Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 5916 articles
Browse latest View live

Get Together kokoaa perjantaina nuoret yrittäjät yhteen – Luvassa treffejä, esityksiä ja työpaja

$
0
0

Nuorille Yrittäjille suunnattu Get Together -tapahtuma järjestetään vihdoin, vaikkakin verkkotapahtumana. Kokoontumisen piti tapahtua jo viime keväänä Rantasalmella Etelä-Savossa, mutta koronapandemia siirsi tapahtuman tulevaisuuteen.

Tänä vuonna Get Together järjestetään verkossa. Myllytystä muutosten kanssa on pyörittänyt tapahtumatuottaja Saara Vauhkonen.

– Olin Etelä-Savon Yrittäjissä töissä vielä vuonna 2018, kun tein hakemuksen Get Together 2020 -tapahtuman järjestämisestä. Siirryin yrittäjäksi, mutta sovimme, että hoidan tapahtuman tuottamisen ostopalveluna. Sitten tapahtuma siirtyi ja nyt se järjestetään virtuaalisena. On ihanaa päästä vihdoin järjestämään tapahtuma, vaikka harmittaa, että siitä tullut live-tapahtumaa, Vauhkonen kertoo.

Virtuaalitapahtuman ohjelma löytyy täältä.

Treffit tiedossa

Yksi Get Togetherin, kuten kaikkien tapahtumien, valteista on kohtaamiset ihmisten välillä. Tapahtumat kokoavat samanhenkiset ihmiset yhteen.

– Get Togetherissä tapaan sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut kerran vuodessa vain siellä, eri kaupungeissa. Onneksi kohtaamiset onnistuvat myös virtuaalisesti, Vauhkonen sanoo.

Get Togetherissa on käytössä yhteinen alusta, jonka kautta voi sopia bisnestreffejä, mutta yhtä hyvin voi tulla vain höpöttelemään tuttujen kanssa.

– Siellä saa myydä ja tehdä kauppaa, mutta olemme halunneet pitää alustan keskusteluita myös ilman teemaa, sillä uskon, että ihmiset kaipaavat kohtaamisia ja arkista jutustelua muiden yrittäjien kanssa.

Aikaan jälkeen koronan

Toki Get Togetherissa on myös inspiroivia puhujia ja asiantuntijoita eri teemoista. Vauhkonen uskoo, että yhteistyökumppaneiden eli Elon ja Fennian järjestämä työpaja siirtymisestä koronapandemian jälkeiseen aikaan on tarjoaa hyötytietoa.

– Tapahtumassa kantavana teemana on hyvinvointi. Odotan tapahtuman ohjelmaa paljon, sillä puhujat ovat hyviä ja työpaja arvokas oppimismahdollisuus, Vauhkonen toteaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

 


Yksinyrittäjän kannattaa nyt hakea kustannustukea – hakemuksista hyväksytään yli 70 prosenttia

$
0
0

Kustannustuen käynnissä oleva kolmas hakukierros on osoittautumassa onnistuneeksi monen yksinyrittäjän kannalta. Tällä hetkellä yksinyrittäjien kustannustukihakemuksista on hyväksytty noin 72 prosenttia.

Ero aikaisempiin kierroksiin on selvä, sillä toisella kierroksella yksinyrittäjien hakemusten hyväksymisprosentti oli noin 26 prosenttia ja ensimmäisellä kierroksella vain 11 prosenttia.

– Kustannustuen kriteerit osuvat yksinyrittäjien osalta paremmin kohdalleen, vaikka edelleen tuessa on parannettavaa. Kaikista tärkeintä olisi, että yksinyrittäjät hakevat nyt aktiivisesti kustannustukea, mikäli ehdot täyttyvät, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

Kustannustuen kolmas hakukierros on käynnissä 27.4.–23.6. välisenä aikana. Kolmannella kierroksella tuki kohdistuu yrityksen kiinteisiin kuluihin, jotka ovat syntyneet 1.11.2020–28.2.2021 välillä.

Lue täältä, miten kolmas kierros eroaa aikaisemmista.

Yksi merkittävä muutos kolmannella kierroksella on se, että tukea voivat saada nyt myös pienet- ja mikroyritykset, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa ennen 1.1.2020. Aikaisemmin esimerkiksi yrityksen negatiivinen oma pääoma on ollut este kustannustuen myöntämiselle. Aiemmin kustannustukea eivät voineet saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019.

– Ei kannata ajatella, että tuen hakeminen on turhaa, koska aiemmilla kierroksilla on tullut hylky. Nyt tilanne on parempi kriteerien osalta. Tukikausi on tällä kierroksella marraskuun alusta helmikuun loppuun. Tämä oli monelle yksinyrittäjälle haastavaa korona-aikaa, Hämeenniemi jatkaa.

Kustannustuen tarkat hakukriteerit voit lukea Valtiokonttorin sivuilta.

Suomen Yrittäjät ehdottaa kustannutuen neljännelle kierrokselle parannuksia, jotka hyödyttäisivät etenkin yksinyrittäjiä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Askarruttavatko työsuhteiden pelisäännöt? – Listasimme 7 yleisintä työsuhdepulmaa

$
0
0

Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulee jäsenyrittäjiltä viikoittain kysymyksiä työsuhteisiin liittyen.  Työnantajia askarruttavia teemoja on monia ja niistä on koottu opas, joka käy läpi keskeisimpien teemojen pääkohdat ja tarjoaa ensiapua työoikeudellisiin kysymyksiin.

Opas on osa Työ- ja Elinkeinoministeriön ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteistyössä toteuttamaa yrittäjien työsuhdeneuvontapalvelua.

– Viime kesänä lakineuvontatiimi keräsivät teemoja verkkosivuille. Opas on kooste niistä, oppaan kokonaisuudesta vastaava asiantuntija Iivari Järvinen kertoo.

Järvinen kertoo seitsemän teemaa, joista lakineuvonta yleisimmin saa kysymyksiä. Vastauksia näihin löytyy lakineuvonnan lisäksi Työsuhdeoppaasta. Siihen voi tutustua tästä.

Vuosilomat

– Näitä kysymyksiä tulee sesonkiluonteisesti kesälomakauden lähestyessä sekä joulu-, tammi- ja helmikuussa. Usein kysymykset koskevat vuosiloman kertymistä, antamista ja vuosilomapalkkaa.

Koeaika

– Koeaikaa koskevat kysymykset liittyvät usein koeajan purkamiseen ja pidentämiseen. Työntekijä voi olla esimerkiksi pitkään pois sairastumisen tai perhevapaan takia, koeaikaa voidaan jatkaa vastaavan ajan verran.

Lomautukset

– Koronaan liittyen lomautusasiat ovat nousseet jälleen esiin. Nyt yhteiskunta on alkanut jälleen avautumaan ja täydet lomautukset muuttuvat osa-aikaisiksi. Nämä osittaiset lomautukset ovat herättäneet kysymyksiä.

Sairauspoissaolot

– Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus herättää kysymyksiä: Onko velvollisuutta maksaa ja kuinka pitkältä ajalta.

Arkipyhät ja pekkaspäivät

– Työajan lyhennysvapaat ovat erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden osalta mutkikkaita. Kuukausipalkkaisten osaltahan ne menevät aika suoraviivaisesti.

Työsuhteen päättäminen

– Työsuhde voi päättyä työntekijästä johtuvasta syystä tai tuotannollis-taloudellisista syistä. Näistä sekä varoitusten antamisista tulee kysymyksiä viikoittain.

Työaikakysymykset

– Millaista työaikaa voi teettää ja mitä siitä pitää maksaa, on hyvin yleinen kysymys.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Verottajan rajapinnat tarjoavat sujuvuutta asioiden hoitamiseen – Asiat hoituvat suoraan taloushallinto-ohjelmistosta

$
0
0

Verohallinto tarjoaa ohjelmistotoimittajien käyttöön reaaliaikaisen rajapintapalvelun ja massailmoittamiseen tarkoitetun rajapintapalvelun.

Rajapintojen avulla yritys tai tilitoimisto voi hoitaa veroasioita suoraan omasta taloushallinto-ohjelmistosta, jolloin käyntiä OmaVerossa ei tarvita. Rajapinta on tarjolla esimerkiksi veroprosentin hakemiseen. Rajapinnan avulla palkanmaksaja voi hakea työntekijöiden voimassa olevat veroprosentit palkanmaksupäivänä.

Avasimme juuri uuden rajapinnan, jonka avulla voi hakea Verohallinnon lähettämät kirjeet, päätökset ja selvityspyynnöt. Rajapinnan kautta osakeyhtiöt ja muut yhteisöt voivat myös vastata selvityspyyntöihin, joko tekstinä tai liittämällä mukaan tiedoston. Tarjolla on myös rajapinta tapahtumatietojen, kuten maksujen ja palautusten, hakuun. Näitä rajapintoja ovat varsinkin tilitoimistot toivoneet.

Kaksi rajapintaa: Vero API ja Apitamo PKI

Verohallinto tarjoaa tilitoimistoille ja yrityksille kaksi rajapintaa. Vero API ja ApitamoPKI eroavat toisistaan siten, että Vero API toimii reaaliaikaisesti.

Vero Apin kautta tietoja voi ilmoittaa Verohallinnolle ja hakea Verohallinnolta reaaliaikaisesti. Tällä hetkellä Vero Apia voi käyttää seuraaviin asioihin:

– veronumeron rekisteröinti ja kysely

–työntekijän veroprosentin kysely

– maksutietojen kysely

– varainsiirtoveron ilmoittaminen

– autoverotuksen ilmoitukset tapahtumien, maksujen ja palautusten haku eri verolajeista

– alustatalouden ilmoitukset kirjeet, päätökset ja selvityspyynnöt sekä selvityspyyntöihin vastaaminen

ApitamoPKI -rajapinnann kautta voi ilmoituksia lähettää suurina massoina. Tämän rajapinnan avulla voi lähettää suurimman osan Verohallinnolle annettavista ilmoituksista, esimerkiksi vuosi-ilmoitukset, arvonlisäveroilmoitukset tai muut oma-aloitteisten verojen ilmoitukset sekä yritysten ja yhteisöjen tuloveroilmoitukset.

Jos haluat ottaa rajapinnat käyttöösi, käänny oman ohjelmistotoimittajasi puoleen. Ohjeet ohjelmistotoimittajalle rajapintojen kehittämiseksi löytyvät täältä.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Lähilauantai innostaa ostamaan paikallista – Yrittäjien tempauksia joka puolella Suomea

$
0
0

Yrittäjien alue- ja paikallisyhdistykset järjestävät Lähilauantaina lukuisia tapahtumia eri puolilla Suomea. Lauantaina kannustetaan ostamaan lähialueen yrityksiltä joko verkkokaupasta tai kivijalkamyymälästä koronavarovaisuutta noudattaen.

Tampereella tempaistaan teemalla Mansesta on moneksi. Tamperelaisista yrittäjäyhdistyksistä muodostuva Tampereen yrittäjät järjestää Facebookin livelähetyksen, jossa tamperelaiset pienyrittäjät esittelevät toimintaansa hyödyn ja huvin merkeissä.

