Tapahtumateollisuuden, musiikkialan ja jääkiekon SM-liigan edustajat tapasivat perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon ja elinkeinoministeri Mika Lintilän. Tapaamisessa oli mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen.

– Etsimme yhdessä ratkaisuja tapahtuma-alan tilanteeseen, joka on huolestuttava viime viikkoina heikentyneen tautitilanteen ja sen johdosta kiristyneiden rajoitusten takia.

Haluamme kollega Mikan kanssa tuoda tapahtuma-alan tilanteen hallituksen käsittelyyn vielä ennen joulua, Saarikko kirjoitti Facebookissa perjantaina.

Tapahtumateollisuus ry julkisti marraskuun lopussa kannanoton, jossa se vaati korvauksia elinkeinon kieltämisestä ja rajoittamisesta.

Järjestö vaati hallitukselta ja eduskunnalta välittömiä toimia tapahtumiin kohdistuvista  ja perustuslaillista elinkeinovapautta rikkovista viranomaisrajoituksista johtuvien menetysten korvaamiseksi.  

Tapahtumateollisuus korosti kannanotossaan ammattimaisten tapahtumatoimijoiden toimineen vastuullisesti läpi koko koronapandemian.

SKY ry vaatii nopeaa kustannustukea

Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry vaatii nopeaa kustannustukea sulkemissuositusten kohteeksi joutuneille kunto- ja terveysliikuntakeskusten yrittäjille ja muille liikunta-alan yrittäjille.

”Nyt asialla on kiire. Tuleva kustannustuki kaksi ei kata tämän uuden ajanjakson menetyksiä”, todetaan SKY:n tiedotteessa.

Viranomaiset ovat suositelleet kuntosali- ja ryhmäliikunnan määräaikaista sulkemista julkisen puolen lisäksi myös yksityisissä alan yrityksissä.

SKY ry kertoo, että viime kevään pandemian vaikutuksena liikunta-alan yritysten liikevaihto puolittui 59 prosentilla alan yrityksistä ja 40 prosentilla yrityksistä liikevaihto putosi jopa 75% .

Järjestö esittää seuraavia asioita toimialan turvaamiseksi:

• Rakennetaan uusi toimialakohtainen kustannustuki sulkusuositusten alaisiin voimakkaasti kärsineisiin toimialoihin
• Kuntia kannustetaan ottamaa liikunnan palvelusetelit yhdeksi uudeksi toimintamalliksi
• Sote-uudistuksen sisällä liikuntapalveluiden henkilökohtaisen budjetoinnin malli käyttöön
• Liikunta-alan pitkäaikainen tavoite yhteisen alemman arvonlisäveroluokan kokonaisuudesta toteutetaan pikaisesti
• Liikkeen- tai ammatinharjoittajalle (eli toiminimiyrittäjä) mahdollistetaan liikunta- ja kulttuuriseteleiden verovähennysoikeus
• Henkilökohtaisen valmennuksen (personal trainer) palvelut siirretään pysyvästi alempaan arvonlisäveroluokkaan ja määräaikaisella lailla välittömästi
• Kehitetään malli, jossa yksilön todennettua liikkumista kannustetaan hyväksymällä osa liikuntakustannuksista verotuksessa

HALI ja Kuntoutusyrittäjät ehdottavat uutta korvaustyökalua  

Hyvinvointiala HALI ry ja Kuntoutusyrittäjät vetoavat hallitukseen, että sote-ala tarvitsee oman korvaustyökalun helpottamaan vakavaa ahdinkoa. Omaehtoiseen karanteeniin asetetuista, koronatestiin pääsyä odottavista ja testitulosta odottavista työntekijöistä aiheutuvat kustannukset pitää korvata, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan.

Altistunut tai tällaiseksi epäilty työntekijä otetaan THL:n ohjeiden mukaisesti heti asiakastyöstä pois ja ohjataan koronavirustesteihin. Työhön palataan aikaisintaan negatiivisen testituloksen saamisen jälkeen, tai vaihtoehtoisesti ohjeen mukaisen oireettoman jakson jälkeen.

Pienet alan yritykset uhkaavat kaatua, kun koronalle mahdollisesti altistuneet työntekijät joudutaan irrottamaan hoiva- ja hoitotyöstä ja hankkimaan tilalle sijaiset. Jos sijaista ei saada, jäävät asiakkaat vaille hoitoa.

Tämän lisäksi alan yritykset ja järjestöt yleisesti eivät ole saaneet riittävää tukea suojavarusteiden hankinnasta aiheutuneisiin kuluihin. Esimerkiksi pelkästään hoiva-alan toimijat odottavat yli kymmentä miljoonaa euroa suojavarustekorvauksia kunnilta. Kysymys on sadoista yrityksistä ja järjestöistä, joista monet ovat 1–2 hengen organisaatioita.

Puolen palkan suuruinen korvaus

Kuntoutusyrittäjät ja hyvinvointiala ehdottavat, että työnantajalle pitäisi korvata esimerkiksi puolet koronalle altistuneen sote-työntekijän palkasta siltä ajalta, kun työntekijä on suosituksen mukaisesti poissa työstä, eikä etätyötä voida järjestää.

Käytännössä tartuntatautilakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka mukaan koronavirusepäilyn vuoksi työntekoon estyneen työntekijän työpanoksen menetyksestä korvattaisiin puolet tälle karanteenitilanteessa maksettavasta tartuntatautipäivärahasta. Työkalun käytön kohdentaminen sote-aloille on järjestöjen mukaan perustelua, koska juuri tällä sektorilla asiakkaat ovat pääosin riskiryhmään kuuluvia, ja etätyön mahdollisuutta ei yleensä ole.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kun viime kevään koronapaniikki alkoi, Suomen suurimman mökkivälittäjän pääkonttorissa iski paniikki. Mökkien kysyntä romahti. Kassavirta oli parin kuukauden ajan nollassa.

Sen jälkeen on mennyt paremmin. Kesällä kohteita varattiin vilkkaasti ja sama tahti jatkui syksyllä. Nyt ollaan uuden edessä sillä ensi vuosi on sumea.

– Oleellinen muutos on se, että jouluna ja tulevana talvena ulkomaalaisia matkailijoita ei juuri ole. Tällä hetkellä meillä on vakaa luotto siihen, että suomalaiset voivat liikkua vapaasti mökeille. Loppu jää kuluttajan luottamuksen ja vastuullisuuden varaan, Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola sanoo.

Mökkien kysyntä jakautuu tällä hetkellä poikkeuksellisen laajalle alueelle Suomessa. Normaalivuonna se painottuisi isoihin keskuksiin, nyt mökkejä vuokrataan myös syrjemmältä. Moni perhe haluaa päästä omaan rauhaan viettämään joulua.

Lapin hiihtokeskuksissa on toppuuteltu ihmisiä rynnimästä isoilla joukolla paikalle.

– Nyt käydään isoa keskustelua siitä, että jos hiihtokeskuksissa bileravintolat ovat auki, mikä vaaratekijä se on. Ja jos ne suljetaan, biletetäänkö mökeissä, Olkkola miettii.

Lomarenkaan kohteista valtaosa on tarkoitettu perhematkailuun. Jouluna liikkeellä on enimmäkseen juuri perheitä.

– Tulemme omalta osaltamme valistamaan mökin vuokraajia ja mökkien omistajia vastuullisesta toiminnasta. Mökin omistajien on esimerkiksi valvottava henkilömääriä, ettei synny bilemökki-ilmiötä. Tai jos syntyy, siihen puututaan.

Vaikka mökkien kysyntä kotimaisten matkailijoiden keskuudessa on normaalia vilkkaampaa, tarjontaa on Olkkolan mukaan edelleen riittävästi.

– En usko, että loppuunmyyntitilannetta tulee. Toisaalta kaikille ei voi enää tässä vaiheessa joulukuuta luvata ihannekohdetta jouluksi.

Oman mökin vuokraus kiinnostaa, mutta siinä on riskinsä

Korona-aikana omaa mökkiään vuokraavien määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Olkkola huomauttaa, että toiminnassa on riskinsä.

– Laittaisin jäitä hattuun, jos haluaa vuokrata mökkiään kuten omaa kotiaan. Ne ovat vähän erilaisia bisneksiä, hän sanoo ja viittaa Airbnb-vuokraustoimintaan.

– Omatoimisessa mökkivuokrauksessa kuluttajansuoja ei ole voimassa. Jos sen sijaan lähtee vakavahenkiseen vuokraustoimintaan, täytyy huomioida monia asioita kuten siivoukset, välitarkastukset ja ylipäätään se, että mökki soveltuu vuokraustoimintaan. Siinä vaiheessa monelle selviää, ettei vuokraustoimintaan välttämättä kannata lähteä ollenkaan.

Lomarengas ei ole nostanut hintojaan koronavuoden aikana, vaikka kesästä lähtien kotimaisten kuluttajien kysyntä on ollut normaalivuotta kovempaa. 

– Kohteet, jotka ovat pääsääntöisesti kysyttyjä kesällä, ovat kalliimpia kesällä ja päinvastoin. Emme katsoneet aiheelliseksi lähteä korottamaan hintoja koronan takia.

Olkkola on tyytyväinen siihen, että Lomarengas selviytyy vuodesta kohtuullisen hyvin, vaikka keväällä myynti sakkasi pahoin.

– Pääsemme hieman normaalia parempaan lopputulokseen huolimatta kevään romahduksesta. Tulevasta vuodesta ei sen sijaan tiedä. Jos uusia sulkuja tulee, matkailualan yrityksiä alkaa kaatua. Valtiovalta ja terveysviranomaiset ovat haastavan tilanteen edessä.

Kuva: Juha-Pekka Olkkolan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Eazybreak

Luontoisedut liittyvät olennaisesti edellä mainittuun kysymykseen. Luontoisedut ovat muuna kuina rahana maksettavaa palkkaa, ja niiden verovapauden ehtoja Suomessa sääntelee Verohallinto. Tyypillisesti Verohallinto päivittää luontoisetupäätöstään ja sen mukaisia verotusarvoja vuosittain, ja näin tänäkin vuonna. Luontoisetujen verotukseen suunnitellaan myös vuonna 2021 paljon muutoksia, joista kerrotaan alla tarkemmin.

Ravintoedun käyttäminen mahdollistetaan kotoa käsin

Verohallinto teki vuoden 2020 ajaksi poikkeuspäätöksen, jolla sallittiin aterian kuljetusmaksujen maksaminen lounasedulla. Tätä päätöstä on nyt jatkettu vuoden 2021 loppuun. Kuljetusmaksun maksaminen kohdennetulla lounasvälineellä auttaa erityisesti koronarajoitteista kärsineitä ravintoloita. Paikkakunnilla, joissa isot tilauspalvelut eivät toimi, on sovittu kuljetuksista esimerkiksi taksien toimesta. 

Nähtäväksi jää myös, miten ruokakaupat lähtevät kehittämään palveluitaan lounasruokailun, verkkokaupan ja kuljetuspalveluiden ympärille. Finnair teki kesällä 2020 ison aluevaltauksen alkaessaan myydä ja markkinoida keittiönsä lounasannoksia K-Citymarket Jumbossa. Konsepti on ollut jättimenestys, joten se tuskin jää viimeiseksi. Voisiko ravintola-annosten myynti ruokakauppojen kautta olla ratkaisu myös ravintoloille ja suurille keskuskeittiöille?

