ensin fysioterapeutin ja pari vuotta myöhemmin jalkaterapeutin apuvälinetyöhön. Kun työntekijätilanne tuntui vakiintuneen, seitsemän vuoden odotuksen jälkeen Revot päättivät, että olisi kolmannen lapsen aika. Kaisa oli jo 40-vuotias, eikä aikaa olisi loputtomiin. 

– Kyllä se jännitti, vaikka uskoinkin, että töissä kaikki järjestyy. Kahden työntekijän lisäksi palkkasimme myös toisen valmistuvan jalkaterapeutin sijaistamaan minua. Hän oli ollut meillä harjoittelijana ja osoittautui osaavaksi pohjallisten tekijäksi, Kaisa Repo kertoo.  

Äitiysloma lähes kaatoi yrityksen 

Lapsi syntyi loppukesästä 2017, ja Repo nautti vauvakuplasta täysin siemauksin. Hän nukkui pitkään, siivoili ja remontoi. Hän ei ollut ollut pitkään aikaan niin lomalla.  

– Vanhemmat tytötkin olivat ihmeissään, kun äiti oli kotona, kun he palasivat koulusta, Repo kertoo. 

Kasvanut vastuu ja reissutyö ympäri Lappia osoittautui kuitenkin liian vaativaksi uusille työntekijöille, joten Repo palasi töihin kahdeksi päiväksi viikossa kolmen kuukauden äitiysloman jälkeen. 

Revon poissaolo kävi yrityksen taloudelle raskaaksi taakaksi. Yritys oli vuotta aikaisemmin muuttanut uusiin tiloihin, joita oli remontoitu, ja investoitu työkoneisiin Finnveran lainan turvin. Lisäksi työntekijäkulut kasvoivat liian suuriksi, ja lopulta yrityksen talous ajautui tilanteeseen, jossa verottaja haki konkurssia. 

Tilanne tuli Revolle shokkina.  

– Olin mennyt laput silmillä, eikä mies halunnut huolestuttaa minua. Myös hänen jaksamisensa oli koetuksella. Jouduin irtisanomaan työntekijät, mies jäi pois yrityksen tehtävistä ja minä palasin toimitusjohtajaksi kokopäiväisesti. Se on kovin paikka, mihin olen yrittäjänä ja parisuhteessa joutunut. Minä ja jäljelle jäänyt fysioterapeutti Sari painoimme pitkää päivää. Olen hänelle siitä kiitollinen, Repo kertoo. 

Ei kovin pahoja traumoja 

Nykyään Lapin Apuvälinepalvelu on taas jaloillaan. Yrityksessä työskentelee kaksi työntekijää Revon lisäksi ja ennen koronakriisiä yritys oli palkkaamassa toimistoapulaista, kunnes huhtikuussa työntekijät pitikin lomauttaa seitsemäksi viikoksi asiakkaiden pysytellessä kotona.  

– Korona ei minua aiempien kokemusten jälkeen säikäyttänyt, mutta jos se olisi tullut vuotta aiemmin, meitä ei enää olisi, Repo sanoo. 

Hän kannustaa äidiksi haluavia yrittäjiä toteuttamaan unelmansa. Hän itse joutui takaisin töihin aiemmin kuin oli suunnitellut, mutta pystyi kuitenkin olemaan kotona pääsääntöisesti lähes vuoden.  

Lopulta reissupäivät olivat hänellekin omaa aikaa, kun matkalla Lapin teillä voi kuunnella musiikkia ja ajatella omia ajatuksia. Mies oli noina päivinä lapsen kanssa tai isovanhemmat tulivat apuun. Vauva on nukkunut päiväunia myös kopassaan yrityksen varastohyllyllä 

– Kysyin työntekijöiltäni, miten tuo aika menikään, eivätkä hekään muistaneet tarkasti, joten pahoja traumoja heille ei jäänyt, Repo sanoo. 

Toteuta omalla tavallasi 

Äidit saavat kuulla paljon ohjeita, neuvoja ja jopa paheksuntaa valinnoistaan. Repo muistuttaa, että äitiyttä ja yrittäjyyttä koskevia ratkaisuja saa tehdä omista lähtökohdistaan.  

– On ok olla kotona pidempään, mutta on myös ok mennä töihin. Äitiyttä ja isyyttä voi toteuttaa omalla tavallaan. Ajattelin näin jo ennen omia lapsia, Repo sanoo.  

Käytännön asiat täytyy toki ottaa huomioon, sillä taloudellista turvaa yrittäjällä ei liiaksi ole. Äitiys- ja vanhempainpäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella. Jos työtä tekee maanantai-lauantai-välillä, yrittäjän äitiyspäiväraha tippuu noilta päiviltä minimiin, joka on 28,94 euroa. Repokin sai minimipäivärahaa niiltä päiviltä, kun teki töitä. 

– Vakuutusasiamieheni kuuli raskaudestani mieheni jälkeen ensimmäisenä. Olimme käyneet vakuutusasioita läpi ja hän neuvoi soittamaan minulle heti sinä päivänä, kun raskaustestin viiva näkyy ja nostamaan YEL-työtulon määrää.  

Talousvaikeuksissa se olikin välillä ainoa tulo, jota Revon perhe sai.  

– Olen edelleenkin pitänyt YEL- maksuni järkevällä tasolla, sillä se turvaa osaltaan elämäämme, jos vaikka sairastuisin. 

Nykyään YEL-työtulo täytyy olla toivotulla tasolla jo 12 kuukautta ennen äitiyslomaa, sillä laki on tältä osin muuttunut siitä, kun Repo jäi äitiyslomalle.  

Repo muistuttaa, että Kelan tuki mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Silti hän näkee järjestelmässä parannettavaa. 

– Yhteiskunnassa kannustetaan yrittäjyyteen ja toisaalta kannustetaan hankkimaan lapsia. Tämä yhtälö ei mielestäni toimi. Järjestelmä on tehty palkansaajan näkökulmasta. Yrittäjä saa vauvarahaa, kun työntekijä tulee raskaaksi, mutta voisiko sitä etua ulottaa yksinyrittäjään, Repo pohtii.  

Anna Broholm eli vauva-arjen säästöillä 

Mainos- ja graafisen suunnittelutoimiston yksinyrittäjä Anna Broholmin raskaus oli iloinen, odotettu, mutta yllättävä uutinen.  

– Samalla ensimmäinen ajatus oli ”mites työkuviot”, Broholm kertoo. 

Broholm pelkäsi uutisen aiheuttamia reaktioita, mutta asiakkaat ottivat uutisen hyvin vastaan halausten ja onnitteluiden kera. Broholm toteaakin, että äitiys on yhtä ristiriitaa. Valtavaa iloa ja pelkoa vuorotellen. Yrittäjänä hän mietti, mitä täytyisi tehdä. Äitinä lapsi on unelmien täyttymys. 

Yksinyrittäjän pelastus ovat olleet verkostot. Broholm tekee yrityksille graafisia ilmeitä, lehtitaittoja, kuvittaa, valokuvaa sekä tekee elokuviin rekvisiittaa. Laajan osaamisen myötä hänelle on kertynyt verkostot, joista löytyi tekijöitä hoitamaan hänen toimintansa eri osa-alueita. Hän on delegoinut töitä muille freelancereille.  

Hän tekee jotain toimeksiantoja niissä rajoissa, mitä on mahdollista. Välillä asiakas on pulassa ja ottaa Broholmiin yhteyttä. Päivät menevät kuitenkin pääasiassa viisikuukautisen Pihla-tytön kanssa. 

Kulut minimiin ja säästöt lihoiksi 

Broholmkin on maksanut YEL-maksuja, mutta satsannut enemmän vakuutuksiin. YEL-maksu tuntuu suurelta, kun työtulot ovat epäsäännöllisiä. Vaikka tuloja ei jossain kuussa olisikaan, YEL-maksu täytyy silti maksaa.  

– Kun kuulin, että olen raskaana ja että YEL-maksun nostaminen äitiyslomalle olisi myöhäistä, aloimme säästää rutkasti normaalia enemmän. Elimme pikkuvauva-arjen säästöjen turvin. Tätä ei varmasti tarvitse palkkatöissä miettiä, hän kertoo. 

Broholm laittoi jäihin omaan työhönsä kuuluvat juoksevat kulut, kuten kuva- ja fontti- tai pilvipalvelupaketit. Myös kirjanpitokulut pienenivät.  

– Onneni on, että tarvitsen vain toimivan tietokoneen sekä muutamia oheislaitteita ja ohjelmistoja työskentelyyni, eikä toimitila- tai yrityslaina-asioita tarvinnut miettiä. Esimerkiksi toimitilahan olisi ollut pakko sanoa irti äitiysloman ajaksi, jotta olisi rahallisesti pärjännyt. 

Tulevaisuuden kysymysmerkit 

Broholm on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta. Hänen miehensä Mikko on myös yksinyrittäjä lukkoseppänä. Alun perin pariskunnan ajatus oli vuorotella lapsenhoitovastuun kanssa. Koronakriisi sotki kuitenkin suunnitelmat. Broholm oli viimeisillään raskaana, kun koronakriisi alkoi. Samalla, kun Suomi seisahtui, miehen työt loppuivat. 