– Haluamme herätellä tamperelaisia pohtimaan omien ostopäätöstensä vaikutuksia paikkakunnan elinvoimalle. Monet erikoispalvelut ja -tuotteet pysyvät saatavilla vain, jos me kuluttajat suosimme niitä ulkomaisten verkkokauppajättien sijaan, Tampereen yrittäjien puheenjohtaja Mirka Lahti kertoo Pirkanmaan Yrittäjien uutiskirjeessä. 

Lähilauantai on myös osa Yrittäjien kuntavaaliohjelmaa Ei kuntaa ilman yrityksiä.

− Haastamme tamperelaiset kuntavaaliehdokkaat tutustumaan monipuolisiin yrityksiimme ja kysymään suoraan, miten yritysten toimintaedellytyksiä voisi kehittää. Menestyvät yritykset tuovat kuntiin verotulojen lisäksi työtä ja hyvinvointia ja lisäävät paikkakunnan vetovoimaa, Lahti sanoo.

Pirkkalassa Lähilauantaina nostetaan etenkin kunta-asioita esiin, sillä luvassa on pormestariehdokkaiden tentti. Tentin kysymykset liittyvät yrittämiseen, yrittäjyyteen ja kunnan elinvoimaisuuteen.

Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät järjestävät Lähilauantain tapahtuman Porokylän torilla. Luvassa on Y-visaa, ja paikalla on myös kuntavaaliehdokkaina olevia yrittäjiä.

Monella paikkakunnalla innostetaan kävijöitä keräämään yrityksistä ja liikkeistä ostosmerkintöjä passiin. Näin esimerkiksi Kymen Yrittäjien paikallisyhdistyksissä, jossa on aktivoiduttu Lähilauantaihin kuntavaalien alla.

− Mukana on kaikki alueemme kunnat. Niissä kuntavaaliehdokkaat ja muut yrittäjät jakavat ostospasseja, johon leimoja keräämällä osallistuu lahjakorttien arvontaan. Samalla välitämme kuntavaalilviestejä, Kymen Yrittäjien aluejohtaja Kari Jääskeläinen kertoo.

Lue lisää Lähilauantaista

Lue lisää Yrittäjien kuntavaaliohjelmasta


Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski(at)yrittajat.fi

 

Posti-huijausten määrä kasvussa, asiantuntija kehottaa tarkkaavaisuuteen – Toimi näin, jos saat epäilyttävän viestin

$
0
0

Yksi yleisimmistä tekstiviestihuijauksista tulee Omaposti-palvelun nimissä. Viestillä ei siis ole mitään tekemistä Postin palveluiden kanssa. Viesteillä houkutellaan vierailemaan Postin palveluksi verhoillulla verkkosivustolla kertomalla saapuneesta lähetyksestä, jota tosiasiassa ei ole saapunut.

Viestejä tulee myös lähettipalvelu DHL:n nimissä. Tällöin viesti sisältää linkin DHL-brändätylle sivulle. Sivulla pyydetään lataamaan sovellus, joka sisältää haittaohjelman.

Android-puhelimissa viestin tarkoituksena on yrittää saada käyttäjä lataamaan haittaohjelma, jonka tehtävänä on lähettää käyttäjän tietämättä satoja tai jopa tuhansia viestejä edelleen eteenpäin.

Applen iOS-laitteissa tekstiviesti sen sijaan kalastelee käyttäjän tietoja laskutusoikeutta varten. Tällä pyritään viemään rahaa. Tavallisesti iPhone-käyttäjiltä kysytään iCloud-tunnuksia.

"Rikolliset löytäneet toimintamallin, joka toimii"

Traficomin alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Markus Räty vahvistaa, että huijausten määrä on kääntynyt jälleen nousuun.

– Tämän vuoden puolella niitä on tullut tietomme 600. Kahden viime viikon sisällä toiminta on aktivoitunut ja tällä viikolla ilmoituksia on tullut melko reilusti.

Räty on ihmetellyt sitä, että viestien sisältö on pysynyt pitkään samanlaisena.

– Viestit näyttävät samalta ja ohjaavat samoihin osoitteisiin. Usein vastaavissa huijauksissa nähdään enemmän variaatioita. Ilmeisesti rikolliset ovat löytäneet toimintamallin, joka toimii.

Huijauksiin pyritään puuttumaan olemalla yhteydessä verkkopalveluihin, jotka ylläpitävät kyseisiä sivuja. Keinoja huijausten kitkemiseen selvitetään myös operaattorien kanssa.

– Ongelmana on, että käyttäjät eivät suhtaudu riittävällä vakavuudella käyttöjärjestelmän antamiin varoituksiin ja moni antaa sovelluksille oikeuksia perehtymättä siihen, mitä on tekemässä.

Toimi näin, jos epäilet huijausta

Omaa puhelinnumeroa, luottokorttitietoja tai mitään omia tunnuksia ei pidä syöttää epäilyttäville nettisivuille tai verkkopalveluun. Tarkastathan aina, että vierailemasi verkko-osoite on oikeasti sen organisaation osoite, jossa luulet vierailevasi.

Jos epäilet sivuston aitoutta, tarkista palvelun osoite selaimen osoiterivillä. Posti tai muut logistiikkapalvelut eivät käytä erikoisia osoitepäätteitä kuten .top, .us ja .xyz.

Jos käyttäjä on ehtinyt asentaa laitteeseensa haitallisen sovelluksen, Kyberturvallisuuskeskus suosittelee laitteen palauttamista tehdasasetuksiin. Tällöin kannattaa lisäksi ottaa yhteyttä omaan operaattoriin, koska liittymästä on voinut lähteä maksullisia viestejä.

Lisää neuvoja löydät Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

PAMin tutkimus: Luottamusmiehistä lähes puolet kannattaa paikallista sopimista – SY:n Makkula: "Toivottavasti ennakoi muutoksia"

$
0
0

Palvelualojen ammattiliitto PAM on julkistanut tutkimuksen paikallisesta sopimisesta yksityisillä palvelulaloilla, minkä se teetti Työterveyslaitoksella.

Kysely keskittyi kaupan, kiinteistöhuollon, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluihin sekä vartiointiin. Vastaajien työpaikoista 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallista sopimista.

Kysely oli suunnattu PAMin rekisteröidyille luottamusmiehille. Vastaajia tutkimuksessa oli noin 400.

Vastauksista käy ilmi, että tarve paikalliselle sopimisella on kova. Koronakriisi on nostanut sen tarvetta esiin entisestään. Luottamusmiehistä lähes puolet olivat lisäämisen tarpeesta samaa tai melko samaa mieltä.

– Paikallinen sopiminen on yleistä palvelualoilla, ja mahdollisuuksia siihen on paljon. Monissa työpaikoissa se on arkea, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula on iloinen siitä, että paikallisesta sopimisesta käydään monipuolista keskustelua.

– Vielä joitakin vuosia sitten tätä keskustelua kävi ainoastaan Suomen Yrittäjät. Nyt on tapahtunut muutos ja keskustelu on lisääntynyt. Uskon, että keskustelun lisääntyminen ennakoi muutoksia myös työmarkkinajärjestelmään ja lisääntyvään paikalliseen sopimiseen, Makkula sanoo.

Tietoa ja osaamista molemmille osapuolille

Tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että sopijaosapuolten keskuudessa oli arkuutta sopimiseen johtuen epävarmuudesta ja epätietoisuudesta: Mitä paikallinen sopiminen on, kuka voi sopia ja mistä? Mitä sopimisesta seuraa? Entä, jos tekee virheen?

Sopimisen osaamisessa koettiin olevan parantamisen varaa myös työnantajan puolella.

Tutkimuksessa todetaan, että ”yhdistämällä työnantaja- ja palkansaajapuolen näkemyksiä keskenään voidaan tärkeimmiksi esteiksi nostaa luottamuksen, osaamisen tai tiedon puutteet, jommankumman paikallisen sopijaosapuolen oman taustaryhmän, kuten konsernin tai ammatti- tai työnantajaliiton kielteiset linjaukset, epäselvyydet sopijaosapuolista sekä paikallisen sopimisen vaatiman prosessin työläys ja sen viemä aika”.

– Ehdotankin, että sopisimme paikallisen sopimisen koulutuksia työnantajajärjestöjen kanssa, Rönni-Sallinen sanoo. 

Valtaosa työnantajayrityksistä kyselyn ulkopuolella

Makkula nostaa tutkimuksen asettelusta esiin muutaman huomion: kysely ja haastattelut on tehty luottamusmiehille. Luottamusmiehiä on arviolta noin 5 prosentissa työnantajayrityksiä. Selvitys rajaa siten valtaosan yrityksiä ja työntekijöitä tutkimuksen ulkopuolelle. Tästä syystä tutkimus kohdistuu pääosin järjestäytyneisiin yrityksiin, joita on kaikista työnantajayrityksistä alle viidennes.

– Tutkimuksen esittelyssä ei tullut paikallisen sopimisen esteenä lainkaan se aivan olennainen asia, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksiltä on lailla kielletty paikallinen sopiminen silloinkin, kun työehtosopimus sen mahdollistaa. Keskeinen paikallisen sopimisen este on siten syrjivä lainsäädäntö.

Makkulan mukaan keskeinen este myös osaamisen näkökulmasta on se, että järjestelmämme on tolkuttoman sekava.

– Vain osassa yrityksistä saadaan laillisesti sopia ja vain osa työntekijöistä saa osallistua sopimiseen. Sopiminen on aivan liikaa liittovetoista, vaikka sen pitäisi olla yrittäjä- ja työntekijävetoista.

– Paljon on Suomen järjestelmässä kehitettävää nimenomaan lainsäädännössä, jotta sopiminen voi edistyä. Tämä näkökulma ei selvityksestä tullut lainkaan esiin, ja tämä näkökulma pyritään joskus jopa sivuuttamaan ja tietoisesti unohtamaan.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

"Tuntui isolta summalta, mutta oli sen arvoista" – Monen yrittäjän YEL riittää alle 800 euron vanhempainrahaan, Lotta päätti tehdä toisin

$
0
0

Kaupallisen alan työt taiteilijan yrittäjyyteen vaihtanut Lotta Sirén odottaa parhaillaan ensimmäistä lastaan. Sirén perusti osakeyhtiönsä vuonna 2019 taiteen myymisen ympärille. Viime vuonna ajankohtaiseksi tuli perheen perustaminen, jolloin Sirén alkoi valmistautua tulevaan äitiyslomaan.

Yrittäjyytensä alkuvaiheessa Sirén oli asettanut YEL-työtulonsa matalaksi eikä se olisi riittänyt Kelan vanhempainrahaan.

– Toisena yrittäjävuotena myyntiä tuli mukavasti ja aloin miettiä, että nyt saisi tulla perheenlisäystä. Nostin silloin YEL-työtuloa selvästi korkeammaksi noin 45 000 euroon ja samalla varmistin, että se riittää myös vanhempainrahan saamiseen. Maksoin YEL-maksua yli 700 euroa kuukaudessa. Se tuntui isolta rahalta, mutta oli sen arvoista.

