– Kannustamme kuntia ja sairaanhoitopiirejä päättämään asiasta pikaisesti. Valitettavasti edelleen eri puolilla maata on tehty kielteisiäkin päätöksiä vastoin ministeriön suositusta. Yrittäjien kannattaa tehdä niistä oikaisuvaatimuksia, toteaa Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

STM suosittelee kuntia kompensoimaan koronaepidemian torjunnassa käytettäviä aineita ja tarvikkeita, kuten suojavarusteita.

Yrittäjät nosti korvausasian hoitamisen tapetille ensimmäisen kerran jo huhtikuussa. Yrittäjiin kuuluu 14 sotealan jäsenyrityksiä edustavaa toimialajärjestöä.

Kujala: ”Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki käsittelevät asiaa erikseen ja kustannusperusteet vaihtelevat”

– Monessa kunnassa tai kuntayhtymässä on nyt herätty tilanteeseen. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että kaikki käsittelevät asiaa erikseen ja kustannusperusteet vaihtelevat. Siksi vieläkin tiukempi ministeriön ohjaus on tarpeen, Kujala painottaa.

Lue lisää: Palveluntuottajat odottavat korvauksia kunnilta suojavälinekustannuksista – Hoitokotiyrityksen suojavälinekulut jo 100 000 euroa

Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa kuntia neuvottelemaan yksityisten palveluntuottajiensa kanssa korvaamiskäytännöistä, jos niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuotantosopimuksissa yksiselitteistä mainintaa.

Kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Mikäli sopimukset ovat puutteellisia, kunta tai kuntayhtymä vastaa viime kädessä suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.

Kujalan mukaan korvauksia koskevassa valmistelussa kustannuksia tarkastellaan kokonaisuutena, mikä tarkoittaa sitä, että valtio ei korvaa erillisenä eränä kuntien yrityksille maksamia korvauksia, vaan ne sisältyvät kuntien saamaan rahoitukseen.

– On oikeudenmukaista, että tuohon tarkoitukseen osoitetut varat maksetaan nyt kaikille palveluntuottajille, kuten on ollut tarkoitus.

Valtio on korvannut kunnille, yksityiset palveluntuottajat vielä odottavat korvauksia

Valtio osoittaa kunnille tukea koronavirustilanteessa vuosina 2020–2021 yhteensä 5,1 miljardia. Valtio on näin korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille muun muassa henkilösuojainten lisääntynyttä käyttöä maksamillaan ylimääräisillä valtionosuuksilla. Valtionosuusjärjestelmä ei erottele julkista ja yksityistä palvelutuntuottajaa, vaan valtionosuus maksetaan asukaskohtaisesti kaikista kunnan asukkaista tiettyjen kriteerien mukaan.

– On selvää, että valtion maksamien tukien tarkoitus ei ole ollut parantaa kuntien tai kuntayhtymien alijäämää vaan korvata pandemiasta aiheutuvia kustannuksia, Anssi Kujala painottaa.

Lue lisää: Yrittäjät esittää: Valtion tulisi velvoittaa kunnat korvaamaan ostopalvelujen suojavälinekustannukset – Anssi Kujalalta kirje vastuuministereille

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kustannustuen toisen kierroksen haku avautuu tänään maanantaina. Yrittäjän podcastin vuoden viimeisessä jaksossa kerrotaan, mitä haussa kannattaa ottaa huomioon. Jakson vieraana on Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper.

Kustannustuen toisella kierroksella rahaa on jaossa noin puoli miljardia euroa. Haku on käynnissä helmikuun loppuun.

– Rahan määrä ei ole ratkaiseva, tärkeintä on jakaa tukea yrityksille, jotka ovat kärsineet epidemiasta. Kustannustuki on tarkoitettu kaikille suomalaisille yrityksille. Kriteeri kärsimykselle on 30 prosentin liikevaihdon laskeminen kesäkuun alusta lokakuun loppuun olevalla ajanjaksolla.

Tapper neuvoo tuesta kiinnostuneita yrittäjiä selvittämään, kuinka paljon yrityksen liikevaihto on laskenut. 

– Jos lasku vertailuajankohdalla on 30 prosenttia tai enemmän, yritys voi saada tukea. Yrityksen pitää myös selvittää, kuuluuko yritys toimialaan, jonka liikevaihto on tippunut vähintään 10 prosenttia. Jos on, yritys on oikeutettu tukeen.

Toimialoja, joilla liikevaihto on tippunut vähintään 10 prosenttia, on yhteensä 220. 

– Jos yritys täyttää liikevaihtovaatimuksen, mutta sen toimiala ei ole listalla, yritys on oikeutettu tukeen, mutta asia arvioidaan harkinnanvaraisesti. Tässä tapauksessa yrityksen pitää perustella, miksi sen liikevaihto on laskenut. On todella tärkeää, että kaikki yritykset, jotka kokevat kärsineensä koronasta, osallistuvat hakuprosessiin.

Lisätietoja hausta on saatavilla Valtiokonttorin verkkosivuilta, josta löytyy laaja kysymys-vastauspalsta. Tuen hakeminen tapahtuu sähköisesti Valtiokonttorin sivuilta. Lisätietoja saa myös Suomen Yrittäjien järjestämistä koulutuksista ja tietoiskuista, joihin voi ilmoittautua täällä. Tärkeää tietoa löytyy myös Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta.

– Jos kyseessä on toimialasidonnainen tukipäätös, se tulee nopeasti. Jos kyse on harkinnanvaraisesta päätöksestä, päätökseen voi mennä hieman kauemmin.

Kuuntele lisää Tapperin neuvoja Yrittäjän podcastin jaksosta! Tapper kertoo muun muassa, miten kustannustuen toinen kierros eroaa ensimmäisestä kierroksesta. Yrittäjän podcast on kuunneltavissa Supla-palvelussa ja Spotifyssa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtiokonttori oli kello 13 mennessä vastaanottanut 870 hakemusta. Ensimmäiset tuet ovat huomenna asiakkaiden tileillä. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on kesä-lokakuussa laskenut vähintään 30 prosenttia, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.

Tiistaista 22. joulukuuta alkaen Valtiokonttorin sivuilta löytyy päivittäin päivittyvä raportti, josta löytyy tietoa hakemusten määrästä, käsittelytilanteesta ja tehdyistä päätöksistä.

Memor Oy:n yrittäjä Kari Varis haluaa kannustaa yrittäjiä hakemaan kustannustuki II:sta.

– Tämä on selkeästi avoimempi haku kriteereiltään kuin edellinen kustannustuki, sanoo Varis, joka toimii Porin Yrittäjien varapuheenjohtajana.

– Yrittäjän kannattaa valmistautua hakemuksen tekemiseen siten, että hankit etukäteen itsellesi tiedot alv-alaisesta myynnistä jokaiselta hakukuukaudelta, eli kesä-lokakuulta 2019 ja 2020. Lisäksi hankit etukäteen tiedot 2020 vuoden kuluista yksilöitynä samalta ajanjaksolta. Eli siis, kuinka paljon olet maksanut vuokraa per kuukausi, puhelinkuluja, leasingmaksuja ynnä muuta. Kaikki kulut syötetään kuukausi kerrallaan hakemukseen.

Variksen mukaan hakemus on erittäin helppolukuinen ja ymmärrettävä.

Hanki tarvittavat tiedot käden ulottuville: ”Ota ensin selvää, mitä kiinteitä kustannuksia ja kuinka paljon liikevaihtoa per kuukausi”

Kun täytät hakemuslomaketta, on hyvä tietää, että lomakkeen voi myös tallentaa luonnokseksi ja jatkaa sen täyttämistä myöhemmin. Yrittäjä Kari Variksen mukaan Valtiokonttorin palvelussa tulee ilmoitus, että hakemus on auki 90 minuuttia kerrallaan.

– Kannattaa hankkia tarvittavat tiedot valmiiksi etukäteen, ettei tarvitse siinä vaiheessa etsiä, kun täyttää hakemusta. Voi olla, että moni yrittäjä on tähän mennessä hakenut tuloslaskelman ja taseen kesäkuusta lokakuuhun, mutta joka kuukaudelta täytyy syöttää tiedot erikseen palvelussa.

– Minulla on pelkästään arvonlisäverollista myyntiä, siinä oli erikseen kohta tapaukselle, jos myynnistä osa on arvonlisäverotonta myyntiä.

Hakeminen sujui kivuttomasti. Hän oli tutustunut Suomen Yrittäjien sivuilla olevaan kustannustuki II käsitteleviin uutisiin etukäteen.

– Se oli mielestäni erikoista, ettei liitetiedostoja pitänyt liittää mukaan.

Kustannukset todennetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista. Valtiokonttori saa palkkatiedot suoraan Tulorekisteristä. Toiminimiyrittäjien yksityisnostoja ei ilmoiteta Tulorekisteriin, joten toiminimiyrittäjät voivat ilmoittaa tukikauden palkkakulunsa Valtiokonttorille hakemuksessa.

Myös yksinyrittäjät voivat hakea tukea. Yksinyrittäjän on mahdollista saada kustannustukea, jos kaikki tuen edellytykset täyttyvät.

Onko liikevaihdon vähenemistä mahdollista todentaa muulla tavoin, kuin annettuihin arvonlisäveroilmoituksiin perustuen?

Jollei yritys sovella kuukausikohtaista menettelyä arvonlisäveroilmoittamisessaan, sen tulee todentaa liikevaihto muulla tavalla. Valtiokonttorin mukaan liikevaihdon lasku todetaan lähtökohtaisesti Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista. Jos yrityksen liiketoiminta on kokonaan tai osittain muuta kuin arvonlisäverollista myyntiä, yritys ilmoittaa tiedon tukikauden myynnistä ja vertailukausien myynnistä hakemuksessa.

TEM listaa tiedotteessaan toimialoja, joita kustannustuki tällä kierroksella koskee. Lista on suppeampi kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta se ei tarkoita, etteikö tukea voisi saada.

Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia. Listattujen toimialojen yritykset voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja.

Lue lisää ja testaa kustannustukea: haekustannustukea.fi. Tutustu Valtiokonttorin puhelinpalveluun.

Muista Suomen Yrittäjien maksuttomat tietoiskut ja koulutukset kustannustukeen liittyen. 

Lue lisää: Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Kuvassa Kari Varis.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kustannustuen toisen kierroksen haku on käynnistynyt. Marraskuun alussa elinkeinoministeri Mika Lintilä lupasi yrittäjien haastattelussa, että yksinyrittäjiäkään ei ole unohdettu. Yksityiskohtia yksinyrittäjätuesta ei kuitenkaan ole juuri ollut.

Kaikkia vastauksia ei ole vieläkään, mutta yksinyrittäjätuen valmistelu on alkanut loppusyksystä niin, että ensimmäisen kierroksen kokemuksia on käyty läpi.

– On liian varhaista sanoa vielä täsmällistä ajankohtaa hakukierroksen avaamiselle, mutta pyrimme saamaan yksinyrittäjien tuen käyttöön ensi vuonna niin nopeasti kuin mahdollista, Lintilä kertoo.  

– Parhaillaan selvitellään erilaisia vaihtoehtoja ja pyritään tunnistamaan paras malli, jolla päästäisiin mahdollisimman nopeasti liikenteeseen, mutta kuitenkin niin, että yksinyrittäjien tuki olisi hyvällä perustalla. Tarkoitus on täsmentää kriteereitä hieman, jotta kyettäisiin reagoimaan ensimmäisellä kierroksella tunnistettuihin haasteisiin, hän jatkaa.

Käytettävissä olevasta rahamäärästä ei vielä ole päätöksiä. Lintilän mukaan on kuitenkin mahdollista kohdentaa edellisellä kierroksella käyttämättä jäänyt raha uudestaan.

Kehittämispalvelut ovat myös yksinyrittäjien käytettävissä

Viime kevään ja ensimmäisten tukikierrosten jälkeen joillakin yksinyrittäjillä saattaa olla väärä käsitys siitä, että he eivät ole oikeutettuja kehittämistukiin tai -palveluihin.

Lintilä muistuttaa, että kehittämisen osalta ELY-keskusten yritysten kehittämistoimintaan tarkoitetut kehittämisavustus ja kehittämispalvelut ovat myös yksinyrittäjien haettavissa. Business Finlandin kehittämistuki on mahdollinen kehittämisinstrumentti yksinyrittäjille, mikäli edellytykset täyttyvät, mutta tukea eivät voi saada luonnolliset henkilöt, kuten toiminimiyrittäjät.

– Yksinyrittäjä on oikeutettu kustannustukeen, ja arvioiden mukaan laajempaa liiketoimintaa harjoittavat yksinyrittäjät voisivat saada tukea kustannustuen ensimmäisen kierroksen muutosten jälkeen. Yksinyrittäjien tuki olisi kuitenkin todennäköisempi tuki useammalle yksinyrittäjälle, Lintilä sanoo.

Talvikausi on ollut monelle yrittäjälle raskas. Lintilän mukaan tuen valmistelutyön tässä vaiheessa valmistelijat yrittävät tunnistaa eri vaihtoehdoista toimintamallin, joka mahdollistaisi mahdollisimman nopean etenemisen ja reagoinnin yksinyrittäjien haasteelliseen tilanteeseen.

– Poikkeuksellinen vuosi on ollut erittäin haastava ja raskas yrittäjille. Haluan kiittää kaikkia yrittäjiä sinnikkyydestä ja toivottaa jaksamista sekä hyvää joulua ja uutta vuotta, Lintilä sanoo.

Lue myös Näin haet kustannustuki II – Yrittäjä: ”Ehdottomasti kannattaa hakea, varaudu keräämällä tarvittavat tiedot ulottuvillesi”

Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Kustannustuen toinen hakukierros alkaa 21.12. – Tuki on tarkoitettu kaikille, vaikka omaa toimialaa ei löytyisi listalta

Tutustu Suomen Yrittäjien koulutuksiin

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kehittämishankkeissa avustus voi olla enintään 50 prosenttia. Ely-keskuksen Rahoitusyksikön päällikön Jaakko Ryyminin mukaan käytännössä se tavallisesti on 50 prosenttia.

Ely-keskusten yrityspalveluja eli yrityksen kehittämisavustusta, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, alueellista kuljetustukea ja yritysten kehittämispalveluja voi hakea tälläkin hetkellä normaalisti.

– Nyt koronakriisin aikana yritys voi saada tukea puitetukiohjelman mukaisena, vaikka olisi de minimis -ehtojen mukainen 200 000 euron katto täynnä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Ely- keskukset eivät enää myönnä ns. Korona poikkeusrahoituksia- kertoo Jaakko Ryymin. 

Väliaikaisen puitetukiohjelman asetusmuutoksella mahdollistettiin kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020.

– Avustuksen ehtoja lievennettiin väliaikaisesti koskien tukikumulaatiota. Pienille yrityksille voidaan soveltaa tukiehtoja myös siinä tapauksessa, jos ne ovat olleet vaikeuksissa määritelmän mukaisesti ennen vuodenvaihdetta.

Ehtona on, että yritys on kuitenkin terve ja pystyy kasvamaan. Kehittämisavustuksen avulla voi kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa tai luoda yrityksen kannalta täysin uutta liiketoimintaa tai kansainvälistyä. Rahoituksen suuntaamisen pohjana on mm. alueelliset rahoituslinjaukset ja niiden painotukset ja rajoitukset. 

Hankkeen maksatus erissä – Yksinyrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle kehittämispalveluiden kautta

Rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryyminin mukaan yksinyrittäjät hakevat Ely-keskukseen kehittämisavustusta todella vähän.

– Yksinyrittäjät toimivat usein myös toimialoilla, joille rahoitusta ei kilpailun tai runsaan tarjonnan vuoksi valitettavasti voida pääsääntöisesti myöntää. Pienemmille yrityksille voi sopia Ely-keskusten yrityksen kehittämispalvelut, jonka avulla voi hankkia asiantuntijapalveluita toiminnan kehittämiseen tuetusti.

Kehittämishanke on sisällöltään ja tavoitteiltaan laajempi ja sen avulla voi esimerkiksi kehittää uutta tuotetta tai palvelua, tai ohjelmistoja. Tyypillisessä kehittämishankkeessa voidaan esimerkiksi selvittää kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä.

– Kuluneen vuoden aikana rahoitusta on haettu aavistuksen vähemmän. Hankkeet ovat olleet tänä vuonna pikkuisen pienempiä, mutta määrällisesti ollaan aika lähellä normaalivuoden hankemääriä, Ryymin kertoo.

Maksatus kehittämishankkeissa tapahtuu jälkikäteen maksatushakemuksen perusteella todellisten kustannusten mukaan.– Maksatuserien määrä riippuu hankkeen koosta: isommissa hankkeissa tyypillisesti 2-4 maksatuserää, pienehkössä hankkeessa taas kaksi erää. Näin halutaan varmistaa se, että hanke etenee.

Investoinneissa tuki vaihtelee yrityskoon ja alueen mukaan. Suomessa on kolme tukialuetta, ja Itä- ja Pohjois-Suomi ovat korkeamman tukitason alueita.

– Investointiavustus on maksimissaan 35 prosenttia, joka on pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Minimissään avustus on 10 prosenttia keskisuurella yrityksellä Etelä- tai Länsi-Suomessa.

Kolme vinkkiä mikroyrittäjälle kehittämistoiminnan tukeen:

1. Hahmota yrityksen kehittämistarpeet ja kehittämistoimenpiteet sekä kustannusarvio ensin paperille. Hyödynnä myös alueesi kehittämisyhtiöitä hankkeen suunnittelussa.

2. Pienemmille yrityksille on vaihtoehtona ELY-keskusten yrityksen kehittämispalvelut. Voit hankkia asiantuntijapalveluita toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen, ja saada tähän rahallista tukea. Asiantuntijapalveluiden avulla voidaan tehdä esimerkiksi tarvittavia selvityksiä.

3. Jos kehittämispalvelun avulla hankittu asiantuntijaneuvonta ja selvitystyö johtavat uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, Ely-keskuksen kehittämisavustus voi astua kuvioon mukaan.

Yrityksen kehittämispalveluiden Analyysi- ja Konsultointi -palvelujen hinnaksi asiakkaalle jää noin 300 euroa per päivä. Päivähinta konsultoinnille on oikeasti noin 1200 euroa, eli loppuosa on tuettua. Ely-keskuksilla on rekisteri asiantuntijoita, joista yhteistyössä yritysasiakkaan kanssa valitaan sopiva kulloiseenkin teemaan.

Tukea saatavilla avainhenkilöiden kouluttautumiseen

Ely-keskuksen yrityksen kehittämispalveluiden kautta on tarjolla koulutusjaksoja, niin sanottuja avainhenkilöiden koulutuksia.

Koulutusten hinnasta valtio maksaa 70 prosenttia ja yritysasiakas 30 prosenttia. Tarkemmat hintatiedot voit katsoa Ely-keskuksen koulutusteemojen sivuilta.

Webinaarit normaaliajan kehittämistuista

Suomen Yrittäjät järjestää tammi-maaliskuussa webinaarin yhteistyössä Business Finlandin kanssa ja toisen Ely-keskuksen kanssa organisaatioiden normaaliajan tukimahdollisuuksista.

Yrittäjien ja Ely-keskuksen yhteisessä Kasvun rahoitus Ely-keskukselta -webinaarissa kuulet Ely- keskuksen rahoitusvaihtoehdot yleisesti, mitä hankesuunnitelma tarkoittaa ja mitä se sisältää sekä mihin kehittämiseen avustusmuotoinen rahoitus soveltuu. Ely-keskuksen webinaari on 26. tammikuuta kello 9.30-10.30.

Webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Business Finlandin webinaarissa kuulet, kenelle Business Finlandin palvelut on tarkoitettu. Kuulet, minkälaista apua liiketoiminnan kehitykseen ja kansainvälistymiseen Business Finlandilta on mahdollista hakea ja saada normaaliaikana. Tämä webinaari on 3.3.2021 klo 9.30–10.30.

Yrittäjät järjestää myös muita koulutuksia tammi-maaliskuussa, seuraathan koulutuskalenteria.

Lue lisää: Yksinyrittäjä voi hakea normaalia kehittämisavustusta – Toisin kuin koronatuessa, tässä ei ennakkomaksua

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

STM julkaisi 17. joulukuuta entistä tiukemman suosituksen kunnille ja sairaanhoitopiireille suojavälineiden korvaamisesta yksityisille sote-palveluntuottajille. Yrittäjät on tätä vaatinut, ja kannustaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä etenemään suosituksen mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskelan mukaan kyseessä on suositus, sillä STM:llä ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa velvoittaa kuntia korvauksiin.

– Yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi STM näkee yrittäjien ja kuntien välisen yhteistyön vastuun ja kustannusten jakamisessa erittäin tärkeäksi, toteaa osastopäällikkö Satu Koskela.

– Kuntien tulee viime sijassa varmistaa se, että kaikki kuntalaiset saavat yhdenvertaiset, turvalliset palvelut ja näin ollen STM kehottaa kuntia neuvottelemaan kunnan järjestämisvastuulla olevien sote-palveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten COVID-19-epidemian torjunnassa käytettyjen tarvikkeiden korvaamiskäytännöistä.

STM:n osastopäällikkö: Kunnan perusteltava, mikäli ministeriön korvaamissuositusta ei noudateta

Koskelan mukaan hallituksen tahtotilana on ollut, että koronan aiheuttamat lisäkustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle korvataan riippumatta siitä, järjestääkö kunta palvelun itse, kuntayhtymämallilla tai ostaako palvelut yksityiseltä palvelutuottajalta.

– Kunnan tulee myös pystyä perustelemaan, mikäli ministeriötasoista suositusta ei jostain syystä johtuen noudateta.

– Silloin kun rahoitusta kanavoidaan valtionavustuksina, valvoo valtionavustuksen maksaja varojen asianmukaista käyttöä.

STM:n Koskelan mukaan vuotta 2021 koskevien valtionavustusten perusteista tullaan säätämään tarkemmin asetuksella.

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala esittääkin, että valtionavustuksen maksajan tulee vaatia kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä selkeitä perusteluja maksamatta jättämisille, ja mikäli hyväksyttävää perustetta ei löydy, ottaa sen se huomioon vuoden 2021 valtionosuudesta päättäessään.

– Tämä on varsin selkeä suositus. Olemme nyt yli puoli vuotta toimineet asiassa, mutta kuntien saamat lisäeurot tuntuvat menevän johonkin muuhun kuin ne on tarkoitettu.  

Moni kunta tai sh-piiri on päättänyt suojavälinekorvausten epäämisestä – STM suosittelee ottamaan kielteiset päätökset uudelleen käsiteltäviksi

Tällä hetkellä monella alueella asiasta on selkeä yrittäjien kannalta myönteinen linjaus. Esimerkiksi Tampere teki päätöksen viime viikolla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa myönteinen päätös on valmistelussa.

Useat kunnat tai sairaanhoitopiirit ovat kuitenkin tehneet päätöksen korvausten epäämisestä yksityisille palveluntuottajille. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki ilmoitti palveluntuottajilleen 16. joulukuuta, ettei se tässä vaiheessa korvaa sote-palveluntuottajille suojainten hankinnan kustannuksia. Tämä oli päivää ennen STM:n tiukempaa ohjetta korvaamisesta.

– Valitettavasti edelleen eri puolilla maata on tehty kielteisiäkin päätöksiä vastoin ministeriön suositusta. Yrittäjien kannattaa tehdä niistä oikaisuvaatimuksia, Anssi Kujala toteaa.

Yksityiset sote-palveluntuottajat ovat saaneet heikonlaisesti korvauksia koronapandemian vuoksi käytettävistä suojavälineistä. Epäselvyydet korvauksista ovat olleet esillä jo huhtikuusta alkaen, jolloin Yrittäjät nosti korvausasian hoitamisen tapetille ensimmäisen kerran. Yrittäjiin kuuluu 14 sotealan jäsenyrityksiä edustavaa toimialajärjestöä.

Ohjeistaako STM kuntia korvaamisasiassa niin, että kielteiset päätökset tulee ottaa uudelleen käsiteltäväksi?

– Käytännössä tätä suositellaan, mikäli päätös ei perustu esimerkiksi yksiselitteiseen palvelun tuotantosopimukseen, Satu Koskela kertoo.

Koskelan mukaan joissakin kunnissa korvaamiseen on myös mietitty erilaisia tapoja, muun muassa tarvikkeiden luovutusta.

Suomen Yrittäjien mielestä ministeriön suositusta voisi olla tarpeen vielä selkeyttää. Yrittäjien Kujalan mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että syntyy erilaisia käytäntöjä ja korvausperusteita.

– Tästä on nyt syntymässä epämääräinen vyyhti, jossa käytetään eri puolilla tuhottomasti aikaa asian käsittelylle ja lopputulos on kuitenkin yrittäjiä eri tavoin kohteleva. Tuskin kukaan näin haluaa, Kujala sanoo. 

Koskela toivoo selkeitä menettelytapoja.

– Ministeriö ei voi kuitenkaan kahden toimijan välisiin sopimuksiin puuttua, ja niitä on kovin erilaisia, STM:n Koskela toteaa.

Lue lisää: STM kehottaa kuntia korvaamaan suojavälinekulut yrityksille – SY tyytyväinen mutta kunnissa käytännöt vaihtelevat

Lisätietoa: STM:n Kuntainfo: Kuntia kehotetaan korvaamaan yksityisten toimijoiden tarvitsemat ylimääräiset tarvikkeet koronaepidemiassa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Luottamus on erityisesti pienissä yrityksissä vahva ja tieto kulkee hyvin. Lähes 85 prosenttia vastaa barometrissä, että työntekijöiden muutosehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti.

Työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus, tiedonvälityksen avoimuus ja tasapuolisen kohtelun kokemus on sitä suurempi, mitä pienempi työpaikka on kyseessä. Aikaisemmat kyselyt yli kymmenen vuoden ajalta toistavat samaa tulosta. 

Lounaskahvilan yrittäjä ja henkilökunta sopivat asioista yhteisymmärryksessä ja keskustelemalla

Yrittäjät tekee vuosittain Työolobarometrista raportin, jossa vertaillaan yksityisen sektorin työntekijöiden vastauksia sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. 

Yli 40 prosenttia työntekijöistä alle 10 työntekijän yrityksissä on täysin samaa mieltä siitä, että työpaikalla työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset ja että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti. Pienissä yrityksissä työyhteisö on usein tiivis, mikä luo edellytyksiä hyvinvoinnille ja tuottavuudelle.

Yrittäjä Tiia Ahokkaan Lounaskahvila Aisakellon työyhteisöön kuuluu neljä työntekijää yrittäjä mukaan lukien.

– Sanoisin, että mitä pienempi yritys, sitä tiiviimpi yhteishenki, sekä tiedonkulku on nopeampaa. Olemme tiivis yhteisö, jossa kunnioitan ja arvostan työntekijöitäni.

Ahokas aloitti yrittäjänä vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen kautta. Seinäjoella sijaitseva yritys on hänelle tuttu yli 12 vuoden ajalta.

– Teen työvuorot, mutta tarvittaessa pystyn helposti muokkaamaan työvuoroja. Ajattelen vapaan keskustelun lisäävän työviihtyvyyttä.  

– Positiivinen palaute toimii parhaiten, se auttaa kannustamaan eteenpäin ja lisää työmotivaatiota. Sovimme asiat yhteisymmärryksessä ja keskustelemalla.

Raportin mukaan työaika joustaa kaikenkokoisissa yrityksissä. Lounaskahvila Aisakellossa työntekijät saavat päättää ylityötuntien korvaamisesta joko vapaana tai rahana. ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Niina Keskinen on ollut työntekijöistä pisimpään talossa, vuodesta 2018. Hän tuuraa yrittäjää tarvittaessa. Niina Keskisen mukaan työaikoihin liittyvä sopiminen ja joustaminen molemmin puolin sujuu työyhteisössä hyvin.

– Sovimme asioista suullisesti ja whatsapp-ryhmässä yhdessä. Meillä on työvuorolistat, ja tarvittaessa tulemme aikaisemmin vuoroon. Asiat ovat sovittavissa.

Lounaskahvila Aisakellossa pääsee vaikuttamaan työn sisältöön.

– Olen tykännyt työstä. Olen Tiian oikeana kätenä tällä hetkellä: seuraan ja esivalmistelen, ja kysyn, mitä tarvitsee tehdä. Mielelläni otan vastuuta esimieheltä, ettei yrittäjän taakka olisi niin valtava.

– Meillä on hyvä yhteishenki, ja pystymme sanomaan mielipiteemme.

Työpaikkasopiminen junnaa – Yrittäjät ja työntekijät haluavat sopia nykyistä enemmän

Yksi Sanna Marinin hallituksen asettama työryhmä pohtii työpaikkasopimisen lisäämistä keinona parantaa työllisyyttä. Ryhmän pitää saada ehdotuksensa valmiiksi maaliskuussa. Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut työpaikkasopimisen laajentamista lainsäädännöllä. Ideaa on vastustettu sillä perusteella, että työpaikoilla ei olisi luottamusta sopimiseen.  

– Tämä on kummallista. Työolobarometrin perusteella työntekijät sekä luottavat ja heihin luotetaan. Selvitykset osoittavat myös, että sekä yrittäjät että työntekijät haluavat paljon nykyistä enemmän sopia asioista työpaikoilla, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. 

Makkulan mukaan pienet työnantajat ovat tyypillisesti järjestäytymättömiä, mutta tällä ei näyttäisi olevan vaikutusta siihen, miten työntekijöitä kohdellaan tai millaiset työolot työpaikalla on.

Työpaikan asioista sopiminen edellyttää usein sopimista ammattiliittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa. Tätä on vaadittu myös työryhmässä. Pienissä yrityksissä on kuitenkin vain harvoin luottamusmies. Valtaosa Suomen yrityksistä on pieniä.  

Lähes puolet työntekijöistä alle 10 työntekijän yrityksissä ei kuulu ammattiyhdistykseen.

– Erityisesti alle 10 henkilön yrityksissä on paras luottamus ja tieto kulkee parhaiten, Makkula sanoo.

TEMin barometri perustuu palkansaajien vastauksiin. Tuoreimman barometrin tulokset perustuvat vuoden 2019 elo- ja syyskuussa toteutettuun kyselyyn, jossa vastaajia oli 1 028 yksityiseltä sektorilta.

Lisätietoa: Yrittäjä - Hyvä työnantaja -raportti.

Kuvituskuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 179 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Samalla heräsi kysymyksiä. Valtiokonttori sai puhelinpalveluunsa 600 yhteydenottoa ja sähköpostilla muutaman lisää, jolloin kysymykset liittyvät yleensä tarkemmin yrityksen erityistilanteeseen.

– Yleisimmät kysymykset liittyvät hakemuksen täyttämiseen ja varmisteluun, että se etenee oikein. Toiseksi eniten kysymyksiä tuli kuluista, joita voi ilmoittaa, Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma sanoo.

Helppo hakemus

Rovaniemeläinen Riina Hyöky toimii Joulupukin pajakylässä ja myy Muumi-tuotteita ValleyShop-myymälässä yrityksen toisen osakkaan kanssa. Hän koki kustannustuen hakemisen helpoksi.

– Palkat, alvit ja liikevaihto tulivat automaattisesti täytettynä. Olin tehnyt esityötä, eli poiminut, mitä kuluja voisin korvattavaksi syöttää. Jos en heti hoksannut, mihin luokkaan ne kuuluvat, laitoin ne muut kulut -kohtaan ja selityslaatikkoon sanallisen selityksen kulun luonteesta, Hyöky kertoo.

Hyökyn yritys oli keväällä kolme kuukautta kiinni rajoitusten takia, ja ulkomaisten turistien puuttuessa liikevaihto on laskenut niin, että kriteerit täyttyvät. Keväällä yritys sai Business Finlandin kehittämistukea, joten yrittäjät hakivat kustannustukea nyt ensimmäistä kertaa.

– Esityö ja mietintä, mitkä maksut menevät mihinkin, auttoi, samoin Valtiokonttorin webinaari-info, joka on nähtävissä tallenteena edelleen. Kannustan hakemaan tukea. Me saimme tukipäätöksen sähköpostiin kello kahdelta yöllä, Hyöky kertoo.

Yliluoman mukaan käsittelijät ovat käsitelleet tukihakemuksia kello 21 saakka illalla, joten ne ovat lähteneet yön aikana hakijoille.

– Tavoite on saada päätökset eteenpäin ja rahat tileille nopeasti, Yliluoma sanoo.

Yleispätevä lista joustamattomista kuluista mahdoton laatia

Kustannustuen toinen kierros on hieman toisenlainen kuin ensimmäinen. Erityisesti kysymyksiä herättää se, mitä kuluja tuki korvaa.

– Ensimmäisellä kierroksella kululajit olivat tiukasti laissa säädettyjä. Eteen tuli tilanteita, kuten ajoneuvon liikennevakuutus, joka ei mennyt mihinkään kategoriaan, mutta on esimerkiksi taksiyrittäjälle ehdoton, jotta voi harjoittaa elinkeinoaan. Lausuntopalautteen perusteella, toisella kierroksella on pyritty hakemaan joustoa, jolloin voimme vastata paremmin yritys- ja toimialakohtaisiin tarpeisiin, Yliluoma kertoo.

Edelleen on kuluja, kuten YEL, joita ei ole tarkoitettu kustannustuella korvattaviksi. Yleispätevää listaa joustamattomista kuluista on kuitenkin hankala laatia.

– Kulujen joustavuus on tilannekohtaista. Yrityksellä voi olla esimerkiksi leasing-sopimus, mutta yhdellä se on vuosisopimus, joka ei jousta, toisella kuukausisopimus, ja siten joustava. Vakuutusmaksut voivat joustaa ja ne määräytyvät sen mukaan, miten palkkaa on maksettu. Kaikki kulut, joita voi muokata, täytyy muokata, ja ne kulut, jotka juoksevat muuttumattomina, ovat joustamattomia, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Kulut, joita ei hyväksytä korvattaviksi, ovat raaka-aine- ja tarvikemenot sekä investointimenot.

– Liiketoiminnan pyörittämiseen liittyvät menot eivät kelpaa, Malinen toteaa.

Kun listausta on hankala tehdä, Valtiokonttori on avannut erilaisia hyväksyttäviä kustannuksia sivuilleen esimerkkien avulla.

Hylättyjä hakemuksia 72 prosenttia

Valtiokonttorin saamista 2 000 hakemuksesta 72 prosenttia päätyi hylkäävään päätökseen.

Yliluoman mielestä sitä selittää kaksi asiaa.

– Ensimmäisten päivien aikana tulee hakemuksia, joissa ei ole tutustuttu ehtoihin ja kriteereihin. Näin kävi myös ensimmäisellä kierroksella. Aika paljon hylättyihin päätöksiin johti se, että hakijan liikevaihto ei ollut laskenut 30 prosenttia tai korvaus ei ylitä 2 000 euron tukirajaa, Yliluoma sanoo.

Hän uskoo, että hylättyjen hakemusten osuus pienenee ajan kuluessa. Toisella kierroksella harkinnanvaraisia kriteerejä on joustavammin, joten niiden kautta hyväksyttyjen hakemusten joukkoon päätyy useampi kuin hylättyihin.

– Tuo 30 prosentin raja on kuitenkin niin selkeästi laissa ilmaistu, että siitä ei voi harkinnallakaan joustaa. Olen myös ihmetellyt hakemuksia, joissa liikevaihto on selkeästi kasvanut, eikä laskenut. Yritykset elävät tätä hetkeä, kun kustannustukea pitäisi hakea kesä-lokakuu-väliseltä ajalta, Yliluoma kertoo.

Sekaannusta välttääkseen Valtion konttori on pyrkinyt parantamaan viestintäänsä. Verkkosivujen esimerkkien lisäksi sivuilta löytyy laskuri, jolla voi katsoa, miten oman yrityksen tukikelpoisuus menee.

– Se on karvalakkimalli, johon tiedot täytyy syöttää itse ja tulos on arvio, mutta se antaa suuntaa, Yliluoma sanoo.

Lue myös Näin haet kustannustuki II – Yrittäjä: ”Ehdottomasti kannattaa hakea, varaudu keräämällä tarvittavat tiedot ulottuvillesi”

Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Tutustu Valtiokonttorin palveluihin

Suomen Yrittäjien koulutukset ja tietoiskut

Juttua korjattu 22.12. klo 15.15. Jutun otsikossa kerrottiin  virheellisesti ensin, että hakemuksia olisi tullut 700. Valtiokonttori sai maanantina 21.12. yli 2 000 hakemusta, joista 700 käsiteltiin. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kustannustuen toisen erän haku on lähtenyt käyntiin vilkkaasti. Ensimmäisenä päivänä hakemuksia tuli yli 2000, ja niitä käsiteltiin yli 700.

Joulukuun 23. päivään mennessä hakemuksia on tullut reilu 3000 ja lähes puolet hakijoista on saanut päätöksen. Tukea on maksettu vajaat seitsemän miljoonaa euroa.

Tiedot päivittyvät Valtiokonttorin sivuille kerran päivässä noin puolen päivän tietämissä. Sivuilta näkee myös tuen saaneet yritykset.

Nopeaa toimintaa

Facebookissa Yrittäjät #Ostapieneltä -ryhmässä tukea saaneet ovat kiitelleet nopeaa prosessia, sillä päätös voi tulla jo samana päivänä.

– Tämä oli maailman nopein toimenpide, Yksityisturvallisuusalan yritys Jusa Teamin omistaja Satu Hankola sanoo iloisena.

Hän omistaa yrityksestä puolet, mutta mies Jukka Hankola pyörittää käytännön toimintaa.

Turvallisuusalan koulutuksia, Urheiluopiston yövastaanottoa ja tapahtuma-alan turvallisuuspalveluita tarjoava yritys seisahtui kokonaan keväällä, kun rajoitukset tulivat käytäntöön. Yritys työllistää yhden vakituisen työntekijän ja tarpeen mukaan lisätyövoimaa. Liikevaihto on noin 200 000 euroa vuodessa.

Satu Hankolan mukaan koko koronakriisissä on pärjännyt parhaiten reagoimalla nopeasti

– Piti ottaa heti yhteyttä asiakkaisiin, työeläkeyhtiöön ja joka paikkaan. Kaikki ymmärsivät, kunhan reagoi heti, Hankola sanoo.

Yritys haki tukea Lohjan kaupungilta, Ely-keskukselta sekä kustannustukea, jota se nyt sai reilut 6 000 euroa.

– Hakemuksen täyttäminen oli helppoa ja sitä varten oli hyvät ohjeet saatavilla, Hankola toteaa.

Palkat maksuun

Oululainen pitopalvelu- ja ravintola-alan yrittäjä Mikko Törrö  on saanut jo rahatkin tilillle.

– Hakemus oli helppo täyttää, ja siihen meni pari tuntia. En odottanut, että rahat tulisivat näin nopeasti. Sain palkat maksuun jo ennen joulua, kun muuten olisin joutunut ottamaan pienen lainan loppuvuodesta, Törrö kertoo.

Hän haki tukea heti maanantaina 21. päivä. 4Catering-yritys työllistää reilut kymmenen työntekijää ja se tekee liikevaihtoa noin 1,7 miljoonaa euroa.

Törrön kevät tuhoutui yhden junamatkan aikana maaliskuussa, kun hän oli matkalla Oulusta Helsinkiin Gastro-messuille. Junamatkalla hallitus antoi rajoitukset ja messsut peruttiin. Pari vuorokautta oli helvetillisiä ja kevätkuukaudet olivat taputeltu.

– Maaliskuun loppu, huhti- ja toukokuu olivat tuhottuja. Kesäkuulle jäi jotain varausksia. Kesä-, heinä ja elokuukin olivat ihan ok, mutta syyskuussa toiminta taas hiipui ja lokakuussa oli jo todella hiljaista, Törrö kertoo.

Loppusyksy ja alkutalvi olivat myös hiljaisia, varsinkin, kun pikkujoulut oli peruttu.

– Odotellaan seuraavaa kustannustukea. Tällä kakkosella päästiin vähän eteenpäin, Törrö kertoo.

Kriteerit täytyy täyttyä, mutta joustoa löytyy

Kustannustukea kannattaa hakea, vaikka oman yrityksen toimiala ei olisikaan tukea saavien listalla. Toisella kierroksella on haettu joustoja harkinnanvaraisella menettelyllä. Tukea saavien toimialojen lista on suppeampi, mutta viranomaisilla on enemmän harkinnanvaraista päätösvaltaa, kunhan lain edellyttämät kriteerit täyttyvät. Harkinnanvaraisissa päätöksissä aikataulu voi venyä.

Vaatimus on, että liikevaihto on laskenut 30 prosenttia koronakriisistä johtuen kesä- ja lokakuun välisenä aikana.

Korvaussumman tulee myös ylittää 2 000 euron tukiraja. Oman yrityksen mahdollisuudet tuen saamiseen voi arvioida Valtiokonttorin sivuilta löytyvällä laskurilla. Virallista hakemusta täyttäessä tietoja tulee hakemukseen automaattisesti muun muassa Verohallinnosta, mutta laskuriin ne joutuu syöttämään itse. 

Palvelut löytyvät Valtiokonttorin sivuilta myös ruotsiksi ja englanniksi. 

Tutustu Valtiokonttorin palveluihin

Valtiokonttorin Usein kysytyt kysymykset -osiosta saa neuvoja hakemiseen

Lue lisää Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen 

Kustannustuen toista toinen haku lähti reippaasti liikkeelle, ensimmäisenä päivänä yli 2 000 hakijaa – Rovaniemeläisyrittäjä sai päätöksen jo yöllä 

Tietoiskuja kustannustuki kakkosesta verkossa – Tutustu hakemuksen tekoon etukäteen ja ilmoittaudu mukaan 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Von Elk Companyn Glöet -juomaa on myynnissä vain joulusesonkina. Glögikuohuviiniä myydään risteilijöillä, Alkon tilausvalikoimissa ja reilussa sadassa Alkossa hyllytuotteena sekä muutamissa ravintoloissa. Alko valitsee sesonkituotteet oman makuraatinsa kautta.

– Laivojen niin sanottu travel-myynti on käytännössä kokonaan poissa. Aiempina vuosina laivamyynti on ollut hyvää. Kuluttajamyynti monopolin osalta on säilynyt edellisvuoden kaltaisena, Anette Raunio ja yrityksen toinen perustaja Juha-Matti Raunio kertovat.

– Joulua edeltävien viimeisten kauppapäivien merkitys on älyttömän suuri. Tästä tulee kasvuvuosi.

Tuote tuotiin Suomen markkinoille vuonna 2015. Aluksi yrittäjät tekivät juomaliiketoimintaa päivätöidensä ohella. Anette Raunio hyppäsi täysipäiväiseksi yrittäjäksi vuonna 2018.

– Yritysidea lähti silloin hauskasta ideasta, mutta se lähti vetämään hyvin. Ruotsi alkoi näyttää pari vuotta sitten sellaisia merkkejä, että oli iso potentiaali käsillä.

Glöet on tänä jouluna myynnissä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Englannissa sekä myös Saksassa. Ruotsi on isoin markkina ja Suomen osuus myynnistä on viidennes.

– Norjassa ja Tanskassa meillä oli tänä vuonna pientä kokeilua, mutta niihin korona vaikutti pahasti.

Tuotekehitystä ja brändäämistä

– Tarinamme sai alkunsa joulupäivänä 2012, kun halusin tarjota jotain erilaista vieraille ja teimme ensimmäisen kotikeittiöversion glögiskumpasta, jossa lasin pohjalle kaadettiin pikkaisen glögitiivistettä ja päälle proseccoa, Anette Raunio muistelee.

Myös ystävät tykästyivät kokeiluun, ja siitä yritysidea lähti liikkeelle. Juoma on palkittu mm. International Wine & Sprit Competitionissa hopealla.

Kylmänä nautittavan glögikuohuviinin resepti oli vaikea haaste jopa viinialan kovimmalle gurulle. Viiniasiantuntija Antti Rinta-Huumo on reseptien takana. Juomasta on kaksi makua: rosépohjainen ja valkoviinipohjainen maku.

– Haluamme, että juoman sokeripitoisuus on mahdollisimman alhaalla. Tuotekehitys kyllä kesti aika kauan.

Yrittäjät ovat varioineet tuotetta ja brändiä eri markkinoille alueen jouluperinteen mukaan. Skandinaviassa puhutaan glögiskumpasta, Keski-Euroopassa Glöet on kupliva glüchwein, eli Glubbel ja Britanniassa juoma on Sparking Mulledwine, Glubbel.

Tavoitteet isoissa glögimaissa ja Saksassa

Altia osti vuonna 2019 perheyhtiöstä pienen osuuden. Altia toimii maahantuojana Skandinavian markkinoilla. Juoman valmistus on Espanjassa. Tavoitteet kohdistuvat Pohjoismaiden glögimaissa markkinaosuuden kasvattamiseen sekä Saksan markkinaan.

– Glühwein-markkina on tosi kiinnostava. Se, jos mikä on iso markkina. Aloitimme tänä syksynä Saksassa verkkokaupassa pienellä määrällä, ja kaikki myytiin saman tien, Anette Raunio kertaa tapahtumia.

Uuden tuotteen lanseerausta on hidastanut messujen peruuntuminen pitkälti tämän vuoden osalta.

– Toivomme että koronatilanne paranee, ja mekin pääsisimme keväällä tapaamaan kumppaneita ja myymään. Ensi jouluunkin meillä on jotakin uutta luvassa. Aloitimme tuotekehityksen ensi sesonkia varten jo puolisen vuotta sitten.

Kuva: Von Elk Company

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tänä jouluna joulupukkeja näkyy liikkeellä tavallista vähemmän, sillä koteihin ei ole asiaa. Moni pukki jättääkin lahjat oven eteen ja tyytyy koputtamaan oveen tai heiluttamaan ikkunan takaa.

Osalla pukeista on kuitenkin kiirettä myös tänä jouluna, sillä perheet ovat toivoneet edes pienen vilauksen punanutusta. 

Seurasimme yrittäjähenkisen joulupukin mukana ennen jouluillan kiireisintä hetkeä. Videolla pukki vierailee muun muassa hyvinkääläisen hevostallin pikkujouluissa.

Suomen Yrittäjät toivoo rauhallista ja turvallista joulua!

toimitus (at) yrittajat.fi

Jokaisen yrittäjän polulla tulee vastaan tilanteita, joissa ulkopuolinen näkemys voi antaa uutta potkua eteenpäin. Yksi tapa hankkia uutta näkökulmaa omaan tekemiseen tai yrityksen toimintaan, on käydä läpi käsillä olevaa tilannetta mentorin kanssa.

Mentorointi on hiljaisen tiedon siirtämistä, uusien näkökulmien tuomista ja osaamisen päivittämistä mentorin omien kokemusten pohjalta. Yhteistyö on kuitenkin vastavuoroista, eli sekä mentori että aktori voivat rikastuttaa ajatteluaan prosessissa.

Mentoroinnista voi saada apua myös hyvin konkreettiseen arjen käytäntöön. Näin teki porilainen kukkakauppias Sari Heino Antin Kukasta. Hän haki apua ammatilliseen sosiaalisen median palvelu LinkedInin käyttöön, jonka toiminta on erilaista kuin Facebookin tai Instagramin käyttö.

Mentorikseen hän löysi markkinointitoimisto Snuupin Tiina Salmisen.

– Tiina pisti miettimään esimerkiksi mitä minä haluan sekä asiakassegmenttejä. Sain kotitehtäviä ja rakensimme vuosikellon, jonka mukaan teen some-kanavien päivityksiä. Oma toimintani tarkentui ja osaan nyt paremmin kohdistaa omia paukkujani, Heino kertoo.  

Salminen kokee mentoroinnin rikastuttavana, mutta konsulttina työskentelevänä hänen täytyy miettiä, missä menee raja mentoroinnin ja laskutettavan konsultin työn välillä.

– Mentorointi on voimaannuttavaa ja siitä saa energiaa. Se ei ole työpalaveri vaan voi aidosti auttaa toista ihmistä hieman rennommissa tunnelmissa, kun raha jää yhtälöstä pois. Se toimii hengähdystaukona itsellekin. En koe, että mentorointi vie liikaa aikaa ja aina voi sanoa, jos kalenteri on liian täynnä, Salminen kertoo.  

Suomen Yrittäjien mentorisi.fi-ohjelman kautta mentorit ja aktorit voivat ilmoittautua ja etsiä toisiaan. Nyt mentoroinnin tueksi on syntynyt myös Mentorointiopas, johon on koottu perustiedot ja neuvoja mentoroinnin aloittamiseen. Löydät oppaan täältä. Tutustu myös muihin Suomen Yrittäjien oppaisiin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Vuoden viimeisinä päivinä on tapana tarkastella mennyttä vuotta. Vuoden puhutuin aihe on ollut korona, niin myös Yrittäjämedioiden luetuimpien juttujen listan valossa.

Vuoteen on mahtunut, epätietoa ja -varmuutta tulevasta, synkyyttä ja pelkoa. Kymmenen luetuimman jutun listalla nousevat hyötytietojutut kehittämis- ja kustannustuista sekä yrittäjien työttömyyskorvauksista

Luetuimpien listan kärjessä keikkuu juttu yksinyrittäjien koronatuen haun alkamisesta.

– Keväällä koronakriisin alkaessa yrittäjien tiedontarve oli valtava. Vastasimme siihen parhaamme mukaan sitä tahtia, kun saimme vastauksia, viestintäjohtaja ja Yrittäjämedioiden päätoimittaja Taru Jussila sanoo.

Ei pelkkää kurjuutta

Kolmen luetuimman jutun lista muistuttaa siitä, että vuoteen mahtui onneksi myös valonpilkahduksia ja tarinoita omaperäisistä ideoista.

Ilahduttavaa oli myös se, miten asiakkaat ja kuluttajat riensivät yrittäjien tueksi kriisissä. Siitä kertoo muun muassa vantaalaisen ravintola-alan yrittäjä Lauri Kaivoluodon myymät 1 600 vappukassia, joilla yrittäjä kuittasi 50 000 euron kiinteät kulut.

Vaikka vappukassien tuotot eivät korvanneet normaalin toiminnan liikevaihtoa, Kaivoluoto pystyi kuittaamaan niillä huhtikuun juoksevat kulut.

– Pieni hymy jäi vielä päälle, Kaivoluoto myhäilee keväisessä jutussa.

Samassa jutussa kerrotaan myös Varustelekan peruuntuneista lomautuksista.

Julkisuutta ja terveyshuolia

Toinen vuoden luetuimpia hyvän mielen juttuja oli tarina 11-vuotiaasta Juho Kemppaisesta, joka perheensä avustuksella ryhtyi tekemään jätkänkynttilöitä matkailualan yrittäjälle ja lopulta Puuilo-ketjulle. Tienaamansa rahat Kemppainen säästää pesämunaa omaan traktoriin, jonka hän aikoo hankkia, kunhan täyttää 15-vuotta.

Kemppainen on saanut paljon julkisuutta. Katso videolta, miten jätkänkynttilä syntyy Juhon käsissä.

Vuoteen mahtuu myös yrittäjien henkilökohtaista ahdinkoa. Tunnettu yrittäjä Ilkka Lavas menetti yöunet ja joutui ambulanssilla sairaalaan. Mies oli ottanut muidenkin huolia kantaakseen, ja huonosti nukutuista öistä sekä stressistä joutui maksaa kovan hinnan terveyden romahdettua.

– On kaksi hyvää mittaria: Jos menee yöunet, täytyy pyytää apua. Jos aamulla herätessä sydän hakkaa, stressireaktio on päällä ja jo aika pitkällä. Tästä huomasin itse, että kaikki ei ole kunnossa. Lääkärit ohjeistavat näin myös, Lavas sanoo jutussa.

Kustannustuen toinen kierros kiinnosti joulun alla

Kustannustuen toinen hakukierros alkoi juuri joulun alla 21.12., mikä luonnollisesti kiinnosti yrittäjälukijoita. Toisella kierroksella toimialalistaus on suppeampi kuin ensimmäisellä, mutta harkinnanvaraista joustoa on lisätty, kunhan peruskriteerit, eli 30 prosentin liikevaihdon lasku kesä-lokakuulta täytyy ja korvaussumma ylittää 2 000 euron rajan. 

Lue lisää Kustannustuen toinen hakukierros alkaa 21.12. – Tuki on tarkoitettu kaikille, vaikka omaa toimialaa ei löytyisi listalta 

Näin haet kustannustuki II – Yrittäjä: ”Ehdottomasti kannattaa hakea, varaudu keräämällä tarvittavat tiedot ulottuvillesi

Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Tietoiskuja kustannustuki kakkosesta verkossa – Tutustu hakemuksen tekoon etukäteen ja ilmoittaudu mukaan

Vuoden lopussa katseet kääntyvät myös seuraavaan vuoteen ja sen mukana tuleviin muutoksiin. Verotus- ja lakimuutokset ajoittuvat usein vuoden vaihteeseen. Alkavana vuonna on hyvä muistaa, että arvonlisäveron alaraja nousee ja työsopimuslain koronapoikkeukset päättyvät. 

Lue myös Alv-alaraja nousee 15 000 euroon – Mitä muita yrittäjiä koskevia asioita vuoden 2021 budjetissa on?

Loppuvuoteen mahtui myös innostava uutinen, jonka mukaan burgereistaan tunnettu ravintoloitsija Aleksi Herlevi perusti kolme uutta yhtiötä. 

Kesällä jo muutakin kuin koronaa?

Mistä sitten kirjoitetaan vuonna 2021? Koronasta ja kustannustuista varmasti, mutta toivottavasti myös uusista innovaatioista ja menestystarinoista, jotka ovat syntyneet, kun kriisi on pakottanut ajattelemaan omaa toimintaa uudella tavalla.

– Korona ja koronasta selviytyminen tulevat puhuttamaan varmasti vielä alkuvuoden 2020. Kustannustuki kakkosen haku on parhaillaan käynnissä ja kustannustuki kolmosta sekä yksinyrittäjätukea valmistellaan. Toivottavasti kesää kohden pääsemme kertomaan enenevässä määrin muustakin kuin koronasta, Jussila sanoo.

Yrittäjämedioiden luetuimmat jutut vuonna 2020:

1. Yksinyrittäjille 2000 euron koronatuki – haku avautuu mahdollisimman pian  71 150 lukijaa

2. 11-vuotias Juho sai asiakkaakseen valtakunnallisen ketjun – Koko perhe huhkii nyt jätkänkyntti-löitä: "Homma lähti laukalle"  59 091 lukijaa

3. Yrittäjä myi 1600 vappukassia ja kuittasi 50 000 euron kiinteät kulut: "Ruuan menekki triplaantui"56 502 lukijaa

4. Yrittäjä, tässä ohjeistus yritystukien hakemiseen koronakriisissä – ”Ohjeet ovat vaihdelleet pitkin matkaa. Nyt toivottavasti vakiintunut käytäntö”

5. Yrittäjille 724 €/kk työttömyysturva – yritystä ei tarvitse lopettaa 

6.  Veroja ei voi maksaa Osuuspankin tilille marraskuun lopun jälkeen – "Ei viivästysmaksuja" 

7.  Yksinyrittäjät voivat pian hakea koronatukea kunnilta – ja saada rinnalla myös työttömyystukea

8.  Hallitus esitteli odotetun tukipaketin: Yksinyrittäjä, näin tilannettasi helpotetaan

9.  Koronakriisi vei tunnetun yrittäjän unet ja terveyden: ”Lääkäri käski ottaa heti ambulanssin sairaalaan”

10. Nyt puhuu 100 000 euron kehittämistuen saanut metsäyrittäjä: "Business Finland soitti ja var-misti, ettei rahoja käytetä omien palkkojen maksuun" 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tapahtuma-ala on yksi koronakriisin pahimmista kärsijöistä. Alan toimijat ovat usein myös väärinymmärrettyjä tai väliinputoajia, sillä laaja toimiala ei mahdu suoraan selkeisiin viranomaisten lokeroihin. Tämän huomasi tapahtuma-alalla muun muassa promoottoreiden ja tapahtumatyöntekijöiden henkilöstövälitystoimintaa tekevä Sanni Kaikkonen, kun hän haki kustannustukea Sunnyone Promotion -yritykselleen.

Yritys työllistää kaksi vakituista toimistotyöntekijää ja satoja tapahtuma-alan freelancereita keikkaluonteisesti ympäri Suomea. Myönnetyn kustannustuen yritys käyttää vakituisten työpaikkojen säilyttämiseen sekä muihin toiminnan kiinteisiin kustannuksiin. Yrityksen liikevaihto vuonna 2019 oli 885 000 euroa.

– Tapahtuma-alalle ei ole yhtenäistä toimialaluokitusta. Kun perustin yritykseni vuonna 2011, valitsin sen, mikä oli jotenkin lähellä sitä, mitä teemme. Toimialaluokitus on nyt suhdetoiminta ja viestintä, mitä PR-toimistot käyttävät, Kaikkonen kertoo.

Toimialaluokitus ei ollut mukana kustannustuki kakkosen listalla, vaikka se ensimmäisellä kierroksella keväällä oli mukana. Ensimmäisellä kierroksella yritys ei kuitenkaan voinut saada kustannustukea, koska se sai Business Finlandin kehittämistukea.

Onneksi toimialaluokituksen puuttuminen ei estänyt tuen saamista.

– Hyvä puoli tässä kustannustukihaussa on se, että kirjalliset perustelut painavat enemmän kuin toimialaluokitus, joten tukea on mahdollista saada, vaikka toimialaa ei löytyisi listalta, Kaikkonen sanoo.

Kesäkuussa perustettu toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry. ajaa alan asiaa, jotta se tunnustettaisiin omana toimialanaan. 

Todellisia kustannuksia

Itse kustannustukihakemus on helppo täyttää. Hakemuksessa on kaksi kohtaa, joissa voi kirjallisesti perustella yrityksen tilannetta.

– Ensimmäisessä kohdassa kysytään, mitkä hallituksen määräykset ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Meihin rajoitukset ovat tietenkin vaikuttaneet, kun tapahtumia ei ole juuri voinut järjestää. Myös ravintola-alan aukiolo ja matkustusrajoitukset vaikuttavat suoraan kysyntään, Kaikkonen kertoo.

Toisessa kohdassa on mahdollista perustella yrityksen tilannetta ja miksi olisi oikeutettu saamaan kustannustukea.

– Vastausten merkkimäärä on lyhyt, eli perustelut täytyy ilmaista tiiviisti. Jouduin muokkaamaan tekstiä pariin otteeseen, jotta sain sen mahtumaan merkkimäärärajoihin, Kaikkonen kertoo.

Hän kiittelee, että hakemus ottaa laajemmin huomioon yrityksen todelliset kiinteät kustannukset kuin keväällä ensimmäisellä kierroksella.

– Keväällä kiinteisiin kustannuksiin kuuluvat vain vuokrakulut ja palkat, mutta nyt hakemuksessa voi voi ilmoittaa monia muitakin realistisia yritystoiminnan kustannuksia, kuten ohjelmisto- ja kirjanpitokuluja, Kaikkonen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 173 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi 

Tämä juttu on julkaistu Yrittäjä+ -lehden numerossa 05/2020 Työpari-palstalla.

Kirsi Heidt: 

– Tapasimme Markin kanssa kansainvälisellä kristittyjen nettisivustolla. Parin kuukauden yhteydenpidon jälkeen Mark tuli tapaamaan minua ja perhettäni Suomeen. Toisille treffeille minä lensin Yhdysvaltoihin, missä Mark kosi minua. Kolmannella treffeillä menimme naimisiin lapsuuden kotini puutarhassa Kauhajoella kesällä 2003. Sen jälkeen pakkasin tavarani ja muutin Yhdysvaltoihin. 

Asuimme New Yorkin osavaltiossa Niagara Fallsin kaupungissa lähellä Markin perhettä. Siellä syntyivät kaksi vanhinta lastamme. 

Mark työskenteli kauppaketjussa taitelijana huolehtien kaupan visuaalisesta ilmeestä. Lisäksi meillä oli keramiikkastudio, jossa Mark piti keramiikkakursseja.  

Minä olin työskennellyt Helsingissä ranskalaisessa sisustusliikkeessä. Siellä olin saanut ajatuksen lampun suunnittelusta. Aloin toteuttaa ideaani Markin työpajalla savesta.  

Suuri merkitys sille, että muutimme Suomeen 2007 oli, että äitini oli toiminimensä kautta myynyt paljon valaisimiamme sekä käyttökeramiikkaa. Saimme jatkuvasti uusia tilauksia, joita lähetimme Amerikasta Suomeen. Tämä hämmästytti meitä. Ajatus Suomeen muutosta alkoi hautua mielessämme. 

Yhteinen unelma kahvilasta on kulkenut mukanamme pitkään. Ensin haaveilimme maaseutumatkailukohteesta, mutta totesimme, että sijaintimme ei ollut siihen optimaalinen. Aloimme pohtia kahvilan perustamista Kauhajoen keskustaan.  

Kauhajoki-seura hankki vuonna 1883 rakennetun Ollonqvistin kartanon ja aloitti vuosia kestäneen remontin. Remontti valmistui ja aika kahvilan avaamiseen oli meille oikea. Visiomme sopivat yhteen. Ensimmäinen Valkoinen Puu -kahvila avautui vuonna 2011. 

Romanttinen kahvilatunnelma vaatii paljon työtä. Neljäs lapsemme syntyi, kun olimme pyörittäneet kahvilaa reilun vuoden. Iso perhe ja yrittäjyys vaativat annoksen hulluutta. 

Vuonna 2014 osallistuimme Suomen Paras Leipomo -televisio-ohjelmaan, josta saimme julkisuuden nostetta. Avasimme toisen kahvilan Seinäjoelle vuonna 2016 ja kolmannen Tampereelle vuonna 2020. 

Olemme kokeneet myös sen vaiheen, kun kulut ovat hiipineet ylös ja tulot laskeneet hieman liikaa. Se oli shokki, mutta selvisimme. Viimeistään silloin opimme laskemaan ja seuraamaan numeroita tarkasti. 

Vuonna 2017 osallistuimme KasvuOpen-tapahtumaan, joka oli mahtava mahdollisuus analysoida liiketoimintaamme. Sitä seurasi puolentoista vuoden kehitysjakso. Yrityksemme kasvoi elämäntapayrityksestä bisnekseksi. 

Haluamme laajentaa toimintaamme jatkossakin. Tavoite on avata uusi toimipiste kahden vuoden välein, mutta tärkeintä on, että uusi kahvilasijainti inspiroi luomaan uutta. 

Haluamme jokaisen kahvilan olevan persoonallinen ja ympäristöön sopiva. Suunnitteluvaihe on ihanaa ja hauskaa!  

Työnjakomme menee niin, että Mark on visionääri, jolla on jatkuvasti uusia ideoita. Minä mietin asioita useammalta kantilta.  

Aina emme näe toistemme ideoiden potentiaalia, mutta on hienoa, kun näkee toisen loistavan toteutuksen ja voi myöntää olleensa väärässä. Jos me molemmat emme lopulta innostu, emme edistä asiaa. Olemme itsemme suurimmat kriitikot ja se on oikeastaan parasta. 

Mark Heidt: 

– Kun tapasin Kirsin, tiesin Suomesta sijainnin. En tiennyt esimerkiksi, että Nokia on suomalainen yritys. Äitini kertoi, että meillä on ruotsalaisia sukujuuria.  

Päätimme muuttaa Suomeen, sillä täällä vaikutti olevan enemmän mahdollisuuksia meille. Olen aina matkustanut paljon, joten muutto ei ollut minulle ongelma. 

Työskentelin Yhdysvalloissa tapahtuma-alalla Los Angelesissa. Suuri työllistäjä oli esimerkiksi Las Vegasin hotellit.  

Tapahtuma-ala on raskasta työtä ja pitkiä päiviä, ja väsyin siihen. Muutin takaisin New Yorkin osavaltioon, ja haaveilin omasta kahvilastani, jossa voisin yhdistää keramiikkatyöni ja musiikin. Kun tapasin Kirsin, kahvilahaaveesta tuli yhteinen. Matkustellessamme mietimme aina, mitä ruokia ja juomia kahvilassamme tarjottaisiin. 

En ole käynyt kouluja, vaan tehnyt aina paljon töitä unelmieni eteen. Minulla on kaksoisveljeni kanssa ollut metallibändi, ja myimme esimerkiksi isän puutarhan kasviksia naapureille saadaksemme paremmat bändikamat. Olen satsannut aina 150-prosenttisesti töihini, mikä on tuonut uusia mahdollisuuksia. 

Kaksi ensimmäistä lastamme syntyivät Yhdysvalloissa. Päätimme muuttaa Suomeen, koska täällä vaikutti olevan enemmän mahdollisuuksia meille. Olen aina matkustanut paljon, joten muutto ei ollut minulle ongelma. Minua on hämmästyttänyt ne monet tavat, millä yrityksiä tuetaan Suomessa. Sanonkin aina, että jokaisella on täällä mahdollisuus elää amerikkalaista unelmaa. 

Aloitimme Suomessa keraamikkoina ja kiersimme messuja ja etsimme jälleenmyyjiä. Kun kolmas lapsemme syntyi koimme, että tarvitsemme jotain pysyvämpää.  

Kahvilaunelman perustaksi halusimme sukuni perinnereseptit, joilla isoisäni 1950-luvun dinerissaan oli leiponut. Halusimme tarjota runsaita makuja ja yhdistimme niihin Kirsin rakkauden aitoihin raaka-aineisiin.  

Meitä varoitettiin, ettei Kauhajoella voi menestyä myymällä cappuccinoa. Nautin, kun joku sanoo minulle, ettei noin voi tehdä. Saan siitä lisää tulta hännän alle! 

Olemme molemmat luovia, mutta minä haaveilen koko ajan. Kirsi on se lanka, joka pitää kaiken yhdessä. Kehittelemme ajatuksiamme aina pitkälle ja siksi kaikki pienimmätkin yksityiskohdat ovat meille tärkeitä. Se on yksi syy, miksi minä en ole kassalla huonon suomen kieleni kanssa. Se latistaisi asiakaskokemuksen. 

Meillä ei ole ollut ulkopuolisia sijoittajia, vaan kasvamme tulorahoitteisesti ja orgaanisesti. Joutuessamme yrityksessä taloudellisesti ahtaammalle, meidän oli pakko tarkastella toimintaamme. Yrittämisessä ei voi odottaa, että bisneskeiju tulee ja pelastaa, vaan muutoksia täytyy tarvittaessa tehdä nopeasti. 

Yrityksemme perustana on halu kasvaa ja kehittää toimintaamme. Se inspiroi myös työntekijöitämme. Meillä on upea tiimi, jonka kanssa on mahdollista mennä eteenpäin. Kahdestaan Kirsin kanssa tämä kaikki ei tietenkään olisi mahdollista. 

Fakta:  

Kirsi Heidt, 48 

Valkoinen Puu -kahvilaketjun perustaja ja toimitusjohtaja 

Perhe: Puoliso Mark Heidt ja 16-, 14-, 10- ja 8-vuotiaat lapset 

Harrastukset: Puutarhan ja kukkien hoitaminen, perheen kanssa puuhastelu sekä lukeminen 

Mitä seuraavaksi Haluamme kasvattaa yritystä ja meillä on suuria suunnitelmia. Uteliaina seuraamme, mitä mahdollisuuksia aukeaa. 

Mark Heidt, 51 

Valkoinen Puu -kahvilaketjun perustaja ja luova johtaja  

Perhe: Puoliso Kirsi Heidt ja 16-, 14-, 10- ja 8-vuotiaat lapset 

Harrastukset: Matkustaminen, lukeminen, perheen kanssa puuhastelu ja kitaran soitto 

Mitä seuraavaksi Haluamme viedä yrityksen seuraavalla tasolle.  

Yritysfakta:  

Valkoinen Puu  

Liikevaihto: 1,5 Meur 

Tulos: 53 000 euroa 

Henkilöstö: 20 

Perustettu: 2009 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: Juha Harju

Ensimmäisten päivien perusteella tuen saaneet ovat kiitelleet käsittelyn ripeyttä ja sitä, että perustelut painavat enemmän kuin toimialaluokitukset. Päätöksissä käytetään enemmän harkintaa, kuin ensimmäisellä kierroksella.

– Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika 40,1 tuntia. Hakemuksia on tullut 4665, ja puolet hakijoista on saanut päätöksen, Valtiokonttorin palvelupäällikkö Saana Ruonala kertoo.

Ensimmäisten päivien jälkeen hylättyjen hakemusten osuus oli korkea, 72 prosenttia. Suurin syy hylättyihin hakemuksiin on se, että liikevaihto ei ole laskenut vaadittua 30 prosenttia kesä-lokakuun ajanjaksolla. Suomen Yrittäjien haastattelussa palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma totesi, että hakemusten joukossa oli niitäkin, joilla liikevaihto on noussut tukikauden ajalla.

Nyt hylkäysprosentti on 68, eli hieman laskenut, mutta edelleen korkea. Hakemusten käsittelyssä käytetään harkintaa, ja ensimmäiseen kustannustukikierrokseen verrattuna joustoja on haettu paljon.

– Tuo 30 prosentin raja on niin selkeästi laissa ilmaistu, että siitä ei voi harkinnallakaan joustaa, Yliluoma totesi haastattelussa.

Saana Ruonala antoi Yrittäjämedioille vinkit valmistautumiseen ja tuen hakemiseen, jotta kustannustukihakemus menisi läpi ja käsittely sujuu jouhevasti.

– Päätavoite on auttaa mahdollisimman monia. Tarkasti ja selkeästi täytetty hakemus jouhevoittaa prosessia, Ruonala sanoo.

Perustele tuen tarve

Kustannustukeen oikeutettujen toimialojen lista on suppeampi kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta toimialaa tärkeämpää ovat yrityskohtaisen tilanteen perustelut. Tukea ei kannata jättää hakematta, vaikka omaa toimialaa ei löytyisi listalta. Tuen tarve täytyy tällöin perustella.

– Hakijan kannattaa avata toimialaa ja yrityksen tilannetta kuin selittäisi sitä ihmiselle, joka ei ole ennen asiasta kuullutkaan. Käsittelijät etsivät tietoja yrityksistä, mutta yrityksen nimi ei kerro toiminnasta välttämättä mitään, eikä kaikilla yrityksillä ole verkkosivuja. Yleinen toimialakaan ei kerro aina yrityksestä. Käsittelijät eivät ole perillä kaikista erityisaloista, joten kattavat lisätiedot auttavat käsittelyssä, Ruonala kertoo.

Yrittäjämedioiden haastattelussa tapahtuma-alan yrittäjä Sanni Kaikkonen kertoi, että merkkimäärä perusteluille on verkkolomakkeessa rajattu, eli perustelut täytyy ilmaista tiiviisti. Ruonalan mukaan lisätietoa voi lähettää erikseen perään, jos perusteluteksti ei mahdu kerralla lomakkeeseen. Lisätiedot voi lähettää erikseen hakemuksen lähettämisen jälkeen lisätiedot ja oikaisupyynnöt -lomakkeella.

Hakemuksessa on valmiiksi lueteltu joustamattomia kululajeja, mutta Ruonala kehottaa perustelemaan niidenkin tarvetta käsittelyn nopeuttamiseksi.

Varmista, että liikevaihtosi on laskenut vähintään 30 prosenttia

Tästä kriteeristä käsittelijät eivät voi lain nojalla joustaa. Liikevaihdon lasku on suurin syy hakemusten hylkäämiselle.

Muita yleisiä syitä on muun muassa se, että tukisumma ei ylitä vaadittua 2 000 euroa.

Testaa laskurilla

Valtiokonttorin sivuilta löytyy laskuri, johon voi syöttää yrityksen tiedot ja joustamattomia kuluja. Laskuri ei hae tietoja automaattisesti verottajan tiedoista, kuten hakemuslomake, mutta laskuri antaa hyvän arvion oman yrityksen mahdollisuuksista saada tukea.

Kerää tiedot valmiiksi ennen kuin alat täyttää hakemusta

Ruonala kehottaa lukemaan ajatuksella läpi, jotta tulee vastanneeksi oikein oikeaan kysymykseen.

– Lomakkeen alussa kysytään, onko yritys ollut vaikeuksissa ennen koronaa, eli 31.12.2019. Moni on ajatellut tätä vuotta ja kertonut yrityksen olevan vaikeuksissa ennen 31.12.2020. Tässä kannattaa olla huolellinen, sillä ruksi tämän kysymyksen kohdalla johtaa melko varmasti hakemuksen hylkäämiseen. Tukea ei ole tarkoitettu yrityksille, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronaa, Ruonala sanoo.

Käsittelijät kysyvät lisätietoja sähköpostitse tai puhelimitse, jos kokevat tiedot tarpeellisiksi. Pyynnöt ja lisäselvityskierrokset kuitenkin hidastavat päätöksen syntymistä, joten oikeat ja selkeät tiedot alusta asti helpottavat käsittelyä ja nopeuttavat tuen maksuun saamista.

Oman yrityksen tiedot kannattaa myös tarkistaa ja kerätä tiedot joustamattomista kuluista valmiiksi.

– Lomake kerää tiedot valmiiksi verottajalta. Jos yritys on vaihtanut esimerkiksi pankkia tai tilinumero on muusta syystä vaihtunut, hakemus menee väärin. Me emme pysty asiaan vaikuttamaan, eli korjausliike vaatii suuren jumpan. Kannattaa tarkistaa yrityksen tiedot verottajan rekisterissä ja muuttaa ne, ennen kuin lähettää hakemuksen. Tietojen päivittymiseen menee kolmesta seitsemään päivää.

Ruonala muistuttaa, että hakemuksella ei ole kiire. Hakuaika päättyy vasta 26. helmikuuta. Ensimmäisinä päivinä tulleista hakemuksista huomaa, että osaa niistä on täytetty hätäisesti.

– Vielä ei ole kiire. Raha ei lopu, eli niin ei käy, että viimeiset eivät saakaan tukea. Kaikki määräaikaan mennessä tulleet hakemuksen käsitellään, eli käsittely ei lopu 26. helmikuuta, Ruonala toteaa.

Tallenna tiedot välillä

Tukea hakeneet yrittäjät ovat raportoineet, että verkkolomake on kadottanut joitakin tietoja. Hakemuksen täyttöön voi kulua hyvä tovi aikaa, joten lomaketta kannattaa tallentaa välillä, jotta ei joudu aloittamaan alusta.

Oikaisupyyntö on mahdollinen

Hakemuksissa voi tulla vastaan tilanteita, joissa yrittäjä kokee saavansa väärän päätöksen. Osa hakeneista ja hylätyn päätöksen saaneista eivät ole ymmärtäneet päätöksen perusteluita. Päätökseen voi hakea oikaisua, jos kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti.

Ruonalan korviin palautetta hylkäysten syistä ei ole vielä kantautunut.

– Oikaisupyynnön tekeminen on mahdollista ja suotavaa verkkosivujen kautta. Palaute on tärkeää, jotta voimme kehittää toimintaamme. Kehitämme myös viestintää jatkuvasti. Käsittelijämme kehittyvät myös sitä mukaa kun hakemuksia tulee ja kokonaiskuva selkiytyy, Ruonala kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Juttu on julkaistu Yrittäjä+-lehdessä 05/2020 Hyvinvointi-palstalla.

Vantaalainen digimarkkinointialan yrittäjä Kristiina Vihervuori saa nollattua ajatukset töistä budon perinteisen lajin, bujinkanin, harjoituksissa. Vihervuoren mukaan budolla on yllättävän paljon yhteistä joogan filosofian kanssa, mitä hän myös harrastaa. 

– Treeni on toki fyysinen, mutta se on myös tapa irrottautua töistä ohjaamalla ajatukset muuhun. Harjoitus vaatii keskittymistä, ja treenien jälkeen on hyvä fiilis. 

Budo tarkoittaa japanilaisia itsepuolustus- ja taistelutaitoja. Budolajeissa pyritään kehittämään fysiikan lisäksi harjoittelijan henkisiä taitoja. Vihervuori harrastaa bujinkania miehensä Janin kanssa, joka aloitti lajin jo parikymmentä vuotta sitten. Vihervuori aloitti lajin 4,5 vuotta sitten.  

Lajin harrastaminen on yrittäjälle osa elämäntapaa, johon kuuluu myös astangajooga ja metsälenkit. Jooga on ollut mukana 20-vuotiaasta asti. 

Tällä hetkellä pariskunta treenaa kotona, ullakolta löytyvällä tatamilla. He tekevät harjoitukset iltaisin. 

– Pyrin normaalioloissa käymään pari kertaa viikossa päädojolla, eli salilla. Lapset harrastavat hyvin aktiivisesti omia lajejaan, ja heidän kuskailunsa rajoittavat myös menemisiä.  

Keskellä epämukavuusaluetta 

Bujinkanissa ei kilpailla ja tehdään paljolti tekniikoita ilman aseita, mutta välineinä voi myös olla muun muassa miekka tai puukko. 

– Tavoitteena on löytää tapoja voittaa vastustaja mahdollisimman vähällä voimalla ja hyödyntämällä vastustajan liikettä. Parikymppisenä olin ammatiltani tanssija. Siitäkin on varmasti ollut lajin harrastamisessa hyötyä. 

Vihervuori tuskailee välillä lajin väkivaltaisten elementtien kanssa. 

– Koen, että on hyvä mennä epämukavuusalueelle. Bujinkanin treenaaminen tukee sitä pyrkimystä, ettei koskaan joutuisi välivaltatilanteisiin ja henkisten ominaisuuksien avulla pystyisi elämään väkivallattomasti, mutta tosipaikan tullen olisi kyky selviytyä. 

Vihervuori on tutustunut lajin harrastajiin eri maista. 

– Ennen koronaa matkustelimme mieheni kanssa treenileireillä ja -seminaareissa ulkomaillakin. Olen käynyt bujinkanin alkulähteillä Tokiossa treenaamassa kolmesti.  

Bujinkanin harrastajat ovat tiivis yhteisö. Jani Vihervuori opettaa kotiullakon tatamilla, missä  käy treenaamassa muutama henkilö.  

Korona synnytti taistelutahdon 

Kristiina Vihervuoren ja yhtiökumppani Jussi Lempiäisen digimarkkinointia tekevä Kinghill toimisto kärsi koronaepidemiasta, mutta yritys suuntasi toimintaa eri kohderyhmälle. Kinghillin asiakkaista pääosa on elokuvalevittäjiä, joihin koronakriisi vaikutti rajusti. 

– Koronakeväänä ei tullut epätoivoa, vaan syntyi taistelutahto. Meillä oli jo olemassa idea uudesta liiketoimintamuodosta. Kehitimme sitä mieheni kanssa, ja teimme töitä yötä päivää koko loppukevään, kesän ja syksyäkin. 

Kuusi henkilöä työllistävä Kinghill on perustettu vuonna 2008, Jani Vihervuori tuli mukaan kuluvana vuonna.  

– Jälkeenpäin huomasin, että tuli ehkä vedettyä itsensä vähän piippuun. Toisaalta minulla on hyvät keinot selviytyä niin, että jaksan pitkät päivät.  

Hän käy joka aamu lyhyellä metsäkävelyllä ja joogaa noin 20 minuuttia.  

– Herään ennen kello 6. Aamujooga ja ulkoilu ovat tosi tärkeitä. Olen löytänyt keinot, miten saan itseni toimimaan optimaalisesti. Niin, että olen energinen ja töihin on kiva mennä. Olen noudattanut 10 vuotta ketoruokavaliota, jonka ansiosta myös jaksan niin hyvin.  

Ketoruokavaliolla tarkoitetaan vähähiilihydraattista dieettiä. 

Maratonit saivat jäädä 

Vantaalaisyrittäjä sai aiemmin hyvänolontunnetta polkumaratoneista. Hän juoksi muun muassa Vaarojen maratonin Kolilla. Mutta muutama vuosi sitten tuli aika siirtyä vähemmän kuluttavaan harrastamiseen. 

– Etsin maratoneilta pään tyhjentämistä. Kun olin juossut muutaman maratonin, huomasin, ettei se enää lisää hyvinvointiani, vaan syö energiaa. Nykyään juoksen ja kävelen tosi paljon metsässä, vähän fiiliksen mukaan.  

Vihervuori sai mustan vyön menneenä kesänä kesäleirillä.  

Kiireisellä yrittäjäpariskunnalla on toinenkin yritys Avanto Lifestyle, jonka verkkokauppa toimii Amazonin Amerikan markkinapaikalla. Vuodesta 2018 toiminut aktiiviliikkujien tarvikkeita myyvä verkkokauppa on perustettu yhdessä tuttavapariskunnan kanssa.  

Jollekin toiselle kahden liiketoiminnan pyörittäminen ja tavoitteellinen harrastaminen voisivat olla jo liikaa. Yrittäjyys tuo kuitenkin joustavuutta tulemisten ja menemisten järjestelyyn. 

– Olemme pyrkineet siihen, että töitä voi tehdä reissussakin. Aktiivisen harrastamisen ja yrittämisen mahdollistaa se, että herää aikaisin.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kuvat Pekka Sipola 

Helsinkiläinen ErgoFinland on tehnyt työtä ergonomian saralla jo 1990-luvulta lähtien. Yrittäjä Lucas Lönnqvist listaa kotitoimistojen kipupisteitä ergonomian kannalta: 

– Ihmisten pitäisi päästä pois pitkään paikallaan olemisesta huonossa asennossa. Kotona työkaverit eivät tule pyytämään kahville, kuitenkin on tärkeää muutella asentoa ja liikkua päivän aikana. 

Pitkittynyt työskentely huonossa työasennossa voi johtaa selkä- ja niskahartiaseudun kipuihin sekä hiirikäsipulmiin. 

– Ergonomian kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että pitää mikrotaukoja puolen tunnin välein. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset tarvitsevat lyhyen tauon 30 minuutin välein. Mikrotauot edistävät muun muassa aivojen lataamista. 

Ergonomiaan panostamalla voidaan vaikuttaa sairauspoissaolojen vähenemiseen. Yrityksen avainasiakaspäällikkö, toimintaterapeutti Hanna Ojutkangas muistuttaa, että apuvälineitä, kuten sähköpöytiä pitää käyttää oikein. 

– Oma mutu-tuntumamme on, että melkein 90 prosenttia työntekijöistä ei käytä sähköpöytiä, vaikka sellainen olisi. Tuoli vetää puoleensa. Kovalla lattialla ei kauan jaksa seisoa. Jalkojen alle pitäisi pyrkiä löytämään ratkaisu, esimerkiksi pehmeä matto tai aktivointilauta. Aktivointilauta tuo kehoon pienen liikkeen ja verenkierto toimii paremmin. 

Ojutkankaan mukaan sähköpöytien säätäminen on helppoa, ja korkeuden pitää olla sellainen, ettei hartiat ole korvissa, vaan käsivarret lepäävät rennosti pöydän päällä.  

– Olisi hyvä, jos työfysioterapeutit voisivat etäpalaverissa neuvoa työvälineiden käytöstä.  

Kolmasosa aikuiselämästä töissä 

Poikkeusaikana on puhuttu eniten kotitoimistojen ergonomiasta, mutta myös teollisuudessa pitää panostaa ergonomiaan. Kolmasosa aikuiselämästä vietetään töissä.  

Työterveyslaitoksen mukaan pitkäjänteiseen ergonomiaan panostamisen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti työn ja työympäristön turvallisuuteen, sairaspoissaoloihin sekä tuottavuuden parantamiseen. On tärkeää muokata työtä, säätää työpistettä ja tarkkailla korjatun työasennon vaikutusta hyvinvointiin ja oireisiin.  

Työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamiseen voi vaikuttaa vapaa-ajan liikunnalla, mikä edistää myös palautumista. 

Ojutkangas nostaa esiin, että teollisuuden toimipaikoissa on usein kovia lattioita eikä istumaan välttämättä aina pääse.  

– Kaikilla työpaikoilla ei välttämättä pääse istumaan niin usein. Kovalla lattialla seisominen aiheuttaa monesti alaselkäpulmaa ja lonkat kuluvat helposti. Työpistematoillakin on vaikutusta nivelterveyteen. Korkeammilla tuoleilla pystyy keventämään pitkäaikaisesta seisomisesta aiheutuvaa selän ja jalkojen rasitusta.  

Kotitoimistojen ratkaisut nousussa 

ErgoFinlandin historia ulottuu vuoteen 1982. Sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2018 vanha nimi Avaintieto sai jäädä. Lönnqvist pyrkii yrityksen tuotteilla mahdollistamaan hyvän työskentelyasennon, lisäämään liikettä ja parantamaan käyttäjien työ- ja toimintakykyä. Yritys lanseerasi ensimmäiset keskihiiret Suomen markkinoille 1990-luvulla. 

– Lähdimme viitisen vuotta sitten kehittämään kotitoimistotuotteita. Ajatuksenamme on, että välineet ovat siirreltävissä, ja niitä voi käyttää monessa paikassa kotona, Lönnqvist taustoittaa.  

Valikoimissa on säädettäviä työtasoja, irrallisia ristiseläntukityynyjä, ergonomisia tietokonehiiriä ja välineitä aktiiviseen istumiseen. 

Lisääntynyt etätyön tekeminen näkyy vasta orastavasti kysynnässä. Lönnqvist uskoo, että heidän tuotteidensa kysyntä lisääntyy vuodenvaihteen jälkeen. 

– Pohjoismaat ja Saksa ovat olleet kiinnostuneita liikkuvan työskentelyn välineistä. Vienti on kasvussa. 

Etätyötä usein tekevän kannattaa muistaa tehdä verovähennykset, esimerkiksi työhuone- ja työvälinevähennykset ovat monen ulottuvilla ensi kevään veroilmoitusta tehtäessä. 

Lähde: Työterveyslaitos

Lucas Lönnqvistin kolme vinkkiä kotitoimiston ergonomiaan: 

• 1. Lisää liikettä työpäivään. Muista vaihtaa työskentelyasentoa. 
• 2. Pidä mikrotaukoja ja nouse välillä ylös. 
• 3. Käy haukkaamassa raitista ilmaa esimerkiksi puhelinpalaverin aikana ja laita kuulokkeet korville. 

Riikka Koskenranta

Kuva: Meeri Utti

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus -lehdessä 6/2020. Tilaa lehti täältä (59€ / 6 numeroa vuodessa)