– Olen joskus miettinyt, että mitä jos jäisin äitiyslomalle tai joutuisimme työttömäksi. Tänä vuonna olemme kokeneet molempia. Onni onnettomuudessa, olemme voineet viettää molemmat aikaa kotona vauvan kanssa ja nautimme elämästä, vaikka tulot olivat pienet, Broholm kertoo. 

Nyt miehen työt ovat palanneet ja töitä on riittänyt. Siksi Broholm on ollut enemmän kotona lapsen kanssa. Samalla mietityttää, tuleeko koronasta toinen aalto ja mitä rajoituksia se tuo mukanaan. Tulevaisuuden työllisyystilanne huolettaa.  

Broholmin suunnitelma on, että hän tekisi kolmepäiväistä viikkoa, kunnes lapsi menee täyspäiväisesti päivähoitoon. Apuna ovat osa-aikaeläkkeellä olevat isovanhemmat. 

– Työajalla täytyy sitten olla tuplatehokas, että saan kompensoitua työtunnit, hän toteaa. 

Muut projektit saavat odottaa 

Broholm suunnitteli raskauden alkuvaiheessa, että kehittäisi vanhempainvapaalla ammattitaitoaan tai yrityksen liiketoimintamalleja. 

– Yhdessä vaiheessa ajatuksenani oli aloittaa tuotekehityksen ammattitutkinto ja ottaa vauva mukaan kouluun. Hyvin nopeasti onneksi ymmärsin päästää tästä ajatuksesta ja siirtää sen johonkin parempaan ajankohtaan. On kaikkein kamalinta joutua tekemään vasemmalla kädellä töitä, koulua tai äitiyttä, hän sanoo. 

Työ on Broholmille suuri osa identiteettiä, ja hän on saanut tunnustusta myös yrittäjänä. Hänet on palkittu Ulvilan Vuoden Nuori Yrittäjä ja Satakunnan Vuoden Yksinyrittäjä -palkinnoilla vuonna 2017. Nyt äitiys tuntuu saavutuksista suurimmalta. 

– Kymmenen vuoden yrittäjyyden jälkeen, tässä elämänvaiheessa, otan erittäin mielelläni suurimmaksi kysymykseksi pohdinnan siitä, onko tänään tullut kakka, hän naurahtaa. 

Lue lisää perhevapaaseen suunnitteilla olevista joustoista. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Rauman tilataksipalvelu Oy kuljettaa pääasiassa koululaisia ja vanhuksia, mutta myös invataksia ja pienryhmiä. Yrittäjän lisäksi yrityksessä on neljä työntekijää. Osaamista kehitetään ammatillisen koulutuksen avulla.

– Yritykseni työntekijöiltä vaaditaan taksinkuljettajan ajoluvan lisäksi linja-auton kuljettajan pätevyys, koska osa yrityksen ajoneuvoista on rekisteröity linja-autoiksi, Harri Pettersson kertoo.

Yksi taksinkuljettajista valmistui äskettäin logistiikka-alan perustutkinnosta linja-auton kuljettajaksi. Koulutuksen hän suoritti oppisopimuksella.

– Linja-autonkuljettajan tutkinto ja ammatti tuovat hänelle uutta osaamista ja hyviä mahdollisuuksia työskennellä meillä ja hakea kenties muitakin työpaikkoja, Pettersson kannustaa.

Toinenkin taksinkuljettaja opiskelee kyseistä tutkintoa. Harri Pettersson toimii työpaikkaohjaajana.

– Käymme määrävälein läpi, mitä opinnoissa on ollut ja mihin työmaalla on kiinnitettävä huomiota, hän kertoo.

Oppisopimuskoulutuksessa opinnot integroidaan omaan työhön

Harri Pettersson on taustaltaan auto- ja kuljetustekniikan insinööri. Nyt hän opiskelee yrittäjän ammattitutkintoa yrittäjän oppisopimuskoulutuksella. Siinä opinnot integroidaan suoraan omaan työhön.

– Koulutuksessa tehdyn liiketoimintasuunnitelman ja budjettilaskelmat hyödynnän yritykseni toiminnassa. Ajatustenvaihto ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on tärkeää.

Pettersson vaikuttaa aktiivisesti Palvelutaksit ry:n varapuheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien liikennevaliokunnan jäsenenä. Hänelle osaamisen kehittäminen on tärkeää. Hän on myös ylpeä osaavista työntekijöistään.

– Laaja-alainen osaaminen ja tietämys antavat itseluottamusta ja varmuutta työhön, joka näkyy asiakkaille. Tämä helpottaa esimiestyötä ja muun muassa turvallisuusasioista keskustelua työntekijöiden kanssa, Pettersson toteaa.

Koulutuksessa tajuaa, mitä on hyvä ottaa huomioon

Harri Pettersson on tyytyväinen yhteistyöhön Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kanssa. Yleisesti hän tiivistäisi yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Työpaikoilla kaivataan enemmän myös opettajien tukea.

– Olen käynyt puhumassa yrittämisestä ja yrittäjyydestä autoalan opiskelijoille. Muutoin lisäisin tapaamisten ja tilaisuuksien määrää oppilaitoksissa. Myös henkilökohtainen opetussuunnitelma ja sen sisältö tulisi käydä seikkaperäisemmin läpi työpaikoilla, Harri Pettersson esittää.

Hän kannustaa kaikkia yrittäjiä hakemaan rohkeasti mukaan ammatillisiin koulutuksiin ja sijoittamaan osaamiseen. On tärkeää, että yritykset ovat olemassa ja miettivät tulevaisuutta ja siihen liittyviä muutoksia.

– Kun yrittämiseen paneutuu sydämellä, on niitä hetkiä, jolloin on hyvä ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa, mitä tekee. Koulutus tuo näkökantaa, mitä on hyvä ottaa huomioon, Pettersson toteaa.

Anne Öhman

anne.ohman(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Moni yrittäjä käytti keväällä hyväkseen mahdollisuuden siirtää eläkevakuutusmaksujaan syksylle. Nyt yrittäjiä uhkaa haastava tilanne, kun siirrettyjä maksuja vaaditaan maksettaviksi.

Kerroimme keväällä Ilkka Lavaksentarinan. Lavas pelkäsi jo tuolloin, että maksujen kasaantuminen aiheuttaa ongelmia.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti keväällä kaikkia eläkevakuuttajia koskevat ohjeet, joiden mukaan eläkevakuutusmaksuille oli mahdollista saada enintään kolmen kuukautta maksuaikaa. Pidennetyn maksuajan takaraja oli 30. syyskuuta.

– Kevään akuutissa tilanteessa oli luontevaa, että pyrittiin löytämään silta vaikean vaiheen yli. Keväällä oli tukijärjestelmiä ja lainsäädäntömuutoksia ja yhtenä mahdollisuus siirtää työeläkemaksuja eteenpäin. Siirroissa on se aina ikävä puoli, että maksut tulevat jossain vaiheessa vastaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo.

Makkulan mukaan tämän hetken tilanteessa on suuri riski sille, että maksuja siirtäneet yrittäjät joutuvat maksuvaikeuksiin.

– Monesti näissä tapauksissa on niin, että myös varsinaiset maksettavat erät tulevat samaan aikaan hoidettaviksi, jolloin rasituskerroin kasvaa. On olemassa vakava riski maksukyvyttömyydestä.

Maksujen siirtomahdollisuutta Makkula pitää lähtökohtaisesti hyvänä, mutta hän muistuttaa myös yrittäjän vastuusta. 

– Kun on taloudellisesti tiukkaa, tärkeintä on, että yrittäjä on yhteydessä omaan työeläkeyhtiöönsä ja että pyritään järjestämään asiat maksusopimuksella. Yrittäjä ei saa jäädä passiiviseksi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Aggressiivinen puhelinkaupustelu piinaa yhä useampaa yrittäjää. Usein kyseessä on domain-palvelujen markkinointi viranomaistyylillä.

– Yrityksen edustajan annetaan ymmärtää, että joku samalla alueella oleva on rekisteröimässä samaa domainia, joka yrityksellä on käytössä. Sen jälkeen kaupataan etuoikeutta tähän kyseiseen domainiin, Suomen Yrittäjien lakineuvoja Karol Ruutu kertoo.

Eräs Suomen Yrittäjiin yhteyttä ottanut yrittäjä kertoo menneensä lankaan ja reklamoineen asiasta heti laskun tultua. Kyseessä oli noin 500 euron summa. Hän oli yrittänyt reklamoida puhelimitse, mutta puheluihin ei vastattu. Ruutu on kuullut jopa 1000 euron laskuista.

Kun yrittäjä toimi oikein ja jätti laskun maksamatta, häntä uhattiin pian ulosotolla.

– Näitä tapauksia tulee ripotellen viikottain. Joinakin päivinä jopa 5-10 puhelua, Ruutu jatkaa.

Hän neuvoo yrittäjiä tekemään mahdollisimman nopeasti reklamaation.