Jäätyään äitiyslomalle Sirén lopetti YELin maksamisen ja jatkaa sitä palatessaan takaisin töihin. Vanhempainrahaa hän saa ensimmäisiltä kuukausilta hieman yli 2000 euroa ja lopuilta kuukausilta noin 1800 euroa.

– Ehtojen mukaan sunnuntaisin saa tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa Kelan tukiin. Jos tarvitsen enemmän rahaa, voin siis tehdä hieman töitäkin.

Sirén korostaa, että hän on myös säästänyt rahaa, joten kaikki ei ole YELin varassa.

– Suosittelen maksamaan YELiä reilummin, jos haluaa varautua esimerkiksi sellaisiin riskeihin, että joutuu jonkin tuen piiriin. Samalla suosittelen myös säästämään siinä ohessa, jotta rahaa on myös omassa säästössä.

"Luullaan, että YEL-maksussa on kyse vain eläkkeestä"

Helsingin Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja Valentin Babitzin on säännöllisesti tekemisissä yritysideoiden ja aloittelevien yrittäjien kanssa.

– Kaikessa yritystoiminnassa on riskejä, joita olisi hyvä ennakoida. Suunnitelmallisuus vähentää riskiä. Yritysneuvonnassa kartoitetaan muun muassa sitä, millaisia riskejä liiketoiminnassa voi tulla eteen.

Babitzinin mukaan monella tuoreella yrittäjällä on väärä kuva YEL-maksusta.

– Luullaan, että yrittäjäeläkemaksussa olisi kyse vain eläkkeestä, vaikka näin ei ole. Jos nuori miettii esimerkiksi perheen perustamista, YEL vaikuttaa jo lähitulevaisuuteen. YEL-maksulla yrittäjä määrittää oman sosiaaliturvansa tason. Maksettu summa korreloi saatavaa etuutta.

Jos yrittäjä haluaa päästä kiinni ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan Yrittäjäkassan jäsenenä, YEL-vakuutusturvatason pitäisi olla vuodessa vähintään 13247 euroa. Tällöin maksettava YEL-vakuutusmaksu uuden aloittavan yrittäjän kohdalla on 208 euroa kuukaudessa.

Iso osa saa vähimmäispäivärahaa

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää YEL-työtulon nostamista aiheellisena, jos tiedossa on elämänmuutoksia, jotka edellyttävät esimerkiksi etuuksien käyttöä.

– Perheenlisäystä suunnitellessa on hyvä pohtia, onko YEL-työtulo asetettu lain edellyttämällä tasolle ja millaiset etuudet voimassa olevalla työtulotasolla saa. Olisi mahtavaa, ettei ainakaan taloudelliset syyt estäisi yrittäjän täysipainoista uuden elämän ihmettelyä ja ihastelua.

Isolla osalla yrittäjistä YEL-työtulo on tasolla, jolla vanhempainetuudet maksetaan yrittäjälle vähimmäispäivärahan suuruisena. Tällöin etuuden suuruus on noin 726 euroa kuukaudessa.

– Vanhempainetuudet ovat vähimmäistasolla aina, kun niitä edeltävä keskimääräinen YEL-työtulo ei ylitä 12 452 euroa, Hellstén muistuttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


AAA-luokkaan nousi 238 yritystä – Katso lista!

$
0
0

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 238 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi 

 

