Oululaisen Bittiumin kehittämä Tough Mobile 2 -älypuhelin on aikaisemmin valittu Suomen Puolustusvoimien käyttöön. Nyt puhelin pääsee myös Ruotsin viranomaismarkkinoille. Se on solminut yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Tutuksen kanssa. Tutus on sertifioitujen verkkosalausratkaisujen asiantuntijayritys, joka on erikoistunut valtion hyväksymiin it-tietoturvatuotteisiin. Se toimittaa ratkaisuja esimerkiksi Ruotsin Puolustusvoimille.

Bittium on kehittänyt vuosia omaa tietoturvallista älypuhelinta, jonka suunnittelutyö ja valmistus on Suomessa. Tough Mobile 2:lla on mahdollista käyttää viranomaisten omia tietoturvaohjelmistoja ja salausalgoritmeja.

Puhelimen ominaisuuksiin lukeutuu muun muassa tietoturva-alusta, joka estää luvattoman kajoamisen laitteeseen. Puhelimessa on myös erillinen yksityisyyskytkin, jolla voi yhdellä napin painalluksella kytkeä pois käytöstä mikrofonit, kameran sekä Bluetooth-yhteyden.

Bittiumin puhelin eroaa "tavallisista" älypuhelimesta myös siten, että sen käyttöikä on normaalia pidempi ja esimerkiksi tietoturvapäivityksiä saa pitkään puhelimen hankinnan jälkeen.

Perustuu Android-käyttöjärjestelmään

Bittium julkisti maailman tietoturvallisimmaksi ristimänsä puhelimen viime vuonna. Sen hinnaksi kerrottiin tuolloin 1550 euroa. Kyseessä on puhelinmallin toisen sukupolven versio.

Puhelimen käyttöjärjestelmä perustuu tavallista turvallisempaan Android 9 Pie -versioon. Puhelimen sisäänrakennettuihin tietoturvaominaisuuksiin kuuluvat muun muassa käynnistyksen ja käytön aikana tehtävät tietoturvatarkastukset. Käytettävissä on lisäksi myös ohjelmoitava hätäpainike.

Puhelimen käyttäjä voi käsitellä turvallisesti usean eri organisaation luottamuksellisia tietoja sekä omia henkilökohtaisia tietojaan ja sosiaalisen median sovelluksiaan.

Kuva: Bittium

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Joulukalenteri-idean äiti on Isonkyrön Yrittäjien puheenjohtaja Johanna Perttilä. Hän on työskennellyt aiemmin urallaan opettajana, ja keksi kalenterin mukavaksi tavaksi tuoda yrittäminen lähemmäksi lapsia.

– Mietin, miten saisimme matalalla kynnyksellä dialogia eri ryhmien välille. Ajatus lähti itämään, ja heitin idean kunnan varhaiskasvatusjohtajalle. Hän tykkäsi ideasta.

Sitten kysyttiin kunnan päiväkotipaikoista kiinnostusta, ja yrittäjäyhdistyksen Perttilä ideoi kysymykset päiväkotilapsille, mihin lapset hoitopaikoissa kuvattavissa tervehdysvideoissa vastaavat. Isonkyrön Yrittäjien Facebook-sivuilla olevassa joulukalenterissa on päivittäin päivähoitoikäisten isokyröläislasten omia ”yrittäjätarinoita”. Mitä kukin yrittäisi ja mitä haluaisi antaa lahjaksi nykyisille yrittäjille.

Yrittäjänaluilla ajassa kiinni olevia liikeideoita: hävikkikauppa omaan kotikuntaan

Perttilän mukaan joulukalenterin tavoitteena on tuoda paikallisille hyvää mieltä joulun odotukseen ja koronauutisoinnin keskelle.

– Joulu on myös lasten juhla. Haluamme nostaa esiin hetkessä elämistä ja uskoa myös tulevaisuuteen. Lapset ovat ihanan suodattamattomia ideoissaan, osaavat heittäytyä ja miettiä asioita ikätasoisesti. Tämäntyyppinen kalenteri on myös ketterä toteuttaa. Iso kiitos hoitopaikoille, jotka ovat lapsia haastatelleet.

Lasten päivähoitopaikkojen varhaiskasvatustyöntekijät hoitivat kuvaukset. Lasten vanhemmilta on saatu luvat kuvaamiseen.

Lasten suusta on tähän mennessä kuultu seuraavaa:

– Olisin eläinlääkäri. Siksi, että eläimet pystyisi parantumaan. Antaisin nykyisille yrittäjille lahjaksi ruiskuja, että eläimet parantuisivat, 5-vuotias Viola kertoo kalenterin videolla.

Yksi perustaisi moottoripyöräkorjaamon ja antaisi nykyisille yrittäjille lahjaksi työkaluja. Tulevat yrittäjänalut suunnittelevat myös traktorikauppaa ja karkkikauppaa Isoonkyröön.

Perttilää on videoissa sykähdyttänyt tunnistaa lasten into ja kiinnostus, olkoon se vaikka robotteja, eläimiä tai muuta asiaa, kohtaan.

– Yhdellä lapsella oli hieno ajatus: hän perustaa hävikkikaupan. Hoitaja kommentoi perään, ettei Isossakyrössä sellaista vielä olekaan.

Esiintyjät saavat Isonkyrön Yrittäjiltä kiitokseksi liukurit.

Yrittäjäyhdistys muistaa jäsenyrittäjiä joulun aikaan

Yhdistys joutui perumaan jokavuotisen yhteisen yrittäjäyhdistyksen joulujuhlan ja -aterian. Normaalivuosina on järjestetty myös kunnan, seurakunnan ja yhdistysten kanssa yhdessä joulumarkkinat.

– Ehdotin tilalle, että mitäpä, jos jokaiselle jäsenyrittäjälle mahdollistettaisiin se, että saisi hakea itselleen joululimpun paikalliselta leipurilta. Näin tehtiin.

Isonkyrön Yrittäjät kustantaa ja julkaisee vuosittain Joululehden.

– Se on aluksi paikallisissa joulukaupoissa myynnissä, ja sitten myöhemmin, lähempänä joulua, jaellaan joka talouteen. Lehden tuotto menee nuorten stipendirahastoon.

– Kun olemme osallisina paikkakunnalla, samalla brändäämme Isonkyrön Yrittäjiä, puheenjohtaja Johanna Perttilä tietää.

”Mopokin keulii” jo uusien suunnitelmien kanssa.  

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Hyrynsalmella asuvasta Juho Kemppaisesta tuli julkkis pian sen jälkeen, kun hänen ja perheen yhteinen jätkänkynttiläprojekti lähti liikkeelle vauhdikkaasti.

Alun perin Juhon ja hänen siskonsa johdolla perustetun yrityksen piti tehdä vain joitakin satoja kynttilöitä paikalliselle matkailuyrittäjälle. Nyt työmäärä on moninkertaistunut, kun vasta perustettu yritys sai ison tilauksen Puuilo-ketjulta. Samalla myös paikallisten asukkaiden kiinnostus on lisääntynyt ja kyselyitä kynttilöistä on tullut muualtakin Suomesta. Äskettäin Supercellin perustaja Ilkka Paananen kiinnostui hankkeesta ja tilasi kynttilöitä itselleen. Julkisuutta hankkeelle on tullut valtamedioita myöten.

Yrittäjämediat vieraili Kemppaisten jätkänkynttilätehtaan pääkallopaikalla perheen kotipihalla, missä 11-vuotias Juho ahertaa päivittäin sen minkä ehtii koululta ja harrastuksilta.

Juhon sisko Taru Kemppainen on Jätkä-Juho Oy:n toinen osakas. Juhon osakkuus saa sinetin lähipäivinä, kun pojan iän takia hieman tavallisuudesta poikkeava osakasjärjestely saadaan päätökseen.

Turvallisuus etusijalla

Juho hoitaa suurimman osan jätkänkynttilöiden työvaiheista, lukuun ottamatta painavien, jopa yli 20-kiloisten puupöllien kantamista. Moottorisahan käsittely hoituu kuin ammattilaiselta ikään.

Turvallisuus on ollut koko ajan tärkein kriteeri Juhon työskentelyssä. Pitään metsäalalla yrittäjänä toiminut isä Teuvo Kemppainen on aina paikalla, kun poika käsittelee moottorisahaa.

– Olemme käyneet läpi kaikki turvallisuusasiat, turvavarusteet ja laitteiden oikean käytön, hän kertoo.

Työturvallisuus on Kemppaisten kynttilätehtaassa korkealla tasolla myös siksi, että Husqvarna lähti mukaan tukemaan projektia. Sitä kautta Juholle saatiin uudet turvavarusteet kuten moottorisahan kestävät haalarit, kypärä ja turvakengät. Husqvarna tukee kynttilävalmistusta myös uusilla moottorisahoilla.