– Siviilioikeudellinen järjestelmä antaa suojaa arveluttavia sopimuksentekotilanteita vastaan. Markkinoinnin kohteella on aina oikeus pyytää tarkastettavaksi mahdollinen puhelintallenne.

"Tällaisia määräyksiä ei ole olemassa"

Ruudun mukaan vastaavista tapauksista tehdyt rikosilmoitukset eivät yleensä etene syyteharkintaan.

– Voi olla, että jos yrittäjä ei ole maksanut perätöntä laskua, poliisia asia ei välttämättä kiinnosta.

Suomen Yrittäjiin yhteyttä ottaneista yrittäjistä suurin osa on reklamoinut asiasta ajoissa, ennen laskun maksamista.

– Lasku tulee yleensä erillisestä laskutusyhtiöstä. Kun laskusta on reklamoitu, yhtiö saattaa lähettää maksumuistutuksen perään.

Kyberturvallisuuskeskus on niin ikään vastaanottanut viime aikoina useita ilmoituksia aggressiivisesta kauppaamisesta liittyen domain-tunnuksiin.

– Tällaisia viranomaismääräyksiä ei ole olemassa. Verkkotunnuksiin ei myöskään ole lähtökohtaisesti mitään etuosto-oikeuksia millään taholla. Molemmat väitteet ovat lähtökohtaisesti perättömiä ja huijausta, keskus kirjoittaa verkkosivuillaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuluvan vuoden seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 29. lokakuuta. Se on kohdennettu etenkin koronaviruskriisin toisen aallon hoitamiseen.

Hallitus ehdottaa 410 miljoonan euron lisämäärärahaa yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen. Kustannustuen ensimmäiseltä kierrokselta jäi yli 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on nyt yhteensä 550 miljoonaa.

– Tämä on hyvä potti ja vastaa pitkälti ehdotustamme. Tuki tulee tarpeeseen. Nyt on tärkeä säätää kriteerit kuntoon ja saada tuki haettavaksi mahdollisimman nopeasti, jotta vahinko ei ehdi tapahtua ennen avun saapumista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Toivon, että hallitus muistaa myös yksinyrittäjät, joista monen toimintaan koronan toinen aalto iskee yhä lujemmin. Myös moni heistä on tuen tarpeessa vaikeassa tilanteessa, hän lisää.

Ehdotukseen sisältyy työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkaminen ajalle 1.11.–31.12. sekä yrittäjien työttömyyskassan omarahoitusosuuden väliaikainen vähentäminen. Nämä lisäävät kustannuksia kaikkiaan 8,9 miljoonalla eurolla.

Lisärahaa taiteen ja kulttuurin aloille

Yritysten vientimahdollisuuksia pyritään parantamaan Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamisella 50 miljoonaa eurolla.

Julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseen hallitus ehdottaa käytettäväksi 111 miljoonaa euroa. Tästä summasta 11 miljoonaa euroa kohdistuisi henkilöjunaliikenteen ostoihin ja 100 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä.

Koronakriisistä rajusti kärsineille taiteen ja kulttuurin aloille ehdotetaan 23 miljoonan euron lisärahoitusta. Tavoitteena on tulonmenetysten korvaaminen ja toiminnan jatkuminen.

– Tämä on hyvin tervetullut tuki. Moni kulttuurialan yrittäjä on erittäin ahtaalla, Pentikäinen kiittää.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan 175,7 miljoonalla eurolla. Summasta 34,2 miljoonaa euroa kohdistuisi tieteeseen, 57,7 miljoonaa euroa taiteen edistämiseen, 48,8 miljoonaa euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen ja 17,6 miljoonaa euroa nuorisotyön edistämiseen.

Rokotteisiin 90 miljoonaa

Kuumeisesti odotettavan koronavirusrokotteen hankkimiseen hallitus ehdottaa 90 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tämän lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä. Se käytettäisiin muun muassa pandemiarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä testikapasiteetin nostamiseen. Suomen osuudeksi EU-komission rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 miljoonaa euroa.

Kuntien veronkorotuspaineita pyritään helpottamaan 350 miljoonan euron kertaluonteiselle peruspalvelujen valtionosuuslisäyksellä. Summa on tarkoitus käyttää koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi.

Määrärahojen lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 1,5 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 341 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 1,8 miljardilla.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien mielestä työpaikkasopimista pitää lisätä, uudistaa työttömyysturvaa ja joustavoittaa työelämän sääntelyä. Yrittäjät korostaa, että muuallakin kuin työmarkkinoilla tarvitaan rakenneuudistuksia: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, edistää ilmastonsuojelua sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys.

– Hallitusohjelman perusteet ovat murentuneet. Nyt jos koskaan tarvitaan elpyviä ja kasvavia, sekä uusia yrityksiä, painottaa Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Korkeampi työllisyys on välttämätöntä myös julkisen talouden kannalta. Lisäksi EU:n laajuisella tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla vauhditetaan yritysten siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja edistetään niiden globaalia edelläkävijyyttä vähäpäästöisessä teknologiassa.

SY esittää toimenpiteitä, jotka ruokkivat kasvua yhteiskuntaan

Yrittäjät peräänkuuluttaa yrittäjyyttä tukevia rakenneuudistuksia.

– Ohjelmassa on kolme painotusta: verotus, työmarkkinat ja kilpailuasiat. Näillä kokonaisuuksilla on kasvua ruokkivia dynaamisia vaikutuksia, kuten kilpailupuolella markkinoiden avaaminen. Hallituksen pitäisi alkaa tehdä päätöksiä elvytyksestä akuutin kriisinhoidon lisäksi, Anssi Kujala sanoo.

– Hallituksen pitäisi pystyä luomaan sellainen sote-esitys, joka kannustaa soteyrityksiä kehittämään toimintojansa ja kannustaa myös investoimaan tiloihin ja hoitomenetelmiin.

Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80 000 henkilöä. Hallituksen soteuudistusesitys on menossa eduskuntaan joulukuussa.

Yrittäjäjärjestön mukaan sääntelyä pitää sujuvoittaa ja samalla helpottaa pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

– Esitämme, että pk-yritystesti otettaisiin käyttöön kaikilla hallinnonaloilla. Se arvioi eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset pk-yrityksiin. On oltava mahdollisuus mikroyrityspoikkeukseen, jonka mukaisesti sääntelyä ei uloteta kaikkein pienimpiin yrityksiin, jos se ei ole perusteltua.

– On tärkeää, että kansallisen hankintastrategian mahdollisuudet otetaan käyttöön. Julkista sektoria hyödyttävää epätervettä kilpailua ei tule sallia, Yrittäjien Anssi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan Suomen Yrittäjät on esittänyt myös yksinyrittäjän palkkatuen, niin sanotun rekrytuen käyttöönoton vauhdittamista.

Yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettava, yrityssaneerauslakia tulee muuttaa toimivammaksi

Yrittäjät esittää Elvy Suomi -ohjelmassaan, että yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettava.

Yrityssaneerauksessa yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään siten, että sillä olisi mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja velkojat saisivat yritykseltä olevat saatavansa mahdollisimman suurelta osin perittyä.

– Yrityssaneerauslakia tulee muuttaa niin, että pienillä yrityksillä on tosiasiallinen mahdollisuus päästä järjestelyyn. Saneerauksen aloittamiseen kuluva aika pitää lyhentää. Nykyisin saneerauksen laittaminen vireille käräjäoikeuteen ja valmistelu vievät vuoden ja ohjelman toteuttaminen kestää 5-8 vuotta, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

– Menettely on yrittäjälle kallis, puhutaan 10 000 eurosta ylöspäin. Tavoitteemme on, että valmistelua lyhennettäisiin ja päästäisiin nopeammin tekemään elvytystoimia. Saneerauksista noin puolessa yritys valitettavasti ajautuu konkurssiin, kun he eivät kykene hoitamaan sovittuja maksuja. Saneeraukset epäonnistuvat usein siitä syystä, että menettelyyn hakeudutaan liian myöhään.

Toivosen mukaan talousongelmia tuleekin lähteä ratkomaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin todennäköisyys yrityksen selviämiseen kasvaa.

Yrityssaneerauksen lisäksi toiminimiyrittäjien on mahdollista päästä velkajärjestelyyn, joka on yrittäjälle huomattavasti kevyempi ja edullisempi menettely kuin saneeraus. Velkajärjestely ei ole mahdollinen avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille eikä osakeyhtiöille.

Velkajärjestelyn maksuohjelma kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Tiina Toivosen mukaan tietoisuus velkajärjestelyn mahdollisuudesta on heikko.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: HP

Mitä tulostat? 

Jos tulostustarve on satunnaista tai keskittyy lähinnä tekstien mustavalkotulostukseen, on värilasertulostin, kuten HP Color LaserJet Pro M283fdw, hyvä valinta tulostuskustannusten pitämiseksi minimissä. 

Jos taas printtaa paljon ja etenkin kuvia tai grafiikkaa, tekee OfficeJet Pro 9000 -sarjan mustesuihkumalli tulostamisesta jopa puolet edullisempaa laseriin verrattuna. OfficeJet Pro 9010 on laadukas tulostin tavalliseen toimistokäyttöön, ja 9020-malli puolestaan on nopeammalla skannerilla varustettu tulostin, joka sopii hyvin suurten paperinippujen, kuten kokouspöytäkirjojen skannaamiseen. Mallissa on myös kaksi A4-paperilokeroa, joten toista voi käyttää vaikkapa esitepaperille. 

Jos skannaaminen on satunnaisempaa, voi HP Smart App -sovellus olla näppärämpi apuri. Sovelluksessa voi luoda Smart Task -pikavalintoja, jotka toimivat uudemmilla, esimerkiksi edellä mainituilla HP:n tulostinmalleilla. Smart Taskin voi luoda vaikkapa kuiteille: kun ottaa sovelluksella kuvan kuitista ja nimeää sen, Smart App tallentaa kuitin automaattisesti haluamaasi pilvipalveluun ja kansioon, tai lähettää sen tarvittaessa myös valmiiksi määritettyyn sähköpostiosoitteeseen.  

Sovellus mahdollistaa tulostamisen etänä, joten laskut saa printattua vaikka tien päältä odottamaan mapitusta – ja aikaa säästyy! Smart App tunnistaa tekstiä kuvasta, joten paperidokumentteja saa siirrettyä helposti muokattavaan muotoon. 

Haluatko päästä helpolla? 

Mustesuihkutulostimen käyttäjälle kätevin tapa hankkia ja kierrättää mustepatruunoita on HP:n Instant Ink -palvelun kautta: kuukausimaksullinen ja joustava mustepalvelu toimittaa uudet värit kotiin tai toimistolle automaattisesti, kun edelliset alkavat ehtyä, ja mukana toimitettavilla palautuskuorilla tyhjistä patruunoista pääsee eroon helposti ja vastuullisesti. 

Lasertulostimen omistajalla vaihtoehtona on liittyä ilmaiseksi HP:n Planet Partners -palvelun asiakkaaksi. Planet Partnersin kautta saa tilattua maksuttoman värikasettien kierrätyskuoren, jota käyttämällä varmistaa, että värikasetti kierrätetään asianmukaisesti ja se päätyy raaka-aineeksi taas uusille kaseteille – yli puolet HP:n mustepatruunoiden ja värikasettien materiaalista on kierrätysohjelman kautta kerättyä muovia!

Haluatko pienentää yrityksesi hiilijalanjälkeä? 

Myös itse tulostimissa käytetään HP:n oman ohjelman kautta hankittua muovia, jota kerätään Haitin rannoilta ja estetään sitä näin päätymästä mereen. Paikallisten työntekijöiden keräämät pullot ja muu muoviroska muuntuvat ohjelmassa uusien laitteiden materiaaliksi.

Valitsemalla HP:n Energy Star -sertifioidun tulostimen, saa paitsi hiilijalanjälkeään kutistettua, myös omaa sähkölaskuaan pienemmäksi. 

Käyttämällä HP:n alkuperäistä tulostuspaperia tulee samalla tukeneeksi metsien hyvinvointia, sillä HP on sitoutunut metsäkadon nollaamiseen ja hiilineutraaliin tulostamiseen. HP tekee myös merkittävää yhteistyötä WWF:n kanssa hakattujen metsäalueiden uudelleenmetsittämiseksi esimerkiksi Kiinassa ja Brasiliassa. Tulostamalla HP:lla viet oman yrityksesi vastuutyötä askeleen pidemmälle!

HP-yritystulostinten jälleenmyyjät löytyvät täältä. 

Helsingin Kalliossa toimiva neljä vuotta toiminut elokuvateatteri Riviera sai keväällä 100 000 euron Business Finland -kehittämistuen.  Atte Laurila on yksi Rivieran omistajayrittäjistä. Hän kertoo, että kehittämisprojektissa on päästy puoleen väliin.

– Ennen koronolimme puhuneet paljon yrityksen kehittämisestä, mutta käytännön arjessa asioita ei saatu toteutettua. Kun tuli aikaa ja rahoitusta, olemme pystyneet panostamaan kehittämiseen.

Yksi kehityskohde on jo valmis. Se toi konkreettisen parannuksen Rivieran verkkokauppaan.

– Kun asiakas tukee elokuviin, hän voi ennakkoon miettiä, mitä haluaa syödä ja juoda. Lipun ostamisen jälkeen tarjoilun voi tilata pöytään valmiiksi, jolloin ihminen säästyy jonottamiselta paikan päällä.

Rivieran konsepti eroaa normaalista elokuvateatterista, sillä yritys on panostanut erityisesti ruokaan ja juomaan. Teatterissa on kaksi baaritiskiä, joille kertyy normaalioloissa pitkät jonot ennen elokuvan alkamista.

– Nyt jonot ovat olemattomat, koska moni asiakas tekee tilauksen etukäteen. Tämä parantaa asiakkaan kokemusta, koska he voivat keskittyä paremmin elokuvan seuraamiseen ja seurusteluun. Samalla uudistus helpottaa työntekijöiden elämää, sillä vältymme haastavilta kysyntäpiikeiltä ennen elokuvan alkua.

Monia uudistuksia

Ruuan ja juoman varausmahdollisuus toteutettiin ottamalla käyttöön kokonaan uusi myyntijärjestelmä, joka toimii erillään elokuvalipun varaamisesta. Laurila on tyytyväinen siihen, että uudistuksen myötä myös koronaturvallisuus on parantunut.

Business Finlandin kehittämistukea on käytetty myös konkreettisempiin koronaturvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin.

– Emme ole tyytyneet laittamaan kieltolappua joka toiselle istumapaikalle vaan teimme kokonaan uuden salikartan. Muutimme kalustusta ja teimme elokuvasalista aikaisempaa tilavamman. Tutkimme datasta, mitkä istumapaikat vetävät parhaiten ja karsimme niistä, jotka eivät ole olleet yhtä kysyttyjä.

Lopputulos yllätti, sillä salin täyttöaste kohosi kaikkien aikojen ennätykseen. Koronasulun päättymisen jälkeen Riviera on tehnyt kävijäennätyksiä, vieläpä kesällä, joka on alalla tyypillisesti matalasesongin aikaa.

Asiakaspalaute on ollut niin ikään rohkaisevaa.

– Asiakaskokemus on nyt huipussaan. Käytämme NPS-mittaria, jossa pistemäärämme on 95. Maksimi on 100.

Riviera myy noin 40 000 lippua vuodessa. Näytöksiä teatterissa järjestetään seitsemänä päivänä viikossa. Haasteita tulevaisuuteen tuo yksityistilaisuuksien määrän romahtaminen.

– Niitä oli aikaisemmin paljon, nyt ei juuri lainkaan.

Kuva: Meeri Utti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Psykoterapiapalveluita tarjoavan Vastaamon tietomurto, jossa asiakkaiden arkaluontoisia tietoja on vuodettu Tor-verkkoihin, on aiheuttanut huolta ja ahdistusta niin yrityksen palveluita käyttäneissä asiakkaissa ja hakkereiden kiristyksen uhreissa kuin ulkopuolisissakin. Tietomurtoa on verrattu julkisuudessa muun muassa lentokoneonnettomuuteen.

– Tapaus muistuttaa, että yritysten on otettava tietoturva-asiat vakavasti. Yksikään yritys – ei iso eikä pieni - ei voi vähätellä tietoturvaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yle kertoo jutussaan, että Valvira ei valvo yksityisten psykoterapiapalveluiden tietojärjestelmiä. Käytännössä uuden palvelun perustaja tekee ilmoituksen Valviralle tai Aluehallintovirastolle toiminnan aloittamisesta.

Ylen haastattelema Valviran Terveydenhuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö, psykiatri ja psykoterapeutti Kaisa Riala kertoo, että aloitusilmoituksen yhteydessä kysytään, mitä tietoturvajärjestelmiä yritys tulee ottamaan käyttöön, mutta sen jälkeen yritystä ei asiassa valvota, ellei Valvira saa ilmoituksia tai kanteluita.

Yrittäjänkin kauhukuva

Tilanne on myös yrittäjille kauhukuva. Suomen Kuntoutusyrittäjät kirjoitti sunnuntaina kannanoton Facebook-sivuilleen, jossa se kehottaa kuntoutusalan yrittäjiä liittymään Kanta-arkistoon ja luopumaan turvattomista tietojärjestelmistä.

– Kanta-arkistoon liittymisessä on hyvänä puolena se, että Kantaan liitetyn järjestelmän tietoturvan tason on oltava sama, kuin esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa on. Samaan tasoon pääsee myös sillä, että ottaa käyttöön Kanta-yhteensopivan potilastietojärjestelmän, vaikkei vielä Kantaan liittyisikään, Kuntoutusyrittäjät toteaa kannanotossaan.

Kannan ulkopuolelle jäävien, niin sanottujen B-luokan potilastietojärjestelmien, tietoturvan tarve korostuu.