Lounasetu luotiin Suomessa 1970-luvulla, jotta yhä useampi suomalainen saisi syödä työpäivän aikana aterian ja jaksaisi tehdä töitä tehokkaammin. Vaikka ajat ovat muuttuneet, tämä tarve on korostunut koronaviruksen myötä entistä enemmän. Ihmiset ovat nyt kotona, ja ravintoloiden aukioloa sekä asiakasmääriä rajoitetaan merkittävästi. 

Kuluttajat käyvät nyt ravintoloissa huomattavasti aiempaa harvemmin. Moni heistä haluaisi käyttää lounasetuaan normaalin kuukausibudjettinsa mukaan niinä harvoina kertoina, kun käyvät ravintolassa. Siksi lounasedun verotuksen pitäisikin mahdollistaa aiempaa joustavampi kuluttaminen, mikä vaikuttaa suoraan suomalaisten jaksamiseen, työkykyyn ja hyvinvointiin. 

Lounasedun käytössä joustoa tarvitaan liittyen aikaan, paikkaan ja arvoon. Paikkaan Verohallinto onkin jo reagoinut kiitettävästi salliessaan kuljetusmaksujen maksamisen lounasedulla. Ajan ja arvon suhteen joustavuutta voitaisiin luoda sallimalla usean päivän aterioiden ostaminen lounasedulla yhdellä kertaa.

Polkupyöräetu verottomaksi

Täysin uutena luontoisetuna Suomessa otetaan vuonna 2021 käyttöön työsuhdepolkupyöräetu, joka on voimassa olevan luontoisetupäätöksen mukaan veroton 1 200 € asti vuodessa. Työsuhdepolkupyörän ja sen varusteiden yhteishinta jaksotetaan viidelle vuodelle, joten niiden yhteenlaskettu hankintahinta voi olla jopa 6 000 €. 

Verottoman työsuhdematkalipun ja työsuhdepolkupyörän yhteisarvo saa olla enintään 3 400 € vuodessa. Polkupyörä- ja työmatkaedun yhdistäminen joustavasti erilaisiin tarpeisiin tarkoittaa työnantajalle entistä monipuolisempia vaihtoehtoja henkilöstön työmatkustamisen tukemiseen. Työntekijälle polkupyöräedun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 osa polkupyörän + varusteiden hankintahinnasta jaettuna viidellä vuodella. Mikäli työnantaja hankkii polkupyörän leasing-sopimuksella, on edun raha-arvo työntekijälle se kuukausittainen vuokrahinta, minkä työnantaja maksaa leasingyritykselle polkupyörän ja varusteiden käytöstä (tästä on siis vähennetty käsittely- ja toimistomaksut).

Kaupunkipyörät lisättävä verovapauden piiriin

Työmatkaliikkumisen luontoiseduissa kaupunkipyörät putoavat erilaisten säädösten väliin. Verohallinto on nimittäin tulkinnut, että kaupunkipyörän vuokraaminen ei kuulu liikuntaedun piiriin. Se ei myöskään kuulu työmatkaedun piiriin, vaikka monet kaupunkilaiset kulkevatkin työmatkojaan kaupunkipyörillä. Luontoisetujen alalla toimivat yritykset jättivätkin kesällä Verohallinnolle yhteisen adressin, jossa esitettiin kaupunkipyörien lukemista liikuntaedun piiriin. Alan toimijoiden näkemyksen mukaan kaupunkipyörien vuokraamisen pitää kuulua liikuntaedun piiriin, koska polkupyörän vuokran voi maksaa liikuntaedulla pyörävuokraamostakin. 

Kannusteita kestävämpään työmatkustamiseen ja työntekijän hyvinvoinnin ylläpitoon

Eduskunnan käsiteltävänä on tuloverolakiin tehtävä muutos, jonka mukaan työmatkustamista ja työmatkapyöräilyä tuetaan 1.1.2021 alkaen aiempaa huomattavasti tuntuvammin. Ehdotuksen mukaan työsuhdematkalipun veronalalainen osuus (300 - 750 € / vuosi) poistuisi kokonaan. Työsuhdematkalippu olisi siten veroton 3 400 € asti vuodessa. Autoedun verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa, jos auto ei tuota ajon aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä muutos koskee käytännössä vain täyssähköautoja. Lisäksi sähköauton latausetu muutetaan verottomaksi työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä. 

Työmatkustamisen luontoisetujen uudistus on loistava mahdollisuus yrityksille, jotka haluavat vähentää hiilijalanjälkeään ja tukea työntekijöidensä arvoja, hyvinvointia ja jaksamista. Siksi eduskunnan käsiteltävänä oleva tuloverolain muutos olisi syytä saada virallistettua mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjien luontoisetukumppani Eazybreak kehittelee parhaillaan ratkaisuja, jotta asiakkaat voisivat ottaa polkupyöräedun käyttöönsä. Kerromme lisää heti, kun tiedämme enemmän edun tarjoamisen teknisistä vaihtoehdoista ja asiakkaidemme mielenkiinnosta etuutta kohtaan. 

Lisätiedot:

Niko Kangasmaa

Projektipäällikkö, Eazybreak Oy

+358 50 412 7991

Paraisilla toimiva maalitehdas GVK ei aikaillut, kun keväällä koronakriisi iski Suomeen. Yritys päätti ryhtyä valmistamaan käsidesiä, sillä yrityksessä oli etanolia, joka tuntui olevan koko maasta loppu.

Ideasta tuotantoon kesti neljä päivää. Laboratorio ryhtyi testaaman ja kehittämään tuotetta, ja myynti aloitti työnsä. Ensimmäiset tilaukset tulivat jo samana iltana.

– Nopea toiminta oli mahdollista, kun on matala organisaatio. Omistaja päätti omalla lompakollaan ottaa riskin, eikä tarvitse pelätä, että hallitus antaa potkut. Lisäksi pätevä henkilöstö mahdollisti tämän. Onnistuminen oli tiimin yhteisponnistus, omistaja ja toimitusjohtaja Anssi Seppinen kertoo.

Nopeuteen vaikutti myös se, että yrityksellä oli ympäristöluvat liuottimien käyttöön ja tilat olivat valmiiksi räjähdyssuojattuja

Yritys palkkasi viikon kuluttua tuotannon aloittamisesta 30 työntekijää lisää, ja parhaimmillaan lisätyövoimaa oli 40 työntekijää. Yritys siis yli tuplasi työntekijämääränsä. Tekijät löytyivät omien verkostojen ja henkilöstövälitysfirman kautta, mutta myös Viking Linen, Parocin ja henkilöstöravintoloiden lomautettujen työntekijöiden joukosta.

Läheltä piti -tilanteita

Matkalle onnistumiseen mahtuu monta läheltä piti -tilannetta. Etanolia yrityksessä oli, mutta sen lisätoimituksia piti jännittää. Oli tiedossa, että etanolin saatavuus voisi laskea, mutta tavarantoimittaja katkaisi toimitukset kokonaan ilman varoitusta. Myös etiketit pakkauksiin olivat välillä loppumaisillaan.

– Asiat saatiin aina viime hetkellä ratkaistua niin, ettei tuotantoa tarvinnut ajaa alas ja käynnistää uudelleen, Seppinen kertoo.

Oli myös otettava riskejä. Jotta pieni yritys sai tarvitsemansa raaka-aineet, sen piti nostaa ostovolyyminsä riittävän suuriksi ollakseen kiinnostavampi kumppani tavarantoimittajille. Käsidesipulloja tilattiin tästä syystä yli miljoona kappaletta, vaikka varmaa tietoa tuotteen menekistä ei vielä siinä vaiheessa ollut.

Luontainen askel laajentaa

Käsidesi ei ole GVK:lle pelkkä koronakokeilu. Yritys aikoo valmistaa käsidesiä, mutta myös muita hygieniatuotteita ja pintojen sekä instrumenttien desinfiointiaineita jatkossakin. Päätös syntyi jo huhti-toukokuussa.

GVK:n asiakkaat kyselivät heti alusta lähtien, täyttävätkö tuotteet erilaisia hygieniatuotteiden standardeja. Seppinen tiimeineen haki heti maaliskuussa sertifikaatteja bakteerien, virusten, hiivojen ja hygieenisen käsidesinfektion osalta.

– Sertifikaattien saamiseen meni kolme kuukautta, sillä testeihin oli jonoa. Toisaalta testit oli helppo kohdentaa bovine corona – ja noro-viruksiin. Tämä on meille uusi mahdollisuus ja luontainen askel laajentaa toimintaamme, Seppinen toteaa.

Huolestuttava ilmiö

Käsidesin kysyntä oli keväällä korkealla, mutta kesällä se laski. Syksyllä tilanne virkosi, mutta samoihin lukemiin ei ole edes toisen korona-aallon kasvaessa päästy. Syitä on monia.

– Asiakkailla on varastoissa vielä käsidesiä jäljellä, mutta on huomattavissa myös se, että asiakkaat eivät enää käytä käsidesiä yhtä ahkerasti kuin viime keväänä. Se on huolestuttavaa, varsinkin nyt, kun tautitilanne on pahentunut. Toivon, että käsidesin käyttö pysyy rutiinina niissä paikoissa, joissa käsien peseminen ei ole mahdollista, Seppinen sanoo.

Kysynnän hidastumisesta huolimatta keväällä otettu riski on kannattanut. GVK:n liikevaihto on kasvanut yli 50 prosenttia. Liiketuloskin on Seppisen mukaan ”oikein hyvä”.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Eri mieltä palkkojen ja muiden työehtojen sopimisen hyödyistä oli 27 prosenttia suomalaisista. EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia) uskoo, että mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän, siitä hyötyisi koko yhteiskunta. Yrittäjävastaajista samaa mieltä oli 57 prosenttia. Eri mieltä on vain 13 prosenttia.

Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset työntekijöiden osallistumisesta ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Yrittäjien Yrittäjägallupin ja Työelämägallupin tulokset.

– Ei ole lainkaan yllättävää, että ihmiset haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa ja sopia niistä. Näin on kaikilla muillakin elämänalueilla kuin työelämässä. Työmarkkinajärjestelmä ei kuitenkaan tue tätä, koska sopimista aktiivisesti estetään sekä lainsäädännössä että työehtosopimuksissa, Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kommentoi.

– Toivottavasti poliitikot kuuntelevat tässä kansaa ja antavat työpaikoille lisää sopimisen mahdollisuuksia. Se edellyttää lainsäädäntöuudistuksia, hän jatkaa.

Yrittäjien tilaaman Työelämägallupin mukaan työllisistä 67 prosenttia haluaa, että työpaikalla on sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. Asiaa vastusti 16 prosenttia työntekijöistä Yrittäjien tilaaman ja Kantar TNS:n toteuttaman lokakuisen Työelämägallupin mukaan.

Järjestäytymättömillä eli työnantajaliittoihin kuulumattomilla yrityksillä on noin 50 erilaista kieltoa, jotka estävät niitä sopimasta paikallisesti muun muassa ylityökorvauksista, sairausajan palkasta, vuosilomista ja erilaisista vapaista, vaikka työehtosopimus sen sallii.

Paikallinen sopiminen nostaa tuottavuutta – Myös palkat nousevat

EVAn viimevuotisen Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolissaan, että paikallinen sopiminen johtaisi aiempaa heikompiin työehtoihin ja ansioihin. EVAn ekonomisti Sanna Kurronen huomauttaa, että tutkimuskirjallisuuden valossa huoli työntekijöiden palkkojen polkemisesta paikallisen sopimisen myötä näyttää olevan vailla perustaa.

– Suomessa paikallisesti sovittavat erät ovat nostaneet palkankorotuksia ja samansuuntaisia ovat tulokset myös muualta Euroopasta. Vaikutukset palkkahajontaan työntekijöiden välillä sen sijaan ovat epävarmempia, joten eriytyvä ansiokehitys voi olla osin perusteltu huoli, ekonomisti Sanna Kurronen toteaa EVAn tiedotteessa.

– Paikallinen sopiminen nostaa tutkimusten mukaan tuottavuutta. Sen vuoksi on luontevaa, että myös palkat nousevat. Suomessa ongelmana on se, että palkkausjärjestelmät eivät anna tilaa hyvistä suorituksista palkitsemiselle, koska yleiskorotukset on annettava. Suomessa palkanmuodostus on yksi maailman jäykimmistä. Jos ansiokehitys eriytyy työntekijöiden välillä, se johtuu siitä, että hyvistä suorituksista palkitaan paremmin. Näin pitää ollakin, Makkula kommentoi EVA:n tutkimuksen tuloksia.

EVA:n tutkimukseen vastasi noin 2 020 iältään 18–79-vuotiasta henkilöä. Tiedot kerättiin lokakuun loppupuolella.

Paikallinen sopiminen toisi myös työpaikkoja.

– Paikallisen sopimisen eli työpaikkasopimisen vaikutusten laskeminen työllisyyteen on haasteellista, mutta SY:n arvion mukaan sen vaikutukset voisivat olla jopa 15 000 työpaikan luokkaa pk-yrityksissä, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi syyskuussa.

Lue lisää paikallisesta sopimisesta yrittajat.fissä: Yrittäjägallup: Paikallinen sopiminen tuo työpaikkoja – Urakoitsija: ”Ongelmia pitäisi katsoa etenkin pk-yritysten kannalta”

Työelämägallup: 67 prosenttia työllisistä haluaa sopimusvapauden työpaikoille

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomessa on hyväksytty ensimmäiset auktorisoidut yritysvälittäjät. Tampereella pidetyn kokeen läpäisi kahdeksan kokelasta kahdeksastatoista. He ovat Asko Viren Myrskylästä, Jan von Bonsdorff Jyväskylästä, Kenneth Udd Sipoosta, Mikko Ruosteenoja Espoosta, Rauno Toikka Lempäälästä, Sari Koskela Seinäjoelta, Simo Poikola Espoosta ja Tuure Toivola Helsingistä.

Auktorisointi helpotta sekä myyjän että ostajan valintaa.

– Yrityskauppa-ala on sellainen, että kuka tahansa voi ryhtyä yritysvälittäjäksi. Tämä tutkinto on ensimmäinen laatuaan, jossa toimintaan tuodaan järjestystä. Se on leima siitä, että välittäjä osaa hommansa ja toimii eettisesti kestävällä tavalla. Myös rahoittajille asialla on merkitystä, kun välittäjällä on leima, Suomen Yrittäjien projektipäällikkö ja Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liiton hallituksen jäsen Mika Haavisto kertoo.

Suomi on SYVL:n hallituksen jäsenien käsityksen mukaan ensimmäinen maa, jossa auktorisointi on tullut mahdolliseksi. SYVL:n hällituksen jäsen Juha Tall vie viestiä Suomen kokemuksista kansainvälisille foorumeille. 

– Yritysvälittäjien osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on keskusteltu useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Keskusteluissa esiin tuotuja vaihtoehtoja ovat olleet muun muassa lisenssointi, sertifiointi ja auktorisointi. Käsitykseni mukaan nyt Suomessa käyttöön otettu auktorisointi on ensimmäinen päivän valoon saakka ennättänyt konsepti, yrityskauppa-asiantuntija Tall kertoo.

Hiljaista tietoa

Suomessa järjestettävässä kokeessa testataan tietoja ja taitoja yhdeksältä eri aihealueelta. Nämä ovat rahoitus, kauppa- ja sopimusoikeus, verotus, rahanpesun ja terrorismin estäminen, kiinteistökauppa, arvonmääritys, hyvä yritysvälitystapa, yritysvälityksen yleiset toimeksiannon ehdot ja omistajanvaihdoksiin yleisesti liittyvät kysymykset.

Osa kysymyksistä pohjautuu tietoon, joka on ammattilaisten keskuudessa yleisesti tunnettua, mutta ei kovin helposti löydettävissä mistään tietystä lähteestä.

Auktorisoiduksi yritysvälittäjäksi hyväksytyksi tuleminen edellyttää tutkintokokeessa menestymistä, SYVL ry:n jäsenyyttä ja käytännön työkokemusta yritysvälittäjän työstä. Lisäksi kokelaan on osoitettava viisi referenssiä kolmen vuoden ajalta, joissa hän on toiminut yritysvälittäjänä.

Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto pitää kotisivuillaan yllä luetteloa auktorisoiduista yritysvälittäjistä. Hyväksyntä on voimassa kerrallaan viisi vuotta, jonka jälkeen se on mahdollista uusia. Seuraava koe pidetään keväällä 2021.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tiedotustilaisuudessa äänessä olleet ministerit perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, kuntaministeri Sirpa Paatero, sisäministeri Maria Ohisalo, puolustusministeri Antti Kaikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, opetusministeri Li Andersson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist kukin kiittelivät toisiaan hyvästä yhteistyöstä ja totesivat päivän olevan merkityksellinen.

Yksityisen sektorin toimijat eivät esityksestä kiittele. Yksityisen sektorin toimijoiden mahdollisuudet toimia tulevassa mallissa nimittäin näyttävät pienentyvän, eikä niiden toimijoiden ääntä ole kuultu.

– Yritysvaikutusten arvioita on kyllä lisätty muutamalla sivulla 1669 sivun kokonaisuudessa, mutta esitettävän lainsäädännön muutoksiin ne eivät ole johtaneet, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Lue myös: Hallituksen sote-esitys pitää kaataa, jos sitä ei muuteta – Yrittäjä: Palveluseteli turvaisi pienten paikkakuntien palvelut

Hurskaita lauseita

Krista Kiuru totesi tiedotustilaisuudessa, että monituottajamalli on olemassa ja se on yksi tapa ratkaista palvelutuotantoa.

– Palveluseteliä voidaan käyttää ja palveluita voidaan hankkia. Myös työvoimaa ja vuokratyövoimaa voidaan hankkia. Isoihin ja laajoihin ulkoistuksiin täytyy katsoa näkökulmaa uudella tavalla, Kiuru sanoo.

Korulauseet monituottajamallista eivät vakuuta.

– Arviointiteksti sisältää lähinnä hurskaita toiveita ja oletuksia. Ministerit puhuvat lämpöisesti monituottajuudesta, mutta tosiasiassa lainsäädäntö heikentää yksityisen sektorin mahdollisuuksia. Eduskunnan on puututtava tähän, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan hallitus ansaitsee nyt kiitoksen lähinnä tosiasioiden tunnustamisesta, kun se myöntää nyt tarkentuneessa arvioinnissa, että pienten tuottajien asema heikkenee.

– Esimerkiksi nyt myönnetään, että hyvinvointialueiden suurempi koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin ja että henkilöstön vuokrausta ja hankintaa koskevilla rajoituksilla on vaikutuksia palveluja tarjoaviin yrityksiin.

Kujalan mukaan yritysvaikutuksien arvioinnissa todetaan selkeästi, että ostopalvelujen kokonaisuudet kasvaisivat ja pk-yritykset eivät pääse suoraan julkisen sektorin kumppaneiksi, vaan alihankintaketjun kautta.

Kaikki resurssit käyttöön

Lääkäripalveluyritykset katsoo kannanotossaan, että hallituksen sote-esitys ei sisällä riittävästi kannusteita palvelujärjestelmän kehittämiseen ja uudistamiseen. Siinä ei myöskään esitetä riittävästi konkreettisia keinoja sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Jotta sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, täytyy kaikkia käytettävissä olevia resursseja hyödyntää tarkoituksenmukaisella ja optimaalisella tavalla, myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia.

Ministeri Kiuru korosti tulevien hyvinvointialueiden, eli maakuntien, palvelujärjestäjien riittävää omaa palvelutuotantoa.

Lääkäripalveluyhdistykset ry:n mukaan hallituksen esityksessä halutaan keskittää sote-palveluiden tuotanto ensisijaisesti julkiselle sektorille. Järjestämislaissa ja erityisesti sen perusteluissa halutaan jopa rajata perustettavien maakuntien mahdollisuuksia yksityisen sektorin tarjoamien palveluiden hyödyntämiseen.

– Esitetty toimintamalli ja ratkaisut eivät paranna julkisrahoitteisten palveluiden saatavuutta, koska väestön ikärakenteen muuttuessa palveluiden tarve lisääntyy nopeammin kuin esitetyllä mallilla pystytään kansalaisten tarvitsemia palveluita tuottamaan. Tavoite sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisesta ei silloin toteudu, kannanotossa todetaan.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sote-uudistus tuo toteutuessaan 21 hyvinvointialuetta, jotka ovat maakunnan kokoisia. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta.

– Jos palveluita kilpailutetaan maakunnan kokoisina isoina osina, käytännössä pieni firmamme ei pysty tarjoamaan. Esitys heikentää hallituksen alkuperäisen uudistuksen tavoitteiden toteutumista: nopeampi hoitoon pääsy, kustannushillintä ja palveluiden saatavuus eivät näillä keinoin toteudu, Vääksyssä toimivan lääkärikeskuksen Tiina Wangel ihmettelee.

– Jos julkinen tuottaa kaikki palvelut, kukaan ei ole kirittämässä hintoja ja kustannusten läpinäkyvyyttä.

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan esityksen yritysvaikutuksien arvioinnissa todetaan selkeästi, että ostopalvelujen kokonaisuudet kasvaisivat ja pk-yritykset eivät pääse suoraan julkisen sektorin kumppaneiksi, vaan alihankintaketjun kautta.

– Nyt myönnetään, että hyvinvointialueiden suurempi koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin ja että henkilöstön vuokrausta ja hankintaa koskevilla rajoituksilla on vaikutuksia palveluja tarjoaviin yrityksiin.

Hallitus esittää hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista.

– Ministerit puhuvat lämpöisesti monituottajuudesta, mutta tosiasiassa lainsäädäntö heikentää yksityisen sektorin mahdollisuuksia, Kujala toteaa.

Tavoitteena on, että maakunnat alkavat hoitaa sote-palveluita vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueiden suuri koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin – "Emme pysty tarjota palveluitamme"

Hallituksen esityksessä todetaan, että sote-palvelujen monituottajuus olisi edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta voitaisiin hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty.

Vääksyn Lääkärikeskus työllistää 26 työntekijää. Lääkärikeskus tekee Docrates syöpäsairaalan kanssa yhteistyötä tarjoten Docrateksen lääkärit etäyhteyden kautta käytettäväksi.

– Yrittäjyyden kannalta sote-esitys näyttää huonolta. Eduskunnalle jää iso tehtävä muuttaa soteuudistus sellaiseksi, että yrittäjyydelle jää tilaa. Tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru sanoi, että voidaan käyttää monituottajamallia, mutta tosiasiassa esitys näyttää huonolta.

– Pienessä maassa tarvitaan ammattilaisia, ja tarvitaan yhteistyötä. Ihmiset tuottavat palvelut, ei ne seinät.

Wangel nostaa yhtenä tärkeänä asiana sen, sallitaanko terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuus. Lisäksi Päijät-Hämeessä aloittaa tammikuussa hyvinvointikuntayhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys.

– On kiinnostavaa, saako henkilökunta jatkossa toimia julkisella ja tehdä vapaa-ajallaan yksityiselä puolella töitä. Seuraamme mielenkiinnolla Harjun terveyden aloitusta, käyttävätkö he ostopalveluita, vai sanelevatko he ehdot, kuka saa jatkossa työskennellä missäkin.

Vääksyn lääkärikeskuksessa työskentelee joitakin ammatinharjoittaja, jotka tekevät töitä myös julkisella puolella. Wangelin uhkakuva voi kaventaa yrityksen tarjontaa, jos terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta rajoitetaan.

Yrittäjät esittää muutoksia: Palvelustrategioitten sisältöön on kirjattava vahva monituottajuus

Yrittäjät toivoo, että eduskunta ottaa huomioon eri palveluntuottajat ja palvelutuotantoon käytettävissä olevat kaikki yksityisen ja julkisen puolen resurssit. Järjestö esittää muutoksia, joita se toivoo korjattavan lopulliseen pakettiin, muun muassa palvelustrategioitten sisältöön on kirjattava vahva monituottajuus.

Tiina Wangel harmittelee, että soteuudistusesitys on niin julkislähtöinen.

– Toivoisin, että julkiset toimisivat samoin ehdoin kuin yksityiset yritykset. Esimerkiksi julkinen toimija saa alv-hyvityksiä. Yksityiset toimijat kyllä ostamme hankintamme alvillisilla hinnoilla, mutta emme saa vähentää niitä, koska lääkäripalvelut ovat arvonlisäverotonta palvelua. Myös lupapolitiikka pitäisi olla samanlainen, esimerkiksi tilavaatimusten ja henkilökunnan pätevyyden osalta.

Wangel toivoo, että palveluseteliä hyödynnettäisiin esimerkiksi kotiin vietävissä palveluissa. Päijät-Hämeessä on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista, ja myös yksityisiä resursseja kannattaa käyttää. STM:ön mukaan palvelujen hankkimisessa voidaan käyttää palveluseteliä. 

– Minulla herää kysymys, jos toisella alueella päätetään käyttää kolmatta tai yksityistä sektoria palveluiden tuotannossa, niin voi olla, että palveluun päästään siellä nopeammin. Tämä voi eriarvoistaa saatavuutta ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta.

Lue lisää: Sote-uudistusesitys heikentää yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä – SY:n Kujala: ”Eduskunnan on puututtava tähän”

Aiemmin aiheesta: Yrittäjät pettyneitä sote-ehdotukseen – Anssi Kujala: ”Soteyrittäjien osaamista ei nyt haluta käyttää”

Kuvassa Tiina Wangel

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Andrei Koivumäki kertoo tuoreessa Yrittäjän podcastin jaksossa, mikä sai hänet kaksi vuotta sitten perustamaan oman kiinteistönvälitysalan yrityksen. Yrittäjän podcastin aikaisempiin jaksoihin voit tutustua täällä.

– Myynti on taidetta. Taiteilijat tarvitsevat inspiraatiota, vapautta, huomiota ja huolenpitoa. En kokenut, että sain näitä asioita entisen työnantajan palveluksessa. Kun halusin maalata eri pensselillä, minulle sanottiin että täällä tehdään näin. Aloin miettiä, miksi ei rakentaisi omia prosesseja. Sitten kun löytyi vielä hyvä porukka, lähdimme toteuttamaan yhteistä haavetta. Onhan se nätimpää tehdä omilla säännöillä ja omassa puljussa, hän sanoo.

Koivumäen ja muiden perustajaosakkaiden perustama Neliöt Liikkuu LKV on Koivumäen mukaan ennen kaikkea hyvän tiimin yhteinen projekti.

– Olen joutunut uhraamaan paljon aikaa prosessien rakentamiseen ja sellaisiin asioihin, joihin en ole tottunut, mutta onneksi taustalla on ollut hyviä osakkaita ja vastuita on jaettu. Yksin en olisi varmaan lähtenyt tähän. Vaikka olisin ehkä tienannut enemmän, se ei olisi ollut sen arvoista. Toki yrityksen pyörittäminen on erilaista kuin pelkkä asuntojen myyminen.

Nopeasti työntekijämääräänsä kasvattanut yritys on viime aikoina miettinyt strategiaansa. Koivumäen mukaan tavoitteena on tarjota ennen kaikkea hyvä työpaikka alan ammattilaisille.

– Kukaan ei lähtenyt tähän sillä asenteella että perustetaan firma ja elätetään vain itsemme. Se olisi ollut helppo keino. Meillä oli alusta alkaen tavoitteena kasvaa merkittäväksi toimijaksi. Se ei tarkoita välttämättä kokoa vaan sitä, että me herättelemme ihmisiä ja saamme äänemme kuuluviin. Ennen kaikkea haluamme tehdä yrityksestä hyvän työpaikan, se on strategiamme tällä hetkellä, Koivumäki kertoo.

"En näe itseäni yrittäjänä"

Koivumäki kertoo podcastissa, miten hän näkee menestyvän henkilöbrändäyksen. Mies itse on ollut näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa usean vuoden ajan. Nyt testattuja oppeja sovelletaan yrityksen työntekijöihin.

– Kahdelle välittäjälle tiimimme työstää heille markkinointisuunnitelmaa, jossa mietitään, millainen viesti välittäjästä annetaan ja millaisilla keinoilla sitä kohti mennään. Tein aikanaan sen homman kokonaan itse ja se oli iso homma. Edellisessä työpaikassani katsottiin, että tekemäni henkilöbrändäys on vaarallista, koska ihminen hioo omaa brändiä ja lähtee sitten pois. Mitä tapahtuu linnulle, jota pidetään häkissä? Se lähtee pois. Jos linnulle osoittaa rakkautta, se jää eikä lennä karkuun, Koivumäki vertaa.

Yrittäjyys on muuttanut Koivumäen työskentelyä, mutta myös tapaa esiintyä julkisuudessa.

– Tietynlainen rauhallisuus ja kärsivällisyys ovat korostuneet yrityksen ja myös nykyisen ihmissuhteen ansiosta. Toisaalta en edelleenkään näe itseäni yrittäjänä, vaikka yrityksessä on kaksikymmentä ihmistä töissä. Koen, että olen vain yksi työntekijä muiden joukossa ja olen mukana mahdollistamassa kaiken tämän.

Rauhallisuus on näkynyt konkreettisesti myös sosiaalisessa mediassa.

– Enää ei ole tarvetta näyttää uutta autoa sosiaalisessa mediassa, kun siitä on tullut niin tavanomaista, kun on saavuttanut tiettyjä juttuja. Toisaalta en ketään muuta, joka kilpailee samassa sarjassa.

Kuuntele Yrittäjän podcastista, mitä Koivumäki ajattelee henkilöbrändäyksestä tällä hetkellä ja miten hän on muuttanut toimintaansa sosiaalisessa mediassa. Hän paljastaa myös virheen, jota ei haluaisi toistaa uudelleen.

Yrittäjän podcast on kuunneltavissa Supla-palvelussa, Spotifyssa ja Googlen podcasteissa. 

Kuva: Andrei Koivumäen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Veroasioita ja tulorekisteri-ilmoittamista voi hoitaa sähköisesti Katso-tunnisteella ja -valtuuksilla 30. huhtikuuta 2021 asti. Lisäksi Tullin asiointipalveluissa Katso-palvelua voi käyttää helmikuun loppuun. Alun perin Katso-palvelun käytön piti päättyä vuodenvaihteessa. Katso-palvelua käyttää myös Kela, jonka Katso-valtuudet lakkaavat toimimasta vuodenvaihteessa. Suomi.fi on korvannut Katson Kelan Työnantajan asiointipalvelussa.

Vaikka Katso-palvelu sai lisäaikaa, Verohallinto kehottaa silti toimijoita siirtymään Suomi.fi-palvelujen käyttäjiksi mahdollisimman pian.

Toimijoiden pitää ottaa käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja tunnistautumisvälineenä pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti. Jos Suomi.fi-valtuuksiin siirtyminen vaatii valtuushakemuksen tekemistä, kannattaa hakemus tehdä mahdollisimman pian.

Pian vanhentuvaa Katso-palvelua käyttää vielä yli 100 000 toimijaa

Joulukuun alkuun mennessä 200 000 Katso-palvelun käyttäjää on siirtynyt käyttämään Suomi.fi-palvelua. Edelleen Katso-palvelua käyttää yli 100 000 toimijaa.

Suomi.fi-valtuudet tuo toimijoille monia etuja Katso-palveluun verrattuna:

– Kun kirjaudut esimerkiksi OmaVeroon, et tarvitse erillistä tunnistetta − omat pankkitunnukset riittävät.

– Tilitoimiston kirjanpitäjät voivat nähdä kaikki valtuudet kerralla OmaVerossa − ei siis tarvitse hakea erikseen asiakkaita, jotka käyttävät joko Katso-valtuuksia tai Suomi.fi-valtuuksia.

Kun käytössä on vain Suomi.fi-palvelu, valtiolle ei myöskään tule kuluja kahden päällekkäisen tunnistus- ja valtuutuspalvelun ylläpitämisestä.

Ohjeita Suomi.fihin siirtymisestä on tarjolla

Suomi.fi ja Katso ovat Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämiä palveluja.

Lisätietoja: Katso-palvelu poistuu käytöstä − näin siirryt Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi (vero.fi)

Lue lisää: Yrittäjä: Suomi.fi valtuudet pitää hankkia nyt, muuten asiointi katkeaa vuodenvaihteessa – Monella asia vielä hoitamatta

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Ioan Canta on siivousalan yritys BNA Flonelin perustaja ja toimitusjohtaja. Hänet ilmoitti kilpailuun tuttu yrittäjä, joka toivoi, että Canta voittaa.

– Hän on nähnyt, kuinka paljon olen tehnyt töitä ja työllistänyt ihmisiä, joiden on muuten vaikea saada töitä, esimerkiksi kielitaidon takia. Olen ylpeä tästä ja siitä, että muutkin arvostavat, mitä teen, enkä vain minä itse. Tämä on arvokas juttu minulle, Canta sanoo.

BNA Flonel työllistää tällä hetkellä 45 työntekijää.

Töitä vaimolle

Canta ehti toimia yrittäjänä kahdella eri toimialalla ennen siivousalalle ryhtymistään.

Canta muutti Suomeen vuonna 1993 ja meni naimisiin suomalaisen vaimonsa kanssa puoli vuotta myöhemmin. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli suomea ja yritti löytää töitä kotikaupungistaan Kouvolasta. Töitä löytyi kuitenkin Helsingistä teollisuusmaalausta tekevästä Hiltunen Oy:stä, joka nykyään tunnetaan Inlook-yhtiönä.

Työ kävi kuitenkin hankalaksi, sillä perhe asui Kouvolassa ja työpäivistä paloi suuri osa matkoihin. Perhe muutti Vantaalle ja Canta ryhtyi ajamaan taksia. Avioliitto päättyi eroon, mutta pian Canta löysi uuden vaimon, joka oli myös kotoisin Romaniasta.

Nyt vaimon oli vuorostaan vaikea löytää töitä. Niinpä Canta osti pizzerian vuonna 2003. Tuolloin hän perusti toiminimen BNA Flonelin.

– Omistin pizzerian neljä vuotta ja sinä aikana meille syntyi kolme lasta. Vaimo ei pystynyt enää olemaan pizzeriassa töissä, joten myin sen ja palasin ajamaan taksia, Canta kertoo.

Kasvua ja uusia suuntia

Nykyinen liikeidea syntyi vaimon uuden työn kautta. Tämä oli päässyt hotelliin siivoojaksi, mutta työ oli kiireistä ja vaativaa, mikä oli työntekijöille stressaavaa. Canta päätti vaimonsa kanssa ryhtyä tarjoamaan kotisiivouspalveluita. Canta teki vaimolleen kotisivut ja painoi lentolehtisiä, joita jakoi postilaatikoihin taksivuoroissa odotellessaan asiakkaita. Hiljalleen soittoja alkoi tulla, ja vaimo pystyi lopettamaan työnsä hotellissa.

Toiminta laajeni, kun pariskunta keksi tarjota kotisiivousten rinnalla rakennussiivousta. Loppusiivoustarjouksia alkoi tulla ja Canta palkkasi uusia työntekijöitä muutaman viikon välein. Yrityskin muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2015.

Yritys kasvoi ja töitä tuli lisää. Yksi perustelu Cantan valinnassa vuoden maahan muuttaneeksi yrittäjäksi olikin se, että yritys on kasvanut ja laajentanut toimintaansa. Yritys on ollut kannattava kautta linjan. Lisäksi yrityksen työntekijät ovat viihtyneet töissä pitkään ja Canta panostaa yhteiskuntavastuulliseen toimintaan muun muassa tukemalla Invalidiliiton työtä vammaisten lasten ja heidän perheidensä hyväksi sekä tukemalla syöpätutkimusta.  

BNA Flonel on pyörittänyt noin miljoonan euron liikevaihtoa, mutta viime tilikaudella liikevaihto tuplaantui.

– Päätimme ryhtyä tarjoamaan siivouspalveluiden rinnalla rakennuspalveluita. Siksi palkkasin rakennusmiehiä. Nyt meillä on melko hyvä paketti, mitä tarjota asiakkaille remonttisuojauksesta, rakennukseen ja loppusiivoukseen, Canta kertoo.

Yrittämisen opettelu vie aikaa

Canta on kokenut ennakkoluuloja romanialaisen taustansa vuoksi, joten töitä on joutunut tekemään paljon. Yrittämistä Suomessa hän ei kuitenkaan koe vaikeaksi.

– Puhutaan, että on paljon veroja ja maksuja, ja toki niitä onkin, mutta ei yrittäminen ole niin vaikeaa, kuin luulisi. Aikaa se vie, Canta kertoo.

Hän ei ole vielä käyttänyt Suomen Yrittäjien palveluita, mutta aikoo tehdä niin tulevaisuudessa ja verkostoitua. Suomen Yrittäjät on tullut tutuksi talouslehdistä.

– Tein aktiivisesti osakekauppaa ja luin paljon talouslehtiä taksivuoroissa, kun ei ollut asiakkaita. Toivon, että palkinto tuo positiivista huomiota ja tietysti lisää asiakkaita. Koronavuosi on sekoittanut tilannetta ja työtarjouksia on ollut vähemmän, Canta sanoo.

Tunnustus tuo asiakkaita

Viime vuonna ensimmäistä kertaa palkittu Vuoden maahan muuttanut yrittäjä kokkolalainen Faisa Egge kertoo, että tunnustuksella on ollut positiivinen vaikutus uraan ja yritykseen. Asiakkaita on on tullut lisää ja yritys on löytänyt uusia tapoja kerätä tuloja.

– Minua on haastateltu ja olen käynyt puhumassa kokemuksistani yrittäjänä ja ulkomaalaisena, ja näistäkin on tullut lisätuloja. Amanihoivan tilinpäätös on kasvanut myös hyvin, Egge kertoo.

Lue lisää Vuoden Maahanmuuttajayrittäjä Faisa Egge on taistellut tiensä Suomessa asenteella ja kovalla työllä

Muita finalisteja olivat sarjayrittäjäpariskunta Darja ja Jean-François Flogny ja digitaalisen maailman yrittäjä Alexander Ivaine.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Poikkeuksellinen vuosi 2020 on loppumassa. Keväällä koko maailma koki shokin, kun koronavirus levisi ja tautiaalto sulki kaupunkeja, kyliä ja kokonaisia yhteiskuntia.

Ensimmäisenä asiakaskadon tunsi nahoissaan pienyrittäjät, joiden liiketoiminta seisahtui, kun rajoitukset pitivät asiakkaat etäällä. Teollisuuden yritykset kokivat kriisin viennin, logistiikan ja huoltotöiden hankaloitumisena.

Suomen Yrittäjät näki hädän ja perusti Auta pientä! -kampanjan muistuttamaan kuluttajia siitä, että valinnoilla ja hankinnoilla voi ohjata euroja pienyrittäjän taskuun.

Yrittäjät saivat vetoapua suomalaisilta mediataloilta, jotka antoivat tilaa ja näkyvyyttä viestille.

– Haluamme kiittää kaikkia suomalaisia ja Suomessa toimivia mediataloja – niin valtakunnallisia, alueellisia kuin paikallisia medioita – jotka ovat antaneen Auta pientä! -viestille näkyvyyttä. Avunhuutomme ei olisi saavuttanut suomalaisia tässä mittakaavassa ilman mediatalojen vastaantuloa. Kiitämme suuresti suomalaisten pk-yritysten ja etenkin pienyrittäjien puolesta, Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila sanoo.

Pienet teot ovat merkityksellisiä

Apua on tarvittu jälleen, kun joulu lähenee. Tautitapausten toinen aalto on vesittänyt monien yrittäjien tärkeimmän myyntisesongin. Auta pientä! -viesti on yhä tärkeä.

Tapahtumat, konsertit, joulumyyjäiset ja glögitreffit ovat peruttu, mikä tuntuu monella toimialalla.

– Kohdistamalla arjen ostokset ja palvelut paikallisille pienille yrityksille ylläpidämme tuotantoa, palveluita ja taloutta. Suosi siis oman kylän yrittäjää ja kotimaisuutta. Osta pienistä verkkokaupoista. Hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistuttua. Tapoja on monia, Jussila muistuttaa.

Yrittäjät on laatinut kampanjamateriaalia käyttöön niille, jotka haluavat olla mukana muistuttamassa joulunalusajan tärkeästä viestistä. Verkkosivustolta yrittajat.fi/autapienta -sivulta voi ladata vaikka Auta pientä jouluna! -kuvia jaettavaksi sosiaalisessa mediassa sekä A4-kokoisen julisteen, jonka voi laittaa esimerkiksi yrityksen ikkunaan. Facebookissa voi lisätä profiilikuvaan kehyksen, joka löytyy Suomen Yrittäjien Facebook-feedistä.

– Joulu on hyvän tahdon ja ihmeiden aikaa. Tämän vuoden joulun ihme voisi olla se, että tämä poikkeuksellinen aika saisi meidät puhaltamaan yhteen hiileen täysin uudella tavalla. Ostetaan tänä jouluna yrittäjältä, markkinointipäällikkö Eija Sinisalo toivoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuonna 2017 hyödyntämisasteen arvioitiin olevan 54 prosentin luokkaa. Jätesäädöspaketissa sanotaan tarkemmin, että niiden kierrätystä, uudelleenkäytön valmistelua ja materiaalin muunlaista hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 prosenttiin. Maantäyttö lasketaan myös hyödyntämiseksi.

Luovia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin kehittävä ja konsultoiva Apila Group edistää hiilidioksidipäästöjen merkittävää vähentämistä rakennusalalla edistämällä kiertotalouden materiaalien hyötykäyttöä. Kontiolahdella sijaitseva yritys edistää muun muassa betonin kaltaisten geopolymeerikomposiittien käyttöä rakennusteollisuudessa. Se kehittää myös digitaalista työkalua, jolla autetaan erilaisia toimijoita hyödyntämään kiertotalousmateriaaleja ja valvomaan tuotantoa.  

Apila Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Mervi Matilainen rohkaisee alan yrityksiä lähtemään kokeiluilla liikkeelle. Kokeilu on halpa testi.

– Kotimaassa pitää ottaa merkittävä loikka, että pääsemme perinteisestä lineaarisesta ajattelusta kiertotalouden suuntaan. Kaikki oikea tekeminen ja konkreettiset kokeilut ovat tervetulleita.

Rakentamiseen on tulossa ohjauskeinoja, joilla tavoitellaan alhaisempaa hiilijalanjälkeä. Tätä voidaan edellyttää myös tarjouskilpailussa.

– Yritys, joka valmistaa betonituotetta, voi lähteä testaamaan kierrätysperäisiä raaka-aineita omissa tuotteissaan jo nykyisillä laitteilla. Kiertotalousratkaisuja kannattaa toisaalta hakea läheltä, täytemateriaalia ei kannata kuljettaa kaukaa. Myös kaupallisesti on tarjolla raaka-aineita, joita voi käyttää; esimerkiksi Nordkalkilla on filleriksi soveltuvia rikastushiekkoja, ja Fatec Oy:n kivihiilen tuhkasta valmistetulla Ecofax-tuotteella voidaan korvata sementtiä.

– Esimerkiksi rakennusteollisuudessa käytetään paljon hiekkaa, joka on luonnonmateriaali. Hiekkaa voi lähteä korvaamaan saman tien, ja kokeilla sen tilalle käyttöön vaikka purkukiviainesta.

Millaisia kiertotaloustuotteita rakentamiseen on jo saatavilla? – ”Nyt on tärkeää lisätä ymmärrystä tarjoamalla läpinäkyvää tietoa”

Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista raaka-aineista. Rakennetun ympäristön osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes.

Apila Groupin tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirtojen kustannustehokasta ja materiaaliviisasta hyötykäyttöä tulevaisuuden rakentamisen tuotteissa.

Millaisia kiertotaloustuotteita rakentamiseen on jo saatavilla?

– Kotimaassa kehitetään koko ajan uusia komposiitteja. Aiemmin on kehitetty muun muassa puukiveä, joka sisältää jätepuuta ja betonia. Puu-muovikomposiittien osalta löytyy jo toimittajiakin. Komposiiteissa tuotteen muotoilu on tärkeää, jotta se voitaisiin esimerkiksi murskata käytön jälkeen ja granuloida uudelleenkäyttöön.

– Nyt on tärkeää lisätä ymmärrystä ja tarjota läpinäkyvää tietoa, näin hälvennetään ennakkoluuloja. Kun sanotaan, että tehdään sivuvirroista eli jätteistä rakennusmateriaaleja, ihmiset helposti liittävät tähän jäte-sanaan negaatioita, Mervi Matilainen tietää.

– Suomessa mielenkiintoinen uusi vaihtoehto voisi olla modulaariset ratkaisut. Esimerkiksi maailmalla on esitelty suuria, kevyitä legopalikan näköisiä kappaleita, joista pystytään rakentamaan muun muassa väliseiniä. Ne voidaan myös siis purkaa ja järjestellä uudestaan. Moduulit voisivat toimia esimerkiksi yhteiskäyttötoimistojen väliseinissä. Modulaarisen rakentamisen etuna on, että jopa erilaiset materiaalit voidaan erotella toisistaan paremmin. Materiaalien pitää täyttää tietysti rakentamisen laatuvaatimukset.

Toimijoiden kiinnostus uusiin materiaaleihin, tuotantotekniikoihin ja vaihtoehtoihin on kasvanut

Matilaisen yritys Apila Group konsultoi myös materiaaliviisaiden ratkaisujen löytämisessä.

– Tuotteiden suunnittelua voidaan parantaa niin, että ne noudattavat kiertotaloutta, eli tuotteet olisivat käyttöiältään pidempiä tai kierrätettävissä tai hyödyntäisivät sivuvirtoja. Meillä on omat laboratoriotilat materiaalikehitykseen, ja pystymme tekemään myös prototuotteita valuilla ja 3D-tekniikalla.

Rakennusteollisuuden pitää varmistua turvallisuudesta ja täyttää tuotestandardit.

– Uudet materiaalit tulevat aina vähän villinä korttina, ja niistä täytyy saada käyttökokemuksia. Esimerkiksi geopolymeerikomposiiteilla voidaan saada erilaisia fysikaalisia, visuaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia aikaiseksi. Näkisin, että niitä saadaan käyttöön alhaisemman kulutuksen kohteisiin ja ei-kantaviin rakenteisiin jo muutaman vuoden sisään.

Niin sanottu end-of-waste (EOW) menettely tarkoittaa, että materiaali lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu tuotteeksi. Tämä edistää uusiomateriaalien käyttöä uusien tuotteiden valmistamisessa. Uusiomateriaalin käyttöä ohjaa lainsäädäntö. Jätelain lisäksi uusiomateriaaleja sääntelee esimerkiksi kemikaalilainsäädännön puolella Reach-asetus.

Matilaisen mukaan rakennusalan toimijoiden kiinnostus uusiin materiaaleihin, tuotantotekniikoihin ja vaihtoehtoihin on kasvanut.

– Tuotelähtöinen lähestyminen kiertotaloudessa on kannattavaa, sillä valmistaja on tällöin jo arvioinut, että tuotteelle on kysyntää. Aiemmin ajattelu oli enemmän sivuvirtalähtöistä, eikä kehitysvaiheessa ollut vielä lopputuotteen markkinaa olemassa. Kun rahanarvoinen idea on jo olemassa, se on helpompi tie kiertotalouteen.

Kiertotalousvalmennusta ja julkinen Materiaalitori.fi

Green Building Council Finland (FIGBC) ry on järjestänyt tänä vuonna Kiertotalousvalmennusta kiinteistö- ja rakennusalalle Sitran tuella ja yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa. FIGBC:n hankkeessa etsittiin pilottiorganisaatioiden kanssa uusia ideoita siihen, kuinka kiertotaloutta voidaan toteuttaa heidän pilottihankkeissaan.

Materiaalitori.fi -verkkopalvelussa voi tarjota rakennusosia ja -materiaaleja muille käytettäväksi tai etsiä niitä itselleen. Palvelusta löytyy myös jätteiden kuljetus- ja vastaanottopalveluja sekä asiantuntijapalveluja. Materiaalitori on maksuton, yritysten ja organisaatioiden käyttöön tarkoitettu palvelu.

Lisätietoja: Purkutyöt - opas tekijöille ja teettäjille (YM.fi)

Pääkuva: Erja Jaala, Apila Group, kuvassa Mervi Matilainen, kuva: Heidi Haapalainen, KK-Kuva Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tampereen torin laidalla olevat rakennukset ovat tänä vuonna saaneet pintaansa valotaideteokset. Näiden keskelle on kerätty myyntimökkejä edellisvuosien tapaan. Tapahtuman tuottavan Event Companyn Rami Lehtinen kertoo, että järjestelyitä on linjattu kesästä lähtien.

– Suunnitelmia on päivitetty matkan varrella ja tarkennettiin vielä viikko sitten. Alueella on nyt leveämmät käytävät, mökkeihin asennettiin pleksit myyjien ja asiakkaiden väliin ja opastuksia käsidesipisteille on paljon. Ravintoloiden asiakaskapasiteetti on puolet normaalista, Lehtinen kertoo.

Tampereen Joulutori avautui 28. marraskuuta. Tähän asti järjestelyt ovat toimineet hyvin.

– Viimeisin turvakeino otettiin käyttöön 4.12. eli Joulutorin porteille tuotiin valvojat, jotka säännöstelevät asiakkaiden virtaa alueelle ja sisällä olijoiden määrää. Opasteet, joissa kerrotaan torialueen olevan täynnä on suomeksi ja englanniksi. Pyrimme ennakoimaan turvatilanteen, Lehtinen kertoo.

– Porteilla on vallinnut ymmärrys ja levollisuus. Turvavälit pitävät, emmekä ole saaneet someraivoa tai muutakaan negatiivista palautetta järjestelyistä, hän jatkaa.

Kysymykseen siitä, miten yrittäjät ja myyjät ovat Joulutoriin suhtautuneet, Lehtinen naurahtaa.

– Mitäpä luulet? Kun myyjät ovat maaliskuusta asti pyöritelleet sormiaan, heistä on kiva päästä myymään ja he ovat kiitollisia, että saavat olla täällä. Jokainen myyntipäivä on voitto, Lehtinen toteaa.

Järjestäjät tarkkailevat tautitilannetta ja turvajärjestelyitä. Jos tilanne huononisi merkittävästi, siihen olisi reagoitava.

– Tapahtuma on kuitenkin ulkotiloissa, kun samaan aikaan sisätiloissakin voi tehdä kauppaa, Lehtinen muistuttaa.

Joensuun uusi tori sai joulutorin

Joensuussa Maakunnallinen Joulutori järjestetään ensimmäistä kertaa uusitulla torilla kaupungin keskustassa. Paikalla on noin 20 myyjää yhteensä, mutta määrä vaihtelee päivästä riippuen.

Torilta on kaikki lavaohjelma peruttu, ja ohjeistukset turvaväleihin, käsidesin käyttöön ja maskisuositukseen on näkyvästi esillä.

Tuomaan markkinat siirtyi verkkoon

Osa joulumarkkinoista on siirtynyt verkkoon. Esimerkiksi Helsingissä järjestettävä perinteinen Tuomaan Markkinat keräsi noin 100 myyjän yhteystiedot verkkoalustalle. Jos myyjällä ei ole omaa verkkokauppaa, hänelle on ainakin yhteystiedot näkyvissä, jotta on joku tapa myydä ja toimittaa tuotteita.

– Järejstimme Tuomaan Markkinoita alun perinkin koronaturvalliseksi, eikä verkkovaihtoehtoa mietitty. Kun sitten ulkotapahtumaakaan ei voinut järjestää, oli toimittava nopeasti. Verkkoalustan pystyttäminen vaati työtä, mutta ei ollut lopulta niin vaikeaa, kuin voisi ajatella. Meillä ei ole logistiikkaa, emmekä pyöritä kauppaa suoranaisesti, Helsingin tapahtumasäätiön viestintäpäällikkö Laura Gottleben kertoo.

Jotkut myyjät perustivat oman verkkokaupan, jotta pääsevät mukaan yhteiselle alustalle.

– On kiva, että on joku tapa tehdä jouluostoksia tavaratalon sijaan ja voi tehdä löytöjä kivoista ja vastuullisista tuotteista. Olemme saaneet hyvää palautetta sekä myyjiltä että yleisöltä, ja tämä on poikinut hyvää pientuottajien suuntaan, Gottleben sanoo.

Myyjäiset verkossa

Varsinaisen voimanponnistuksen on tehnyt kultaseppäyrittäjä Linda Lakanen. Lila Design -yrityksellä toimiva yrittäjä on kerännyt 100 käsityöläisyrittäjän tiedot ja verkkokaupat yhteen Joulumyyjäiset2020-sivuston alle. Viimeiset yrittäjät sadan myyjän tavoitteesta tuli täyteen torstaina 10. joulukuuta.

– Katselin syksymmällä myyjäisiä ja markkinoita ja totesin, että niitä on huonosti ja loputkin voidaan perua. Lähipiirissäni oli osaamista, joten päätin laitta pystyyn verkkomyyjäiset, Lakanen kertoo.

Apunaan hänellä on ollut puoliso Outi Tuominen ja tapahtuma-alan ammattilainen Johanna Paaso.

Kauppakin on alkanut käydä.

– Alussa oli hiljaista, mutta viimeiseen parin päivän sisään myynnit ovat nousseet perus messumyynnin tasolle. Iltalehdessä julkaistu juttu toi paljon kävijöitä. Se on ilahduttanut kauppiaita, Lakanen kertoo.

Keväällä yhteisiä verkkokauppa-alustoja perustettiin pienyrittäjien tueksi, mutta lopulta niiden ylläpito on hiipunut tai niiden hyöty on jäänyt vähäiseksi.

Verkkomyyjäiset on työllistänyt tiimiä huomattavan määrän. Kyselyitä jatkosta on jo tullut, mutta Lakanen ei osaa vielä sanoa, onko myyjäisellä tulevaisuutta.

– Työmäärä on yllättänyt. Kahdella meistä on päivätyö, eli olemme hakanneet tätä projektia kaikki illat, viikonloput ja tauot. Pyrimme pitämään alustan yksinkertaisena, ettei siitä tulisi kuluttajalle sekava. Sitä, saisiko tätä pysyväksi, en vielä tiedä, Lakanen sanoo.

Muista myös Auta pientä jouluna! -kampanja

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorin tavoitteena on avata kustannustuen toisen kierroksen haku 21. joulukuuta. Tuella pyritään auttamaan yrityksiä selviämään koronaepidemian aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 11. joulukuuta, jolloin laki tulisi voimaan 15. joulukuuta. Katso täältä vastauksia yleisimpiin kustannustuen toista kierrosta koskeviin kysymyksiin.

Yritys voi käyttää kustannustukea joustamattomien kustannusten ja palkkamenojen kattamiseen. Tuella ei kuitenkaan korvata liikevaihdon laskua. Tuki on suunnattu niille yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut koronakriisin takia vähintään 30 prosenttia.

Samoin kuin ensimmäisellä kierroksella, myös uutta kustannustukea haetaan Valtiokonttorista. Tavoitteena on avata haku yrityksille 21. joulukuuta. Hakuaika jatkuisi helmikuun loppuun.

Yksi merkittävimmistä muutoksista on toimialarajoitusten poistuminen.

– Kustannustuella haluamme auttaa mahdollisimman monia yrityksiä koronaepidemian yli. Tukea voivat hakea kaikki yritykset, jotka ovat kärsineet koronasta. Eri toimialoilla yritysten tilanne on hyvin vaihteleva, joten kuuluminen tiettyyn toimialaan ei ole ehdoton edellytys tuen saamiselle, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapperin mukaan hakuprosessista pyritään tekemään mahdollisimman helppo.

–  Kustannustukihakemusta on testattu asiakasraadin kanssa selkeyden varmistamiseksi, ja siitä on saatu hyvää palautetta. Hakemista helpottaa myös se, että hakemukseen ei tarvitse liittää mitään liitteitä. Tarvittavat tiedot saadaan suoraan Verohallinnosta.

Näillä perusteilla tukea myönnetään

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi pudonnut vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.

Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioidaan toimialan liikevaihdon laskua. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia, alan katsotaan kärsineen koronasta ja yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja.

Tuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään myöhemmin erillisellä asetuksella, joka valtioneuvoston on tarkoitus antaa 18.12.2020. Toimialat määritellään Verohallinnolta saatavien kesä-lokakuun 2019 ja 2020 liikevaihtotietojen perusteella.

Yritys voi kuitenkin hakea tukea, vaikka toimialan liikevaihto ei olisi laskenut vähintään 10 prosenttia. Tällöin yrityksen on hakemuksessaan osoitettava erityisen painavat syyt sille, että yrityksen liikevaihto on kärsinyt koronapandemian vuoksi.

Liikevaihdolla ei minimirajaa

Kustannustukeen oikeuttavalle liikevaihdolle ei ole minimirajaa toisin kuin ensimmäisellä hakukierroksella. Pienin maksettava tuki on edelleen 2000 euroa ja suurin 500 000 euroa.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Myönnetyt tuet huomioidaan kustannustuen määrässä siten, että ne eivät yhteenlaskettuina ylitä 800 000 euroa.

Kustannustuen piiriin kuuluvat yritysten ohella myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Tukea ei voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan yritystoimintaan.

Ilmoittaudu koulutukseen

Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät kaikille yrittäjille avoimen ja maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoisku vastaa muun muassa kysymyksiin siitä, kuka voi saada tukea, mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada.

Ilmoittaudu tietoiskuun täällä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus on antanut eduskunnalle uuden esityksensä tartuntatautilain muuttamisesta. Sen myötä viranomaisille annetaan mahdollisuus sulkea kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja ja rajoittaa matkustaja­määriä. Tartuntatautilain muutoksilla pyritään hillitsemään koronaepidemian leviämistä.

Käytännössä epidemian kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla voitaisiin rajoittaa matkustajamääriä Traficomin päätöksellä enintään puoleen normaalista.

Esityksen mukaan leviämisvaiheessa oleva kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitettuja tiloja, jos ne ovat koronan kannalta erityisen riskialttiita. Tällaisia ovat muun muassa kauppakeskusten yleiset oleskelutilat, sisäleikkipuistot ja liikunta- ja urheilutilat.

Kiihtymisvaiheessa viranomainen voisi tehdä alueellisen päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, ettei lähikontakteja synny. Päätös voisi koskea sisätiloja, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun sekä ulkotiloja, joita käytetään yli 50 asiakkaan samanaikaiseen oleskeluun.

– Aikaisemman luonnoksen mukaan henkilömäärään olisi laskettu asiakkaiden lisäksi myös henkilökunta. Suomen Yrittäjät vastusti tätä. Se olisi aiheuttanut, että pienetkin asiakasmäärät johtaisivat siihen, että tilaan sovellettaisiin uusia säännöksiä. Perusteluja on nyt muutettu Yrittäjien lausuman mukaisesti niin, että tarkoitettuun henkilömäärään laskettaisiin mukaan asiakkaat ja toimintaan osallistuvat henkilöt, ei kuitenkaan henkilökuntaa, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila selvittää.

Lähikontakteja voi rajoittaa myös tilaratkaisuilla

Katilan mukaan Yrittäjät korosti lausunnossaan myös sitä, että elinkeinonharjoittaja löytää yleensä ratkaisut, jotka aiheuttavat vähiten haittaa liiketoiminnan harjoittamiseen.

– Painotimme, että että päätöksessä tulisi korostaa, ettei se sellaisenaan velvoita yrittäjää asiakasmäärien rajoittamiseen, vaan asiakkaiden lähikontaktit voitaisiin ehkäistä myös erilaisin tilaratkaisujen ja muiden keinojen avulla. Tämä on nyt huomioitu.

Yrittäjät korosti lausunnossaan myös, ettei elinkeinovapautta pidä rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.

– Kiinnitimme huomiota päätösten ajallisen keston rajoittamiseen. Kestoa on rajoitettu aikaisemmasta luonnoksesta siten, että sulkupäätöksen saisi tehdä vain kahdeksi viikoksi, kun aikaisemmassa luonnoksessa päätös olisi voinut olla voimassa kuukauden. Aikaisemman luonnoksen mukaan tilojen käyttöä ja lähikontaktien välttämistä koskeva päätös olisi ollut mahdollista tehdä kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Nyt sitä on rajattu siten, että päätöksen saa tehdä maksimissaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, Katila jatkaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on nähnyt läheltä koronakriisin ja sen vaikutukset suomalaisessa yrityskentässä. Hän nostaa esiin Suomen valtiovallan ripeät toimet, jotka ovat osaltaan helpottaneet kriisistä selviämistä. Samalla hän korostaa yrittäjäjärjestön merkitystä.

– Tämä vuosi on ollut yrittäjäjärjestön näkökulmasta aivan poikkeuksellinen. Koronakriisi on iskenyt suurella voimalla ja laajasti yrittäjäkuntaan. Tämän takia lyhyessä ajassa on tehty enemmän yrityksiä koskevia linjauksia ja päätöksiä kuin normaalioloissa vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana, Pentikäinen sanoo ja viittaa yritystukiin ja lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotka ovat teettäneet paljon valmistelutyötä myös yrittäjäjärjestössä.

Yhteistyö hallituksen ja eduskunnan kanssa on sujunut Pentikäisen mukaan pääsääntöisesti hyvin.

– On hienoa, että tässä tilanteessa on pystytty tekemään erittäin paljon yrityksiä auttavia päätöksiä. Näitä ei ole tehty vain Helsingissä vaan myös Brysselissä ja paikallisesti. Olen tyytyväinen siihen tapaan, jolla yrittäjäjärjestön organisaatio on toiminut. Aikaansaannokset näkyvät siinä, miten tässä vaikeassakin tilanteessa moni yrittäjä on selvinnyt.

Tulevasta vuodesta Pentikäinen toivoo helpompaa, mutta ei usko sen olevan helppo.

– Ensi vuonna virus ei ole enää tuntematon vihollinen ja rokotusohjelman eteneminen tuo toivoa. Uskon, että pääsemme kohti normaalimpaa maailmaa. Yritysten kannalta lähikuukaudet näyttävät, kuinka paljon lisätukiohjelmia tarvitaan. Hyvin todennäköisesti tarvitaan vielä kustannustuen kolmas kierros.

Kustannustuen toinen vaihe tulee haettavaksi vielä joulukuun aikana.

Pentikäiselle itselleen vuosi on ollut erikoinen, sillä normaalit tapaamiset maakunnissa sekä yrittäjätilaisuudet ovat jääneet pois ohjelmasta.

– Minulle se on tarkoittanut sitä, että kalenteri on keventynyt. Olen kantanut huolta oman organisaation jaksamisesta. Palveluihimme on kohdistui etenkin keväällä enemmän kysyntää kuin koskaan aikaisemmin. Organisaatiomme oli erittäin kuormitettu, mutta olen ylpeä siitä, miten hyvin se on kestänyt paineen alla. Koronakriisi on tehnyt vahvasti näkyväksi, miksi yrittäjäjärjestö on tärkeä ja miksi se on olemassa.

Yrittäjäjärjestö kovassa paineessa

Kun kriisi iski, yrittäjät tarvitsivat apua lähes kellon ympäri. Suomen Yrittäjien verkkosivuille (Yrittäjät.fi) koottiin pikavauhtia Kaikki koronasta yrittäjälle -sivusto, jota päivitetään edelleen.

Yrittäjien puhelinneuvontaa tehostettiin, mutta yrittäjiä saatiin palvelluksi hyvin, vaikka puhelumäärä kolminkertaistui. Yrittäjäjärjestön työntekijät ja luottamushenkilöt jakoivat tietoa ja vastasivat yrittäjien kysymyksiin omissa sosiaalisen median kanavissaan. Lisäksi Yrittäjät perusti Facebookiin erillisen Yrittäjät #ostapieneltä -ryhmän pelkästään koronakriisiaiheille. 

Yrittäjiä palveltiin verkossa järjestetyillä suosituilla tietoiskuilla, joissa neuvottiin yrityksiä esimerkiksi koronatukien hakemisessa. Kustannustuesta järjestetään tammikuun alussa neljä samansisältöistä tietoiskua. 

Suomen Yrittäjien aloitteesta yrittäjille oli tarjolla myös alueellista korona-apua. Sitä tarjosi Suomen Yrittäjien, Suomen Uusyrityskeskusten, Suomen elinkeino ja kehitysyhtiöt SEKES:in ja Kuntaliiton organisoima yritysneuvojajoukko.

Kuluttajia Yrittäjät herätteli asioimaan yrityksissä Auta pientä -mainoskampanjalla, joka näkyi laajasti tiedotusvälineissä. Kampanja uusittiin joulusesongiksi.

Yrittäjät pysyvät hyvin ajan tasalla yritystoimintaan yleisesti liittyvistä asioista seuraamalla Suomen Yrittäjien viestintää: Yrittäjät.fi:n uutisia, Yrittäjän podcastia, jäsenlehti Yrittäjää, uutiskirjeitä ja sosiaalisen median kanavia. Lisäksi yrittäjille tehdään tilattavaa Yrittäjä Plus -lehteä, jonka voit tilata tästä.

Suomen Yrittäjät julkaisi vuonna 2020 oppaita, joiden avulla yrittäjä voi parantaa liiketoimintaansa ja menestyä paremmin. Erityisen tarpeellisia olivat oppaat Näin käynnistät verkkomyynnin ja Työnantajan koronaopas.

Vaatimus yksinyrittäjien tuesta meni läpi

Suomen Yrittäjät vaati keväällä suoraa tukea yksinyrittäjille. Se saatiin, sillä kunnat jakoivat tukea kesällä ja alkusyksystä. Suomen Yrittäjät vaatii nyt, että yksinyrittäjätuki avattaisiin uudelleen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kertonut, että yksinyrittäjätuen valmistelu jatkuu.

Yrittäjät esitti myös nopeita uudistuksia työllistävien yritysten rahoituksen turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Myös näitä viestejä hallitus kuuli. Yrittäjille oli tarjolla kehittämistukea Ely-keskuksista (1–5 henkilöä työllistävät) ja Business Finlandista (kuusi henkilöä tai sitä enemmän työllistävät pk-yritykset). 

Lisäksi järjestö vaati kriisin alusta saakka yleistä tukea koronakriisistä kärsiville yrityksille. Kustannustukea maksettiin kesällä. Vaadimme, että kustannustukea jatketaan ja sen myöntämisperusteita muutetaan yrittäjiltä saadun palautteen perusteella.

Vaatimuksiin vastattiin

Yritysten vaikean kassatilanteen vuoksi Yrittäjät vaati, että rahoituksen saatavuus turvataan. Huoli kuultiin, ja Finnvera korotti enimmäistakauksen määrää 80 prosentista 90 prosenttiin. Lisäksi Finnvera alensi ja yksinkertaisti koronatilanteen käyttöpääomarahoituksessa käytettävien takaustensa hinnoittelua takautuvasti maaliskuun alusta lähtien.

Yrittäjät vaati helpotetussa maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskoron alentamista, mikä toteutui. Helpotettuihin maksujärjestelyihin sovellettiin normaalin seitsemän prosentin viivästyskoron sijaan 2,5 prosentin viivästyskorkoa.

Työnantajayrittäjien tilanteen helpottamiseksi järjestö vaati muutoksia työlainsäädäntöön, ja se tehosi: muun muassa yhteistoimintaneuvottelu- ja lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin. Lomautusoikeus ulotettiin koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia. Nämä määräaikaiset muutokset ovat voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Apua vaikeimmassa asemassa oleville yrittäjille

Yrittäjät vaati myös, yrittäjä olisi oikeutettu työmarkkinatukeen ilman, että joutuu lopettamaan yritystoimintansa. Tämä määräaikainen lakimuutos oli ensin voimassa vuoden loppuun. Se on voimassa maaliskuun 2021 loppuun saakka.

Yrittäjät edellytti ja sai konkurssilakiin määräaikaisia muutoksia, jotta elinkelpoisia yrityksiä ei joutuisi koronakriisin takia konkurssiin.

Lisäksi perintätoimia rajoitettiin, etteivät yritykset joudu kohtuuttomien perintätoimien takia lopettamaan toimintaansa. Yrittäjän tai yrityksen ulosottomaksuihin saa koronan vuoksi helpotuksia, mikä auttaa omalta osaltaan kriisin yli pääsemisessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uutisoimme marraskuun alussa Vakuutuslautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan Pohjolan tulisi maksaa ravintolayrittäjille korvaukset epidemiakeskeytysvakuutuksesta. Lautakunta antoi yksimielisen ratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiö Pohjolaa suositetaan maksamaan ravintoloille korvauksia osasta koronaepidemian aiheuttamista rahallisista tulonmenetyksistä.

Lautakunnan päätös oli suositusluontoinen, eikä se velvoittanut Pohjolaa juridisesti maksamaan korvauksia.

Joulukuun alussa Pohjola Vakuutus viestitti, ettei se aio noudattaa lautakunnan suositusta. Nyt joukko ravintola-alan yrittäjiä on nostamassa kanteita Pohjola Vakuutusta vastaan. He ovat saaneet kielteisen vakuutuskorvauspäätöksen epidemiakeskeytysvakuutuksesta.

Suomen Yrittäjät kehottaa Pohjolan keskeytysvakuutuksen piiriin kuuluvia yritysasiakkaita toimimaan ripeästi. 

– On edelleen monia yrittäjiä, jotka eivät ole tehneet korvaushakemusta Pohjolalle. Se pitäisi nyt tehdä ensi tilassa. On tärkeää, että korvaushakemus tehdään ennen kuin hakemuksen aika menee umpeen, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila opastaa.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vahingosta.

– Vakuutusyhtiön tekemä korvauspäätös on edellytys sille, että asiaa voi viedä eteenpäin halutessaan käräjäoikeuteen.

Katilan mukaan on mielenkiintoista nähdä, mikä käräjäoikeuden tuomio tulee olemaan.

– Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus siihen, että tuomioistuin ratkaisee asian yrittäjien hyväksi.

Hän korostaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus koskee vain Pohjola Vakuutusta.

Kanteita tulee lisää päivittäin

Pohjolan yritysasiakkaiden kanteiden määrä kasvaa päivä päivältä.

– Juuri laskeskelin, että pöydälläni on noin 50 yrityksen tiedot mukaan lähdöstä. Näitä tulee päivittäin 3-4 lisää, Asianajotoimisto Magnussonin asianajaja Mika Laapotti kertoo.

Suomessa on runsaat 10 000 ravitsemusalan yritystä. Vuonna 2019 Pohjola Vakuutuksen markkinaosuus yritysvakuutuksissa oli noin 33 prosenttia. 

– Näin ollen voi laskea, että Pohjola olisi vakuuttanut ehkäpä 3000 alan yritystä. Epidemiavakuutus on yleensä keskeinen osa ravintoloiden vakuutuspalettia, joten uskon, että suurimmalla osalla ravintoloista se on. Tähän perustuen arvelen, että keskeytysvakuutuksia on Pohjolassa vähintään 1500 yrityksellä. Niinpä itse ihmettelen, jos kantajien määrä jää alle sataan. Tämä on yrittäjien ainoa toivo saada asiassa vakuutuskorvauksia Pohjolasta.

Korvauspäätöksen saamisen jälkeen yrityksellä on lain mukaan kolme vuotta aikaa valittaa päätöksestä käräjäoikeuteen.

– Ravintolayrittäjät eivät kuitenkaan voi odottaa niin pitkään. Mitä nopeammin asia saadaan käräjäoikeuteen, se on yrittäjien kannalta parempi. Tosin usealla yrittäjällä ei ole asiassa vielä edes korvauspäätöstä, josta valittaa. Moni on uskonut tai ollut muutoin siinä käsityksessä, ettei korvauksia tipu, eikä asiasta kannata siksi edes tehdä mitään korvaushakemusta.

Laapotti pitää tapausta erittäin poikkeuksellisena.

– Mutta poikkeuksellinen on Pohjolan vakuutusehtokin. Onko se niin epäselvä kuin väitämme, jää oikeuden harkittavaksi. Jos en itse uskoisi asiaan, en lähtisi ajamaan sitä. Mitään varmaa voittoa asiassa luonnollisesti voi luvata.

Hänen tavoitteenaan on saada ainakin osa haastehakemuksista vireille käräjäoikeuteen vielä kuluvan vuoden aikana.

Näin lautakunta perusteli ratkaisua

Vakuutuslautakunta tarttui Pohjolan vakuutusehdon sisältöön, jonka se katsoo mahdollistavan korvaukset. 

– Vakuutusyhtiön mukaan ravintoloiden toiminnan keskeytymiseen keväällä johtaneiden viranomaismääräysten olisi pitänyt pohjautua tartuntatautilakiin. Hallitus teki sen sijaan päätöksensä muuttamalla majoitus- ja ravitsemusliikkeistä annettua lakia. Tämän takia vakuutusyhtiö katsoi, että keskeytysvakuutuksen korvauskriteeri ei täyty. Ravintoloiden sulkemismääräyksen osalta huhtikuun 4. päivästä toukokuun viimeiseen päivään vakuutuslautakunta asettui vakuutusyhtiön kannalle, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen johtava lakimies Harri Isokoski kertoi aikaisemmin Yrittäjämedioille.

Viime kesäkuun alusta alkaen voimaan astuneet ravintolarajoitukset perustuivat vakuutusehdoissa mainitun tartuntatautilain väliaikaiseen muutokseen. Lain muuttamisen mahdollisuutta ei huomioitu Pohjolan vakuutusehdoissa, joten vakuutusyhtiö on lautakunnan mukaan korvausvelvollinen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 68 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Webinaarin aikana on mahdollista esittää kysymyksiä kirjallisesti. Puhujina on Valtiokonttorin asiantuntijat, jotka antavat konkreettista neuvontaa ja opastusta siitä, kuinka kustannustukea haetaan. Puhujiksi tulevat palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma ja kehityspäällikkö Tuuli Karjalainen Valtiokonttorin kustannustuen hankkeesta.

Kustannustuki II:sta järjestetään tammikuun alussa yhteensä neljä samansisältöistä tietietoiskua. Ajankohdat 7. tammikuuta 2021 kello 9-10 ja kello 15-16 sekä 8. tammikuuta 2021 kello 9-10 ja kello 15-16.

Tukea haetaan Valtiokonttorista sähköisen asiointikanavan kautta. Tietoiskut tallennetaan ja lisäämme tallenteen Yrittäjien koronasivulle viimeistään 11. tammikuuta 2021 alkavalla viikolla.

Haku pyritään saamaan auki 21. joulukuuta 2020. Valtioneuvosto vahvistaa haun avautumispäivän 18. joulukuuta 2020. Hakuaika jatkuisi helmikuun loppuun.

Toimialarajoitusta lievennetään

Kuuluminen tiettyyn toimialaan ei ole ehdoton edellytys tuen saamiselle vaan tukea voi hakea myös harkinnanvaraisin perustein. Valtioneuvosto antaa asetuksen kustannustuen toimialoista 18. joulukuuta.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi pudonnut vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.

Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioidaan toimialan liikevaihdon laskua.

Yritys voi hakea tukea, vaikka toimialan liikevaihto ei olisi laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 eikä toimialaa sen vuoksi ole mainittu valtioneuvoston asetuksessa. Tällöin yrityksen on hakemuksessaan osoitettava erityisen painavat syyt sille, että yrityksen liikevaihto on kärsinyt koronapandemian vuoksi.

Lue lisää: Kustannustuen toisen kierroksen haku käynnistyy ennen joulua – Toimialarajoitusta lievennetään

Harkinnanvaraisen tuen myöntämisen perusteena voi olla rajoitusten vaikutukset liiketoimintaan – Huolehdi nämä asiat kuntoon jo ennen hakemista

Miten yrittäjä voi osoittaa olevansa oikeutettu tukeen harkinnanvaraisessa menettelyssä?

– Tällöin yrityksen tulee osoittaa, että sen liikevaihdon lasku johtuu nimenomaa koronapandemiaan liittyvistä syistä. Esimerkiksi viranomaismääräyksien tai rajoitusten vaikutukset yrityksen toimintaan voidaan katsoa perusteiksi myöntää tukea harkinnanvaraisesti. Harkinnanvaraisia kriteerejä on mahdollista tulkita aiempaa joustavammin ja myös kustannustukihakemusta on kehitetty harkinnanvaraisten kriteerien ilmoittamiseksi, Valtiokonttorin Kansalaispalveluiden palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma kertoo.

Yrittäjän kannattaa tutustua ennen hakemuksen tekoa Valtiokonttorin kustannustuen verkkosivuihin. Huolehdi muun muassa asiointiin tarvittavat valtuudet kuntoon, elleivät ne jo ole ajan tasalla.

– Jo nyt sivuilla on paljon hyödyllistä tietoa. Verkkosivuilta löytyy ohjeita paitsi tuen hakemiseen niin myös toimenpiteisiin, joita yrittäjä voi tehdä jo ennen hakemista sujuvan käsittelyn varmistamiseksi. Yrittäjän on hyvä huolehtia asiointiin tarvittavien valtuutuksien ajantasaisuus, sekä tilinumeron ja arvonlisäverotietojen ilmoittamisesta Verohallintoon.

Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper kertoi eilen yrittajat.fissä, että hakemista helpottaa myös se, että hakemukseen ei tarvitse liittää mitään liitteitä.

– Tarvittavat tiedot saadaan suoraan Verohallinnosta.

Valtiokonttorista muistutetaan, ettei kustannustukea saadakseen tarvitse hakea sitä heti haun avauduttua. Hakemuksen voi lähettää ensi vuoden puolella.

Ilmoittaudu mukaan Suomen Yrittäjien, TEMön ja Valtiokonttorin järjestämään kaikille yrittäjille avoimeen ja maksuttomaan tietoiskuun kustannustuesta.

Lisätietoa: Kustannustuen palvelusivu (Valtiokonttori.fi)

Usein kysyttyä kustannustuesta (Valtiokonttori.fi)

Tutustu myös muihin Yrittäjien koulutuksiin!

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi