Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 52 yritystä.

Niiden joukossa on myös suuryritys Neste Shipping Oy, jonka liikevaihto on noin 521,4 miljoonaa euroa.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomessa on viime päivinä keskusteltu vilkkaasti koronan uudesta mutaatiosta ja ulkomaisten matkailijoiden testauksesta. Koronavilkun uusi versio saattaa osaltaan tarjota apua koronamuunnosten leviämisen estämiseen.

Koronavilkusta julkaistiin 7. tammikuuta versio 2.0, joka mahdollistaa tiedonvälityksen eurooppalaisten vastaavien sovellusten kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Koronavilkun käyttäjä voi saada ilmoituksen altistumisesta myös jossain muussa Euroopan maassa sijaitsevalta vastaavan kaltaisen sovelluksen käyttäjältä. Koronavilkun käyttäjä voi jakaa tiedon tartunnasta eurooppalaisten sovellusten käyttäjille.

– Koronavilkun yhteensopivuus muiden sovellusten kanssa tehostaa koronaviruksen tartuntaketjujen katkaisua ja estää epidemiaa leviämästä myös silloin, kun sovellusten käyttäjät liikkuvat eri maiden välillä, THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho kertoo tiedotteessa.

Sovellusta on päivitetty sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi muutokset tartuntatautilakiin. Vuoden alusta voimaan astunut laki sallii nyt henkilötietojen käsittelyn tietojärjestelmän rajat ylittävän käytön yhteydessä.

Terveysviranomaiset toivovat nyt, että Koronavilkun yhteensopivuus muissa EU/ETA-valtioissa ja Sveitsissä kehitettyjen sovellusten kanssa voi mahdollistaa koronaviruksen tartuntaketjujen tehokkaamman katkaisun myös silloin, kun ihmiset liikkuvat eri maiden välillä. Tällä hetkellä yhteentoimivuusalueeseen ovat liittyneet Saksa, Italia, Irlanti, Espanja, Latvia, Kroatia, Tanska, Hollanti ja Puola.

Tartunnasta ilmoittava käyttäjä päättää itse, antaako hän luvan rajat ylittävään tietojen vaihtoon. Käyttäjää ei voida tunnistaa jaettavasta tiedosta. Tiedot luovutetaan EU-komission tuottaman ja tarjoaman tietoturvallisen yhdyskäytäväpalvelun kautta. Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on arvioinut järjestelmän tietoturvallisuuden.

Näin asennat sovelluksen

Koronavilkku-sovelluksen voi asentaa  Android-puhelimiin Google Play -sovelluskaupasta ja Applen iPhone-puhelimiin App Storesta. Useimmiten sovelluksen päivitys suoritetaan puhelimessa automaattisesti.

Sovellus vaatii iPhonessa vähintään iOS 12.5 -käyttöjärjestelmäversion ja Androidilla vähintään 6.0-käyttöjärjestelmäversion.

Koronavilkku-sovelluksen tavoitteena on nopeuttaa virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista. Jos jollakin sovelluksen käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hän saa terveydenhuollosta koodin, jonka hän syöttää sovellukseen. Tämän jälkeen niille sovelluksen käyttäjille, joiden kanssa sairastunut on ollut lähikontaktissa viimeisen edeltävän 14 vuorokauden aikana, tulee puhelimeen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ja ohjeet ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Tallennetut tiedot poistuvat viimeistään 21 päivän kuluttua tai jos sovellus poistetaan. Sovelluksen avulla ei voida myöskään tietää, kuka on tartunnan saanut.

Sovelluksen kehittämisestä vastaa it-yhtiö Solita. 

Kuva: THL

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuusulassa asuva Noora Virta jäi pois valtion virastaan vuonna 2015. Sen jälkeen elämä on tarjonnut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Ensikosketuksen yrittäjyyteen Virta otti vuonna 2015, jolloin hän teki töitä kevytyrittäjänä.

– Kun määräaikainen virkasuhde valtion palveluksessa päättyi, työt olivat melko vähissä. Haasteena oli se, että kun aloitin kevytyrittäjänä, minkäänlaista asiakaskuntaa ei ollut valmiina, koska olin ollut piktään valtiolla määräaikaisissa virkasuhteissa.

Onneksi oli säästöjä. Ne pelastivat, kun Virta oli raskaana vuosina 2015 ja 2016. Toimeksiantoja lakimiehen työssä oli jonkin verran, mutta niiden laskutus saattoi olla mahdollista vasta vuoden kuluttua toimeksiannon alkamisesta.

Virta oli ollut yrittäjänä vajaan vuoden, kun kolmas lapsi syntyi.

– Silloin laskutus oli jotenkin alkanut pyöriä, mutta lapsen syntymään se katkesi jälleen.

Yllättävä sairastuminen pysäytti

Vuoden 2017 kevättalvella Virta alkoi pohtia palkkatöihin palaamista.

– Ajattelin, että minulla olisi yksi stressin aiheuttaja vähemmän, kun saisin säännöllistä palkkaa. Mietin myös työntekijän sosiaaliturvaa.

Hän aloitti työt isommassa asianajotoimistossa tuntityösopimuksella. Työt ehtivät hädin tuskin alkaa, kun Virta sairastui maksatulehdukseen.

– Nuorin lapseni oli silloin 11-kuukautinen. Lääkärit olisivat halunneet minut sairaalaan tarkkailuun, koska maksa-arvoni olivat todella korkeat. En kuitenkaan pystynyt, koska lapsella ei olisi ollut huoltajaa.

Virtaa käskettiin käytännössä makaamaan sohvalla, mutta pienen lapsen kanssa se ei onnistunut. Tulehduksen syy jäi mysteeriksi, sillä syytä ei koskaan löytynyt.

Saman vuoden syksyllä Virta aloitti työt samassa lakiasiaintoimistossa kokopäiväisesti.

– Kokopäiväiseen työhön tottuminen oli vaikeaa. Olin ollut puolitoista vuotta melkein koko ajan kotona. Ajattelin, että työhön täytyy vaan tottua, mutta en tottunut.

Unohtelua ja riittämättömyyden tunnetta

Erityisen paljon Virtaa stressasi tunnin suuntaansa kestänyt työmatka. Hän alkoi potea myös huonoa omaatuntoa.

– Kun olin lasten kanssa, oli huono omatunto etten tehnyt töitä. Kun tein töitä, oli huono omatunto siitä, etten ollut tarpeeksi lasten kanssa.

Virtaa alkoivat vaivata myös oudot unohtelut arjessa.

– Saatoin lähteä viemään lapsia harrastuksiin, mutta kun lähdin ajamaan harrastuspaikalta takaisin kotiin, huomasin, että lapsi istuu edelleen takapenkillä. Rupesin unohtelemaan asioita töissä ja kotona.

Öisin hän saattoi herätä miettimään pieniäkin työasioita, kuten yksittäisiin sähköposteihin vastaamista.

– En pystynyt rauhoittumaan ennen kun olin tarkistanut, onko asia hoidettu.

– Jossain vaiheessa totesin, että en ole sillä tavalla toimintakykyinen, että minun kannattaisi jatkaa töissä.

Virta koki riittämättömyyden tunnetta työpaikalla. Hänen oli äärimmäisen vaikea sanoa esimiehelleen ei, vaikka kädet olivat täynnä töitä. Työ meni herkästi kaiken muun edelle.

– Olin jo aivan valmis vaihtamaan kokonaan alaa. Sitten koitti eräs ilta, kun päätin irtisanoutua.

Takaisin yrittäjäksi: Elämä helpottui

Ei mennyt kauan, kun Virta päätti palata yrittäjäksi, tällä kertaa toiminimellä. Kevytyrittäjyys tuotti käytännön haasteita, sillä lakimiehen yhteystiedoissa kevytyrittäjän titteli ei välttämättä näytä vakuuttavalta. Kirjanpitäjä katsoi lisäksi, että toiminimiyrittäminen on verotuksellisesti järkevämpi vaihtoehto.

Virran mukaan moni hänen lähipiirissään ihmetteli naisen päätöstä hoitaa työuupumusta siirtymällä yrittäjäksi.

– Siinä elämäntilanteessa koin helpoimmaksi olla yrittäjä. Päivittäinen työpaikkani siirtyi huomattavasti lähemmäs, saatoin tehdä selvästi lyhyempiä työpäiviä ja jättää enemmän aikaa lapsilleni. Kaiken kaikkiaan työpäivien suunnittelu muuttui selvästi helpommaksi.

Ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi, sillä Virta on edelleen yrittäjä.

– En tietenkään voi vaikuttaa työssäni tuomioistuimen aikatauluun, mutta pystyn palkkatyötä paremmin vaikuttamaan siihen, paljonko töitä otan. Koen, että yrittäjänä on helpompi sanoa ei, koska olen vain itse vastuussa töistäni.

Kuva: Noora Virran albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viime päivinä merkittävä osa suomalaisista Whatsapp-käyttäjistä on saanut puhelimeensa ilmoituksen sovelluksen käyttäjäehtojen muuttumisesta. Ne on hyväksyttävä, jos aikoo käyttää sovellusta helmikuun 8. päivän jälkeen.

Käytännössä tavoitteena on liimata Facebook-palvelu entistä tiiviimmin yhtiön omistamiin Instagramiin ja Whatsappiin. Tämä tarkoittaisi Whatsappin käyttäjätietojen hyödyntämistä mainontaan, josta somejätti kerää suurimman osan tuloistaan. Whatsappin ehtojen muutokset ovat herättäneet maailmalla kiivasta keskustelua siitä, saako sovelluksen omistava Facebook liikaa valtaa käyttäjiensä tietoihin.

Facebookin aikeet eivät kuitenkaan onnistu Euroopassa kuten muualla maailmassa, sillä muun muassa EU:n tietoturva-asetus kieltää lähtökohtaisesti käyttätietojen siirtämisen Facebookille. Facebook onkin vahvistanut, että Whatsapp-sovelluksen tietojen jakamiseen ei tule muutoksia EU- ja Eta-alueilla.

Tämä ei kuitenkaan koske yrityksille tarkoitettua, niin ikään maksutonta Whatsapp Business -sovellusta, joka on tarkoitettu yhteydenpitoon yrityksen ja sen asiakkaiden välillä. Business-version käyttäjäehtojen muutos mahdollistaa jatkossa muiden palveluiden integroimisen sovellukseen. Kolmansien osapuolten sovellukset voisivat siis teoriassa nähdä yritykselle Whatsappissa lähetettyjä viestejä.

Petteri Järvinen: Facebook kiristää otetaan

Perus-Whatsapp saa Euroopan ulkopuolella kerätä ja luovuttaa eteenpäin muun muassa käyttäjän nimen ja puhelinnumeron, kontaktit, puhelimen malli- ja operaattoritiedot sekä käyttäjän IP-osoitteen, jonka perusteella voi selvittää käyttäjän sijainnin. Toisaalta esimerkiksi käyttäjän sijainti on Facebookin hallussa jo entuudestaan Facebook-sovelluksen kautta ja moni käyttäjä luovuttaa puhelinnumeronsa Facebookille ottaessaan Whatsappin käyttöön.

Whatsappin käyttäjätietojen muutokset ovat saaneet maailmalla monet lataamaan kilpailevan ja tietoturvaltaan paremmaksi mainostetun Signal-sovelluksen. Signal on viime päivinä ruuhkautunut niin pahoin, ettei se ole pystynyt lähettämään tekstiviestitse riittävää määrää vahvistuskoodeja.

– Kaiken taustalla on vakava huoli siitä, että Facebook kiristää otetaan Whatsappista. Whatsapp on Facebookin tuote ja ihmiset ovat jo entuudestaan naimisissa Facebookin kanssa, tietokirjailija ja yrittäjä Petteri Järvinen sanoo.

Signalista Järvisellä ei ole pahaa sanottavaa. Se on säätiön ylläpitämä avoimeen lähdekoodiin perustuva sovellus, jolla on tietoturvamielessä hyvä maine.

– Toki ilmaisien palveluiden jatkuvuudessa on aina oma riskinsä. Signalilla ei ole kuitenkaan samanlaista hinkua nyhtää käyttäjiään kuten Facebookilla.

Signalin taustalta löytyy Whatsappin toinen perustaja Brian Acton, joka rikastui myymällä sovelluksen Facebookille vuonna 2014. Kauppahinta oli muhkeat 19 miljardia dollaria. Kaupan jälkeen Acton on tukenut Signalin kehitystyötä kymmenillä miljoonilla dollareilla. Acton ja Facebook riitautuivat sen jälkeen, kun Facebook kertoi aikomuksistaan käyttää Whatsappia mainontaan. Alun perin tällaista ei kaavailtu.

"Käyttäjä määrittelee tietoturvan tason"

Järvinen ei pidä Whatsappia merkittävänä riskinä tietoturvalle. Facebook ei jatkossakaan saa lupaa lukea käyttäjiensä viestejä tai kuunnella puhelinkeskusteluja.

– Riskit salauksen murtamisesta ovat teoreettisia verraten siihen, miten huolimattomasti moni käyttäjä säilyttää puhelintaan tai miten viestien käytössä mokaillaan. Whatsapp-työpaikkaryhmään liitetty henkilö saattaa jäädä roikkumaan ryhmään, vaikka olisi esimerkiksi vaihtanut työpaikkaa. Kun ryhmillä ei ole keskitettyä käyttäjähallintaa, on käyttäjän oman aktiivisuuden varassa pitää käyttäjälista ajan tasalla.