Yrittäjän kannattaa myös tarkistaa käytettyjen tietokoneiden ja välineistön ajanmukaisuus. Käytännössä vain verkkoon kytketyissä koneissa on vain ajantasainen Windows- tai Mac-ohjelmisto, ja että yrityksen käyttämät reitittimet tai laajakaistamodeemit ovat edelleen tietoturvallisia. Vanhentuneita käyttöjärjestelmiä, kuten Windows 7 ja Windows XP -käyttöjärjestelmät ovat jo vanhentuneita, eikä niitä saa kytkeä verkkoon.

Potilastiedot suojattava väärinkäytöltä

Kuntoutusyrittäjät ovat laatineet vastauksia askarruttaviin kysymyksiin potilastietosuojasta. Siellä kerrotaan muun muassa, että potilasasiakirjat ovat lain nojalla kirjattavia tietoja, joita asiakkailla ei ole henkilökohtaista oikeutta vaatia poistettavaksi. Vastineeksi tästä yritykseltä edellytetään rekisterinpitoon liittyen erityistä huolellisuutta ja tietojen erityistä suojelua.

Asiakkaalla on oikeus tarkistaa hänestä tehdyt potilasasiakirjamerkinnät EU:n tietosuoja-asetuksen 15 artiklan nojalla, ja vaatia myös tietoja oikaistavaksi, mikäli niissä havaitaan virheitä.

EU:n tietosuoja-asetus edellyttää rekisteriä pitävää yritystä sekä muita henkilötietojen käsittelyyn osallistuvia tahoja suojaamaan tiedot muun muassa käsittelyyn liittyvät riskit huomioiden. Erityisesti potilastiedot on suojattava sekä sisäiseltä että ulkoiselta väärinkäytöltä. Tietojen väärinkäyttö on myös rangaistavaksi säädetty teko.

Suomen Yrittäjät on tehnyt tietoturvaoppaan, josta yrittäjä voi katsoa vinkit ja käytännön niksejä tietoturvaan liittyen omassa yritystoiminnassaan.

Yrittäjät järjestää myös koulutuksia digitaaliseen turvallisuuteen liittyen, ja ensimmäinen Digitaalisen turvallisuuden perusteet -kurssi järjestetään joulukuussa.

Lue myös Varmista tietoturva! Muista nämä 7 tärkeintä asiaa

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yritys-Suomi Talousavun kehityspäällikkö Jari Leskinen näkee merkkejä konkurssimäärien lähtemisestä kasvuun. Yhteydenotot yrityssaneerauksen mahdollisuudesta ovat hieman lisääntyneet.

– Talousavun yhteydenotoissa näkyvät maksuongelmat, ja viitteitä konkurssien lisääntymisestä antaa velallisten itse hakemien konkurssien määrän kasvu. Yrittäjät ovat todenneet, että yritystoiminta kannattaa pistää poikki, ja ehkä velkojatkin ovat olleet yhteydessä, kertoo Jari Leskinen.

Tietoisuus velkajärjestelyn mahdollisuudesta on heikko. Velkajärjestely ei ole mahdollinen avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille eikä osakeyhtiöille. Velkajärjestelyn maksuohjelma kestää pääsääntöisesti kolme vuotta.

Yritys-Suomen Talousapuun tulee vähän kyselyjä vuonna 2015 käyttöön otetusta elinkeinonharjoittajan velkajärjestelystä. Elinkeinon- ja ammatinharjoittajat, eli pääsääntöisesti toiminimiyrittäjät, pääsivät tuolloin yksityishenkilön velkajärjestelyn piirin.

– Se on sääli, se olisi käyttökelpoinen tietyille yrityksille. Tällä hetkellä ongelma on se, että ne, joille se sopisi, ottavat yhteyttä liian myöhään.

Leskisen mukaan velkajärjestelyssä ei ole tarkkoja liikevaihtorajoja.

Yrittäjä maksaa velkajärjestelyssä kolmen vuoden aikana suunnitelman mukaisesti velkojille velkojaan. Kun maksuohjelma loppuu, hän vapautuu veloistaan. Velkojat saavat sanoa velkajärjestelyssä mielipiteensä, mutta tuomioistuin päättää loppujen lopuksi järjestelyn hyväksymisestä.

Velkajärjestelyn ABC – Selvitä ja paranna kannattavuutta erilaisin toimenpitein ennen hakemuksen jättämistä

Velkajärjestelyyn pääsylle on tiettyjä elinkeinotoiminnan kannattavuuteen liittyviä vaatimuksia.

• Velkajärjestely sopii tervehdyttämismenettelyksi yritykselle silloin, kun elinkeinotoiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän omaan työpanokseen ja toiminta on pienimuotoista. Pienimuotoisuudella tarkoitetaan muun muassa, ettei lähtökohtaisesti ole montaa työntekijää, ei laajaa tasetta, eikä isoja toimitiloja.
• Velkajärjestelyn kustannus on 0–1000 euroa yrittäjälle, mikä muodostuu tarvittavasta lausunnosta koskien elinkeinotoiminnan kannattavuutta. Se on usein maksullinen, mutta muutamat kehitysyhtiöt tarjoavat sen alueensa yrityksille maksutta.
• Velkajärjestelyssä ei voida tehdä saneeraukselle tyypillisiä järjestelyjä liiketoiminnan osalta. Mutta erilaisin toimenpitein kannattaa pyrkiä lisäämään kannattavuutta ennen hakemuksen jättämistä: omaisuusjärjestelyt, selvittää mahdollisuus vuokranalennukseen, toimitilan vaihtaminen pienemmäksi tai irtautua joistakin sopimuksista.
• Yrittäjällä pitää olla tuloja. Liiketoiminnan pitää olla niin kannattavaa, että selviytyy uusista velvoitteista, jotka syntyvät maksuohjelman aikana.
• Velkajärjestelyssä järjestellään sekä elinkeinotoiminnan velat että yksityistalouden velat. Yrittäjän pitää täyttää myös yksityishenkilön velkajärjestelyn ehdot. Oikeusaputoimistojen Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkajärjestelyhakemuksen tekemisessä ja Yritys-Suomi Talousapu elinkeinotoiminnan kannattavuuden parantamisessa.

Velkajärjestelyyn pääsyä haetaan Oikeusaputoimiston Talous- ja velkaneuvonnasta.

– Yritys-Suomi Talousavussa katsomme yrittäjän kanssa, täyttäisikö hänen elinkeinotoimintansa kannattavuusehdot tai saataisiinko toiminimi täyttämään kannattavuusehto, Jari Leskinen kertoo.

– Yksin ei tarvitse tämän asian kanssa kamppailla. Autamme hakemuksen tekemisessä. Sama saneerausyhteydenotoissa, pohdimme yrittäjän kanssa, onko saneeraus yrityksen kohdalla mahdollinen, ja ohjaamme eteenpäin.

Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen korostaa, että tervehdyttämismenettelyihin pitää hakeutua mahdollisimman ajoissa, tällöin yritystoiminnan tervehtyminen on todennäköisempää.

Velkajärjestely vs. yrityssaneeraus – ”Saneeraus soveltuu käytännössä mikroyritystä suuremmille”

Yrityssaneerauksessa yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään siten, että sillä olisi mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja velkojat saisivat yritykseltä olevat saatavansa mahdollisimman suurelta osin perittyä. Talousavun Leskisen mukaan velkajärjestelyssä pyritään säästämään omassa käytössä oleva asunto toisin kuin yrityssaneerauksessa.

– Nykyisin saneerauksen laittaminen vireille käräjäoikeuteen ja valmistelu vievät vuoden ja ohjelman toteuttaminen kestää 5-8 vuotta, Yrittäjien Tiina Toivonen kertoo.

– Menettely on yrittäjälle kallis, puhutaan 10 000 eurosta ylöspäin. Saneeraukset epäonnistuvat usein siitä syystä, että menettelyyn hakeudutaan liian myöhään.

Useiden tuhansien eurojen kustannukset syntyvät pääasiassa selvittäjien, eli juristien palkkioista. Yrityssaneeraus soveltuu käytännössä mikroyritystä suuremmille yrityksille, sillä esimerkiksi tasetta pitää olla riittävästi.

– Velkojalla on iso rooli siinä, pääseekö yritys saneeraukseen, Yrittäjien Toivonen toteaa.

– Yrityksen tervehdyttäminen voi tarkoittaa esimerkiksi irtisanomisia, liiketoiminnan osien myyntiä tai velkojen uudelleen järjestelyä. Eli karsitaan kustannuksia, ja keskustellaan velkojien kanssa, antaisivatko he osan veloista anteeksi.

Yrittäjät esittää Elvy Suomi -ohjelmassaan, että yrittäjien pääsyä yrityssaneeraukseen on helpotettava.

Konkurssiasiamiehen toimisto on julkaisemassa oppaan yrityssaneerauksesta yrittäjän näkökulmasta vielä tämän vuoden puolella.

Konkurssilain koronapykälien voimassaoloaikaa jatkettaneen tammikuun 2021 loppuun saakka, kuten eduskunnan lakivaliokunta on puoltanut.

– Keväällä on odottamassa konkurssisuma. Suma lähtee helmikuussa liikkeelle, kun väliaikainen lainmuutos loppuu, Yritys-Suomi Talousavun Jari Leskinen pelkää pahoin.

Yritys-Suomen asiantuntija varoittaa: Älä haksahda rahastajien tarjouksiin saneeraushakemuksen tekemisestä

Yrityssaneeraukseen haluava yritys jättää saneeraushakemuksen käräjäoikeudelle.

– Tietyt yritykset tarjoavat vaikeuksissa oleville yrityksille myös saneeraushakemuksen tekemistä. He tarjoutuvat tekemään hakemuksen juuri alle tonnilla. Emme suosittele tätä.

Jari Leskisen mukaan kyseiset yritykset käyttävät hyväkseen maksuhäiriölistoja, ja poimivat sieltä yrityksiä, joille tarjoavat palveluaan.

– Käytännössä he vaihtavat hakemukseen vain yrityksen nimen ja se on suurin piirtein siinä.

Talousapu neuvontapalvelusta saat ohjeita, miten toimia koronakriisin yritystoiminnalle aiheuttamissa tilanteissa. Talousapu neuvontapalvelun valtakunnallinen puhelinnumero +358 295024880 (arkisin 9.00–16.00).

Palvelussa neuvojan tehtävänä on soittajalta saatujen tietojen pohjalta arvioida yrittäjän tai yrityksen tilanne, antaa riippumattomia neuvoja ja ohjeita, sekä tarvittaessa ohjata muihin palveluihin.

Katso myös Suomen Yrittäjien Kaikki koronasta yrittäjille -neuvontasivusto

Kuvituskuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 190 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

Vastaamon tietomurto on herättänyt yrittäjät pohtimaan tietoturvan tasoa ja varautumista pahimpaan. Suomen Yrittäjiin on otettu yhteyttä tietoturva-asioista normaalia aktiivisemmin.

– Yhteydenottoja on tullut myös siksi, että osa tietovuodon kohteeksi joutuneista on yrittäjiä. Heitä mietityttää, miten tämä kaikki vaikuttaa yritystoimintaan ja onko mahdollista, että rikollinen menettely ja tietojen mahdolliset väärinkäytökset eivät kohdistu ainoastaan yksityishenkilöön vaan myös yritystoimintaan, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila sanoo.

Tässä vaiheessa on Katilan mukaan mahdotonta arvioida, käytetäänkö vuotaneita tietoja myös muuhun tarkoitukseen kuin lunnasrahojen kalasteluun.

– Voi olla, että tietoja käytetään myös esimerkiksi valeostoihin verkkokaupoista. Tietovuoto lisää riskiä petosten, huijausten ja identiteettivarkauksien kohteeksi joutumisesta.

Lue vinkkejä tietoturvan parantamiseen täältä.

Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelän mielestä Vastaamon tapaus on erittäin ikävä, mutta toimii samalla herätyksenä monessa yrityksessä.

– Pienyrittäjän kannalta tärkeintä on ymmärtää oma liiketoiminta. Mitkä prosessit ja sitä kautta järjestelmät liiketoimintaan liittyvät ja miten riippuvaisia ne ovat toisistaan. Sen jälkeen on helpompaa miettiä uhkia ja kohdistaa toimenpiteitä.

Mäkelä pitää pilvipalvelua usein helpoimpana ratkaisuna tietojen tallentamiseen yrityksessä. 

– Pilvestä saa usein myös hyvää tietoturvaa. Lisäksi pilvipalvelujen tarjoajat takaavat hyvän käytettävyyden ja hallinnan. Data ei katoa heidän palvelimiltaan.

Hän kannustaa yrityksiä kouluttamaan henkilöstöään.

– Ilmaista koulutusta on tullut koronapandemian aikana runsaasti verkkoon. Sen kohdistaminen omaan henkilöstöön on tehokasta ja edullista. 

Muista tietoturvaluokitus

Turvallisuusasiantuntija Hannu Huttunen HPH Consulting Oy:stä kannustaa yrityksiä tekemään turvaluokituksen, joka helpottaa yrityksen tietoturvan tarpeen selvittämistä. Yleisimmin käytetyt turvaluokat ovat Julkinen, Sisäinen, Luottamuksellinen ja Salainen.

Huttunen painottaa turvaluokituksen merkitystä kustannusten ja ajan säästämiseksi.

– Kun tiedot on turvaluokitettu oikein, tietojen käytönhallinnasta ja suojaamisesta tulee tehokasta, eikä tule käytettyä resursseja (aikaa ja rahaa) sellaisen tiedon suojaamiseen, mihin ei ole tarvetta.

Tietojen käsittelyssä on otettava huomioon EU:n tietosuoja-asetus (gdpr). Asetus määrää muun muassa tietojen oikeasta säilyttämisestä, niiden luovuttamisesta ja tuhoamisesta.

Huttusen mukaan liian moni yritys ei ole edelleenkään tietoinen gdpr:n vaatimuksista.

– Vaikka EU:n tietosuoja-asetus on ollut jo voimassa vuodesta 2018, niin siitä huolimatta se ei ole kaikille tuttu eikä sen asettamia vaatimuksia tietojen käsittelystä ole otettu käyttöön.

Lataa Suomen Yrittäjien laatima Yrittäjän tietosuojaopas täältä.

Kaksivaiheinen tunnistautuminen eliminoi uhkia

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Perttu Halonen näkee, että monessa yrityksessä voidaan tehdä paljon jo olemassa olevilla järjestelmillä.

– Tärkeintä on ylipäätään olla kiinnostunut tietoturvasta. Moni yrittäjä käyttää Microsoftin Office365-pilvipalvelua, siinä on sisäänrakennettuna paljon tietoturvaominaisuuksia. Täytyy vain osata ottaa ne käyttöön. Siinä moni saattaa tarvita asiantuntijan apua.

Halonen korostaa kaksivaiheisen tunnistautumisen (tai monivaiheinen tunnistautuminen) merkitystä tietoturvatason parantamisessa. Halosen mukaan se auttaa estämään kalastelluilla salasanoilla tehtäviä tietomurtoja.

– Monivaiheisen kirjautumisen käyttäminen torppaa kaikki tietomurrot, joita yritetään tehdä käyttämällä rikollisille paljastunutta tai rikollisten arvaamaa salasanaa. Muita hyökkäyksiä, kuten ohjelmistohaavoittuvuuksien hyväksikäyttöä suojausten ohittamiseksi, monivaiheinen tunnistautuminen ei estä.

Kyseinen teknologia edellyttää yleensä esimerkiksi Googlen tai Microsoftin tunnistautumissovelluksen asentamisen älypuhelimeen. Kyseessä on yleensä maksuton ominaisuus.

– Ominaisuus yleistyy jatkuvasti. Kaksivaiheinen tunnistautuminen on eduksi myös palveluntarjoajille, koska se vähentää palveluihin suuntautuvaa asiakaspainetta. Kun asiakkaat ovat turvassa, tietomurtoja estetään etupainotteisesti. 

Halonen korostaa, että yrityksen koko ei vaikuta yrittäjän vastuuseen.

– Yrityksen hallitus vastaa viime kädessä siitä, onko tietojen käsittelyn suojaus riittävällä tasolla riskeihin nähden. Riskien suuruutta voi mitata rahalla. Millaisia menetyksiä tai vastuita syntyisi, jos vaikkapa yrityksen tuotanto seisoisi viikon ajan kiristyshaittaohjelman takia? Jos tätä pienemmällä rahalla saa suojauksen, joka vähentää tietoturvaloukkauksen riskejä, siihen kannattaa investoida.

Kyberturvallisuuskeskus on laatinut maksuttoman Pienyritysten kyberturvallisuusoppaan, jonka voi ladata täältä.

Älä luota ohjelmistoon, jota ei voi päivittää

Perustason toimenpiteinä yrityksen tietoturvan parantamiseksi Hannu Huttunen pitää virustorjunnan ja palomuurin käyttöönottoa. Oleellista on myös ohjelmistojen asetusten muokkaaminen yrityksen tarpeisiin sopiviksi.

– Koskaan ei pitäisi kuvitella, että valmiina olevat oletusasetukset riittävät yrityksen käyttöön. Oleellista on myös henkilöstön koulutus siihen, miten tietoja käsitellään turvallisesti. Yritykselle tulisi myös laatia kirjalliset tietoturvaohjeet tietojen käsittelylle koko tiedon elinkaaren ajalle. Tietoturvaohjeet tulisi perehdyttää työntekijöille ja huolehtia siitä, että ne tulevat ymmärretyksi ja niihin sitoudutaan.

Perustoimenpiteisiin kuuluvat lisäksi ohjelmistojen säännöllinen päivittäminen. Jos johonkin ohjelmistoon ei enää ole saatavana päivityksiä, ohjelmisto on Huttusen mukaan syytä vaihtaa.

Sama salasana vain yhteen palveluun 

Salasanojen käyttäminen tulee tehdä yrityksessä itsestään selväksi. Samaa salasanaa ei saa koskaan käyttää useammassa kuin yhdessä paikassa kerrallaan.

– Kun salasanojen määrä kasvaa, haasteeksi voi tulla, miten salasanat muistetaan ja missä niitä voi säilyttää turvallisesti. Tähän ovaty ratkaisuna salasanojen hallintaohjelmat, jolloin kaikki käytössä olevat salasanat voidaan tallentaa yhden salasanan taakse. Tällöin riittää yhden salasanan muistaminen.

Työntekijöiden sitouttaminen vaatii Huttusen mukaan yrityksen johdolta sitoutumista sovittuihin käytäntöihin ja ohjeisiin. 

– Ilman johdon sitoutumista työntekijätkään eivät suhtaudu asiaan riittävällä vakavuudella. Johdon sitoutumista tarvitaan myös tietoturvan jatkuvaan kehittämiseen ja riittävien panostuksen tekemiseen. Jos yrityksen johto ei ymmärrä tietoturvallisuuden tärkeyttä ja se toiminnalle tuomaa lisäarvoa, he eivät viitsi panostaa siihen riittävästi.

Varmuuskopioi tiedot talteen – jopa päivittäin

Huttunen korostaa varmuuskopioinnin merkitystä.

– Varmuuskopiointi kaikista tärkeistä tiedoista on ehdottoman tärkeää. Jos käy niin, että tietokoneelle pääsee haittaohjelma, tiedot voidaan palauttaa varmuuskopioista ja yrityksen toiminta voi jatkua. Muussa tapauksessa riskinä voi olla pitkäaikainen toiminnan keskeytys tai ikävimmillään koko toiminnan loppuminen. Varmuuskopiot tulisi ottaa päivittäin, jopa useamman kerran, mikäli päivän aikana käsiteltävä tieto muuttuu useita kertoja.

Varmuuskopiointi voidaan tehdä joko automaattisesti tai manuaalisesti. Varmuuskopiot tulee säilyttää erillään suojattavista järjestelemistä ja tiedoista. Kopiot voidaan tehdä joko ulkoiselle tiedontallennusvälineelle tai pilvipalveluun. Jos yrityksessä käytetään ulkoisia tallennusvälineitä, ne tulisi säilyttää murto- ja paloturvallisessa paikassa.

– Pelkkä kassa- tai arkistokaappi ei tarjoa riittävää suojaa, Huttunen huomauttaa.

Miten valitsen pilvipalvelun?

Pilvitallennuksen saa ilmaiseksi peruskäyttöön. Tällöin tallennustila on rajallinen. Jos tiedostojen määrä on suuri, Huttunen suosittelee maksullisen palvelun hankkimista.

Pilvitallennuspalveluiden tarjoajia on useita, suurimpina Google, Apple ja Microsoft. Valinnassa tulee huomioida paitsi yrityksen tarpeet esimerkiksi tallennustilan määrästä myös se, miten tiedot ovat saatavilla ja miten palvelun tuottaja on huolehtinut tietoturvasta.

– Kannattaa muistaa, että vaikka pilvipalveluiden tuottaja on huolehtinut tietoturvasta, se ei tarkoita, että yrittäjän oma tietoturva on kunnossa. Tästä syystä tietoturvan täytyy olla myös yrittäjän päässä kunnossa, Huttunen jatkaa.

Pilvipalveluiden valinnassa kannattaa käyttää hyödyksi Kyberturvallisuuskeskuksen laatimaa ilmaista opasta pilvipalvelun valitsemisen helpottamiseksi. Oppaassa käydään tarkkaan läpi mitä pilvipalvelun valinnassa kannattaa huomioida.

Tietojen salaaminen on noussut otsikoihin muun muassa Vastaamon tapauksessa. Salaaminen on Huttusen mukaan suositeltavaa etenkin silloin, kun kyseessä on yritystoiminnan kannalta erityisen tärkeä data. Tieto voidaan salata paikallisesti tietokoneella ja ulkoisilla tallennusvälineillä. Useimmat muistitikut ja ulkoiset kovalevyt mahdollistavat tiedon salaamisen ja yleensä kaikkiin pilvipalveluihin kuuluu tiedon salaamisen mahdollisuus.

– Tällaiset muistitikut ja ulkoiset kovalevyt mahdollistavat tietojen turvallisen mukana kuljettamisen. Jos kävisi niin, että muistiväline katoaisi, tiedot eivät päätyisi ulkopuolisten käsiin.

Mitä tietoturva maksaa?

Yksinyrittäjän voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta investoida tietoturvaan riittävästi, etenkin jos alalla vaaditaan erityisen korkeaa tietoturvan tasoa. Toisaalta esimerkiksi pilvipalvelun saa käyttöön verrattain edullisesti etenkin, jos työntekijöitä ei ole paljon. Jos kyseessä on pieni yritys ja käytössä on Microsoftin Office365 -pilvipalvelu, kustannus käyttäjää kohden alkaa muutamasta eurosta.

– Tietoturvaratkaisun hintaan vaikuttavat muun muassa yrityksen koko, sen toimintaympäristö, suojattavan tiedon laatu ja määrä, henkilöstön osaamisen lähtötaso ja yrityksen käytössä oleva laitteisto. Suurimmat kustannukset syntyvät tietoturvallisuuden käyttöönotosta, kun asioita lähdetään rakentamaan nollasta. Kun toiminta on saatu pyörimään, kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin aloituskustannukset, Huttunen selvittää.

Asiantuntijan valinnassa yrittäjän ei välttämättä kannata luottaa omiin kykyihin tai parhaan kaverin tietokoneosaamiseen.  

– Ajatus ”tein itse ja säästin” ei päde yrityksen turvallisuuteen liittyviin ratkaisuihin. Harvoin yritykseltä löytyy tarvittavaa osaamista oikeiden ratkaisuiden tekemiseen. Asiantuntijaa valitessa kannattaa pitää mielessä, että pelkkä perustason tietokoneosaaja ja harrastaja ei ole riittävän osaava antamaan parhaita neuvoja yrittäjälle. Yritysympäristön suojaaminen on huomattavasti vaativampaa kuin kotiympäristön suojaaminen. Asiantuntijalla täytyy olla ymmärrys yritysverkon toiminnasta ja tietoturvallisuusvaatimuksista, joita yritystoiminta vaatii.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen päästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä.

Polttoaineiden hintojen nousu kurittaisi kuljetusalan yrityksiä, jotka jo muutenkin ovat tiukoilla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry jättikin eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin.

Sähkö- ja kaasuautoja valtavasti lisää

Ministeriön työryhmä esittää, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja. Sähköautojen yleistymistä tulisi edistää veromuutoksilla, hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla.

Raskaan kaluston päästöttömyyttä voidaan työryhmän mukaan edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.

Kaasuautojen määrää pitää myös lisätä. Työryhmän mukaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin edistää raskaan kaluston hankintatuella.

Päästökauppaa vai polttoaineiden hinnat ylös?

Työryhmä esittää useita hinnoittelun keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut.

Liikenteen päästökaupassa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Työryhmä myöntää, että niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.

– Päästökauppa on kieltämättä tehokas instrumentti, mutta se on parhaimmillaan EU:n tasolla. Kotimaan liikennesektorilla toteutettuna hinnan nousupaineet ovat rajut, ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

 – On arvioita, joissa hinnankorotukset olisivat vuoteen 2030 mennessä noin 34-40 senttiä per litra, Seppänen kertoo.

Hän miettii, että miksi päästökaupan osalta ei pohdittu lähtökohtaa, jossa päästökauppa kattaisi kaikki polttoaineet, joihin EU:n päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla Suomessa kohdistuvat. Taakanjakosektorilla tarkoitetaan muun muassa liikennettä, asumista, työkoneita ja jätteenpolttoa.

Vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat työryhmän mukaan polttoaineveron korotukset. Valtiovarainministeriössä on käynnissä kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, jolla tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Työryhmä antaa suosituksensa keväällä 2021.

– Polttoaineiden hinnan nousuun kohdistuu väistämättä paineita. On kuitenkin tärkeä huomioida kuljetuskustannukset. Veronkorotusten vaikutukset kuljetusten päästöihin ovat lyhyellä aikavälillä mitättömiä, mutta ne nostavat kuljetuskustannuksia, Seppänen huomauttaa. 

– Hintojen nousu on myös raskasta maakuntien yrityksille, joiden vuosittainen ajomäärä on suuri, Seppänen korostaa.

Nyt julkaistun loppuraportin pohjalta liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen.

– Fossiilisen liikenteen tiekartan jatkotyössä tulee ottaa selvemmin esille eri toimenpiteiden yritysvaikutukset, jatkaa Seppänen.

Polttoaineiden verotusta uudistettava

Ekonomisti Sampo Seppänen muokkaisi EU:n energiaverotusta niin, että se ottaisi toisen sukupolven dieselpolttoaineiden ilmastovaikutukset paremmin huomioon minimiverokannoissa. Näin mahdollistettaisiin paremmin uusiutuvan dieselin laaja käyttöönotto kuljetuspalveluissa.

– Tällä hetkellä biopolttoaineilla on sama minimiverokanta fossiilisten polttoaineiden kanssa, Seppänen huomauttaa.

Hänen katseensa kääntyy myös autonvalmistajiin. On tärkeää, että EU asettaa yhä kovempia päästötavoitteita uusille autoille. Näin autokantaa saadaan uusittua tehokkaasti yhä vähäpäästöisemmäksi.

SKAL: Raportti antaa väärän kuvan

SKAL jätti eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin. SKAL:n mukaan raportti antaa väärän, liioitellun kuvan polttoaineveron korotusten vaikutuksesta päästöjen vähentämiseen ja vähättelee polttoaineiden hinnankorotusten vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.

”Raportin päästövähennyksistä 60 prosenttia esitetään saavutettavan polttoaineiden hinnan korotuksilla joko kansallisen päästökaupan tai polttoaineveron korotuksen kautta. Jotta päästövähennykset saavutettaisiin tämän mekanismin kautta, vaatisi se todella suuret korotukset polttoaineen hintoihin nopealla aikataululla.

Tällä olisi vakavia seurauksia Suomen teollisuudelle. Näitä vaikutuksia ei ole raportissa riittävästi arvioitu”, SKAL toteaa kannanotossaan.

Raportista puuttuu myös tiestön kunnon parantamisen vaikutus päästöjen vähentämiseen.

SKAL:n mukaan polttoaineveron korottaminen ei ole välttämätöntä päästövähennysten saavuttamiseksi. Raportista puuttuu tiestön kunnon parantamisen vaikutus päästöjen vähentämiseen. 

SKAL:n mukaan yksistään tieverkon kunnon parantamisella voidaan kattaa lähes 10 prosenttia 1,4 miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta. Muita keinoja ovat muun muassa logistiikan ja kuljetusten digitalisaatio sekä pidempien ajoneuvoyhdistelmien yleistyminen.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.

Hallituksen periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjän podcastin uusimman jakson vieraana on Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Petri Salminen. Hänet valittiin kaksivuotiskaudelle tiukan vaalikamppailun jälkeen.

Salminen näkee yrittäjäjärjestön tehtävän korostuvan entisestään koronakriisin aikana.

– Meillä on kaksi ensiarvoisen tärkeää tehtävää. Terveellä pohjalla olevia yrityksiä pitää tukea niin, että ne selviävät siihen asti, kunnes bisneksellä on paremmat näkymät. Toinen tehtävämme on tukea yrittäjiä ja toisaalta sitä, että he voivat huolehtia omasta henkilöstöstään. Tämä määrittelee pitkälti sen, miten yhteiskunta pärjää koronakriisin hoitamisessa. Tässä tilanteessa tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä yrittäjä kokee, kun ei ole luottamusta tulevaisuuteen.

Tuore puheenjohtaja uskoo kaikesta huolimatta uuteen nousuun.

– Nyt olemme vielä akuutissa kriisivaiheessa. Olen optimistinen tilanteen paranemisesta, kuten yrittäjän kuuluu ollakin. Vaikka yrittäjäjärjestö suhtautuu kriittisesti yritystukiin normaalioloissa, nyt tuet ovat tarpeellisia. Kun asiakkaat alkavat taas liikkua, silloin olisi syytä olla toimivia yrityksiä. Pahinta olisi menettää perusterveitä yrityksiä tässä akuutissa kriisivaiheessa. Kun markkinat alkavat avautua, toivon mukaan ne otetaan haltuun suomalaisten yritysten toimesta.

Salminen lupaa tuoda mukanaan tuoretta ajattelua järjestötoimintaan.

– Tuon mukanani oman sukupolveni tavan ajatella yrittäjyydestä. Toivottavasti tuon samaistuttavan persoonan myös uudelle yrittäjäpolvelle. Järjestön sisällä oleva halu uudistua tulee toivottavasti kauttani näkyväksi.

Kuuntele Salmisen koko haastattelu Yrittäjän podcastin jaksosta!

toimitus (at) yrittajat.fi

Psykoterapeuttialalla yrittäjänä toimiva Pekka Riihimäki on noudattanut koko uransa ajan pettämättömänä pitämäänsä potilastietojärjestelmää. Siihen ei digitaalisuus kuulu. Riihimäki toimii myös Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry:n puheenjohtajana.

Riihimäki säilyttää kaiken potilasdatan ainoastaan paperilla. Vuodessa hänelle kertyy sievoinen pino potilasaineistoa.

– Pidän kaikki asiakastiedot paperisina niin kauan, kunnes minua uhataan avoimesti Kantaan liittymisellä.

Kanta on Kelan ylläpitämä, muun muassa potilastietojen ja lääkereseptien digitaalinen tiedonhallintapalvelu. Kaikkien Kantaan kuuluvien tietojen käsittelyssä noudatetaan korkeimman A-tason tietoturvavaatimuksia.

Riihimäki on vakuuttunut oman "järjestelmänsä" toimivuudesta.

– Paperisia tietoja on vaikea hakkeroida. Vastaanotolla käytän potilaista vain etunimiä. Missään dokumentissa ei lue koko nimeä.

Lue täältä, miten voit parantaa yrityksen tietoturvaa.

"Käytän vain etunimeä"

Lisäturvaa antaa se, että Riihimäen yritys Ateko Oy säilyttää asiakastietoja vastaanottotilojen ulkopuolella eri osoitteessa.

– Kaikki tilat ovat lukossa. Käytännössä paperit ovat nelinkertaisen lukituksen takana. Kun käytän asiakkaistani vain etunimiä, pitää aika paljon perehtyä jos haluaa saada selville asiakkaan henkilöllisyyden. Mitään digitaalista jälkeä ei jää minnekään.

Kela edellyttää kerran vuodessa lausunnon terapiasta, jos asiakkaan hoitosuhteeseen haetaan jatkoa.

– En säilytä Kelan lausuntojakaan vastaanotolla eli toimistolta ei löydy esimerkiksi asiakkaiden henkilötunnuksia. Vien Kelan edellyttämän tiedot henkilökohtaisesti Kelan postilaatikkoon, koska en luota Postiin.

Postia Riihimäki ei käytä myöskään silloin, jos asiakas pyytää potilastietojaan nähtäväksi.

– Jos asiakas pyytää tietonsa, luovutan ne niin, että voin kopioida kaikki paperit ja asiakas noutaa ne minulta henkilökohtaisesti. Asiakkaallahan on aina oikeus lukea merkinnät.

"Suurinta kovalevyä kannan mukanani"

Ruutuvihko on käytössä monesti myös terapiakäynnin aikana. Digitaalisuus loistaa poissaolollaan.

– Jos näin jatkan, minulla ei ole käsittääkseni mitään ongelmaa tietoturvan suhteen. Suosittelen vastaavaa muillekin tällä alalla. En näe mitään lisähyötyä digitaalisuudesta tässä työssä. Suurinta kovalevyä kannan mukanani. 

Vuodessa A4-lehtisiä kertyy yhden asiakkaan kohdalla keskimäärin 40.

Riihimäki pyrkii viimeiseen asti pysymään erossa Kanta-tietojärjestelmästä.

– Vaatimus Kantaan liittymisestä voi tulla, jos yritys jää kiinni huonosta valmistautumisesta tai jos tietoturvasta ei huolehdittu. Jos yhtenä osapuolena on julkisuus, siitä yleensä seuraa viranomaistoimenpiteitä. Periaatteellisesti kannatan sitä, että valvonta paranee. Minun järjestelmääni ei kuitenkaan voi hakkeroida toisin kuin minkä tahansa digitaalisen järjestelmän. Jos Nasakin voidaan hakkeroida, miksi ei sitten normaalia yritystä? Vastaamon tapaus on samaa tasoa kuin jos ydinvoimalaa olisi paikattu rautalangalla.

Kuva: Pekka Riihimäen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää vuoden 2021 aikana tuettuja lomia yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Lomakohteina on kylpylähotelleja ja urheiluopistoja eri puolilla Suomea.

Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja/tai sosiaalisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi velat, sairaudenhoitokulut, omat tai perheenjäsenten sairaudet, omaishoito, yksinäisyys ja työttömyys.

Aikuisten lomia ja perhelomia

Lomalle yrittäjä voi lähteä yksin tai puolison tai koko perheen kanssa. Tuettujen yrittäjälomien hinta on edullinen: aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä 20 euroa / vrk tai 100 euroa / 5 vrk. Alle 17-vuotiaat pääsevät lomalle ilmaiseksi.

Pelkästään aikuisten lomille valitaan 20 aikuista. Yrittäjäperheiden lomat on tarkoitettu kouluikäisten lasten perheille ja niille valitaan 10 perhettä.

Loma sisältää täysihoidon, majoituksen jaetuissa kahden hengen huoneissa tai perhekoon huoneissa tai huoneistoissa. Lomaan kuuluu myös ryhmäkohtainen lomaohjelma.

Näin haet lomaa

Lomaa haetaan lomahakemuksella ensisijaisesti sähköisesti. Lomien hakuajat päättyvät kolme kuukautta ennen loman alkamispäivää. Ensimmäiset hakuajat päättyvät marraskuun puolivälissä.

Tiedot kohteista sekä tarkemmat hakuohjeet ja lomakkeet löydättäältä

toimitus(at)yrittajat.fi