Tavoitteena yrittäjän ura

Projekti sai alkunsa Juhon halusta saada pesämuna omaan traktoriin. Sille on jo mukava pesämuna, sillä jätkänkynttilöitä on tilattu jo yli 2000 kappaletta.

Nuorimies on jo päättänyt, mitä haluaa tehdä isona.

– Haluan olla yrittäjä metsäalalla. Se on mukavaa hommaa, hän vakuuttaa.

Nuoresta iästä huolimatta Juho hallitsee jo metsäkoneen käytön ja monia muitakin alalla tarvittavia taitoja. Isän kanssa työskentely on saanut pojan kiinnostumaan puualasta jo pienestä pitäen.

Teuvo Kemppaisen mukaan Juhon näkymät ovat hyvät, sillä Hyrynsalmella on yhä kovempi pula alan osaajista. Työntekijöitä ei tahdo löytyä edes teiden auraukseen.

Jätkänkynttiläbisnestä Kemppaisten perhe aikoo kasvattaa jatkossa entisestään.

– Onhan tämä hienoa, että jätkänkynttilästä voi tehdä brändin. Paikallisesta ruokakaupasta on vaikea päästä ulos ilman että ihmiset jäävät kyselemään, miten se kynttilänteko sujuu, Taru Kemppainen hymyilee.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Finnvera ryhtyy valmistelemaan suorien vientirahoitusten myöntämistä pk-yrityksille. Finnveran tekemän selvityksen mukaan suomalaisilta vientiyrityksiltä puuttuvat pienten vientikauppojen rahoituksen työkalut, jotka ulkomaisilla kilpailijoilla on käytössään

Tieto käy ilmi Finnveran teettämästä selvityksestä, johon haastateltiin muun muassa 15 kotimaista ja kansainvälistä pankkia sekä 40 vientiyritystä. Finnvera ryhtyy selvityksen pohjalta valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä pienten vientikauppojen vauhdittamiseksi.

‒ Julkinen yritysrahoitus on ihan hyvin toimiva normaalioloissa, mutta suora luotonanto on meiltä puuttunut. Kun julkisen rahoituksen kehittämistä on selvitetty, pk-yritysten suorat vientiluotot ovat olleet keskeinen Suomen Yrittäjien vaatimus. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä yritysrahoitusta pohtinut työryhmä on kuullut meitä ja ymmärtänyt perusteet. Tämä on ollut puute, johon Finnveran valmistelu nyt vastaa, ja asia saadaan liikkeelle, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Suomalaiset vientiyritykset ovat tällä hetkellä selvästi ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, koska pankkien tarjonta pienten vientikauppojen rahoitukseen on riittämätöntä.

Pohjoismaiset pankit ovat joko vahvasti supistaneet tarjontaansa tai kokonaan vetäytyneet pienten vientikauppojen ostajarahoituksesta. Vain harvalla vientiyrityksellä on pääsy kansainvälisten pankkien palveluihin. Myös moni kansainvälinen pankki on muuttanut regulaation, kannattavuuspaineiden ja maineriskien takia strategiaansa ja lopettanut vienninrahoituksen.

‒ Sääntely on muuttunut niin, että markkinarahoittajien, kuten pankkien ja vientiin erikoistuneiden rahoitusyhtiöiden ei enää kannata rahoittaa pieniä yrityksiä. Sääntely vaikuttaa muun muassa rahoittajien riskinottokykyyn, Malinen kertoo.

Ajankohtaista syksyllä 2021

Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilän mukaan tarjonnan puute on myös johtanut vienninrahoitusinstrumenttien ja rahoitusvaihtoehtojen puutteelliseen tuntemukseen.

‒ Useat pk-yritykset joutuvat rahoittamaan ostajia omaa tasettaan käyttäen, mikä on kallista ja rajoittaa tai estää yritysten mahdollisuuksia viennin volyymin kasvattamiseen, Heinilä sanoo.

Monen haastatellun rahoittajan näkemys oli, että valtiollisten vienninrahoittajien rooli kansainvälisen kaupan rahoituksessa tulee entisestään kasvamaan. Viime vuosina useiden maiden vientitakuulaitokset ovatkin markkinapuutteen takia ryhtyneet vientitakuiden ohella vientikaupan rahoittajiksi.

Finnvera on Suomen valtion vientitakuulaitos. Rahoituksen myöntämisen mahdollistaminen edellyttää Finnveran toimintaa ohjaavan lain muuttamista. Lainsäädännön vaatiman ajan myötä suora luotonanto pieniin vientikauppoihin on ajankohtaista arviolta vuoden 2021 toisella puoliskolla.

‒ Kun talous lähtee voimakkaampaan kasvuun ja markkinoita jaetaan uudelleen, on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisilla yrityksillä on käytössään mahdollisimman laaja paletti vienninrahoitusratkaisuja. Samaan aikaan voimme jo rakentaa omia prosessejamme, jotta palvelumme on vientiyritysten saatavilla heti, kun se on lain myötä mahdollista. Siihen saakka yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi luottovakuutusta viennin riskien suojaamisessa ja vientikauppojen varmistamisessa. Viennin monipuolistaminen yritysten kannalta turvallisesti on nyt entistäkin tärkeämpää, Juuso Heinilä sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Saksa on ottanut järeät aseet käyttöön koronavirusepidemian torjumiseksi. Keskiviikkona 16.12. maa aloittaa sulkutoimet, joiden seurauksena vain välttämättömät kaupat ja palvelut pysyvät auki. Koulujen ja päiväkotien sulkeutuminen näkyy myös tuotantolinjoilla, sillä jonkun täytyy huolehtia kotiin jäävistä lapsista.

Kauppalehden kolumnissaTapio Nurminen toteaa, että Euroopan talousveturi pysähtyy lähes kokonaan. Se on kallista niin valtiolle kuin niille yrittäjille, jotka joutuvat sulkemaan ovensa lähes kuukaudeksi keskellä vuoden parasta myyntikautta.

Saksa on kutienkin tehnyt selväksi, että yrityksiä ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan valtio korvaa niille 90 prosenttia kiinteistä kuluista. Se voi tarkoittaa yksittäiselle yritykselle jopa puolen miljoonan euron pottia.

Marraskuussa Saksa kokeili kevytsulkua, jonka aikana ravintoloille korvattiin 75 prosenttia liikevaihdosta. Nyt tuki on kustannuspohjaista.

Toiminta on kallista, mutta Saksa on päättänyt pelastaa yritykset.

Nurmisen mukaan Suomi voisi ottaa opikseen Saksasta. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kehottaa myös seuraamaan Saksan mallia.

‒ Suomessa kustannustuki on toiminut kohtuullisesti, ja sitä voidaan kehittää jatkoa ajatelleen. Aikajänne rajoituksien ja korvauksien saamisen välillä on kuitenkin liian pitkä. Se tarkoittaa yritykselle kassakriisiä, Malinen toteaa.

Saksan mallin etu Suomen malliin verrattuna on siinä, että päätöksenteko on selkeää. Rajoitukset ja korvaukset kulkevat käsi kädessä. Suomessa näin ei ole.

‒ Suomessa mietitään jälkikäteen, pitääkö korvata ja miten korvataan. Hallituksen esityksessä tartuntatautilain muutokseksi on nyt ehdotus siitä, miten rajoitusten aiheuttamat taloudelliset vahingot korvataan, Malinen sanoo.

Tartuntatautilaki siirtää päätöksentekoa myös alueille ja paikalliselle tasolle. Se on järkevää silloin, kun on käytössä alueellisia rajoituksia. Samalla on tärkeää, että päätöksenteko on jouhevaa ja korvausten edellytykset ja kriteerit ovat säädeltyjä.

‒ Saksassa on ymmärretty, että jos yritykset tuhoutuvat, työpaikat tuhoutuvat ja koko hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna, Malinen sanoo.

Kustannustuen toinen versio tulee haettavaksi joulukuussa ja kolmas versio on suunnitteilla.

‒ Nyt jo pitää alkaa valmistella kolmatta versiota, vaikka kakkoskierros on vasta alkamassa, jotta päästään jouhevasti alkuvuodesta liikkeelle. Marras- ja joulukuu ovat monelle yritykselle pahoja kuukausia, Malinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Arvonlisäveron alaraja nousee 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta. Rajan nosto on ollut Suomen Yrittäjien tavoite. Nosto auttaa aloittavia ja aivan pieniä yrityksiä.

Vuoden alusta listaamattomat osakeyhtiöt saavat tehdä henkilöstölle osakeannin, josta ei muodostu henkilöstölle verotettavaa ansiotuloa, jos arvo ei alita yhtiön osakkeelle lasketun yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaa matemaattista arvoa. Muutos auttaa listaamattomia yrityksiä sitouttamaan henkilökuntaa yrityksen kasvattamiseen: henkilöstö saa edun, kun yrityksen arvo kasvaa.

Sakon muuntorangaistus palaa rikoslakiin, energiatuet muuttuvat pk-yrityksille suotuisammiksi

Sakon muuntorangaistus palautetaan rikoslakiin, ja tulee voimaan vuonna 2021. Tätä vaativat Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto yhdessä. Kauppaan kohdistuvat myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat kasvaneet viime vuosina. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa. 

Teollisuuden sähkövero alennetaan vuoden 2021 alusta EU:n minimiin. Samalla poistetaan asteittain teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä. Suomen Yrittäjät vaikutti verotuen poistoon, koska palautusjärjestelmä on syrjinyt pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja suosinut fossiilisia polttoaineita. Palautusjärjestelmän poisto ja teollisuuden sähköveron alentaminen hyödyttävät teollisuuden pk-yrityksiä sekä puhtaampien teknologioiden ja polttoaineiden alalla toimivia yrittäjiä.

Early warning -verkostosta apua talousvaikeuksiin

Early warning -hankkeen palvelu kokoaa yhteen laajan yrityspalveluverkoston, jotta talousvaikeuksiin joutuneet yrittäjät saavat laajasti palvelua yhden luukun kautta. Palvelun on tarkoitus avautua yrittäjille vuoden 2021 aikana. 

Työsopimuslain koronapoikkeukset päättyvät

Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessa. Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2020. Lue lisätietoa soveltamisohjeista Yrittäjien koronatietosivuilta.

Työsopimuslain ja yt-lain osalta palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntömuutoksista huolimatta työnantajan on noudatettava oman alansa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä näistä ajoista.

Voimassaolon päättyminen vaikuttaa soveltamiseen, joten työnantajan on syytä huomioida voimassaolon päättymistä koskevat säännöt koeaikapurkua, lomautuksia ja irtisanomisia suunniteltaessa. Tilapäiset muutokset ovat koskeneet muun muassa YT-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämistä ja takaisinottovelvollisuuden pidentämistä.

Yrittäjän työttömyysturva jatkuu maaliskuun loppuun

Yrittäjälle mahdollistettiin väliaikaisen työttömyysturvan saaminen yritystoiminnan harjoittamisen rinnalla, jos liiketoiminta on kärsinyt koronasta. Määräaikainen lakimuutos mahdollistaa sen, että yrittäjille voidaan maksaa 724 euron työmarkkinatukea 16.3.–31.3.2021 ilman, että yrityksen toiminta täytyy lopettaa. Tuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo jää alle 1089,67 euroa jokaista yrityksen yrittäjänä työskentelevää kohden.

Jotta työmarkkinatukea voi saada, täytyy ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Myönteisen työmarkkinatukilausunnon saatuaan, yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Starttirahan enimmäiskestoa pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Muutoksella on haluttu turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen COVID-19-pandemiasta huolimatta. Muutos on voimassa 30. kesäkuuta 2021 asti. 16. huhtikuuta alkaen starttirahaa saavalle yrittäjälle voidaan maksaa starttirahaa myös niiltä päiviltä, jolloin yrittäjä ei koronavirusepidemiasta johtuen voi työskennellä yrityksessään.

Konkurssilain määräaikaisille muutoksille tulossa jatkoa, ulosottomaksuihin koronan vuoksi helpotuksia

Konkurssilain määräaikaisia muutoksia jatketaan, jotta elinkelpoisia yrityksiä ei joutuisi koronakriisin takia konkurssiin.

Lisäksi perintätoimia rajoitettiin, etteivät yritykset joudu kohtuuttomien perintätoimien takia lopettamaan toimintaansa. Yrittäjän tai yrityksen ulosottomaksuihin saa koronan vuoksi helpotuksia, mikä auttaa omalta osaltaan kriisin yli pääsemisessä.

Yrittäjät sai vaikuttamistyönsä tuloksena muun muassa estettyä pakkaajien tuottajavastuuvelvoitteiden ulottamisen pienyrittäjiin. Lisää tuottajavastuuvelvoitteesta ja muusta vuoden vaikuttamistyöstä.

Lue lisää: Muista nämä vuodenvaihteen veromuutokset – Kokosimme ensi vuoden tärkeät luvut

Näin vaikutimme yrittäjien puolesta 2020

Tietoiskuja kustannustuki kakkosesta verkossa – Tutustu hakemuksen tekoon etukäteen ja ilmoittaudu mukaan

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Ammatilliset, alueelliset ja työn kehittämisen verkostot kasvavat ja muokkaavat parhaillaan työelämää. Etätyöskentelyn lisäksi suurin muutos on yksinyrittäjien määrän kasvu. Myös yksinyrittäjä tulisi nähdä verkostoyrittäjänä ja -vaikuttajana.

– Verkostovaikuttajan rooli perustuu ajatuksiin, ei titteliin ja rahapussiin. Verkostossa pärjää pitkälle ihmissuhdetaidoilla eli luottamuksella, arvostuksella ja olemalla kiinnostunut muista ihmisistä, Riitta Hyppänen toteaa.

Hyppänen vaikuttaa itsekin aktiivisesti verkostoissa, kuten Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:ssä ja vetämässään kaakkoisen Suomen HENRY:n alueverkostossa. Alueellisia asioita hän edistää Kymen Yrittäjissä ja Kouvolan Yrittäjissä sekä toimii Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnassa.

– Minut tunnetaan aktiivisena henkilönä. Haluan rakentaa yhteistyötä uudella tavalla.

Uudesta osaamisesta suoraa hyötyä yritykselle

Koronakriisistä selviämiseksi yrittäjä tarvitsee ennakointikykyä. Hänen on nähtävä lähelle ja kauas, hahmotettava muutoksia toimialalla ja ihmisten käyttäytymisessä sekä arvioitava digitaalisuuden vaikutuksia asiakkaisiin ja bisnekseen. Yhteyksien luomisessa auttavat kohtaamisen taidot.

– Selviämme koronakriisistä pitämällä yhtä ja olemalla ihminen ihmiselle, Riitta Hyppänen kannustaa.

Hän kannustaa yrittäjiä pohtimaan myös omaa osaamisidentiteettiä. Se sisältää omia luontaisia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, arvoja ja kaikkea osaamista, mitä itselle on kertynyt elämän varrella eri tehtävistä ja myös harrastuksista.

– Kannattaa pohtia, mitä minun pitäisi osata. Mitä moninaisempi oma osaaminen on, sitä helpompaa on löytää uusia mahdollisuuksia, Hyppänen kertoo.

Osaamista yrittäjä voi hankkia monin tavoin. Ammatillisten oppilaitosten palveluvalikoimista löytyy yrittäjälle monia mahdollisuuksia – muun muassa tutkintoja, tutkinnon osia ja täsmäkoulutuksia.

– Yrittäjän oppisopimuksesta – jossa opinnot integroidaan suoraan omaan työhön ja sen kehittämiseen – ei moni tiedä. Puhumattakaan siitä, että yksinyrittäjäkin voi opiskella oppisopimuksella, Riitta Hyppänen sanoo.

Osaamisella erinomaista asiakaskokemusta

Riitta Hyppänen kuvaa itseään työelämä- ja ihmisosaajaksi.

–  Autan yrityksiä menestymään ja ihmisiä onnistumaan johtamis- ja vaikuttamistehtävässä.

Riitta Hyppäsen yrityksen palvelut liittyvät johtamiseen, osaamiseen ja oppimiseen. Osaaminen merkitsee pääomaa niin ihmiselle, yritykselle kuin yhteiskunnalle. Hyppänen auttaa tekemään osaamisia ja vahvuuksia näkyväksi.

– Osaaminen ei ole vaihtoehto - se on elinehto. Kun oma osaaminen ja vahvuudet opitaan tunnistamaan, ne voi tehdä näkyväksi myös muille ja silloin niitä pääsee hyödyntämään.

Tulevaisuudessa työ on entistä enemmän ongelmien ratkaisemista vuorovaikutustilanteissa. Tarvitaan jatkuvaa oppimista, itsensä johtamista sekä kykyä reflektoida opittua ja tehtyä.

– Yrittäjän on esimerkiksi ratkaistava, miten luoda asiakkaalle hyvää tai jopa erinomaista asiakaskokemusta tilanteista ja olosuhteista riippumatta, Hyppänen toteaa.

Lue lisää ammatillisesta koulutuksestatäältä.

Anne Öhman

anne.ohman(at)yrittajat.fi

Kuva Sami Malmberg/Same-eYes

Suomen Yrittäjien jäsen sai Business Finlandilta erikoisen kirjeen ja otti yhteyttä yrittäjäjärjestöön. Kirjeessä kerrottiin, että Business Finlandin rahoitusprojektien maksatus vuodelta 2020 on keskeytetty. Business Finlandin rahoituspäälliköt eivät enää tälle vuodelle voi tehdä maksatuspäätöksiä, vaan raportit ja näiden täydennykset käsitellään vasta vuoden 2021 puolella. Tästä johtuen loppumaksatuserässä kestää tavanomaista pidempään.

Mistä oikein on kyse?

Business Finland viestittää Yrittäjämedioiden tiedusteluihin, että keskeytys koskee kaikkia rahoituspalveluita. Kirjanpitosyy päätöksen taustalla on se, että vuodenvaihteen avoimena ylittävien maksatustapahtumien määrä halutaan minimoida.

Maksatukset jatkuvat loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta.

Raporttien tekijät, eli rahan hakijat eivät kuitenkaan saa raporteilleen lisäaikaa. Tauko koskee vain maksatuksia. Raportteja käsitellään myös maksatustauon aikana, joten maksatuksissa oleva tauko ei tuota viivettä raporttien sisällölliseen käsittelyyn, Business Finland viestittää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Luovan tanssin opettaja Karoliina Valontaival otti yhteyttä yrittäjäjärjestöön liittyen ulkona tehtäviin aktiviteetteihin. Monet sisäliikuntamahdollisuudet ovat suljettu ja aikuisten ulkoliikuntaakin rajoitettu. Kesällä liikuntapalveluita tarjoavat yrittäjät voivat harjoittaa elinkeinoaan ainakin ulkona.

Helsingissä siinä on kuitenkin hankaluutensa. Kaupunki nimittäin veloittaa puiston käyttämisestä päivävuokraa, joka maksullisista aktiviteeteista on paikasta riippuen 500 – 2 000 euroa päivässä.  Kaupungin alueet on jaettu vyöhykkeisiin ja pintamateriaaleihin, joiden mukaan hinta määräytyy.

Ilmaistapahtumia päivävuokra ei koske, ja jos tapahtuma on yleisölle ilmainen, mutta osallistujille maksullinen, kuten juoksutapahtumissa, vuokra on puolet listataksasta. Ilmaiseksi puistojumppaa saa siis vetää, mutta maksullisesta jumpasta yrittäjä joutuu maksamaan siis satojen tai tuhansien eurojen päivävuokran.

– Ihan järjetön summa. Vertailun vuoksi, tuttava veti Hyvinkäällä puistojoogaa, ja maksoi koko kesäkaudelta 40 euroa, Valontaival kertoo.

Helsingin Kaupungin ulkoilmatapahtumien maksut tulivat voimaan helmikuussa 2019. Maksujen pääasiallinen tarkoitus on ollut mahdollistaa saman puisto käyttämisen usealle eri ryhmälle ja tapahtumatyypille, eli estää suuria toimijoita ottamasta käyttöönsä puistoalueita.

– Ilmaisena valitettavasti alan yrittäjille tulee suurena houkutuksena varata jokin puisto vaikka joka päiväksi vain omaa toimintaansa varten. Viime kesänä tätä rajattiin sallimalla samalle toimijalle vain rajattu määrä varauksia samaan puistoon viikoittain. Vakituisena käytäntönä meillä tulee resurssit vastaan, Alueiden käytöstä vastaava tiimipäällikkö ja viranhaltija Jarmo Talvasto kertoo.

Vaikeaa toteuttaa reilusti

Talvaston mukaan enemmistö viikoittain toistuvista puistoliikuntapalveluista oli viime kesänä maksuttomia, vaikka järjestäjä olisikin perinyt niistä pientä maksua. Talvaston vastaus on sama, jonka apulaispormestari Pia Pakarinen on saanut, kun ryhtyi selvittämään Valontaipaleen asiaa.

– Pyrimme noudattamaan taksaa mahdollisimman oikein, reilusti ja tasapuolisesti. Aina ei ole helppo arvioida minkä laajuisesta toiminnasta on kyse ja luotamme toimijoiden ilmoituksiin sekä yrityksistä saatavilla oleviin tietoihin päätöksenteossa. Taksassa tiimipäällikölle on osoitettu mahdollisuus käyttää harkintaa pienimuotoisten tapahtumien hinnoittelussa. Näin olemme myös tehneet. Viime kesänä tehtiin linjaus puistojumppien myöntämisestä korvauksetta. Järjestäjä saattoi kerätä niistä pientä osallistumismaksua kulujensa peittämiseksi, Talvasto kertoo.

Kaupungilla ei ole tarvetta kerätä puistoliikunnasta tuloja.  Valontaival on kuitenkin saanut kaupungilta viime kesänä puhelimitse vastauksen, jonka mukaan taksa pysyy, jos toiminnasta peritään lipputuloja. 

– Hyvinkään mallinen puistoliikuntalupa kuulostaa täysin mahdolliselta idealta ja otamme sellaisen mielellämme mukaan seuraavaa taksapäätöstä valmisteltaessa, Talvasto sanoo. 

Käyttöoikeudet helppo tapa auttaa pienyrittäjää koronatilanteessa

Valontaival ihmettelee sitä, että Senaatintorille perustettiin iso terassi ravintola-alan yrittäjiä helpottamaan. Hän on kirjelmöinyt kaupungin päättäjille, että myös liikunta-alan yrittäjiä tultaisiin vastaan.

– Kirjoitin toukokuussa päättäjille Jan Vapaavuorta myöten, voisiko kaupunki tulla liikunta-alan yrittäjiä vastaan ja mahdollistaa puistoliikuntapalveluiden järjestämisen ihan maksullisena palveluna vähän kohtuullisempaan hintaan, jotta voin yrittäjänä tulla toimeen. Kukaan ei vastannut sähköposteihini, Valontaival kertoo.

Valontaival päätyi viime kesänä vetämään tanssitunteja Espoossa, missä kriteerien täyttyessä pienryhmäliikuntaa sai pitää puistossa ilmaiseksi.

– Yksinyrittäjän näkökulmasta tuntuvat koronatuet ovat menneet isoille yrityksille ja asiat on tehty vaikeaksi. Puistojen käyttölupien myöntäminen helpottaisi monia ja olisi kaupungille helppo tapa auttaa, kun sen ei tarvitse rahoittaa mitään, Valontaival miettii.

Koronavirusepidemia saattaa muuttaa ensi kesän käytäntöjä, mutta linjauksia ei ole vielä tehty.

– Ensi kesän ratkaisut ovat kiinni epidemian kehittymisestä, Talvasto toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi listaa kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain. Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 199 yritystä. Niiden joukossa on Top Chef -ohjelmasta julkisuuteen nousseen Akseli Herlevin kolme uutta osakeyhtiötä.

 Herlevi on avannut viime vuosina burgeriravintoloita eri puolille Suomea, nyt koronan aikanakin kaksi ravintolaa. Naughty BRGR -ravintoloita on ketjun nettisivujen mukaan Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

– Kunnianhimoinen tavoitteemme on kasvattaa Naughty BRGR:n liikevaihto yli kymmeneen miljoonaan euroon, josta noin kolmasosa tehdään Helsingin ja Espoon uusissa ravintoloissa, Akseli Herlevi kertoi kesäkuussa yrittajat.fi:n haastattelussa.

Ketjun liikevaihto lähes kahdeksan miljoonaa

Vuonna 2019 Naughty BRGR -ketjun liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa. Ravintoloita on tällä hetkellä kahdeksan ja ne ovat työllistäneet noin sata henkilöä.

Kaupparekisteristä Akseli Herlevin nimellä löytyy muun muassa  2015 lopussa perustettu NAUGHTY BRGR Lönkka Oy, Naughty Group Oy ja esimerkiksi NAUGHTY BRGR Tampere Oy, NAUGHTY BRGR Oulu Oy, NAUGHTY BRGR Kuopio Oy sekä Naughty BRGR 7 Oy. Maanantaina perustetut osakeyhtiöt kantavat numeroita 13, 14 ja 15.

Naughty Groupin (aiemmalta nimeltään Kerolon Yhtiöt Oy) liikevaihto viime tilikaudella oli noin 1,35 miljoonaa euroa. Yrityksen voitto ennen konserniavustuksia ja veroja oli noin 23 000 euroa. Naughty Group sai konserniavustuksia noin 470 000 euroa ja antoi niitä noin 362 000 euroa. Groupin liikevoitto oli noin 106 000 euroa.

Vanhimman ravintolan NAUGHTY BRGR Lönkka Oy:n liikevaihto oli noin 2,67 milljoonaa euroa ja liikevoitto ennen konserniavustuksen jakamista noin 420 000 euroa. Konserniavustuksen ja 400 euron verojen jälkeen Lönkan liikevoitoksi jäi noin 2100 euroa.

NAUGHTY BRGR Tampere Oy teki noin 1,26 miljoonan liikevaihdon. Voitto ennen konserniavustusta oli noin 51 000 euroa ja konserniavustuksen sekä 200 euron verojen jälkeen voitoksi jäi 980 euroa.

NAUGHTY BRGR Oulu Oy:llä ja NAUGHTY BRGR Kuopio Oy:llä ei ollut tilinpäätöstietojen mukaan liiketoimintaa viime tilikaudella.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kuva: Julius Konttinen / Naughty BRGR

68 prosenttia työllisistä kertoo, että voi tarvittaessa sopia joustavista työjärjestelyistä, jos niitä tarvitsee. Vain seitsemän prosenttia Yrittäjien kyselyyn vastanneista työllisistä ei ole saanut halutessaan palkatonta vapaata.  

Suomen Yrittäjät selvitti työaikajoustojen tilannetta kahdella kyselyllä: syyskuussa tehdyllä Työelämägallupilla ja marraskuussa tehdyllä Yrittäjägallupilla. Molemmat kyselyt teki Yrittäjien pyynnöstä Kantar.  

Kampaamoketju Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Nina Olander-Villegasin mielestä vapaista sopiminen on parasta hoitaa työpaikalla sopien.

– Palkattomat vapaat järjestyy yleensä aina keskustelemalla yrityksissä työnantajan kanssa. Yritykset ovat niin erilaisia, siksi oikeutta palkattomiin vapaisiin olisi vaikea kirjata johonkin lakiin.  Se, kuinka helposti vapaa järjestyy, riippuu ajankohdastakin. Tämä asia ei ole ollut alallamme ongelma.

Joustavista työajoista on hyötyä myös yritykselle – TEM valmistelee työelämän tasapainodirektiiviä

Perhevapaauudistuksen yhteydessä valmistellaan myös työelämää koskevaa sääntelyä vapaiden käytöstä. Perhevapaiden ja muiden yksityiselämään liittyvien vapaatarpeiden huomiointi on tärkeää.  

– Ne aiheuttavat kuitenkin kustannuksia ja haittaa työpaikan toiminnalle. Siksi sääntelyn on oltava tasapainossa. Jos työntekijän subjektiivista oikeutta poissaoloihin lisätään, työnantajan kustannukset ja työn järjestelyihin liittyvät ongelmat lisääntyvät, erityisesti pienissä yrityksissä, joissa jokainen työntekijä on avaintyöntekijä, Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.  

– Siksi poissaoloista on ensisijaisesti pyrittävä sopimaan. Kyselyn mukaan poissaoloista ja joustoista sopiminen on jo nyt toimivaa, eikä uudelle sääntelylle, joka ylittäisi EU-direktiivin vaatimukset, ole tarvetta. 

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan niin sanotun työelämän tasapainodirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Lisäksi direktiivissä on säädetty uudesta omaishoitajavapaasta, jossa on kyse palkattomasta lyhytaikaisesta poissaolosta.   

– Direktiivin mukaan omaishoitovapaata pitää saada viisi päivää vuodessa, jos se on tarpeen läheisen henkilön tukemiseksi tämän vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi. Kyselyjen perusteella työntekijä voi saada palkatonta vapaata jo nyt joustavasti ilman pakkoa, Mäkelä kommentoi.  

– Lainsäädännössä on jo huomioitu akuutin poissaolon tarve.  

Työllisten ja yritysten vastaukset ovat samansuuntaisia: palkatonta vapaata ja erilaisia vapaajärjestelyjä on saatavilla laajasti. Yleisimmin palkatonta vapaata pyydetään henkilökohtaisten asioiden hoitoon, toiseksi eniten harrastuksiin ja hieman yllättäen vasta kolmanneksi läheisen hoitamiseen tai auttamiseen.    

Kampaamoketjussa pyyntöjä palkattomiin vapaisiin tulee tasaiseen tahtiin – ”Kaikki järjestetään mitä pystytään”

Kyselyn mukaan 72 prosenttia yrittäjistä kokee, että joustavista työajoista on hyötyä yritykselle. Vain kolme prosenttia kertoo, että niistä on ollut haittaa.  Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Nina Olander-Villegas kertoo palkattomista vapaista sopimisen sujuvan mutkattomasti heillä.

– Työntekijät yleensä soittavat joko esimiehelleen tai jollekin meistä omistajista. Kaikki vapaatoiveet järjestetään mitä pystytään, tässä asiassa ei ole koskaan ollut ongelmaa.

Kampaamoketju työllistää noin 80 työntekijää. Pyyntöjä palkattomasta vapaasta lomamatkaa tai omien asioiden järjestelyä varten tulee useampia vuodessa.

– Ihmiset aika paljon pitävät ylimääräisiä lomia, paitsi nyt korona-aikana. Joskus tarve liittyy lapsen lomaviikkoon koulusta, ja palkatonta pyydetään lastenhoidon takia. Nyt on pyydetty yksittäisiä vapaapäiviä, esimerkiksi muuttoasioiden järjestämiseen.

Olander-Villegas ei muista, että heillä olisi ikinä pyydetty palkatonta vapaata omaisen hoitoa varten.

– En näe, että sitä tarvitsee erikseen säätää. On olemassa niin erilaisia yrityksiä ja erilaisia aloja. Joku voi olla sellaisissa työtehtävissä, ettei poissaolo työpaikalta aina onnistukaan.

Suomen Yrittäjät selvitti kyselyillä sekä työntekijöiden että työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työelämän joustoista ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Vastaajina noin 1040 työelämässä olevaa suomalaista ja 1100 pk-yrityksen edustajaa. Työntekijäkysely toteutettiin syyskuussa 2020 ja yrityskysely marraskuussa 2020. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Rovaniemeläisen yrittäjän mitta on nyt täynnä. Elämyskohde Santaparkia ja Arctic Treehouse -hotellia pyörittävä Ilkka Länkinen on pettynyt valtionjohdon päätöksentekoon sekä matkustusrajoituksiin ja ylipäätään koronakriisin hoitamiseen liittyvään viestintään.

‒ Ensin sanotaan tulkaa, sitten älkää tulko. Kotimaisille matkailijoille, että matkustakaa, mutta älkää matkustakokaan. Maan rajoja lyödään kiinni kuukausi kerrallaan. Meille on toukokuusta lähtien luvattu päätöksiä ”ensi viikolla”, mutta sitä viikkoa ei ole vieläkään tullut, Länkinen sanoo.

Hallituksen venkoilu näkyy matkailuyrittäjän varauskalenterissa niin, että varauksia tulee ja peruuntuu koko ajan. Mihinkään ei voi varautua tai suunnitella, sillä tilanne elää jatkuvasti.

‒ Sain puhelun Espanjasta 13.12. Olisivat halunneet tulla katsomaan joulupukkia. Heillä oli se käsitys, että tänne voi matkustaa. Paitsi että hallitus jatkoi juuri rajojen sulkua tammikuun puoliväliin saakka.

Länkisen varaustilanne on kevääksi toistaiseksi vielä hyvä, mutta siihen hän ei uskalla tuudittautua. Oletus on, että rajoituksia tulee lyhyellä varoitusajalla lisää, taas pätkä kerrallaan.

‒ Olisi selkeämpää, jos hallitus sanoisi, että tänne ei pääse ennen helmikuuta tai kesäkuuta. Silloin voisimme varautua. Nyt tuntuu, että meillä leikitään, Länkinen sanoo.

Vaikutukset alkavat tuntua jo ensi talvikauden varauksissa.

‒ Tartuntalain valmistelun viipyminen ja eduskuntakäsittelyn siirtyminen yli joulutauon estää käytännössä palvelujen myynnin ulkomaisille matkailijoille kuluvalle talvisesongille ja on uhkana talvikauden 2021-2022 varausten toteutumiselle. Päätösten viivyttely heikentää Suomen ja Lapin asemaa kansainvälisesti houkuttelevana matkakohteena, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo sanoo.

Ulkomaiset korppikotkat kiertelevät

Länkinen kokee, että hallituksen huolimaton viestintä ei ole enää vahinko.

‒ Meidän viestiä ei haluta kuulla. Alan miettiä, onko tämä ideologinen valinta lyödä yksi toimiala kyykkyyn. Urheilijat ja työmatkalaiset saavat matkustaa, mutta tavalliset matkailijat eivät edes testattuina, Länkinen miettii.

Työllisyystilanne Lapissa matkailualalla on kaamea. Länkinen on vaimonsa kanssa työllistänyt viime vuonna 400 työntekijää. Nyt lomautusuhan alla on 30 työntekijää.

Länkisen perheyrityksen konserni ProSanta Oy, jonka alla kaikki Länkisen liiketoiminnat ovat, teki viime vuonna liikevaihtoa yhteensä 11 miljoonaa euroa ja liikevoittoa miljoona euroa. Tänä vuonna Länkinen uskoo, että liikevaihto jää muutamaan sataan tuhanteen. Liiketappio voi nousta jopa kahteen miljoonaan euroon.

Ongelma on kuitenkin yksittäisiä yrityksiä laajempi.

‒ Tässä samalla on riski menettää elämys- ja vientiosaaminen. Osaavat ihmiset muuttavat täältä pois. Kun yritykset ovat henkitoreissaan, korppikotkat alkavat kierrellä. Ulkomaiset pääomasijoittajat tulevat ostamaan infran ja jatkossa toimialan tuotot valuvat pois Suomesta, Länkinen sanoo.

Salo näkee ongelmia myös maakuvan rakentamisen näkökulmasta.

‒ Suomen rajojen ulkopuolella hallituksen päättämättömyys nähdään poliittisena epävakautena ja ennakoimattomuutena. Ei siis ole kysymys yksittäisestä joulusesongista tai yksittäisten matkanjärjestäjien peruuttamista matkoista, vaan maakuvasta, jonka ulospäin annamme, Salo sanoo.

Länkisen usko hallitukseen on mennyttä.

‒ Veronmaksajana näen, että meillä on valtiovalta, joka istuu meidän rahoilla tekemässä ei mitään, Länkinen tuhahtaa.

Tukia vai töitä?

Kritiikki on rankkaa, mutta turhautuminen on ymmärrettävää. Matkailualan ahdinko on ollut näkyvästi esillä, mutta näkyvät teot tilanteen helpottamiseksi ovat vähäisiä.

Myös tukimuodoissa on kritisoitavaa. Myös Suomen Yrittäjät kritisoi kustannustukea suhteessa Saksan malliin.

‒ Norjassa yrittäjä voi lomauttaa itsensä 60-prosenttisesti, Saksassa kustannuksia korvataan 75-prosenttisesti. Olemme tehneet kovasti töitä ja investoineen koronaturvallisiin toimintatapoihin. Meidän yrityksessä investoitiin sata tuhatta euroa koronaturvalliseen vastaanottoon, hygienialaitteisiin ja -välineisiin, mutta matkailijat eivät voi tulla.

‒ Emme tarvitsisi tukia, jos saisimme tehdä työtä. Nyt hallitus estää elinkeinon harjoittamisen näillä lällällää-päätöksillään, jotka muuttuvat muutamien viikkojen välein. Länkinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Yritysten kannattaa hyvissä ajoin hakeutua keskusteluihin yksilöllisten maksujärjestelyiden toteuttamiseksi. On tärkeää olla itse aktiivinen eikä jättää asiaa viimetinkaan. Usein yksilölliset maksujärjestelyt ovat mahdollisia ja tuottavat yrittäjän ja yrityksen kannalta parhaan lopputuloksen, neuvoo Yrittäjien pääsekonomisti Mika Kuismanen.

Kuismasen tietojen mukaan Verohallinnon kohdalla maksujärjestelyjä on tehty noin 20 000 yrityksen kohdalla. Luku ei pidä sisällään toiminimiyrittäjiä.

Loka-marraskuun vaihteessa tehdyn Yrittäjien tilaaman Yrittäjägallup selvityksen mukaan 10 prosenttia yrittäjistä tarvitsee verojen ja maksujen lykkäyksiä edelleen. Maksuvaikeuksia on 14 prosentilla yrittäjistä.

Yrittäjät kysyvät yhä maksulykkäyksiä eläkevakuuttajiltaan

Esimerkiksi Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon vakuuttamista yrittäjistä noin 11 000 yrittäjää lykkäsi YEL-maksujaan koronan vuoksi tehdyn poikkeussäännön perusteella. Tämä on noin 13 prosenttia Elon vakuutuskannasta (83 000 yrittäjää). Lisäksi poikkeussäännön ulkopuolella Elossa on annettu noin 6 000 yrittäjän osalta maksuaikaa yhdelle tai useammalle YEL-laskulle. 

Elon Vakuutuspalveluiden yksikönjohtaja Harri Kangaskoski kertoo poikkeussäännön perusteella tehtyjen maksuohjelmien maksutilanteen olevan kokonaisuudessaan hyvä.

Yrittäjiä on ollut yhteydessä ja neuvotellut maksuohjelmia myös poikkeussäännön ulkopuolisiin maksuihin.

– Rohkaisemme maksuvaikeuksissa olevaa asiakasta ottamaan yhteyttä Eloon mahdollisimman pian. Se helpottaa neuvottelua ja nopeuttaa ratkaisujen löytämistä. Kuuntelemme aina asiakasta ja pyrimme löytämään ratkaisun.

Perintäkuluille tulossa väliaikainen katto koronan vuoksi – Toivonen: ”Perintäkulujen suuruutta seurataan”

Perintäkuluja syntyy, jos asiakas ei maksa tai sovi maksuista muistutuslaskun saatuaan, jonka jälkeen saatavan perintä siirtyy perintätoimistolle.

– Tällöin YEL-vakuutusasiakkaalta peritään perintälaissa määriteltyjen kuluttajasaatavan perintäkulujen mukaiset perintäkulut. Lisäksi ulosotosta aiheutuu asiakkaalle ulosotonkuluja, Elon Harri Kangaskoski toteaa.

1. tammikuuta 2021 tulee voimaan väliaikainen perintäkulukatto, jolla pyritään helpottamaan koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta. Yritysperinnän kuluille asetetaan euromääräiset ylärajat. Poikkeus on voimassa kesäkuun loppuun. Esimerkiksi jos pääoma on yli 500 euroa, perintäkulut ovat maksimissaan 80 euroa.

Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo perintäkuluihin valmisteltavan pysyviä ylärajoja.

– Vuoden alussa oikeusministeriössä valmistellaan pysyviä muutoksia perintälakiin, jolloin yritysperinnän perintäkuluille on tarkoitus säätää pysyvästi euromääräiset ylärajat. Tämän lain odotetaan tulevan voimaan väliaikaisen perintäkululain jälkeen.

– Meille on tullut palautetta eri työeläkeyhtiöistä ja erityisesti maksamattomien maksujen perintäkulujen suuruudesta. Tilanne on tietysti huolestuttava, koska yrittäjät ovat koronan vuoksi taloudellisessa ahdingossa, niin kohtuuttomat perintäkulut pahentavat yrittäjän taloudellista tilannetta.

Toivonen jatkaa, että asiaan pitää yksittäistapauksissa puuttua, ja yrittäjäjärjestö toivoo jatkossakin yhteydenottoja yrittäjiltä.

Esimerkiksi Työeläkeyhtiö Elo käyttää YEL-vakuutusten osalta kuluttajasaatavan perintäkulujen mukaisia perintäkuluja. Kun on kyseessä TyEL-vakuutus, silloin Elo soveltaa yritysperinnän kuluja.

– Yhteiskunnan suurilla toimijoilla, kuten valtiolla, kunnilla sekä työeläkeyhtiöillä on korostetumpi velvollisuus huolehtia siitä, että perinnästä aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina yrittäjän näkökulmasta. Ajattelemme yrittäjäjärjestössä näin. Esimerkiksi Elo on hyvä esimerkki vastuullisesta toiminnasta, jossa YEL-vakuutusten perintäkulut on asetettu perintälaissa säädetyn kuluttajaperinnän tasolle, ja jotka ovat yrityksillekin kohtuulliset, Toivonen toteaa.

Yrittäjä, muista ilmoittaa vuoden 2020 YEL-maksut verotukseen

Yrittäjän YEL-maksut ovat kokonaan verovähennyskelpoisia. Maksun voi vähentää omassa tai puolison henkilökohtaisessa verotuksessa, jos maksun maksaja on yrityksen sijaan henkilö itse. YEL-maksut voi vähentää yrityksen kuluina, jos maksun maksajana on yritys.

Tarkasta myös työtulosi vuoden vaihteessa. Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastaa, onko YEL-työtulo ja sitä kautta yrittäjän kokonaisturvan taso oikealla tasolla. 

Elon Kangaskoski muistuttaa, että apua työtulon määrittämiseen saa ETK:n toimialakohtaisesta työtulo-oppaasta ja eri työeläkevakuutusyhtiöiden YEL-laskureista.  Elon laskurissa voi myös laskea ETK:n pitkän aikavälin ennusteen mukaisen eläkearvion eri työtulotasoilla, jonka avulla yrittäjä näkee indeksikorotetun eläkkeen yrittäjän eläkkeelle jäämisvuoden tasossa.

Kuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Hankintaneuvonta on maksutonta ja sitä antaa noin 20 hankintaneuvojaa jokaisessa maakunnassa. Kannattaa hyödyntää!

Löydät alueesi hankintaneuvonnan yhteystiedot täältä.

Suomen Yrittäjät sai työ- ja elinkeinoministeriöstä myönteisen päätöksen hankintaneuvonnan valtionavustukselle vuodelle 2021. Neuvontaa on tehty vuodesta 2017 ja avustusta haetaan vuosittain.

Julkisella hankinnalla tarkoitetaan ostoja, joissa on noudatettava hankintalakia. Hankintoja tekevät muun muassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä valtion liikelaitokset ja kunnalliset osakeyhtiöt.

Arvo kymmeniä miljardeja

Julkisten hankintojen arvon arvioidaan olevan ainakin 35 miljardia euroa vuodessa. Hankintaneuvonnan tavoitteena on aktivoida pk-yrityksiä jättämään tarjouksia julkisiin hankintoihin ja toisaalta aktivoida hankintayksiköitä pyytämään tarjouksia siten, että pk-yrityksetkin voivat osallistua kilpailutuksiin.

Tavoitteena on myös kehittää yritysten ja hankintayksiköiden välistä vuoropuhelua.  

Tukea yrityksille koronasta selviämiseen

Ensi vuoden painopisteenä on ymmärrettävästi korona. Hankintaneuvonnalla tuetaan yritysten pärjäämistä korona-ajassa ja kriisistä elpymisessä.

Hankintaneuvojat myös edistävät hankintojen jakamista tarkoituksenmukaisiin osiin. Kun suuret hankinnat pilkotaan pienempiin osiin, myös pienemmät yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Hankintaneuvonta neuvoo hankintayksikköjä kehittämään uusia tapoja osiin jakamisessa.

Yrityksiä muun muassa opastetaan löytämään pienhankintailmoitukset. Toisaalta hankintayksikköjä kannustetaan pienhankintojen avoimeen ilmoittamiseen. Hankintayksiköitä kehotetaan julkaisemaan hankinta-aikeet mahdollisimman hyvissä ajoin (esimerkiksi sähköinen hankintakalenteri), jotta pk-yritykset voivat varautua tuleviin ilmoituksiin.

Tutustu myös sähköiseen oppaaseemme

Suomen Yrittäjät on myös julkaissut oppaan julkisiin hankintoihin osallistumisesta. Yrityksille bisnestä hankinnoista -opas löytyy täältä.

Oppaassa muun muassa kerrotaan, mistä hankintailmoitukset löytyvät ja kuinka kilpailutukseen osallistutaan.

toimitus(at)yrittajat.fi

Vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Custiomer Authentication) vaativa EU-direktiivi astuu Suomessa voimaan siirtymäajan jälkeen 31.12.2020. Tämän jälkeen verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Jokainen maa valvoo direktiivin käyttöä erikseen. Suomessa valvontavastuu on Finanssivalvonnalla. Suomessa direktiivin käyttöönottoa lykättiin jo kertaalleen, jotta verkkokauppiailla olisi riittävästi aikaa ottaa vahva tunnistautuminen käyttöön.

Jos SCA ei ole käytössä tammikuun 1. päivänä, on olemassa riski, että maksut eivät välity verkkokauppiaalle.

Visan tietojen mukaan vasta noin 80 prosenttia suomalaisista verkkokauppiaista oli ottanut vahvan tunnistautumisen käyttöönsä lokakuun loppuun mennessä. Sen sijaan vahvan tunnistautumisen kehittyneemmän version on ottanut käyttöön alle puolet suomalaisista verkkokauppiaista.

– Suomessa vahvan tunnistautumisen käyttöön otto on suunnilleen samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, Visan maajohtaja Riikka Salminen sanoo.

"Oltava prioriteettilistalla ykkösenä"

EU-direktiivi koskee kaikkea sähköistä maksamista ja verkkokauppaa.

– Jos pienyrittäjät eivät ole valmistautuneet muutokseen verkkokaupassaan, vuodenvaihteen jälkeen pankki voi hylätä maksutapahtumat. Voisin ajatella että pienyrittäjillä on ollut koronan takia muitakin haasteita, tämä tuo yhden haasteen lisää. Nyt kannattaa herätä.

Salmisen mukaan yrittäjän, jolla ei ole vielä käytössään kaksivaiheista tunnistautumista, kannattaa ottaa viipymättä yhteyttä omaan maksupalvelun tuottajaan.

– Maksuja hoitavaa tahoa on pyydettävä kytkemään päälle kyseinen ominaisuus yrityksen verkkokaupassa.

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Teija Kaarlelan mukaan monella yrittäjällä alkaa olla kiire.

– Asian kuntoon hoitamisen pitäisi tosiaankin olla kaikkien verkossa kauppaa tekevien prioriteettilistalla ykkösenä. Vaikka sääntely sallii poikkeuksia, eivät ne kaikki tule heti käyttöön, eikä yhtäkään niistä voi soveltaa jokaiseen maksutapahtumaan. Jos siis haluaa varmistaa oman verkkomyynnin onnistumisen, on järjestelmien oltava 1.1.2021 sääntelyn edellyttämässä kunnossa, hän painottaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus on päässyt sopuun eläkeputken poistoa koskevista lakimuutoksista. Tie on ollut kivinen, sillä yhteisymmärrystä ei ole työmarkkinajärjestöjen keskusteluissa löytynyt. Torstaina 17. joulukuuta hallitus kertoi tiedotustilaisuudessaan ratkaisusta, johon se on päätynyt.

Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä, eli ikääntyvien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka.

Hallituksen tavoite on luoda 31 000 työllistä ja 10 000 – 12 000 lisätyöllistä tämän vuosikymmenen loppupuolelle mennessä. Uusia ratkaisuja tehdään puoliväliriihessä keväällä. 

Lue lisää Hallitus tavoittelee reilua 30000 työpaikkaa satsauksilla palveluihin ja ikääntyneiden patistelulla töihin

Hallituksen päätöksellä eläkeputki ei poistu heti, vaan ikärajaa nostetaan 61 ikävuodesta 65 vuoteen, jolloin eläkeputkella ei ole enää työllisyyden kannalta vaikutusta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää ratkaisua kohtuullisena ja pakettia varsin tasapainoisena kokonaisuutena. Ratkaisu on tärkeä, sillä OECD:n tilastojen mukaan Suomessa yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on 12 prosenttia heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.

Merkittävää yrittäjien kannalta on se, että pienempien, eli alle 30 työntekijää työllistävien, yritysten muutosturvataakka ei kasva. Työnantajan kustannukset nousevat sosiaalivakuutusmaksujen kautta, mutta vain vähän.

– Arvioimme, että paketti tulee parantamaan ikääntyneiden työllisyyttä, mikä on tärkeää paitsi ikääntyville itselleen myös koko kansantaloudelle. Esitys lisää hieman työnantajan kustannuksia. Yksikään lisäys ei ole hyväksi, mutta lisäys jää kuitenkin hyvin maltilliseksi. On tärkeää, että pienten yritysten muutosturvataakka ei kasva, Pentikäinen sanoo.

Hän toteaa, että eläkeputken poisto on tärkeä työmarkkinauudistus. Se on myös ensimmäinen tämän hallituksen aito työmarkkinareformi. Pentikäinen toivoo hallituksen varmistavan, että jatkovalmistelussa kaikki osapuolet ovat mukana eikä valmistelua taas laiteta kaksikantaiseen valmisteluun.

– Tämä on hyvä alku, mutta lisää tarvitaan. Seuraavaksi pitää tarttua työttömyysturvan uudistamiseen. Tarvitaan muun muassa yleinen ansioturva.

– On olennaista, että työelämän joustoja lisätään kaikille työntekijöille. Se vaatii mahdollisuutta työpaikkasopimiseen ja sopimisen kieltojen poistamista mutta myös osa-aika- ja monipaikkatyöhön lisäämistä.

Lue myös Blogi: Työllisyys on hallituksen vastuulla 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 99 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Haku alkaa maanantaina 21.joulukuuta ja päättyy 26. helmikuuta Tukea voi hakea kesä-lokakuun ajanjaksolta. Kriteerinä on, että liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia koronakriisin vaikutuksen seurauksena. Kustannustuki on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka täyttävät kriteerit.

TEM listaa tiedotteessaan toimialoja, joita kustannustuki tällä kierroksella koskee. Lista on suppeampi kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta se ei tarkoita, etteikö tukea voisi saada.

Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia. Listattujen toimialojen yritykset voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja.

– Valtioneuvoston asetuksen listaus toimialoista nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa. Yritykset voivat hakea tukea, jos yrityksen liikevaihto on laskenut 30 prosenttia valitulla vertailuajankohdalla, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Lue lisää: Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Myös yrityksen oman liikevaihdon laskua tarkastellaan samojen ajanjaksojen perusteella. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.

Lista elää tilanteen muuttuessa

Lista toimialoista tarkentaa tuen kohdentumista koronasta kärsineille yrityksille. TEM:n mukaan näin voidaan paremmin huomioida mahdolliset muut syyt yrityksen liiketoiminnan laskemiseen. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan kausivaihtelu tai liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.

Kustannustuen toisella hakukierroksella toimialoja on 220, kun ensimmäisellä hakukierroksella niitä oli 365. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi hotellit, pitopalvelut ja henkilöstö- ja laitosruokalat sekä osa taiteen, viihteen ja virkistyksen aloista.

Sen sijaan toimialoihin eivät enää kuulu esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja baarit, parturikampaamot ja kauneudenhoitopalvelut sekä osa vähittäiskaupan ja valmistavan teollisuuden aloista. Näiden alojen yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea, jos niiden liikevaihto on laskenut koronan vuoksi vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2019. Ravintoloita on myös aiemmin tuettu erillisellä tuella.

Toimialat on määritelty Verohallinnon arvonlisäverotietojen perusteella. Kustannustukea ei kuitenkaan voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan toimialoille, sillä toimialoilla sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset.

550 miljoonaa jaossa

Kustannustuki on korvaus kuluista, kuten liiketoiminnan joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.

Valtio on varannut kustannustuen toiselle hakukierrokselle 550 miljoonaa, mutta arvio tukeen tarvittavasta määrärahasta on epävarma eikä koko summa välttämättä tule käytetyksi. Määrärahan käyttö riippuu tuen kriteerit täyttävien yritysten määrästä ja kustannuksista.

Lue TEM:n kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta

Tutustu Valtiokonttorin puhelinpalveluun

Muista Suomen Yrittäjien maksuttomat tietoiskut ja koulutukset kustannustukeen liittyen

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Hakemuksen kanssa ei ole kiire, sillä kaikki yritykset, jotka täyttävät tuen saamisen edellytykset ja hakevat sitä hakuaikana, tulevat tukea saamaan. Kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista 26. helmikuuta 2021 asti.

Tukea voi hakea kesä-lokakuun ajanjaksolta. Kaikki yritykset, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia koronakriisin seurauksena, voivat hakea tukea. Kustannustuki on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka täyttävät kriteerit. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia. Listattujen toimialojen yritykset voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja.

Kustannustukea voi saada joustamattomiin kuluihin ja menetyksiin sekä palkkoihin Tulorekisterin tietojen mukaan. Tukeen oikeuttaviin palkkakustannuksiin hyväksytään myös toiminimiyrittäjien palkat. Tuella ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen hakemisen kriteerinä ei enää ole vertailukauden liikevaihtovaatimusta, kuten ensimmäisen kustannustuen kohdalla.

Etsi hakemukseen tarvittavat tiedot valmiiksi käsiisi – Laskurin avulla voi arvioida, onko oikeutettu tukeen

Ennen hakemista kannattaa varmistaa, että kaikki hakemuksen täyttämiseen vaadittavat tiedot ovat saatavilla. Valtiokonttorin tiedotteen mukaan näitä tietoja ovat:

• Tuki- ja vertailukuukausien myynnin tiedot kuukausitasolla, ellei tietoja ole ilmoitettu Verohallinnolle kuukausittaisella ALV-ilmoituksella

• Joustamattomien kulujen ja menetysten tiedot tukikuukausilta kuukausittain

• Tiedot muualta saaduista koronapandemiaan liittyvistä vakuutuskorvauksista ja tuista

Valtiokonttori saa yrityksen muut talous- ja palkkatiedot Verohallinnolta ja tulorekisteristä.

Valtiokonttorin verkkosivuilta löytyy laskuri, jonka avulla voi arvioida, onko yritys oikeutettu tukeen. Laskuri on suuntaa antava, eikä sen ilmoittama tulos ole virallinen päätös kustannustuesta, vaan tukea pitää hakea erikseen sähköisessä asiointikanavassa.

Mistä saa apua hakemuksen täyttämiseen? Miten yrittäjä voi perustella, että on oikeutettu hakemaan?

Jos yrityksesi ei voi hakea kustannustukea toimialajaon perusteella, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Valtiokonttorin mukaan erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut.

Apua saat näistä kanavista:

1. Valtiokonttorin puhelinpalvelusta (arkisin 9–15 numerossa 0295 50 3050), sekä chatista hakemusta täytettäessä, kun olet kirjautuneena sähköiseen hakupalveluun.

2. Valtiokonttorin Usein kysytyt kysymykset -osiosta saa neuvoja hakemiseen

3. Valtiokonttorin verkkosivuille on tulossa ohjevideo, joka auttaa hakemuksen täyttämisessä

4. Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät kaikille yrittäjille avoimia ja maksuttomia tietoiskuja kustannustuesta 7.1. ja 8.1. Katso lisätietoja.

Kustannustuen toisella hakukierroksella toimialoja on 220, kun ensimmäisellä hakukierroksella niitä oli 365. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi hotellit, pitopalvelut ja henkilöstö- ja laitosruokalat sekä osa taiteen, viihteen ja virkistyksen aloista.

Lue lisää: Kustannustuen toinen hakukierros alkaa 21.12. – Tuki on tarkoitettu kaikille, vaikka omaa toimialaa ei löytyisi listalta

Tarkista toimialat, jotka kuuluvat asetuksen mukaan kustannustuen piiriin (Valtiokonttori.fi).

Muista Suomen Yrittäjien maksuttomat tietoiskut ja koulutukset kustannustukeen liittyen

Lue lisää: Tietoiskuja kustannustuki kakkosesta verkossa – Tutustu hakemuksen tekoon etukäteen ja ilmoittaudu mukaan

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Väärinkäytökset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisessa vääristävät kilpailua rehellisesti toimivien yrittäjien kannalta. Ne eivät ole myöskään inhimillisesti hyväksyttävissä, Albert Mäkelä painottaa.

– On hyvä, että esitysluonnoksessa on keskitytty nimenomaan hyväksikäytön uhrin aseman parantamiseen, hän toteaa.

Julkisuudessa on ollut esillä muun muassa siivousalan työntekijöiden hyväksikäyttö.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan ulkomaisen työvoiman työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä. Työryhmän ensimmäinen raportti julkaistiin elokuun lopulla.

Haataisen työryhmän mukaan siivousalan lisäksi muita riskialoja hyväksikäyttöön ovat muun muassa ravintola- ja rakennusalat, alustatalous, maatalouden kausityö ja luonnonmarjojen poiminta.

Suomen Yrittäjät on antanut lausunnon lakiesityksen valmisteluun.

–  Esitys on valmistelussa täsmentynyt SY:n lausunnon mukaisesti siten, että ehdotettavia säännöksiä on selkeämpi soveltaa käytännössä, Albert Mäkelä kertoo.

Rekrytointikielto hyväksikäyttöön syyllistyneille

Lakimuutosten myötä työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena on maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa.

Esitys ei vaikuttaisi ulkomaalaisen mahdollisuuteen saada oleskelulupa muulle työnantajalle. TE-toimistolla olisi muutosten myötä paremmat mahdollisuudet pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. 

- Tältä osin kontrollin lisääminen estää hyväksikäyttöä ja suojaa suomalaisia työmarkkinoita epäreilulta kilpailulta. Ministeriö päivittää ohjeistuksen TE-toimistoille ja varmistaa rekrytointikieltojen johdonmukaisen käytön. Haluan estää määräajaksi ulkomailta rekrytoinnit sellaisilta työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön, työministeri Haatainen linjaa.

Hyväksikäytön uhrien asema paranee

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että oleskeluluvan nojalla työskentelevän ulkomaalaisen työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä, niin uhrille voitaisiin myöntää oikeus työntekoon ilman ammattialarajoitusta- tai muuta rajoitusta tai yritystoimintaan. Lisäksi uhrilla olisi samalla perusteella oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.

Työryhmä on esittänyt myös rangaistusmaksua työperäiseen hyväksikäyttöön syyllistyneelle työnantajalle.

– Ensiarvoisen tärkeää on turvata viranomaisresurssit, jotta väärinkäytöksiä voidaan tehokkaasti tutkia, Albert Mäkelä toteaa.

Työministerin asettama työryhmä valmistelee lisätoimenpiteitä ja jatkaa työtään vuoden 2021 loppuun saakka.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi