Useita kymmeniä yrityksiä on hakemassa korvauksia Pohjola Vakuutukselta epidemiakeskeytysvakuutuksesta, joka ei korvannut koronapandemian yrittäjille aiheuttamia katemenetyksiä. 

Syksyllä vakuutuslautakunta antoi yksimielisen ratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiö Pohjolaa suositetaan maksamaan ravintoloille korvauksia osasta koronaepidemian aiheuttamista rahallisista tulonmenetyksistä 1. kesäkuuta alkaen. Sittemmin Pohjola on kieltäytynyt maksamasta korvauksia ja asia etenee oikeuskäsittelyyn.

Haastehakemuksia parhaillaan laativa Asianajotoimisto Magnussonin asianajaja Mika Laapotti on tehnyt viime aikoina pitkää päivää.

– Tällä hetkellä on valmiina 28 sivua luonnostekstiä. Nyt pyrimme kääntämään kaikki mahdolliset kivet, jotta asiasta saadaan mahdollisimman selkeä. Hakemukset ovat valmiina toimitettaviksi Helsingin käräjäoikeuteen tammikuun ensimmäisinä viikkoina.

Laapotin mukaan kanteen tekemisestä kiinnostuneen yrittäjän kannattaa olla liikkeellä pian. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut Magnussonin kautta kuutisenkymmentä yritystä. Asia koskee etenkin ravintola-alan yrittäjiä, joiden liiketoiminta keskeytyi kokonaan keväällä hallituksen päätettyä ravintoloiden sulkemisesta tai joille aiheutui 1. kesäkuuta tai sen jälkeen vahinkoja ravintoloita koskevista asiakaspaikka- tai aukioloaikarajoitteista.

"Tietysti haluaisin rahat takaisin"

Yrittäjiä on Laapotin mukaan arveluttanut oikeuskäsittelyssä etenkin se, millaisia kuluja siitä kenties koituu heille maksettavaksi. Yksi epäröivistä on oululainen ravintola-alan yrittäjä Niilo Kemppe.

– Pelkään, ettei oikeuskäsittely johda mihinkään ja meille tulee siitä lisää kustannuksia. Niitä ei tosiaankaan tässä vaiheessa haluaisi.

Kemppe on eläkkeelle jäänyt entinen palkkatyöläinen, joka perusti "eläkeharrastuksenaan" yrityksen. Se operoi kahta pubia Oulussa. 

– Ei tässä ole henki ja elämä kyseessä, mutta tietysti haluaisin rahat takaisin, jotka vakuutukseen on laitettu.

Kemppe perusti yrityksen vuonna 2018 ja otti heti laajimman mahdollisen Pohjolan tarjoaman yritysvakuutuksen. Se sisälsi muun muassa epidemiakeskeytysvakuutuksen, jollaista ei ollut suurimmalla osalla vakuutusyhtiöistä. Yritys on maksanut vakuutuksesta yli 500 euroa kuukaudessa.

Kemppelle vakuutusasiat ovat tuttuja, sillä hänen toinen ravintola paloi pian yritystoiminnan aloittamisen jälkeen.

– Onhan tässä saatu kärsiä. Onneksi saimme korvauksen irtaimistosta ja toiminnan keskeytyksestä, muuten tätä yritystä ei enää olisi.

"Emme peri prosentteja"

Asianajaja Mika Laapotin mukaan yrittäjien keskuudessa liikkuu osittain vääriä käsityksiä oikeuskäsittelystä aiheutuvista kuluista.

– Ainakaan me emme ole perimässä prosentteja asiakkaalta tämän mahdollisesti saamista vakuutuskorvauksista, eikä meillä ole mitään kynnysmaksua asiaan mukaan lähtemiseen, hän sanoo ja viittaa näkemiinsä viesteihin, joissa tällaisia asiakkaalle on ehdoteltu.

Asianajotoimisto Magnusson perii kanteen tekevältä yritykseltä oikeusturvavakuutuksen minimiomavastuun eli normaalitapauksessa 600 euroa.

– Tämä summa on mukana haastehakemuksen vaatimuksissa. Jos juttu voitetaan, Pohjolan tulee korvata yrityksen suorittama summa viivästyskorkoineen yritykselle takaisin.

– Pohjola-asiassa olemme sopineet, että emme laskuta asiakkaita ennen kuin käräjäoikeus on käsitellyt asian loppuun. Voittotilanteessa Pohjolan tulee maksaa palkkiomme jutun häviäjänä. Jos juttu voitetaan vain osittain tai hävitään, korvaa Pohjola siinäkin tapauksessa yritysten oikeusturvavakuutuksista palkkiomme 85-prosenttisesti. Loppu 15 prosenttia jää yritykselle, oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus vähennyksenä huomioiden, Laapotti jatkaa.

Lopputuloksen saamiseen voi mennä ainakin ensi vuosi, mahdollisesti pidempään. Laapotin mukaan on mahdollista, että sovintoon pyritään pääsemään niin sanotulla tuomioistuinsopimusmenettelyllä.

– On mahdollista, että käsittelyä ei ehditä käydä vuoden 2021 aikana käräjäoikeuden jutturuuhkan takia. Jos mennään pisimmän kautta, odotettavissa on useamman vuoden oikeustaisto. Asiassa voidaan edetä korkeimpaan oikeuteen saakka.

Jos Pohjola voittaa, kuluja sovitellaan

Laapotti on ollut viime viikkoina yhteydessä kymmeniin yrittäjiin. Keskusteluissa on painottunut taloudellinen riski.

– Olen kertonut, mikä riski mukaan lähdössä on ja toisaalta mikä on mahdollisuus. Pahin uhka on se, että Pohjola voittaa jutun ja sen oikeudenkäyntikulut siirtyisivät kantajien maksettaviksi.

Tällaisten kulujen suuruutta on hänen mukaansa mahdotonta arvioida etukäteen.

– Siinä tapauksessa kuluja vaadittaisiin soviteltaviksi sen mukaan, paljonko osapuolia on ollut mukana. Jos Pohjola voittaa, se ei tarkoita, että se voisi automaattisesti vaatia täydet oikeudenkäyntikulut jokaiselta kanteen tehneeltä yrittäjältä. Pitää huomioida, että Pohjola ei ole joutunut pohtimaan jokaisen kantajan kohdalla erikseen perusteita sille, miten se vastustaa kyseistä kannetta. Samaa perustetta on voitu käyttää kaikkien kantajien kohdalla. Tämä pätee luonnollisesti myös yrittäjien omien oikeudenkäyntikulujen kohdalla. Tavoitteenahan asiassa on laatia yksi haastehakemuspohja, jota voimme käyttää kaikkien yrittäjien haastehakemusten runkona.

Häviön tai voiton lisäksi Pohjola-oikeuskäsittelyssä on Laapotin mukaan kolmaskin mahdollisuus, osittainen voitto.

– Esimerkiksi niin, että yrityksillä olisi oikeus vakuutuskorvaukseen vasta 1.6. alkaen eikä vielä keväästä alkaen. Silloin juttu olisi voitettu vain osittain ja tällöin oikeus saattaa velvoittaa osapuolet itse vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Prosessissa on kyse vain Pohjolan vakuutusehdon epäselvyydestä ja sen tulkinnanvaraisuudesta. Muiden vakuutusyhtiöiden vastaavat ehdot ovat Laapotin mukaan selvät.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorin mukaan 5162 yritystä oli jo hakenut kustannustukea keskiviikkoon puoleen päivään mennessä. Päätöksen oli saanut 2905 yritystä, joista 2042 (70%) oli saanut kielteisen päätöksen ja 863 (30%) hyväksytyn.

Tukea on myönnetty tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa.

Kielteisiä päätöksiä saaneet yrittäjät ovat purkaneet pettymystään ja turhautumistaan muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Ymmärrän heitä, tilanne on kieltämättä hankala. Kustannustuessa liikevaihdon laskennan tarkastelujaksona käytetään kesä–lokakuuta ja kesällä monilla yrityksillä meni paremmin, toteaa Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma.

– Yllätyksiä voi aiheuttaa myös se, että 2000 euron minimiraja korvausten maksamisessa ei täyty. Jos liikevaihdon lasku on esimerkiksi 31 prosenttia, niin 30 prosentin omavastuun jälkeen yhdellä prosentilla ei välttämättä pienessä yrityksessä kovin suuria summia kerry, Yliluoma sanoo.

Enemmän hakemuksia kuin ykköskierroksella

– Ensimmäisten hakupäivien aikana saimme enemmän hakemuksia kuin kustannustuen aiemmalla kierroksella. Esimerkiksi haun avautumispäivänä saimme yli 2000 hakemusta, kun viime kierroksella hakemuksia vastaanotettiin ensimmäisenä päivänä noin 1300kpl, Valtiokonttorin Yliluoma kertoo.

Nyt hakemusmäärät ovat ensimmäisistä päivistä vähentyneet, mutta toki joulun ja tulevan uuden vuoden juhlapäivillä on tässä varmasti selvä vaikutuksensa.

Yliluoman mukaan 44 % hakemuksista on tullut kustannustuen toimialalistalta ja 56 % hakemuksista toimialalistan ulkopuolelta.

Tutustu rauhassa ohjeisiin ja laskuriin

– Jos aika sallii, niin kannattaa tutustua rauhassa ohjeisiin sivuillamme, sieltä voi löytyä myös vinkkiä sellaisista kuluista, joita ei välttämättä tulisi muuten ajatelleeksi.

– Meillä on sivuillamme myös laskuri, jolla voi haarukoida ja ennakoida. Jos luvut näyttävät olevan yli lähellä, niin kannattaa hakea, kannustaa Yliluoma.

Hakijoiden joukossa on niin ihan pieniä yrityksiä kuin suurempiakin. Palvelupäällikkö Yliluoman mukaan nyt alussa on pystytty käsittelemään paljon pienten yritysten hakemuksia. Suurten yritysten hakemusten käsittelyssä menee enemmän aikaa, kun täytyy muun muassa ottaa huomioon useiden tukien yhteinen 800 000 euron katto.

– Tammikuun puolivälissä nähdään suuntaa, että mihin hylkäysprosentti päätyy. Kustannustuen ensimmäisellä kierroksella loppupäässä tuli perusteellisempia ja perustellumpia hakemuksia ja hylkäysprosentti laski, Yliluoma toteaa.

Kustannustuen kakkoskierroksen hakuaika päättyy 26. helmikuuta.

Pettymys purkautuu somessa

Monet kielteisen päätöksen saaneet yrittäjät ovat somessa jääneet kaipaamaan selkeämmin perusteluita, että miksi juuri heidän hakemuksensa hylättiin. He ovat ihmetelleet ja vertailleet myös päätöstekstien identtisyyttä.

– Täysin identtisiä päätöksiä ei mene kenellekään. Jos hylkäyksen syynä on se, että liikevaihdon lasku on jäänyt vaadittua pienemmäksi, niin monin osin on toki samansisältöistä tekstiä, esimerkiksi viittauksia lakipykäliin. Mutta kyllä kaikkien hakeneiden yritysten liiketoiminnan tunnusluvut ynnä muut käsitellään yksilöllisesti, palvelupäällikkö Yliluoma kertoo.

Hän näyttää esimerkin erään yrityksen Valtiokonttorilta saamasta kielteisestä päätöksestä perusteluineen. (Katso alla olevat kuvat)

Päätöksessä kerrotaan ensin miksi tukea ei myönnetä ja käydään sitten läpi päätöksen perusteena olevat luvut ja miten tuen määrä on laskettu. Lopuksi on ohjeet miten päätöksestä voi halutessaan valittaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari (at)yrittajat.fi

Lue myös nämä aiemmat jutut ja ohjeet kustannustuen hakemisesta:

Hylätyissä kustannustukihakemuksissa toistuvat samat syyt - Lue Valtiokonttorin vinkit

Onko liikevaihto tippunut yli 30 % kesä-lokakuussa? Hae kustannustuki II – Näistä kanavista saat apua hakemuksen täyttämiseen

Kaksi yrittäjää kiittelee kustannustuen käsittelynopeutta – Päätös päivässä, rahat jo tilillä

Suomen Yrittäjien koulutukset ja tietoiskut 

Tutustu Valtiokonttorin palveluihin

Danske Bankin teettämä kysely suomalaisten suhtautumisesta eri ammatteissa vaurastumiseen on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Kyselyn mukaan suomalaiset sallivat vaurastumisen yrittäjälle, lääkärille, insinöörille ja lukion opettajalle. Hyväksytyimmät tavat vaurastumiseen olivat säästäminen ja kulukuri, hyväpalkkainen työ, pitkä työura ja lottoaminen. Yrittäjyys tuli vasta näiden jälkeen.

Lottovoittoa piti hyväksyttävänä vaurastumistapana 31 prosenttia suomalaisista. Säännöllinen sijoittaminen (alle 500 euroa kuukaudessa) oli sen sijaan hyväksyttävää vain 11 prosentille vastaajista.

Tulos yllätti Investors Housen toimitusjohtajan Petri Roinisen, joka nosti Twitterissä keskustelun yrittäjyyden arvostuksesta. Twiitti keräsi nopeasti yli 75 000 katselukertaa. Roininen toimii myös Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtajana.

– Halusin nostaa esille, että yrittäminen ja muiden työllistäminen voisi olla painoarvoltaan merkittävämpää, kun puhutaan ihmisten vaurastumisesta ja Suomen saamisesta takaisin nousuun. Asenneilmastoa voisi siinä mielessä tutkailla ja kehittää, Roininen sanoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että nuoret arvostavat yrittäjyyttä selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1970-luvulla.

– Kun opiskelin 80-luvulla Espoon Otaniemessä, oikeastaan kukaan ei halunnut yrittäjäksi vaan mieluummin töihin isoon korporaatioon.

Lottoamiseen uskotaan yhä

Asenneilmaston muuttumisesta kertoo se, että kun Roininen oli muutama vuosi sitten pitämässä luentoa Aalto-yliopistossa, merkittävä osa kuulijoista oli suunnitellut yrityksen perustamista.

Hän uskoo, että Danske Bankin kyselytutkimus kuvasti kansan "syvien rivien" tuntoja.

– Siinä mielessä tulos on huolestuttava. Kyse ei ole yrittäjävastaisuudesta, mutta yrittämisen status voisi olla korkeammalla tasolla. On hieman ristiriitaista, että jääkiekolla tai musiikilla yrittäminen on okei, mutta perusyrittämisellä vaurastumista vieroksutaan.

Kyselyn mukaan lottovoitto on edelleen korkeasti arvostettu vaurastumisen tapa. Se tosin osuu varsin harvojen kohdalle.

– Olen voimaton tämän tuloksen edessä. Vaurastuminen lottovoitolla on äärimmäisen epätodennäköistä. Sijoittaminen tuli kyselyn tuloksissa pitkällä lottoamisen jälkeen, vaikka sillä vaurastuminen on paljon todennäköisempää.

Opiskeluaikainen professori teki vaikutuksen

Roinisen oma yrittäjyys alkoi toden teolla 2000-luvun alussa. Sitä ennen hän oli kokeillut yrittämistä sivutoimisesti.

– 70-lukulaisena lapsena en osannut ajatella, että olisin ryhtynyt yrittäjäksi. Teknillisen korkeakoulun silloisilla professoreilla oli kuitenkin iso vaikutus. He toivat tuulahduksen piilaaksotyyppisestä yrittäjyydestä, joka oli täydellinen mysteeri 80-luvun Suomessa. Eräs tärkeä hahmo oli professori Martti M. Kaila, jolla oli paljon kansainvälisiä verkostoja. Hän toi kurssilleen myös yrittäjiä puhumaan.

Roininen näkee, että yrittäjyyden arvostuksen kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja realistisen kuvan antamista.

– Julkisuudessa yrittäjät näyttäytyvät usein ääripäinä. On joitakin niitä, jotka ovat onnistuneet isosti ja sitten on kauhutarinoita. Tosiasia on, että suuri osa yrittämisestä on ihan muuta kuten yksinyrittämistä, pienyrittämistä, mikroyrittämistä ja toimintaa, jossa omalla vapaudella on iso merkitys. Yrittäminen ei välttämättä ole ainoastaan rahakysymys vaan se voi ollas myös elämäntapa-, asenne- ja fiiliskysymys.

Yrittäjä- ja sijoitusmyönteisyys kulkevat Roinisen mukaan osittain käsi kädessä, vaikka sijoittaminen on hänen mukaansa yleensä pelkistetympää.

– Yrittäjyyteen liittyy sekä sijoittaminen että työnteko omassa yrityksessä. 

Kyselytutkimuksen Danske Bankille toteutti YouGov Finland. Tutkimukseen vastasi 1507 suomalaista 30.10.-2.11. Kyselyn virhemarginaali kokonaistuloksissa on noin 2,3 prosenttia.

Kuva: Petri Roinisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Tämä on merkittävä päätös. Nyt on saatu hovioikeustason ratkaisu siihen, että työnantajaliittoon kuulumattomalla työnantajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä ammattiliiton asettamaa luottamusmiestä, vaikka noudattaa alan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, toteaa päätökseen perehtynyt Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Hovioikeus kumosi Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisun, jossa pienen betoniyrityksen työnantajan edustajat tuomittiin sakkoihin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta. Helsingin Sanomat kertoi päätöksestä uutisessaan keskiviikkona.

Kaksi työnantajan edustaja joutui käräjäoikeuteen syytettyinä siitä, että he olivat vuonna 2017 estäneet luottamusmiehen valitsemisen yrityksessä. HS:n mukaan kyseisessä betonialan yrityksessä oli ollut luottamusmies 1980-luvulta alkaen. Taustalla oli HS:n mukaan huono henkilökemia silloisen luottamusmiehen kanssa.

Työnantajan edustajat kiistivät syytteen ja totesivat, että ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi työnantajaliittoon kuulumattoman työnantajan hyväksymään ammattiliiton asettaman luottamusmiehen.

Yrityksen edustajat huomauttivat, että työsopimuslain perusteella yritykseen voidaan asettaa kaikkia työntekijöitä edustava luottamusvaltuutettu.

”Sääntelyjärjestelmämme on kunnossa”

– Hovioikeuden päätös selkiyttää tilannetta ja osoittaa sääntelyjärjestelmämme logiikan. Luottamusvaltuutettujärjestelmä on tarkoitettu työntekijöille, jotka työskentelevät liittoon kuulumattomissa yrityksissä. Luottamusmiesjärjestelmä on tarkoitettu työntekijöille, jotka työskentelevät työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Hän toteaa, että työsopimuslaissa mainitut ”työsuhteen ehdot ja työolot” tarkoittavat yleissitovuudessa muun muassa palkkaa, työaikaa ja vuosilomia, mutta yleissitovuus ei ulotu luottamusmiesjärjestelmään.

Makkulan mukaan hovioikeuden päätös on tärkeä paikallisen sopimisen kannalta – ja Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukainen.

Myös korkein oikeus on linjannut luottamusvaltuutetun asemaa

Turun hovioikeus päätyi ratkaisuunsa äänestyksen jälkeen äänin 2–1.

– Siinä mielessä hovioikeus oli kuitenkin yksimielinen, että myös äänestyksessä vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos oli perusteluissaan samaa mieltä muiden kanssa siitä, että järjestäytymättömällä työnantajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä ammattiliiton valitsemaa luottamusmiestä. Hän oli kuitenkin eri mieltä päätöksen rikoslakipuolesta, Makkula huomauttaa.

Luottamusvaltuutetun asemaan liittyen myös korkein oikeus (KKO) on tehnyt merkittävän päätöksen. Vuonna 2017 KKO päätti, että työnantajaliittoon kuuluvassa yrityksessä ammattiliittoon kuulumattomat työntekijät voivat valita luottamusvaltuutetun, vaikka yrityksessä on jo luottamusmies edustamassa ammattiliiton jäseniä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Mitkä ovat perusasioita laadukkaan salasanan luomisessa? 

Salasanan on oltava riittävän pitkä. Olisi suositeltavaa, että sen pituus olisi vähintään 15 merkkiä. Perinteinen 8 merkkiä pitkä salasana ei ole turvallisuudeltaan riittävä, vaikka siihen olisi sotkettu kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä.  

Onko yksittäinen salasana turvallisempi kuin salasanalause? Miten lause muodostetaan? 

Salasanalause on turvallisempi kuin salasana. Salasanalauseen voi muodostaa vaikkapa poimimalla sanojen alkukirjaimet pitkästä, mutta helposti muistettavasta lauseesta. 

Miten ehkäisen sen, että hakkeri pääsee murtamaan salasanani? 

Salasanojen murto-ohjelmat käyvät läpi sanaluetteloita. Salasanassa kannattaa käyttää sekaisin isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja muita erikoismerkkejä. Sillä vaikeutat huomattavasti salasanan arvaamista. 

Millainen on huono salasana? 

”1234”, ”admin” tai muu helposti arvattava salasana ei ole hyvä vaihtoehto. Mitään muutakaan helposti arvattavaa sanaa ei kannata käyttää. Älä myöskään käytä mitään henkilökohtaista tietoa salasanana.  

Miten muistan salasanat? 

Käyttöjärjestelmä usein muistaa salasanat puolestasi, kun olet tallentanut ne järjestelmään salasanan tai sormenjälkitunnistuksen taakse. Älä koskaan pidä salasanoja mukanasi esimerkiksi paperille kirjoitettuna.

Salasanojen muistamista helpottavat salasanojen hallintasovellukset, joissa kaikki salasanat on tallennettu yhden salasanan taakse. Tällöin sinun tarvitsee muistaa vain yksi salasana.

Hallintaohjelmiston käyttö ei poista salasanan turvallisen säilyttämisen vastuuta. Pääsalasanaa tulee säilyttää turvallisesti niin, ettei se päädy ulkopuolisten käsiin. 

Onko sinulla digiongelma? Lähetä kysymyksesi digitohtori Pauli Reinikaiselle osoitteeseen     

Samansisältöiset tietoiskut järjestetään molempina päivinä kello 9–10 ja kello 15–16.

Ilmoittautumaan pääset täällä.

Tietoiskuissa saat vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin:

• Kuka tukea voi saada?
• Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
• Miten tukea haetaan?
• Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?

Tietoiskussa puhujina ovat Valtiokonttorin asiantuntijat, jotka antavat konkreettista neuvontaa ja opastusta siitä, kuinka kustannustukea haetaan. Tietoiskun aikana on mahdollista esittää kysymyksiä kirjallisesti.

Lisätietoa kustannustuesta löydät Suomen Yrittäjien koronasivustolta sekä Valtiokonttorin verkkosivuilta. 

toimitus(at)yrittajat.fi

Lue myös aiemmat jutut ja ohjeet kustannustuen hakemisesta:

Hylätyissä kustannustukihakemuksissa toistuvat samat syyt - Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen

Brexit vaikuttaa myös investointeihin ja kauppavirtoihin. Noin 15 000 suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa. EU:n ja Britannian väliset neuvottelut yhteistyö- ja kauppasopimuksesta saatiin päätökseen 24. joulukuuta 2020.

Koska Britit ovat EU:n sisämarkkinoiden ja tulliunionin ulkopuolella, byrokratia ja kaupanesteet lisääntyvät. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus EU:n ja Britannian välillä päättyy. Ison-Britannian muuttunut asema vaikuttaa myös tavaramerkkeihin, mallioikeuksiin, patentteihin ja tilintarkastusalaan.

– Kauppasopimus koskee lähinnä tavarakauppaa ja logistiikkaa kuten kuljetuksia. Palvelukaupan kohdalla on vielä paljon auki olevia kysymyksiä. Sopimus ei tuo mitään helpotuksia verrattuna kauppaan muiden kolmansien maiden kanssa, Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren kertoo. 

Verotusta ei juuri käsitellä sopimuksessa. Palmgren neuvoo tutustumaan verotuksen suhteen Verohallinnon brexit -sivuihin sekä Britannian hallituksen tietosivuihin.

EU:n ja Britannian sopima kauppasopimus turvaa kaupankäynnin ilman tulleja ja kiintiöitä. 

– Tullimaksuilta vältytään mutta paperityöt lisääntyvät, kun pitää tehdä vienti- ja tuonti- ilmoituksia. Tulli-ilmoituksia tulee olemaan vuosittain noin 250 000, joista viennissä 40 000, Thomas Palmgren arvioi.  

9 neuvoa kaupankäyntiin brittiyritysten kanssa EU-eron astuttua voimaan:  

1. Opettele asioimaan tullin kanssa, jos sinulla ei ole kokemusta kaupankäynnistä EU:n ulkopuolelle.  

Tulliselvittämisen aloittamiseen tarvitset Suomi.fi-tunnistuksen ja -valtuutukset sekä EORI-numeron. Rekisteröintinumeroa haetaan Tullin asiointipalvelusta. Tarvitset numeron useimpiin tulli-ilmoituksiin ja lupien hakemiseen. 

Britannian ja Suomen välillä vietävät ja tuotavat tavarat pitää tulliselvittää.  Siihen tarvitset tavaran tullinimikkeen Fintaric. Tulli-ilmoitukseen vaadittavat luvat on haettava ennakkoon. Lupien käsittelyyn voi mennä aikaa.  

Tulli-ilmoittamiseen voi käyttää nettiasiointipalvelua, sanomailmoittautumista tai asiamiestä (esimerkiksi huolintaliikettä).  Vastuu tulliselvityksistä on aina tuojilla ja viejillä. Jos teet selvityksen itse, voit tehdä sen Tullin asiointipalvelussa.     

2. Selvitä, tarvitaanko maahantuonnissa ja viennissä lupia, todistuksia, lisenssejä tai sertifikaatteja. Esimerkiksi elintarvikkeissa saatetaan tarvita laatusertifikaatteja.    

3. Tarkista, onko tavaroiden tuontia tai vientiä koskevia rajoituksia tai kieltoja.   

4. Alkuperäsäännöillä määritellään tavaroille alkuperämaa. Mikäli alkuperää pitää selvittää, riittääkö viejän ilmoitus kauppalaskuun vai tarvitaanko alkuperätodistuksia.  

5. Yritys ilmoittaa ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron oma-aloitteisesti Verohallinnolle.    

6. Sovi EU-eron lisäkustannusten kattamisesta brittiasiakkaan kanssa. 

7. Tunne toimitusketjut, esimerkiksi toimittajat, jakelijat, alihankkijat sekä mahdolliset uudet velvollisuutesi.     

8. Sisäkaupan muuttuessa ulkokaupaksi kannattaa huomioida, että sopimusten toimitusehdot muuttuvat. Suomalaisen tuontiyrityksen asema voi muuttua jakelijasta EU-maahantuojaksi. Tämä voi tarkoittaa uusia velvollisuuksia. 

9. Selvitä, miten rajoitukset henkilöiden liikkuvuuteen vaikuttavat yrityksessäsi.

10. Hyödynnä Tullin Brexit tukipuhelinta +358 295 521 008 (ma-pe 9-11).

Ohjeet laati: Thomas Palmgren      

Brexitillä on vaikutuksia myös tavaramerkkeihin ja patentteihin

Brexit vaikuttaa myös tavaramerkkeihin, mallioikeuksiin ja patentteihin sekä tilintarkastusalaan. Iso-Britannia jatkaa Euroopan patenttiorganisaaton jäsenenä, joten brexitillä ei ole vaikutuksia eurooppapatenttien voimassaoloon Isossa-Britanniassa. Lisätietoa PRH:n sivuilta.

Brexitiin liittyvää tietoa löydät mm. ulkoministeriön, tullin, PRH:n, verottajan ja Team Finlandin. Tullilla on Brexit tukipuhelin +358 295 521 008 (ma-pe 9-11). Numeroon voi jättää myös soittopyynnön.