Yhtenä potentiaalisena "riskinä" Järvinen pitää puhelimen osoitekirjan sisällön käyttöoikeuden luovuttamista Whatsappille eli Facebookille. Moni antaa luvan miettimättä mahdollisia seurauksia.

– Silloin voi käydä esimerkiksi niin, että Facebook kerää tiedot osoitekirjasta ja käyttää niitä Facebookissa. Itse poimin aina numerot osoitekirjasta käsin, en ole antanut sovellukselle lupaa päästä osoitekirjan tietoihin.

"Kannatan perinteistä tekstiviestiä"

Jos Whatsappin käyttö epäilyttää, Järvinen suosittelee palaamista perinteisiin tekstiviesteihin, ainakin jos viestittelyn kohteena on vain yksi henkilö kerrallaan.

– Kannatan ehdottomasti perinteistä tekstiviestiä. Tekstiviesti on turvallinen tapa viestiä, koska viestit kulkevat suomalaisen operaattorin verkossa ja lähettäjä ja vastaanottaja sijaitsevat samassa verkossa. Vaikka Whatsapp olisi kuinka salattu, viestit kulkevat Suomen rajojen ulkopuolelle. Tekstiviesti ei ole nykyään edes kallista, sillä liittymiin sisältyy useimmiten satoja tai tuhansia viestejä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakriisi iski täydellä teholla yrityksiin viime keväänä. Yrittäjillä oli paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Ilmassa oli epätietoa- ja toivoa.

Vuoden mittaan tilanteet elivät. Oli rauhallisempia jaksoja sekä tautiryppäitä, jotka toivat jälleen tiukennuksia rajoituksiin. Kriisivuosi on vaatinut toimintaa paikallistasolla samoin kuin valtakunnallisesti. Nyt saa äänestää paikallisyhdistysten Vuoden koronatekoa. Ehdotuksia määräaikaan, eli perjantaihin 8. tammikuuta mennessä tuli yhteensä 15.

Pukkilan yrittäjät auttoivat vähävaraisia perheitä

Pukkilan yrittäjät järjesti 1.5.-31.7.2020 pienkeräyksen, jonka tuotto jaettiin ruoka-apuna Pukkilan kunnan vähävaraisille perheille. Rahaa saatiin kerättyä sen verran, että myös muutaman perheen koululaiset saivat kaipaamansa sähköisen oppimisalustan. Rahaa kerättiin lahjoituksina yhteensä 2681 euroa.

Orivedellä syntyi koronastudio

Oriveden Yrittäjät teki Koronastudio Orivesi -ohjelman, jossa haastateltiin esimerkiksi kunnan yrittäjiä ja elinvoimajohtajaa.

Eri alojen yrittäjät kertoivat omista murheistaan ja selviytymisestään. Kunnan edustaja kertoi, miten mitäkin tukea voi hakea ja mitä kautta.

Ohjelma sai hienon vastaanoton. Sitä on katsottu lähes 1300 kertaa Oriveden yrittäjien kotisivuilla ja Youtubessa.

Koronastudio Orivesi on saanut jo jatko-osan, jossa ääneen pääsivät jälleen yrittäjät sekä Pirkanmaan Yrittäjien toiminnanjohtaja.

Ammattikuvaajan kustannuksista vastasivat Oriveden kaupunki ja Pirkanmaan Yrittäjät.

Satakunnan paikallisyhdistykset virkistyivät yhdessä

Satakuntalaiset paikallisyhdistykset sekä yhteistyökumppani Fennia järjestivät yhteisvoimin iloisen syyspäivän Yyterin rannoilla marraskuun ensimmäisenä päivänä.

– Tämä oli ensimmäinen isompi tapahtuma, joka järjestettiin Satakuntalaisten paikallisyhdistysten kesken. Mutta ei varmasti viimeinen. Tapahtuma osoitti yhteen hiileen puhaltamista, oli iloinen ja yhdistävä tilaisuus syksyn pimeyden keskellä koronavuoden jälkeen. Tapahtumassa toteutettiin yrittäjyyttä sekä yhteisöllisyyttä osoittava kuvaelma, Ulvilan Yrittäjien Krista-Carola Mäkinen sanoo.

Päijäthäme paransi vuoropuhelua

Koronakriisin alkaessa Päijät-Hämeen Yrittäjät ideoi ja kehitti uuden toimintamallin vuorovaikutuksen ja tiedon lisäämiseen koko maakunnan yritysten ja kunta- ja elinkeinopäättäjien välillä. Tästä syntyi Yritysten ja maakunnan välinen vuoropuhelu Teams-tapaamiset.

Kutsuttuina ovat olleet kunnanjohtajat, elinkeinopäälliköt, maakuntajohtaja, kehitysyhtiö Ladecin ja Ely-keskuksen edustajat, sekä yrittäjäjärjestön edustajat, paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Alkutapaamisten jälkeen on myös yrittäjiä kutsuttu laajemmin mukaan. 

Vuoropuhelu-teamsit aloitettiin huhtikuussa ja toteutettiin kuusi kertaa vuoden 2020 aikana.

– Heti ensimmäisen kokouksen jälkeen yhteinen tahtotila oli jatkaa vuoropuhelua myös koronakriisin jälkeisessä ajassa ja tehdä tästä toimintamallista uusi normaali. Avoimelle ja vapaalle vuoropuhelulle sekä tiedonvälitykselle maakunnan yrittäjien ja päättäjien välillä on kuitenkin jatkossakin tarvetta ja tämä edesauttaa yhteistyötä. Nyt tuntuu jopa hassulta, ettei tällaisia yhteistapaamisia ole aikaisemmin ollut. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on ollut mukana tapaamisten kutsujana yhdessä Yrittäjäjärjestön kanssa, toiminnanjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo kertoo.

Urheiluseura sponsoroi yrityksiä

Kemin Innon painijaoston hyväntekeväisyystempaus sai aluksi Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Marko Vuorisen ymmälleen. Urheiluseura Kemin Into tarjoutui sponsoroimaan koronakurimuksessa olevia yrityksiä. Kerrankin näin päin!

Urheiluseura kustantaa Yrittäjän luottopakki -kalenterit, jotka esittelevät lappilaisia yrittäjiä sekä heille tärkeä yrittäjäkollega, joka on toiminut tukijana ja innostajana Yrittäjät saavat ilmoituksensa kalenteriin ilmaiseksi.

Myytyjen kalentereiden tuoton Kemin Into käyttää yrittäjien hyvinvoinnin ja liiketoiminnan tukemiseen. Yrittäjä voi saada esimerkiksi kampaajan, hieronnan tai manikyyrin paikallisen yksinyrittäjän kautta. Kemin Into kattaa palvelun kalenterituotoilla. Yrittäjä saa ilmaisen palvelun ja toiset yrittäjät liiketoimintaa.

Into myös kantaa kalentereiden valmistuksesta taloudellisen riskin, jos ne eivät menisikään kaupaksi.

– Lupasin heille omaa aikaani, liiketoimintaosaamistani ja verkostoani rajattomasti käyttöön, Lapin Marko Varjonen kertoo.

Vaasan tautitilanne vaati toimintaa  

Koronavirustartunnat levisivät poikkeuksellisen nopeasti Vaasassa syksyllä. Terveysviranomaiset keskittivät voimavaransa tautitapausten jäljittämiseen. Tämän seurauksena yrittäjät saivat lukea sanomalehdestä tai Vaasa.fi-sivujen altistuslistauksesta, että heidän ravintolassaan tai kivijalkakaupassaan oli ollut korona-altistus.

Vaasan Yrittäjät reagoivat tilanteeseen, sillä yrittäjän täytyy saada nopeasti tieto eteenpäin henkilökunnalle ja asiakkailleen.

– Olimme yhteydessä alueen koronanyrkkiin, joka ehdotti, että yrittäjäjärjestö ottaisi asian hoitaakseen. Vastasimme totta kai, sillä nämä ovat yhteiset talkoot, toiminnanjohtaja Mari Pohjanniemi-Kivi Vaasan Yrittäjistä kertoo.

Terveysviranomaiset välittivät tietoa altistuksista Vaasan Yrittäjille, josta tieto kulki yrittäjille. Kun yrittäjä on saanut viestin eteenpäin omassa verkostossaan, Vaasan Yrittäjät välittää tiedon kaupungin viestintään, joka laittaa tiedon kahdeksi viikoksi kaupungin verkkosivulle. Toiminta on saanut kiitosta kaikilta osapuolilta.

Rahallista tukea yrittäjille

Kaarinan yrittäjät lähetti vetoomuksen kaupungin päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tukea yrittäjiä. Asia oli esillä esimerkiksi paikallislehdissä, mutta paras apu on konkreettinen apu.

Kaarinan Yrittäjät ry:lle on vuosien mittaan kertynyt varallisuutta, ja nyt jos koskaan oli tullut aika käyttää sitä jäsenien hyödyksi - jakamalla rahallista tukea. 

Hallitus päätti valitsemansa toimikunnan esityksestä 20 000 euron tuen jakamisesta ja sen kriteereistä. Huhtikuun 17. päivä jäsenistölle lähti tiedote. Jäsenet kutsuttiin samalla ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen 4.5., jossa päätettiin määrärahan myöntämisestä.

Tuen haku oli auki 20.4.-10.5. Hakemuksia tuli 28. Hakemukset käsiteltiin määriteltyjen kriteereiden pohjalta ja tukea päätettiin myöntää 23 yritykselle.

Yritysten aiempi taloudellinen tilanne tarkistettiin julkisista rekistereistä. Toimikunta piti yhtenä kriteerinä myös toimialaa, koska poikkeustilanne oli vaikuttanut eri aloihin eri tavoin. Myös työntekijöiden määrä huomioitiin. Tuet maksettiin myönteisen päätöksen saaneille jäsenille 19.5. 

Gaalan sijaan roadtrip

Varsinais-Suomen Yrittäjät juhlivat joka marraskuussa alueen yrittäjiä 850 hengen voimin – paitsi vuonna 2020. Yrittäjät eivät jääneet palkinnotta, vaan aluejärjestön johto päätti lähteä maakuntakierrokselle ympäri Varsinais-Suomea ja viedä henkilökohtaisesti palkinnot palkittaville yrittäjille.

– Teimme kalenterisulkeiset aluejärjestön toimitusjohtajan, puheenjohtajiston, yrittäjien ja paikallisyhdistysten edustajien kanssa ja saimme marraskuulle kahdeksan päivää, jolloin 22 yritysvierailua tehtiin, tapahtumakoordinaattori Niina Pekkala kertoo.

Aluejärjestö vei palkinnon, kunniakirjan ja kakun Y-logolla, palkittu keitti kahvit, paikallisyhdistys toi kukat voittajalle. 

Mukana kulki koko ajan jäsenyrityksestä videokuvaaja, joka taltioi koko kierroksen. Kierroksen jälkeen koossa oli noin 2,5 minuutin erittäin hyvänmielen videon koko kierroksen parhaista paloista. Lisäksi jokainen voittaja sai itselleen joululahjaksi puolen minuutin videon omasta palkitsemishetkestään, mitä yrittäjät voivat käyttää omassa markkinoinnissaan.

– Parhaat palat -video tavoitti Facebookissa yli 4600 henkilöä, ja se on saanut yli 2200 katselukertaa. Kaikki videot on ladattu Varsinais-Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalle.

Jatkossa yritysvierailukierros järjestetään gaalan rinnalla, ja osallistumaan pääsevät kaikki VSY:n hallituksesta. Tavoitteena on saada myös palkittavan kunnan elinkeinoasiahenkilön kutsuminen, jolloin saadaan saman iloisen pöydän joukkoon sekä aluejärjestö, paikallisyhdistys, yrittäjä ja kunta.

Imatran Seudun Sapuskajelppi

Keväällä koronarajoitusten alkaessa Imatran Seudun Yrittäjät perustivat kriisiryhmän, joka miettiä tapoja tukea paikallisia yrittäjiä taloudellisesti. Yksi näistä ajatuksista oli konkreettinen ruoka-apu, jota voitaisiin tarjota paitsi yrittäjille, myös muille taloudellisessa ahdingossa oleville imatralaisille. Ruoka-apu haluttiin toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja jouhevasti ilman ylimääräistä byrokratiaa. Avun piti olla helposti saatavissa avuntarvitsijalle.

Sapuskajelppi päätettiin toteuttaa, kun mukaan lähti merkittäviä lahjoittajia sekä lahjakorttien jakeluun löytyi sopiva ratkaisu. Imatran kaupungilta, Etelä-Karjalan Osuuspankilta ja Imatran Seudun Sähköltä tuli tarvittavat rahalahjoitukset.

Paikalliset K-kauppiaat lähtivät mukaan ruoka-avun jakelukanavana sekä tukemaan Sapuskajelppiä taloudellisesti. Imatran Seurakunta tarjoutui mukaan yhteistyöhön. Heillä oli valmis organisaatio avun jakamiseksi. Lahjoituksia otetaan vastaan myös yksityishenkilöiltä.

Apua tarvitseva henkilö voi hakea Imatran Seurakunnalta 50 euron lahjakortin elintarvikkeisiin. Tällä hetkellä Sapuskajelpin kautta apua on saanut jo yli 1800 perhettä. Rahaa on saatu kerättyä lahjoituksilla lähes 100 000 euroa, mikä oli myös kampanjan alkuperäinen tavoite.

Avun tarve ei ole kadonnut, ja lahjoituksia otetaankin edelleen vastaan. Mukaan tukemaan on nyt liittynyt myös yhdistyksiä sekä muita paikallisia yrityksiä. Kaikki lahjoitukset menevät seurakunnan kautta täysimääräisenä eteenpäin apua tarvitseville. 

Savitaipaleen Yrityspassi

Savitaipaleen Yrittäjät kehittivät Yrityspassi-konseptin tukemaan paikallisten yrittäjien palveluiden käyttöä.

Kuluttaja kerää leimoja 25 euron ostosten yhteydessä paikallisilta yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Jokaiseen passiin kerätään 5 päivämäärällä varustettua leimaa. Kun leimat on kerätty, asiakas palauttaa yrityspassin palautuspisteeseen ja osallistuu samalla palkintojen arvontaan.

Arvontoja järjestetään kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Leimoja voi siis kerätä tammikuusta huhtikuun loppuun sekä touko-elokuu välillä.

Yrityspassia voivat käyttää kaikki Savitaipaleella asioivat ihmiset, eikä yrityspassien käyttömäärää ole rajoitettu. Yrityspassin käyttöön osallistuminen ei edellytäyritykseltä yhdistyksen jäsenyyttä.

Yrittäjäyhdistys on saanut Savitaipaleen kunnalta 20 000 euroa tukea konseptin toteuttamiseen.

Yrittäjien valofestivaali Lahdessa

Päijät-Hämeessä järjestettiin Lahti-vetoisesti Yrittäjien valofestivaali, johon lähti kymmeniä toimijoita mukaan. Tarkoituksena oli tuoda positiivista virettä pimeneviin iltoihin ja yhteistä iloa haastaviin aikoihin. Lahdesta mukana oli suurin osallistujajoukko ja näkyvyyttä saatiin sekä paikallismedioissa että sosiaalisessa mediassa. 

Lahden Yrittäjien hallituksen jäsen ja Valoviikon pääkoordinaattori Jani Unkuri oli kontaktoinut paikalliset valaistuspalveluiden tarjoajat ja hän antoi teknistä tukea, neuvontaa sekä ohjaa tarvittaessa oikeiden valaistuspalveluiden toteuttajien luokse. Tempauksen avulla yritettiin ensisijaisesti työllistää Päijät-Hämeen alueen sähkö- ja valaistustekniikkayrityksiä sekä taiteilijoita.

Lempäälässä syntyi Me-henki

Lempäälän Yrittäjät, kunta ja lukiolaiset halusivat yhdessä auttaa koronakriisissä. Osta Lempäälästä -kampanjoinnin sijaan toimijat rakensivat yrittäjien ja kuntalaisten Me-henkeä. Näin syntyi Olemme Lempäälästä-ilmiö.

Panostukset aloitettiin nuorten yrittäjyyskurssilla, jossa yrittäjyysoppien jakamisen lisäksi tehtiin harjoitustyönä markkinointisisältöjä paikallisille yrittäjille.

– Huomasimmekin että yrittäjien on melko vaikea sanoittaa omaa toimintaansa, ja päätimme keskittyä nimenomaan yrittäjäpersoonien esittelemiseen perinteisten yritysesittelyiden sijaan, Lempäälän Yrittäjien Ismo Paananen kertoo.

Sisältöjä alettiin koota Olemmelempäälästä.fi -sivustolle. Kurssin päätyttyä työtä jatkoi kunnan kesätyöntekijät, jotka somettivat yrittäjistä ja Lempäälän kesästä. Paikalliset viestintäyrittäjät antoivat opastusta ja tukea sisältöjen tekemiseen.

Some-kampanjan ytimeen syntyi musiikkivideo, jossa kuvattiin paikallisia eri alojen yrittäjiä omissa töissään. Video toteutettiin paikallisten yrittäjien yhteistyönä. Yrittäjät saivat myös Olemmelempäälästä.fi t-paitoja.

Syksyllä kampanjointi jatkui ja tähtäsi joulun ajan aktiiviseen markkinointiin. Joulukalenterin päivänä julkaistiin uuden yrittäjän esittely. Lisäksi kyseinen yrittäjä antoi arvontaan oman palvelunsa, joka toteutettiin Facebook-arvontana. Joulukalenterin videot julkaistiin Olemme Lempäälästä Facebook- ja Instagram-sivustoilla.

Kiitokseksi Yrittäjien joulutiimi rakensi jouluikkunan keskelle keskustaa, jossa lapset pääsivät tapaamaan lasin takaa myös joulupukkia ja tonttua.

Hangon Yrittäjät rauhan asialla

Hangossa on paljon ”kakkoshankolaisia”, eli vapaa-ajan asukkaita. Koronakriisi kärjisti paikallisten asukkaiden ja kakkoshankolaisten välejä, sillä paikalliset asukkaat eivät toivoneet muualta tulevia kaupunkiin levittämään virusta.

Osansa eripurasta ja kateudesta saivat myös yrittäjät, jotka pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman turvallisesti ja määräyksiä noudattaen.

Tunnelma kiristyi pahimmillaan lynkkauspuheeksi, ja moni kakkoshankolainen loukkaantui syvästi. Muutama laittoi talonsa myyntiin aikomuksenaan olla palaamatta koskaan.

Hangon Yrittäjät ry otti roolin Hangossa paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden keskinäisen suvaitsevaisuuden ja ymmärtämisen lisääjänä. Yhdistyksen hallitus oli aktiivisesti sosiaalisen median Hanko-ryhmissä, ja sai asiallisella sekä faktapohjaisella viestinnällä osapuolet rauhoittumaan. Ilmiö toistui syksyllä, mutta se saatiin viestinnällä nopeasti taltutettua.

Paikalliset kauppiaat joutuivat ikävän kritiikin kohteeksi pitäessään liikkeitään auki. Yhdistys kannusti yrittäjiä pitämään ovensa auki ja viestitti poikkeavista palveluista poikkeusaikaa varten Facebookiin perustetulla Hanko palveluksessanne! -sivustolla.

Yhdistys myös auttoi jäseniään perustamaan verkkokauppoja, tekemään etämyyntiä ja kotiinkuljetuksia ja markkinoimaan palveluitaan. Some-videot muistuttivat, että kaupat ovat auki. Myös kaupunginjohtaja muistutti yhteishengestä.

– Viestin kärkenä oli paikallisten yrittäjien tukeminen, mutta samalla halutsimme luoda positiivista ilmapiiriä, jotta asiakkaat uskaltavat mennä ostoksille ja toisaalta kauppiaita ei syyllistetä heidän harjoittaessaan elinkeinoaan. Yhdistyksen aktiiviset toimet koronavuotena vaikuttivat siihen, että yrittäjät lähentyivät toisiaan, paikalliset ymmärsivät paremmin yrittäjien merkityksen kaupungille ja ennen kaikkea juopa kakkoshankolaisten ja vakituisten asukkaiden välillä pieneni selvästi, Nana Hyry Hangon Yrittäjistä kertoo.

Hangossa oli Pääsiäisenä päiväkävijöiden ennätys ja kesällä kiitettävästi turisteja, mutta koronavirustartuntoja kaupungissa on ollut vain yksittäistapauksia.

Pirkanmaan onnistuneet hyväntekeväisyystempaukset

Pirkkalan Yrittäjät järjesti kesällä tempauksia, joilla se keräsi vaate- ja lelulahjoituksia vähävaraisille lapsille ja heidän perheilleen. Hard Rock Cafe goes Tampere -tempaus oli Tampereen keskustorilla kesäkuussa ja Elonkerjuu Party Suupantorilla Pirkkalassa elokuussa järjestettynä yhdessä Pirkanmaan Vammaistyö ry:n kanssa, joka jakoi lahjoitukset. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Pirkkalan Yrittäjät, Business Shooting Club, Pirkkalan kunta sekä P-HA/Haulikkokerho.

Jo aikaisemmin keväällä Pirkkalan Yrittäjät yhdessä Business Pirkkalan Shooting Clubin kanssa jakoivat ilmaiseksi yli 100 Leivon Leipomon hillomunkkia ja Näsimentor Oy:n lahjoittamaa aurinkolasia. Hilloimunkin sai jokainen yrittäjä tai yrittäjämielinen siltä varalta, että kevään ”tukirahahillot” menivät sivusuun.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Vuodenvaihteessa LUTin myynnin apulaisprofessorina aloittanut, viestintätieteiden tohtori, Jonna Koponen on tutkinut suomalaisia myyntijohtajia ja myyjiä, jotka työskentelevät kansainvälisessä ratkaisumyynnissä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että myyntijohtajien ja myyjien täytyy hallita hyvin laaja osaamisarsenaali. Koponen haluaakin kumota myytin, etteivät suomalaiset osaa myydä tuotteitaan.

– Kansainvälisessä ratkaisumyynnissä myynnin johtajilta vaaditaan myynnin vuorovaikutusosaamista, joka kulminoituu myynti- ja johtamisosaamiseen, eli taitoon ylläpitää asiakassuhdetta ja henkilökohtaisiin myyntitaitoihin. Myyntityössä itsereflektoinnin taito, eli kyky analysoida ja arvioida omaa toimintaansa, on tärkeä. Tarvitaan kielitaitoa sekä ymmärrystä eri kulttuureista ja esimerkiksi erilaisista neuvottelutyyleistä.

Vuorovaikutusosaamiseen kuuluu myös affektiivinen ulottuvuus. Tällä tarkoitetaan avointa asennetta toisia ihmisiä ja erilaisia kulttuureja kohtaan sekä tietoa erilaisista neuvottelutyyleistä.

Myynnin professuuri on perustettu Anja ja Jalo Paanasen miljoonan euron henkilölahjoituksen turvin. Lahtelainen Jalo Paananen on muun muassa Deltapalkeistaan ja pilariliitoksistaan tunnetun Peikko Groupin perustaja. Paananen on todennut lahjoitukseen liittyen, että "LUTissa syntyy paljon uusia keksintöjä ja innovaatioita, mutta myynti on se totuuden hetki."

Asiakkaiden aikakausi – ”Myyjien on oltava näkyvillä siellä, missä asiakkaatkin ovat”

Kilpailu asiakkaiden huomiosta on kovaa. LUTin Jonna Koposen mukaan nyt eletään asiakkaiden aikakautta.

– Elämme asiakkaiden aikakautta siinä mielessä, että asiakkaat ovat erittäin valistuneita, ja tieto, joka ennen saatiin myyjän kohtaamisen kautta, on nyt yhä useammin verkossa. Tämän vuoksi myyntiorganisaatioiden ja myyntityötä tekevien ihmisten on tärkeää olla läsnä verkossa. Tarvitaan nettisivut, youtube-videoita, webinaareja ja blogeja.

Korona on kiihdyttänyt digitalisaation vaikutuksia, ja muun muassa verkkokauppa on lisääntynyt.

– Myyntikin tapahtuu usein kasvokkaisen ja digitaalisen kohtaamisen hybridimallina.

4 vinkkiä myynnin kehittämiseen:

1. Kiinnitä huomio asiakkaaseen – ilman myyntiä ei ole liiketoimintaa. Tee kotiläksysi hyvin ja tutustu asiakkaasi liiketoimintaan. Kysy itseltäsi: mitkä ovat asiakkaiden tarpeet, ongelmat ja millaiseen kokonaisuuteen he etsivät ratkaisua – asiakasymmärryksen nostaminen strategiseen ajatteluun on keskeistä. Pidä huolta asiakassuhteista. 

2. Onko oma myyntiprosessi kunnossa? Aseta myynnille tavoitteet, suunnittele toimenpiteet, toteuta, mittaa, analysoi ja kehitä. Myyntiprosessi voidaan palastella vaiheisiin. Se lähtee prospektoinnista, seuraavaksi kontaktointi ja arvoa tuottava asiakaskohtaaminen. Vastaan väittävää asiakasta ei kannata pelästyä, vaan hän on usein kiinnostunut kuulemaan lisää. Lisäksi kaupan sulkemisen taidot ja asiakassuhteen ylläpitämisen taidot ovat keskeisiä.

3. Myynnin vuorovaikutusosaamista tarvitaan sekä kasvokkaisissa että digitaalisissa asiakaskohtaamisissa. Jokainen voi kehittää vuorovaikutusosaamistaan. Tee itsearvio: missä olen hyvä? Missä haluan kehittyä?

4. Löydä viestintäkanavat, jotka sopivat yhteistyöhön asiakkaasi kanssa. Joku viestii mielellään sähköpostitse, mutta toisen kanssa voi olla LinkedIn käytössä. Muista, että tiettyihin tehtäviin sopii tietynlainen viestintäkanava: rutiininomaisiin tehtäviin sopii sähköposti ja puhelin. Jos on kyse ideoinnista tai ongelmanratkaisusta, esimerkiksi videoneuvottelu tai mahdollisuuksien mukaan kasvokkainen kohtaaminen ovat toimivimpia viestintäkanavia.

Odotukset kasvavat – Teknologia kannattaa valjastaa hyödyksi

Odotukset myynnin johtamiselle kasvavat: pitäisi hallita digitaidot kattavasti ja datan hyödyntäminen. Mitä uusia taitoja myynnin ammattilaiset ja myyntityötä tekevät yrittäjät tarvitsevat?

– Teknologiset ratkaisut voivat helpottaa myyntityötä. Yrittäjän kannattaa analysoida, millaiset teknologiset ratkaisut sopivat juuri heille.

Koponen lisää, että digitaalinen markkinointi auttaa myyntiä.

– Prospektoinnissa on hyvä hyödyntää verkon tietolähteitä, esimerkiksi Linkediniä, mutta myös inhimillinen läsnäolo korostuu, koska sitä kautta asiakkaan luottamus vahvistuu.

Korona-aikana kasvokkaiset tapaamiset ovat vähissä ja neuvotteluita käydään etäyhteyksin.

– Verkkovuorovaikutuksessa sanattoman viestinnän osuus on usein vähäisempi kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa. Emme pysty samalla tavalla tulkitsemaan toisen eleitä ja ilmeitä, jolloin oman toiminnan mukauttaminen on haastavampaa.

Jonna Koponen muistuttaa, että kamera kannattaa olla auki videopalaverissa, näin sanatonta vuorovaikutusta välittyy enemmän.

– Suunnittelu- ja valmistautuminen ovat tärkeimpiä vaiheita videoneuvotteluissa. Etsi tietoa asiakkaasta ja tutustu häneen somessa. Aseta tapaamiselle tavoite ja varmista, että neuvottelun osapuolilla on valtuudet tehdä päätöksiä. Lähetä kalenterikutsu, materiaalit ja neuvottelun asialista. Muista myös verkkovuorovaikutuksen inhimillinen puoli. Kysy kuulumisia ja kerro myös itsestäsi, jotta tulet tutuksi ihmisenä.

Jonna Koponen haluaa kiittää Anja ja Jalo Paanasta lahjotuksesta, sillä kyseessä on lahjoitusprofessuuri.

Hän kertoo olevansa huolestunut tuoreen LUT-kauppakorkeakoulun opiskelijoille tehdyn tutkimuksen tuloksesta. Sen mukaan opiskelijoiden asenteet myyntiä kohtaan ovat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä.

– Ehkäpä mielikuva ammattimaisesta myyntityöstä on kapea.

Haluatko oppia lisää myyntityöstä? Myyntiosaaminen kasvun keskiöön -hankkeessa luodaan myyntiosaamisen koulutuskokonaisuus, joka jalkautetaan Oulun alueen oppilaitosten lisäksi myös pk-yrityskenttään täydennyskoulutuksena.

Tutustu Yrittäjien koulutuskalenteriin tästä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Eduskunnan valiokunnat ovat aloittaneet uuden tartuntatautilain valmistelun tavoitteenaan saada työ valmiiksi rivakasti. Helsingin Sanomien haastattelussa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi arvioi mahdolliseksi aikatauluksi lain valmistumiseksi optimistisimmillaan helmikuun puoltaväliä.

Mietintöjä muilta valiokunnilta odotetaan 22. tammikuuta mennessä. Aikataulu riippuu siitä, kuinka paljon muutostarpeita lausuntojen perusteella ilmenee.

Tartuntalain muutosten tarkoitus on antaa hallitukselle työkaluja hillitä koronavirusepidemiaa esimerkiksi erilaisin rajoituksin.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ymmärtää lakiesityksen tarkoituksen, sillä pandemian taltuttaminen on tärkeää myös yritysten kannalta. Yrittäjät on kuitenkin huolissaan puuttumisesta elinkeinovapauteen liian herkästi.

– Esityksellä ollaan puuttumassa elinkeinovapauteen, joka tuo hyvinvoinnin yhteiskuntaan. Kun elinkeinovapauteen tai johonkin muuhun vapauteen puututaan, viedään happea yhteiskunnasta ja siihen pitää olla todella vahvat perustelut. Sitä ei voi tehdä kevyin perustein ilman kunnon näyttöjä.

Tilojen sulkeminen ei huomioi jo tehtyjä toimenpiteitä

Ensimmäisessä vaiheessa edellytettäisiin yleisiä hygieniatoimenpiteitä. Jos ne eivät riitä, voitaisiin velvoittaa toiminta järjestämään siten, että asiakkaiden on mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Viimesijaisena keinona ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavat liikunta- ja urheilutilat sekä huvi- ja virkistystilat enintään kahdeksi viikoksi.

Pentikäisen mukaan yritysten kannalta keskeinen asia on tilojen sulkemista koskeva säännös. Luonnos mahdollistaa tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavia tilojen, kuten kuntosalien, uimahallien, kylpylöiden, konserttisalien, teatterien, messukeskusten ja sisäleikkipuistojen sulkemisen enintään kahdeksi viikoksi tietyin kriteerein.

Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Karoliina Katila muistuttaa, että tilojen sulkeminen voi tarkoittaa elinkeinotoiminnan pysähtymistä ja merkittävää elinkeinovapauden rajoittamista.

Joulukuussa 2020 Suomen Yrittäjät kommentoi esitystä ja muistutti lausunnossaan asiakasmäärien rajoittamisen vaihtoehdoista.

Ehdotus on ongelmallinen, koska erityisen riskin toiminnot ja tilat on liian väljästi määritelty ja lueteltu myös sellaisia, joihin ei ole riittävää näyttöä tartuntojen leviämisestä.  

Monessa yrityksessä on tehty paljon varotoimenpiteitä, kuten panostettu hygieniaan, rajoitettu kävijämääriä ja tehty muutoksia esimerkiksi tilaratkaisuin, joilla estetään lähikontakteja. Ehdotus ei riittävällä tavalla ota huomioon yksittäisen päätöksen kohteena olevan tilan erityispiirteitä.

– Eduskunnan kannattaa nyt muuttaa esitystä niin, että se ottaa huomioon jokaisen mahdollisen päätöksen kohteena olevan yrityksen tai tahon toteuttamat erityisjärjestelyt tai yksittäisen tilan erityispiirteet, jotka voivat lieventää erityisen tartuntariskin olemassaoloa tai poistaa sen kokonaan. Esimerkiksi tennishallia tai kuntosaleja ei pidä rinnastaa halliin, joissa harrastetaan lähikontaktilajeja. 

 – Pitää luottaa siihen, että jokaisen yrityksen intressi on välttää tartunnat, Katila sanoo.

Pentikäisen mukaan viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia sulkea tiloja vain varmuuden vuoksi, vaan siihen täytyy olla näyttöjä ja perusteita.

– On hyvä nähdä, että monen yrityksen tilanne, esimerkiksi ravintola-, majoitus-, virkistys- ja viihdealoilla, on heikentynyt viime kuukausina. Lisäksi esimerkiksi konkurssilain väliaikainen muutos on loppumassa nyt tammikuun lopussa. Voi syntyä tilanne, jos uudet rajoitukset lisäävät konkurssiaaltoa. Siksi niiden rinnalla pitää olla myös tukitoimia, Pentikäinen toteaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tukku- ja vähittäiskaupan sekä rakentamisen toimialoilla vuosi oli positiivinen. Sen sijaan pahimmin kärsivät majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä viihde- ja virkistysala. Barometrin mukaan koronavuosi heijastui investointeihin ja rekrytointeihin toimialasta riippumatta. Investoinnit pienenivät kaikilla toimialoilla ja henkilöstömäärän kehittyminen oli positiivista ainoastaan sote-palveluissa.

Tulevan 12 kuukauden osalta investoinnit ovat edelleen miinusmerkkisiä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

– Talouskasvun kannalta olisi erittäin tärkeää saada investoinnit oikea-aikaisesti kasvuun. Investointien viivästymiset kertautuvat ajassa ja aiheuttavat talouteen ylimääräisiä ”sakkokierroksia”. Myöskään inhimillisen tragedian osuutta ei voi vähätellä, kommentoi Suomen Tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja Ilkka Kujala järjestön tiedotteessa.

Barometri peilaa yritysten tilaa liikevaihdon, investointien, henkilöstömäärän ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvien kysymysten osalta päättyneen tilikauden ja tulevien 12 kuukauden osalta. Barometri perustuu tilintarkastajien arvioihin asiakasyritystensä taloudellisesta tilanteesta.

Kassavajetta ja yritystoiminnan jatkon vaarantumista

Tilintarkastajien barometrissa kysyttiin tilintarkastajilta myös toiminnan jatkuvuuden keskeisiä syitä, joissa yhtenä nostettiin rahoituksen riittävyys. Kysymys rahoituksen riittävyydestä näkyi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Konkurssilain väliaikaiset koronapoikkeukset päättyvät tammikuun lopussa, jolloin mahdollisesti nähdään konkursseja yrityksissä, joita korona on kurittanut.

Tilintarkastajien arvioiden mukaan toiminnan jatkuvuuden vaarantuminen uhkaa erityisesti majoitus- ja ravitsemis-, taiteiden ja viihteen, teollisuuden sekä rakentamisen alan yrityksiä. Tilauskirjojen oheneminen vaikuttaa viiveellä tyypillisesti teollisuuteen ja rakentamiseen.

– Liikevaihdoissa nähdään positiivista liikehdintää erityisesti informaation ja viestinnän toimialalla, mutta myös muilla aloilla alkaneen vuoden arvioidaan menevän aiempaa vuotta paremmin, Kujala kertoo.

Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain yli 100 000 yrityksen taloustiedot. Tilintarkastajat ry:n mukaan vastaajia oli noin 310 henkilöä.

Iso osa pk-sektorista onnistunut säästöillä paikkaamaan koronamenetykset, mutta majoitus ja viihde kärsivät

Talousjärjestelmiin erikoistuneen Accountorin mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat onnistuneet paikkaamaan koronan aiheuttaman laskun lähes kokonaan noin 2,5 miljardin euron suuruisilla säästöohjelmillaan. Koronakriisin tuomat menetykset pk-sektorille ovat olleet 2,5 miljardin euron suuruisia joulukuun puoliväliin mennessä, kertoo Accountorin tuore analyysi suomalaisten pk-yritysten taloudellisesta tilanteesta.

Mutta iso poikkeus ovat ravintolat, hotellit, viihde- ja virkistysala, joilla kustannussäästöt eivät ole kattaneet tulonmenetyksiä.

– Useat näiden alojen yritykset ovat koronakriisissä menettäneet yli puolet liikevaihdostaan, kun tutkimusten mukaan suurin osa pk-yrityksistä kestää noin 20 prosentin vuotuisen liikevaihdon pudotuksen, Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin tietää.

Accountor on talous- ja henkilöstöhallinnon palveluihin ja järjestelmiin keskittynyt yritys.

– Erityisesti vähittäiskaupan toipuminen koronakriisistä on vahvaa. Se kertoo korkeasta kuluttajaluottamuksesta ja indikoi positiivista aloitusta vuodelle 2021, sanoo Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin.

Vähittäiskaupan tulot kasvoivat joulukuun alkupuolella jopa viidenneksen. Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu on jatkunut toukokuusta lähtien.

Accountorin analyysin mukaan pienet erityisalojen kaupat ovat suurissa vaikeuksissa. Tällä hetkellä käteiskauppaa harjoittaa 15 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuosi sitten. Käteiskaupalla tarkoitetaan muun muassa pankkikorttiostoja.

– On joukko yrityksiä, jotka eivät enää mahdollisesti toivu kriisistä, vaikka rajoitukset jossain vaiheessa loppuvat. Kun konkurssilainsäädännön väliaikaiset kevennykset päättyvät, näemme mahdollisesti konkursseja näissä yrityksissä, Sonkin ennakoi konkurssien kasvua.

Pk-yritykset ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin myös kokonsa puolesta. Accountorin tutkimus osoittaa, että 1–10 henkilöä työllistävistä yrityksistä suuremmat ovat selviytyneet pienempiä ja yksinyrittäjiä paremmin.

Suomalaisen pk-sektorin koko oli vuonna 2019 yhteensä noin 55 miljardia euroa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Business Finland on käsitellyt häiriötilannerahoitushakemukset. Se myönsi häiriötilannerahoitusta 994,4 miljoonaa euroa kaikkiaan 20 164 projektille. Suurin osa hakemuksista saatiin käsiteltyä elokuun loppuun mennessä.

Häiriötilannerahoitusta saaneet yritykset jakautuvat laajasti eri toimialoille. Rahoitusta myönnettiin eniten, 16 prosenttia, kaupan alalle, teollisuuteen 13 prosenttia sekä matkailu- ja ravintola-alalle 11 prosenttia.

Arviolta puolet yrityksistä kehittää rahoituksella digitaalisia ratkaisuja.

50 miljoonasta miljardiin euroon

Osa yrityksistä haki rahoitusta sekä esiselvitys- että kehitysprojektilleen, jolloin Business Finland pystyi tekemään rahoituspäätöksen kehitysprojektille vasta, kun yrityksen esiselvitys oli valmis ja loppuraportti lähetetty.

Vuoden 2021 alussa kolmannes projekteista on jo päättynyt. Suurin osa päättyneistä projekteista on esiselvitysprojekteja, jotka antavat yritykselle selvyyttä siitä, mihin suuntaan yrityksen kannattaa lähteä toimintaansa kehittämään. Kehitysprojektejakin on jo päättynyt 1500.

– Rahoitushakemusten käsittely oli urakkana valtava ja vaati työtehtävien uudelleenjärjestelyä Business Finlandilla. Käytännössä moni teki työtä, jota ei normaalisti tee. Jopa 10 eläkkeellä olevaa työntekijää palasi kiireavuksi, yritysten auttaminen koettiin tärkeäksi arvoksi. Palkkasimme 50 uutta henkilöä hoitamaan projektien seurantaa ja loppuraporttien käsittelyä, johtaja ja häiriötilannerahoituksesta vastaava Kari Komulainen Business Finlandista kertoo.

- Meille ja asiakkaille oli suuri apu siitä, että eri järjestöt, kaupungit ja Team Finland -verkosto neuvoivat asiakkaita rahoituksen hakemisessa ja projektin suunnittelussa. Hakemusten suuri määrä oli haaste asiakastyölle, sillä Business Finland Oy myöntää normaalisti vuodessa 50 miljoonaa euroa rahoitusta ja nyt neljän kuukauden aikana myönsimme miljardi euroa.

11 000 projektia käynnissä

Jokainen rahoitusta saanut yritys lähettää loppuraportin neljän kuukauden kuluessa projektinsa päättymisestä. Business Finlandilla on tällä hetkellä käsittelyssä 1731 loppuraporttia.

Loppuraportteja on käsitelty 7162 ja näiden yritysten häiriörahoituksella toteutetut projektit ovat päättyneet kokonaan.

Projekteja on vielä käynnissä 11 000. Jos yritysten alkuperäiset suunnitelmat pitävät paikkansa, valtaosa projekteista on raportoitu ja loppurahoitus maksettu alkusyksystä 2021.

Kun projekteja tarkastellaan saadun rahoituksen mukaan, eniten rahoitusta ovat saaneet teollisuus, kaupan alat ja rakentaminen. Ero johtuu siitä, että näillä aloilla on enemmän suuria kehitysprojekteja esimerkiksi ravintola- ja matkailualaan verrattuna.

– Rahoituksen saamisen edellytyksenä oli koronan aiheuttama häiriö yrityksen liiketoiminnalle, ja se näkyi selkeästi ensimmäisenä kuluttajaliiketoiminnassa, kertoo Komulainen.

Tavoitteena kansainväliset markkinat

Komulaisen mukaan häiriörahoituksen kriteereissä ei ollut mainintaa kansainvälisen liiketoiminnan aloittamisesta tai kasvattamisesta, mutta moni yritys tavoittelee projektillaan kansainvälistymistä.

Noin 1700 yritystä on hakemuksessaan maininnut yhden tai useamman Suomen tärkeimmistä vientimaista, joita ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Espanja, Puola, UK, USA, Kiina ja Venäjä.

Joissakin projekteissa tavoitteena on siirtää tuotantoa maailmalta Suomeen, koska pandemia on vaikuttanut alihankkijoiden toimitusvarmuuteen. Koronakriisin aiheuttamaa pysyvää tuotannon siirtymistä Suomeen on vielä vaikeaa arvioida, vaikka esimerkkejä nopeasti käynnistetyistä valmistusprojekteista löytyykin.

– Kotimainen tuotanto voi tulevaisuudessa kasvaa, koska automatisointi painaa tuotantokustannuksia alas ja tuotannon ympäristövaikutukset saavat päätöksenteossa suuremman roolin. Koronakriisi voi osaltaan edistää tätä kehitystä, pohtii Business Finlandin Sustainable Manufacturing -ohjelman johtaja Toni Mattila.

Puolet yrityksistä käyttää rahoitusta digiloikkaan.

– Yritykset käyttävät kehitysprojekteissa melko paljon ulkopuolista apua, sillä ostopalvelujen osuus on ollut noin 25 prosenttia projektien kokonaiskustannuksista. Arviolta noin puolet yrityksistä ottaa digiloikkaa ja kehittää kriisin takia uusia toimintamalleja ja tuotteita hyödyntäen digitaalisia alustoja, mobiiliyhteyksiä, etäteknologioita ja tekoälyä. Fyysisten kohtaamisten vähentyessä radikaalisti monien yritysten liiketoiminta koki kovan kolauksen. Fyysisiin kohtaamisiin perustuva liiketoiminta piti siirtää nopeasti verkkoon tai muuttaa uudenlaiseksi, Komulainen sanoo.

Hän toteaa, että koronaepidemia ei ole hellittänyt ja osalla yrityksistä tilanne on edelleen hyvin vaikea. Toiminnan uudistaminen ja kehittäminen on nyt avainroolissa.

Komulainen muistuttaa, että vaikka avustusmuotoisen häiriötilannerahoituksen haku päättyi kesäkuussa 2020, niin tilapäinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina on yritysten haettavissa 14.5.2021 asti. Hakemuksia on tullut 193 miljoonan euron edestä ja rahoitusta on myönnetty tähän mennessä noin 58 miljoonaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjien tavoitteena näissä vaaleissa on, että kuntien päätöksenteko muuttuu nykyistä yrittäjäystävällisemmäksi. Kuntavaalit pidetään 18. huhtikuuta 2021. 9. maaliskuuta asti voi asettautua ehdolle kuntavaaleissa. Yrittäjälle luottamushenkilötyö kunnassa tarjoaa vaikuttamisen ja verkostoitumisen paikkoja.

Vuonna 2017 valtuustoihin valittiin 2 064 yrittäjää. Yrittäjien osuus kaikista valtuutetuista on 22,9 prosenttia.

– Näyttää siltä, että yrittäjien kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja kuntavaikuttamiseen ei ole vähentynyt koronan myötä. Tavoitteena on, että yrittäjät saavat kuntalaisilta laajasti luottamusta vaaleissa, kenttäjohtaja Mari Kokko toteaa.

Yrittäjät tuovat valtuustoihin ymmärrystä yritystoiminnasta ja innovatiivisuutta

Yrittäjillä on keskeinen rooli kuntien kehittäjinä. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

– Uskomme siihen, että yrittäjät ovat hyviä päätöksentekijöitä ja päätösten valmistelijoita. Kunnan päätöksenteossa tarvitaan yrittäjien innovatiivisuutta, ketteryyttä ja ymmärrystä yritystoiminnasta. Se on menestyksekkään ja elinvoimaisen kunnan resepti, Mari Kokko sanoo.

Kunnat voivat vaikuttaa ja vahvistaa yrittäjyyden elinvoimaisuutta.

– Kunnassa tarvitaan vuoropuhelua kunnan ja yrittäjien välillä ja tarvitaan rivakkaa päätöksentekoa kaava- ja lupa-asioissa. Yrittäjät työllistävät itsensä, muita sekä luovat kasvua ja hyvinvointia kuntaan.

Yrittäjien pääviesti on Ei kuntaa ilman yrityksiä – 20.3 vietetään Lähilauantaita

Yrittäjät julkaisi Ei kuntaa ilman yrityksiä -nimisen vaaliohjelman marraskuussa. Ei kuntaa ilman yrityksiä -ohjelma tarjoaa ehdokkaalle ja äänestäjälle tärkeimmät asiat yrittäjien näkökulmasta. Yrittäjät koosti kymppilistan kuntavaaleihin. Ohjelman laatimisessa on kuultu yrittäjiä monessa vaiheessa.

– Kannustamme yrittäjiä lähtemään ehdokkaaksi. Yrittäjät ovat tottuneet ratkomaan ongelmia.

SY tarjoaa oppaat esimerkiksi julkisista hankinnoista, kuntastrategiasta, aluekehittämisestä sekä sote-uudistuksesta tueksesi. Yrittäjäjärjestö järjestää kuntavaalikoulutuksia ehdokkaille yhteistyössä puolueiden kanssa.

– Näymme some-kanavissa, joissa haluamme koota näkemyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä kuntien yrittäjäystävällisyyden eteen.

Lauantai 20. maaliskuuta on valtakunnallinen Lähilauantai, jolloin kannustamme niin kuntavaaliehdokkaita kuin äänestäjiä ostamaan pieneltä ja näin auttamaan paikallisia yrittäjiä sekä tuottajia.

– Lähilauantai on jatkoa Osta pieneltä, auta pientä -kampanjalle. Kun ostaa läheltä, se vaikuttaa. Kuntaa ei ole ilman yrityksiä. Koronan sallimissa puitteissa toivomme, että asiakkaat menevät kauppoihin.

Kiinnostaako ehdokkuus? Ilmoita ehdokkuudestasi meille

Yrittäjät kertoo verkkosivuillaan maaliskuussa, kuinka paljon yrittäjiä on ehdolla ja kokoaa jäsenyrittäjien tiedot. Tutustu Yrittäjien kuntavaaliteemoihin ja osallistu keskusteluun somessa aihetunnisteella #eikuntaailmanyrityksiä

Yrittäjä, lähde ehdolle kuntavaaleihin tämän linkin kautta ja jätä yhteystietosi Yrittäjien kuntavaalisivuille.

Lue lisää (Varsinais-Suomen Yrittäjien sivuilta): Yrittäjä, lähtisitkö ehdolle kuntavaaleihin? Valtuustotyö tarjoaa vaikuttamisen paikan ja verkostoja

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kouvolan Lakritsi on saanut kansainvälistä tunnustusta, kun brittiläinen LUXlife-aikakauslehti valitsi yrityksen maailman parhaaksi lakritsinvalmistajaksi Food and Drink -kategoriassa.

Omistaja Timo Nisula toimitti puolueettomalle valitsijapaneelille 12 sivua tietoja yrityksen historiasta, liiiketoiminnasta ja tuotteista. Lisäksi paneelin jäsenet keräävät tietoja itsenäisesti julkisista lähteistä.

– Heitä selkeästi kiinnosti innovaatiot ja mitä erilaista olemme tehneet kilpailijoihin verrattuna. Lopullinen arvio pohjautuu useisiin kriteereihin, muun muassa liiketoiminnan pitkäikäisyyteen, liiketoiminnan kasvuun sekä mahdollisesti merkittäviin innovaatioihin ja saatuun palautteeseen. Toivon, että tämä edistää menestystä brittimarkkinoilla, Nisula sanoo.

Kouvolan Lakritsin tuotteita myydään Italiassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Belgiassa, Saksassa ja Kanadassa. Tähtäin on myös Isoon-Britanniaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Tempauksia ja erikoisuuksia

Kouvolan Lakritsilla on taskussaan muun muassa Guinnessin ennätysten kirjoissa suurin makeispussi, joka painoi tarkalleen 832,8 kiloa, ja josta pussin sisältö painoi 829,1 kiloa. Ennätykseen liittyi myös hyväntekeväisyysnäkökulma, sillä yritys antoi työpaikan ja omistusasunnon 27-vuotiaalle miehelle, joka ei ollut koskaan ollut päivääkään töissä Touretten syndroomasta johtuen.

Yritys on tehnyt myös ensimmäisen syötävän design-tuotteen yhdessä Eero Aarnion kanssa. Vientiin tarkoitettu tuote on kummitus-rasia, johon lakumakeinen kuuluu.

– Kysyin meidän tuotannosta vastaavalta päälliköltä, miksi meillä ei ole lakritsi-marmeladimakeista, johon hän vastasi, ettei sellaista voi tehdä, koska pektiini ja lakritsi hylkivät toisiaan. Minä sanoin, ettei kiinnosta! Vähän fysiikkaa ja kemiaa se vaati, mutta saatiin tuote valmiiksi, Nisula kertoo.

Suomalainen lakritsi on parasta

Kouvolan Lakritsi on siis tunnettu kokeiluistaan. Yritys aloitti lakritsin valmistuksenkin vähän kokeilemalla, sillä alkuperäinen ajatus oli valmistaa virkistysjuomia. Sodan jälkeisessä Suomessa vuonna 1945 raaka-aineet olivat kuitenkin kiven takana, eikä valtio myöntänyt raaka-aineita yritykselle. Lohdutuspalkintona se sai luvan valmistaa lakritsia. Nykyinen resepti on peräisin 1960-luvulta englantilaiselta lakritsikonsultilta H. Knochilta.

Vuosien saatossa Kouvolan lakritsista tuli käsite, ja vuonna 1998 myös yrityksen nimi.

– Suomalaiset lakritsit ovat pehmeämpiä kuin eurooppalaiset, jotka ovat kitkeriä. Suomalainen on selkeästi parasta. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa lakritsi on samantyylisempää kuin meillä, Nisula kertoo.

Yritys on voittanut myös Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna 2015 sekä ollut ehdolla EY:n Entrepreneur of the Year -palkinnon saajaksi kolme kertaa.

Toimiala kaipaa ravistelua

Lakritsijuurta on Nisulan mukaan käytetty muun muassa lääkeaineena jo 6 000 vuotta ja se tunnetaan ympäri maailmaa, mutta markkinaosuus on pienehkö.

– On markkinoita, joissa lakun päälle ei ymmärretä ollenkaan. Myös musta väri on outo. Lakritsilla on mahdollisuus kasvuun. Ei ole yhtään toimijaa, joka voisi sanoa osaavansa lakritsin. Me voimme ottaa sen paikan, Nisula kertoo.

Lakritistehtailija on yrittänyt pitää yrityksen pienenä, mutta se tuntuu olevan hankalaa.

– Olen ajatellut, että kasvakoon sitten, vaikka kymmenkertaiseksi. Katsotaan sitten, mitä tehdään. Se kasvu pitää hakea maailmalta, mutta jos vaikka Yhdysvaltojen markkinoilta saa kaksi prosenttia markkinasta, se on noin 10 miljoonaa euroa, eli meille merkittävää, Nisula sanoo.

Kouvolan Lakritsin liikevaihto on ollut reilut kolme miljoonaa euroa hienoisella kasvulla vuosittain. Liikevoitto vuoden 2019 tilinpäätöksessä oli reilut puoli miljoonaa euroa, ja yritys työllistää 24 työntekijää.

Kasvu on siis mahdollista, mutta toimiala kaipaa ravistelua. Ongelma makeismarkkinoilla on Nisulan mielestä se, että mitään ei ole tapahtunut vuosikausiin.

– Suomessa markkina on parin kolmen ison toimijan harteilla, jotka ovat tuoneet lähinnä vanhoja tuotteitaan uudestaan markkinoille. Sitten olemme me muut toimijat. Markkina ei ole myöskään kasvanut, välillä jopa pienentynyt.

Kouvolan Lakrtisi lupaa järisyttää makeistoimialaa lähitulevaisuudessa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuodesta 2017 liikkeenjohdon konsultoinnin alalla toiminut Memor Oy:n yrittäjä Kari Varis toivoo saavansa apua koronakurimukseen kustannustuen toisesta kierroksesta. Varis on vieraana Yrittäjän podcastin kevätkauden aloitusjaksossa.

– Koronan vaikutus yritystoimintaani tuli selville heti viime vuoden maaliskuussa, kun Suomi alkoi mennä kiinni. Se kosketti yritystäni ja samalla myös vaimoni yritystä.

Variksen vaimolla on toiminimiyritys, joka pyörittää tanssikoulua. Molempien yritysten asiakaskunta on pienentynyt koronan seurauksena.

Varis kiittelee hakuprosessin helppoutta.

– Täytyy kyllä nostaa hattua järjestelmän suunnittelijalle. Hakuprosessi on todella helppo ja yksinkertainen. Sen takia ei kannata jättää hakemusta tekemättä. 

Hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa Varis neuvoo selvittämään yleiskriteerit.

– Jos oma toimiala ei löydy tukeen oikeutettujen listalta, ei kannata lannistua vaan laittaa hakemus vetämään.

"Koko hommaan meni puoli tuntia"

Eniten aikaa hakemuksen tekemisessä Variksellä meni erilaisten kulujen selvittämiseen.

– Toivottavasti mahdollisimman monella yrittäjällä on käytössään sähköinen kirjanpitojärjestelmä. Sieltä kaikki tiedot löytyvät helposti itsekin, ilman kirjanpitäjän apua.

Hän kuitenkin neuvoo olemaan yhteydessä kirjanpitäjään, jos tiedot eivät löydy omin avuin.

– Kulurakenne pitää selvittää joko etukäteen, jotta jokaisen kuukauden kulut ovat tarkasti tiedossa. Tai sitten tiedot pitää etsiä hakuprosessin aikana.

Yleisimpiä kuluja ovat vuokrat ja erilaiset liittymäkulut sekä olemassa olevat sopimukset, joita ei ole mahdollista keskeyttää.

Variksen mukaan hakuprosessin aikana ei tullut vastaan mitään yllättävää.

– Ensin mietin, miten palkat syötetään mutta järjestelmä ottikin tiedot suoraan tulorekisteristä. Kokonaisuudessaan hommaan meni aikaa noin puoli tuntia. Minkäänlaisia liitetiedostoja ei tarvinnut laittaa mukaan.

Kuuntele lisää Variksen kommentteja Yrittäjän podcastin jaksosta!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Finanssialalta hoivayrittäjäksi. Ei perinteisin alanvaihto, mutta se tuntui oikealta, kun Richard Nordströminäiti sairastui ja pojasta tuli hänen omaishoitajansa.

Nordström on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Opintojen jälkeen hän lähti Lontooseen, missä työskenteli finanssialan tehtävissä yrityskauppojen parissa maineikkaalla Goldman Sachsilla vajaan viiden vuoden ajan. Palattuaan Suomeen Nordström ehti työskennellä viiden vuoden ajan Boston Consulting Groupin pohjoismaisissa johtotehtävissä.

– Kun äitini sairastui, huomasin, että Suomessa tarjolla olevat kotihoitopalvelut eivät ole sitä, mitä omaisen näkökulmasta toivoisi niiden olevan.

Nordströmiä jäi mietityttämään muun muassa se, miksi äidin luona kävi usein eri hoitajia.

– Hoitajien asenne saattoi olla sellainen, että omaisen pitää ottaa itse selvää asioista. Kukaan ei ollut omaisen tukena. Palvelu oli usein sitä, että sairaanhoitaja ei voinut viedä roskapussia ulos, koska se ei kuulu hänen tehtävälistaansa. Ajattelin, että nämä ovat ongelmia, jotka pitää ratkaista.

"Auttaessani äitiä halu yrittämiseen kasvoi"

Nordström jätti huipputyöpaikkansa finanssialalla ja perusti Helppy-nimisen startupin vuonna 2018.

– En ole katunut. Yrittämisessä on aina omat haasteensa, mutta tämä on ollut todella mielekästä.

Nordström uskoo, että palo yrittäjyyteen kumpuaa osittain hänen perheestään, jossa yrittäjyys on ollut aina verissä.

– Koskaan aikaisemmin ei tullut sellainen olo, että juuri tämä olisi se ala, jota haluan muuttaa. Auttaessani äitiä halu yrittämiseen kasvoi, hän kertoo.

Hoiva-alalla täysin kokematon Nordström palkkasi heti alusta pitäen avukseen kokeneita hoitajia.

– He tulivat mukaan sparraamaan ja kehittämään. En koe ongelmana omaa kokemattomuuttani alalta, päinvastoin. Boston Consulting Groupin palveluksessa kehitin liiketoimintaa. Hoiva-alalle olen tuonut aikaisemmista työpaikoistani opittua ongelmanratkaisua ja kehittämisnäkökulmaa, joka on hyvin erilaista kun hoiva-alalla perinteisesti on ollut.

– Uskallan perata auki alan ongelmia, katsoa asioita omaisen näkökulmasta ja kyseenalaistaa huonoja, vakiintuneita käytäntöjä. Jos olisin ollut hoiva-alalla pitkään, olisin sokeutunut. Aikaisemmassa elämässäni olen nähnyt, miten esimerkiksi Kamuxin kaltaiset yritykset ovat kehittäneet kokonaan uusia palvelukonsepteja ja sen takia ovat palkanneet ihmisiä töihin kokonaan eri aloilta. Jos haluaa muutosta, voi olla helpompaa ottaa töihin ihmisiä alan ulkopuolelta, Nordström perustelee.

Ullanlinnasta kymmenille paikkakunnille

Nordströmin yritys optimoi toimintaansa henkilöiden kautta. Hänen mukaansa Suomessa tyypillinen tapa on optimoida kotihoitopalveluita reittisuunnittelulla.

– Perinteinen tapa on pitkälti sitä, että tietokone päättää, kuka menee minnekin. Käytännössä tietokone optimoi reittejä, jolloin toimintaa tehostetaan. Tässä systeemissä sama henkilö osuu harvoin samalle asiakkaalle. Me puolestaan yhdistämme seniorin paikallisesti sopivan työntekijän kanssa.

Helppy kutsuu työntekijöitään "helppereiksi". Helppereinä toimii sekä henkilökohtaisia avustajia että kokeneita hoitajia. Tavallisiin avuntarpeisiin kuuluu muun muassa ulkoilun tukemista, kaupassa käyntiä, suihkutusta, kodin askareita ja siivoamista. Haavanhoito ja muut sairaanhoitajaa muu vaativa kotisairaanhoito sovitaan yhteistyössä kunnallisen kotihoidon kanssa.

He eivät ole sairaanhoitajia vaan henkilöitä, jotka hoitavat muun muassa ulkoiluttamisen, ruuanlaiton, suihkutuksen ja siivoamisen. Haavanhoito ja muut sairaanhoitajaa vaativat tehtävät sovitaan yhteistyössä kunnallisen kotihoidon kanssa.

– Etuna on se, että käynnit ovat pitempiä, kun sama henkilö hoitaa useita eri tehtäviä. Yksi käynti voi kestää pari tuntia, kun "tavallisessa" kotihoidossa käynnin pituus saattaa jäädä 15 minuuttiin.

Helppy aloitti vuonna 2018 Helsingin Ullanlinnan kaupunginosasta. Sen jälkeen se on laajentunut nopeasti noin 30:lle paikkakunnalle. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä hoivakotien kanssa.

Nordström omistaa tällä hetkellä yrityksensä yksin, mutta tavoitteena on käynnistää ensimmäinen rahoituskierros keväällä.

– Oli hauskaa olla neuvonantaja liiketoimintojen kehittämisessä. mutta nyt yrittäjänä saan kokeilla ja viedä ideoita käytäntöön itsenäisesti. Yrittäjyys on sitä, että saa aidosti kääriä hihat ja pääsee heti toteuttamaan asioita.

Kuva: Helppy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiertotalousohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää, että hallitus asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.

– Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.

Uusi suunta – Teollisille kiertotalouden investoinneille Business Finlandin ja TEMin tukea

Karhisen mukaan taloudellisissa kiertotalouteen ohjaavissa kannusteissa tulisi ottaa tiikerin loikka.

– Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä, Karhinen linjaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi julkistustilaisuudessa 13. tammikuuta, että valtioneuvoston periaatepäätös asiassa lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta.

Kiertotalousohjelma antaa askelmerkit Suomen uudelle suunnalle.

Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen näkee kiertotalouden ratkaisuissa vientipotentiaalia.

– Kiertotalouden ratkaisuissa globaali markkinapotentiaali on valtava.  On tärkeää, että yksityiset yritykset voivat toimia laajasti kiertotalouden markkinoilla. Näin myös mahdollistetaan osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla vientipotentiaalin realisoituminen.

– Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Juuri nämä ovat niitä kiertotalouden työkaluja, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Tiilikainen toivoo yrityksiltä ja elinkeinoelämältä palautetta siitä, miltä kiertotalousohjelman ehdotukset tuntuvat, kun hallitus viimeistelee kiertotalousstrategiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuullaan alkuvuoden aikana.

Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja – ”Ilman dataa materiaalista ei synny tarvittavaa välitettävyyttä”

Kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa. Jotta kiertotaloudelle tärkeää tietoa voidaan hyödyntää, tieto tulee määritellä, kerätä, avata ja linkittää.

– Ilman dataa materiaalista ei synny tarvittavaa välitettävyyttä, ja datan avulla kiertotalouden ratkaisuista voidaan rakentaa älykkäitä, Reijo Karhinen sanoo.

BF:n Pertti Korhonen: ”Keskeinen ongelma on se, että markkinaa ei vielä ole” – Pk-yritykset merkittävässä asemassa uusien kiertotalousmallien kehittämisessä

Ohjelmaehdotuksessa sanotaan, että verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta.

Business Finland Oy:n johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen:

– Keskeinen ongelma on se, että markkinaa ei vielä ole. Tässä on muna-kana ilmiö: yritykset eivät uskalla investoida ratkaisuiden tuotteistamiseen, puhumattakaan tuotantokapasiteetista. Siksi keskeistä on, että luodaan tämä ekosysteemi Suomeen.

– Suomi ja Pohjoismaat loivat aikanaan edistyksellisen telemarkkinan, Nokia ja Eriksson. Meillä on nyt mahdollista tehdä jotakin samanlaista, sillä maailma on jättimäisten ongelmien edessä. Tarvitsemme systeemisen mallin, ja tarvitsemme PPP-mallin (julkinen sektori ja yksityinen yhdessä), jossa yhteisessä hengessä näitä ratkaisuja saadaan toteutettua.

Korhosen mukaan kaikista tärkein asia on, että valjastetaan markkinatalouden valtava voima kiertotalousratkaisuiden toteuttamiseen.

– Se tapahtuu parhaiten luomalla markkina porkkanan kautta, ei välttämättä kepin kautta, Korhonen esittää.

Suomen Yrittäjien Sampo Seppänen:

– Pk-yritykset ovat merkittävässä asemassa uusien kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Kiertotaloudessa yrittäjille syntyy mahdollisuuksia useilla eri toimialoilla. Investointien ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen kannalta EU:n elvytysrahoja tulisi suunnata myös pk-yritysten vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalisuutta edistäviin hankkeisiin.

Kiertotalousohjelman mukaan julkisilla hankinnoilla on rooli kiertotalouden siirtymän vauhdittamisessa.

Seppänen pitää tätä ymmärrettävänä.

– Julkisissa hankinnoissa asetettavat kriteerit eivät saa aiheuttaa kuitenkaan yrityksille kohtuutonta hallinnollista taakkaa kriteerien täyttymisen todentamisessa, ja niiden ehdoissa tulee huomioida myös pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin.

Näin yrityksissä: poistotekstiilistä uutta raaka-ainetta

Fira Groupin toimitusjohtaja Jussi Aho kannusti päättäjiä ”älykkääseen regulaatioon” julkistustilaisuudessa.

– Mitä ei ainakaan pitäisi tehdä regulaation suhteen, on se, että ei pidä päättää ratkaisuja. Koska ratkaisujen kehittäminen on markkinoiden tehtävä. Sanon, että pelkästään puulla tätä ei ratkaista. Pitää olla tarkka, että tehdään älykästä regulaatiota.

Kiertotalousyritys Rester Oy:n vuoden alussa valmistuva poistotekstiililaitos tulee mahdollistamaan yritysten poistotekstiileille suljetun kierron palvelun ja valmistamaan poistotekstiilistä uutta raaka-ainetta.

– On tärkeää rohkaista yrityksiä kiertotalouteen. Yritykset ovat ne tahot, jotka pystyvät omalla riskillä toimimaan, ja ovat valmiita tekemään demoja. Kannatta pohtia, mitä kaikkia [tuki]instrumentteja siihen voi käyttää, kokeilut ovat välttämättömiä, muuten kiertotalous ei lähde rullaamaan, Outi Luukko, Rester Oy:n hallituksen puheenjohtaja sanoi julkistustilaisuudessa.

Lisätietoa kiertotaloudesta: Sitran Circular economy playbook -pk-yrityksille

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Eteläistä Suomea kurittanut lumimyräkkä on vaikeuttanut monen elämää, mutta varsinais-suomalaisen Iskas Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Aki Mäkinen on tyytyväinen.

Yritys valmistaa ja myy muun muassa lumilapioita ja lumentyöntimiä, pääsääntöisesti ammattikäyttöön. Tällä viikolla kysyntää on riittänyt.

– Meillä kysyntäpiikit näkyvät parhaiten nimenomaan silloin, kun lunta tulee pääkaupunkiseudulle. Siellä kysyntä on suurinta muutenkin. Kyselyitä tulee koko ajan sisään, Mäkinen sanoo.

Liedossa pääpaikkaansa pitävä yritys kokoaa ja varastoi tuotteet paikan päällä. Valmistus hoidetaan alihankintana varsinais-suomessa. Kokoonpano hoituu kahden työntekijän voimin.

– Olemme vielä pärjänneet, vaikka pitkää päivää on jouduttu tekemään. Tiedämme kuitenkin, että tämä on hetkellistä. Kysyntä tasaantuu, kun saamme toimitettua tavaraa jälleenmyyjille. Kyllä tämä myräkkä pärjätään.

Lumimyräkkään ei ehdi valmistautua

Kymmenien senttien lumentulo ei kuitenkaan tarkoita välittömästi sitä, että Iskas joutuisi lisäämään tuotteiden valmistusta.

– Niin paljon on kiinni jälleenmyyjien tilanteesta, kuinka paljon heillä on tuotteita varastossa. Toki jos olisimme tienneet tällaisesta riittävästi etukäteen, olisimme tehneet muutoksia tuotantoon. Nämä tulevat kuitenkin yleensä yllätyksenä. Silloin kun lumi tulee aamulla taivaalta alas, tarve tuotteille on kovin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vastaava säätilanne on Mäkisen mukaan osunut kohdalle pari kertaa. Edellisen kerran korkeita hankia lapioitiin vuoden 2019 keväällä. Sitä seuraavana syksynä moni jälleenmyyjä hankki paljon tavaraa varastoon. Seuraava talvi oli etelässä kuitenkin lumeton.

Vuonna 1991 perustettu Iskas on yksi muutamasta kotimaisesta lumityökalujen valmistajasta. Muita ovat muun muassa Masi ja Mikko Tools sekä Fiskars. Iskas ei kuitenkaan valmista lumikolia vaan keskittyy etupäässä alumiinisiin ja muovisiin lumilapioihin.

– Lumikolia valmistetaan Suomessa jo sen verran paljon, että se ei kannattaisi. Suomi on kuitenkin varsin pieni markkina-alue. 

Kuva: Iskas Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalainen virusvapaita huoneita valmistava Vetrospace Oy on tehnyt merkittävät kaupat Yhdysvaltoihin.

– Tilaus on yli 200 patentoitua Vetrospace-tilaa sisältäen muun muassa 140 virusvapaata puhelintilaa ja kokoustilat patentoidulla Vetrospace CME-tekniikalla, Vetrospacen toimitusjohtaja Jouko Urpolahti kertoo.

– Tilaus on merkittävä päänavaus Yhdysvaltojen markkinoille. Tilaaja lukeutuu maailman suurimpiin rahoitusalan konserneihin, sillä on yli 90 miljoonaa asiakasta, Urpolahti sanoo.

Yhtiön tiedotteessa ei kerrota pankin nimeä.

Suomalainen Vetrospace-yhtiö on kehittänyt turvallisia, virusvapaita huoneita kohta vuoden ajan. Niissä pystytään yhtiön mukaan erikoistekniikan avulla hävittämään kaikki haitalliset ilmanpuhtaudet, myös virukset, kuten koronavirus.

Sinistä valoa

Mikrobien tuhoaminen perustuu fotonidesinfiointiin eli antimikrobiseen siniseen valoon. Se yhdessä valoon reagoivan nanopinnoitteen kanssa tuhoaa tilasta bakteerit, virukset, sienet, homeet ja tuoksut.

Huoneet ovat ylipaineisia. Sillä varmistetaan, että kaikki sisääntuleva ilma kulkee suodatusjärjestelmän kautta.

Huoneissa käytettävä CME-tekniikka tuhoaa 99,9 prosenttia ilman ja pintojen epäpuhtauksista. Tutkimusten mukaan myös koronavirus tuhoutuu Vetrospacen huoneissa, yhtiön tiedotteessa todetaan.

– Maailman johtaviin rahoituslaitoksiin kuuluva konserni asennuttaa patentoidut puhdastilamodulit Texasissa sijaiseviin uusiin toimitiloihinsa. Toimitukset alkavat helmikuun alussa, toimitusjohtaja Urpolahti kertoo.

Huoneita valmistetaan Turun lähellä Littoisissa sijaitsevissa Vetrospace-yhtiön tiloissa. Vetrospacen huoneissa käyttämä teknologia on patentoitu niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

USA tärkein vientimaa

– Amerikkalaisyhtiön johto tutustui Vetrospace-tiloihin tammikuussa 2020 New Yorkissa sijaitsevassa näyttelytilassamme. Vetrospacen tekniikka ja laatu vakuuttivat vierailijat välittömästi ja yhteistyö aloitettiin saman tien, toimitusjohtaja Jouko Urpolahti kertoo.

– Yhdysvalloissa on tälläkin hetkellä meneillään asennustyöt jo aikaisemmin marraskuussa 2020 tilatun USA:n valtion projektin tiimoilta. USA:sta onkin tulossa tärkein vientimaamme.

Sairaaloissa käytössä Suomessa

Aiemmin syksyllä HUS:n Espoon synnytyssairaalassa otettiin käyttöön Vetrospacen kehittämät ja rakentamat virusvapaat toimenpide- ja lepohuoneet. Myös muun muassa Turussa ja Jyväskylässä on sairaaloissa käytössä Vetrospacen huoneita.

Myös Sipoon kunta on asennuttanut lukuisia Vetrospacen huoneita uuteen Kuntalaan.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija muistutti taannoin MTV:n haastattelussa, että pelkällä antibakteerisella huoneella ei koronapandemiaa tietenkään taltuteta.

– Antimikrobisia pintoja on ollut jo aiemmin ja niitä on tutkittu. Viruksia tappava huone voi kyllä auttaa koronan hallinnassa, mutta koronavirus ei suinkaan leviä pelkiltä pinnoilta, vaan ihmisten välisessä kontaktissa, muistutti johtava tutkija Ilpo Kulmala MTV:n haastattelussa.

toimitus(at)yrittajat.fi

– Suomen Yrittäjät vahvistaa kuntavaikuttamista jokaisen yrittäjän kotiseudulla, koska kuntien politiikka vaikuttaa yritysten menestymiseen, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään nostamaan yrittäjävaltuutettujen määrää, luodaan uusia valmennusohjelmia, sisältöjä ja koulutuksia sekä järjestetään yrittäjäkokouksia.

Suomen Yrittäjien strateginen kuntavaikuttamisen hanke ajoittuu vuosille 2021–2023. Hanke koskettaa koko järjestöä. Toimijoina ovat esimerkiksi yksittäiset yrittäjävaikuttajat, paikallisyhdistykset, aluejärjestöt, keskustoimisto ja toimialajärjestöt.

Kuntavaikuttaminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Tästä tuoreena esimerkkinä on koronakriisi, joka tiivisti kuntien ja yrittäjien yhteistyötä ja kohtalonyhteyttä.  

– Yrittäjäjärjestö julkaisi kevään kuntavaaleihin uudistusohjelman. Samanaikaisesti sote-uudistus mullistaa kuntien tehtäviä ja vapauttaa kuntapäättäjien aikaa yrittäjyyden edistämiseksi, Kujala arvioi. 

Keväällä 2021 hankkeessa tuotetaan muun muassa yritysvaikutusten arvioinnin työkalu ja kuntajohtajille tarjottava valmennus. Yrittäjien Kuntabarometri -kyselyn tulokset ohjaavat hankkeessa tehtävää vaikuttamistyötä.

Satakunnassa kuntayhteistyö kantanut hedelmää – Aluejärjestössä on kehitetty ns. laatumittauskysely, kuntavaikuttaminen vain kiihtyy

Satakunta, itseään yrittäjyysmaakuntana markkinoiva maakunta, on saavuttanut hyviä tuloksia kuntien yrittäjämyönteisyyden kehittämisessä pitkäjänteisellä työllä. Satakunnan vuoden yrittäjäaktiivisin kunta valittiin viime vuonna jo kymmenennen kerran. Kyselyssä kunnan päättäjät arvioivat yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen edustajien kanssa kunnan yrittäjäaktiivisuutta.

– Yrittäjäaktiivisin kunta -kysely toimii laatumittauksena ja Suomen Yrittäjien kuntabarometri kertoo asiakastyytyväisyydestä, eli yrittäjät arvioivat kotikuntiaan omasta näkökulmastaan, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen kertoo kuntavaikuttamistyöstä.

Satakunta saavutti kakkossijan vuoden 2020 Kuntabarometrissä maakuntana.

– Kuntayhteistyöhömme kuuluu, että käymme kuntabarometrin tulokset kuntien kanssa läpi aina kesän ja syksyn aikana.

Yksi tärkeä hankkeessa kehitettävä osa-alue on yritysvaikutusten arviointi.

– Satakunnassa on jo muutaman vuoden ollut yritysvaikutusten ohjeistus kuntiin päin. Toivoisin, että siitä syntyisi helppo malli, joka on vielä nopea täyttää ja toisaalta aiheuttaisi myös toimenpiteitä. Joskushan arvioinnin tulos on sekä että, toisille yrityksille positiivinen ja toisille negatiivinen, esimerkiksi kadun muuttaminen yksisuuntaiseksi.

Kivisen mukaan yritysvaikutusten arviointi toimii juhlapuheissa hyvin, mutta käytännön toteuttamisessa on paljon vaihtelua.

Alueet ja kunnat kautta maan alkavat tarjota kuntajohtajille ja valtuutetuille valmennusta valtakunnallisen konseptin mukaisesti. Kutsu valmennuksiin lähtee vielä tammikuussa.

– Kuntavaalikeväänä panostamme siihen, että ehdokkaaksi lähtisi mahdollisimman paljon yrittäjiä.

Satakunnan Yrittäjät alkaa myös tarjota yhteistyössä Prizztechin ja Satakunnan TE-toimiston kanssa aloittavan yrittäjän neuvontapalvelua. Toimintaa kehitetäänkin jatkuvasti.

Koronakriisi vahvisti yrittäjien ja kuntien yhteistyötä, elpymistä voi vauhdittaa yrittäjämyönteisillä teoilla

Kuntien ja yrityksien elpyminen koronakriisistä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikaisen mukaan jokaisen maakunnan ja kunnan johdon on käytävä avointa ja jatkuvaa keskustelua yrittäjien kanssa.

– Yrittäjämyönteisen kuntastrategian on oltava kunnan toiminnan keskiössä ja kaiken tekemisen lähtökohtana. Esimerkiksi moni kunnanvaltuusto on hyväksynyt yrittäjämyönteisen hankintastrategian, mutta toimeenpano on jäänyt kesken.

Koronan yli pääsemiseksi yritysvaikutusten arviointi on juurrutettava osaksi kuntapäätöksentekoa.

– Koronakriisin yksi keskeinen oppi on, että julkisten hankintojen keskittäminen suuriin volyymeihin on loputtava ja markkinoita on kehitettävä pienimmät yritykset huomioiden, Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Janika Tikkala sanoo.

Yrittäjillä ja Kuntaliitolla on yhteiset suositukset koronakriisistä elpymiseksi, jotka käsittelevät erityisesti julkisia hankintoja ja sote-palveluja.

Yrittäjien Kuntabarometri -kysely ohjaa tekemistä 

Yrittäjien Kuntabarometri 2020 -kyselyyn vastasi ennätykselliset yli 10 400 yrittäjää. Yrittäjien mielestä kunnat hoitavat julkiset hankinnat kaikista heikoiten kunnan tehtävistä. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien Kuntabarometrista keväältä 2020.  

Hankkeessa konkreettisia tavoitteita ovat esimerkiksi nämä asiat: 

– Kaikkien kuntien valtuustoja kehotetaan pitämään vuonna 2022 yrittäjyyskokous. 

– Päätöksenteon tueksi luodaan yritysvaikutusten arvioinnille uusi työkalu.

– Eduskuntapuolueille tarjotaan ja järjestään oma räätälöity kuntavaalikoulutus.

– Yrittäjävaltuutettujen määrä nousee.

Tutustu tästä SY:n Kuntavaalisivustoon. 

Lisätietoa Kuntabarometristä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Samsung on esitellyt uuden lippulaivapuhelintensa malliston, joka tulee Suomessa myyntiin 29. tammikuuta. Samalla Samsung laskee Galaxy-malliston huippumallin hintaa edellisestä malliversiosta. Galaxy S21 on 120 euroa edullisempi kuin edellinen malliversio S21 tullessaan myyntiin. S21:n hinta on 879 euroa. Malliston kallein S21 Ultra on sekin 100 euroa edullisempi kuin edeltäjänsä. Ultran hinnat alkavat 1299 eurosta. Näiden mallien keskelle hinnaltaan sijoittuu isommalla näytöllä ja kookkaammalla akulla varustettu Galaxy S21+.

Samsung on ottanut mallia Applesta siinä, ettei se toimita myyntipakkauksessa enää laturia eikä kuulokkeita. Näin pakkauksesta on saatu ohuempi ja ekologisempi. Toisaalta käyttäjä, jolla ei ole laturia entuudestaan, joutuu nyt hankkimaan sen erikseen. USB-C -latauskaapeli paketista tosin löytyy edelleen.

Ulkoisesti uutuus-Samsungin yksi merkittävimmistä uudistuksista on luopuminen näytön sivulle kaartuvasta näytöstä. Nyt näyttö on tasainen kuten useimmissa sen kilpailijoissa. Kaartuva näyttö on saanut osalta käyttäjiä kritiikkiä sen tuottamista virhepainalluksista käytön aikana.

Ultra-mallissa 10-kertainen optinen zoomaus

S21-malliston merkittävimmät tekniset uudistukset löytyvät jälleen kerran kameraominaisuuksista, mutta ne on keskitetty kalleimpaan S21 Ultra 5G-malliin. Sen pääkamerassa on edellisen malliversion Ultran tavoin 108 megapikselin kenno, mutta tällä kertaa kennon ominaisuudet ovat parantuneet muun muassa värintoiston osalta.

Uuteen Ultraan on sisällytetty kaksi kappaletta kymmenen megapikselin telekameraa, joista toinen tarjoaa peräti 10-kertaisen optisen zoomauksen. Neljäntenä kameraelementtinä puhelimen takaa löytyy 12 megapikselin ultralaajakulmakamera. Etukamerassa megapikseleitä on 40. Videokuvaaja voi halutessaan tallentaa leikkeet 8K-formaatissa, joka tosin ei ole vielä kovin järkevää nykyisten näyttöjen tukiessa enimmäkseen 4K-tarkkuutta.

Kuvaajalle S21-malliston mielenkiintoinen uudistus on uuden prosessorin mahdollistama toiminnallisuus, joka mahdollistaa kuvauksen jaetulla näytölla samanaikaisesti etu- ja takakameroilla. Videokuvauksen aikana käyttäjä voi tallentaa ääntä samaan aikaan puhelimen mikrofoneilla ja Bluetooth-kuulokkeilla.

Ultra-mallissa on ensimmäistä kertaa myös tuki Samsungin S Pen -kosketuskynälle, joka on tuttu Galaxy Note -malleista. Kynälle ei kuitenkaan ole paikkaa puhelimessa, joten sitä käyttävän täytyy keksiä kynälle toinen säilytyspaikka. Kynää ei toimiteta mukana tuotepakkauksessa.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Satu Wivolinin mukaan ihminen tarvitsee osaamista ja uuden oppimista läpi elämän, eikä osaamisen kehittäminen ole hukkaan heitettyä aikaa.

– Yrittäjänä olen hyödyntänyt yrittäjän oppisopimuskoulutusta. Suoritin yrittäjän ammattitutkinnon aloittaessani yrittäjänä ja vastaavasti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon jo kokeneempana yrittäjänä.

Wivolinilla on lisäksi tradenomin (+BBA) koulutus ja hän opiskelee kasvatustieteitä avoimessa yliopistossa. Wivolin kannustaa kaikkia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. 

– Olen itse jatkuvan oppimisen ”prototyyppi”. Kun saan yhden koulutuksen valmiiksi, mietin jo seuraavaa, Wivolin hymyilee.

Yrittäjä tarvitsee verkostoja

Satu Wivolinin yritykset Wicon Oy ja Teetutkimus tuottavat koulutukseen, liiketoiminnan kehitykseen sekä tutkimustoimintaan liittyviä palveluita. Wivolin vaikuttaa muun muassa Opetushallituksen yrittäjyysalan työelämätoimikunnassa, Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnassa ja Vaasan Yrittäjien hallituksessa.

– Yrittäjät tarvitsevat ympärilleen verkostoja, sillä kukaan ei osaa kaikkea yksin. Kannattaa koota ympärilleen eri alojen asiantuntijaverkosto, johon voi turvata tarvittaessa, Wivolin kannustaa.

Ulkopuolista näkemystä mentoroinnilla

Jokaiselle yrittäjälle saattaa tulla eteen tilanne, jossa ulkopuolinen näkemys auttaa. Uutta näkökulmaa yrityksen toimintaan ja yrittäjänä toimimiseen voi hankkia mentorilta. Siitä Satu Wivolinilla on vaikuttavaa kokemusta. Hän toimii aktiivisesti sekä mentorina että yrityskummina.

– On ihana ottaa vastaan uusia haasteita sekä jakaa kokemusta ja osaamista, hän kertoo.

Mentoroinnissa mentori siirtää hiljaista tietoa, osaamistaan ja kokemuksiaan mentoroitavalle sekä tuo uusia näkökulmia ja ideoita. Molemmat osapuolet voivat rikastuttaa ajatteluaan prosessissa. Wivolin kokee, että sparraamalla asiat avautuvat uudella tavalla ja ihminen oppii paremmin.

– Kun joutuu sanoittamaan ajatuksiaan toisella ja ideoista keskustellaan yhdessä, niin asiat selkeytyvät, molemmat oppivat ja saavat uusia oivalluksia puolin ja toisin.

Wivolin itse tarvitsi mentoria yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa.

– Kokenut mentori oli minulle erityisen tärkeä, kun olin juuri startannut oman yrityksen. Toisessa mentoroinnissa olin jo kokeneempi yrittäjä ja itsekin mentorina, jolloin mentorointisuhde oli ”löyhempi” ja kohtaamisia oli vähemmän.

Yrittäjien ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö on tärkeää

Wivolin mukaan yrittäjä tarvitsee kumppaneita ja työvoimaa. Siksi hän kokee ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön olevan tärkeää.

– Tarjoamalla oppisopimus- tai koulutussopimuspaikkaa opiskelijalle voi yritys löytää tulevaisuuden työntekijän, Satu Wivolin vinkkaa.

Työnantajalle yhteistyö tarjoaa Wivolinin mukaan mahdollisuuden kasvattaa myös henkilöstön osaamista. Oppilaitokset ovat myös yritysten kehittämis- ja innovaatiokumppaneita. Opettajia hän kannustaa jalkautumaan entistä enemmän työelämään.

– Vaikka opettaja olisi pedagogisesti kuinka hyvä, on työelämänäkemyksellä ja -kokemuksella merkitystä tiedon soveltamisessa käytäntöön opiskelijan hyväksi. Työelämälähtöinen koulutus tuottaa opiskelijalle helpommin harjoittelupaikkoja ja tulevaisuudessa töitä, Wivolin sanoo.

Satu Wivolin tekee oppilaitosyhteistyötä pääasiassa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Vaasan ammattiopisto Vamian kanssa. Yhteistyö sisältää oppisopimuksella opiskelevien yrittäjien mentorointia ja näyttöjen arviointia. Vuosien varrella hänelle on kertynyt myös opetuskokemusta.

– Koen yhteistyön mielekkääksi. On tärkeää tuntea yhteistyökumppani hyvin puolin ja toisin, jolloin oppilaitokset voivat luottaa minuun ja ehdottaa eri tehtäviä ja sopivia mentoroitavia.

Anne Öhman

anne.ohman(at)yrittajat.fi

Ammatillisesta koulutuksesta lisätietoja täältä.

Suomen Yrittäjien mentorisi.fi-palvelun kautta mentorit ja aktorit voivat ilmoittautua ja etsiä toisiaan.

Mentorointioppaasta löydät perustiedot ja neuvoja mentoroinnin aloittamiseen.

Oppisopimuksella opiskeleva yrittäjä voi etsiä mentoria mentoripankista.

Pääekonomisti Mika Kuismanen kannustaa kaikkia yrittäjiä, joilla liikevaihto on tippunut tukikriteerien mukaiset 30 prosenttia, hakemaan tukea. Lisäksi yrittäjän pitää pystyä osoittamaan liikevaihdon laskun olevan koronariippuvaista.

– Jos liikevaihtoraja täyttyy, sen jälkeen on katsottava, onko riittävästi sellaisia kustannuksia, joita ei ole voitu sopeuttaa. Tällöin kannattaa ilman muuta hakea tukea.

Yrittäjien mielestä Valtiokonttori on hoitanut hakemusten käsittelyn hyvin. Valtiokonttorin keskimääräinen käsittelyaika on noin 56 tuntia. Hakemukset käsitellään yksilöllisesti, minkä vuoksi käsittelyprosessit voivat vaihdella.

Kustannustuen hakeminen on lähtenyt maltillisesti liikkeelle. Eilen 14. tammikuuta päivittyneiden tietojen mukaan tukea on hakenut noin 8870, joista hylättyjä hakemuksia on ollut 71 prosenttia. Tuki on myönnetty noin 1720 yritykselle, ja rahaa on maksettu 40,7 miljoonaa euroa.

Lue tästä: Nämä yritykset ovat saaneet eniten kustannustukea

– Hylkäysten suuri määrä johtuu kustannustuki II:n ehdoista. Huolimatta siitä, että ne ovat paremmat kuin kustannustuki I:ssä.  

Puolet tukihakemusten hylkäyksistä tulee sen vuoksi, että liikevaihdon lasku jää alle vaaditun 30 prosentin. 25 prosenttia kielteisistä päätöksistä johtuu siitä, että korvaus jää alle 2000 euron minimin.

– Tämä vieläkin osoittaa sen, kuinka erilainen kustannusrakenne eri toimialojen yrityksillä on. Nyt on ilman muuta käynyt selväksi se, että yrityksillä, joilla toiminta on tauolla rajoitusten johdosta, ei välttämättä synny riittävästi kustannuksia, vaikka liikevaihto olisi tippunutkin vaaditusti. Näin he jäävät tuen ulkopuolelle, pääekonomisti Mika Kuismanen tähdentää.

Yrittäjät: Kustannustuki III valmistelua pitää kiirehtiä – Yritysten tilanne heikentynyt lokakuun puolivälistä koronan toisen aallon vuoksi

Koronapandemia ja asetetut rajoitukset jatkuvat vielä pitkään, ja vaikuttavat monella alalla yritystoiminnan edellytyksiin.

Yrittäjien Kuismasen mielestä tukiehdot täyttävä liikevaihdon laskuraja, 30 prosenttia, on tilanteen jatkuessa yhä, kohtuuttoman kova.

– Yritysten kannalta tilanne on ehdottomasti lähtenyt heikompaan suuntaan lokakuun puolenvälin jälkeen, ja marras-tammikuu tulevat olemaan heikkoja kuukausia toisen korona-aallon vuoksi. Näistä syistä kustannustuki III:n valmistelua pitää kiirehtiä ja saada liikkeelle teknisesti niin nopeasti kuin mahdollista.

Suomen Yrittäjien mielestä korvauskuukausiksi kannattaisi määrittää marras-tammikuu.

Kustannustuki III:n aikataulusta ei ole vielä mitään varmaa tietoa. Kustannustuen kolmas versio on kuitenkin virkamiestasolla vireillä. Elinkeinoministeri Mika Lintilävahvisti tämän 3. joulukuuta kaupan toimialan tulevaisuusselonteon webinaarissa.

Hankalaan tilanteeseen ajautuu myös uusia yrityksiä, jotka ovat tähän asti selviytyneet esimerkiksi vahvan taseen avulla.

– Lisäksi on selkeästi elinkelpoisia yrityksiä, jotka ovat kroonisesti rajoitteiden takia ongelmissa. Tämän vuoksi kustannustuki III liikevaihdon laskukriteeri pitää laskea 20 prosenttiin ja sen lisäksi poistaa korvauksen alarajan 2000 euron minimi.

Yrittäjien mukaan hyväksyttävien kustannusten määrää pitää edelleen laajentaa.

– On syytä harkita, voiko myös palkkoihin sidotut lomarahat ja sivukulut luokitella kustannuksiksi ihan puhtaiden palkkojen lisäksi.

Kulurakenteet ja se, miten niihin pystytään vaikuttamaan, vaihtelevat yrityksestä toiseen. Ekonomistin mielestä koronatuissa pitää paremmin huomioida yritysten toiminnan luonne.

Kokeile kustannustuen laskuria osoitteessa haekustannustukea.fi

Suomen Yrittäjien Kaupan ja palveluiden valiokunnan puheenjohtaja ja Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen kommentoi joulukuussa yrittajat.fissä kustannustuen toimialariippumattomuutta. Monilla kaupan alan toimijoilla on erityispiirteitä, joita ei voi yhteismitallistaa. Lue lisää tästä.

Lue lisää: Hylätyissä kustannustuen hakemuksissa toistuvat samat syyt – Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen!

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi