Tämä tarkoittaa, ettei velallista oleteta maksukyvyttömäksi, jos hän ei viikossa maksukehotuksesta selviydy veloistaan. Yrittäjät on vaatinut konkurssilain niin sanotun maksukyvyttömyysolettaman pidentämistä viikosta mahdollisesti jopa kahteen kuukauteen.
– Esitys on hyvä, mutta pitäisi vielä arvioida sitä, ehtiikö yritys saada 30 päivän ajassa hoidettua talousasiansa kuntoon. Tilapäinen maksukyvyttömyys saattaa edellyttää asiointia pankissa ja lisärahoitusta tai esimerkiksi aikaa sopeuttaa oma toiminta ja henkilöstöntarve muuttuneisiin olosuhteisiin, esittää Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
– Yritys voi kuitenkin aina torjua velkojan esittämän maksukyvyttömyysolettaman, jos yrityksen notkahtanut taloustilanne on väliaikainen. Yritys on konkurssikelpoinen vain silloin, kun sen maksukyvyttömyys on muuta kuin tilapäistä.
Yrittäjien mukaan koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia kannattaa muuttaa pysyvästi.
SY toivoo muutoksesta pysyvää
Laki konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta vahvistettiin 29. lokakuuta. Lain mukaan konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa, joka perustuu niin kutsuttuun viikon maksukyvyttömyyteen, ei saa käyttää konkurssiin hakemisen perusteena 31. tammikuuta 2021 saakka.
Kun eduskunta hyväksyi konkurssilain väliaikaisen muutoksen, se samassa edellytti, että hallitus arvioi välittömästi, miten tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa poikkeuslain voimassaolon päättyessä.
Hallituksen esitys menee eduskuntaan loppuvuonna. Kyseessä on väliaikainen laki, joka olisi voimassa ensi vuoden syyskuun loppuun asti.
– Olemme esittäneet, että tämän pitäisi olla pysyvä muutos. Mutta on hyvä, että on pystytty nopeasti tekemään esitys väliaikaisesta poikkeuksesta. Siitä annamme kiitosta oikeusministeriölle ja maan hallitukselle, Tiina Toivonen toteaa.
Riina Laaksonen, naisten hyvinvointiin keskittyvän Nordic Fit Mama- yrityksen perustajayrittäjä, valittiin kesän lopussa Suomen lähettilääksi Women’s Entrepreneurship Day- järjestöön (WEDO). Suomesta on ensimmäistä kertaa lähettiläs mukana.
– Järjestämme marraskuussa Suomen isoimman naisyrittäjille suunnatun verkkotapahtuman, joka tulee tarjoamaan konkreettisia työkaluja sekä henkilökohtaiseen kasvuun että yrityksen eteenpäin vientiin. Se on osallistujille maksuton, jotta kaikilla on aidosti mahdollisuus tulla mukaan.
Suoratoistettavassa verkkotapahtumassa kuullaan Miss Suomi -kilpailuja järjestävää Sunneva Sjögreniä, Miss Suomi 2020 Viivi Aaltosta, jalkapallon ammattilainen Katriina Talaslahtea ja kokenutta valmentajaa Anne Karilahtea, joka antaa vinkkejä oman mission kirkastamiseen.
19. marraskuuta järjestettävän tapahtuman jälkeen on tarjolla etukäteisilmoittautumisen vaatima digiklinikka, jossa tilitoimisto Accounts.fi kertoo digitaalisesta taloushallinnosta yrittäjille.
Laaksonen: ”Autamme myös kanssasiskoja, jotka eivät ole yhtä onnekkaassa asemassa”
WED-organisaatio on perustettu New Yorkissa vuonna 2013. WED-organisaatio kokoaa yritysjohtajat, valtion virkamiehet ja kansalaisyhteiskunnan tekemään yhteistyötä ja etsimään ratkaisuja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi liike-elämässä erityisesti kehitysmaissa. WED esimerkiksi rahoittaa köyhtyneitä naisyrittäjiä mikrolainoilla.
Kansallisen WED-päivän tapahtuman järjestämisen lisäksi lähettiläs tuo esiin naisyrittäjyyttä, ja tukee myös kehitysmaiden naisyrittäjiä hyväntekeväisyydellä.
– Koen myös velvollisuudekseni, että autamme kanssasiskoja, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me suomalaiset. Tapahtumallamme on myös hyväntekeväisyyskohde: keräämme verkkotapahtumassa rahaa maahanmuuttajaäitien, jotka kokevat yksinäisyyttä, lähisuhdeväkivaltaa sekä taloudellisia haasteita, tukemiseksi.
Laaksosen mukaan samalla vaikutetaan tasa-arvoon, kun annetaan naisille mahdollisuuksia.
Riina Laaksonen on yrittäjä ja kolmen lapsen äiti. Miksi mielestäsi tarvitaan naisyrittäjyyden juhlapäivä?
– Vaikka Suomessa onkin yrittäjän päivä, ehkä silti yrittäjyys vaatii naisilta pikkuisen enemmän kuin miehiltä. Usein naiset manageeraavat enemmän perhettä, tämä asia jää huomaamatta. Toivoisin, että tuodaan esille naisten tekemää työtä ja nostetaan sen arvostusta.
– Suomessakin on vielä tekemistä tasa-arvossa, naisen euro on noin 84 senttiä. Lisäksi naisten yritykset saavat murto-osan sijoituksista. Tehtävänämme on mahdollisuuksista kertominen ja voimaannuttaminen.
Globaalisti faktat ovat karut: Naiset tekevät 66 prosenttia maailman työstä ja ansaitsevat vain 10 prosenttia maailman tuloista.
Laaksosen Nordic Fit Mama yrityksessä on mukana pääomasijoittaja.
Kansainvälinen WED-lippulaivatapahtuma suoratoistetaan ja sitä vietetään 144 maassa ja 110 yliopistossa ja korkeakoulussa. YK on mukana päätapahtumassa. Tapahtuma tavoittaa yli 1,4 miljoonaa ihmistä.
#ChooseWomen on WEDin aloite, jonka tarkoituksena on yhdistää kuluttajat ja yritykset kaikkialla maailmassa naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi liiketoiminnassa.
Tässä muutama esimerkki asiakkaiden sadan kommentin ketjusta Facebookin Järvenpää-ryhmässä:
”Oli ostos sitten 4 tai 4000 euroa, niin jokaista asiakasta tunnutaan palvelevan samalla pieteetillä. Tänään meikäläisen mahtavan neljän euron tilauksen parissa paiski kaksikin asiantuntijaa, kiitos teille.”
”Tämän allekirjoitan täysin. Aivan loistavaa palvelua, ja jos jotain pulttia ei satu löytymään, niin se tilataan. Ja nimenomaan sama vaikka yhden pultin hakisit niin ei katsota nenän vartta pitkin.”
”Sama kokemus vuosien ajalta. Aina hyvä palvelu. Kiitos siitä henkilökunnalle.”
”Mullakin hyvä kokemus kun brittikoon mutteria etsin! Poikkeuksellisen ystävällinen palvelu.”
”Mulla just sama! Ostin pari ruuvia ja palvelu oli kuin New Yorkin laatuhotellissa.”
”Mä ostan sieltä tuhansilla vuodessa ja aina saa hyvän mielen ulos mennessä, aina.”
Mikä on salaisuutenne, että tuollaiset julkiset kehut olette saaneet, Uudenmaan Pultin toimitusjohtaja-yrittäjä Kimmo Koukku?
– Kai meillä on luonnostaan mielenkiinto tähän alaan ja yritetään palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – emmekä luokittele heitä ostojen määrän mukaan, Koukku sanoo vaatimattomasti. (Juttu jatkuu mainoksen alapuolella)
Uudenmaan Pultti on perheyritys. Koukut perustivat sen vuonna 1993 ja yrityksessä on töissä Kimmo ja Riikka Koukun lisäksi heidän vävynsä Jussi Koukku ja yksi perheen ulkopuolinen työntekijä, Aira Raatikainen.
Yrityksen tuotesortimenttiin kuuluvat pulttien ja ruuvien lisäksi muun muassa kiinnitystarvikkeet, sähkötyökalut, työkalut, liimat ja työkengät.
– Tyypillinen myymälässä käyvä asiakas on muutamalla eurolla pultteja ja ruuveja ostava. Skaalan toisessa päässä ovat ammattilaiset ja suuret teollisuuden asiakkaat, Koukku kuvailee.
– Pitää olla hyvät varastot ja nopeat toimitukset, esimerkiksi jos iso kone on hajonnut työmaalla, hän toteaa.
Moni ostoksille tuleva saapuu Uudenmaan Pulttiin, koska ei ole löytänyt harvinaisempaa pulttia tai ruuvia muualta, esimerkiksi tuumakokoja.
– Ja jos ei meiltäkään löydy hyllystä, niin sitten tilaamme ulkomailta, Kimmo Koukku kertoo.
Uudenmaan Pultti Oy
Liikevaihto: Noin 619 000 euroa
Liiketulos: Noin 2 100 euroa
Henkilöstön määrä: 4
Perustettu: 1993
Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 5/2020. Tilaa lehti tästä (59€ / 6 numeroa).
Liiketoiminnan kehittämisessä on kohistu viime vuoden tekoälystä. Se on tuonut verkkosivuille muun muassa automaattisia asiakaspalvelijoita.
Tekoälyratkaisuihin keskittyvän Orkestr.io Oy:n toimitusjohtaja Janne Parkkila näkee tekoälyssä paljon mahdollisuuksia suomalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen.
– Pk-yrityksissä tekoäly voi auttaa yksinkertaisissa asioissa kuten paljon toistoa vaativissa tehtävissä, Parkkila sanoo ja mainitsee esimerkkinä Excel-taulukoinnin.
– Tekoäly voi tuoda ennustettavuutta esimerkiksi kassavirtaennusteisiin tai parantaa myynnin ennustettavuutta, hän lisää.
Maailmalla tekoälyä käytetään yrityksissä esimerkiksi mainonnan optimointiin. Koneoppimisen avulla voidaan automatisoida esimerkiksi erilaisten mainostekstien testaamista ja sitä kautta arvioida, mitkä mainokset toimivat parhaiten.
Parkkila mainitsee esimerkkinä myös kuljetusalan logistiikan.
– Jos yritys toimii esimerkiksi jakelualalla, tekoälyn avulla voidaan optimoida reittejä niin, että jakeluautot kulkevat mahdollisimman vähän tyhjinä.
Tekoälyllä Amazonia vastaan
Tekoälyllä voidaan Parkkilan mukaan automatisoida sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuulu työntekijän ydinosaamisalueeseen.
– Jos yrityksessä tehdään raportteja, joihin pitää yhdistellä eri paikoissa olevaa tietoa, tekoäly nopeuttaa raporttien tekemistä huomattavasti.
Parkkilan mukaan yritys saa perustason tekoälyn käyttöönsä muutamalla tuhannella eurolla. Silloin puhutaan esimerkiksi Excel-taulukoiden automatisoinnista. kuten kassavirtaennusteesta tai automaattisesta menekin ennustamisesta.
VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto antaa esimerkin tekoälyn hyödyntämisestä verkkokaupassa.
– Tekoälyn avulla voidaan laajentaa liiketoimintaa ja sitä kautta lisätä liikevoittoa. Karkea esimerkki voisi olla paikallisesti myyvä erikoisliike, jos laajentaa tekoälyn avulla verkkokauppaansa ja pystyy tekoälyn ansiosta toimimaan koko maassa tai koko Euroopassa. Tällöin yritys voi kohtuullisen huikeasti kasvattaa liikevaihtoaan ja torjua esimerkiksi Amazonin liikevoittoa syövää vaikutusta. Toinen etu voi olla työvoimakustannusten säästö.
"Ongelmana datan puute"
Parkkila harmittelee, että Suomessa tekoälyä hyödynnetään edelleen vähän verrattuna muuhun maailmaan.
– Ajatellaan, että kyseessä on isojen yritysten juttu. Pk-yritysten haasteena on se, mistä löytyvät ne kohtuuhintaiset ratkaisut. Teknologia alkaa olla kypsä.
Äskettäin julkaistun Suomen tekoälykiihdyttämön kyselyn mukaan kaikkiaan 1200:ssa suomalaisessa yrityksessä käytetään jotain tekoälyratkaisua. Tämä vastaa noin kolmea prosenttia kyselyn kohderyhmästä.
– Suurin yksittäinen este tekoälyn yleistymiselle on se, ettei yrityksissä tiedetä, mihin tekoälyä voidaan hyödyntää, Ailisto sanoo.
Toinen ongelma on osaamisen puute sen jälkeen, kun tarve tekoälylle on tunnistettu.
– Ongelmana on myös datan puute yrityksissä. Useimmat tekoälymenetelmät tarvitsevat hyvälaatuista dataa, jotta tekoäly voi päätellä ja optimoida toimintaa. Jos yrityksessä on hyvälaatuinen perinteinen it-järjestelmä, lähtökohta on hyvä. Jos yrityksen järjestelmät ovat hajallaan eivätkä ne kommunikoi keskenään esimerkiksi myynnin ja tuotannon välillä, lähtökohta on selvästi haasteellisempi tekoälyn käyttöönoton kannalta.
Neljäntenä haasteena kyselyn tuloksissa mainitaan raha. Etenkin korona-aikana yrityksillä voi olla se, miten uudet investoinnit rahoitetaan.
Ailiston mukaan oman toiminnan analysoiminen on tärkeässä roolissa tekoälyn tarpeellisuuden arvioinnissa.
– Ensimmäisenä lähtisin analysoimaan tilannetta yrityksen omin voimin. Tätä varten verkossa on tarjolla useita työkaluja, joilla voidaan arvioida yrityksen digitaalisen kypsyyden astetta. Sen lisäksi olisi hyvä tehdä selvitys jonkin asiantuntijaorganisaation, kuten oppilaitoksen tai konsultin kanssa.
Nexit Venturesin partneri ja perustaja Artturi Tarjanteella on pitkä kokemus USA:n markkinoista ja erityisesti tietotekniikan ja digiyritysten kysymyksistä.
– En usko, että kumpikaan vaihtoehto olisi yritysten kannalta erityisen huono. Toki Donald Trumpin valinta voisi tuoda lisää protektionismia kansainväliseen kauppaan. Hänen ensimmäisellä kaudellaan tytäryhtiön perustaminen Amerikkaan ja työluvan hankkiminen on vaikeutunut. Muuten bisnekset hyrräävät aika hyvin.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Nexit Ventures sijoittaa tietotekniikka- ja digialan kasvuyrityksiin. Riskisijoitusyhtiö toimii Pohjoismaissa ja he ovat vieneet ja myyneet yrityksiä Yhdysvaltoihin.
Tarjanne toivoo, ettei protektionismi nostaisi lisää päätään. OECD julkisti kesällä digitaalisten alustojen verohankekehikon koskien jakamistaloutta.
– Lisäksi digitaalisten palveluiden verosta liikkuu erilaisia käsityksiä, se on yksi uhkakuva protektionismista. Tästä on erilaisia hankkeita sekä EU:n että Yhdysvaltojen puolella. Kun eri toimijat rupeavat nostamaan raja-aitoja ylös, niin usein vastalääke on se, että toinen vastaa samalla tavalla, Artturi Tarjanne kertoo.
Tullit ovat tähän asti koskeneet perinteisitä tuotteita, kuten terästä. Nyt kuitenkin digiteollisuudessa odotetaan lisää tietoa, mitä tuleman pitää.
– Näen enemmän uhkakuvia, jos Trump valitaan valtaan, mutta uhkakuvien realisoituminen on myös mahdollista Bidenin presidenttiyden alla. Voisi toivoa, että Joe Bidenin vallan alla uhkakuvia ja sapeleiden kalistelua olisi vähemmän ja, että dialogi olisi nykyistä rakentavampaa.
Tarjanne nostaa vaalituloksen kahdeksi keskeiseksi asiaksi suomalaisyrityksille ja kasvuyrityksille työlupa-asiat ja protektionismin, sekä siihen liittyvät verotusasiat.
– Esimerkkiä tästä on Kiinan ja USA:n välinen kauppasota, joka on näkynyt myös suomalaisissa yrityksissä, jotka käyttävät kiinalaisia tehtaita. Tämä tilanne on erityisesti pienille yrityksille työläs, kun joudutaan tekemään suunnitelmia ja varasuunnitelmia. Pahimmillaan järjestelemään kokonaisia tuotantoketjuja uudelleen.
Amchamin toimitusjohtaja: Transatlanttisen suhteen täytyy olla kunnossa
Suomen amerikkalaisen kauppakamarin Amchamin toimitusjohtaja Alexandra Pasternak-Jacksonilla on ollut kiireinen päivä.
Kysyttäessä, kumpi ehdokas on parempi kansainväliselle kaupalle ja Suomen ja Amerikan suhteille, hän sanoo, että riippumatta vaalin tuloksesta transatlanttinen suhde on liikkeelle paneva voima.
– Transatlanttisen suhteen täytyy olla kunnossa. Nyt meillä on digitaalisten palveluiden vero ja EU-Amerikka kauppataseen alijäämä. Tiedämme, että Trumpin hallinnon jatkuminen tarkoittaa, että hän jatkaa totutulla linjalla. Hänen hallintonsa ei suosi monenkeskisiä ratkaisuja, emmekä tule näkemään liikettä [voimassa olevissa] tulleissa.
Osa Euroopan maista, kuten Iso-Britannia, on ottanut käyttöön digitaalisten palveluiden veron.
– Jos Trump valitaan, jo nähty toiminta Kiinassa jatkuu. Bidenin presidenttiys tarkoittaisi jännitteiden vähenemistä, Biden on sanonut, että hän saattaisi Amerikan takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin ja palaisi OECD-pöytiin koskien digitaalisten palveluiden veroa. Bidenin hallinto tekisi enemmän yhteistyötä WHO:n (Maailman terveysjärjestö) kanssa ja ajaisi yhteistyötä yhteisten globaalien haasteiden, kuten Kiinan ja ilmaston, kanssa.
Trumpin valinta tarkoittanee lisää protektionismia
Alexandra Pasternak-Jackson uskoo Trumpin mahdollisen valinnan tarkoittavan jatkoa 232-tulleille, kuten teräkselle ja alumiinia koskeville tulleille. Hän näkee riskin myös 301-tulleihin, jotka liittyvät Kiinan teknologian siirtokäytäntöihin.
Kävi vaaleissa, miten kävi, Trump on jo saanut aikaan torjuntavoiton. Gallupit lupasivat Bidenille selvempää voittoa, mutta kisasta tulikin tiukka. Amerikkalaiset ovat äänestäneet Trumpia enemmän kuin ennakoitiin.
– Trump piti lupauksensa tukijoilleen: ennen koronavirusta työttömyys kääntyi laskuun, taloudella meni hyvin ja ihmisillä oli enemmän rahaa taskuissaan. Trump toteutti verouudistuksen ja sai kolme konservatiivituomaria Korkeimpaan oikeuteen, Pasternak-Jackson analysoi.
– Yleisesti moni suomalainen ei tiedä, kuinka syvästi yhdysvaltalaiset ovat kiintyneitä omaan osavaltioonsa. Republikaanit eivät ole iloisia, kun Washington päättää heidän puolestaan. Tätä voi verrata siihen, miten suomalaiset suhtautuvat EU:hun. Ne äänestäjät, jotka uskovat osavaltioiden oikeuksiin, pääsääntöisesti pitäytyvät republikaaneissa.
Pasternak-Jackson uskoo, että Trumpia äänestäneille koronapandemian huono hoito ei ole äänestämiskäyttäytymisessä tärkeä syy, vaan maan talous.
– Koronasta huolimatta on edelleen paljon suomalaisia yrityksiä, jotka tekevät Venäjällä hyvää tulosta, kertoo Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.
Syksyn barometritutkimukseen vastasi lähes 300 Venäjän-kaupan tekijää. 51 prosenttia yrityksistä on alle 50 hengen firmoja, 49 prosenttia sitä suurempia.
Venäjän-kaupan barometritutkimuksen vastaajista 64 prosenttia ei ole muuttanut strategiaansa tai liiketoimintasuunnitelmiaan Venäjällä koronakriisin vuoksi. Barometrin vastaajista 36 prosenttia on muuttanut strategiaansa tai suunnitelmiaan joko kriisin avaamien mahdollisuuksien tai siitä johtuvien haasteiden takia.
- Koronatilanne vaikeuttaa erityisen paljon yritysten toimintaa Venäjän markkinoilla, sillä Suomen ja Venäjän raja on henkilöliikenteeltä kiinni. Yritykset näyttävät reagoivan panostamalla Venäjällä läsnäoloon ja varautumalla paikallisiin liikkumisrajoituksiin, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
- Yritykset ovat joko laskeneet taloudellisia tavoitteitaan tai venyttäneet suunnitelmiensa aikajännettä, Rekolainen kertoo.
Koronan toinen aalto iski
Kevään 2020 barometritutkimuksessa koronakriisin ja öljyn hintasodan yhteisvaikutuksen arvioitiin olevan tuhoisia Venäjän taloudelle. Venäjän selviämistä on kuitenkin edesauttanut koronakriisin rauhoittuminen kesällä, sopu öljyntuotannosta Saudi-Arabian kanssa sekä Venäjän palvelusektorin verrattain pieni osuus taloudessa.
Kesän nopean elpymisen jälkeen positiivinen kehitys on hidastunut syksyllä heikon globaalin kysynnän ja koronan toisen aallon myötä.
Noin 900 suomalaista yritystä tekee Venäjän-kauppaa
Venäjä on tärkeä kauppakumppani, neljänneksi tärkein, kun vienti ja tuonti lasketaan yhteen. Tärkeimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet, kemikaalit sekä puu- ja paperituotteet. Suurin osa tuonnista on öljyä ja raaka-aineita.
- Venäjällä on myös jatkossa menestymisen mahdollisuuksia. Suomalaisuus on kova juttu, erityisesti Pietarin alueella. Suomalaiseen osaamiseen ja laatuun luotetaan, sanoo Yrittäjien Thomas Palmgren.
Yhteensä noin 900 suomalaista yritystä tekee kauppaa venäläisten yritysten kanssa.
Luoteis-Venäjällä on suomalaisten suurin elinkeinoelämän keskittymä maamme rajojen ulkopuolella. Siellä toimii noin 400 suomalaisyritystä.
Uusia mahdollisuuksia digipalveluissa
Venäjällä on avautunut uusia mahdollisuuksia digipalveluiden ja niihin liittyvän teknologian toimittajille sekä terveysalan yrityksille. Matkustajaliikenteeltä suljettu itäraja ja henkilökohtaisia tapaamisia vaikeuttavat liikkumisrajoitukset aiheuttavat haasteita.
Venäläiset asiakkaat ovat lykänneet investointeja, mikä heikentää Suomen teollisuuden vientinäkymiä. Yritykset hyödyntävät nyt digitaalista markkinointia ja verkkokauppaa, vaikka eivät ole lisänneet myyntiä ja markkinointia viime vuosien tapaan.
Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on edelleen epäselvä, mutta Joe Biden näyttää kasvattavan etumatkaansa Donald Trumpiin. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on seurannut vaaleja tarkalla silmällä. Hän uskoo, että Bidenin voitto olisi parempi vaihtoehto suomalaisille yrityksille.
– Jos Biden voittaa, kansainvälisessä taloudessa ja kauppapolitiikassa siirrytään enemmän sääntöperäiseen protektionismiin. En usko, että Biden tulee merkittävästi luopumaan amerikkalaisten yritysten ja toiminnan etujen vaalimisesta toisin kuin ehkä jotkut ovat odottaneet.
Kuismasen mukaan suomalaisille yrityksille on olennaista se, että tulevan presidentin toiminta on luotettavaa ja sääntöpohjaista.
– Trumpin kauppapolitiikka on ollut varsin ailahtelevaa. Toisin sanoen on voinut tapahtua mitä vaan. On selvää, että kauppapolitiikkaan liittyvät sopimukset ovat lyhyellä aikavälillä merkittävä tekijä Yhdysvaltain ulkopuolisten yritysten näkökulmasta. Arvioni mukaan Bidenin hahmottelema talouspolitiikan linja tukee paremmin pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia myös Suomessa.
Biden toisi Kuismasen mukaan kansainväliseen kauppapolitiikkaan lisää uskottavuutta ja luotettavuutta.
– Eivät suomalaiset yritykset lähde viemään Yhdysvaltoihin tuosta vaan. Kaikki vaatii valmistelua ja työtä esimerkiksi maksujärjestelyjen kanssa. Luottamuksen lisääntyminen tulee edesauttamaan vientimarkkinoita. Jos suurin terä "America first" -ideologiasta saadaan katkaistua, suomalaisten vientiyritysten mahdollisuudet kamppailla Yhdysvaltain yksityisistä ja julkisista hankinnoista paranevat. Suomelle on aina etu, jos asiat ovat sääntömääräisiä.
Trumpin kaudesta vähän etua Suomelle
Joe Bidenin uskotaan palaavan joihinkin kansainvälisiin sopimuksiin, joista Donald Trump on irtautunut. Yksi niistä on Pariisin ilmastosopimus.
– Tämä on hyvä asia, jos ajatellaan ilmastonmuutoksen vakavuutta ja sitä kuinka paljon teknologista kehittymistä tarvitaan, jotta muutos saadaan hallintaan. Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tarvittava teknologinen kehitys myös kasvattaa tulevaa tuotantopotentiaalia.
Osakemarkkinoiden näkökulmasta Kuismanen ei näe suurta eroa siinä, kumpi ehdokas vie voiton.
– Kuten eilen keskiviikkona nähtiin, markkinat heilahtelivat voimakkaasti mutta päätyivät lopulta plussalle. En näe mitään syytä siihen, että markkinat jotenin hermostuisivat Bidenin mahdollisesta voitosta. En myöskään usko, että markkinat innostuisivat tai romahtaisivat Trumpin jatkokaudesta.
Kuismanen joutuu miettimään hetken kysyttäessä Donald Trumpin kauden positiivisia vaikutuksia Suomen taloudelle.
– Reaalitalouden puolelta on vaikea löytää mitää yksittäistä positiivista asiaa. Enemmänkin Trumpin kaudella on ollut pelkokerrointa siitä, että jos vie jotain maahan X, joutuu Yhdysvaltain mustalle listalle.
– On totta, että Trumpin aikakaudella Yhdysvaltain työmarkkinoiden toiminta on ollut hyvää. Toinen kysymys on, kuinka paljon siitä on Trumpin ansiota. Kiistatta hän on tehnyt Yhdysvaltain sisällä päätöksiä, jotka ovat olleet työmarkkinoiden kannalta hyviä. Trump on ollut varsin voimakkaan elvytyspolitiikan kannalla, mikä on auttanut lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin vaikutukset jäävät nähtäväksi.
Myös Biden on luvannut elvyttää voimakkaasti taloutta, jos hänet valitaan Valkoiseen taloon. Tässä Kuismanen näkee hienoisen riskin.
– Elvytystä ei voi jatkaa ikuisesti. Tärkeää on se, mitä elvytyksen jälkeen tehdään.
Rakennusten ulko- ja sisäverhoilutuotteita valmistava Siparila aikoo vallata vahvempaa jalansijaa Pohjois-Amerikan markkinoilta. Jyväskylästä ponnistava yritys on jo ottanut ensiaskeleensa markkinalla vuodesta 2016 lähtien, mutta jakelijoiden saama kauppa ei käy vielä toimitusjohtaja Juha Sojakkaa tyydyttävällä tasolla. Tavoite on saada oma toimipaikka markkinalle.
– Se on meille hyvä markkina, sillä siellä käytetään paljon ulkoverhoilutuotteita. Tällä hetkellä saamme kysynnän täytettyä, mutta toimitusaikamme sinne on liian pitkä, koska moni tilaa standardin sijaan tuotteet aina omavalintaisella sävyllä, Sojakka toteaa.
Jotta kauppa ja kansainvälistyminen onnistuisi paremmin, Sojakka myi vuonna 2019 osuuden Siparilasta virolaiselle lämpökäsitellyn puun ja saunatuotteiden valmistajakonserni Thermorylle. Siparila oli kasvanut neljä tehdasta käsittäväksi yhtiöksi, ja Sojakalla oli ainoana omistajan suuri vastuu.
– Aloitin keskustelut jakelukanavien hyödyntämisestä, mutta he halusivat omistuksellista yhtistyötä, Sojakka kertoo.
Yrityskauppa nosti Sojakan tänä vuonna Ilta-Sanomien verotulouutiseen, sillä yritysjärjestelyiden jälkeen Sojakan pääomatulot nousivat 4,2 miljoonaan euroon. Hän omistaa kuitenkin yrityksestä vielä 37 prosenttia.
Hyppy tuntemattomaan
Yrityksen 17 vuoden historiaan mahtuu myös toisenlaisia vaiheita.
Sojakka työskeli vuonna 2003 tehdaspäällikkönä Incap Furnituren tehtailla Kärsämäellä, missä valmistettiin huonekaluja Ikealle, mutta Sojakka halusi lähemmäs kotiseutujaan.
Finneveralla oli tuolloin ohjelma korkeasti koulutetuille nuorille yrittäjille, jonka kautta sai rahoitusta. Sojakka ryhtyi yrittäjäksi ostamalla kannattamattoman Keski-Suomen Puukympit yrityksen höyläystoiminnan. Puukympille jäi jäljelle kattoristikoiden tekeminen.
– En tiennyt toimialasta paljon mitään, mutta sain toiminnan huokealla hinnalla, eikä minulla ollut paljon hävittävää. Puun pintakäsittely oli silloin vielä lastenkengissä, joten keskityimme kehittämään perusmaalausta ja tuotekehitystä asiakastarpeeseen sekä laittamaan toimitusaikoja ja laatua kuntoon. Aika vähällä erotuimme eduksemme, Sojakka kertoo.
Rahoittajille ilmoitimme tavoitteen saada kolmen miljoonan euron liikevaihto kolmessa vuodessa 10 miljoonaan euroon. Ihan siihen yritys ei kyennyt, mutta Sojakan mukaan kolmessa vuodessa liikevaihto nousi yli seitsemään, lähes kahdeksaan miljoonaan euroon.
– Totesimme, että tarvitsemme järjestelmiä ja infraa, että tämä ei pyörikään ihan paperinkulmalla, joten siihen meni pari vuotta lisää, Sojakka kertoo.
Kotimaisia asiakkaita löytyi helposti, sillä puurakentaminen oli nosteessa. Myös ulkomailta löytyi asiakkaita. Oppitunteja oli kuitenkin luvassa. Yritys lanseerasi ensimmäisiä tuotteitaan valkovahausmenetelmä edellä, ja iso kilpailija toi nopeasti oman valkovahatun tuotteen markkinoille.
– Tajusimme, että tuotteille tarvitaan brändiä ja markkinointia. Emme voi suojata tuotteitamme juuri muulla keinoin, kuin hankkimalla niille tunnettuutta, Sojakka sanoo.
Hankala alku vuosikymmenelle
Siparila on kasvanut yritysostoilla, joista on maksettu oppirahoja myöhemmin. Sojakka teki 2010-luvun alussa pari yritysostoa riskillä, kun näytti, että taloustaantuman aalto ei koskettaisi yritystä ainakaan kovin pahasti. Kapasiteetti sisätuotteille oli loppumassa, joten Siparila osti uuden tehtaan niitä varten.
Sitten hän sai yhteydenoton liittyen entiseen työpaikkaansa, Haapavedellä toimivaan tehtaaseen. Yritys oli joutunut saneeraukseen, joten Ikean tuotteita valmistava tehdas oli myynnissä.
– Tehtaan ostohetkellä suunnitelma oli muuttaa tuotanto rakennuspuolen tuotteille, mutta Ikea otti yhteyttä ja tarjosi kolmen vuoden kiinteää sopimusta, jolla ostovolyymi nousisi 10 miljoonaan. Sopimus houkutteli ja sängyn valmistus alkoi. Tehtaan valmistavat Ikean sängyt eivät käyneetkään kaupaksi ja niiden valmistus loppui, ja minulla oli 50 henkeä tehtaalla töissä. Siitä tuli vähän kallis reissu, Sojakka toteaa.
Vuosi 2011 on Sojakan mukaan Siparilan historian ainoa tappiollinen vuosi.
Lisää fuusioita tiedossa
Vuosikymmenen loppu oli kuitenkin jo parempi. Vuonna 2017 brändättyjen tuotteiden kasvu nosti kannattavuutta ja Siparila osti kilpailijansa US Woodin ulkovalmistetehtaan. Fuusioiden ja yritysostojen kautta tehtaita oo Suomessa lopulta neljä, ja yrityksen liikevaihto on nykyään noin 35 miljoonaa euroa.
Vuoden 2019 yrityskaupan jälkeen, pääomasijoittaja on ostettu ulos, uusi sijoittaja löydetty tilalle ja Sojakka on vaihtanut Siparilan osakkeet Thermoryn osakkeisiin. Fuusioita on tiedossa lisääkin, kun Suomen Lämpöpuu fuusioidaan Siparilaan, joka on Sojakan vastuulla.
Jatkossa Thermoryn organisaatio Virossa hoitaa Viron toiminnot ja Siparila Suomen toiminnot, mutta myyntitiimi auttaa molempien brändien myyntiä.
– Teemme yhteistyötä eri brändeillä, mutta kaikki toimivat itsenäisesti, Sojakka kiteyttää.
Amerikan valloitus tai meneillään oleva Yhdysvaltain presidentin valinta ei huoleta kansainvälistymissunnitelmia tehdessä.
– En usko, että valinnalla puoleen tai toiseen on valtavia vaikutuksia. Aino huoli on tullimaksut, mutta toistaiseksi niitä ei ole Euroopasta tuleville tuotteille. Jos ne tulevat, uskon, että ne tulevat sitten kaikille muilta markkinoilta tuleville, Sojakka sanoo.
– On hienoa olla osa MasterChef-kisaajan tarinaa. Nuori kokkiopiskelija oppi fileointitaitonsa palvelutiskillämme, sanoo K-Supermarket Pajalan kauppias Karri Himberg.
Työelämäjaksolla olevat opiskelijat ovat tuttu näky järvenpääläisessä supermarketissa.
– Tavoitteenamme on pysyvän työvoiman saaminen. Opiskelijat tuovat uutta näkökulmaa. Palkaton harjoittelujakso kertoo myös opiskelijan asenteesta itseoppimiseen, kauppias Himberg toteaa.
Kasvustrategia opiskelijoiden ottamisessa yritykseen
Pajalassa panostetaan opiskelijoiden ohjaamiseen. Karri Himberg koordinoi ohjausta ja nimetyt henkilöt tiimeissä huolehtivat opiskelijoista.
– Meillä voi oppia esimerkiksi raaka-aineiden tuntemusta ja asioita ruuanlaiton ympäriltä.
Himberg kannustaa kaikkia yrittäjiä suunnitelmallisuuteen opiskelijoita ottaessaan.
– Yrittäjällä on hyvä olla kasvustrategia myös opiskelijan ottamiseen. On tärkeää valita mahdollisimman toimiva joukkue. Me esimerkiksi haastattelemme kaikki opiskelijat, hän toteaa.
Pajala tekee oppilaitosyhteistyötä lähinnä Koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa. Karri Himberg toimii aktiivisesti Keudan kumppanuusverkostossa ja tuo työelämän näkökulmaa palveluiden kehittämiseen.
Tuki, treenaus ja monipuolinen harjoittelu tärkeää
Keittiömestari, yrittäjä Dani Hänninen innostui alasta opiskellessaan Keudassa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoa. Harjoittelujaksoilla eri ravintoloissa hän näki, miten intohimoista ruoan valmistus voi olla.
Hänninen teki harjoittelujakson myös K-supermarket Pajalassa. Se oli nuorelle kokkiopiskelijalle merkityksellistä aikaa.
– Kaupassa opin monipuolisen lihan ja kalan leikkaamisen ja fileoimisen sekä erilaisia valmistustapoja, Dani Hänninen muistelee.
Keudan opettajat tukivat aktiivisesti innokasta opiskelijaa ja treenasivat kilpailuihin.
– Sain koulussa ammattitaitoa ja kokemusta kannustavien opettajien ohjauksessa. Kaksi Taitaja-kilpailua opetti paineensietokykyä ja pitkäjänteisyyttä, Hänninen kertoo.
Uran rakentamista systemaattisesti ja kokonaiskuva mielessä
Keittiömestari Dani Hänninen on rakentanut uraa määrätietoisesti jo kymmenen vuotta. Hän on työskennellyt ja tehnyt harjoittelujaksoja toinen toistaan tasokkaammissa ravintoloissa - esimerkiksi G.W. Sundmansilla, Sassossa, Grönissä ja OLOssa – ja pitänyt pop up -ravintoloita. Esimieskokemusta on kertynyt usealta vuodelta. Restonomiksi hän valmistui Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta.
– Isäni kannusti pohtimaan, mitä haluan tehdä ja rakentamaan polkua ja verkostoa kokonaiskuva mielessä – esimerkiksi ruoan laittaminen isolle joukolle, Hänninen kertoo.
Hän on myös tuore yrittäjä.
– Yritykseni tekee muun muassa yksityisillallisia ja tuotteistuksia asiakkaille. Osaaminen on keskeistä, joten minun täytyy oppia koko ajan lisää, Hänninen toteaa.
MasterChef-kilpailusta itsevarmuutta ja kokemusta
Parhaillaan Hänninen kilpailee huippukokin tittelistä MasterChefissä. Tulevaisuudessa tavoitteena on oman ravintolan perustaminen ja alalla pärjääminen. Kilpailu tuo näkyvyyttä ja verkostoja.
– MasterChef-kilpailu on antanut itsevarmuutta omaan tekemiseen ja osaamiseen. Saamani palautteet vievät pitkälle, hän kertoo.
– Rakentakaa omaa osaamista, kokemusta ja verkostoa laaja-alaisesti ja systemaattisesti, hän rohkaisee.
Aktiivista, kehittävää ja kehittyvää yhteistyötä
Asiakkuuspäällikkö Ari Ikävalko Keudan Yritys- ja elinvoimapalveluista toteaa K-Supermarket Pajalan olevan hyvä esimerkki toimivasta yhteistyökumppanista – aktiivinen, kehittävä ja kehittyvä. Dani Hännisen menestyksestä hän on iloinen.
– Kehitämme koulutustarjontaa yhdessä yritysten kanssa. Hienoa, että olemme yhdessä K-Supermarket Pajalan kanssa voineet tukea Danin uran alkutaipaleita. Menestystä jatkoon!
Ei-taloudellisen tiedon raportointivelvoite koskee suuryrityksiä. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäisen (kok) mukaan pk-sektorin innostaminen raportointiin edellyttäisi, että hiilijalanjälkitiedot, ympäristökirjanpidon indikaattorit, olisivat helposti saatavilla.
Kaikille avoin vastuullisuusraportointikilpailu tekee raportointia tunnetuksi. Muun muassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen Tilintarkastajat ry:n järjestämän kilpailun tarkoituksena on kehittää organisaatioiden vastuullisuusraportointia. Tänä vuonna koronapandemian vuoksi ei järjestetty varsinaista kilpailua, vaan kerrottiin ensi vuoden raportoinnin erityiskategoriat.
Yritysvastuutietojen vertailukelpoisuus on yksi raportointiperiaatteista. Webinaarissa puhunut vastuullisuuspalveluiden johtaja Jani Alenius, EY:stä totesi, että raportin laadukkuus on tärkeää:
– Raportoijan pitää varmistaa, että yritysvastuutieto on yli ajan vertailtavissa omiin vanhempiin tietoihin edellisvuosilta, ja että toimialalla tiedot olisivat vertailukelpoisia. GRI-raportointiviitekehys on paljon käytetty, käyttämällä sitä viitekehystä, saadaan vertailukelpoisuutta.
Pk-sektorin innostaminen raportointiin edellyttäisi, että hiilijalanjälkitiedot olisivat helposti saatavilla
Raportoinnin avulla yritys voi ymmärtää ja näyttää, mitä jo tehdään ja minne ollaan menossa.
Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäisenmukaan yrityksiä ”kiusataan” raportoinnilla siksi, että yritykset ovat tärkeitä draivereita siinä, minne rahavirrat menevät. Toinen yhtä tärkeä draiveri ovat sijoittajat.
– Jos ekosysteemi pettää altamme, se on sellainen taloudellinen katastrofi, ettei siitä tule yksikään yritys eikä yksikään talous selviämään. Tilannetta ei auteta millään yksittäisellä covid-19-paketilla. Tässä ei ole tarvetta leimata ketään toimijaa hyväksi tai pahaksi.
Miten näet pk-sektorin roolin vastuullisuusraportoinnin saralla?
– Pk-yrityksissä syntyy paljon innovaatioita. Emme voi vaatia pk-sektoria raportoimaan kestävyydestä, jollei sitä tietoa ole helposti saatavilla. Ympäristökirjanpidon keskeiset indikaattorit pitäisivät olla yhteisessä tietokannassa. Eurostat voisi olla tämäntapainen.
Pietikäinen hahmottelee, mitä tietojen helppo saatavuus voisi tarkoittaa yritykselle. Hän ottaa esimerkiksi kaupan tai konsultointiyrityksen, jolla ei ole isoa ympäristövaikutusta.
– Jos meillä olisi olemassa tällaista niin sanottua ravintosisältötietoa yksittäisistä tuotteista [- - ]. Esimerkiksi, jos on työsuhdeauto, niiden hiilijalanjälki on tämä. Jos näin ei ole, jätämme ison kentän myös mahdollisuuksien ulkopuolella, kun pk-sektori ei voi näyttää, että heidän tuotteellaan hiilijalanjälki olisi esimerkiksi 10 prosenttia pienempi, Pietikäinen pohtii.
Vinkkejä raportoinnin aloittamiseen
EY:n Jani Alenius kehottaa panostamaan sidosryhmäanalyysiin.
– Sidosryhmäanalyysissä tarkastellaan, miten meidän yrityskansalaisuutemme rakentuu, ja ketkä ovat meille olennaisia sidosryhmiä. Se kannattaa laittaa ajoissa tekoon.
Taigawisen yritysvastuuasiantuntija Hanna Liappis näkisi, että pk-yritysten raportoinnissa tulee korostumaan olennaisuus. Olennaisuudella tarkoitetaan sitä, mitkä ovat vastuullisuuden kannalta merkittävimpiä vaikutuksia, joita yrityksen liiketoiminnasta aiheutuu, ja mitä sidosryhmät odottavat yhtiöltä.
– Uskoisin, että raportit tulevat tiivistymään ja olennaisuus tulee korostumaan. Suuntana on, että yrityksissä nähdään se, miten raporttia voidaan käyttää työkaluna, muun muassa perehdytyksessä, myynnin työkaluna ja viestinnässä muutoinkin kuin julkistamishetkellä.
Liappisin mukaan suomalaisissa pk-yrityksissä tehdään todella paljon hyvää vastuullisuustyötä, mutta unohdetaan kertoa niistä asioista.
Vastuullisuusraportointikilpailuun voivat osallistua erikokoiset yritykset. Vuoden 2021 kilpailun erityiskategoriat ovat: ilmastonmuutokseen liittyvien liiketoimintariskien ja -mahdollisuuksien raportointi, biodiversiteetti sekä ihmisoikeudet ja haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät.
Miten biodiversiteetistä voi raportoida?
– Kannustaisin aloittamaan tekemällä vaikutusarvioinnin. Kun puhutaan luontokadosta, habitaattien häviäminen on siihen suurin syy, ja se on hyvin paikkaan sidonnaista. Ensimmäiseksi tulisi siis katsoa, missä toimintamme on, ja miten toimintamme vaikuttavat monimuotoisuuden heikkenemiseen. Seuraavaksi voi miettiä, mitä raaka-aineita käytämme, onko esimerkiksi riskiraaka-aineita, kuten palmuöljyä. Kyllä ne mittarit sieltä sitten löytyvät, kun ensin aloittaa selvitystyön. Kyse on ryhtymisestä.
EU:ssa on yritysvastuuseen liittyvää lainsäädäntöä kehitteillä, yhtenä Green Deal. Lisäksi on strategisia tavoitteita, kuten EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteet.
Vastuullisuusraportointikilpailun järjestävät yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Sustainability Hub, Climate Leadership Coalition ry, FIBS, vastuullisuusverkko, Vastuullisen sijoittamisen yhdistys Finsif ry, Hanken Svenska handelshögskolan, Nasdaq Helsinki, Suomen Tilintarkastajat ry, Ympäristöjohtamisen yhdistys YJY ry ja Ympäristöministeriö.
Lisäksi hän vastaa Minimanissa Herkkubasaari nimeä kantavan palvelutiskin tarjonnasta. Feenix-ravintoloista ensimmäinen avattiin Kauppakeskus Rinteenkulmaan vuonna 2011.
Korona-pandemia on luonut ravintola-alalle valtavia haasteita, mutta antoi rovaniemeläiselle yrittäjälle myös mahdollisuuden kehittää uutta. Elokuussa 2020 Abdeh avasi uuden ravintolan Minimani Rovaniemen tiloihin ja otti yhdessä tiiminsä kanssa hoitaakseen Minimanin palvelutiskin.
Palkintoraadin mukaan Kami Abdeh on esimerkillisesti kehittänyt yrityksen toimintaa yhdessä vaimonsa ja henkilökuntansa kanssa. Yritys työllistää Rovaniemellä jo yli 30 henkilöä.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Vuoden nuori yrittäjä kehitti uuden konseptin kotimaisille asiakkaille
Rovaniemelle vuonna 2016 perustettu Beyond Arctic Oy tarjoaa revontuliin keskittyneitä valokuvausretkiä, joilla osallistujat myös oppivat valokuvausta ja voivat ottaa oman kuvan revontulitaivaan alla. Vuoden nuori yrittäjä 31-vuotias Juho Uutela on yhdessäJuho Uurtamon ja Annika Uurtamon kanssa tehnyt revontulten valokuvaamisesta ammatin.
Palkintoraadin mukaan Beyond Arctic Oy:ssa otettiin vahva ote toiminnan kehittämiseen, kun koronan vaikutukset iskivät vahvasti matkailualan yrityksiin. Yritys on muotoillut uusimmat brändinsä, Kuru Eventsin ja Kuru Loungen kotimaiset asiakkaat mielessä pitäen.
Alun perin yrityksen viime talvisesongille Rovaniemen keskustaan avaama revontuliteatteri sai pian uuden identiteetin. Nyt tilaa voi kuka tahansa varata omaan käyttöön yksityistilaisuuksia varten. Yrityksen toimiston yhteydessä sijaitseva työpajatila päivitettiin viihtyisäksi tapahtuma- ja elokuvateatteritilaksi, Kuru Loungeksi.
Vuoden kehitysyritys on toimintaansa laajentanut Lapin Liikuntaklinikka Oy
Vuoden kehitysyritys Lapin Liikuntaklinikka tarjoaa fysioterapia ja lääkäripalveluitaan Rovaniemen Saarenkylässä ja Santasportilla. Kaiken kaikkiaan yritys työllistää 15 henkilöä. Yritys yhtenäisti toimintaansa Saarenkylän OMT-Fysioterapia Oy:n kanssa vuoden vaihteessa ja on esimerkillisesti kehittänyt toimintaansa kuluneen vuoden aikana.
Monet Lapin Liikuntaklinikan tiimiin kuuluvista asiantuntijoista on toiminut huippu-urheilijoiden parissa, kuten eri lajien maajoukkueiden tausta tiimeissä, huolehtien urheilijoiden fysioterapiasta ja hieronnasta. Yritys haluaa tuoda tämän osaamisen ja tiedon kaikkien saataville liikuntataustasta tai aktiivisuudesta riippumatta.
Business Rovaniemi osallistuu Vuoden kehitysyrityksen palkitsemiseen.
Vuoden Sisu on 20 vuotta päiväkotiyrittäjänä toiminut Esa Majava
Rovaniemen Vuoden Sisu 2020 -palkinnon saaja Päiväkoti Asemapäällikön yrittäjänä 20 vuotta toiminut Esa Majava panostaa toiminnan laatuun ja on luonut päivähoidon brändin, joka on herättänyt kiinnostusta Etelä-Suomessa asti. Yrittäjän sisua kuvaa hyvin sinnikäs laadunvarmistus, sekä se, että yrittäjä ei ole myynyt yritystä isoille ketjuille kyselyistä huolimatta.
Yritys työllistää Rovaniemellä 9 työntekijää, tarhapaikkoja päiväkodissa on 40:lle lapselle. Suomen Yrittäjät on myöntänyt Esa Majavalle vuonna 2020 myös kultainen yrittäjäristi 20 vuoden yrittäjätoiminnasta.
Vuoden yksinyrittäjä ei tingi toiminnan tai asiakaspalvelun laadusta
Vuoden yksinyrittäjä Johanna Helppikangas-Tuominen on toiminut yrittäjänä 10 vuotta. Helppikangas-Tuomisen kauneudenhoitopalveluita, kuten kasvohoitoja, mikroneulausta ja
rakennekynsiä tarjoava yritys Nordic Blush Beauty Lounge sijaitsee Rovaniemen keskustassa Rovakadulla. Toiminnassaan hän kiinnittää erityistä huomiota palvelun laatuun sekä asiakaspalveluun.
Pitkän linjan yksinyrittäjä huolehtii niin yrityksen toiminnan kuin oman osaamisensa kehittämisestä. Kivijalkaliikkeen ohella hän on avannut myös verkkokaupan, joka kantaa nimeä Nordic Blush Beauty Store.
Suomen Yrittäjät on myöntänyt Johanna Helppikangas-Tuomiselle vuonna 2020 hopeisen yrittäjäristin 10 vuoden yrittäjätoiminnasta. Rovaniemen Vuoden yksinyrittäjä -palkinto jaettiin nyt toista kertaa.
Helsingin Herttoniemessä ja Vantaan Kiitoradantiellä operoivan Rengas-Sopin hallissa on riittänyt kiirettä, vaikka lakimuutos mahdollistaa kesärenkailla ajamisen viime vuotta pidempään.
Yrittäjän mukaan kyse ei kuitenkaan ole suuresta muutoksesta vanhaan.
– Jos olen oikein ymmärtänyt, poliisi saa sakottaa vaikka huomenna, jos lumi sataa maahan ja autoilija ajelee kesärenkailla, perheyrityksen toimitusjohtaja Timo Laukkanen sanoo.
Tähän mennessä yritys on vaihtanut hieman yli 40 prosenttia varastossa olevista kausisäilytysrenkaista. Niitä on säilössä yhteensä 2000 sarjaa.
– Sesonki etenee hyvin. Ehkä hieman suurempi osuus autoilijoista ajelee vielä tällä hetkellä kesärenkailla. Tässä odotellaan ensi viikolla tulevia yöpakkasia. Viikolla 43 oli jo hieman sellaista hysterian poikasta.
Kulunut marraskuu on ollut paikoin jopa ennätyksellisen lämmin. Osa autoilijoista ennätti kuitenkin vaihtaa talvirenkaat alle viikolla 43, kun säät näyttivät etenevän talvisempaan suuntaan. Sen jälkeen on kuitenkin ollut lämmintä.
– Kun vertaa tilannetta pääkauopunkiseudulla viime vuoteen, varsin samanlainen tilanne on päällä. Jos kelit säilyvät tällaisena ja tulee joulukuu vastaan, näemme aidosti, paljonko renkaita on vielä vaihtamatta.
Vähemmän ruuhkaa asiakaspalvelussa
Vielä viime vuonna laki määräsi, että talvirenkaat on oltava asennettuna joulukuun alkuun mennessä. Nyt kesärenkailla saa ajaa joulukuussakin, jos ajokeli ei edellytä talvirenkaita.
Uuden, 1. kesäkuuta 2020 voimaan astuneen tieliikennelain talvirenkaita pitää käyttää marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, jos keli sitä edellyttää.
Laukkasen mukaan uusien renkaiden myynti on sujunut hieman viimevuotista hitaammin. Syynä voi olla lakimuutos.
– Asiaan saattaa vaikuttaa myös heikentynyt taloustilanne. Osa ihmisistä voi muistella eteläisen Suomen lumetonta viime talvea ja ajaa pidempään huonokuntoisemmilla renkailla.
Yrittäjän mukaan asiakkaat valitsevat nyt mielellään hieman edullisemman renkaan, jos sellaista on tarjolla. Premium-renkaat eivät ole aivan yhtä haluttuja kuin takavuosina. Nastarengas on edelleen halutuin, mutta kitkarenkaiden suosio on kasvanut pääkaupunkiseudulla merkittävästi.
Korona-arki on muuttanut asiakkaiden käyttäytymistä myös siten, että selvästi aikaisempaa useampi varaa ajan verkosta eikä saavu paikalle noin vain.
– Nyt tullaan sovittuna aikana, mikä rauhoittaa asiakaspalvelua. Se on ollut positiivinen muutos, Laukkanen kiittelee.
Satakuntalainen yrittäjä Jari Taimi tietää, miten yrityskauppa tehdään. Hän on tehnyt niitä muutamia vuodesta 1989 alkaneen yrittäjäuransa aikana. Viimeisin, vuonna 2019 tehty Satacomin yrityskauppa on kuitenkin erilainen tapaus kuin aikaisemmin.
– Yrityksellä on kehitysvaiheita, ja omassa yrityksessäni ne ovat tulleet kolmesta viiteen vuoteen syklillä. Seuraava muutos olisi ollut tulossa ja mietin, jaksanko sen. Jos yritystä ei kehitä, se kuolee, Taimi kertoo.
Taimi puhui yrityskaupan tekemisen tunnelmista Omistajanvaihdosfoorumissa 3. maraskuuta.
Lapsille perintö ja henkilökunnalle tulevaisuus
SataComille ei löytynyt jatkajaa lapsista, jotka olivat jo muuttaneet Vantaalle ja Turkuun. SataCom on vahvasti satakuntalainen yritys. Taimi järkeili, että yritys olisi parempi myydä, sillä lapsille on parempi jättää perintönä rahaa kuin yksityisen yrityksen osakkeita.
Taimi mietti myös yrityksen henkilökuntaa. Hekin tarvitsevat tulevaisuudennäkymät.
– Olen yli 60-vuotiaana vanhempi kuin monen heidän isänsä. Kyllä joku voi miettiä, käykö tuo Jari enää täysillä ja onko se kunnossa, Taimi sanoo.
Taimi kuuli tutulta Vakka-Suomen puhelimen liiketoimintajohtajalta, että yhtiö oli laajentamassa IT-toimintojaan. Taimi tiesi, että ostaja oli löytynyt.
– En puhunut muille mitään siltä varalta, että suunnitelma menee mönkään. Muut osakkaat eivät lopulta suuttuneet siitä. Minulle oli tärkeää, että ostaja osti osakkeet, eikä vain liiketoimintaa. muuten olisin kätellyt kiitos ja näkemiin, Taimi kertoo.
Taimi neuvoo yrityskauppaa suunnittelevia varautumaan prosessiin sekä taloudellisesti että henkisesti. Vastassa voi olla monta yllätystä.
Yrityskauppaprosessi on pitkä
Yrityksen pitäisi olla kannattava ainakin pari kolme vuotta ennen yrityskauppaa. Kukaan ei osta kannattamatonta yritystä, ellei sillä ole jotain erityistä tuotetta, josta kannattaa maksaa.
Due diligence -prosesi, eli yrityksen arviointi on hidasta. Taimi aloitti keskustelut vuonna 2018.
– Vasta 2019-vuoden puolella päästiin puhumaan rahasta. Keskustelimme myös henkilökunnan rooleista ja jatkosta.
Käytä ammattilaisia apuna
– Tein paljon itse tässä prosessissa, koska olen tehnyt yrityskauppoja ennenkin. Jos on epävarmuuksia, käytä asiantuntijaa, Taimi neuvoo.
Yritystä täytyy kehittää myyntiprosessin aikanakin
Yrityksen täytyy pyöriä ja kehittää asioita, vaikka tiedossa on omistajanvaihdos, joka voi laittaa kaiken uusiksi. Yritys ei voi jäädä tyhjäkäynnille prosessin ajaksi. Yrittäjän on myös oltava valmis jatkamaan yrityksen toimintaa, sillä voi olla, että ostaja perääntyy viime metreillä.
– Se on vähän skitsofreeninen olotila. Yrittäjän täytyy sitoutua, kehittää ja jatkaa. Tehdään kunnes ei enää tehdäkään, Taimi summaa.
Hintaan vaikuttaa moni asia
Yrityskaupan hinta ei määräydy ainoastaan liiketoiminnan lukujen perusteella. Asiakkuudet, sopimukset, tuotteet ja avainhenkilöt voivat antaa vääntöapua neuvotteluissa. Myös oma rooli jatkossa vaikuttaa hintaan. Usein myyjä jää yritykseen johonkin rooliin kaupan jälkeen määräajaksi.
– Halusin itselleni mahdollisimman lyhyen määräaikaisen sopimuksen, kuusi kuukautta. Se aika kului henkilökunnan kanssa keskusteluun, muutoksen markkinointiin, tilanteen selittämiseen asiakkaille. Pidin myös juhannuksesta viisi viikkoa lomaa – se pyyntö meni heti läpi! Sain puoli vuotta palkkaa siitä, että mietin, mitä teen seuraavaksi. Siinä ajassa kypsyy siihen, ettei ole enää omistaja.
Mieti, mitä sitten
Yrityksestä, jonka on kasvattanut ja joka voi olla elämäntyö, on vaikea luopua. Yrityskauppa vie mennessään sen, mitä yrittäjä on voinut tehdä vuosikymmenten työuran. Jotain täytyy miettiä tilalle. Myynti sulkee ovia, mutta avaa myös uusia.
– Älä päästä itseäsi sammaloitumaan. Kutsuja ei enää tule ja status putoaa, eli siihen täytyy varautua. Minä suoritin loppuun yrittäjätradenomiopinnot, tein kotiremonttia sitä listaa, josta minulle on 30 vuotta huomautettu. Politiikka on myös aina kiinnostanut, joten asetuin ehdolle valtuustoon.
Pöytälaatikossa on yrityskin tuloillaan. Taimi on myös makoillut sohvalla ja miettinyt maailman menoa.
– Samalla on poistunut 17 ihmisen, eli henkilöstön huolet, ja olen nukkunut paremmin, hän kertoo.
Kauppa on tehty, muista viestintä!
Yrityskauppa on muutos henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Heille viestintä on tärkeää.
– Palveluyrityksessä työntekijä on tärkein, sitten asiakkaat ja sopimusyritykset. Vasta sen jälkeen voi lähettää lehdistötiedotteen, jos kokee tarpeelliseksi, Taimi neuvoo.
Merkkiniemi on työskennellyt erilaisissa kehitystehtävissä isoissa ja pienissä yrityksissä, yrittäjänä sekä kunnan elinkeinoyhtiössä. Ov-koordinaatin tehtävään Merkkiniemi siirtyy ProAgriasta, jossa hän on toiminut yritysasiantuntijana.
- Aloitan uudessa tehtävässä erittäin innostunein tunnelmin. Omistajanvaihdos on aina suuri ponnistus yrittäjälle ja vaatii monesti vuosienkin pohjatyön joten työn sarkaa varmasti riittää. Omistajanvaihdosten onnistuminen on paitsi yrityksille, myös koko maakunnalle tärkeä asiajoten otan ison haasteen vastaan nöyrästi mutta innolla, toteaa Marko Merkkiniemi.
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo iloitsee hankkeen rahoituksen varmistumisesta ja näkee hankkeen toteutumisen erittäin merkittävänä asiana.
- Lapissa toimii yhteensä noin 9000 yritystä. Tutkimusten mukaan omistajanvaihdos on ajankohtainen vajaalle 30 prosentille yrityksistä yrittäjän ikääntymisestä johtuen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Ikääntyminen on omistajanvaihdosten merkittävä syy, mutta ei suinkaan ainoa. Voidaan arvioida, että Lapissa omistajanvaihdos on edessä 2000-3000 yrityksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, toteaa Salo.
Marko Merkkiniemi aloittaa tehtävässään 1.12.2020. Hän palvelee yrittäjiä ja yrityksiä sekä kuntien elinkeinotoimijoita omistajanvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Merkkiniemen toimenkuvana on tuottaa ensineuvontaa omistajanvaihdosta ja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille ja yrityksille, kartoittaa tarjolla olevat palvelut ja palveluntarjoajat, järjestää ostajien ja myyjien kohtaamisia, järjestää omistajanvaihdosten edistämiseen liittyviä seminaareja ja työpajoja sekä toimia yhteistyössä omistajanvaihdospalveluita tuottavien tahojen kanssa.
Omistajanvaihdoskoordinaattori -hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin kuntien kanssa ja sen päärahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanke päättyy 31.5.2023.
Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 64 yritystä.
AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.
Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.
Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.
Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.
toimitus(at)yrittajat.fi
Kotipaikka
Yritys
liikevaihto
liiketulos
Akaa
Keskinäinen Kiinteistö Oy Kylmäkosken Met-Kiinteistöt
251000
17000
Alavus
T. Parhiala Oy
167000
121000
Espoo
JL Construction Supervisors Oy
244000
78000
Espoo
Pullantuoksu Oy
32000
61000
Helsingfors
Biltema Suomi Oy
77824000
2336000
Helsinki
Vaihtolavacom Oy
18207000
1787000
Helsinki
Aktiv-Resor Oy
1498337
107921
Helsinki
Opti International Oy Ltd
15000
13000
Helsinki
Kymen Leikkaus- ja Anestesiapalvelu Oy
243000
155000
Helsinki
Bitoxo Oy
256000
37000
Helsinki
Novetos Oy
1547000
80000
Helsinki
Salmi Designers Oy
239000
154000
Helsinki
SDPJ-Catering Oy
386000
59000
Helsinki
Tricat Oy
500000
2000
Helsinki
Aatwart Oy
177000
123000
Helsinki
Vala Group Oy
9489000
2057000
Helsinki
Pelago MFG Oy
2596000
-25000
Helsinki
Amuletti Asunnot Oy
258000
Helsinki
SusaSan Oy
54000
28000
Hollola
Solmaster Oy
4496000
172000
Hyvinkää
Kiinteistö Oy Hyvinkään Kaappikartano
916000
Hämeenlinna
Kiinteistö Oy H & K
43000
208000
Hämeenlinna
Kultasepät Narsakka Oy
1746000
213000
Iisalmi
Nostotyö Jukka Parviainen Oy
363000
5000
Inari
Arktinen Jäätestipalvelu Oy
446000
34000
Janakkala
Tume-Agri Oy
10491000
416000
Juupajoki
Paahtopuu Oy
3744000
340000
Jyväskylä
Tilitoimisto Tuula Paananen Oy
782000
89000
Järvenpää
SNA-Rakennus Oy
2515000
893000
Kajaani
Kainuun Hoivataito Oy
2081000
157000
Kauhajoki
Kauhanummi Oy
1173000
425000
Kauhajoki
Lakeuden Puutuote Oy
1535000
399000
Kauhava
SUOMEN KANTTAUSPALVELU OY
2322000
161000
Kokemäki
Peiron Oy
13038000
438000
Kokkola
Alfame Systems Oy
5730000
858000
Kotka
Sonoco-Alcore Oy
49059000
7005000
Kouvola
Vossloh Cogifer Finland Oy
17591191
1595721
Kristinestad
Oy Ab Cahera Ltd
423000
317000
Kuhmo
Kuljetusliike Hannu Kyllönen Oy
480000
195000
Kyyjärvi
Suomenselän Palvelukoti Oy
1397000
129000
Lempäälä
Pakkaus Piippo Oy
1691000
83000
Lempäälä
Piiplast Oy
1993000
142000
Lempäälä
Verna Oy
1590000
457000
Lieto
Premium Pet Food Suomi Oy
3275000
407000
Lohja
Kelly Investment Oy
234000
174000
Masku
Jarkko Nieminen Oy
146000
Muonio
Heliflite Oy
1150000
389000
Närpes
Oy Trailer RIGG Ab
5727000
213000
Porvoo
Oy Sabik Ab
16653000
2526000
Riihimäki
Cumel Oy
95000
47000
Rovaniemi
EJ-Group Oy
459000
231000
Sastamala
Vammalan Talonmies- ja Siivouspalvelu Oy
832000
148000
Sotkamo
Kuljetus Jouko & Jari Oy
4292000
173000
Tampere
Obligato Oy
146000
50000
Tampere
Tilintarkastustoimisto ProRevisio Oy
305000
176000
Tampere
Bitwise Oy
8631000
2507000
Tampere
Chocosis Oy
1012000
109000
Turku
Kiinteistö Oy Turun Eristetalo
180000
118000
Tuusula
Falck Oy
25055000
1232000
Ulvila
Optimaint Oy
1544000
117000
Vaasa
Kiinteistö Oy Vaasan Raastuvankatu 13 - Fastighets Ab Vasa R
Vakuutuslautakunta on antanut yksimielisen ratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiö Pohjolaa suositetaan maksamaan ravintoloille korvauksia osasta koronaepidemian aiheuttamista rahallisista tulonmenetyksistä.
Lautakunnan päätös on suositusluontoinen, eikä se velvoita Pohjolaa juridisesti maksamaan korvauksia. Kyseessä on kuitenkin merkittävä päätös yrittäjien kannalta.
– Nyt on tärkeää saada vakuutusyhtiön kanta siihen, miten he tulevat toimimaan, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen johtava lakimies Harri Isokoski sanoo.
Pohjolan tapauksessa lautakunta tarttui vakuutusyhtiön laatiman vakuutusehdon sisältöön.
– Vakuutusyhtiön mukaan ravintoloiden toiminnan keskeytymiseen keväällä johtaneiden viranomaismääräysten olisi pitänyt pohjautua tartuntatautilakiin. Hallitus teki sen sijaan päätöksensä muuttamalla majoitus- ja ravitsemusliikkeistä annettua lakia. Tämän takia vakuutusyhtiö katsoi, että keskeytysvakuutuksen korvauskriteeri ei täyty. Ravintoloiden sulkemismääräyksen osalta huhtikuun 4. päivästä toukokuun viimeiseen päivään vakuutuslautakunta asettui vakuutusyhtiön kannalle, Isokoski selvittää.
Tilanne oli toinen, kun lautakunta tarkastelu 1. kesäkuuta alkaen voimassa olleita viranomaisrajoituksia. Kesäkuun alusta alkaen rajoitukset perustuivat vakuutusehdoissa mainitun tartuntatautilain väliaikaiseen muutokseen. Lain muuttamisen mahdollisuutta ei huomioitu Pohjolan vakuutusehdoissa, joten vakuutusyhtiö on lautakunnan mukaan korvausvelvollinen.
Lautakunnan mukaan vakuutusyhtiölle koituva korvausvelvollisuus on huomattava, mutta ei niin raskas, että sen perusteella olisi syytä lähteä kohtuullistamaan korvauksia.
Isokosken kokemuksen mukaan lautakunnan ratkaisuja noudatetaan yleensä erittäin hyvin. Hän toivoo vakuutusyhtiön myös tällä kertaa noudattavan lautakunnan suositusta. Harkintavalta on kuitenkin vakuutusyhtiöllä.
"Mieletön voitto"
Yksi korvausta Pohjolalta hakeneista yrittäjistä on viitasaarelainen Hanna Virtanen. Hän pyörittää Hotelli Pihkuria sekä toista paikallista ravintola-alan yritystä.
– Tämä on ihan mieletön voitto. Nyt asia lähtee etenemään asianajotoimiston ja meklaritoimiston kautta. Tiedämme, että olemme oikealla asialla. Tämä ratkaisu antaa meille eväät lähteä etenemään asiassa.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Virtanen toivoo, että Pohjola reagoi lautakunnan ratkaisun mukaisesti.
– Meidän osaltamme tässä on kyse merkittävästä summasta, joka mahdollistaa selviytymisen koronakriisistä. Olen tyytyväinen siihen, että olen ollut Pohjolan asiakas, koska heidän vakuutusehtonsa oli epäselvästi kirjoitettu. Selvitimme kaikkien vakuutusyhtiöiden ehdot epidemiakeskeytyksen osalta ja Pohjolassa ehto oli epäselvä. Kaikilla muilla vakuutusyhtiöillä oli selkeämmät ehdot pandemian varalta, Virtanen jatkaa.
Hän on maksanut Pohjolan vakuutusta noin neljä tuhatta euroa vuodessa. Nyt Virtanen toivoo, että muutkin yrittäjät lähtisivät ajamaan omaa etuaan.
– Mikään muu taho, kuten hallitus, ei lähtenyt korvaamaan ravintola-alan menetyksiä. Ravintolatuki oli ainakin meidän osaltamme yksi tyhjän kanssa. Siitä saattoi olla hyötyä isoille ketjuille, joilla on kymmeniä tai satoja ravintoloita. Me pienemmät emme saaneet juuri mitään.
"Ajateltu muuta kuin koronaa"
Meklaritalo Oy:n yhteyspäällikkö Nina Kåla iloitsee lautakunnan ratkaisusta. Yritys hoitaa useiden eri yritysten vakuutusasioita ulkoistettuna palveluna.
– Meidän osaltamme kyseinen ratkaisu koskee neljää Pohjolan asiakasta. Nämä ovat yksittäisiä ravintoloitsijoita, joilla jokaisella on useampi ravintola. Asiakkaat ovat hakeneet Pohjolalta korvauksia epidemiakeskeytysvakuutuksestaan toukokuusta lähtien, hän selvittää.
Kålan mukaan vireillä on useita tapauksia muitakin vakuutusyhtiöitä paitsi LähiTapiolaa kohtaan.
– Kylmä fakta on, että siinä tilanteessa kun vakuutuksen ottaja on ottanut epidemiakeskeytyksen, sekä vakuutuksen ottaja että vakuutusyhtiö ovat ajatelleet ensisijaisesti muunlaisia epidemioita kuten salmonellaa. Kukaan ei olisi voinut aavistaa koronan kaltaista tilannetta. Siksi sitä ei ole poissuljettu riittävän tarkasti Pohjolan yritysvakuutuksessa.
Vakuutuksen ottaneiden yrittäjien kannalta tilanne ei ole vielä läheskään selvä.
– Kukaan ei voi vielä odottaa korvauksia. Lautakunnan ratkaisulla on kuitenkin se merkitys, että monissa asioissa, kuten tapaturmissa, vakuutusyhtiö korvaa asiakkaalle lautakunnan ratkaisun jälkeen. Jos kyseessä on mittava asia, yleensä jompi kumpi osapuoli riitauttaa asian.
Lautakunnan ratkaisulla on merkitystä myös tulevaisuuden kannalta. Kåla arvioi, että jos koronatilanne jatkuu nykyisen kaltaisena vielä ensi vuonna eikä ravintolarajoituksia pureta, vakuutusyhtiöt saattavat joutua korvaamaan menetyksiä vielä jatkossakin.
Pohjola: "Perehdymme rauhassa"
Vakuutusyhtiö Pohjolasta ei haluta vielä kommentoida asiaa tarkemmin.
– Olemme saaneet vakuutuslautakunnan ratkaisun. Nyt perehdymme tapauksiin ennen kuin voimme kommentoida niistä tarkemmin, Pohjolan korvauspalveluiden johtaja Sari Styrman kommentoi.
Hänen mukaansa vakuutuslautakunnalle on tehty useita valituksia, joista muutamia on jo edennyt vakuutusyhtiöön.
– Katsomme nämä päätökset ja niiden perustelut rauhassa läpi. Fine on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä asian selvittelyssä, Styrman kiittelee.
Lautakunnan esiin ottamat vakuutusehdot ovat edelleen voimassa Pohjolan vakuutuksissa. Vakuutusehtojen muuttamista sääntelee vakuutussopimuslaki.
Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Karoliina Katila pitää lautakunnan ratkaisua tärkeänä viestinä siitä, että vakuutuksiin on voitava luottaa.
– Vaikka vakuutuslautakunnan päätös on suositusluonteinen, toivon, että vakuutusyhtiö noudattaa ratkaisua. Yrittäjien kannalta on tärkeää, että he voivat luottaa vakuutuksiin. Nyt asia siirtyy takaisin vakuutusyhtiölle, jota on pyydetty arvioimaan korvauksia uudelleen.
Jos vakuutusyhtiö ei noudata lautakunnan suositusta, vakuutuksenottajilla on mahdollisuus viedä asia käräjäoikeuteen ja sitä kautta valitusteitä pitkin mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen.
– Sitä emme luonnollisesti toivo, Katila toteaa.
"Olen valmis oikeuteen"
Katila huomauttaa, että moni yrittäjä on joutunut kärsimään keväästä lähtien ravintoloihin kohdistuneiden rajoitusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.
– Tässä vaiheessa korvausprosessin pidentyminen ei olisi yrittäjille helppo asia. Se voisi olla tuhoisaa monen yrityksen kannalta.
Hanna Virtanen sanoo olevansa valmis jatkamaan taistelua vakuutuseurojen puolesta.
– Olen valmis menemään oikeuteen, jos Pohjola kieltäytyy maksamasta. Tämä asia viedään loppuun asti, se on ainoa mahdollisuuteni. Oikeuskäsittely voi kestää, enkä tiedä, onko yritykseni enää pystyssä silloin.
Tällä hetkellä Virtanen on kuitenkin tyytyväinen. Lautakunnan ratkaisu on poikinut hänelle lukuisia puheluita muilta yrittäjiltä.
Tunnustuspalkinto on 5 000 euroa, minkä KAUTE-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää vuosittain tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa luoneelle tutkijalle.
Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinto voidaan myöntää alle 40-vuotiaalle päätoimiselle yrittäjälle, jolla on uusi tutkimukseen perustuva liikeidea. Tutkijayrittäjän yritystoiminnan on oltava vielä alkuvaiheessa, niin että toimintaa on alle viisi vuotta toimintaa ja liikevaihtoa alle 10 miljoonan euroa. yritystoiminnan tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yksi henkilö.
Säätiö tiedottaa, että ehdotuksia vuoden 2020 palkinnon saajaksi voivat lähettää kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt tai yhteisöt.
Viime vuonna palkinnon voitti laskennallisen tekniikan tutkija Jere Heikkinen, joka pyrkii Finnos-yrityksessään uudistamaan suomalaista sahateollisuutta tekoälyn avulla. Finnos luo asiakkaille lisäarvoa yhdistetystä tiedosta, eli datafuusiosta raaka-ainesäästön ja tarkemman lajittelun muodossa.
Yritystoiminnalla voidaan soveltaa tutkimusten tuloksia koko yhteiskunnan hyödyksi
KAUTEn asiamies Tuomas Olkku kertoo tiedotteessa säätiön haluavan kannustaa palkinnolla nuoria tutkijoita yrittäjäuralle.
– Yritystoiminta on tehokas tapa soveltaa tutkimusten tuloksia koko yhteiskunnan hyödyksi. Samalla syntyy myös uusia työpaikkoja.
– Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa. Tämä palkinto nostaa esille tutkimusta menestyksekkäästi soveltaneita yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ratkaisevat globaaleja haasteita luoden samalla uutta kasvua Suomeen, kertoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja ja AKY-Akavalaisten yrittäjien puheenjohtaja Timo Saranpää.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuuluu palkinnonsaajan valintaraatiin. Säätiö on jakanut Vuoden nuori tutkijayrittäjä -tunnustuksen vuodesta 2013 lähtien.
Vuonna 2018 palkinto myönnettiin solu- ja molekyylibiologian tohtoriopiskelija Kunal Gargille, joka Tezted-yrityksessään toi markkinoille uuden tavan diagnosoida punkkien levittämiä sairauksia.
Ehdotuksia vuoden 2020 nuoreksi tutkijayrittäjäksi voi lähettää KAUTEn sivuilla 31. joulukuuta 2020 asti.
– On paljon ristiriitaisia tunteita. Jännitin tätä päivää todella paljon, kun saan asian ulos. Vastaanotto on ollut yllättävän positiivinen ja erityisesti tämän alan ihmiset ovat ymmärtäneet hyvin. Monelle tämä vuosi on ollut reflektoinnin vuosi, ja ihmiset ovat miettineet omaa ajankäyttöään, työtään ja omannäköistään elämää, kenkäsuunnittelija ja nimeään kantavan brändin toimitusjohtaja Minna Parikka kertoo.
Parikka kertoi marraskuun 9. päivä lopettavansa kenkäbrändinsä. Siitäkin huolimatta, että yritys on täysin terve ja kannattava. Kuluva vuosi on ollut tuloksellisesti jopa erinomainen.
Verkkokaupan nettomyynti kasvoi kevään aikana parhaimmillaan 150 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Kivijalan sulkemisesta huolimatta yrityksen kokonaisnettomyynti suhteessa viime vuoteen on kasvanut 21 prosenttia.
Minna Parikan kenkiä on myyty Selfridgesin, Harrodsin ja Galeries Lafayetten kaltaisissa kansainvälisissä tavarataloissa ja useat kansainväliset vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt ovat käyttäneet niitä esiintymisissään.
Parikka on kuitenkin päättänyt lopettaa yritystoiminnan sen sijaan, että myisi sitä eteenpäin. Yrityskauppamiljonäärien listoilla Parikka ei siis tule keikkumaan.
– Moni on kysynyt, olenko aivan hullu. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata rahassa. Kyseessä on koko elämä ja olen tehnyt töitä välillä 24 tuntia vuorokaudessa. Ennen sain megakicksit, mutta enää en innostua tästä työstä samalla tavalla, Parikka kertoo.
Erilainen elämäntyyli houkuttaa
Päätös luopumisesta on muhinut pitkään, ja Parikka on puhunut avoimesti ajatuksistaan, vaikka lopullinen luopumispäätös kypsyi vasta viime viikolla. Yritys työllistää tällä hetkellä kuusi työntekijää, kun se parhaimmillaan on työllistänyt 28 työntekijää.
Parikka kävi keskusteluita yrityskaupasta, mutta ehtona olisi ollut se, että hän jatkaisi brändin palveluksessa pitkään. Se ei palvellut Parikan tulevaisuudenunelmaa. Hän ei kuitenkaan täysin halunnut luopua myöskään omaa nimeään kantavasta brändistä, sillä mistä sitä tietää, mihin omaa nimeään vielä tarvitsee. Ehkä samoja elementtejä voi hyödyntää vielä johonkin muuhun.
– Haluan erilaisen elämäntyylin, enkä olla alaisena samassa hommassa. Haaveeni on keskittyä luovaan ajatteluun ja maailman luomiseen, Parikka sanoo.
Vakituisiin palkkatöihin hän ei kuitenkaan usko päätyvänsä. Parikka on toiminut yrittäjänä 15 vuotta ja opetellut kaiken siihen liittyvän yrityksen ja erehdyksen kautta. Illuusio vapaudesta ja mitä yrittäjänä voi tehdä houkuttelee kokopäiväistä sitoutumista enemmän.
Mutta jos lähtisit uudelleen yrittäjäksi, mitä tekisit toisin?
– Lähtisin pienellä, osaavalla ja sitoutuneella tiimillä. Ehto tekemiselle olisi, että sitä tehtäisiin muiden kanssa, eli vastuuta olisi jakamassa joku. Ja se olisi joku ei-fyysinen tuote, jossa on kokoja, Parikka naurahtaa.
– Odotamme, että hallitus tarkastelee lakiesitystä nyt uudelleen ja huomioi yli 18 000 yrityksen ja 80 000 sote-alan ammattilaisen työn, kirittää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
Yrittäjät toi jo aiemmin lausunnossaan esiin, että yritysvaikutusten arviointi on toteutettu erittäin puutteellisesti.
– Yritysten paitsiota kuvaa se, että yritysvaikutusten arviointi on toteutettu erittäin puutteellisesti. Suorastaan hämmästyttävää on se, että yritysvaikutuksia on arvioitu vain nykyisten kokonaisulkoistusten mitätöinnin osalta niihin yrityksiin, jotka näitä kokonaisulkoistuksia nyt hoitavat.
Yrittäjien mukaan uhkana on, että yritysten tuottama hyvinvoinnin palveluverkosto kunnissa saattaa jäädä hyödyntämättä, koska vastuu sote-palveluista siirtyy maakunnille.
Arviointineuvosto: Ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia yritysvaikutuksia tulee arvioida
Yrittäjät kiittää arviointineuvostoa, että se on kiinnittänyt huomiota tähän keskeiseen epäkohtaan.
Arviointineuvoston mukaan yritysnäkökulman kuvaus on jäänyt puutteelliseksi.
– Kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida, arviointineuvosto linjaa.
Anssi Kujala korostaa, että arviointineuvosto on nostanut esiin tärkeitä näkökulmia, jotka toivottavasti otetaan nyt jatkovalmistelussa huomioon.
– Yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia yritysvaikutuksia tulisi arvioida suuntaa antavasti mukaan lukien pienet ja keskisuuret palveluntuottajat, Kujala jatkaa.
Tämä todetaan myös arviointineuvoston tänään julkistetussa tiedotteessa: Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille.
Kujala korostaa, että hallituksen lopullisessa esityksessä tulee arvioida vaikutukset 18 000 alan yritykselle ja niiden henkilökunnalle sekä terveyden edistämisen osalta laajasti myös sotehy-palveluketjussa olevien yritysten toimivuus kuntatasolla.
Arviointineuvoston mukaan esityksessä tulisi kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen. Arviointineuvosto arvioi samassa myös pelastustoimen järjestämislait.
Yrittäjien Janne Makkulan mukaan tämä on puhdasta matematiikkaa. Yrittäjät esittelee toimenpiteensä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen Elvy Suomi -ohjelmassa.
– Perusongelmamme ei ratkea sillä, että Suomi ottaa velkaa. Ongelmaa ei ratkaista rahalla, vaan se ratkaistaan sillä, että ihmisiä pääsee entistä enemmän töihin.
Työllistämistä vaikeuttavista lainsäädäntömuutoksista on pidättäydyttävä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että työmarkkinoiden rakenteita uudistamalla mainitut tavoitteet saavutetaan.
Suomen perusongelma on ikääntyvä väestö. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa Suomessa lähivuosikymmeninä.
– Se tarkoittaa, että meillä on vähemmän työikään tulevaa porukkaa. Tämän vuoksi Suomella pitäisi olla vertailumaihin verrattuna huomattavan paljon korkeampi työllisyysaste, koska meillä on vähemmän niitä, jotka rahoittavat järjestelmää ja enemmän niitä, jotka käyttävät palveluja.
Edellä mainituista syistä tarvitsemme työmarkkinauudistuksia.
Pitää käydä rakenteiden kimppuun
Elinkeinoelämän järjestöt vaativat yhdessä elokuun lopulla, että hallitus kaksinkertaistaisi työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa 80 000 uutta työllistä hallituskaudellaan, työkalupakissa hallituksella on muun muassa työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen ja eläkeputkeen tehtävät muutokset.
Yleisesti Makkula korostaa, että on syytä pidättäytyä kaikista muutoksista, jotka vaikeuttavat työllistämistä.
– Työpaikat syntyvät yrityksiin, eivät ne muualle synny.
Yrittäjät korostaa, että muuallakin kuin työmarkkinoilla tarvitaan rakenneuudistuksia: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, edistää ilmastonsuojelua sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys.
Yrittäjien Elvy Suomi -ohjelmassa esitellään keinoja työllistämisen ja yrittämisen helpottamiseksi:
Esitys 61. Yhteistoimintalain soveltamisala pitää nostaa 50 työntekijään. Yritysten hallinnollista taakkaa ei lisätä uudistettaessa työlainsäädäntöä
Esitys 62. Kaikki sopimisen kiellot on poistettava työelämän säätelystä, jotta yritykset ovat yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.
Esitys 69. Joka kymmenes yrittäjä tekee töitä myös palkansaajana. Työttömyysturva on ainoa sosiaalivakuutuksen laji, jossa eri statuksilla tehtyä työtä ei voi vakuuttaa yhtäaikaisesti. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa.
Esitys 71. Sosiaaliturvaa on uudistettava, jotta se turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan kertymän. Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta vähintään työttömyysturvan alarajalle.
Mikä päätös helpottaisi työllistämistä? – Puutarhayrittäjä vastaa
Leppälehdon puutarhan yrittäjä Minna Nissilä tuntee seudun yrittäjät, sillä hän toimii Hämeen Yrittäjien puheenjohtajana. Hän työllistää yrityksessään sesonkiluonteisesti.
Image may be NSFW. Clik here to view.
– Esimerkiksi työn vastaanottamisen ja vastaavasti irtisanomisen helpottamisella olisi vaikutusta. Järjestelmän tulisi olla kannustava, silloin työhimojakin olisi enemmän. Myös pienen työn vastaanottamisen pitäisi olla työntekijälle aina hyödyllisempää kuin jäädä työn ulkopuolelle.
Nissilä nostaa esiin sen, että järjestelmän tulisi tukea työllistämistä erilaisiin työtarpeisiin.
– Myös nollatuntisopimuksia tarvitaan, niiden pitäisi olla mahdollisia. Pienissä yrityksissä rekrytointi on kallis riski, jos se menee väärin.
Minna Nissilä työllistää Tammelassa sesonkityöntekijöitä loppukeväästä noin kahden viikon ajan vuosittain ja satunnaisesti kiireisinä päivinä kevättalvella. Hän kasvattaa kasvihuoneissa kesäkukkia sekä erikoissalaatteja, paprikaa ja tomaatteja.
– Minulla kesäkuun alkupuoli on kiireisintä, silloin on tarve tehdä ylitöitä. Oman alan työehtosopimuksella on mahdollista sesonkiluonteisen työn tuntien tasaus kolmen kuukauden sisällä.
Työllistämisen byrokratiaa kannattaa purkaa
Suomen Yrittäjien tekemä Yrittäjä – hyvä työnantaja -selvitys on vuosi toisensa perään osoittanut, että yhteistoiminta ja luottamus on kaikkein parasta pienissä yrityksissä. Selvitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittaiseen Työolobarometriin, jolla seurataan suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu kyselytutkimukseen.
– Mitä pienempi yritys, sen paremmalla tasolla yrityksen johdon ja työntekijöiden yhteistoiminta sekä luottamus työntekijöiden mukaan on. Tulos on ollut sama pidemmällä aikavälillä. Erityisesti alle 10 työntekijän yrityksissä luottamus työpaikalla, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat parhaimmalla tasolla, Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kertoo. (kuvassa Työolobarometri 2019)
Image may be NSFW. Clik here to view.
Albert Mäkelän mukaan hyvät työolot ovat yksi peruste sille, miksi sopimisen kiellot kannattaisi poistaa.
– Sopimisen kiellot pitäisi poistaa, kun ne vaikuttavat juuri pienemmän pään yrityksissä, ja niissä edellytykset sopimiseen ovat kunnossa. Siksi on kummallista, että yrityskohtaista sopimista ei haluta sallia.
– Haluamme lisää mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti työehdoista, koska jokaisen yrityksen tilanne on erilainen, Janne Makkula lisää.
Viime vuosina on nähty toimialarajojen murtumista. Lisäksi Metsäteollisuuden ratkaisu irtautua työehtosopimusjärjestelmästä on merkittävä.
– Nykyjärjestelmä murentuu. Nykymalli ei mahdollista ketteryyttä, jonka avulla pystyttäisiin työpaikoilla sopimaan. Uudistavia ratkaisuja ei tehdä järjestelmien vuoksi, vaan ihmisten.
SY esittää, että yhteistoimintalain soveltamisala pitää nostaa 50 työntekijään.
– Tiedämme, että yhteistoimintalain soveltaminen luo kasvun kynnyksen juuri siihen rajaan, johon yt-raja on asetettu. EU-oikeus mahdollistaa, että soveltamisraja voi olla 50 työntekijässä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula selvittää.
Yrittäjien mukaan on myös niin, että työn tekemisen toimintatavat ovat muuttuneet ja teknologia on kehittynyt, mutta lainsäädäntö ei ole juuri muuttunut.