KotipaikkaYritysPerustettuLiikevaihtoLiiketulos
AkaaToijalan Koneterä Oy1.3.1986139700088000
BrändöBrändö Andelshandel1.11.1971147800033000
EsboNalco Finland Oy1.10.197919997000597000
EsboOrmax Monier Oy1.1.19929820000131000
EspooZenitel Finland Oy1.1.19634169000146000
EspooJH-ART-Trading Oy1.1.198811700034000
EspooSähköhuoltopalvelu Merinen Oy1.1.19947900029000
EspooCa-Sa Välimeren Herkut Oy1.1.19962612000376000
EspooNordcenter Investment Oy12.1.20001380001805000
EspooCardPlus Group Oy1.12.2009897000671000
EspooAnalyse2 Oy1.4.20046577000361000
EuraPintos Oy1.1.201952418000872000
EurajokiVeljet Mäkilä Oy1.4.19837341643233894
ForssaSuomen Materiaalikierrätys Oy1.2.1995261400011000
ForssaForssan Metalliovi Oy1.11.1997118000144000
ForssaVoimavapriikki Oy1.7.2010 
HaapajärviJR-Sijoitus Oy 441000278000
HaminaKaakon Alueverkko Oy22.12.20154755000802000
HelsingforsTree of Pets Oy1.8.19924677000538000
HelsingforsTärnan Ab1.1.2013896000212000
HelsingforsFenix Outdoor Finland Oy1.5.2000130870002067000
HelsingforsFolkhälsan Utbildning Ab6.4.20104951000-60000
HelsinkiHankkija Oy1.1.19797159450006743000
HelsinkiAro-Yhtymä Oy1.1.195872670001005000
HelsinkiKauko Oy 264570002403000
HelsinkiFranck & Franck Oy 28100011000
HelsinkiNoco Ab1.1.20136400002000
HelsinkiOy Belissima Ab1.6.19836850002757000
HelsinkiLääkärikompassi Oy1.4.19903638000131000
HelsinkiSanaris Oy1.7.19861134000117000
HelsinkiPYN Fund Management Oy1.3.19921675500013607000
HelsinkiC/O Commedia Oy1.1.20108895139920
HelsinkiKytösuontien Pysäköinti Oy1.2.199552400012000
HelsinkiDDB Helsinki Oy1.6.19892471000581000
HelsinkiTitanium Life Oy1.10.20071089000178000
HelsinkiOy Malgon Ltd1.1.19913003000120000
HelsinkiTraconholding Oy1.12.1991190000112000
HelsinkiOy Mobility Finland Ab1.1.19929910001240000
HelsinkiHuoneistomarkkinointi Oy1.1.2008898000129000
HelsinkiProfit Software Oy1.1.1992292570009332000
HelsinkiTelko Oy1.1.1995834700009324000
HelsinkiMall Voice Oy1.1.19951743000347000
HelsinkiAutokeskus Oy1.8.19973117510009000
HelsinkiMercasteel Oy27.5.19985237000284000
HelsinkiRöntgen 2000 Oy1.9.2000875000172000
HelsinkiKilopultti Oy1.7.2000 229000
HelsinkiImpola Invest Oy1.8.2000388000254000
HelsinkiKeravan Lämpövoima Oy1.7.200613299000-4000
HelsinkiUralTone amplification Oy1.4.20071020000209000
HelsinkiSvea Payments Oy1.1.200839140001014000
HelsinkiKisko Labs Oy20.7.20072099000447000
HelsinkiAvara Rahastot Oy1.1.20131193000132000
HelsinkiRAJAMAA OY11.12.20076500013000
HelsinkiACO Nordic Oy1.12.2010 508000
HelsinkiOy Homekit Ab26.5.201169560001599000
HelsinkiWendre Finland Oy1.1.201310337000750000
HelsinkiAvara Oy1.11.20126177000234000
HelsinkiRötkapital Oy10.2.20131300052000
HelsinkiKuntaliitto Holding Oy1.8.2013 1297000
HelsinkiiTechnology World Oy1.1.20145881628460216
HelsinkiViapori Kapital Oy23.4.2001432000161000
HelsinkiDominova Oy26.3.20021144000138000
HelsinkiLAHDEN JP-PALVELUT OY10.11.2002101367663949
HelsinkiPunda Global Oy1.1.2003 1049000
HelsinkiSirius Engineers Oy1.7.20036720005000
HelsinkiLighthouse Network Ltd Oy1.6.2003104507871279
HelsinkiFullsteam Agency Oy10.11.20032968000333000
HelsinkiKatto 2000 Oy1.1.20044389000536000
HelsinkiBetoco Asunnot Oy1.7.20157553000135000
HelsinkiMiltton Markets Oy30.3.20161098000101000
HelsinkiSt1 Finance Oy13.9.2016619000-109000
HelsinkiKavalanit Oy27.6.201723900025000
HelsinkiAvainapteekit Oy2.9.20183855000280000
HelsinkiSuomen Kaupunkikodit Oy1.10.2019140550004477000
HelsinkiSolitaire Invest Oy1.9.2019439000577000
HelsinkiOy Arentax Ab 17600076000
HelsinkiGrönblom Machines Oy1.5.20203048000118000
HelsinkiJesai Group Oy1.9.2020 65000
HollolaFaba osk1.1.200841917000569000
HollolaWilhelmiinakoti Oy1.10.2007671000203000
HyrynsalmiKiinteistö Oy Hallan Huippu Huvilat 240004000
HyvinkääSuomen ympäristöopisto SYKLI Oy1.1.19873360000126000
HyvinkääFuturak Oy 48000274000
HämeenlinnaKari Helenius Oy1.1.19831933000257000
HämeenlinnaEyemaker's Finland Oy1.2.19893340002769000
HämeenlinnaAulanko Golf Oy1.1.199095300045000
HämeenlinnaMR Master Group Oy28.5.1997 10000
IkaalinenKehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy1.6.1987116200030000
ImatraImatran Lämpö Oy1.10.2013115370001923000
JakobstadAb Cap North Oy1.1.2013 0
JakobstadCambridge Ohjelma Finland Oy27.1.20084237000749000
JoensuuMestarilaatoitus Oy1.10.19922689000652000
JuukaJuuan Dolomiittikalkki Oy1.8.19771347000521000
JuvaSM-Team Oy1.1.2005 192000
JyväskyläKump Oy1.1.19895900039000
JyväskyläTimmi Software Oy1.11.2004139500054000
JyväskyläNoksuset Oy1.10.200680001365000
JyväskyläOy Samppa Lajunen Ltd1.1.2003 170000
JyväskyläBlack Bruin Oy1.2.200315442000471000
JyväskyläFirstbeat Holding Oy24.10.2017 34059000
JärvenpääJärvenpään Sähkö Oy1.1.19473102000100000
JärvenpääRakennuspalvelu Koti Kuntoon Oy1.6.19947000023000
KaarinaOy NIT Naval Interior Team Ltd31.10.2004345220002055000
KaarinaKiesa-Kiinteistöt Oy1.1.2013257000103000
KankaanpääHonkatarhat Oy1.8.198593750004393000
KarkkilaBiofarm Oy1.1.1989116020001028000
KarlebyOy AT Special Transport Ab1.3.1980886100027000
KarlebyOy O Häggblom Ab1.1.2018 851558
KauhajokiKiinteistö Oy Kauhajoen Kulma 1760000
KeravaSipoon Energia Oy1.1.1996128210002544000
KeravaTeerilä Oy3.2.200430900074000
KiteeTalosäätö Oy1.12.19921260000347000
KokkolaOy AT Install Ab1.7.19863040000133000
KolariKiinteistö Oy YlläStar III 740000
KontiolahtiSähköpalvelu Top Automation Oy2.1.19971203000169000
KorsholmSödra Vallgrund Handelslag 96900023000
KorsholmOy Haga Plast Ab1.9.200041200070000
KotkaKotkan Seudun Talokeskus Oy1.7.19794290000133000
KotkaKiinteistötutkimus JPP-Tiimi Oy1.2.19991652000155000
KouvolaKymen Granite Oy1.12.19922263000154000
KouvolaKouvolan Putkityö Oy1.11.199315439000345000
KouvolaKymenlaakson Jäte Oy4.8.1997160470001225000
KouvolaEnviOn Oy17.11.20032868000246000
KuopioTresgomen Oy24.8.20101805000106000
KurikkaPramia Oy1.4.19942326000917000
KuusamoKoillismaan Osuuskauppa1.1.1970975500001539000
LahtiMega-Auto Oy1.7.198829656000572000
LahtiIskukone-Kiinteistöt Oy1.1.1989 7000
LahtiLahden atk- ja yrityspalvelu Oy1.6.199410236474484
LahtiKiinteistö Oy Lahden Aleksanterinkatu 8 513000285000
LahtiKiinteistö Oy Ecume 797000379000
LahtiBendson Finance Oy1.2.20191200001765000
LahtisOy Skandinaviska Träimport Ab1.1.19684456000198000
LaitilaLaserkeskus Oy10.3.200311807000953000
LapinjärviPorlammin Osuusmeijeri1.1.1920217800020000
LapinlahtiOsuuskunta Maitosuomi1.10.20195869630003825000
LappeenrantaTilikanava Oy1.2.19901407000235000
LappeenrantaRoslund § Roslund Oy1.2.199533000037000
LappeenrantaALX Capital Oy28.9.201634050003222000
LaukaaKiinteistö Oy Laukaan Ravitie1.1.20176900011000
LaukaaPasram Group Oy19.2.2020 100000
LempääläLauta Oy 5841000574000
LeppävirtaBlue Investment Oy31.12.200418700086000
LeppävirtaBlue Truck Service Oy7.2.200792600051000
LiperiKarelia Mix Oy1.1.199316810001703000
LohjaPlastexport Oy1.7.197730000237000
LohjaSt. Laurence Golf Oy1.1.1990132500072000
LoimaaLoimaan Kivi Oy1.1.201210227000438000
MariehamnFastighetsaktiebolaget Klintens Servicecenter i Mariehamn23.10.1998 190000
MariehamnBBM Consulting Ab6.8.2012426000283000
MarttilaMarttilan Maanrakennus Oy1.6.19748099000131000
MikkeliKuljetusliike Wickström Oy1.7.19823020000-3000
MikkeliHaukivuoren Lämpö Oy1.1.1995454000105000
MikkeliRooho Oy1.6.20121728000198000
MikkeliKoskienergia Koskivoima Oy8.12.20112460000651000
MikkeliHä-My Optiikka Oy14.7.201548000155000
MuurameSCHWER FITTINGS OY1.8.2001 679000
NaantaliTarrax Oy1.1.2012 622000
NakkilaSuominen Kuitukankaat Oy1.1.1929499730002671000
NakkilaNurmen Terästyö Oy1.1.197697800082000
NivalaTOLLIWOOD Oy1.4.19781295000133000
NivalaNivalan Liikuntakeskus Oy1.12.1993955000143000
NurmesNuoriso- ja Matkailukeskus Hyvärilä Oy1.4.198077800066000
OrivesiRestnose Oy1.6.198617200050000
OuluSlatek Oy1.9.19785324000678000
OuluKotivara Yhtiöt Oy1.2.1986364000269000
OuluLaskennaksi Oy1.1.19904700027000
OuluOulu Mentalcare Oy15.10.200615800020000
OuluOima Oy1.1.2013213420558769
OuluJussi Real Estate Oy27.2.201217000314000
ParainenNordkalk Oy Ab20.11.200210675500026772000
PedersöreAb Solving Oy1.4.1978166280001918000
PedersöreFresh Servant Oy Ab1.9.1995469900058000
PieksämäkiProunicon Oy1.7.199014200053000
PieksämäkiKuntalaskenta Oy1.1.20051241000226000
PoriAntinasu & Ratsula Oy 5291239207373
PoriKiviniemen Kala Oy1.10.198843800096000
PoriKehityksen Talo Oy1.1.200927700052000
PoriLänsirannikon Romu Oy1.1.19973492000720000
PoriAutomyynti Seppo Korhonen Oy19.11.19971248000153000
PoriAutoilija Jaakko Niemi Oy16.11.2007 18000
PorvooSimolin Oy-Ab 872600029000
PorvooKOI-TI Oy3.10.2011 175000
PudasjärviKontiotuote Oy1.5.1972614010002636000
PudasjärviMetsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy2.1.19981113000111000
PudasjärviPudasjärven Kehitys Oy1.4.2018317000-6000
RaaseporiSBA Interior Oy1.3.1988189900003079000
RovaniemiRovaniemen Sähkömoottorikorjaamo Oy 128000
RovaniemiNordic Trail Oy22.2.2002 842000
RääkkyläPolar Shiitake Oy17.1.2007707000111000
SaloVirtasen Moottori Oy 9693000302000
SaloMontessori-päiväkoti Aurinkoleijona Oy1.8.199883400072000
SaloEläinlääkäri Jussi Nummi Oy26.11.2015374000193000
SeinäjokiMDI Public Oy15.3.2012239400058000
SibboOy Marino Ab1.1.19586167212008
SiikalatvaRMV Hiljanen Oy30.4.2020410005000
SuomussalmiKiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot1.1.19972512000354000
TampereTampereen Tenniskeskus Oy1.3.1979128000053000
TampereDB-Manager Oy1.5.19862208332880282
TampereKiinteistö Oy Tampereen Lempääläntie 221.1.198934500059000
TampereTampereen Sähköverkko Oy1.2.20054969400014420000
TamperePainokiinteistöt Oy 37000
TampereLännen Siivouspalvelu Oy1.6.20062151000295000
TampereAdvant Games Oy Ltd16.10.2006340001652000
TampereEnfil Oy20.12.2007 261000
TampereSijoitustenho Oy12.5.20081800072000
TamperePumpkin Design Oy20.12.2010957000297000
TampereCodeo Oy1.8.20111605000176000
TampereAliko Oy Ltd1.1.20113152000269000
TampereBittium Safemove Oy31.3.2004207700056000
TampereTampereen Asunto Invest Oy1.7.2014169000524000
TampereArttia Oy10.6.201661000816000
TornioTeam Botnia Oy1.1.199990400065000
TurkuForCapital Oy1.1.198224100074000
TurkuKalevan Kauppahuone Oy1.1.2013 51000
TurkuSandcom Oy1.5.20073330000319000
TurkuLämpöpuisto Oy1.4.19901197900002575000
TurkuScason Oy1.3.199215643000341000
TurkuCiao Design Oy1.3.2001621000242000
TurkuLastentalo Mukulax Oy12.8.2008232300030000
TurkuProjecta Oy2.4.201113241879713329
TurkuZenith Installation Oy1.6.20042167000-8000
TurkuSMJ Mertala Oy1.6.2015 51000
UlvilaSiru Innovations Oy20.12.201043570001431000
VaasaOy Buma-Team Ltd Ab1.10.19941249000169000
ValkeakoskiMaanrakennus S Paavola Oy1.1.19851137979222566
VandaOy Transmeri Logistics Ab1.1.201412275000232000
VantaaTyökalupalvelu-Toolservice Grönblom Oy 112260001418000
VantaaSuomen Kaukolähettämö Oy1.7.19831593000467000
VantaaCoverGlobal Oy1.12.19852086000233000
VantaaMuottikolmio Oy3.3.20144236000754000
VantaaSixus Holding Oy15.12.2014508000338000
VasaOy Backman - Trummer Ab1.1.198919122000-9000
YlitornioYlitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiö1.1.197112300011000
YlivieskaMastcraft Oy1.1.19822900000332000
ÅboOy Moonway Ab1.3.19944969000146000
ÄhtäriKiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki1.7.20031702000123000
     

Ulosottolaitoksen Osuuspankin tilit suljetaan toukokuun lopussa – Ota tästä talteen uusi tilinumero

$
0
0

Ulosottolaitoksen Osuuspankin tilit poistuvat käytöstä 31.5.2021 aikana. Mikäli asiakas tämän jälkeen käyttää käytöstä poistettua tilinumeroa, maksusuoritus ei enää siirry Ulosottolaitokselle, vaan palaa takaisin maksajalle.

Ulosottolaitoksella on ollut 1.12.2020 alkaen pankkiyhteydet Danske Bankiin, jonne maksusuoritukset tulee osoittaa.

Kaikissa uusissa velallisille lähetettävissä maksukehotuksissa sekä maksusuunnitelmakehotuksissa on otettu uusi tilinumero käyttöön joulukuussa 2020. Pitkäaikaisia maksusuunnitelmia tai -sopimuksia tehneitä velallisasiakkaita pyydetään tarkistamaan tilinumero.

Työnantajille ja muille toistuvaistulon maksajille toimitettavissa maksukielloissa on uusi tilinumero. Kaikissa maksusuorituksissa tulee käyttää ilmoitettua viitenumeroa.

 

Ulosottolaitoksen käytössä olevat tilinumerot Danske Bankissa

Ulosottolaitoksen virkavaraintili:

Danske Bank FI93 8129 9710 0163 61 DABAFIHH

Toistuvaistulojen maksukieltojen tilinumero:

Danske Bank FI92 8129 9710 0163 79 DABAFIHH

 

Lisätietoja antaa Ulosottolaitoksen maksuliikkeen asiakaspalvelu p. 029 565 8200

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Näin Yrittäjät muuttaisi nykyistä sote-esitystä – helpottaisi merkittävästi yksinyrittäjien tilannetta

$
0
0

Suomen Yrittäjät esittää kaikkiaan viittätoista parannusta sote-esitykseen, jonka sisältöä viimeistellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. 

– Muutosesityksiemme toteuttaminen on välttämätöntä sote-palveluiden toimivuuden ja alan yrittäjien ja yritysten toimintaedellytyksien näkökulmasta. Muutokset turvaavat asiakkaiden hoitoon pääsyn, kustannusten hillitsemisen sekä yritysten toimintaedellytykset sote-sektorilla julkisen sektorin kumppaneina, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Hänen mukaansa perustuslakivaliokunnan lausumat tekevät esityksen muuttamisen mahdolliseksi.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on nyt iso vastuu. Heillä on mahdollisuus tehdä muutoksia, jotka turvaavat yksityisen sektorin toiminnan. Kysymys on viime kädessä poliittisesta tahdosta ja siitä, miten yli 18000 sote-yrityksen asema nähdään.

Kolme tärkeintä muutosesitystä

Yrittäjät haluaa varmistuksen sille, että sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan lainsäädännössä velvoittavasti.