Yrittäjien infowebinaari: Brexitinfo yrittäjille -tallenne

Aiemmin aiheesta: Maahantuojat ja viejät: Onko EORI-tunnus haettu? – Veneyrittäjä: ”Koko Brexit-taisteluajan olemme rakentaneet markkinaa”

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomalaiset lähtivät Lappiin joulun ja uudenvuoden viettoon. Kuvat pitkistä hissijonoista vahvistavat viestiä, mutta lomalaisten kahden viikon ryntäys on pieni lohtu koko talven kannalta alueen yrittäjille.

– Tänä aikana voittajia ovat olleet välinevuokraajat, mutta hotellit, majoitus- sekä ohjelma- ja elämyspalvelut ovat häviäjien puolella. Visit Levin täyttöaste oli täysi, mutta jotkut majoitusyrittäjät ovat raportoineet vain 13 prosentin täyttöasteesta, Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo.

Pitkät hissijonot johtuvat myös terveys- ja turvallisuusohjeista, joita matkailijat ovat noudattaneet kiitettävän hyvin.

– Joidenkin matkailijoiden alkoholinkäyttö yöaikaan ei ole ollut kontrollissa, mutta pääsääntöisesti terveys- ja turvallisuusohjeita on noudatettu hyvin, Kivisaari kertoo.

Suvanto edessä

Seuraavaksi matkailualan yrittäjillä alkavat piinaavat hiljaiset viikot. Hiihtolomaviikolle, eli helmikuun lopulle matkailijoita ei ole odotettavissa samassa mittakaavassa.

– Viikolle kahdeksan ollaan taas säästöliekillä, ja lomien jälkeen odotetaan pääsiäistä. Tämä on hankalaa sesonkityöntekijöille ja yrittäjille, kun kaksi viikkoa matkailijoita on hurja määrä ja sitten monta viikkoa suvantoa, Kivisaari toteaa.

Loppukaudesta on vielä vaikea sanoa. Kaikkeen vaikuttaa korona ja siitä johtuvat rajoitukset.

– Voimme elää vain hetkessä. Jos jonnekin muodostuu koronatasku ja virus pääsee leviämään, sitä on vaikea ennustaa. Tähtäämme siihen, että meille on aina terveellistä tulla, Kivisaari sanoo.

Tulipalo vei palan historiaa

Levin kautta varjostaa myös tulipalo, joka syttyi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Rakennuksessa on hissien päätoimipiste, lipunmyynti ja huoltokapasiteettia. Noin 1 000 neliön huoltokiinteistön tuhoutuminen aiheuttaa reilun kahden miljoonan euron tappiot.

– Pala historiaa hävisi. Onneksi yhdeksän tampparia ja moottorikelkkoja saatiin pelastettua. Niiden korvaaminen olisi ollut hankalaa. Nyt rinteiden hoitaminen voi jatkua normaalisti. Levi Ski Resort on joutunut siirtämään henkilökuntaa uusiin tiloihin, mutta henkilövahingoilta säästyttiin. Yrityksen sisällä tämä tietysti aiheuttaa logistista säätöä, mutta ei auta kuin sopeutua, Kivisaari sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorin mukaan 5162 yritystä oli jo hakenut kustannustukea keskiviikkoon 30.12. puoleen päivään mennessä. Päätöksen oli saanut 2905 yritystä, joista 2042 (70%) oli saanut kielteisen päätöksen ja 863 (30%) hyväksytyn.

Tukea on myönnetty tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa.

Kielteisiä päätöksiä saaneet yrittäjät ovat purkaneet pettymystään ja turhautumistaan muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Ymmärrän heitä, tilanne on kieltämättä hankala. Kustannustuessa liikevaihdon laskennan tarkastelujaksona käytetään kesä–lokakuuta ja kesällä monilla yrityksillä meni paremmin, toteaa Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma.

– Yllätyksiä voi aiheuttaa myös se, että 2000 euron minimiraja korvausten maksamisessa ei täyty. Jos liikevaihdon lasku on esimerkiksi 31 prosenttia, niin 30 prosentin omavastuun jälkeen yhdellä prosentilla ei välttämättä pienessä yrityksessä kovin suuria summia kerry, Yliluoma sanoo.

Enemmän hakemuksia kuin ykköskierroksella

– Ensimmäisten hakupäivien aikana saimme enemmän hakemuksia kuin kustannustuen aiemmalla kierroksella. Esimerkiksi haun avautumispäivänä saimme yli 2000 hakemusta, kun viime kierroksella hakemuksia vastaanotettiin ensimmäisenä päivänä noin 1300kpl, Valtiokonttorin Yliluoma kertoo.

Nyt hakemusmäärät ovat ensimmäisistä päivistä vähentyneet, mutta toki joulun ja tulevan uuden vuoden juhlapäivillä on tässä varmasti selvä vaikutuksensa.

Yliluoman mukaan 44 % hakemuksista on tullut kustannustuen toimialalistalta ja 56 % hakemuksista toimialalistan ulkopuolelta.

Tutustu rauhassa ohjeisiin ja laskuriin

– Jos aika sallii, niin kannattaa tutustua rauhassa ohjeisiin sivuillamme, sieltä voi löytyä myös vinkkiä sellaisista kuluista, joita ei välttämättä tulisi muuten ajatelleeksi.

– Meillä on sivuillamme myös laskuri, jolla voi haarukoida ja ennakoida. Jos luvut näyttävät olevan lähellä, niin kannattaa hakea, kannustaa Yliluoma.

Hakijoiden joukossa on niin ihan pieniä yrityksiä kuin suurempiakin. Palvelupäällikkö Yliluoman mukaan nyt alussa on pystytty käsittelemään paljon pienten yritysten hakemuksia. Suurten yritysten hakemusten käsittelyssä menee enemmän aikaa, kun täytyy muun muassa ottaa huomioon useiden tukien yhteinen 800 000 euron katto.

– Tammikuun puolivälissä nähdään suuntaa, että mihin hylkäysprosentti päätyy. Kustannustuen ensimmäisellä kierroksella loppupäässä tuli perusteellisempia ja perustellumpia hakemuksia ja hylkäysprosentti laski, Yliluoma toteaa.

Kustannustuen kakkoskierroksen hakuaika päättyy 26. helmikuuta.

Pettymys purkautuu somessa

Monet kielteisen päätöksen saaneet yrittäjät ovat somessa jääneet kaipaamaan selkeämmin perusteluita, että miksi juuri heidän hakemuksensa hylättiin. He ovat ihmetelleet ja vertailleet myös päätöstekstien identtisyyttä.

– Täysin identtisiä päätöksiä ei mene kenellekään. Jos hylkäyksen syynä on se, että liikevaihdon lasku on jäänyt vaadittua pienemmäksi, niin monin osin on toki samansisältöistä tekstiä, esimerkiksi viittauksia lakipykäliin. Mutta kyllä kaikkien hakeneiden yritysten liiketoiminnan tunnusluvut ynnä muut käsitellään yksilöllisesti, palvelupäällikkö Yliluoma kertoo.

Hän näyttää esimerkin erään yrityksen Valtiokonttorilta saamasta kielteisestä päätöksestä perusteluineen. (Katso oheiset kuvat)

Päätöksessä kerrotaan ensin miksi tukea ei myönnetä ja käydään sitten läpi päätöksen perusteena olevat luvut ja miten tuen määrä on laskettu.

Lopuksi on ohjeet miten päätöksestä voi halutessaan valittaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari (at)yrittajat.fi

Katso aiemmat jutut ja ohjeet kustannustuen hakemisesta:

Hylätyissä kustannustuen hakemuksissa toistuvat samat syyt – Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen!

Työnantajille selvitys tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa erilaisia käyttäjäryhmiä, mikä voi helpottaa työkyvyn tukemista. Tutkijat Tuomo Alasoini ja Seppo Tuomivaara tunnistivat niin sanotuista digikuilussa olevista palkansaajista kolme erilaista ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät.

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että jos digikuilua ei kavenneta, tämä tulee lisäämään entisestään eriarvoistumista muun muassa varttuneempien palkansaajien joukossa.

Puolet pärjää hyvin, toinen puoli kokee digityön kuormittavana tai kokee siinä haasteita

Hyvin digitalisaation kanssa pärjäävissä palkansaajissa korostuvat Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät -raportin mukaan 25–44-vuotiaiden osuus.

Tämä ”osaavien hyödyntäjien” ryhmä suhtautuu digitalisaation myönteisesti. Heillä digitalisaatio on tyypillisesti lisännyt työn tehokkuutta ja tiedonkulkua, suurella osalla myös luovuuden mahdollisuuksia työssä. He kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien ja sovellusten käytössä. Heillä digitalisaatio ei ole vaikuttanut työn kuormittavuuteen tai on jopa vähentänyt sitä.

– On hieno uutinen, että puolella palkansaajista ei ole haasteita digitalisaation hyödyntämisessä työssään. Kuitenkin kolme kymmenestä kokee digiosaamisen puutteiden mukanaan tuomia haasteita, ja muille hyvin osaaville digityö näyttäytyy keskeytysten sävyttämänä ja kuormittavana, toteaa erikoistutkija Seppo Tuomivaara.

Puolella palkansaajista on käyttötapahaasteita – 30% ei ole kykyä tai motivaatiota digivälineiden monipuoliseen käyttöön

Toinen puoli digivälineitä käyttävistä palkansaajista kokee käyttötapahaasteita. Kolmella kymmenestä se tarkoittaa, että heillä ei ole kykyä, motivaatiota ja mahdollisuutta käyttää digitaalisia sovellutuksia, välineitä ja palveluja työssään taitavasti ja monipuolisesti.

Reilu 16 prosenttia taas on taitavia digin käyttäjiä, mutta heitä hektinen digityö kuormittaa. Lisäksi seitsemän prosenttia palkansaajista on käyttökuilussa eli ei käytä työssään lainkaan digivälineitä.

Tutkijat tunnistivat käyttötapakuilussa olevista palkansaajista kolme selvästi erottuvaa ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät. Iäkkäämmät palkansaajat tarvitsevat keskimäärin digitukea nuorempia enemmän.

– Digitalisaatio uhkaa voimistaa työelämässä jo vallitsevia epätasa-arvoisuuksia. Nyt kaivataan yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä työpaikoilla voidaan tehdä digikuilun kaventamiseksi, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Tutkijat: Huomio haasteisiin, sillä muuten varttuneiden palkansaajien kyky ja halu jatkaa työelämässä voi heiketä

”Huolestuneet käyttäjät”, joita oli seitsemän prosenttia, ovat kaikkein tyytymättömimpiä digitalisaation mahdollistamiin työskentelyn tapoihin. Tässä ryhmässä digitalisaatio on lisännyt eniten työn kuormittavuutta. Huolestuneissa käyttäjissä painottuu yli 45-vuotiaiden osuus. Huolestuneilla käyttäjillä on usein vaikeuksia jaksaa työssään (40 prosenttia).

Haasteita ovat heikko digiosaaminen ja digivälineiden käytön oppimisvaikeudet.

TTL:n Alasoinin ja Tuomivaaran mukaan tilanne on pitkittyessään tuhoisa, kun katsotaan varttuneiden palkansaajien kykyä ja halua jatkaa työuraansa pidempään.

Intensiiviset käyttäjät tarvitsevat jaksamisensa tueksi valmentavaa johtamista.

– Moderni tietovaltainen asiantuntijatyö tarvitsee tuekseen sujuvia tietojärjestelmiä ja valmentavaa esimiestyötä, joita monet nykypäivän laihdutetut organisaatiot kykenevät huonosti tarjoamaan. 

Rutiinikäyttäjien digiosaaminen ei kehity riittävästi tulevaisuutta varten

”Rutiinikäyttäjien” keskuudessa digitalisaation vaikutukset työhön koetaan vähäisiksi. Haaste liittyy työn rutiininomaisuuteen, joka ei juuri edistä digiosaamisen karttumista.

Raportin mukaan tämä ryhmä selviytyy nykyisistä tehtävistä nykyisellä osaamisellaan. Pitkällä aikavälillä he eivät välttämättä pääse hyötymään digimuutoksesta ja ovat vaarassa jäädä sivuun työelämästä.

TTL:n tutkimuksessa analysoitiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen aineistoa, joka sisältää 4110 palkansaajan haastatteluvastaukset.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

EU:n teollisuusoikeuksien virasto aloittaa vuoden 2021 aikana pk-yrityksille 20 miljoonan euron avustusohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria hyödyntämään teollis- ja tekijänoikeuksiaan.

Avustusohjelman nimi on Ideas Powered for Business SME Fund. Tammi-syyskuun välillä on viisi hakukautta, joiden aikana avustusta voi hakea. Avustusta myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Ensimmäinen kausi alkaa 11. tammikuuta ja kestää kuun loppuun saakka.

Avustusta hakenut yritys voi saada maksimissaan 1 500 euroa.

– Avustusta kannattaa hakea erityisesti, jos on aikeissa suojata tavaramerkkiä tai mallia toisessa EU-maassa tai jos aikoo hakea EU-rekisteröintiä. Avustuksella voi kattaa esimerkiksi puolet EU-tavaramerkin hakemusmaksusta, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä toteaa.

Vain yhdeksän prosenttia pk-yrityksistä on rekisteröinyt teollis- ja tekijänoikeuksia. Ne yritykset, joilla tekijänoikeuksia on, tekevät keskimäärin kolminkertaista liikevaihtoa niihin yrityksiin verrattuna, joilla ei ole tekijänoikeuksia suojattuna.

EUIPO:n kyselytutkimuksessa 54 prosenttia pk-yrityksistä koki, että tekijänoikeudet ovat tuoneet positiivisia vaikutuksia yritykselle. Vaikutukset ovat voineet olla parempi maine, liikevaihto tai uusille markkinoille laajentuminen.

Avustusohjelmassa on mahdollista saada apua muun muassa tavaramerkin tai -mallin hakemiseen. Englanninkielisissä materiaaleissa toistuu myös esianalyysipalvelu IP Scan, mutta se ei ole käytettävissä kaikissa maissa, kuten Suomessa. Palvelua ja ohjeita löydät EUIPO:n suomenkielisiltä sivuilta. 

Avustusohjelma on osa EU-Komission tekijänoikeusohjelmaa.

– Covid-19-pandemia on iskenyt pk-yrityksiin lujaa, ja EU on sitoutunut tukemaan niitä toipumisessa. Suuri osa tulevaisuuden talouskasvusta nojaa innovatiivisiin ja dynaamisiin pk-yrityksiin, startupit mukaanluettuina. Tekijänoikeuksien suojaaminen on tärkeä osa EUIPO:n ja sen kumppaneiden missiota, EUIPO:n pääjohtaja Christian Arcambeau sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Getty Images

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 229 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Haastattelut on julkaistu osana YrittäjäPlus-lehden Ilmiö-juttua numerossa 06/2020.

Yläasteikäisellä Sanna Hytösellä oli isänsä kanssa yhteinen harrastus. He tutkivat luupilla arvokelloja ja kultaesineitä. Isä oli sairastunut kultakuumeeseen ja tytär sai tartunnan.

– Pian osasin tunnistaa aidon Rolex-kellon jäljitelmästä ja samalla kiinnostus kultaan, timantteihin, jalokiviin ja kaikkeen niihin liittyvään syttyi, Hytönen kertoo.

Hän kävi kursseja ja pyrki kultaseppäkouluun, mutta ei tullut valituksi. Kävi kuitenkin tuuri. Hytönen pääsi kisälliksi vanhan mestarin, Seppo Hanhikosken, oppiin, mikä oli kaikkia kouluja parempi vaihtoehto.

Hytönen tiesi jo nuorena ryhtyvänsä yrittäjäksi, ja kun hän aloitti, hän mainosti rohkeasti tuotteitaan ja yritys sai lentävän lähdön.

Yrittäjyys ei ole pelottanut milloinkaan, koska pahemmastakin on selvitty.

– Minulle syntyi sairas lapsi ja olin hänen omaishoitajansa. Sairaalan muovipatjalla maatessani päätin, että jos selviän tästä täysjärkisenä, teen juuri sitä, mitä haluan, enkä elä sit joskus -elämää, Hytönen kertoo.

Liukuen harrastajasta yrittäjäksi

Vauhti ja esiintyminen olivat ne kaksi asiaa, jotka veivät Evelina Lorekin sydämen luistelussa yli muiden lajien.

– Kilpailin Kiira Korven ja Laura Lepistön kanssa vielä SM-junioreiden kisoissa, mutta totesin, etteivät rahkeeni riitä pidemmälle. Paras sijoitus oli SM-junioreiden kuudes, ja kilpaura päättyi 18-vuotiaana, Lorek kertoo.

Luistelu-ura kuitenkin jatkui. Lorek luisteli Disney on Ice -showssa maailmalla tavoitteenaan päärooli ja sen hän sai. Oli myös hienoa saada harrastuksesta palkkaa.

Seuraavaksi Lorek teki kilpaluistelijoille kisaohjelmia. Toiminimiyrittäjäksi hän ryhtyi 23-vuotiaana, kun luisteluseura pyysi, että Lorek laskuttaisi kisaohjelmia suoraan luistelijoiden perheiltä, eikä seuran kirjanpidon kautta. Yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2020.

– Yrittäjäksi lähteminen jännitti todella paljon. Yrittäjyys ei ollut tuolloin ollenkaan in, eikä siitä puhuttu kouluissa. Pelkäsin, että verokarhu tulee ja syö minut. Onneksi sain apua yhden luistelijan kirjanpitäjä-äidiltä. Hän tekee kirjanpitoni edelleen, Lorek kertoo.

Lorek voisi elättää itsensä pelkillä luistelukoreografioilla, mutta hän on halunnut monipuolisemman uran. Hän tarjoaa yritysliikuntaa ja hyvinvointivalmennusta sekä tulevaisuudessa sisustussuunnittelua. Lorek on nähty myös Dancing On Ice -ohjelmassa Arttu Wiskarin parina vuonna 2013.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät järjestää Googlen Grow with Google -ohjelmaan liittyen useita etäkoulutuksia myös alkuvuoden aikana. Koulutusten aiheet liittyvät digitalisaatioon, verkkonäkyvyyteen sekä markkinointiin ja myyntiin.

Lisää tietoa Googlen koulutuksista löydät täältä.

Koulutukset ovat maksuttomia ja tarkoitettu niin Yrittäjien jäsenille kuin ei-jäsenille. Koulutuksia on suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Koulutuksissa käydään läpi digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiselle ja kehittämiselle eri näkökumista. Voit valita itsellesi sopivimmat aiheet mm. markkinoinnista, myynnistä, verkkonäkyvyydestä ja datan hyödyntämisestä.

19. tammikuuta esimerkiksi järjestetään koulutus digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan perusteista.

 Seuraava Googlen antama koulutus on sisältösuunnitelman teosta sosiaalisen median kanaviin. Tämä etäkoulutus järjestetään 2. helmikuuta.

Muut alkuvuoden aikana järjestettävät Google-koulutukset ovat:

• Sökordsoptimering (SEO) & sökordsmarknadsföring (SEM) 16.2.2021 kl 9.30
• Kasvata yritystäsi dataa ja analytiikkaa hyödyntämällä 2.3.2021 klo 9.30
• Video sisältömarkkinoinnin välineenä 16.3.2021 klo 9.30
• Hur du startar en e-handel 30.3.2021 klo 9.30
• Kasvata yritystäsi Youtuben avulla 9.4.2021 klo 9.30

Onko yrityksesi rahoitus kunnossa?

Tiistaina 12.1. järjestetään koulutus, jossa opetetaan asiat mitkä jokaisen yrittäjän pitäisi osata yrityksensä rahoittamisesta. Tutustu koulutuksen sisältöön ja ilmoittaudu täällä.

Kouluttajana on Suomen Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja, DI Petri Roininen. Hän on toiminut yrittäjänä, pankinjohtajana ja pörssiyrityksen toimitusjohtajana. Roininen on neuvotellut ja järjestellyt rahoituksia 26 vuoden ajan.

Mitkä ovat yleisimmät rahoituksen pulmat?

– Tyypillinen rahoituspulma on toimintamalli, jossa rahaa sitoutuu paljon asiakkaille annettaviin maksuaikoihin, suureen varastoon tai keskeneräiseen tuotantoon. Se sitoo yrityksen ja yrittäjän rahat. Ja kasvussa se sitoo vielä enemmän. Tällöin pitäisi kenties rahoitustavan sijaan lähteä miettimään kuinka toimintamallia voisi muuttaa ja vapauttaa sitoutuvaa pääomaa, Roininen sanoo.

– Investointien ja kasvun rahoitus on aina oman haasteensa –  mistä rahat ylipäänsä hankitaan? Ja miten löytää sopiva tasapaino oman ja vieraan pääoman välille?

– Ylenpalttinen toiveikkuus ja ikävien asioiden unohtaminen on rahoituksellinen perisynti. Mielellään ajattelemme tuottoja ja kuluja optimistisesti, mutta miten rahat riittävät, jos kulut nousevat 30 prosenttia, myynti sakkaa tai hinnat laskevat, Petri Roininen painottaa.

Aiotko myydä yrityksesi?

Mitä jokaisen yrittäjän tulisi tietää yrityksensä arvosta ja sen myyntikunnosta? 9. helmikuuta järjestettävässä koulutuksessa opit perusasiat siitä miten yrityksesi arvo muodostuu ja kuinka voit siihen vaikuttaa.

Tutustu koulutuksen sisältöön ja ilmoittaudu täällä.

– Yritystä olisi hyvä pitkässä juoksussa kehittää siten, että sen arvo kasvaisi ja myytävyys olisi mahdollisimman hyvä. Tämä tarkoittaa, että ymmärretään mistä yrityksen arvo muodostuu ja pidetään sitä tukevat perusasiat kunnossa, toteaa koulutuksen vetäjä Petri Roininen.

Minkä virheen yrityksen myyntivaihetta lähestyvät yrittäjät yleensä tekevät?

– Toisinaan jokin yksittäinen seikka saattaa sysätä myyntiajatuksen liikkeelle. Tällainen tekijä voi liittyä esimerkiksi terveyteen, motivaatioon, ihmissuhteisiin tai talouteen. Mikäli vasta silloin aletaan miettimään yrityksen arvoa ja myytävyyttä, saatetaan olla myöhässä, Roininen varoittaa.

– Toinen kaksipiippuinen juttu on ylisuuri riippuvuus pääomistajasta. Yrittäjyys on väkevä voima ja menestyvän yrityksen ajuri. Toisaalta arvokas ja myytävissä oleva yritys ei ole liian riippuvainen vain yhdestä henkilöstä. Yrittäjyyttä voi myös laajentaa ajoissa, Roininen sanoo.

Koulutukset rahoituksesta sekä yrityksen arvosta ja myynnistä ovat maksuttomia ja tarkoitettu niin Yrittäjien jäsenille kuin ei-jäsenille.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yritystoiminnan kehitykseen tarkoitetun väliaikaisen TKI-rahoituksen hakuaikaa jatketaan kesäkuun loppuun saakka. Valtioneuvosto antoi asetuksen aiheesta 30. joulukuuta.

Asetusmuutosten taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista, ryhmäpoikkeusasetus sekä Suomen puitetukiohjelma.

Tukia myönnetään ELY-keskuksen ja Business Finlandin kautta yrityksen koon mukaan. Yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa.

Asetus mahdollistaa yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ELY-keskusten kautta väliaikaisena valtiontukena sekä avustuksen myöntämisen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020.

Pk- ja keskisuuret Oy- ja OYJ-muotoiset kotimaassa tai kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, jotka työllistävät vähintään kuusi työntekijää, voivat hakea kehittämistukea Business Finlandin kautta. Rahoitusta voivat hakea myös merkittävää liiketoimintaa tekevät säätiöt ja yhdistykset, jos koronavirus on vaikuttanut niiden liiketoimintaan.

Hakijan on kyettävä osoittamaan, miten koronakriisi on vaikeuttanut sen liiketoimintaa tai millaisen uhan kriisi muodostaa ja miten hakija yrittää ratkaista nämä haasteet kehittämistoimilla. Hyväksyttäviä korvattavia kustannuksia ovat vain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta aiheutuvat menot.

ELY-keskukset myöntävät yrityksen kehittämisavustusta pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Kyseessä voi olla aloittava, kasvuhakuinen tai uudistumaan pyrkivä yritys. Erityisenä painopisteenä on kansainvälistyminen.

Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Yritys rahoittaa kehittämishankkeesta aina merkittävän osan itse.

Lue Business Finlandin ohjeistus TKI-lainaan 

Lue ELY-keskuksen ohjeistus

Toimitus (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorin torstaina puoliltapäivin päivittämän tilaston mukaan kustannustukea on tähän mennessä hakenut 6913 yritystä. Päätöksen on saanut 4385 yritystä, niistä 1207 hyväksyttyä ja 3178 hylättyä. 

Kustannustukea on maksettu tähän mennessä 24 813 262 euroa eli keskiarvo yritystä kohti on 20 558 euroa.

Miksi niin suuri määrä hylättyjä hakemuksia?

Kustannustukihakemusten hylkäysprosentti on peräti 72%.

Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma kertoi viikko sitten yrittäjät.fi:n haastattelussa, että puolet tukihakemusten hylkäyksistä tulee sen vuoksi, että liikevaihdon lasku jää alle vaaditun 30 prosentin. 25% kielteisistä päätöksistä johtuu siitä, että korvaus jää alle 2000 euron minimin. Kolmas syy on verottajan ilmoittama este.

– Jos aika sallii, niin kannattaa tutustua rauhassa ohjeisiin sivuillamme, sieltä voi löytyä myös vinkkiä sellaisista kuluista, joita ei välttämättä tulisi muuten ajatelleeksi.

– Meillä on sivuillamme myös laskuri, jolla voi haarukoida ja ennakoida. Jos luvut näyttävät olevan lähellä, niin kannattaa hakea, kannustaa Yliluoma.

Kustannustuen kakkoskierroksen hakuaika päättyy 26. helmikuuta.

Kustannustukea eniten saaneiden Top 10 -lista

1. Bio Rex Cinemas Oy 500 000 €

- elokuvateatteriketju

2. Lippupiste Oy 500 000 €

- pääsylippuja konsertteihin ja tapahtumiin

3. Stromma Suomi Oy Ab 390 470 €

- saaristoristeilyjä ja bussiretkiä, Helsinki Card

4. Oy Russian Room Ltd 377 936 €

- A&S Ravintolat, 7 ravintolaa, muun muassa Saslik

5. Väinö Paunu Oy 363 672 €

- bussiyhtiö

6. AKK Sports Oy 335 342 €

- autourheilun tapahtumat, tv-tuotantopalvelut

7. Ventoniemi Oy 300 271 €

- bussiyhtiö

8. Finnkino Oy 300 000 €

- elokuvateatteriketju

9. ITV Studios Finland 290 979 €

- tv-tuotantoyhtiö

10. Tampereen Särkänniemi Oy 269 501€

- huvipuisto

Valtiokonttorin listan kaikista kustannustukea hakeneista ja myönnetyt summat löydät täältä.

Katso aiempi juttu, vinkit ja linkkilista kustannustukeen täältä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Videosisällöt ovat yhä merkittävämmässä roolissa sosiaalisen median palveluissa. Toisin sanoen videoilla voidaan saavuttaa suurempi joukko ihmisiä. Amerikkalaisen it-jätin Ciscon tekemän tutkimuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä peräti 82 prosenttia kaikista verkon sisällöistä tulee olemaan videosisältöjä. 

Videosisältöjä voi toteuttaa varsin pienillä kustannuksilla. Kevyimmillään videokalusta sisältää älypuhelimen, edullisen jalustan ja ulkoisen nappimikrofonin.

Kokosimme 15 vinkkiä laadukkaampiin videoprojekteihin.

1. Mieti videokokonaisuus tarinana. Kuvaa haastateltavan tulo tilaan ja lopuksi lähteminen tilasta. Kuvaa tekemistä. Jos haastateltava puhuu työstään, kuvaa työn vaiheita.

2. Kuvaa sama tilanne läheltä ja kaukaa. Kuvaa henkilön takaa, sivusta, edestä ja vaikkapa alaviistosta. Tarkastele, millaisia kiinnostavia yksityiskohtia kyseisestä tilasta löytyy.

3. Valmistaudu videokuvaukseen huolellisesti. Varmista, että kameran (tai älypuhelimen) akku on ladattu täyteen.

4. Varmista älypuhelimen tai kameran asetuksista, että kuvaustila on Full HD -resoluutiolla (1080p). 4K-tilaa et yleensä tarvitse.

5. Valitse kuvauspaikka siten, että tilassa on riittävästi valoa.

6. Jos kuvaat älypuhelimella, aseta puhelimesta Älä häiritse -tila päälle. Tällöin puhelut tai viestit eivät häiritse kuvaustilanteessa.

Muista kuvituskuva

7. Käytä jalustaa. Kun opit kuvaamaan paremmin, voit käyttää joskus tehostemielessä käsivarakuvausta, mutta pääasiallisesti jalusta luo ammattimaisemman vaikutelman. Tärisevä kuva usein häiritsee katsojaa.

8. Jos kuvaat itseäsi puhumassa kameralle, mieti haluatko suunnata kehotuksen suoraan katsojalle. Katso tällöin suoraan kameran linssiin. Videolla toimii myös, jos katsot kameran ohi "haastattelijaa". Tällainen tyyli sopii silloin, kun kerrot esimerkiksi yrityksesi toiminnasta. 

9. Pyri puhumaan videolla tavallista hieman selkeämmällä äänellä. Yleensä ihmisillä on tapana kiihdyttää puhenopeuttaan kameran edessä. Kuvittele, että et puhu kameralle vaan kaverillesi. Näin esiinnyt rennommin.

10. Kuvaa aina myös kuvituskuvaa eli kuvamateriaalia, joka vie videon tarinaa eteenpäin. Kuvituskuvalla luot videolle tunnelmaa ja esittelet esimerkiksi työtäsi tai yrityksen tiloja. Kuvituskuvaa on aina parempi olla liikaa kuin liian vähän. Hyvä sääntö on kuvata ihmisiä ja erilaista tekemistä. Se toimii videolla paremmin kuin tyhjä tila. Mieti etukäteen jonkinlainen kuvakäsikirjoitus, joka selventää sinulle, mitä henkilöitä ja tilanteita kuvaat.Kuvaa mieluiten kronologisessa järjestyksessä.

11. Varmista, että kuvattavassa tilassa on riittävä valaistus.

Älä käytä älypuhelimen omaa mikrofonia

12. Jos teet videohaastattelua, pyri huolehtimaan etenkin siitä, että haastateltavan kasvoille kohdistuu riittävästi valoa. Sijoita haastateltava siten, että hän puhuu ”sisäänpäin” kuvaan eli puhuessaan vasemmalle henkilö on sijoitettu hieman enemmän oikeaan kuin vasempaan reunaan. Muista tarkentaa kuva kasvoihin! Haastattele henkilöä aina siten, että tämä katsoo kameran ohi, ei suoraan kameraan.

13. Pidä haastattelun aikana kamera jalustalla ja varmista, että jalusta ei liiku tai tärähtele kuvauksen aikana.

14. Kun teet videohaastattelua ja kuvaat älypuhelimella, älä tallenna ääntä älypuhelimen omalla mikrofonilla vaan käytä ulkoista mikrofonia. Haastatteluun sopii hyvin nappimikrofoni, joka kiinnitetään haastateltavan henkilön rintapieleen. 

15. Tarkista aina tallennetun äänen laatu kuvauksen aikana ennen kuvauksen lopettamista. Näin varmistut siitä, että ääni ei särise tai siinä ei ole muita ongelmia.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kolme vuotta Chef Mikko -ravintolaa Washingtonin keskustassa pyörittänyt Mikko Kosonen on seurannut läheltä levottomuuksia hallintokorttelissa. Punaisia lippalakkeja on näkynyt kaupungissa runsaasti eilisten levottomuuksien jälkeenkin. 

– Eiliseen puoleen päivään asti täällä on eletty siten, että katsotaan, mihin tämä tilanne presidentinvaalien suhteen menee. On ajateltu, että ehkä maan sisäinen tilanne paranee, kun tammikuun 20. päivä koittaa ja presidentti vaihtuu. Eilinen muutti ajattelutapaa. Uskon, että elämä tässä Washingtonissa tulee olemaan hyvin pelonsekaista, koska tuskin mitään radikaaleja ratkaisuja on luvassa, Kosonen sanoo.

Viimeisten kuuden kuukauden aikana moni paikallinen yritys on kiinnittänyt vanereita ikkunoihinsa turvallisuuden lisäämiseksi. Näin toimittiin myös Kososen ravintolassa viime keväänä, kun ihmisjoukot kasaantuivat Washingtoniin Black lives matter -mielenosoituksiin.

Kun väkijoukot aloittivat mellakoinnin kohti kongressirakennusta, Kosonen joutui sulkemaan ravintolansa jo kolmelta iltapäivällä. Ulkonaliikkumiskielto astui voimaan kuudelta illalla. Päivä oli kaikin puolin kaoottinen.

– Tilanne näyttää edelleen huonolta. En usko, että levottomuudet loppuvat. Tulevaisuudessa on varmasti yksinäisiä susia, jotka toteuttavat järjettömyyksiä.

"En tiedä, tuleeko tästä enää samanlaista kaupunkia"

Kosonen on ihmetellyt monen muun tavoin sitä, miten mielenosoittajat pääsivät tunkeutumaan kongressirakennukseen. Tähän ei ole vielä saatu vastausta.

– Washington on alueena sellainen, että poliisivaltuudet ovat hakoteillä. Kaupungin poliisivoimilla ei ole oikeutta mennä liittovaltion alueelle. Washington ei ole osavaltio, joten täällä asiat eivät toimi samalla tavalla kuin muualla Yhdysvalloissa. Turvallisuusasioita varmasti tarkastellaan jatkossa, mutta jää nähtäväksi, vaikuttaako se mihinkään.

Levottomuudet ovat pahentaneet entisestään koronaepidemiasta kärsivien yrittäjien tilannetta kaupungissa.

– Washingtonin esikaupunkialue on ollut kuollutta aluetta jo lähes vuoden. En tiedä, tuleeko tästä enää koskaan samanlaista kaupunkia kuin ennen koronaa.

Kososen ravintola on pärjännyt taloudellisesti tähän asti hyvin, vaikka alkuvuosi näyttää selvästi joulun aikaa hiljaisemmalta. Joulun tienoilla ravintolassa asioi paljon suomalais-pohjoismaisia asiakkaita. Tukea tuli myös naapurustosta.

Washingtonin ravintolat voivat tarjota ruokaa koronarajoitteiden takia vain ulkotiloissa, noutopalveluna tai verkon kautta. Tilat on suljettava kymmeneltä illalla.

– En ainakaan itse menisi syömään ulos kun lämpöä on kaksi astetta. Maaliskuussa alkaa lämmetä sen verran, että toivottavasti ihmiset alkavat taas liikkua ulkona enemmän, Kosonen sanoo.

Tukipaketti tulossa lähiaikoina

Catering-palvelu oli ravintolan pääasiallinen tulonlähde maaliskuuhun asti. Korona vei kahdessa päivässä 75 prosenttia liikevaihdosta.

– Nyt catering-palvelumme ovat olleet varsin pienimuotoisia, olemme saaneet tilauksia enintään 15 ihmisen tilaisuuksiin. Ennen koronaa tilaisuudet olivat 200-300 ihmiselle, yrittäjä vertaa.

Kosonen odottaa lähiaikoina yrityksille suunnattua koronapakettia, joka on jo hyväksytty senaatissa ja kongressissa.

– Pankilta on tullut viestejä, että kahden viikon sisällä pitäisi tulla tietoa tukipaketeista. Katsotaan sitten, onko jotain sellaista, mitä voi hakea.

Kosonen muutti Washingtoniin vuonna 1996, minkä jälkeen hän työskenteli pitkään Suomen lähetystössä. Oman yrityksen hän perusti vuonna 2012. Se toimi ensin catering-palveluiden tuottajana. Nykyinen ravintola toimii Kososen omistamassa kiinteistössä.

– Tänä vuonna piti avata uusi kerros, johon oli tarkoitus tehdä saunaosasto ja yksityinen vuokrattava kokoushuone. Ne suunnitelmat eivät luonnollisesti toteutuneet.

Kuva: Mikko Kososen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuntokeskukset joutuivat viranomaisten sulkemissuosituksen kohteeksi.

– Meidät rinnastetaan yökerhojen rinnalle tartuttavuudessa, harmittelee Kuntomaailman Mika Gustafsson.

Kuntomaailman toinen kuntokeskus muutti uusiin, isompiin tiloihin 2. maaliskuuta 2020 Jyväskylässä juuri koronapandemian alkuvaiheessa. Yritys ei ole voinut hakea kustannustukia, ei ensimmäistä eikä nyt haussa olevaa tukea. Keväällä liikevaihdon tiputus oli 35–40 pinnaa, mutta oman pääoman vaade ei ollut vaadittua 50 prosenttia. Gustafsson täsmentää tämän johtuneen investoinneista.

Uudenkarhea keskus olisi yrittäjän mukaan normaalitilanteessa nostanut liikevaihtoa 15–20 prosenttia. Koronan vuoksi kävikin niin, että liikevaihto tippui kesä-lokakuussa verrattuna edellisvuoden vertailujaksoon noin 15 prosenttia.

Näin kakkoskierroksen tukikin jää samatta. Kustannustuen vertailukausi on kesä-lokakuu.

– Kevään tiputus oli ihan katastrofaalinen. Kesä on aina alallamme huono, emme päässeet silloin nostattamaan toimintaa. Syksy meinasi lähteä käyntiin, mutta sitten se ei lähtenytkään.

– Investoimme uuteen toimitilaan, juuri ennen koronaa. Meillä oli kovat kasvutavoitteet, ajoitus meni todella ikävästi, ja kulurakenteet kasvoivat uuden toimitilan myötä.

Kassa hupenee, eikä kuntokeskusyrittäjä saa tukea – Ekonomisti: ”Tuissa pitää paremmin huomioida yritysten kustannusrakenne”

Kuntomaailma työllistää normaalisti 35 työntekijää, ja lisäksi 10–15 ammattilaista toimii tiloissa yrittäjänä.

– Minusta tukirakenteet ovat tosi huonosti suunniteltu. Tuen kriteereissä ei ole otettu huomioon, miten nämä toimirakenteet eri aloilla menee. Ei pitäisi katsoa pelkästään liikevaihtoa, vaan myös sitä, millaiset kulut yrityksellä on.

Kulurakenteet ja se, miten niihin pystytään vaikuttamaan, vaihtelevat yrityksestä toiseen.

Myös Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mielestä koronatuissa pitää paremmin huomioida yritysten toiminnan luonne.

– Yrittäjä on tässä oikeassa siinä, että tuessa pitäisi pystyä paremmin ja tarkemmin ottamaan huomioon yritysten toiminnan luonne ja kustannusrakenne. Esimerkiksi tapahtuma-alalla kustannusten muodostuminen voi poiketa tavanomaisesta kustannusrakenteesta.

Kustannustuki II:n lakitekstin mukaan kustannustukea myönnettäessä kuluja otetaan huomioon kuukausitasolla yhteensä enintään yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa.

Kuismasen mielestä tukiehdot täyttävä liikevaihdon laskuraja, 30 prosenttia, on tilanteen jatkuessa yhä, kohtuuttoman kova.

– Jos kustannustuki III tulee, raja tulisi ehdottomasti laskea 20 prosenttiin.

– Rajoitusten tulisi perustua aidosti näyttöön ja kategoriset rajoitukset ovat huonoa politiikkaa. Jos toiminnasta on vaikea osoittaa, että se olisi niin sanottu koronalinko, niin silloin kategorisia rajoitteita ei tulisi asettaa voimaan. Rajoituksissa ja suosituksissa on syytä ottaa huomioon alakohtaisia eroavaisuuksia, Kuismanen esittää.

Jyväskyläläinen Gustafsson on samoilla linjoilla Yrittäjien Kuismasen kanssa liikevaihdon laskurajan suhteen, kun pidetään silmällä kustannustuki kolmosta.

– Toinen juttu on se, että jos tukiehdoissa liikevaihdon pitää olla laskenut vähintään 30 pinnaa, niin aika harva pysyy enää pystyssä, jos tilanne jatkuu vielä reilu puoli vuotta.

”Ei missään työpaikassa nousta nappia painamalla, vaan nousu on kovan työn takana”

Gustafssonin yrityksen näkymät heikkenevät selvästi, jos koronatilanne ja rajoitukset pahenevat eivätkä helpota kesään mennessä.

– Jos tilanne tästä pahenisi, niin en tiedä, millä kesän yli mentäisiin. Asiakkaamme ovat olleet mahtavia, osa heistä on jatkanut kuukausimaksujen maksamista huolimatta siitä, etteivät ole nyt käyttäneet palveluja. Ilman meidän 25 vuoden asiakashistoriaa, emme olisi tässä.

– Kohdallamme on tässä kysymys ehkä muutamista kuukausista, tarvitsisimme jotain apua.

Gustafsson tulkitsee valtiovallan ohjaavan yrityksiä lomauttamaan työntekijöitä ennemmin kuin kehittämään toimintaa.

– Näyttää, että valtio haluaa, että laitamme työntekijät lomautukseen. Maksetaan lomautusraha mieluummin, kuin että panostettaisiin se raha yrityksen toimintaan. Työntekijä saa rahaa kotiinsa, eikä tarvitse tehdä mitään, voi vain odottaa, onko valmis työpaikka odottamassa kuukausien päästä.

– Ei missään työpaikassa nousta nappia painamalla, vaan nousu on kovan työn takana.

Uusi vuosi ja uuden vuoden kuntokuurit – Miltä näyttää saleilla?

Kuntomaailman kahdella salilla näyttää olevan kiinnostusta treenaamiseen. Myös personal trainer-palvelun kysyntä on hiukan lisääntynyt. Jyväskylän saleilla on nyt noin 40 prosentin täyttöaste verrattuna normaaliin vuoteen. Keväällä täyttöaste oli 10–20 prosenttia verrattuna normaaliin vastaavaan ajankohtaan.

– Asiakasmääriä koskevat säännöt ovat uskomattomat. Jos minulla on 200 neliön sali ja toisella yrittäjällä on 100 neliön sali, niin asiakasmäärää rajoitetaan samalla tavalla. Kysyn, onko Prismassa saman verran porukkaa kuin pikku K-kaupassa? Ei, mutta molemmat ovat kauppoja.

Gustafssonin tiimi on pyrkinyt noudattamaan kävijämäärä- ja hygieniasuosituksia. Asiakkaat ovat noudattaneet ohjeita hyvin, kipeänä on jääty pois ja hygienista on pidetty huolta.

– Koko ajan odotamme, että tämän 10 kuukauden tauon jälkeen ensimmäistä kertaa toiminta lähtisi kunnolla käyntiin.

– Pystymme saleilla löytämään turvallisia aikoja treenata niin, ettei tarvitse olla lähellä ketään. Toivottavasti yhteiskunta tästä aukeaisi, mutta en usko siihen, ennen kuin rokote tulee laajemmin.

Osa työntekijöistä on ollut lomautettuna maaliskuun lopulta asti. Kysyntä ja kuntokeskustoiminnan laajuus ei ole vielä normalisoitunut.

Lue lisää kustannustuki 3:sta: Hylätyissä kustannustuen hakemuksissa toistuvat samat syyt – Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen!

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

FOKUS-hanke on tuottanut kriisiohjeet johdon ja lähijohtajien käyttöön ja tueksi erikokoisille ja eri toimialojen yrityksille. Ohjeet ohjaavat kriisitilanteisiin varautumiseen sekä toimintaan niin kriisin alussa, sen aikana kuin kriisin jälkeenkin.

Ohjeissa voi paikoin olla kohtia, joita ei esiinny yksinyrittäjillä ja pienimmissä yrityksissä, jolloin ne voi jättää vähemmälle huomiolle. 

Vaasan yliopiston hankepäällikkö Paula Naumasen mukaan ohjeet on testattu ja lakiasiantuntijan tarkistamat sekä  niissä on huomioitu yrityksiltä saatu palaute.

Ohjeet ovat yrityksille maksuttomat ja saatavissa pdf-versiona ja digisovelluksena (tulossa vuoden 2021 puolella) hankkeen nettisivuilta fokukseen.fi. Sieltä löytyy myös aihetta täydentäviä videoita ja menestystarinoita. Yritys voi hyödyntää ohjeita omaan tarkoitukseen sopivalla tavalla.

Selkeäsanaiset ohjeet auttavat kriisitilanteissa niin kriisin alussa, sen aikana kuin kriisin jälkeenkin

Oppaan alussa kehotetaan varmistamaan yrityksen kestokyky. Parhaiten kriiseistä selviytyy, kun seuraavat asiat ovat kunnossa: toimitusjohtaja osallistaa kehittämiseen ja johtamiseen laajasti muita, jolloin heidän toimintakykynsä ja osaamisensa vahvistuvat. Lisäksi se, että toimitusjohtajalla on tukenaan aktiivinen ja systemaattisesti toimiva johtoryhmä, vahvistaa kestokykyä.

Sitten opas neuvoo, miten toimia ensimmäisestä viikosta eteenpäin. Huomioitavia asioita ovat muun muassa: lähijohtamiskäytännöt, turvallisuusohjeistusten noudattamisen valvonta, etätyöjohtaminen, työterveysyhteistyö, sekä tartuntavaaratilanteen pitkittyessä on myös varauduttava henkilöstöjärjestelyihin. Henkilöstöjärjestelyihin liittyy mm. riskiryhmäläisten kartoittaminen ja varahenkilöiden nimeäminen.

Kyberturvaongelmien hallinta -kappaleessa kerrotaan, mitä yrityksen pitää tehdä, jos yritys joutuu tietoturvahyökkäyksen kohteeksi, ja toisaalta, mitä työntekijän ja asiakkaan tulee tehdä tilanteessa.  

Ohjeet on tuotettu sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä ESR-tuella ja ne on tehty yhteistyössä Vaasan, Turun, Lapin, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Oulun, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa.

Tästä Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen -oppaan ja hankkeen sivuille.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi