Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisuiden projektijohtaja Janne Peljo näkee maailman talousmahtien hiilineutraalisuustavoitteiden tuovan kysyntää esimerkiksi puhtaan energian infrastruktuurille.

– EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, samoin Japani. Kiina on ilmoittanut tavoittelevansa samaa ennen vuotta 2060. Valtaosa maailman päästöistä ja markkinoista tulee alueilta, joissa on hiilineutraalisuustavoite. Näemme, että tämä tuo suuret markkinat paitsi puhtaan energian infrastruktuurille ja energiatehokkuudelle, myös vähäpäästöisille tuotteille ja palveluille.

Peljon mukaan maailmalla kysyntä ohjautuu vähäpäästöisten tuotteiden ja palvelujen suuntaan, ja tällaisilla ratkaisuilla on vientipotentiaalia.

Kansainvälinen ilmastopaneeli, IPCC, esitti niin sanotun 1.5°C raportin vuonna 2018, jossa paneeli varoitti vakavista seurauksista, jos globaalia ilmaston lämpenemistä ei pystytä rajoittamaan 1,5 asteeseen.  Jotta lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen, päästöjen pitää puolittua vuoteen 2030, ja päästöjen tulee nollautua vuoteen 2050 mennessä.

1,5 asteen lämpenemiskaton saavuttamisessa yritysten ja kaupunkien rooli on keskeinen

Sitra oli kumppanina parin vuoden takaisessa kansainvälisessä Exponential Roadmap -hankkeessa, jonka puitteissa julkaistiin syyskuussa yritysten 1.5°C Business Playbook.

Tämä YK:n ja muiden toimijoiden yhteinen aloite tähtää siihen, että yritykset ja toimijat asettavat strategian päästöjensä puolittamiseen ennen vuotta 2030 ja tavoitteensa matkalle kohti nollapäästöjä.

Päästöjen puolittamisen takana vaikuttaa muutosvoimia, joista yksi on kriittinen massa yrityksiä, kaupunkeja ja kansalaisia, joilla on tavoitteena puolittaa päästöt nopeasti ja jotka toimivat tavoitteiden mukaisesti.

– Yritysten ja kaupunkien rooli on tosi mittava. Isossa kuvassa valtiot määrittelevät politiikkatoimet, ja yritykset sekä kaupungit ovat keskeisiä toimeenpanossa ja skaalaamisessa. Yritykset ovat yhtä keskeisessä roolissa 1,5 asteen saavuttamisessa kuin valtiolliset toimijat. Tavoitteenasetannassa vallitsee positiivinen spiraali: valtiotasolla asetetaan tavoitteita ja päätetään politiikan ohjauskeinoista, jotka antavat yrityksille signaaleja kehittää puhtaampia ratkaisuja, ja politiikkakeinot vahvistavat puhtaampien ratkaisuiden kilpailukykyä, Sitran Peljo toteaa.

Neljä askelta päästöjen vähentämiseen 1.5°C Business Playbookin mukaan

Työkirja pohjaa laajalti käytettyyn päästövähennysstandardiin Greenhouse Gas Protocol (GHG). Päästöjen vähentämiseksi yritys tekee selkeän suunnitelman ja asettaa lyhyen tai pitkän tähtäimen tavoitteet. Työkirja esittelee neljä askelta yrityksen ilmastostrategian luomiseen:

1. Vähennä omia päästöjäsi linjassa IPCC:n 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

2. Vähennä toimitusketjusi päästöjä.

3. Sisällytä ilmastonäkökohdat yritysstrategiaan. Tämä tarkoittaa sellaisten tuotteiden ja palveluiden priorisoimista, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen, ja vastakkaiset ilmastovaikutukset omaavien tuotteiden lakkauttamista.

4. Vaikuta ilmastotekoihin yhteiskunnassa. Kiihdytä ilmastotekoja yhteiskunnassa esimerkiksi toimimalla teollisuuden tai sijoittajien kanssa yhteistyössä.

Edellä kuvattuja askelia voi kulkea myös eri järjestyksessä, jos esimerkiksi vakiintunut yritys implementoi muutosstrategian, se voi aloittaa kohdasta kolme.

Tee sitoumus ja hyödynnä ns. yhden luukun mallin työkaluja

1.5°C Business Playbook kuvaa sitä, miten yritykset voivat lähteä tavoittelemaan 1,5 asteen mukaista liiketoimintaa. Konkreettisia työkaluja liiketoiminnan ohjaamiseen oikealle uralle tarjoaa SME Climate hub.  SME Climate hub lähtee liikkeelle Ilmastositoumuksen allekirjoittamisesta. Sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset voivat hyödyntää työkaluja päästöjen vähentämistyössään. Esimerkiksi päästöjen raportointi voidaan kokea vaikeaksi, sivustolla on tukea päästöjen laskemiseen ja vähentämiseen.

– Tämä linkittyy isoihin kansainvälisiin aloitteisiin, joiden kautta yritysten on mahdollista löytää ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja tulla tunnistetuksi kansainvälisessä keskustelussa. Tekemällä sitoumuksen liittyy sitoumuksen tehneiden joukkoon, ja joukko tulee sivuilla näkyväksi, Sitran Janne Peljo korostaa.

SME Climate hubin ns. yhden luukun alustan tarkoituksena on kiihdyttää hiilipäästöjen vähentämistoimenpiteitä, rakentaa yritysresilienssiä ja saavuttaa kilpailuetua. Alustan takana olevan koalition muodostaa YK:n Race to zero, Kansainvälinen kauppakamari, Exponential roadmap -aloite ja We mean business -yhteenliittymä.

Exponential Roadmap -selvityksen punaisena lankana ovat eksponentiaalisesti skaalautuvat teknologian tuomat mahdollisuudet eri sektoreilla. Esimerkiksi älyverkot tuovat tehokkuutta sähkönkulutukseen ja -tuotantoon, ja tekoäly voidaan valjastaa avuksi vähähiilisten ostopäätösten suosimisessa.

Lue lisää: 1.5°C Business Playbook ja SME Climate hub 

SYKEn Hiilijalanjälki-työkalu yrityksille

Suomen Yrittäjien laatimassa Yrittäjän Ilmasto-oppaassa esitellään yksinkertaisia keinoja, joilla voit torjua ilmastonmuutosta yritystoiminnassasi

Sitran ja Teknologiateollisuuden laatima Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Jorma Piisinen tunnetaan MTV3-kanavalla esitetystä Asuntomarkkinat-ohjelmasta, jota seurasi Remontti-Reiska ja vielä viimeisimpänä maksukanavalla esitetty Remonttimestari. Aikanaan supersuositun ohjelman päätähti tunnetaan roolistaan vielä nykyisinkin.

Kiireisten tv-vuosien jälkeen Piisinen on keskittynyt asuntojen rakentamiseen Rakennuspalvelu Koti Kuntoon Oy -yrityksessään.

– Harvakseltaan olen rakentanut, lähinnä kyse on ollut pienimuotoisesta gryndaamisesta. Tv-vuosina oli niin kiire Remontti-Reiskan kanssa, että en ehtinyt tehdä lainkaan oikeita rakennushommia. Nyt niihin on ollut paremmin aikaa.

Korona on saanut Piisisen varovaiseksi. Hänellä olisi rakennuslupa rivitalokohteelle Järvenpäässä, mutta epidemiatilanteen takia se on siirretty ensi keväälle.

– Ajattelin, että jos ihmisillä ei ole töitä, ei heillä ole rahaa ostaa asuntojakaan. Halli olisi puutavaraa täynnä, nyt katsotaan mihin suuntaan talous lähtee kääntymään.

Uusi innovaatio pian tuotantoon

Rakennusprojektien rinnalle on tullut uusi projekti, josta Piisinen on erityisen innoissaan. Kyseessä on uudenlainen kylmäjuoma-automaatti, jonka voi integroida esimerkiksi saunan lauteisiin tai puutarhapöytään.

– Innovaation takana on riihimäkeläinen Pekka Salmi. Olemme kehitelleet tuotetta ja nyt olemme siinä vaiheessa, että saamme nollasarjan tehtaalta ulos ja pystymme tarjoamaan sitä asiakkaille. Rouvakin sanoi, että pitkästä aikaa olen selvästi innostunut jostain.

Piisinen on tehnyt viime päivinä ympäripyöreitä työpäiviä S-bar -automaatin parissa. Hän kuvasi omaksi ilokseen tuotteesta videon, joka päätyi pian Youtubeen. Video alla.

Pian yhteydenottoja alkoi tulla ympäri Suomea.

– Rupesi tulemaan puheluita, joissa kysyttiin, mistä tuotetta voi ostaa ja että onko tällainen tuote oikeasti olemassa vai onko kyseessä joku tietokoneella tehty trikki. Siinä vaiheessa meillä ei ollut nettisivujakaan, joten sellaiset piti tehdä kauhealla kiireellä. Nyt kyselyitä on tullut Espanjaa myöten.

Piisinen on osakkaana S-baria myyvässä yrityksessä. Mukana on innovaattori Pekka Salmen lisäksi yksi pääomasijoittaja.

– Saimme juuri nollasarjan "uunista" ulos ja se näytti tosi hyvältä ja toimi virheettömästi. Nyt niille suoritetaan kunnollinen rasitustesti. Sen jälkeen tavoitteena on saada tuotteita maailmalle niin paljon kun pystytään. Uskoa tuotteeseen vahvistaa suuri ennakkotilausten määrä. 

"Vastaavaa ohjelmaa vaikea toteuttaa"

Piisinen kertoo, ettei häntä ole pyydetty takaisin tv-hommiin. Sen sijaan remonttivinkkejä hän on saanut jakaa useaan otteeseen tv-uransa jälkeen. 

– Meillä oli verkkopalvelu, jonne lisäsimme valokuvia meneillään olevista kohteista. Kuvat luovutettiin projektin valmistumisen jälkeen taloyhtiön käyttöön. Tämä innosti ihmisiä kyselemään omista rakennusprojekteistaan. Välillä vastailin soittoihin yötä myöten. Mielelläni autan, koska jos pystyn kymmenen minuutin juttutuokion aikana estämään 100 000 euron munauksen esimerkiksi talon perustusvaiheessa, teen sen mielelläni. Jossain vaiheessa rouva alkoi kuitenkin huomauttamaan asiasta.

Televisiotöitä Piisinen muistelee hyvällä. Hän on kuitenkin huomannut, että tv-ohjelmia tehdään nykyisin varsin eri periaatteella.

– Vastaavaa ohjelmaa olisi vaikea toteuttaa nykyään, koska pitäisi löytää ihminen, joka oikeasti ymmärtää rakentamisen päälle. Ongelmana on myös aikataulutus. Rakennustyö ei yleensä etene niin nopeasti kuin haluttaisiin ohjelman kuvausten kannalta. Remontti-Reiskan yhtä 5 minuutin klippiä piti kuvata monena päivänä ja se aiheutti kustannuksia. Sen takia ohjelmat keskittyvät nykyisin enemmän tuote-esittelyihin, joissa ei tarvitse asentaa mitään. Tuntuu siltä, että tieto on menettänyt merkityksensä nykymediassa.

Piisinen joutui itsekin tekemään myönnytyksiä tv-kameroiden edessä. Tästä hän sai kuulla myös kriittistä palautetta.

– Meitä arvosteltiin usein työturvallisuuden laiminlyönnistä. Lähtökohtana oli kuitenkin tehdä tv-ohjelmaa. Jos olisimme esiintyneet koko ajan rakennustyömaalla vaadittavat kasvomaskit ja muut suojavarusteet päällä, ei puheesta olisi saanut mitään selvää.

Piisinen on aina ollut yrittäjä lukuun ottamatta lyhyttä periodia palkkatöissä isänsä yrityksessä. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä samoihin aikoihin, kun tv-työt alkoivat.

Kuva: Jorma Piisisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Perintälakiin ehdotetuilla väliaikaisilla muutoksilla on tarkoitus rajoittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja ja helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Väliaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.

Hallitus esittää, että perintälakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntely on tarpeen, koska koronavirusepidemian takia useat yritykset ovat maksuvaikeuksissa. Laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut voivat pahentaa tilannetta.

– Suomen Yrittäjät on vaatinut jo useita vuosia, että yritysperinnän kuluille asetetaan euromääräiset ylärajat. Väliaikainen perintälain muuttaminen on yrittäjien kannalta hyvä alku. Kulukatot tulee saattaa lakiin kuitenkin pysyviksi, kun väliaikaisen lain voimassaolo päättyy kesäkuun jälkeen, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kommentoi.

Muutoksia trattaperintään

Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin yrityssaatavien osalta ehdot, kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Laissa rajoitettaisiin myös yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärää. Ehdotetut säännökset mukailevat kuluttajasaatavia koskevia säännöksiä, mutta niissä on otettu huomioon yritysperinnän erityispiirteet.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi rajoituksia tratan (yrityssaatavien perinnässä tavallisesti käytetty julkinen maksukehotus) käyttöön. Tratan käyttö perintäkeinona olisi kiellettyä, jos velallinen on yksityishenkilö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Lisäksi tratan käyttöä ehdotetaan rajoitettavaksi liikevaihdoltaan pienien tai toimintansa vasta aloittaneiden osakeyhtiöiden saatavien perinnässä.

Tiina Toivonen on tyytyväinen ehdotukseen.

– Trattaperintä on yrittäjän ja  yrityksen näkökulmasta rankka perintäkeino, sillä se aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän. Koska elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, tarvitaan myös poikkeuksellisia ratkaisuja talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten auttamiseksi. Sen vuoksi on kannatettavaa, että tratan käyttöä rajoitetaan pienten yritysten osalta määräajaksi. Velkojalla on kuitenkin edelleen muita keinoja periä saataviaan.

Yrittäjä: Riskinä maksuaikojen piteneminen

Perintäritari Oy:n yrittäjä ja Juha Järvinen on tyytyväinen siihen, että ehdotus selkeyttää kuluja ja parantaa velallisten tasavertaista kohtelua perintätoimistosta riippumatta.

– Riskinä näen se, että maksuajat pitenevät entisestään, kun perinnän tehokeinot heikkenevät. Maksuajat ovat vuodessa venyneet B2B-liiketoiminnassa kahdesta päivästä peräti 17 päivään, Järvinen sanoo viitaten Intrum European Payment Report 2020 -raporttiin.

Järvisen mielestä lakimuutos asettaa osakeyhtiöt eriarvoiseen asemaan verrattuna henkilöyhtiöihin.

– Protestoitu tratta ei näy elinkeinoharjoittajan henkilökohtaisena maksuhäiriömerkintänä vaan y-tunnuksen alla.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lakia sovellettaisiin sen voimassaoloaikana tehtyihin perintätoimiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus on kertonut uusista alueellisista ravintolarajoituksista. Ne astuvat voimaan marraskuun alussa.

Ravitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn pykälään. Nyt lain ja väliaikaisen pykälän voimassaoloa jatketaan marraskuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään. Aiempi lain voimassaolo päättyy lokakuun lopussa.

Hallituksen rajoitusten mukaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa yökerhojen ja baarien on lopetettava alkoholin anniskelu iltakymmeneltä. Pääosin alkoholia tarjoilevat ravintolat on suljettava kello 23.

Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevissa ravintoloissa alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22. Ravintolan liikkeen saa pitää avoinna asiakkaille kello 24:stä kello 23:een. Ravintola on siis suljettava tunniksi, minkä jälkeen sen saa avata uudelleen.

Uutta laissa on, että aukioloaikojen rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevia laivoja tai lentokoneita. Lain ulkopuolella ovat myös polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivat ravitsemisliikkeet. Kiihtymisvaiheessa olevalla alueella myös jakeluasemien asiakaspaikkamääriä rajoitetaan.

Lain voimassaoloa pidentämällä valtioneuvosto voi jatkossa antaa lakia täydentäviä tarkempia säännöksiä ravitsemisliikkeiden velvollisuuksista tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi asetuksella säätää ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluajan sekä asiakaspaikkamäärän rajoituksista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallitus antoi esityksen uudesta kustannustuesta eduskunnalle tänään, ja siihen on tehty parannuksia palautteen ja kokemusten perusteella.

Kustannustukea ei siis jaeta vanhoilla kriteereillä, vaan se on uusi. Tuki on myös parempi, joskin yksityiskohdat tarkentuvat eduskunnan käsittelyssä.

Hallituksen esityksessä perusperiaatteet säilyvät ennallaan, eli kustannustukea jaetaan yrityksen joustamattomiin korvauksiin, joita on hankala korvata muuten. Näitä ovat esimerkiksi vuokra- ja palkkakulut. Tuella ei paikata liikevaihdon laskua.

– Kustannustukeen hyväksyttävien kustannusten listan pitää olla laajempi kuin kesän tuessa. Muuten yritysten erilaisuus jää huomioimatta. Nyt esitetyssä muodossa jää myös tarve yksinyrittäjätuelle, jota onneksi valmistellaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pidempi kausi, ei minimialarajaa

Merkittäviä muutoksia ovat muun muassa liikevaihdon minimialarajan poistuminen ja tukikauden pidentyminen viiteen kuukauteen.

–Nämä parantavat myös pienten yritysten mahdollisuuksia tuen saantiin. Tuen alaraja olisi kuitenkin syytä laskea 1000 euroon, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

Edellisessä kustannustuessa tukikausi oli kaksi kuukautta, huhti- ja toukokuussa. Nyt hallitus esittää tukikaudeksi jaksoa lähtien 1. kesäkuuta ja päättyen lokakuun loppuun. Tuen piiriin kuuluvat yritykset määritellään erillisellä asetuksella Verohallinnolta saatavien liikevaihtotietojen perusteella.

– On olennaista varmistaa, että toimialarajoista riippumatta kaikki koronasta tuntuvasti kärsineet yritykset voivat saada apua eikä ketään rajata toimialan vuoksi pois, Kuismanen sanoo.

Lappilaisyrittäjälle tuki on tärkeää

Rovaniemellä Beyond Arctic -ohjelmapalveluyritystä pyörittävä Juho Uutela kertoo, että kustannustuki on yritykselle nyt elinehto, jos matkailu ei ala elpyä.

– Ensimmäinen kustannustuen versio oli pettymys. Me jäimme 400 000 euron liikevaihdolla sen ulkopuolelle, sillä olimme saaneet Business Finlandin kehitystukea. Lisäksi sen kohdistus oli väärä. Meidän sesonkimme on marraskuusta maaliskuun loppuun, Uutela kertoo.

Beyond Arctic on kehittänyt toimintaansa ja tehnyt yhteistyötä muiden alueen yrittäjien kanssa, mutta ulkomaisten matkailijoiden puutosta on vaikea paikata.

– Nyt mennään talvikauteen. Joulukuu menetetään, sen tiedämme, mutta pelkään, että menetämme koko talvikauden. Lokakuu on yleensä hyvää alkavaa sesonkia, ja siitä näkee jo, että se on huonompi kuin viime vuonna, kun matkailijoita ei ole, Uutela sanoo.

Jos talvikausi menetetään, matkailualan yrityksille, jotka tekevät rahansa talvella, tulee täyteen vuosi huonoja olosuhteita.

– Ei mikään yritys kestä sellaista. On hyvä, jos kustannustukea ei sidota kehitystukiin. Meillä on raskaita kiinteitä kuluja. Olemme kehittäneet uutta, mutta kiinteät kulut täytyy repiä jostain, Uutela sanoo.

Matkailualan yrityksille onkin tärkeää se, että päättäjät ymmärtävät toimialojen olevan erilaisia ja että tuotot tulevat sesonkiluontoisesti puolen vuoden aikana.

Yritys voi hakea uutta kustannustukea, vaikka olisi jo saanut muita suoria tukia, jotka on tarkoitettu lieventämään koronakriisin vaikutuksia. Jo myönnetyt tuet otetaan huomioon kustannustuen määrässä niin, että tuet eivät yhteenlaskettuina ylitä 800 000 euroa. Tukien enimmäismäärästä yritystä kohden säädetään Euroopan komission tilapäisissä valtiontukisäännöissä.

Suomen Yrittäjät tarjoaa yrittäjille tietoa uuden kustannustuen jakamisesta esimerkiksi verkkokoulutuksella.

Lue myös Lappilaisyritys houkuttelee valokuvausturisteja – "ei pelkkä äksönpläjäys"

Elina Hakola 

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Ravitsemisliikkeiden rajoituksia koskeva uutisointi on herättänyt hämmennystä niin ravintoloitsijoissa kuin lukijoissakin. 

Erityisesti ihmetystä on aiheuttanut kohta, jossa kerrotaan, että ravintola täytyy laittaa kiinni kello 23, mutta sen saa avata tunnin kuluttua uudelleen.

Asialle on kuitenkin perustelut, joita on ollut miettimässä Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen.

– Sulkemisaika on ollut nyt monta tuntia, mutta miksi sen pitäisi olla? Miksi ravintola ei voisi olla auki yöaikaan ilman anniskelua. Emme näe siinä erityistä riskiä, Tuominen sanoo.

Normaalissa lainsäädännössä ei ole rajoituksia ravintoloiden aukiololle, mutta ne menevät silti kiinni ja aukeavat uudelleen tuntien kuluttua. Koronakriisin poikkeusoloissa ravintola joutuu sulkemaan ovensa tiettyyn aikaan. Ravintola voi kuitenkin jatkossa avata ovensa keskiyöllä vaikka yökahvilana, jos yrittäjä näin haluaa. Anniskelun saa aloittaa aamulla seitsemältä.

– Ei näihin rajoituksiin ole räätälivastauksia. Pyrimme ensisijaisesti hillitsemään epidemiaa ja ohjaamaan ihmisten toimintaa. Pelaamme todennäköisyyksillä. Kokeilemme, etsimme ratkaisuja ja kehitämme tapoja. Ainoita, oikeita ja viisaita ratkaisuja ei ole, Tuominen sanoo.

Tavoite on hänen mukaansa päästä rajoituksista eroon kokonaisuudessaan, kunhan epidemia pysyy aisoissa. Jos tautitapaukset kasvavat ja sairaaloiden kantokyky on koetuksella, rajoituksia täytyy tarkastella uudelleen.

– Haluamme avata ravintolatoimintaa ja luopua rajoituksista kokonaan, mutta ihan kokonaan emme vielä uskalla. Riski on aina olemassa, ja epidemia kiihtyy Euroopassa muutamassa maassa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Konkurssilakia muutettiin keväällä siten, että koronakriisiin joutuneet yritykset saatiin pelastetuksi turhilta konkursseilta. Velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.  

– Koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia pitäisi muuttaa pysyvästi niin, että vasta pidempi maksuviive antaisi mahdollisuuden hakea yritystä konkurssiin, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä esittää.   

Suomen Yrittäjät esitti aikanaan muutosta ja toivoi sille jatkoa alkuperäisestä lokakuun lopusta, kun kriisi pitkittyi. 

Lakimuutos on auttanut välttämään konkurssiaaltoa 

Janne Makkula arvioi, että koronakonkurssiaalto on pystytty välttämään osin lakimuutoksen ansiosta.  Useat suuret julkisvelkojat kuten verottaja sekä finanssisektori totesivat jo keväällä, että ne eivät hae konkurssiin koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

– Toki myös esimerkiksi erilaisilla tuilla ja verottajan myöntämillä maksujärjestelyillä on ollut vaikutusta. 

Velkoja voi edelleen hakea velallista yritystä konkurssiin, jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan laskujaan.  

Konkurssin kokenut pitopalveluyrittäjä: ”Perintäfirmat vetävät välistä, vaikka yritykset ovat jo muutenkin vaikeuksissa”

Yrittäjien toimeksiannosta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan elokuussa noin viisi prosenttia yrityksistä koki konkurssiuhkaa. Vielä huhtikuussa konkurssiuhka oli kymmenellä prosentilla samaisen selvityksen mukaan.

Suonenjokelainen ravintola-alan yrittäjä Minna Kaasalainen on toiminut ravintola-alan yrittäjänä 25 vuotta. Hänen yrityksensä meni konkurssiin vuonna 2015.  