– Tämä olisi kivijalkana sille, että palveluiden tilaaja pyrkii arvioimaan parhaan mahdollisen palveluiden tuottajan, eikä suosi automaattisesti omaa tuotantoa, jos se olisi omassa organisaatiossa. Näin tilaajan rooli olisi riippumattomampi ja malli ohjaisi siihen, että pohditaan aidosti, mikä on paras ja edullisin sote-palveluiden tuottamistapa.

Yhtä tärkeänä Kujala pitää ehdotukseen kirjatun niin sanotun ylikapasiteettivaatimuksen poistamista. 

– Nyt esitetään, että hyvinvointialueella pitäisi olla palveluksessaan riittävästi omaa ammattihenkilöstöä. Se suosii ja vahvistaa julkista sektoria. Se myös rajoittaa hyvinvointialueen omien ratkaisujen tekemistä. Kun esityksen sanamuoto olisi esittämässämme muodossa "käytössään", se antaa harkintavaltaa eikä pakota palkkaamaan itselleen kaikkia tarvittavia ammattilaisia. Näin annetaan mahdollisuus myös yksityisille toimijoille.

Yrittäjät haluaa poistaa esityksestä myös alihankintaa koskevat rajaukset ja kiellon sote-palveluiden ketjuttamisesta.

– Näin voitaisi säilyttää nykyinen verkostomainen tuottamistapa, jossa on paljon pieniä yrityksiä mukana, Kujala perustelee.

Kysely: Vain pieni osa yrityksistä tukee

Suomen Yrittäjien vastikään tekemän, sote-yrittäjille suunnatun kyselyn perusteella vain kahdeksan prosenttia uskoo soten parantavan yrityksen toimintamahdollisuuksia nykyisen esityksen toteutuessa. Lähes puolet vastaajista oli yksinyrittäjiä.

– Kyselyn perusteella on selvää, että uudistus heikentää yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, jos se hyväksytään esitetyssä muodossa. Eduskunnan tulee muuttaa esitystä, joka romuttaa verkostomaisen, pienten yritysten ja eri osaajien hyödyntämiseen perustuvan tuottamistavan, Kujala sanoo.

Kyselyn mukaan erityisesti yksinyrittäjien asema on sote-uudistuksessa uhattuna. Näin siitä huolimatta, että heitä on sote-yrittäjistä suuri osa. Yksinyrittäjät toimivat ammatinharjoittajina, joiden asemaa uudistus tulee muuttamaan.

Niistä vastanneista, jotka arvioivat tietävänsä uudistuksen vaikutukset, 62 prosenttia sanoo uudistuksen heikentävän yritystoimintaa. Vain kahdeksan prosenttia arvioi uudistuksen parantavan yrityksen toimintamahdollisuuksia.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ravintolayrittäjä heitti idean aukiolokapinasta: Rajoitukset syövät liiketoiminnan – kesän lämpimät jaksot ratkaisevat

$
0
0

Tapio Mäkelä pyörittää yrityksensä Friends At Work Oy:n kautta kolmea ravintolaa Helsingissä. Sörnäisissä sijaitsevat Merikerho ja Leblon saavat nyt olla auki kello 19:ään, ja anniskelu on lopetettava tuntia aikaisemmin. Rautatieasemalla sijaitseva Purtava #Steissi on ruokaravintola ja saa olla auki tunnin pidempään.

− Olen puolustanut hallituksen toimia ja kestänyt ravintolarajoitukset ja -sulut. Nyt en voi enää niin tehdä. Ravintoloiden on voitava pitää ovensa auki Uudellamaalla kello 23:een asti 1.6. alkaen, Mäkelä vaatii.

Mäkelän mukaan toiminta ei nykyisillä aukioloajoilla ole kannattavaa.

− Omissa ravintoloissani kello 13−19 aukioloajoilla myynti on koko päivänä samalla tasolla kuin tähän vuodenaikaan se olisi yhdessä tunnissa. Vuokranantajat eivät jousta vuokrissa ja investointien rahoituskulut juoksevat.

Mäkelän mukaan kesän myynti ratkaisee, miten liiketoiminnan käy.

− Kesän lämpimät jaksot tuovat isoimman myynnin ja ovat kultaakin kalliimpia yrittäjälle. Siksi aukioloajat pitäisi pidentää nyt, kun luvassa on lämmintä keliä, Mäkelä korostaa.

Kesän lähestyessä ihmiset liikkuvat enemmän ja kokoontuvat ulkona joka tapauksessa.

− Turvallinen kokoontuminen onnistuisi kuitenkin paremmin organisoidusti ravintoloissa. Ravintoloiden toiminta siten, että anniskelu päättyy kello 22 ja ravintolat sulkeutuvat kello 23 ei aiheuta sen suurempaa tartuntariskiä kuin muu yhteiskunnan toiminta tällä hetkellä aiheuttaa. Rajoituksilla syödään liiketoimintaa ja työpaikkoja, mihin Suomella ei ole kansallisesti varaa. Tämä ei ole rationaalista päätöksentekoa, Mäkelä sanoo.

Vetoomuksessaan Mäkelä heittää ajatuksen aukiolokapinasta.

− Tulisiko ravintoloiden osoittaa joukkovoimaa ja yksinkertaisesti pitää ovensa auki? Katsoisimme sitten oikeudessa myöhemmin, olitteko te väärässä ja me alan yrittäjät oikeassa? Sulkisitteko te ravintoloiden ovet, veisittekö meiltä anniskeluluvat ja lopulta, yrittäjät vankilaan ja yritykset konkurssiin? Tämä ei kuulosta toiminnalta, mitä sivistysvaltiossa pitäisi edes joutua miettimään tai edes retorisesti tuomaan esiin. Voisitteko sen sijaan, ystävällisesti, kuunnella alalla toimivia yrityksiä ja työntekijöitä tässä asiassa? Mäkelä vetoaa kirjeessään.

Mäkelä on saanut torstai-illalla julkaisemaansa vetoomukseen runsaasti kannustavaa palautetta. Ravintolakapina jäänee kuitenkin ajatuksen tasolle, koska Mäkelä haluaa noudattaa ohjeita ja sääntöjä tarkkaan

− Ellei sitten synny isompaa joukkoliikettä, Mäkelä lisää.

Nykyinen sääntely kestämätöntä

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää käsittämättömänä, että rajoitukset pidettiin usealla alueella edelleen ennallaan.

− Ravintolayrittäjien ja työntekijöiden kannalta nykyinen anniskelu- ja aukiolosääntely on kestämätöntä ja kohtuutonta. Kyse on elinkeinovapaudesta ja oikeudesta työhön. Näitä ei pitäisi rajoittaa enempää kuin on aivan välttämätöntä. Nyt näin tapahtuu, mikä on väärin, Makkula sanoo.

Makkula muistuttaa, että valtioneuvosto totesi 11. toukokuuta, että epidemiatilanteen salliessa rajoituksista tulisi hallitusti luopua mahdollisimman nopeasti.

− Hallitus toimii eduskunnan tahdon vastaisesti. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että tiukemmat rajoitukset voivat sulkutilan jälkeen olla perusteltuja niillä alueilla, joilla epidemiatilanne näyttäisi vaikeutuvan tai pysyvän edelleen vaikeana. Asia pitäisi ottaa pikaisesti uudelleen esille ja keventää rajoituksia niin, että anniskelu olisi mahdollista kello 22 saakka.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Virtuaalitapahtumasta vinkkejä hyvinvointiin – Get Together kokosi yrittäjät yhteen

$
0
0

Suomen Yrittäjien järjestämä virtuaalinen Get Together -tapahtuma keskittyi tänä vuonna hyvinvointiin. Vaasassa toimivan Black Label Bytes Oy:n Magnus Sundell oli yksi tapahtumaan osallistuneista yrittäjistä.  

– Itselle hyvinvointi on asia, jota pitää aika ajoin pysähtyä miettimään oikein kunnolla. Olen todennut, että elämässä pitää olla taspaino, joka on kieltämättä itselläni välillä hakusessa. On tärkeää fokusoida ja miettiä myös muita asioita kuin työtä.

Sundell pyrkii omassa arjessaan huolehtimaan hyvinvoinnista säännöllisellä liikunnalla ja kiinnittämällä huomiota ruokavalioon.

– Tärkeää on myös sosiaalinen puoli, se että vietän aikaa perheen ja hyvien ystävien kanssa. Se ei saa unohtua. Suomessa on puhuttu paljon yksinäisyyden aiheuttamista ongelmista, hän huomauttaa.

Get Together -tapahtuma toi osittain helpotusta myös sosiaalisiin suhteisiin, sillä Lundell odottaa saavansa osallistumisen seurauksena uusia kontakteja.

– Haen uusia ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa, mutta samalla myös uusia aiskakaita ja projektibisneksessäni hyödyllisiä yhteistyökumppaneita. Kun tutustuu ihmisiin, siitä tulee aina jotain hyvää, hän uskoo.

Ajatuksia luottamuksen herättämisestä

Siivousalalla toimivan Kiffel Oy:n yrittäjä Jenni Parpala nostaa Get Togetherin antoisimmaksi puheenvuoroksi Fennian ja Elon osuuden, jossa aiheena oli motivaation lisääminen.

– Herätti ajatuksia kun puhuttiin siitä, että korona-aikana ei ole välttämättä voinut herättää luottamusta henkilöstöön edes siitä, että ensi viikolla on töitä.

Parpala on tyytyväinen tapahtuman antiin myös siksi, että sen aikana hän sai koottua porukan, joka matkaa tulevana syksynä Jyväskylässä järjestettäville Valtakunnallisille yrittäjäpäiville.

– On ihanaa, että lähdemme porukalla katsomaan, mitä mahdollisuuksia tapahtuma tuo tullessaan. Se kertoo yhteishengestä, että tehdään asioita yhdessä ja nautitaan toistemme seurasta.

"Keskustelut tuovat lisäenergiaa"

Get Together -tapahtumaan niin ikään osallistunut Fysiokaari Lappeenranta Oy:n yrittäjä ja fysioterapeutti Satu Viiru nostaa tapahtumasta esiin lääkäri Emilia Vuorisalmen osuuden, jonka aiheena oli stressin vähentäminen.     

– Vuorisalmen puheenvuoro muistutti hienosti siitä, kuinka kehomme ja mielemme on vahvisti yhteyksissä toisiinsa. Positiivinen näkökulma terveyteen ja vieläpä hormonitoiminnan näkökulmasta oli mielenkiintoinen näkökulma kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Säännöllinen unirytmi on Viirulle erityisen tärkeä osa jaksamista arjessa.

– Rajaan työaikaani ja pyrin siihen, että viikonloput ovat täysin vapaita ilman työjuttuja. Nukun riittävän pitkiä yöunia, harrastan liikuntaa monipuolisesti ja ulkoilen paljon. Tanssi ja ilma-akrobatia saa ajatukset hyvin pois työjutuista työviikonkin aikana. Keskustelut ystävien ja yrittäjäkollegojen kanssa tuovat lisäenergiaa arkeen.

Kuva: Jenni Parpala

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vilkas Lähilauantai näkyi toreilla, kaduilla ja somessa – Yrittäjät kampanjoivat ostamaan paikallista

$
0
0

Koruliike, taidegalleria, pyöräkorjaamo, konditoria, katukeittiö, kirppis, kartanokahvila, silmälasiliike, kauneushoitola, somekonsultti, kukkakauppa… Instagramin lähilauantai-virta näyttää, miten monimuotoisesti yrittäjät ovat mukana kampanjassa.

Lähilauantai järjestettiin nyt toista kertaa. Yrittäjien alue- ja paikallisyhdistykset järjestivät lukuisia tapahtumia eri puolilla Suomea.

Tampereella tempaistiin teemalla Mansesta on moneksi. Tamperelaisista yrittäjäyhdistyksistä muodostuva Tampereen yrittäjät järjesti useita tuntia kestävän Facebookin livelähetyksen, jossa tamperelaiset pienyrittäjät esittelevät toimintaansa hyödyn ja huvin merkeissä.

Linkki tapahtumaan: Mansesta on moneksi! Paikalliset yrittäjät livenä Lähilauantaina | Facebook

Kyläpuoti palvelee matkailijoita

Lapinjärvellä avattiin Lähilauantaina kyläpuoti, jossa on myynnissä vain lapinjärveläisten yrittäjien ja toimijoiden tuotteita. Ajatus puodista tuli kunnan ja yrittäjien yhteisillä aamukahveilla pari kuukautta sitten ja kunta tarttui yrittäjien toiveeseen.

– Halusimme tukea paikallisia yrityksiä ja nyt kun vaikuttaa siltä, että kotimaan matkailu on kasvussa tulevana kesänä, halusimme tarjota tällaisen mahdollisuuden esitellä paikallista toimintaa ja ostaa yhdestä paikasta laajasti erilaisia paikallisia tuotteita, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka.

Lapinjärven kyläpuoti avattiin Lähilauantaina. Kuvat: Jonna Nygård

Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät järjestivät Lähilauantain tapahtuman Porokylän torilla. Ohjelmassa oli Y-visaa, ja paikalla on myös kuntavaaliehdokkaina olevia yrittäjiä.

− Hieno päivä oli ja olemme erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Ihmiset innostuivat ja innostivat paikallisuuteen ja yrittäjyyteen. He ideoivat ja antoivat palautetta, kertoo Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki.

CleanMarin Oy muistutti paikallisten yritysten tukemisesta Facebookissa videolla, jossa tilaa brodeerauksia firman paitoihin Mickey´s Oy:ltä. 

− Tuetaan paikallista, ostetaan läheltä! Kivijalkaliikkeiden ovipumput laulamaan ja verkkokaupat rullaamaan, kehottaa CleanMarinin toimitusjohtaja Mari Laaksonen.

Naantalissa yrittäjäyhdistys teki yhteistyötä Raision seudun koulutuskuntayhtymän kanssa. Joukko Rasekon merkonomiopiskelijoita oli näyttöinään auttanut yrityksiä rakentamaan Lähilauantain some-kampanjoita. 

Raisiossa opiskelijat auttoivat yrityksiä somekampanjoissa. Kuva: Rasekon opiskelijat

Monella paikkakunnalla innostetaan kävijöitä keräämään yrityksistä ja liikkeistä ostosmerkintöjä passiin. Näin esimerkiksi Kymen Yrittäjien paikallisyhdistyksissä, jossa on aktivoiduttu Lähilauantaihin kuntavaalien alla.

− Mukana on kaikki alueemme kunnat. Niissä kuntavaaliehdokkaat ja muut yrittäjät jakavat ostospasseja, johon leimoja keräämällä osallistuu lahjakorttien arvontaan. Samalla välitämme kuntavaalilviestejä, Kymen Yrittäjien aluejohtaja Kari Jääskeläinen kertoo.

Lähilauantai on myös osa Yrittäjien kuntavaaliohjelmaa Ei kuntaa ilman yrityksiä. Kunta-asioita nostettiin esille esimerkiksi Pirkkalassa, jossa järjestettiin pormestariehdokkaiden tentti.

Pormestariehdokkaiden tentti keräsi hyvin väkeä Pirkkalan Lähilauantaihin. Unelmien Nainen Oy:n Taru Hostila veti porukalle letkeän jumpan. Kuvat: Jarmo Hautamäki

Lue lisää Yrittäjien kuntavaaliohjelmasta: Kuntavaalit 2021| Yrittajat.fi

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Monimuotoisuus on avain kansainvälisille markkinoille – "Varmistamme, että meille uskaltavat hakea monenlaiset ihmiset"

$
0
0

Startupien ja kasvuyritysten talousennustaminen voi olla vaikeaa, jos käytössä on työkalut, jotka eivät palvele kasvun tavoittelua.  

Calqulate kehittää työkalua, joka yhdistää kasvumetriikan, kassanhallinnan ja perinteisen talousraportoinnin sekä ennustaa tulevaisuutta. Yritys sai viime vuoden lopulla 1,2 miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla se kasvaa Yhdysvaltojen markkinoille. 

– Tarjolla on yleisiä tulos- ja talousanalyysityökaluja, mutta ne eivät toimi digitaalisille kasvuyrityksille. Startupit eivät tee voittoa ensimmäisinä vuosina, vaan investoivat rahat kasvuun. Tuloslaskelmaa enemmän ne tarvitsevat ennusteita ja kasvumetriikkaa, Calqulaten perustaja ja toimitusjohtaja Niko Laine kertoo. 

Yrityksen pääkonttori on Suomessa, mutta se sai alkunsa pariisilaisessa kahvilassa, jossa naapurukset Laine ja Osama Abdelmoghni tutustuivat ja juttelivat töistä. Yhteinen näkemys startupien talousraportoinnin hankaluuksista johti yrityksen syntyyn. 

Laajentuminen virtuaalisesti

Frankofiiliksi tunnustautuva Laine on asunut vuodesta 2007 ulkomailla, ensin Luxemburgissa seitsemän vuotta rahoitusjohtajana, ja sen jälkeen Ranskassa syksyt neljän–viiden viime vuoden ajan. Laine asuu osan vuodesta Piilaaksossa amerikkalaisen puolisonsa, Berkeleyn yliopiston professori David Kirpin kanssa, jolla on myös oleskelulupa Suomeen. 

Yrityksen noin 30 työntekijästä Helsingin Maria 1.0:ssa työskentelee 12, Pariisin startup-keskus Station F:ssa neljä, Liettuassa neljä ja Yhdysvalloissa kaksi. Ulkoistettua teknistä henkilöstöä on kahdeksan. 

– Laajenemme virtuaalisesti. Nyt keskitymme Yhdysvaltoihin. Aasian vuoro tulee myöhemmin. Calqulatessa työyhteisön moninaisuus on tärkeä arvo. Eri kansallisten kulttuurien lisäksi yritys tuo esiin avoimuutta seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Tavoite on, että työyhteisössä on tasapuolisesti miehiä, naisia ja muunsukupuolisia sekä eri-ikäisiä ja -värisiä kosmopoliitteja huippuosaajia. 

– Esittelemme itsemme ja perheenjäsenemme. Tuomme esiin viestinnässä, että meille voi tulla sellaisena kuin on. Haluamme varmistaa, että meille uskaltavat hakea monenlaiset ihmiset ja että heillä on hyvä olla. Nuori nainen ei välttämättä halua hakea yritykseen, jossa on 20 miestä, eikä yhtään naista, Laine sanoo. 

Kisa parhaista osaajista 

Parhaista osaajista on kova kilpailu erityisesti, kun luodaan uutta digitaalista globaalia palvelua. Palkka ei ole ainoa valtti. Työn pitää olla palkitsevaa ja työyhteisön hyvä. 

– Parhaat osaajat hakeutuvat niihin yrityksiin, joissa on hyvä työkulttuuri. Parhaat osaajat vetävät toisia parhaita osaajia, ja sijoittajat tulevat yrityksiin parhaiden osaajien perässä, Laine toteaa. 

Virtuaalisesti kansainvälistyvän yrityksen haaste on saada etänä työskentelevät sisään työkulttuuriin ja motivoida työyhteisö yhteisen tekemisen taakse. 

– Eron huomaa siinä, jos on mahdollista tavata työsuhteen alussa kasvokkain verrattuna siihen, jos ei voi. Digitaalinen integroituminen on vielä lapsen kengissä, Laine sanoo. 

 

Lue myös Yrityksen henkilöstön monimuotoisuus on menestyksen edellytys – Startup-yritys heräsi oman tiimin rakenteeseen ja aloitti korjaustoimet

Monitaituri Carla Harris johtajille: “Monimuotoisuus ei synny itsestään”

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi


Kenkäkauppias putosi kustannustuen jokaiselta kierrokselta: "2000 euroakin olisi ollut lottovoitto"

$
0
0

Sari Nuutisen tarina kertoo osaltaan siitä, että kustannustuen ehdoissa on edelleen parannettavaa. Olemme aikaisemmin kertoneet Suomen Yrittäjien vaatimuksista kustannustuen neljännen kierroksen ehtojen muuttamiseksi.

Nuutisen Lieksassa toimiva yritys Kenkä Evita Oy on sinnitellyt koko korona-ajan sisään tulevalla myynnillä.

– Pienellä yksinyrittäjällä tahtoo tämä liikkeen pito olla niin sanottua kädestä suuhun elämistä. Eli joka sesonkiin tulevien tuotteiden myynnillä pitäisi saada rahat laskujen maksuun. Omalla kohdallani tuet eivät ole sattuneet kertaakaan kohdalle nykyisillä hakukriteereillä.

Kenkäkaupan kulut ovat olleet kivi kengässä.

– Meillä on isot ja kalliit toimitilat. Lisäksi sisään tulevat tuotteet joudumme tilaamaan lähes vuotta aikaisemmin ennakkoon. Se on meille mittava menoerä, johon emme voineet enää vaikuttaa koronan iskettyä. Olimme laskeneet tilaukset normaalin myynnin varaan. Pakko muotikaupan on jotain ostaa sisään, jotta on myymistä ulos, Nuutinen kertoo.

"Puoletkin summasta olisi kelvannut"

Ensimmäisellä kustannustukikierroksella Nuutisen yritys ei saanut tukea, koska tukisumma olisi jäänyt alle 2000 euron alarajan.

– Mietin että anteeksi kuinka! Meille olisi kelvannut hyvin vaikka puolet tuosta summasta. Se 2000 euroa olisi ollut lottovoitto.

Viime vuoden kesä-heinäkuu oli liikkeelle parempaa aikaa. Rajoitusten keventyminen toi lähes normaalin myynnin, pitkälti turistien ansiosta.

Alkoi kustannustuen toinen hakukierros.

– Ei tullut tukia, kun kesän myynti oli niin hyvä. No olihan se, mutta sitten syksyn myynneissä teimme taas joka kuukausi tappiota. Pelkästään lokakuun myyntimme oli yli 10000 euroa pienempi kuin edellisinä vuosina. Koska kustannustuen vertailukaudella olivat mukana kesän parhaat myyntikuukaudet, kriteerit eivät olleet meille edulliset.

Ei tukea kolmannellakaan kierroksella

Toiveet kohdistuivat seuraavaksi kustannustuen kolmanteen kierrokseen, jonka ehtoja muutettiin paremmin yksinyrittäjille sopiviksi. Vertailukuukaudet osuivat tällä kertaa vuoden loppuun.

– Ne ovat muutenkin aina muotialan hiljaisimmat myyntikuukaudet. Kun verrattiin edellisen vuoden huonoja kuukausia seuraavan vuoden huonoihin kuukausiin, kustannustuen 30 prosentin liikevaihdon laskuvaatimus ei täyttynyt.

Viime vuonna Nuutisen kenkäkauppa teki 25 000 euroa tappiota, vaikka menot ja kulut olivat normaalivuoden tasolla.

– Siinä sitä on pienelle yksinyrittäjälle haastetta. Tuollaisen summan kiinni kurominen on ollut lähes mahdoton tehtävä. Puhun muidenkin puolesta. Monella tilanne on varmasti vielä huonompi kuin minulla. Täällä vielä sinnitellään, mutta moni on jo joutunut heittämään hanskat tiskiin, Nuutinen harmittelee.

Hän on huolissaan pienyrittäjien määrän vähentymisestä, jos taloudelliset haasteet vielä jatkuvat ja kysyntä ei lähde elpymään.

– Moni saattaa ajatella, että tällaisella pienellä yksinyrittäjällä ei liene niin suurta yhteiskunnallista merkitystä. Mutta jos kaikki tällaiset pienet yksinyrittäjät alkavat kaatua kerralla, samme paljon lisää työttömiä työnhakijoita. Heistä, jotka ennen pystyivät työllistämään itsensä ja ehkä vielä siinä sivussa jonkun muunkin. Moni olisi voinut selvitä pahimman yli pienelläkin avustuksella.

"30 prosentin vaatimus kohtuuttoman suuri"

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää Nuutisen esimerkkiä osoituksena siitä, että muutoksia tuen ehtoihin kaivataan, vaikka monelle yksinyrittäjälle kustannustuen kolmas kierros on tuonut helpotusta.

– Vaikka kustannustukea on saatu parannettua kierros kierrokselta, tämäkin tapaus osoittaa selvästi, etteivät tehdyt muutokset auta etenkään pienten yritysten selviämistä riittävästi.

Kustannustuen seuraavaa kierrosta varten Yrittäjät ehdottaa useita korjauksia tuen ehtoihin.

– Pandemian pitkän keston ja sen vaikutukset pk-yrityksiin huomioon ottaen vaatimus 30 prosentin liikevaihdon laskusta on kohtuuttoman suuri. Vaadimme, että tuen saamiseksi edellytettävän liikevaihdon laskun määrä olisi 25 prosenttia.

Toinen keskeinen ongelma on Malisen mukaan 30 prosentin omavastuu kuluissa.

– Pienten yritysten osalta olisi perusteltua laskea omavastuu 15 prosenttiin kuluista. Lisäksi pienimpien yritysten ja yksinyrittäjien kannalta on välttämätöntä, että 2000 euron kustannuksia edellyttävä alaraja alennetaan 1000 euroon.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

A.S.Helsingö kasvoi viidessä vuodessa kansainväliseksi designyritykseksi – Tekoäly ja lisätty todellisuus kirittää kasvua Euroopan designkaupunkeihin

$
0
0

Toinen mieltä hiertävä kysymys oli se, miksi suomalaisten keittiöt ovat järjestään samannäköisiä. Keittiöt ja vaatekaapit ovat näkyviä osia sisustuksessa, mutta usein ne ovat kovin vaatimattomia elementtejä.

Schauman on koulutukseltaan ekonomi ja juristi. Hän on työskennellyt muun muassa pääomasijoitusyhtiö Capmanissa kuluttajatuotebrändien parissa.

Yrittäjyys veti kuitenkin Schaumania puoleensa. Isä, veli ja serkku puolisoineen ovat arkkitehteja, joilla oli omat yritykset.

– Yrittäjyys, arkkitehtuuri, design ja digitaalisuus houkuttelivat. Kun tunnistin tarpeen, päätin lähteä yrittäjäksi. Ensimmäinen vuosi on oikeastaan oman hypoteesin, eli idean, validointia. Arjessa on toki jatkuvaa uudelleenarviointia, mutta suuria muutoksia liikeideaan tai toimintaperiaatteisiin ei ole tarvinnut tehdä, Schauman sanoo.

Yrityksen luovana johtajana toimii Ilona Palmunen.

Kustannustehokkuutta digiratkaisuista

A.S.Helsingö perustettiin 2015 ja lanseerattiin 2016. Tuotteiden suunnittelu onpohjoismaisten muotoilijoiden, taiteilijoiden ja arkkitehtien käsialaa ja valmistus on kotimaista, mutta ne rakentuvat Ikean runkojen päälle. Näin valmiin tuotteen kokonaishinta laskee.

Osittain massiivipuinen kaapin ovi on tehty Jyväskylän pohjoispuolella, ja messinkivedin Joensuussa sekä kiillotettu Turun saaristossa.

Yksi yrityksen arvo on tuoda laadukkaita, kauniita, mutta kohtuuhintaisia kalusteita kaikkien saataville.

Digitaalisuus on antanut yritykselle väylän laajentua, mutta toimia myös kustannustehokkaasti. Suunnittelun tukena sillä on suomalaisen startup-yrityksen, Aito AI:n, kehittämä konelukuohjelmisto.

A.S.Helsingö ei ole ainut Ikean ruonkoja hyödyntävä yritys, mutta yrityksen tekoälyä hyödyntävät ohjelmistot ovat jo käytössä tuotteiden yhteensovittamisessa ja sisäisessä myyntityökalussa. Tekoälyn ja muiden modernien teknologioiden käyttöä, kuten lisättyä todellisuutta tullaan laajentamaan yrityksen asiakaskokemuksen parantamiseksi ja myynnin tehostamiseksi.

– Aiomme panostaa omaan ohjelmistokehitykseen yhä enemmän, jotta pystymme rakentamaan skaalautuvan digitaalisen ostokokemuksen ja helpottamaan tuotearkkitehtiemme työtä, Schauman sanoo.

Suuntana Euroopan designpääkaupungit

Viidessä vuodessa A.S.Helsingö on kasvanut noin 20 työntekijää työllistäväksi yritykseksi, joka myy kalusteita yli 20 maahan. Yrityksellä on esittelytilat Helsingissä ja toukokuussa avautui toinen Tukholmaan. Seuraavana vuorossa ovat muut merkittävät eurooppalaiset designpääkaupungit, kuten Kööpenhamina, Berliini, Amsterdam ja Pariisi.

– Esittelytila on auttaa brändiä ja tuo uskottavuutta. Helsinki ja Tukholma ovat osoittaneet, että A.S.Helsingöllä on mandaatti tuoda työkaluja asiakkaille, jotta he voivat luoda kodin, jossa viihtyy.

Schaumanin mukaan perustamisesta lähtien on ollut selvää, että yritys suuntautuu kansainvälisille markkinoille. Nyt myynnistä 25 prosenttia ja sosiaalisen median seuraajista 70 prosenttia tulee ulkomailta.

Tukholmassa esittelytila on kodinomainen neljän huoneen tila, joka esittelee keittiöiden ja säilytyskalusteiden valikoiman.

– Ruotsi oli iso ponnistus. Palkkasimme kasvujohtajaksi Jussi Valstan, joka on asunut Tukholmassa. Hänellä oli valmis pelikirja, hän löysi tilan ja osaajat.

A.S.Helsingö keskittyy digitaalisen kokemuksen tarjoamiseen, jonka avulla se pyrkii laajentumaan eurooppalaiseksi kuluttajabrändiksi sisustamisen ja remontoinnin saralla. Yritys on rekrytoinut aktiivisesti viime vuonna tiimiinsä osaamista kansainvälisen verkkokauppaliiketoiminnan rakentamiseen. Lisäksi se rekrytoi paikallisia asiakaspalvelutiimejä tukemaan sen kansainvälistä laajentumista.

– Monet sanovat, että haluavat käydä myymälässä, mutta data kertoo, että yli puolet ostavat tuotteitamme käymättä esittelytiloissamme. Meillä on syksyllä tulossa uusi verkkokauppa-alusta, jonka kehittäminen on ollut Ira Gyllingin vastuulla., Schauman sanoo.

Pitkää ikää kaapille

Sisustus- ja design-alan toimijat ovat viime vuosina joutuneet vastaamaan osaltaan vastuullisuuskysymyksiin. Kuinka usein keittiötä tai kaappeja joutuu todellisuudessa uusimaan, ja kuinka paljon uusimishalusta on trendien perässä juoksemista?

Schauman on kiinnostunut antiikkikalusteista, ja toivoo, että huonekaluja arvostettaisiin pitkään.

– Huonekalu voi kestää hyvinkin 40 vuotta, jos se on tehty aidoista ja hyvistä materiaaleista. Niissä saa myös elämä näkyä. Meillä näkyy selvästi se, että valmistuksen alkuperä kiinnostaa. Rinnalla kasvaa myös kierrätettyjen tuotteiden arvostus.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Yrittäjägallup: Yritysten tilanne parantui keväällä – vaikein tilanne pienillä työnantajayrityksillä

$
0
0

− Helpottunut tautitilanne ja puretut rajoitukset näkyvät yritysten elämässä ja tuovat valoa. Monella kuitenkin on yhä vaikeaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiteyttää.

Maksuvaikeuksissa olevien, yrityksen alasajoa pohtivien, yrityksen myyntiä harkitsevien ja konkurssiuhkaa kokevien osuus on laskenut keväällä. Aiempaa selvästi useampi yrittäjä on nyt varma, että selviytyy kriisistä. Enää neljä prosenttia pelkää yrityksensä kaatuvan koronakriisin vuoksi.

– Kehitys on lupaava. Syitä ovat paitsi parantunut tautitilanne ja rajoitusten lieventäminen myös yrityksille maksetut tuet, muutokset konkurssilakeihin ja joustot maksuajoissa. Näitä Yrittäjissä ajoimme, ja onneksi ne toteutettiin, Pentikäinen sanoo.

– Yritysten kannalta on aivan keskeistä, että rajoituksia puretaan edelleen määrätietoisesti ja johdonmukaisesti, eri aloja yhdenvertaisesti kohdellen. Toistaiseksi niin ei ole käynyt, mikä herättää yrittäjissä suuttumusta, hän lisää.

44 prosentilla yrityksistä liikevaihto on noussut koronakriisin pahimmasta alhosta. Alle viidenneksellä näistä nousu on ollut vähintään 30 prosenttia, muilla vähemmän.

Kantar on selvittänyt Yrittäjien pyynnöstä Yrittäjägallupilla koronakriisin vaikutuksia yrityksiin kriisin alusta lähtien. Kyselyyn vastasi 1013 yrittäjää.

Pieni työnantajayritys on katoava luonnonvara

Vaikein tilanne on pienillä työnantajayrityksillä.

– Niiden asema on tässä maassa tehty monella eri tavalla kuten työelämän sääntelyllä vaikeaksi. Tässä ryhmässä on myös eniten eli 15 prosenttia yrittäjiä, jotka pohtivat lopettamista. Siellä tarvitaan myös eniten verojen ja maksujen lykkäyksiä.

Pentikäisen mukaan asiaan pitää kiinnittää huomiota, sillä meillä ei ole varaa menettää työpaikkoja.

– Jos haluamme pieniä työnantajia, täytyy keventää normeja ja hallintobyrokratiaa sekä vapauttaa työpaikkasopimista. Valitettavasti merkkejä tästä ei ole, ja siksi pelkään, että pieni työnantajayritys on vähitellen katoava luonnonvara.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousussa

Suhdanteiden elpyminen tuo myös varjonsa. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnat nousevat.

– Jopa joka toinen teollisuusyritys kertoo raaka-aineiden hintojen nousseen. Tämä aiheuttaa monelle ongelmia.

Alueellisesti vaikeinta on pääkaupunkiseudun yrityksillä.

– Tautitilanne on pääkaupunkiseudulla pahin, ja rajoitukset tiukimpia. Kun tilanne on helpottunut, rajoituksia pitää nopeasti keventää.

Kaupan alan yrityksiä kriisi on kohdellut hyvin eri tavoin. Noin viidennes kaupan yrityksistä kertoo nyt myynnin kasvaneen. Toisaalta noin puolet kertoo myynnin laskeneen.

Hallitus saa aiempaa paremman arvosanan

Tilanteen helpottuminen näkyy myös siinä, että yrittäjät antavat Marinin hallitukselle koronakriisin hoidosta nyt vähän paremman kouluarvosanan kuin keväällä. Nyt todistukseen napsahtaa seitsemän miinus, kun se keväällä oli vielä kuusi ja puoli.

– Arvosana on paras yksinyrittäjillä, jotka antavat arvoa mm. yrittäjän työmarkkinatuelle, joka on auttanut kymmeniätuhansia yrittäjiä.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue lisää: Yrittäjägallupin tulos koronakriisin vaikutuksista yrityksiin 

Tapahtumatakuun haku alkaa tänään – "Eniten loukkaa se, että olemme joutuneet perustelemaan olemassaoloamme”

$
0
0

Tapahtumatakuun haku alkaa tänään. Sitä voi hakea kesä-, heinä- ja elokuussa.

Valtiokonttori ohjeistaa, että tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan tai sen laajuutta rajoitetaan lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksetaan toteutuneista kustannuksista.

Tapahtumatakuuta haetaan kahdessa osassa. Tapahtumalle haetaan ensin ennakollinen maksusitoumus eli tapahtumatakuu, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Toisessa vaiheessa tapahtuman järjestämisen toteutuneista kuluista voi hakea korvausta, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu olennaisesti pienempänä.

Lue hakuohjeet ja kriteerit Valtiokonttorin sivulta.

Parempi kuin ei mitään

Turussa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Kesärauha-tapahtuma on yrittänyt varmistaa tapahtuman toteutumisen siirtämällä sen kesäkuun puolivälistä myöhemmäksi ja Turun Vanhalta Suurtorilta Turun Linnan Puistoon, joka on kolme kertaa suurempi puistotila, eli väljempi tila.

Suuri toive on, että tapahtumatakuuta ei tarvitsisi hakea, eli perua tai oleellisesti pienentää suunnitelmia.

– Hyvä, että tapahtumatakuu on olemassa. Parempi se on kuin ei mitään. Tapahtumatakuu antaa taloudellista turvaa siinä, että voimme edetä suunnitelmissa, silläkin uhalla, että tapahtuma jouduttaisiin perumaan viime metreillä, Kesärauha-festivaalin taiteellinen johtaja Pietu Sepponen kertoo.

15 prosenttia voi olla liian suuri riski

Tapahtumatakuussa tapahtumajärjestäjällä on 15 prosentin omavastuu kustannuksista, jos tapahtumaa ei voikaan järjestää. Se on paljon alalle, jonka toimintamahdollisuudet ovat olleet minimaaliset tai mahdottomat yli vuoden.

Monet tälle kesälle suunnitellut yritysvetoiset tapahtumat on peruttu tai siirretty ensi kesään. Sanoma-konserniin kuuluva Nelonen Media Live hallitsee kesätapahtumien tarjontaa ympäri Suomen.

Kesärauhaa järjestävälle Sunborn Eventsille 15 prosentin omavastuu tarkoittaisi Sepposen mukaan suuruusluokaltaan kuusinumeroista lukemaa. Riski on sellainen, jota moni yrittäjä ei pysty ottamaan.

Hallituksen vastuulla ottaa koppia väliinputoajista

Tapahtumatakuuta on arvosteltu kovin sanoin. Liian vähän, liian myöhään ja vain kolmen kuukauden ajalta, kun ala on ollut lähes toimintakyvytön viime vuoden maaliskuusta lähtien.

– Onhan tämä aivan liian myöhään valmistunut. Se, mikä alan toimijoita on loukannut ehkä eniten, on se, että olemme joutuneet perustelemaan olemassaoloamme. Päättäjät eivät ole myöskään ehkä sisäistäneet, että tämä on ympärivuotinen toimiala, joka ei toimi vain kesäisin. Toukokuu on kesätapahtumien suhteen jo täysi tapahtumakuukausi. Tässä on ollut asenteellisia esteitä, eikä tukea ole siksi koettu kiireellisiksi, Sepponen kertoo.

Hän on ollut itsekin kommentoimassa tukea sitä valmisteltaessa. Iso voitto on se, että omavastuuosuus laski 30 prosentista 15 prosenttiin. Huolet eivät alan toimijoilla vielä ole ohi.

– Tällä alalla on isot alihankintaketjut, ja nyt on pinnalla huoli väliinputoajista. Jos tapahtumatakuu ei katakaan kuluja, alihankkijan pitäisi päästä jonkun muun tuen piiriin. Tässä on kyseessä elämäntyön ja elinkeinojen katoaminen. Jos hakukauden keskellä ilmenee käytännössä, että yrittäjiä on tippumassa turvaverkkojen läpi, hallituksen täytyy kantaa vastuuta ja ottaa koppia, Sepponen sanoo.

Viranomaispäätökset ratkaisevat

Edelleen tapahtumajärjestäjän joutuvat jännittämään viranomaisten päätöksiä ja tautitilanteen kulkua. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi eilen, että kahden metrin turvavälistä ulkotiloissa luovutaan. Se helpottaa ulkotapahtumien, kuten festivaalien, järjestämistä, mutta kokoontumisrajoitukset voivat estää koko tapahtuman järjestämisen silti.

– Päätökset ratkaisevat. Turku olisi jo tartuntatapausten puolesta tippunut leviämisvaiheesta kiihtymisvaiheeseen, mutta viranomaisten päätöstä kokoontumisrajoituksista ei ole vielä tullut. Tapahtuma on liitoksissa myös ravintola-alan rajoituksiin, joiden on oltava linjassa K-18-tapahtumassa. Meillä on hyvä keskusteluyhteys Aviin, joka pitää suunnitelmaamme järkevänä, ja on luvannut antaa päätöksen heti, kun voivat, Sepponen kertoo.

 

Lue myös Tapahtumatakuu tulee osaksi kustannustuen neljättä hakukierrosta – "Ei täytä alan tarpeita"

Tapahtuma-alan yrittäjä pelkää, että väärin kohdistuvat tuet alkavat ohjata alan toimintaa – "Päättäjät eivät ymmärrä alaamme ollenkaan"

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tiesitkö tätä? Näin WhatsAppin käyttöäsi voidaan seurata – siihen riittää maksuttoman sovelluksen lataaminen

$
0
0

WhatsApp on suosittu pikaviestisovellus, jonka tietoturva on puhuttanut viime aikoina laajasti mediassa. Sovelluksen omistaa Facebook, joka haluaisi hyödyntää sitä mainostarkoituksissa.

WhatsAppiin liittyy myös muita epäkohtia, joihin kehittäjä ei ole halunnut puuttua. Yksi niistä on mahdollisuus urkkia käyttäjän WhatsApp-statusta erillisellä sovelluksella.

Pikaviestisovellusta käytettäessä käyttäjän nimen tai puhelinnumeron alla näkyy statuskenttä, jossa käyttäjän paikallaolosta ilmoitetaan "Paikalla"-statuksella.

Sovelluksen tietoturva-asetuksista käyttäjä voi valita, haluaako hän kertoa muille käyttäjille, koska on ollut viimeksi paikalla tai haluaako hän näyttää viestien lukukuittaukset. Paikalla-status näkyy kuitenkin aina, eikä sitä voi piilottaa. Asetuksissa on Tila-asetusvalikko, mutta sen kautta voi muuttaa ainoastaan itse muokattavaa tilapäivitystä.

Sekä Applen että Googlen sovelluskaupoissa on ladattavissa maksuttomia sovelluksia, joilla kuka tahansa voi tarkkailla WhatsApp-käyttäjien paikallaoloa vain syöttämällä sovellukseen halutun puhelinnumeron. Tämän jälkeen sovellus tarkkailee paikallaoloa ja näyttää tiedot urkkijalle sekunnin tarkkuudella. Halutessaan sovellus ilmoittaa urkkijalle äänimerkillä, kun seurattava henkilö on avannut WhatsAppin.

Kyseessä ei ole laiton toimenpide, koska WhatsApp ei salli paikalla-statuksen kätkemistä muilta käyttäjiltä. Tämä voi olla ongelma niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua kertoa olevansa puhelimen tavoitettavissa. Kolmansien osapuolten sovellukset käyttävät WhatsAppin "ominaisuutta" hyväkseen.

Vaihtoehtona WhatsAppin käytölle on Signal-sovellus.

"Sotii WhatsAppin logiikkaa vastaan"

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen yllättyy kuullessaan urkintamahdollisuudesta.

– Tämä on mielenkiintoista. Herää kysymys, miksi WhatsApp toimii näin. Mikä taustalogiikka on siinä, ettei käyttäjä voi piilottaa status-tietoa muilta ja miksi tämän tiedon voi nähdä kuka tahansa, hän kysyy.

Kontinen pitää mahdollisena, että status-tiedon avulla seurattavasta WhatsApp-käyttäjästä voidaan muodostaa käyttöprofiili, joka kertoo, koska kyseinen henkilö on yleensä online-tilassa ja kuinka pitkään.

 – Tämä sotii WhatsAppin logiikkaa vastaan, jossa käyttäjä voi estää monta muuta asiaa, mutta tähän nimenomaiseen asiaan ei voi vaikuttaa. Käyttäjällä pitäisi olla tieto, seuraako joku hänen käyttäytymistään.

Kontinen ei näe asiassa suoraa tietoturvauhkaa.

– Herää kuitenkin kysymys, lähteekö sovelluksesta samalla jotain muuta tietoa, jota emme tällä hetkellä tiedä. WhatsAppin tietosuoja on kuuma peruna.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viewing all 5916 articles
Browse latest View live