– Minulla oli kaksi ravintolaa. Jos olisi ollut vain pitopalvelu, ei olisi ollut mitään hätää, mutta oli myös ruokaravintola. Yhteensä oli liian paljon toimintaa, väärä sijainti ja liikaa optimismia, Kaasalainen kertoi Yrittäjä + -lehdessä elokuussa. 

Hän haki konkurssia itse. Vielä samana vuonna 2015 hän perusti uuden pitopalvelua tekevän yrityksen, koska kiinnostuneita asiakkaita riitti. Kaasalainen kehitti viime vuonna Myiced-vegaanipehmytjäätelön, joka valmistetaan paikallisista raaka-aineista.

Minitar Oy:n Kaasalainen komppaa yrittäjäjärjestön esitystä, että yritysperinnän kuluille asetettaisiin euromääräisen ylärajat.

– Yritysperinnän kulut ovat järkyttävät. Perintäfirmat vetävät vielä välistä, vaikka yritykset ovat jo muutenkin vaikeuksissa. Kuluihin pitäisi saada katto, ja järki siihen hommaan.

Normaalilain tilanteessa velallinen voidaan hakea konkurssiin, jos hän ei ole pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.

– Viikko on aika tiukka, ja varsinkin jos on jotain laskutuksia sisässä, niin aika on liian lyhyt, Kaasalainen tietää.

Hän on ennen koronakriisiä omatoimisesti neuvotellut maksuaikaa verottajan kanssa.

– Yrittäjien hätä ravintolamaailmassa on iso. Kun ravintoloissa ei käy asiakkaita, se vaikuttaa tuottajiinkin, kuljetusfirmoihin ja kaikkeen, pitopalveluyrittäjä Kaasalainen pohtii.

Hän on yksinyrittäjä, ja kevään tyhjentyneiden tilauskirjojen jälkeen töitä on riittänyt.

SY esittää, että laki muutettaisiin pysyvästi: konkurssiolettama pidemmäksi 

Kun eduskunta hyväksyi konkurssilain väliaikaisen muutoksen, se samassa edellyttää, että hallitus arvioi välittömästi, miten tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa poikkeuslain voimassaolon päättyessä. 

Yrittäjien mukaan koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia kannattaa muuttaa pysyvästi.  

– Viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on aivan liian lyhyt. Konkurssiolettaman kannattaisi olla kuukausi tai kaksi, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Yrittäjistä sanoo.   

Pelkkä konkurssilain muutos ei riitä: ”Perintälaki kuntoon ja maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhyemmiksi”

Yrittäjien mukaan konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitaan muita keinoja, joiden avulla tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä autetaan.  Eduskunnassa etenee lakiesitys, jolla kulukatto asetettaisiin koronakriisin vuoksi väliaikaisesti. Yrittäjien mukaan muutoksen tulee kuitenkin olla pysyvä.

Yrittäjät kiinnittää huomiota myös maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoihin, joita pitäisi lyhentää.

– Lisäksi on tärkeää miettiä, miten yrittäjäksi haluava voisi saada käyttöönsä yrityksen tarvitsemat pankkitilit, vakuutukset ja teleliittymät, vaikka hänellä olisi vanhoja maksuhäiriömerkintöjä. Oikeus peruspalveluihin tulee taata riippumatta aikaisemmista maksuvaikeuksista, Tiina Toivonen sanoo.  

Laki kaupallisten sopimusten maksuajoista määrää, että yritysten välinen maksuaika ei saa olla yli 30 päivää, elleivät yritykset sovi asiasta nimenomaisesti.  Mutta laki ei toimi, ja SY ajaakin tähän viranomaisvalvontaa.

Yrittäjän kannattaa hakea apua yrityksen taloudellisiin häiriötilanteisiin heti, kun huomaa taloustilanteen heikkenevän. Apua saa maksutta Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelussa. 

Kuvassa Minna Kaasalainen, kuva: Akseli Muraja

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kun yrittäjä joutuu tietovuodon uhriksi, hänen tulee itsensä lisäksi suojata myös yrityksensä mahdollisilta väärinkäytöksiltä.  Suomen Yrittäjien neuvontaan on tullut Vastaamon tietomurron seurauksena jonkin verran puheluita. Tietovuodon uhreja on niin paljon, että joukkoon mahtuu myös yrittäjiä.

Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila muistuttaa, että kun tietomurrosta saatuja tietoja vuodetaan nettiin, niitä saattaa hyödyntää joku muukin kuin alkuperäinen tietomurtaja. Vuotaneita tietoja ei myöskään välttämättä hyödynnetä heti. Vielä ei tiedetä, tullaanko vuotaneita tietoja käyttämään myös muuhun tarkoitukseen kuin rahojen kiristämiseen.

– Yrittäjän omien henkilötietojen varkaus voi haitata vakavasti myös oman yrityksen liiketoimintaa. Onkin syytä varautua myös siihen, että vuotaneita henkilötietoja voidaan pyrkiä hyödyntämään yritystoimintaa vahingoittavalla tavalla: Vuotaneita tietoja voidaan hyväksikäyttää esimerkiksi tilaamalla tavaraa ja ohjaamalla lasku yritykselle. Tietojen väärinkäyttäjä voi myös esiintyä yrityksen edustajana ja pyrkiä muuttamaan yritystietoja erilaisiin rekistereihin, Katila avaa mahdollisia tapahtumakulkuja.

Katila muistuttaa, että väärinkäytösten estämiseksi on syytä varmistaa, että yrityksen suojaustoimet ja sisäiset prosessit ovat kunnossa ja että jokainen työntekijä tuo erilaiset epäilyttävät kyselyt tuodaan kaikkien tietoon. 

Työntekijöiden kouluttaminen väärinkäytösyritysten varalta kannattaa – ”Pyri torjumaan ennalta vahinkoja aiheuttavat tilanteet”

Kun väärinkäytöksiä mahdollistavat tiedot vuotavat julkisiksi, tulee yrittäjän suojata itsensä ja yrityksensä tiedot, kuin myös asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppanien tiedot.

– Lisäksi on syytä kouluttaa yrityksen työntekijät tietojen väärinkäytösyritysten varalle. Yrittäjän ja tämän työntekijöiden tietoisuus mahdollisista väärinkäytöksistä vaikeuttaa yritykseen kohdistuvia väärinkäytöksiä ja auttaa myös niiden havaitsemisessa ja vahinkojen minimoinnissa. Koulutuksen avulla työntekijät osaavat myös varautua tilainteisiin omassa toiminnassaan.

– Olennaista on tunnistaa riskit ja pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti torjumaan ennalta vahinkoja aiheuttavat tilanteet. Riskitilanteiden tunnistamisen jälkeen on toteutettava tarvittavat suojaustoimet. 

Yrittäjä, tee nämä suojaustoimet:

• Hanki oma luottokielto

Omaehtoinen luottokielto auttaa ennaltaehkäisevästi silloin, kun henkilötietojen väärinkäyttöriski on olemassa. Omaehtoisen luottokiellon voi hankkia kahdelta luottorekisteriä pitävältä yritykseltä: Bisnodelta ja Suomen Asiakastiedolta. Kielto on syytä tehdä molempiin. Luottokielto ei merkitse sitä, ettei voisi käyttää luottoa.

Omaehtoinen luottokielto tarkoittaa sitä, että henkilöluottotietorekisteriä käyttävät luotonantajat näkevät niin sanotun OLK-merkinnän luottotiedoissa.

– Tämä on heille signaali varmistaa luotonhakijan henkilöllisyys. Jos luottokiellon voimassaoloaikana tulee tarve hakea lainaa, voi luottokiellosta pyytää itselleen todistuksen, josta lainanmyöntäjä näkee, että kyse on omaehtoisesta luottokiellosta. Jos epäilet, että luottotietojen tarkastaja tulkitsee merkinnän väärin, epäselvyyksien välttämiseksi sinun kannattaa kertoa merkinnästä ja sen tarkoituksesta, Karoliina Katila ohjeistaa.

• Ilmoita rekisteröintikiellosta PRH:lle

PRH:lle voi ilmoittaa, ettei ilmoittajaa saa merkitä minkään yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöksi kaupparekisteriin. Tällöin PRH ei, ilman erillistä suostumusta, merkitse henkilöä kaupparekisteriin, vaan ottaa ensin yhteyttä suostumuksen pyytämiseksi. Rekisteröintikiellon ilmoittaminen ei poista ilmoittajaa kaupparekisteriin aikaisemmin merkityistä rooleista.

• Kaupparekisteritietojen muutoksien seuraaminen – Tarkasta tiedot säännöllisesti

Muutokset yrityksen tiedoissa ovat viesti siitä, että yritys on voinut joutua väärinkäytöksen kohteeksi.

– Tämän vuoksi on syytä tarkistaa säännöllisesti, ovatko yrityksen tiedot eri tietojärjestelmissä oikeat. Jos yrityksen sähköpostiosoite on ilmoitettu kaupparekisteriin, ilmoituksen kaupparekisteritiedoissa tapahtuvista muutoksista saa automaattisesti tähän sähköpostiin. Jos yrityksen sähköpostiosoitetta ei ole kaupparekisterissä, PRH:lta voi tilata maksutta yrityksen muutostietojen seurannan.

Jos epäilet, että kaupparekisteriin on tehty luvatta ilmoitus yrityksen nimissä, ota heti yhteyttä kaupparekisterin neuvontaan ja tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille. 

• Valitse vain sähköiset ilmoitukset YTJ-palvelussa

YTJ-palvelussa tehtävän ilmoituksen yhteydessä voit valita, että yrityksen ilmoituksia voi tehdä vain sähköisesti. Näin voit varmistaa, että jatkossa yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä vain henkilö, jolla on siihen oikeus.

• Postin muuttosuoja ja lomake-esto

Jos olet henkilötietojen varkaustapauksen uhri, tee Postin lomake-esto, näin voit varmistaa, ettei kukaan voi tehdä osoitteesi muuttoilmoitusta paperisella lomakkeella. Muuttosuojauksella voidaan estää se, ettei postiosoitetta voida vaihtaa muuttoilmoituslomakkeella eikä myöskään vahvasti tunnistautuneena. 

• Vakuutukset ja monitorointipalvelut – Taloudellisen vakuuden lisäksi saat turvaksi monitoroinnin

Voit myös vakuuttaa yrityksesi identiteettirikoksen varalta. Tällöin yrityksen turvana on taloudellisen vakuuden lisäksi myös monitorointi, jonka myötä mahdollinen yrityskaappaus ja yritysidentiteetin väärennös voidaan estää ajoissa.

– Vakuutukset auttavat siten myös identiteettivarkauksien selvitystyössä. Henkilö- ja yritysvalvontapalvelut lähettävät hälytyksen, kun luottotiedoissa, vastuuhenkilöasemassa tai yrityksesi tiedoissa tapahtuu muutoksia. Näin saadaan nopeasti tieto identiteettivarkauteen viittaavista toimista, asiantuntija Karoliina Katila neuvoo.

Lue lisää: Tutustu Tietovuotoapu-sivustoon. Sivustolta löydät kootusti viranomaisten ja avustusjärjestöjen ohjeita tietovuodon uhreille.  

*Tässä jutussa on käyty läpi yrityksen kannalta tärkeät toimenpiteet, jutussa ei sen sijaan käydä läpi kaikki toimenpiteitä, jotka yksittäisen henkilön on hyvä tehdä. Lista ei ole tyhjentävä.

Ohjeistuksen laatija: Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kristiinankaupungissa kolme vuotta ravintolayrittäjänä toiminut Ismet Dilveren on turhautunut. Merikadulla sijaitseva Ismon Pub on menettänyt jopa 90 prosenttia asiakkaistaan. Yrittäjä pitää merkittävimpänä syynä tiukkoja koronarajoituksia.

Rajoitukset kaivertavat Dilverenin mieltä myös siksi, että Kristiinankaupungissa sovelletaan samoja rajoituksia kun maakunnan koronapesäkkeessä Vaasassa. Välimatkaa kaupunkien välillä on 101 kilometriä.

– En ymmärrä, miksi Kristiinankaupungissa on samat rajoitukset, vaikka täällä on niin vähän tartuntoja.

THL:n Koronakartta-palvelu kertoo, että kaupungissa on havaittu 14 tartuntaa (tilanne 30. lokakuuta). Vaasassa tartuntoja on 679.

– Sama koskee muita maakuntia. Pirkanmaan seudulla Parkanossa ei ole todettu yhtäkään tartuntaa, mutta silti siellä sovelletaan samoja rajoituksia kuin Tampereella, Dilveren tietää.

– Mielestäni tämä on todella tyhmää.

"Voi olla, että menen konkurssiin"

Hallitus kertoi torstaina uusista rajoituksista ravintoloille. Ihmetystä herätti etenkin Pohjanmaata koskeva rajoitus, jonka mukaan ravintola on suljettava klo 23, mutta ovet saa avata uudelleen tunnin päästä, tosin ilman alkoholin myyntiä.

Dilveren ei käsitä, kuka haluaisi tulla ravintolaan puolilta öin juomaan kahvia.

– Jos illalla voi myydä pelkästään ruokaa ja kahvia, ei kukaan tule baariin. Baaria ei ole mitään järkeä pitää auki, jos ei saa myydä alkoholia.

Rajoitusten ohella Ismon Pubin asiakasmääriä on syönyt ihmisten varovaisuus. Dilveren on ollut lähellä luovuttamista. 

– Talviaika tulee, jolloin ihmisiä on muutenkin vähemmän liikkeellä. Voi olla, että menen konkurssiin.

Äänensävy kiihtyy Dilverenin puolustaessa ravintola-alan toimenpiteitä. Hän on täsmälleen samoilla linjoilla Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin kanssa. Lappi on kritisoinut voimakkaasti ravintoloiden syyllistämistä koronatartuntojen leviämisessä.

– Selvää on, että muutaman kaljan myynnillä en pysty pyörittämään kapakkaa. Tiloissa on kallis vuokra, kulut nousevat tuhansiin euroihin kuukaudessa.

Dilveren on tarjonnut ravintolassaan lounasta, mutta merkittävä osa asiakkaista on kaikonnut myös päivisin. Valtaosa yrityksen myynnistä on alkoholia. Mieleen palaavat vuoden parhaat kuukaudet.

– Kesä oli parempi. Aurinko paistoi ja turisteja oli.

"Ei ihmisiä voi pakottaa"

Dilveren on tehnyt kaikkensa. Käsidesiä on, turvaväleihin kannustetaan. Aina se ei kuitenkaan onnistu.

– Ei ihmisiä voi pakottaa toimimaan tietyllä tavalla. Viime viikon lauantaina baariin tuli yhdeksän hengen kaveriporukka puoli kymmeneltä. He tilasivat paljon ja halusivat istua baarissa. Ei siinä voi sanoa, että älkää menkö vierekkäin istumaan. 

Vaikka yrityksen taloustilanne on huolestuttava, Dilveren aikoo vielä sinnitellä. Hän uskoo selviävänsä, jos saisi pitää asiakkaat ravintolassa yhteen asti.

– Klo 22 on aivan liian aikaisin. Kesällä se voisi ehkä toimia, mutta ei talvella. Talvella ihmiset eivät halua olla niin aikaisin liikkeellä.

Kuva: Ismet Dilverenin albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 30 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Realistinen tavoite on myydä 500 kirvestä viikossa.

Vuonna 2014 vipukirves sai palstatilaa ja huomiota. Se oli oman aikansa ilmiö, joka vaikutti etenevän voitosta voittoon. Edellinen sitaatti oli lainaus Vipukirveen kehittäjän Heikki Kärnän haastattelusta Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuonna 2014.

Viime viikon torstaina Vipukirves Heikki Oy jätti konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Yrityksen puhelinnumerot ovat poistuneet käytöstä.

Entisen lentokapteenin mullistava keksintö sai alkunsa 1980-luvulla, kun Kärnä alkoi kehitellä tehokkaampaa tapaa pilkkoa halkoja. Idea lähti ensisijaisesti turvallisuuden parantamisesta. Halkotöitä tehnyt Kärnä huomasi, että niin sanotulla tavallisella kirveellä jokainen isku oli potentiaalinen riski loukkaantumiselle, kun kirves jatkoi matkaansa kohti jalkaa.

Kärnä lähti kehittämään kirveeseen "hakasta", joka jättäisi kirveen kiinni puuhun ja vääntäisi sen samalla tehokkaammin halki. Kehitystyö onnistui ja tieto uudesta keksinnöstä  alkoi levitä julkisuuteen.

Ensimmäinen Heikki Vipukirves valmistui kuitenkin vasta, vuonna 2005. Se oli pitkällisen kokeilun ja kehitystyön tulos. Sana "vipu" tulee kirveen sorkkarautamaisestya vipuvoimasta. Sen todettiin monissa vertailuissa peittoavan perinteiset kirveet selvästi halon halkaisemisen nopeudessa ja tehossa.

Erilainen käyttötekniikka

Vipukirveen tehon salaisuutena oli se, ettei kirves uponnut puuhun yhtä syvälle kuin perinteinen kirves. Iskun jälkeen kirveen vipuvoima aiheuttaa voimakkaan kääntövoiman puussa ja halkaisee sen tehokkaasti. Toisaalta kirveen käyttö vaati hieman harjoittelua. Iskun jälkeen kirveen täytyy antaa tehdä kääntöliike halossa.

Mediassa Kärnä harmitteli, ettei Keksintösäätiö lämmennyt idealle. Kärnä joutui maksamaan patenttisuojaukset ja muottien valmistuksen itse. Se ei ollut halpaa. Patentti myönnettiin vuonna 2002.

Selvisi myös, ettei iso rautakauppaketju alustavasta sopimuksesta huolimatta ottanut kirveitä myyntiin verkostossaan. Niinpä Kärnä aloitti myynnin omassa verkkokaupassaan. Se kannatti, sillä sana levisi ja kyseluitä tuli pian ulkomailtakin. Haasteena oli kirvesten hidas valmistusprosessi, koska massatuotantoon ei ollut varaa. Monelle ostajalle jouduttiin myymään eioota.

Ratkaisun toi vipukirveen toinen malliversio, joka valmistettiin eri materiaalista. Valmistusprosessi nopeutui ja tuotteita saatiin nopeammin maailmalle. Suosiota auttoivat nostamaan myös Kärnän Youtubeen kuvaamat videot.

Isoon amerikkalaiseen ketjuun

Parhaimmillaan vauhti oli kovaa. Keksintö poiki rahaa muun muassa joukkorahoituskampanjasta. Julkisuutta lisäsivät kansainvälisen median haastattelut. Vipukirves onnistui raivata tiensä amerikkalaisen rautakauppaketjun valikoimiin. Kirveen hinta tosin epäilytti monia, sillä siitä sai pulittaa 170 euroa. Tällä hetkellä sen saa noin 40 eurolla.

Suurin suosio ei auttanut siivittämään Kärnän yritystä menestykseen. Muun muassa Tekniikka&Talous kertoo artikkelissaan, että Kärnän yritys oli tappiollinen vuosien ajan. Lehti kertoo, että yritys teki vuosina 2017-2019 tappiota 120 000 euroa. Vuoden 2017 liikevaihto oli 274 000 euroa, mutta vuonna 2019 tästä enää kymmenesosa.

Kuva: Vipukirves

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Fadumo Ali sai kuulla olevansa hullu, kun kertoi maaliskuussa jättävänsä terveydenhoitajan työnsä elokuussa ja ryhtyvänsä yrittäjäksi. Hänen Hoiwa-yrityksensä välittää hoitajia eri sairaanhoidon ja terveydenhoidon yksiköihin, sekä suunnittelee parannuksia kotisairaanhoidon palveluiden tasoon.

– Itse olin intoa täynnä, mutta moni kehotti tulemaan takaisin sitten, jos ei mene hyvin, Ali kertoo.

Ei yrittäjän alku helppoa olekaan, varsinkaan pienenä ja tuoreena sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjänä. Ali on neljän lapsen yksinhuoltaja ja aloittamassa lisäksi diabeteshoitajan opinnot.

– Aikataulu on haaste, mutta nyt on pakko takoa, kun yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. Haluan myös lisäkouluttautua nyt 34-vuotiaana, enkä odottaa, Ali sanoo.

Ennakkoluuloja ja pieniä piirejä

Yritys lähti räväkästi liikkeelle, sillä hoitajatarve oli keväällä kova. Kesällä tarve laantui ja hoitajat menivät kesätöihin muualle. Syksyllä toimintaa piti herätellä käyntiin uudelleen. Alihankintaverkostoon on vaikea päästä pienenä toimijana.

Yksi ensimmäisistä alihankintasopimuksista oli myös huono.

– Minua ei saa halpatyövoimaksi. Menin paikanpäälle keskustelemaan ja sain kaikki ehtoni läpi asiakkaan kanssa, Ali sanoo.

Ali on asunut pikkulapsesta asti Suomessa, yli 30 vuotta ja puhuu siis suomea. Silti hän törmää halpatyövoimaoletuksen lisäksi muihin ennakkoluuloihin. Vieraskielisellä nimellä oletus voi olla, että yritys on hämäräbisnestä, vaikka yrittäjä on hoitanut velvoitteet moitteettomasti.

Pankkitilin avaaminen yritykselle ei onnistunut ensimmäisen pankin kanssa, mutta hän ei saanut selitystä sille, miksi hän ei kelvannut yritysasiakkaaksi. Luottohäiriöitä tai muuta häikkää hänellä ei tiedoissaan ole.

Myös hänen kielitaitoaan on testattu.

– Katsotaan osaanko ja ymmärränkö kaiken. Oletus on, etten puhu suomea, enkä osaa pitää puoliani. Yleensä ennakkoluulot kaikkoavat, kun menen paikanpäälle ja ihmiset tutustuvat minuun. Olen vahva persoona ja puhun asioista suoraan.

– Olen kehottanut myös työntekijöitäni antamaan palautetta, miten he voivat ja miten heitä kohdellaan. Minä kerron sitten palautteen eteenpäin, Ali kertoo.

Motivaatiota itselle ja hoitajille

Hoitajien työ on tarpeeksi rankkaa ilman turhia ennakkoluulojakin. Ali on itse työskennellyt terveysasemalla puhelinneuvonnassa, missä oli jopa viiden hoitajan vaje. Keväällä hän työskenteli koronapuhelimessa. Kiitokseksi työpanoksesta kaupunki tarjosi pitsaa, mikä tuntui hoitajista lähinnä vitsiltä.

Ali haluaakin yrittäjänä tarjota hoitajille alan parhaita työpaikkoja. Kun hän välittää hoitajia työvuoroihin, hänen vaikutusvaltansa on pieni, mutta kotisairaanhoidossa hän voi yrittää tehdä työoloista parempia, tarjota lyhyempiä vuoroja ja maksaa parempaa palkkaa.

– Olin vähällä keskeyttää opintoni, sillä niin moni hoitaja neuvoi minua valitsemaan jotain muuta, kun olen vielä nuori. Tapasin paljon väsyneitä ja turhautuneita ihmisiä. Omakin työni muuttui 13 vuodessa enemmän puhelintyön suuntaan, Ali kertoo.

Terveydenhoitajana ja tulevana diabeteshoitajana Ali haluaa olla motivoimassa ihmisiä parempiin elintapoihin, jotta esimerkiksi diabeteksen kanssa voisi elää täysipainoisempaa elämää. Hän on kokenut raskausajan diabeteksen, mikä pelästytti, mutta elämäntapasairautta voi hoitaa arjen muutoksilla motivoivan hoitajan opastuksella.

Omille työntekijöilleen hän aikoo tarjota virtuaalisia työhyvinvointiseminaareja. Sosiaalisen median kampanjalla hän on onnistunut kasvattamaan tunnettuuttaan ja hankkimaan lisää hoitajia riveihinsä. Mukana tiimissä on ollut osa-aikainen rekrytoija sekä kaksi ohjelmoijaa.

– Olen tehnyt paljon itse ja kasvanut tämän prosessin mukana, Ali kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Photosnybleumonde

Valtionhallinnon sopimus Osuuspankin kanssa päättyy marraskuun lopussa. Tämän jälkeen esimerkiksi veroja ei voi maksaa Osuuspankin tilille, koska Verohallinnolla ei ole siellä käyttötiliä. 

– Joulukuun alusta alkaen käytössä ovat Nordean ja Danske Bankin tilit, ylitarkastaja Tarja Tapio sanoo.

Valtio kilpailuttaa maksuliikennepankit säännöllisin väliajoin. Osuuspankki voitti tarjouskilpailun edellisellä kerralla. Tällä hetkellä valtionhallinnolla on ollut maksuliikenteessä käytössä vain OP:n tili, jatkossa niitä on kahdessa pankissa.

Tapion mukaan yrittäjän kannattaa nyt huomioida muutos.

– Monella saattaaa olla verkkopankkiinsa tallennettuna Osuuspankin tilinumero. Se täytyisi nyt muuttaa.

Verohallinnon mukaan maksut tulevat jonkin aikaa perille myös Osuuspankin tilille, mutta muutos kannattaa tehdä mahdollisimman pian.

Osa yrittäjistä on ollut huolissaan siitä, tulevatko maksut viiveellä, jos ne maksaa Osuuspankin tililtä. Osa on pelännyt mahdollisia viivästysmaksuja, jos maksuliikenne ei toimi normaalisti.

– Tästä ei luonnollisesti aiheudu mitään seuraamuksia maksuliikenteeseen eikä viivästysmaksuja tule. On normaalia, että vastaanottajalla ei ole käytössään kaikkien pankkien tilejä.

Tapio muistuttaa, että veronmaksaja näkee voimassa olevat tilinumerot aina verotuspäätöksessään ja Omavero-palvelussa.

Mitä laki sanoo verojen maksamisesta?

Verokantolain mukaan vero katsotaan maksetuksi Verohallinnolle sinä päivänä, kun maksu on veloitettu maksajan tililtä tai maksu on maksettu käteisenä rahalaitokseen.

Jos tietoa maksu- tai veloituspäivästä ei ole välitetty maksun mukana, vero katsotaan maksetuksi sinä päivänä, kun maksu on kirjattu Verohallinnon tilille.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer vastaa puhelimeen Kuopiosta, missä hän viettää pari päivää vetämässä hieman henkeä. Koronakriisin vuosi on alkujärkytyksen jälkeen ollut kiireinen. Asiakkaita on tullut ovista ja ikkunoista.

– Meidän asiakkaamme ovat nyt löytäneet meidät. Nekin, jotka käyvät yleensä Ranskassa Nizzassa ja Italian Umbriassa, tulivat tänne, Hoyer iloitsee. 

Kesällä väkeä oli tosiaan ruuhkaksi asti niin, että parkkipaikat ja tienvierustat olivat täynnä autoja. Nyt näyttää siltä, että suosio kantaa talvenkin yli.

Hotelli Punkaharjussa järjestetään talven, kevään ja kesän aikana 52 tapahtumaa. Musiikkikeikkoja on varattu marraskuulle 2021 saakka. Esiintyjiä on trubaduurista jazz-bändiin.

– Minua on neuvottu, että älä koskaan tuo jazz-bändiä Hotelli Punkaharjuun. Juuri buukkasin neljä keikkaa lisää. En luota turvallisiin vaihtoehtoihin, Hoyer sanoo.

Myrskyisiä vuosia

Hoyer on todella ottanut rohkean askeleen lähtiessään hotelliyrittäjäksi neljä ja puoli vuotta sitten, kun hän osti ex-miehensä Thomas Hoyerin kanssa vanhan ja rapakuntoisen valtionhotellin. Investointikuluja on riittänyt. Rahaa on kulunut rakennuksen kunnostamiseen kuin uuden liiketoiminnan perustamiseen. Koronakriisin tukia Hotelli Punkaharju ei saanut, sillä sen toiminta on ollut kannattamatonta tähän asti.

Vuosiin on mahtunut konkurssiuhkaa, omistajanvaihdoksia, oma avioero ja muita takapakkeja. Hoyer ei kuitenkaan ole harkinnut lyövänsä hanskoja tiskiin.

– Vuodet ovat olleet myrskyisiä, mutta hyviä vuosia. Ihmettelen kyllä omaakin kestävyyttäni välillä.

Hoyerilla on kuitenkin supervoima, jota hän haluaa jakaa muillekin yrittäjille. Hän nimittäin osaa pyytää apua ja neuvoja, kun ei itse osaa. Samasta teemasta hän puhui myös hiljattain järjestetyssä Kasvu Open -tapahtumassa Jyväskylässä.

– Ihmisten tulisi olla avoimempia, eikä hävetä. Epäonnistumisen pelko pidättelee liikaa. Kannattaa hankkia sellainen kumppani, joka osaa niitä asioita, joita itse ei osaa. Minulla on bisnes- ja numeronerona Hannu, joka on lahja. Kaikkea ei voi osata itse, Hoyer sanoo.

Hannu Komu on se, joka selittää, mitä numeroiden takana on. Yrittäjäkumppanina toimii Mari Kettunen, joka osti Thomas Hoyerin osuuden. Nykyään Saimi Hoyer lukee lukuja itsekin paremmin. Hänen roolinsa on operatiivisen työn ohella visioida ja luoda uutta.

Oppikaa toisiltanne!

Hoyer luettelee vahvuuksikseen pelottoman uuden luomisen, brändituntemuksen ja markkinoinnin. Hoyer ammentaa osaamistaan monipuolisesta taustastaan.

– Olen elänyt rikkaan elämän. Mallina maailmalla hotelli- ja ravintolatoiminta tuli hyvin tutuksi, samoin muoti ja taide. Vanhempani ovat näyttelijöitä, eli olen istunut teattereissa ja sirkuksessa katsomossa. Olen kalastanut ja sienestänyt. Olen kirjoittanut lehtiin ja toiminut säätyttönä sekä tehnyt lukuisia tv-ohjelmia, mikä antaa mediatuntemusta. Se kaikki ruokkii nykyistä työtäni, ja tänä vuonna tuo työ maksaa itseään takaisin, Hoyer toteaa.

Lisäksi on joukko eri alojen ihmisiä, oma porukka, joiden ammattitaitoa Hoyer hyödyntää visiotaan hioessa.

Lisäksi Suomen Yrittäjien jäsenyys on ollut arvokasta. Yrittäjäverkostot ja vertaistuki on yrittäjälle merkittävä apu.

–  Verkostoituminen on tärkeää. Se on kaikki, minkä päällä seison. Luen paljon yrittäjätarinoita ja kannustan muitakin tekemään samoin. Oppikaa toisiltanne! Tätä Suomen Yrittäjät tarkoittaa minulle, Hoyer sanoo.

Epätietoisuus on pahempaa kuin pommin räjähdys

Koronakriisi ottaa uutta tulta alleen Euroopassa ja tartuntamäärien ennätyksiä lyödään myös muissa maissa. Suomessa tilanne on rauhallinen, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Milloin kansainvälinen matkailu alkaa palautua, on suuri kysymysmerkki.

– Epätietoisuus on ihmisille pahempaa kuin pommin räjähdys. Koin saman perinnöllisen ja harvinaisen sairauteni kohdalla, mitä selvitettiin vuosia. Kun vihdoin sain sairaudelle nimen, se oli helpotus, Hoyer kertoo.

Hän sairastaa harvinaista IGG-immuunipuutostautia, eli on myös koronaviruksen riskiryhmää.

Ulkomaalaisia matkailijoita odotellessa Hotelli Punkaharju tekee yhteistyössä SaimaaLifen Mari Pennasen kanssa joulun videostriimauksen Japaniin. Se on sekä kivaa kehittelyä että suhteiden ylläpitoa parempia aikoja odotellessa.

Sillä välin tapahtumat keskittyvät suomalaisturisteihin.

– Onni on, että vaikka ihmiset joutuvat pysähtymään, luonto ja maailma ei pysähdy. Suomalaiset ovat nyt suurin asiakasryhmämme. On ihanaa huomata, että he palaavat takaisin useampaan kertaan ja kirjoittavat omaa tarinaansa kiinni meidän hotellin tarinaan erilaisten elämysten kautta, Hoyer sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuoden 2019 tulo- ja verotiedot on julkaistu. Listan kärkeen nousi peliyhtiö Seriously Digital Entertainmentin perustaja Petri Järvilehto, joka myi yrityksensä viime vuonna israelilaiselle Playtikalle. Järvilehdon tulot olivat noin 30 miljoonaa euroa.

Listan kakkosena on yrittäjä Jorma Takanen, joka on vaurastunut lukkoyhtiö iLoqin myynnillä.

Pelitalo Supercellin perustajat ovat tänäkin vuonna korkealla tulolistalla. Ilkka Paananen on kolmantena vajaan 15 miljoonan tuloillaan. Neljäntenä on Supercellin toinen perustaja Mikko Kodisoja.

Yrittäjien ekonomisti: "Kyseenalainen massa-ajo"

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei näe verotietojen laajaa listaamista mediassa täysin harmittomana.

– Yrittäjät on avoimen yhteiskunnan kannalla, mutta voidaan perustellusti kysyä, auttavatko verohallinnon massa-ajot julkisuusperiaatetta.

Hän huomauttaa, että verotietojen julkisuudesta puhuttaessa puhutaan itse asiassa kahdesta eri asiasta.

– Suomessahan verotiedot ovat kaikille julkisia, niitä voi käydä katsomassa verotoimistoissa. Verohallinnon massa-ajot sen sijaan ovat vain tapa helpottaa verotietojen listausta mediassa. Sellainen perustelu, että massa-ajot auttaisivat jollain tavalla yhteiskunnallisen keskustelun tason nostoa, on kyseenalainen. Voi aidosti kyseenalaistaa, ovatko valmiit juorulista-ajot edellytys sille, että saamme ajankohtaista ja analyyttistä tietoa esimerkiksi tulonjaosta tai ylipäänsä verojärjestelmämme toimivuudesta. Voi myös miettiä, ovatko nämä massa-ajot itsessään tehneet hallaa julkisuusperiaatteelle.

Yksityishenkilöt ovat viime vuodesta alkaen voineet kieltää verotietojen luovuttamisen medialle. Tänä vuonna Verohallinto jättää luovuttamatta kaikkiaan 4632 henkilön tiedot. Luovutuskielto koskee yli 100 000 euroa ansio- ja pääomatuloina viime vuonna tienanneita.

Kuismanen pitää tietojenluovutuskiellon mahdollisuutta tarpeellisena.

– Ihmisellä voi olla perusteltuja syitä estää tietojensa liittäminen massa-ajoihin esimerkiksi turvallisuutensa takia. Sitä pitää kunnioittaa.

"Ansaittu rahallinen palkkio"

Eniten tienanneiden suomalaisten yksityishenkilöiden listalla on tänäkin vuonna yrityksensä myyneitä yrittäjiä. Kuismanen kannustaa suhtautumaan heihin myönteisesti. 

– He ovat tehneet ison panoksen yhteiskunnan eteen työllistämällä paljon ihmisiä ja antamalla mahdollisuuksia muille. Siitä he ovat saaneet ansaitun rahallisen palkkion. Samalla menestyjien nousu tulolistalla kertoo siitä, että tietty dynaamisuus yhteiskunnassamme toimii. 

Kuismanen myöntää, ettei lue verotietouutisia nykyisin lainkaan.

– Ehkä ne kiinnostivat joskus takavuosina, kun näitä uutisia alettiin julkaista. Nykyisin ne jäävät varsin vähälle huomiolle.

50 eniten tienannutta vuonna 2019

1. Järvilehto Petri Aleksi (1972)

Tulot yhteensä

30 548 917 €

Ansiotulo

179 429 €

Pääomatulo

30 369 488 €

Verot (vero-%)

10 398 097 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

2. Takanen Jorma Jussi Sylvester (1946)

Tulot yhteensä

17 284 796 €

Ansiotulo

211 782 €

Pääomatulo

17 073 014 €

Verot (vero-%)

5 874 798 € (34,0 %)

Maakunta

Pohjois-Pohjanmaa

3. Paananen Ilkka Matias (1978)

Tulot yhteensä

14 956 147 €

Ansiotulo

11 796 857 €

Pääomatulo

3 159 290 €

Verot (vero-%)

7 173 552 € (48,0 %)

Maakunta

Uusimaa

4. Kodisoja Mikko Juhani (1976)

Tulot yhteensä

12 957 932 €

Ansiotulo

10 225 425 €

Pääomatulo

2 732 507 €

Verot (vero-%)

6 112 677 € (47,2 %)

Maakunta

Uusimaa

5. Solja Jussi Into Antero (1951)

Tulot yhteensä

12 204 741 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

12 204 741 €

Verot (vero-%)

4 146 473 € (34,0 %)

Maakunta

Pirkanmaa

6. Lundell Niclas Bo-Arne (1972)

Tulot yhteensä

11 245 102 €

Ansiotulo

94 379 €

Pääomatulo

11 150 723 €

Verot (vero-%)

3 824 962 € (34,0 %)

Maakunta

Pohjanmaa

7. Kukkonen Tuomas Sakari (1982)

Tulot yhteensä

11 235 522 €

Ansiotulo

53 483 €

Pääomatulo

11 182 040 €

Verot (vero-%)

3 816 341 € (34,0 %)

Maakunta

Kymenlaakso

8. Gripenberg Gerda Margareta Lindsay kuolinpesä (1923)

Tulot yhteensä

11 013 172 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

11 013 172 €

Verot (vero-%)

3 737 662 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

9. von Julin Sofia Margareta kuolinpesä (1900)

Tulot yhteensä

9 150 700 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

9 150 700 €

Verot (vero-%)

3 110 038 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

10. Herlin Niklas Kustaa Harald kuolinpesä (1963)

Tulot yhteensä

9 048 803 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

9 048 803 €

Verot (vero-%)

3 075 393 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

11. Herlin Antti Juhani (1956)

Tulot yhteensä

8 756 228 €

Ansiotulo

964 757 €

Pääomatulo

7 791 471 €

Verot (vero-%)

3 137 495 € (35,8 %)

Maakunta

Uusimaa

12. Leppinen Lassi Tapani (1981)

Tulot yhteensä

8 696 047 €

Ansiotulo

1 129 039 €

Pääomatulo

7 567 007 €

Verot (vero-%)

3 160 961 € (36,3 %)

Maakunta

Uusimaa

13. Kukkonen Juha-Petteri (1979)

Tulot yhteensä

8 217 453 €

Ansiotulo

52 723 €

Pääomatulo

8 164 730 €

Verot (vero-%)

2 789 847 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

14. Laakkonen Mikko Kalervo (1965)

Tulot yhteensä

7 450 041 €

Ansiotulo

56 331 €

Pääomatulo

7 393 711 €

Verot (vero-%)

2 526 334 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

15. Snellman Janne Olavi (1975)

Tulot yhteensä

7 305 810 €

Ansiotulo

7 009 631 €

Pääomatulo

296 179 €

Verot (vero-%)

3 648 886 € (49,9 %)

Maakunta

Uusimaa

16. Blåberg Olli Edvard (1959)

Tulot yhteensä

7 059 800 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

7 059 800 €

Verot (vero-%)

2 399 295 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

17. Broman Eero Väinö (1963)

Tulot yhteensä

6 652 632 €

Ansiotulo

111 085 €

Pääomatulo

6 541 547 €

Verot (vero-%)

2 267 524 € (34,1 %)

Maakunta

Pohjois-Karjala

18. Häll Matti Kalervo (1948)

Tulot yhteensä

6 546 280 €

Ansiotulo

22 825 €

Pääomatulo

6 523 454 €

Verot (vero-%)

2 220 880 € (33,9 %)

Maakunta

Keski-Suomi

19. Broman Harri Jorma (1961)

Tulot yhteensä

6 475 773 €

Ansiotulo

123 646 €

Pääomatulo

6 352 127 €

Verot (vero-%)

2 208 815 € (34,1 %)

Maakunta

Pohjois-Karjala

20. Kyllönen Jukka Sakari (1967)

Tulot yhteensä

6 440 771 €

Ansiotulo

329 140 €

Pääomatulo

6 111 632 €

Verot (vero-%)

2 244 018 € (34,8 %)

Maakunta

Kainuu

21. Karjalainen Mika Juhani (1970)

Tulot yhteensä

6 218 576 €

Ansiotulo

173 330 €

Pääomatulo

6 045 246 €

Verot (vero-%)

2 130 847 € (34,3 %)

Maakunta

Uusimaa

22. Valtanen Kari Veikko Juhani (1962)

Tulot yhteensä

6 214 213 €

Ansiotulo

472 €

Pääomatulo

6 213 741 €

Verot (vero-%)

2 111 635 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

23. Åberg Karin Margareta Albertina (1940)

Tulot yhteensä

6 074 856 €

Ansiotulo

13 035 €

Pääomatulo

6 061 822 €

Verot (vero-%)

2 057 709 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

24. Aarnio-Wihuri Antti Ilmari (1940)

Tulot yhteensä

5 858 615 €

Ansiotulo

1 026 879 €

Pääomatulo

4 831 736 €

Verot (vero-%)

2 140 471 € (36,5 %)

Maakunta

Varsinais-Suomi

25. Aalto Elias Sami Veli (1986)

Tulot yhteensä

5 571 301 €

Ansiotulo

68 788 €

Pääomatulo

5 502 513 €

Verot (vero-%)

1 888 517 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

26. Kouvola Klaus Tapio (1948)

Tulot yhteensä

5 530 102 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

5 530 102 €

Verot (vero-%)

1 879 035 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

27. Vaiste Heikki Tapani (1946)

Tulot yhteensä

5 520 453 €

Ansiotulo

18 358 €

Pääomatulo

5 502 095 €

Verot (vero-%)

1 871 427 € (33,9 %)

Maakunta

Varsinais-Suomi

28. Jussila Marko Juhani (1971)

Tulot yhteensä

5 485 071 €

Ansiotulo

193 576 €

Pääomatulo

5 291 494 €

Verot (vero-%)

1 887 735 € (34,4 %)

Maakunta

Uusimaa

29. Välkki Pentti Kalevi (1957)

Tulot yhteensä

5 438 515 €

Ansiotulo

71 544 €

Pääomatulo

5 366 971 €

Verot (vero-%)

1 845 637 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

30. Kärkkäinen Petri Tapio (1979)

Tulot yhteensä

5 431 342 €

Ansiotulo

75 373 €

Pääomatulo

5 355 969 €

Verot (vero-%)

1 842 340 € (33,9 %)

Maakunta

Päijät-Häme

31. Stadigh Kari Henrik (1955)

Tulot yhteensä

5 427 856 €

Ansiotulo

3 927 743 €

Pääomatulo

1 500 113 €

Verot (vero-%)

2 484 872 € (45,8 %)

Maakunta

Uusimaa

32. Wiklöv Erik Anders (1946)

Tulot yhteensä

5 412 780 €

Ansiotulo

1 251 797 €

Pääomatulo

4 160 983 €

Verot (vero-%)

2 042 513 € (37,7 %)

Maakunta

Ahvenanmaa - Åland

33. Nurminen Hanna Kirsti (1955)

Tulot yhteensä

5 005 311 €

Ansiotulo

29 833 €

Pääomatulo

4 975 479 €

Verot (vero-%)

1 648 321 € (32,9 %)

Maakunta

Varsinais-Suomi

34. Vidgren Juha Einari (1970)

Tulot yhteensä

4 707 674 €

Ansiotulo

81 244 €

Pääomatulo

4 626 430 €

Verot (vero-%)

1 600 732 € (34,0 %)

Maakunta

Pohjois-Savo

35. Salokangas Mika Tapio (1962)

Tulot yhteensä

4 612 292 €

Ansiotulo

893 507 €

Pääomatulo

3 718 785 €

Verot (vero-%)

1 705 261 € (37,0 %)

Maakunta

Uusimaa

36. Furuhjelm Nils-Olof Robert Campbell (1969)

Tulot yhteensä

4 569 661 €

Ansiotulo

2 705 748 €

Pääomatulo

1 863 913 €

Verot (vero-%)

1 920 497 € (42,0 %)

Maakunta

Uusimaa

37. Hed-Wilson Camilla Kristina (1983)

Tulot yhteensä

4 521 547 €

Ansiotulo

1 360 082 €

Pääomatulo

3 161 465 €

Verot (vero-%)

1 740 119 € (38,5 %)

Maakunta

Uusimaa

38. Kemppi Antti Peter (1978)

Tulot yhteensä

4 488 440 €

Ansiotulo

249 732 €

Pääomatulo

4 238 708 €

Verot (vero-%)

1 562 416 € (34,8 %)

Maakunta

Päijät-Häme

39. Soganci Serdar (1982)

Tulot yhteensä

4 429 182 €

Ansiotulo

4 208 719 €

Pääomatulo

220 463 €

Verot (vero-%)

2 243 070 € (50,6 %)

Maakunta

Uusimaa

40. Kemppi Nina Maria (1979)

Tulot yhteensä

4 390 425 €

Ansiotulo

75 405 €

Pääomatulo

4 315 021 €

Verot (vero-%)

1 491 429 € (34,0 %)

Maakunta

Päijät-Häme

41. Hiltunen Heikki Juhani (1962)

Tulot yhteensä

4 370 012 €

Ansiotulo

477 451 €

Pääomatulo

3 892 561 €

Verot (vero-%)

1 552 242 € (35,5 %)

Maakunta

Uusimaa

42. Morelius Henrik Martin kuolinpesä (1893)

Tulot yhteensä

4 353 209 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

4 353 209 €

Verot (vero-%)

1 478 891 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

43. Lohiniva Seppo Ilmari (1961)

Tulot yhteensä

4 334 219 €

Ansiotulo

139 974 €

Pääomatulo

4 194 245 €

Verot (vero-%)

1 487 020 € (34,3 %)

Maakunta

Pohjois-Pohjanmaa

44. Seppälä Sam Samuli (1975)

Tulot yhteensä

4 296 558 €

Ansiotulo

44 250 €

Pääomatulo

4 252 308 €

Verot (vero-%)

1 446 801 € (33,7 %)

Maakunta

Uusimaa

45. Takala Kalevi kuolinpesä (1925)

Tulot yhteensä

4 213 459 €

Ansiotulo

0 €

Pääomatulo

4 213 459 €

Verot (vero-%)

1 431 376 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

46. Ehrnrooth Henrik Georg Fredrik (1969)

Tulot yhteensä

4 159 701 €

Ansiotulo

3 835 765 €

Pääomatulo

323 937 €

Verot (vero-%)

2 079 933 € (50,0 %)

Maakunta

Uusimaa

47. Tahkola Harri Kalevi (1972)

Tulot yhteensä

4 100 093 €

Ansiotulo

62 114 €

Pääomatulo

4 037 979 €

Verot (vero-%)

1 389 622 € (33,9 %)

Maakunta

Pohjois-Pohjanmaa

48. Hyykoski Ari Pekka Juhani (1966)

Tulot yhteensä

4 083 885 €

Ansiotulo

84 946 €

Pääomatulo

3 998 939 €

Verot (vero-%)

1 390 199 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

49. Matikainen Mika Juhani (1986)

Tulot yhteensä

4 075 080 €

Ansiotulo

16 628 €

Pääomatulo

4 058 452 €

Verot (vero-%)

1 379 727 € (33,9 %)

Maakunta

Uusimaa

50. Oja Aarne Simo Juhani (1960)

Tulot yhteensä

4 048 936 €

Ansiotulo

88 891 €

Pääomatulo

3 960 046 €

Verot (vero-%)

1 377 743 € (34,0 %)

Maakunta

Uusimaa

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Omistajanvaihdosfoorumi järjestetään vuonna 2020 videoyhteydellä poikkeusolojen vuoksi. Omistajanvaihdosstudio lähetetään Porista. Tilaisuudessa palkitaan myös Vuoden Omistajanvaihdosasiantuntija. Tittelin saa tänä vuonna porilainen Seppo Colliander konsultointiyritys Heimari Oy. Omistajanvaihdosasiantuntija valittiin tänä vuonna kymmenettä kertaa.

– Collander on toiminut vuosikymmeniä sukupolvenvaihdosten, yrityskauppojen ja yritysjärjestelyiden järjestelijänä. Hän on auttanut yrityksiä ja yrittäjiä erityisesti Satakunnan alueella, mutta myös koko Suomessa, palkinnon luovuttanut Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen toteaa.

Valinnan teki Omistajanvaihdosfoorumi. Vuoden omistajanvaihdosasiantuntijan nimeämisellä annetaan tunnustus tekijälle merkittävästä työstä omistajanvaihdosten edistämisessä. Nimeämisellä halutaan korostaa myös sitä, että omistajanvaihdoksiin ryhdyttäessä luopujan ja jatkajan on viisasta turvautua ammattilaisten apuun.

Yritysmarkkinoidenn kehittymistä tulee edistää

Nimeämisellä halutaan tuoda poliittisten päättäjien tietoon se, että yritysmarkkinat ovat olemassa ja niiden kehittymistä on hyvä edistää. Aloittavat yritykset ovat tärkeitä, mutta myös toiminnassa olevien yritysten jatkuvuus on syytä varmistaa.

– Tarve omistajanvaihdosten edistämiseen kasvaa. Yrittäjiä tulee muistuttaa, että yrityskauppa käy, jos yrittäjä itse ja yritys ovat valmistautuneet yrityskauppaan ja ottavat myös tarvittavat askeleet kaupan edistämiseksi, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Omistajanvaihdosten merkitys on alettu oivaltaa sukupolven vaihdoksia laajemmin, sillä yrityksen myyminen perheen ulkopuoliselle ostajalle on yleisempää. Työtä täytyy kuitenkin jatkaa.

– Kohtaamisia tarvitaan. Kaupankäyntiä pitää vauhdittaa. Tätä työtä tulee jatkaa niin pitkään, kunnes yrityskaupoista tulee yhtä arkipäiväisiä kuin vaikkapa auto- ja asuntokaupoista, Kujala sanoo.

Kukaan ei häviä, monet voittavat

Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä monesta syystä. Kaikki yritykset tulevat jossain vaiheessa elinkaartaan tilanteeseen, jolloin toiminnalle on löydettävä jatkaja. Työnantajayrityksille noin 15 000:lle omistajanvaihdos on ajankohtainen juuri nyt. Näissä yrityksissä työskentelee noin 80 000 henkilöä. Omistajanvaihdos on edessä 50 000 yritykselle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Onnistuneilla omistajanvaihdoksilla saadaan aikaan paljon myönteisiä asioita, kuten olemassa olevat työpaikat varmistuvat ja syntyy uusia, yritykset kehittyvät ja kasvavat, alueellinen vireys ja vetovoima säilyy ja kehittyy, Verotulot kertyvät, Uudet yrittäjät saavat lentävän lähdön toiminnalleen, yritysten asiakkailleen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden tarjonta jatkuu ja kehittyy ilman epäjatkuvuuskohtia, osaaminen ei katoa ja omaisuus karttuu.

– Finnveran mukaan omistajanvaihdosten läpikäyneistä yrityksistä noin 30 prosenttia muuttuu kasvuyrityksiksi. Omistajanvaihdosten edistäminen on siten erittäin vaikuttavaa ja tehokasta yrityspolitiikkaa. Onnistuneiden omistajanvaihdosten seurauksena kukaan ei häviä ja monet voittavat, Kujala toteaa.

Kujala peräänkuuluttaa yhtenäisempää työtä omistajanvaihdosten hyväksi. Nyt työtä tehdään liiaksi pätkissä ja erilaisten hankerahoituksien varassa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Toimintaa tulisi voida suunnitella ja toteuttaa pidemmällä tähtäyksellä.

– Asian tulee olla teemana ja toimenpiteinä mukana hallituksen Kotimaisen omistamisen ohjelmassa ja Yrittäjyysstrategiassa, Kujala sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Seppo Collander on toiminut vuosikymmeniä sukupolvenvaihdosten, yrityskauppojen ja yritysjärjestelyiden järjestelijänä. Hän on auttanut yrityksiä ja yrittäjiä erityisesti Satakunnan alueella, mutta myös koko Suomessa, palkinnon luovuttanut Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen toteaa. 

Valinnan teki Omistajanvaihdosfoorumi. Omistajanvaihdosasiantuntijan valinnalla halutaan kiinnittää huomiota omistajanvaihdosten eri muotoihin ja niiden kehittämiseen. Vuoden omistajanvaihdosasian-tuntija nimettiin nyt jo kymmenennen kerran.

Vuoden omistajanvaihdosasiantuntijan nimeämisellä annetaan tunnustus tekijälle merkittävästä työstä omistajanvaihdosten edistämisessä. Nimeämisellä halutaan korostaa myös sitä, että omistajanvaihdoksiin ryhdyttäessä luopujan ja jatkajan on viisasta turvautua ammattilaisten apuun. Nimeämisellä halutaan tuoda poliittisten päättäjien tietoon se, että yritysmarkkinat ovat olemassa ja niiden kehittymistä on hyvä edistää. Aloittavat yritykset ovat tärkeitä, mutta myös toiminnassa olevien yritysten jatkuvuus on syytä varmistaa.

Omistajanvaihdosfoorumi on Suomen Yrittäjien hallinnoiman omistajanvaihdoshankeen ohjausryhmä. Sen jäseniä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Finnvera, Business Finland, Finnvera, Deloitte, Nordea, Danske Bank, Suomen Yrityskaupat, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt, SuomenYrityskummit, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan-Lahden Teknillinen Yliopisto.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Mika Haavisto, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 1993,

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 165 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria, mutta käsitys yrittäjäksi ryhtymisestä tarkoittaa usein sitä, että yritys täytyisi polkaista käyntiin oman idean pohjalta, tyhjästä. Koulutus Suomessa on hyvin startup-henkistä, mikä tukee tätä ajatusta.

Samaan aikaan Suomessa on 83 300 työnantajayritystä, joista 15 000 uskoo olevansa omistajanvaihdostilanteessa juuri nyt. Kun mukaan otetaan muutkin yritykset, kuten yksinyrittäjät, 50 000 uskoo olevansa seuraavan 10 vuoden aikana omistajanvaihdostilanteessa.

Omistajanvaihdosten läpivieminen on kuitenkin yrittäjien mielestä yhä haasteellista. Vaativimpia kysymyksiä ovat ostajan löytäminen, hinnan määritys, rahoitus ja verotus.

– Suuntaisin viestin nuorille ja opiskelijoille, jotka haluavat yrittäjiksi ja suunnittelevat oman yrityksen perustamista, että omistajanvaihdos voi olla helpompi ja edullisempi tie yrittäjyyteen, Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Nellie Inkinen sanoo.

Inkinen on itse ottamassa lähitulevaisuudessa ohjat perheyrityksessä, jonka päätoimiala on rakentaminen, mutta se tarjoaa myös auton- ja kotien lukituspalveluita, ilmalämpöpumppujen myyntiä, asennusta ja huoltoa, siivouspalveluita, timanttitöitä sekä uudis- ja korjausrakentamisen palveluita.

Yritys työllistää noin 60 työntekijää, ja Inkinen tekee yrityksessä laskutusta sekä kirjanpitotöitä.

– Se, milloin omistajanvaihdos tapahtuu käytännössä, riippuu siitä, milloin isä haluaa eläköityä. Vielä se ei ole ajankohtaista, Inkinen kertoo.

Monta polkua yrittäjäksi

Inkinen on käynyt opinnoissaan Turun ammattikorkeakoulussa järjestettyä Jatkajakoulua, joka keskittyy nimenomaan omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin. Vastaavia koulutushankkeita on ollut kuusi ympäri Suomea, ja tavoite on tuoda omistajanvaihdososaamista ja palveluita tutuksi opiskelijoille.

Salolaisen Nummek Trade -yrityksen omistaja, yrittäjä neljännessä polvessa, Marita Nummi-Wikström toimii Turun ammattikorkeakoulun Jatkajakoulun business mentorina, ja pitää kehitystä hyvänä.

– Olen ollut mukana jatkajakoulussa yli 10 vuotta. Aikaisemmin näitä palveluita oli vähemmän yrityksille, saati opiskelijoille. Nykyään palveluita on paljonkin. Tärkeintä on tarjota opiskelijalle valmiuksia ja kipinää yrittäjyyteen, vaikka voimavarat tulisivat käyttöön vasta myöhemmin, Nummi-Wikström sanoo.

Hän ei näe koulutuksessa startup-huumaa ja omistajanvaihdosasiaa toisiaan poissulkevina.

– Yrittäjäksi haluava ei voi sulkea vaihtoehtoja pois. Startupilla on haasteena rahoitus, kun yrityskaupassa voi hypätä liikkuvaan junaan, jolla on jo tulovirtaa ja tuotteita, Nummi-Wikström sanoo.

Suomen Yrittäjät on puhunut restart-yrittäjyydestä. Uusi omistaja voi puhaltaa uutta tuulta olemassa olevaan yritykseen ja nostaa sen toiminnan uudelle tasolle.

– On hyvä, että Jatkajakoulu nostaa esiin sen, että omistajanvaihdos nostetaan esiin vaihtoehtona startup-yrittäjyyden rinnalla, Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto toteaa.

Nummi-Wikström muistuttaa, että kaikkien yrittäjiksi haluavien tulisi kuitenkin kehittää omia yrittäjävalmiuksiaan. Yrityskaupoissa voi lähteä liikkeelle myös pienemmillä osakkuuksilla ja sitä kautta kerätä kokemusta sekä ymmärrystä toimialasta ja yrittäjyydestä.

Oman kiinnostuksen mukaan

Turun ammattikorkeakoulun Jatkajakoulu on oma joustava kokonaisuutensa, jossa voidaan ottaa opiskelijan oma tilanne huomioon. Esimerkiksi Nellie Inkinen voi keskittyä omistajanvaihdosteemoihin, koska siitä oli hänelle eniten hyötyä. Koulutuksessa käydään läpi teemoja, kuten arvonmääritys, rahoitus ja asiakirjat, johtajuus muutoksessa, strateginen ajattelu, kansainvälinen liiketoiminta ja digitaalinen toimintaympäristö.

Opiskelija voi keskittyä siihen, mihin itse kaipaa eniten tukea. Inkiselle monimutkaisimmilta tuntuvat laki- ja verotusasiat. Toisaalta myös vastuun siirtyminen jännittää.

– Toisaalta on valmis työpaikka ja jalusta, mistä lähteä, mutta siinä samalla tulee heti suuri vastuu. Olen miettinyt, onko helppoa lähteä keskeltä kasvattamaan, sillä olen kuullut, että eniten konflikteja tulee siinä, kun uusi sukupolvi ja vanha sukupolvi näkevät kehityksen eri tavalla, Inkinen sanoo.

Jatkajakouluja koskeva selvitys julkistetaan Omistajanvaihdoskonferenssissa 3. marraskuuta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on koostanut selvityksen hankkeiden sisällöistä ja parhaista käytännöistä.

1. Jatkajakoulut toimivat pysyvänä osana alueellista yritysten palvelukonseptia ja yhteistyöverkostoa.

2. Jatkajakouluissa varmistetaan opiskelijoiden moninaisuus yhdistämällä toiminnassa eri koulutusaloja, toisen asteen ja korkeakoulujen toimintaa sekä niiden alumnitoimintaa.

3. Jatkajakouluissa muodostetaan erilaisille opiskelijaprofiileille palvelupolkuja kohti omistajanvaihdosta.

4. Jatkajakoulut varmistavat opiskelijoiden ja yritystään myyvien omistajien jatkuvat kohtaamisen paikat yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa.

5. Jatkajakoulut tunnistavat omistajanvaihdosprosessin ostajan näkökulmasta ja varmistavat opiskelijalle tiedon ja valmennuksen yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vielä yksi lapsi. Se oli rovaniemeläisen apuvälineteknikko Kaisa Revon haave. Perheessä oli jo kaksi ala-asteikäistä tytärtä, mutta Repo toivoi vielä yhtä lasta. Ajatusta oli kuitenkin lykättävä vuosia. 

Repo perusti Lapin apuvälinepalvelun vuonna 2009 ja keväällä 2010 ovet aukesivat asiakkaille. Esimerkiksi yksilöllisiä apuvälineitä, erityisjalkineita ja painevaatteita valmistava yritys työllisti vain Kaisa Revon ensimmäiset kaksi vuotta. Hän kokosi asiakaskuntaa ja palveli koko Lapin sairaanhoitopiirin aluetta, eli reissukilometrejä tuli auton mittariin tuhansia. Jos sitten olisi jäänyt äitiyslomalle, kaikki tehty työ olisi valunut hukkaan ja aloitettava alusta äitiysloman jälkeen. 

Yritys kasvoi. Ensin mukaan tuli mies, joka otti vastuun toimiston töistä. Apuvälineteknikkoa oli vaikea löytää, sillä heitä valmistuu vain Helsingin ammattikorkeakoulusta. Repo perehdytti ensin fysioterapeutin ja pari vuotta myöhemmin jalkaterapeutin apuvälinetyöhön. Kun työntekijätilanne tuntui vakiintuneen, seitsemän vuoden odotuksen jälkeen Revot päättivät, että olisi kolmannen lapsen aika. Kaisa oli jo 40-vuotias, eikä aikaa olisi loputtomiin. 

– Kyllä se jännitti, vaikka uskoinkin, että töissä kaikki järjestyy. Kahden työntekijän lisäksi palkkasimme myös toisen valmistuvan jalkaterapeutin sijaistamaan minua. Hän oli ollut meillä harjoittelijana ja osoittautui osaavaksi pohjallisten tekijäksi, Kaisa Repo kertoo.  

Äitiysloma lähes kaatoi yrityksen 

Lapsi syntyi loppukesästä 2017, ja Repo nautti vauvakuplasta täysin siemauksin. Hän nukkui pitkään, siivoili ja remontoi. Hän ei ollut ollut pitkään aikaan niin lomalla.  

– Vanhemmat tytötkin olivat ihmeissään, kun äiti oli kotona, kun he palasivat koulusta, Repo kertoo. 

Kasvanut vastuu ja reissutyö ympäri Lappia osoittautui kuitenkin liian vaativaksi uusille työntekijöille, joten Repo palasi töihin kahdeksi päiväksi viikossa kolmen kuukauden äitiysloman jälkeen. 

Revon poissaolo kävi yrityksen taloudelle raskaaksi taakaksi. Yritys oli vuotta aikaisemmin muuttanut uusiin tiloihin, joita oli remontoitu, ja investoitu työkoneisiin Finnveran lainan turvin. Lisäksi työntekijäkulut kasvoivat liian suuriksi, ja lopulta yrityksen talous ajautui tilanteeseen, jossa verottaja haki konkurssia. 

Tilanne tuli Revolle shokkina.  

– Olin mennyt laput silmillä, eikä mies halunnut huolestuttaa minua. Myös hänen jaksamisensa oli koetuksella. Jouduin irtisanomaan työntekijät, mies jäi pois yrityksen tehtävistä ja minä palasin toimitusjohtajaksi kokopäiväisesti. Se on kovin paikka, mihin olen yrittäjänä ja parisuhteessa joutunut. Minä ja jäljelle jäänyt fysioterapeutti Sari painoimme pitkää päivää. Olen hänelle siitä kiitollinen, Repo kertoo. 

Ei kovin pahoja traumoja 

Nykyään Lapin Apuvälinepalvelu on taas jaloillaan. Yrityksessä työskentelee kaksi työntekijää Revon lisäksi ja ennen koronakriisiä yritys oli palkkaamassa toimistoapulaista, kunnes huhtikuussa työntekijät pitikin lomauttaa seitsemäksi viikoksi asiakkaiden pysytellessä kotona.  

– Korona ei minua aiempien kokemusten jälkeen säikäyttänyt, mutta jos se olisi tullut vuotta aiemmin, meitä ei enää olisi, Repo sanoo. 

Hän kannustaa äidiksi haluavia yrittäjiä toteuttamaan unelmansa. Hän itse joutui takaisin töihin aiemmin kuin oli suunnitellut, mutta pystyi kuitenkin olemaan kotona pääsääntöisesti lähes vuoden.  

Lopulta reissupäivät olivat hänellekin omaa aikaa, kun matkalla Lapin teillä voi kuunnella musiikkia ja ajatella omia ajatuksia. Mies oli noina päivinä lapsen kanssa tai isovanhemmat tulivat apuun. Vauva on nukkunut päiväunia myös kopassaan yrityksen varastohyllyllä 

– Kysyin työntekijöiltäni, miten tuo aika menikään, eivätkä hekään muistaneet tarkasti, joten pahoja traumoja heille ei jäänyt, Repo sanoo. 

Toteuta omalla tavallasi 

Äidit saavat kuulla paljon ohjeita, neuvoja ja jopa paheksuntaa valinnoistaan. Repo muistuttaa, että äitiyttä ja yrittäjyyttä koskevia ratkaisuja saa tehdä omista lähtökohdistaan.  

– On ok olla kotona pidempään, mutta on myös ok mennä töihin. Äitiyttä ja isyyttä voi toteuttaa omalla tavallaan. Ajattelin näin jo ennen omia lapsia, Repo sanoo.  

Käytännön asiat täytyy toki ottaa huomioon, sillä taloudellista turvaa yrittäjällä ei liiaksi ole. Äitiys- ja vanhempainpäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella. Jos työtä tekee maanantai-lauantai-välillä, yrittäjän äitiyspäiväraha tippuu noilta päiviltä minimiin, joka on 28,94 euroa. Repokin sai minimipäivärahaa niiltä päiviltä, kun teki töitä. 

– Vakuutusasiamieheni kuuli raskaudestani mieheni jälkeen ensimmäisenä. Olimme käyneet vakuutusasioita läpi ja hän neuvoi soittamaan minulle heti sinä päivänä, kun raskaustestin viiva näkyy ja nostamaan YEL-työtulon määrää.  

Talousvaikeuksissa se olikin välillä ainoa tulo, jota Revon perhe sai.  

– Olen edelleenkin pitänyt YEL- maksuni järkevällä tasolla, sillä se turvaa osaltaan elämäämme, jos vaikka sairastuisin. 

Nykyään äitiyspäiväraha lasketaan keskimääräisestä YEL-työtulosta 12 kuukauden ajalta, kun Revon raskauden aikaan päiväraha laskettiin keskimääräisestä YEL-tyltulosta kuuden kuukauden ajalta.  Laki on tältä osin muuttunut siitä, kun Repo jäi äitiyslomalle.  

Repo muistuttaa, että Kelan tuki mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Silti hän näkee järjestelmässä parannettavaa. 

– Yhteiskunnassa kannustetaan yrittäjyyteen ja toisaalta kannustetaan hankkimaan lapsia. Tämä yhtälö ei mielestäni toimi. Järjestelmä on tehty palkansaajan näkökulmasta. Yrittäjä saa vauvarahaa, kun työntekijä tulee raskaaksi, mutta voisiko sitä etua ulottaa yksinyrittäjään, Repo pohtii.  

Anna Broholm eli vauva-arjen säästöillä 

Mainos- ja graafisen suunnittelutoimiston yksinyrittäjä Anna Broholmin raskaus oli iloinen, odotettu, mutta yllättävä uutinen.  

– Samalla ensimmäinen ajatus oli ”mites työkuviot”, Broholm kertoo. 

Broholm pelkäsi uutisen aiheuttamia reaktioita, mutta asiakkaat ottivat uutisen hyvin vastaan halausten ja onnitteluiden kera. Broholm toteaakin, että äitiys on yhtä ristiriitaa. Valtavaa iloa ja pelkoa vuorotellen. Yrittäjänä hän mietti, mitä täytyisi tehdä. Äitinä lapsi on unelmien täyttymys. 

Yksinyrittäjän pelastus ovat olleet verkostot. Broholm tekee yrityksille graafisia ilmeitä, lehtitaittoja, kuvittaa, valokuvaa sekä tekee elokuviin rekvisiittaa. Laajan osaamisen myötä hänelle on kertynyt verkostot, joista löytyi tekijöitä hoitamaan hänen toimintansa eri osa-alueita. Hän on delegoinut töitä muille freelancereille.  

Hän tekee jotain toimeksiantoja niissä rajoissa, mitä on mahdollista. Välillä asiakas on pulassa ja ottaa Broholmiin yhteyttä. Päivät menevät kuitenkin pääasiassa viisikuukautisen Pihla-tytön kanssa. 

Kulut minimiin ja säästöt lihoiksi 

Broholmkin on maksanut YEL-maksuja, mutta satsannut enemmän vakuutuksiin. YEL-maksu tuntuu suurelta, kun työtulot ovat epäsäännöllisiä. Vaikka tuloja ei jossain kuussa olisikaan, YEL-maksu täytyy silti maksaa.  

– Kun kuulin, että olen raskaana ja että YEL-maksun nostaminen äitiyslomalle olisi myöhäistä, aloimme säästää rutkasti normaalia enemmän. Elimme pikkuvauva-arjen säästöjen turvin. Tätä ei varmasti tarvitse palkkatöissä miettiä, hän kertoo. 

Broholm laittoi jäihin omaan työhönsä kuuluvat juoksevat kulut, kuten kuva- ja fontti- tai pilvipalvelupaketit. Myös kirjanpitokulut pienenivät.  

– Onneni on, että tarvitsen vain toimivan tietokoneen sekä muutamia oheislaitteita ja ohjelmistoja työskentelyyni, eikä toimitila- tai yrityslaina-asioita tarvinnut miettiä. Esimerkiksi toimitilahan olisi ollut pakko sanoa irti äitiysloman ajaksi, jotta olisi rahallisesti pärjännyt. 

Tulevaisuuden kysymysmerkit

Broholm on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta. Hänen miehensä Mikko on myös yksinyrittäjä lukkoseppänä. Alun perin pariskunnan ajatus oli vuorotella lapsenhoitovastuun kanssa. Koronakriisi sotki kuitenkin suunnitelmat. Broholm oli viimeisillään raskaana, kun koronakriisi alkoi. Samalla, kun Suomi seisahtui, miehen työt loppuivat. 

– Olen joskus miettinyt, että mitä jos jäisin äitiyslomalle tai joutuisimme työttömäksi. Tänä vuonna olemme kokeneet molempia. Onni onnettomuudessa, olemme voineet viettää molemmat aikaa kotona vauvan kanssa ja nautimme elämästä, vaikka tulot olivat pienet, Broholm kertoo. 

Nyt miehen työt ovat palanneet ja töitä on riittänyt. Siksi Broholm on ollut enemmän kotona lapsen kanssa. Samalla mietityttää, tuleeko koronasta toinen aalto ja mitä rajoituksia se tuo mukanaan. Tulevaisuuden työllisyystilanne huolettaa.  

Broholmin suunnitelma on, että hän tekisi kolmepäiväistä viikkoa, kunnes lapsi menee täyspäiväisesti päivähoitoon. Apuna ovat osa-aikaeläkkeellä olevat isovanhemmat. 

– Työajalla täytyy sitten olla tuplatehokas, että saan kompensoitua työtunnit, hän toteaa. 

Muut projektit saavat odottaa

Broholm suunnitteli raskauden alkuvaiheessa, että kehittäisi vanhempainvapaalla ammattitaitoaan tai yrityksen liiketoimintamalleja. 

– Yhdessä vaiheessa ajatuksenani oli aloittaa tuotekehityksen ammattitutkinto ja ottaa vauva mukaan kouluun. Hyvin nopeasti onneksi ymmärsin päästää tästä ajatuksesta ja siirtää sen johonkin parempaan ajankohtaan. On kaikkein kamalinta joutua tekemään vasemmalla kädellä töitä, koulua tai äitiyttä, hän sanoo. 

Työ on Broholmille suuri osa identiteettiä, ja hän on saanut tunnustusta myös yrittäjänä. Hänet on palkittu Ulvilan Vuoden Nuori Yrittäjä ja Satakunnan Vuoden Yksinyrittäjä -palkinnoilla vuonna 2017. Nyt äitiys tuntuu saavutuksista suurimmalta. 

– Kymmenen vuoden yrittäjyyden jälkeen, tässä elämänvaiheessa, otan erittäin mielelläni suurimmaksi kysymykseksi pohdinnan siitä, onko tänään tullut kakka, hän naurahtaa. 
 

Lue lisää perhevapaaseen suunnitteilla olevista joustoista. 

Juttu on julkaistu Yrittäjä+ -lehdessä 05/2020.
 

Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi