Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 270 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Arvalin huoltoleasingissa on kiinteä kuukausihinta ja se sisältää muun muassa rahoituksen, huollot, korjaukset, renkaat ja tieturvan. Palvelupakettiin saa niin halutessaan myös vakuutukset, polttoaineet, ajoneuvoveron ja sijaisauton.

Arval tarjoaa merkittävän hintaedun lisäksi Yrittäjien jäsenille 150 €:n suuruisen polttoainelahjakortin uuden leasingsopimuksen alkaessa. Yhteistyön myötä Yrittäjien jäsenet myös hyötyvät tunnetuimpien merkkien kausittaisista erikoistarjouksista mukaan lukien mm. uuden teknologian sähköautot. Nämä edut ovat vain Yrittäjien jäsenten käytössä. Lisätietoja jäsenedusta sekä esimerkkilaskelmat ovat tarkemmin esiteltyinä jäsenetusivuillamme.

Tarjolla henkilöautoja, pakettiautoja ja sähköautoja – myös käytettyjä autoja

Arval tarjoaa sekä pitkiä että lyhyitä huoltoleasingsopimuksia. Sopimus tehdään yleensä 2–5 vuodeksi. Sen jälkeen yritys voi sopimuksesta riippuen joko jatkaa liisausta tai palauttaa auton. Arvalin leasingtarjonnasta löytyy uusien autojen lisäksi myös käytettyjä autoja.

Arval Oy on merkkiriippumaton leasingyhtiö eli yrittäjä saa juuri sellaisen automerkin, mallin ja varustelun kuin hän itse tai yritys tarvitsee ja haluaa. Arvalin kautta voi liisata niin henkilöautoja, hyötyajoneuvoja kuten pakettiautoja ja sähköautoja. Jäsenetu koskee yritysleasingia ja uusia leasingsopimuksia.

Arval on kansainvälinen leasingyhtiö, jonka toiminta alkoi Suomessa 2012. Yhtiön omistaa ranskalainen pankki BNP Paribas.

Lue lisää jäsenedusta täältä.

City Digital Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Lavas eli vuosi sitten tähän astisen elämänsä vaikeinta ajanjaksoa. Hän kertoo kokemuksistaan Yrittäjän podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa.

– Se oli tosi rankkaa aikaa. Olen välillä lukenut muistiinpanojani tuolta ajalta ja aika syvällä silloin sukellettiin. En onneksi menettänyt koko toimintakykyäni. Sain apua terapeutilta ja lääkäriltä, Lavas kertoo.

Yrittäjien keskuudessa vallitsi pelon ilmapiiri. Toisaalta moni oli siinä uskossa, että kriisi olisi ollut jo ohi.

– Olen käynyt useita lamoja läpi. Usein menee niin, että ihmiset jotka ovat kokeneet kriisejä aikaisemmin, he kokevat uudetkin kriisit voimakkaammin. Minulla vanhat muistot ja tunteet hyökkäsivät pintaan koronakriisissä ja ne laukaisivat burnoutin.

Lavas kärsi fyysisistä oireista, joilla monella oli psyykkinen tausta. 

– Laitoin lääkärille chatin kautta viestiä ja ensimmäinen reaktio sieltä oli, että tilaa heti ambulanssi. Sain betasalpaajia, jotka rajoittivat sydämen pulssia. Lepopulssini oli tuplat normaaliin verrattuna.

Pian Lavas aloitti terapian. 

– Se on auttanut eniten. Olen alkanut ymmärtää paremmin, miten kehoni toimii ja miten tunteet nousevat pintaan kaukaa lapsuuden ajoista. Vaikka olen lukenut asioista kirjoista ja opiskellut asioita yliopistossa, terapia on opettanut eniten.

"En halunnut tehdä samaa, mitä aikaisemmin"

Lavas on aikaisemmin kertonut lapsuuden traagisista perheväkivallan kokemuksista, jotka aiheuttivat osan ongelmista.

– Olin jo aikaisemminkin miettinyt, että voisi käydä terapiassa, mutta sydänvaivat olivat viimeinen laukaiseva tekijä. Tiesin, että syyt ovat mentaalisia. Terapeutin kanssa oli turvallista käsitellä asioita.

Lavaksen tilanne alkoi helpottaa vuosi sitten kesällä. Koronatilanne kehittyi suotuisampaan suuntaan. Samaan aikaan Lavas huomasi kantavansa yhä enemmän huolta muiden yrittäjien tilanteesta.

– Samaan aikaan kun kuuntelin muiden ongelmia, unohdin auttaa itseäni.

– Minuun vaikuttaa todella paljon se, miten läheiset ja työkaverit voivat. Huomasin kyllä, että en ollut vielä silloin ihan täydessä työkunnossa enkä toisaalta halunnut tehdä sitä samaa, mitä aikaisemmin. Usein kriisitilanteet auttavat miettimään, mitä haluaa tehdä. Olin pitkään rakentanut City Digital Groupia ja olin saanut aikaan paljon sellaista, mitä olin halunnut tehdä. Aloin valmistautua siirtymään hallituksen puheenjohtajaksi.

Nykyisin Lavas kuvailee itseään kokopäiväiseksi hallitusammattilaiseksi.

Kuuntele Yrittäjän podcastista, miten korona vaikutti yrityksen kansainvälistymistavoitteisiin, mitä Ilkka Lavas on oppinut kokemuksistaan ja miten hän suhtautuu omaan tulevaisuuteensa.

Yrittäjän podcast on kuunneltavissa Supla-palvelusta, Spotifysta ja Googlen podcast-palvelusta.

Kuva: Ilkka Lavaksen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verkkokaupan arvonlisäverojärjestelmä uudistuu heinäkuun 1. päivänä. Uudistus perustuu EU-lainsäädäntöön. Tavoitteena on yksinkertaistaa nykyisiä alv-velvoitteita ja vähentää rajat ylittävää verkkokauppaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Käytännössä arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli Mini One Stop Shop laajenee One Stop Shop -järjestelmäksi. Yritykset voivat käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Kun arvonlisävero kulkee erityisjärjestelmän kautta, myyjän ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa jokaisen ostajansa maahan erikseen.

Nykyinen arvonlisäveron erityisjärjestelmä, joka kattaa pelkästään tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnin kuluttajille EU:ssa, laajenee merkittävästi lakimuutoksen myötä.

Erityisjärjestelmiä on jatkossa kolme: unionin järjestelmä, muu kuin unionin järjestelmä sekä tuontijärjestelmä. Erityisjärjestelmät kattavat jatkossa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille.

Unionin järjestelmä ja muu kuin unionin järjestelmä kattaa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut. Unionin järjestelmä kattaa myös EU:n sisäisen tavaroiden etämyynnin kuluttajille.

Lisäksi uusi tuontijärjestelmä kattaa EU:n ulkopuolelta tuotujen tavaroiden etämyynnin kuluttajille, kun tavaralähetyksen arvo on enintään 150 euroa. Tietyissä tilanteissa myyjän on nimettävä välittäjä, joka antaa veroilmoitukset ja maksaa verot myyjän nimissä ja puolesta.

Erityisjärjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Jos myyjä ei rekisteröidy arvonlisäveron erityisjärjestelmään, hänen pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia palveluita tai tavaroita.

22 euron lähetysten verovapaus poistuu

Lisäksi EU:n ulkopuolelta tulevien enintään 22 euron lähetysten verovapaus poistuu. Arvonlisäveroa ei tällä hetkellä makseta, jos EU:n ulkopuolelta maahantuotu tavara on arvoltaan enintään 22 euroa. Jatkossa kaikki maahantuonti on arvonlisäverollista. Muutos parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Suomen Yrittäjät ja Verohallinto järjestävät yhdessä 16.6. maksuttoman etäkoulutuksen Etämyynnin arvonlisäverotuksen ajankohtaisia muutoksia. Ilmoittaudu mukaan.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Getty Images

Asiakastiedon tilastojen perusteella viime viikolla (viikko 21) Suomessa haettiin konkurssiin kaksinkertainen määrä yrityksiä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaikkiaan konkurssihakemuksia kirjattiin 81.

Yhteensä kuluvan vuoden aikana on haettu konkurssiin Asiakastiedon Datakatsauksen mukaan 1 112 yritystä. Mukana on myös isoja,   vähintään miljoonan euron liikevaihtoa tehneitä yrityksiä. Näiden osuus hakemuksista on lähes sata.

Konkurssien määrän merkittävä kasvu viime vuoteen verrattuna kertoo karua kieltä siitä, miten koronapandemian pitkittyminen on heikentänyt yritysten taloutta, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Hän näkee lukujen taustalla myös muun kuin koronakriisin.

– Pitää muistaa, että meillä on takana pitkä poikkeuksellisen vähäisten konkurssien jakso, joten on ollut odotettua, että korkeita viikkolukuja nähdään. Vaikka tilanne on monelle yritykselle erittäin hankala, uskon että yksittäisen viikon piikki on enemmänkin merkki vuoden aikana kertyneestä sumasta kuin konkurssiaallon alusta, Malinen jatkaa.

Hän muistuttaa, että konkurssien määrän kehittymisen suhteen on oltava tarkkana.

– Tilannetta on seurattava herkällä korvalla. Vaikka yleinen tilanne on helpottumassa ja taloutta vähitellen avataan, monen yrityksen kassa on kuiva ja tilanne veitsenterällä. Pienikin takapakki tilanteessa, jossa puskurit on moneen kertaan syöty, voi osoittautua kohtalokkaaksi.

Asiakastiedon Datakatsauksen mukaan konkurssitilastossa listatuista toimialoista ylikorostuvat talonrakentamisen, erikoistuneen rakennustoiminnan sekä ravitsemistoiminnan alat. Näiden toimialojen yrityksiä on haettu konkurssiin suhteellisesti huomattavan paljon enemmän kuin niiden osuus on kaikista toimivista yrityksistä.

Konkurssihakemusten määrää voi seurata täältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kunnallisjohdon perinteinen liveseminaari siirtyi koronatilanteen vuoksi ensi syksylle. Se järjestetään Helsingissä Finlandia-talossa 5.-6. lokakuuta.

Sitä ennen kunnallisjohto kokoontuu kaksipäiväiseen verkkoseminaariin 3. ja 4. kesäkuuta. Verkkotapahtumaan ehtii vielä ilmoittautua täältä.

Verkkotapahtumassa järjestetään torstaina virtuaalinen tilaisuus kuntavaalien yrittäjäehdokkaille. Perjantaina vuorossa on tilaisuus, joka on tarkoitettu erityisesti kunnan- ja kaupunginjohtajille sekä keskeisille elinkeinotoimijoille. Molemmat tilaisuudet ovat maksuttomia.

Torstain verkkoseminaarin avaa Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen. Tilaisuudessa annetaan muun muassa vinkkejä kampanjoinnin loppukiriin ja annetaan tietoa erilaisista luottamustehtävistä. Tapahtuma käynnistyy klo 18.

Perjantain virtuaalitapahtuman aloittaa Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Päivän agendalla ovat muun muassa puheenvuorot kunnallisista elinkeinopalveluista, julkisten hankintojen päätöksenteosta sekä kuntayhtiöiden roolista. Perjantain tilaisuus käynnistyy verkossa klo 9.

Livetapahtumassa asiaa kuntien elinvoimasta

Lokakuun livetilaisuudessa kuullaan muun muassa kuntaministeri Sirpa Paateron ajatuksia kuntien elinvoiman lisäämisestä. Äänessä on myös Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren. Livetapahtuman jälkimmäinen päivä on varattu teemaseminaareille. Ilta huipentuu juhlavastaanottoon Helsingin kaupungintalolla.

Kunnallisjohdon seminaariin osallistuu vuosittain yli tuhat kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa, maakuntapäättäjää ja muita alan huippuasiantuntijoita. Tapahtumassa osallistujat pääsevät keskenään pohtimaan kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä eri näkökulmista.

Kaikkien tapahtumapäivien ohjelmat ovat luettavissa täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Varo etenkin seuraavia huijausyrityksiä:

Huijauslaskut

Aiheettomat laskut yleistyvät kesällä, kun yrittäjä ja laskuja normaalisti käsittelevät lomailevat.

Osa huijauksista on aiheettomia laskuja, joissa velotetaan tuotetta tai palvelua, jota ei ole tilattu. Osa taas pyrkii muistuttamaan esimerkiksi jonkun maan arvonlisäverolaskua. Kirje voi olla myös laskun näköinen tarjous.

– Laskussa voi olla pienempi summa, mutta pienellä lukeekin, että kyseessä on esimerkiksi vuoden määräaikaisuus, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kuvaa.

Tyypillisesti aiheettomia laskuja suomalaisille yritykselle lähettävät ulkomaalaiset tahot. Toiminta perustuu suureen volyymiin, joten niitä saa samaan aikaa iso joukko yrittäjiä.

Huijari on voinut myös tilata verkkokaupasta tuotteita yrityksen nimellä ja Y-tunnuksella. Huijauksissa hyödynnetään huijauksen kohteen varomattomuutta. Tärkeintä on, ettei perusteettomia laskuja makseta.

Hakemistohuijaukset

Epämääräisten hakemistopalvelujen tarjoaminen on harhaanjohtavan markkinoinnin yleisin tapa. Varsinkin yrityksen juuri perustanut tai ostanut voi joutua todellisen huijausrumban kohteeksi.

Huijauksia yritetään tehdä paljon puhelimitse. Puhelinmyyjä soittaa yrittäjälle ja kertoo, että hän päivittää tietoja yrityshakemistoon. Myyjä ei tuo puhelun alussa esiin, että hän tarjoaa maksullista palvelua.

Jos yrittäjä antaa firmansa tiedot soittajalle, tämä sanoo vasta puhelun lopussa, että ”tämän palvelun hinta on xxx euroa”. Tällöin pitää kieltää palvelun ostaminen heti puhelimessa tai sen jälkeen sähköpostilla. Kieltämisestä huolimatta postin tai sähköpostin kautta voi tulla pian tilausvahvistus ja lasku palvelun ostamisesta.

Hakemistohuijauksia tulee myös postissa ja sähköpostissa. Ulkomailta tulee yrityksiin yhteydenottoja, joissa pyydetään päivittämään yrityksen tiedot eurooppalaiseen yrityshakemistoon. Tunnetuin operoija viime vuosina on ollut European Business Network EBN. Todella pienillä kirjaimilla alempana pitkän tekstin seassa kerrotaan, että palvelu onkin maksullinen. Sen hinta voi olla lähes tuhat euroa ja sopimus on yleensä monivuotinen ja hankala irtisanoa.

Toimitusjohtajahuijaus

Niin sanottuja toimitusjohtajahuijauksia yritetään tehdä myös pieniin yrityksiin. Huijarit lähettävät toimitusjohtajan tai muun avainhenkilön nimissä sähköpostia ja yrittävät saada maksuliikennettä hoitavan henkilöstön tekemään tilisiirtoja rikollisten tileille.

Johtajaksi tai lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen lasku esimerkiksi yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen ostoon liittyen. Tämän jälkeen huijari joko soittaa perään tai toteaa meilissä, että toimitusjohtajanne tai muu yrityksen edustaja on varmaankin jo puhunut tästä asiasta. Juuri kun yrityksen laskuja ja maksatuksia hoitava ihminen ihmettelee yhteydenottoa, hän saa saman tien muka toimitusjohtajalta sähköpostin. Toimitusjohtaja kysyy meilissään, että onko lakimies soittanut ja pyytää kiireellisesti maksamaan laskun.

Huijaussähköpostit eli kalastelut

Nämä ovat sähköposteja, joiden liitteiden klikkaaminen aiheuttaa tietoturvariskin. Sähköpostien kautta istutetaan viruksia, joilla esimerkiksi aletaan laskuttaa luottokorttia.

Verkkopankkitunnuksia kalastelevilla viesteillä tiedustellaan ja kerätään luottokorttitietoja, tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia.

Yrittäjien lakineuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

Lue myös:

Suomen Yrittäjien opas huijausten tunnistamiseen ja torjumiseen 

Posti-huijausten määrä kasvussa, asiantuntija kehottaa tarkkaavaisuuteen – Toimi näin, jos saat epäilyttävän viestin Yrittajat.fi

PRH varoittaa valelaskuista: "Yrittäjät epätietoisia, pitääkö maksaa" Yrittajat.fi

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Koulujen valmistujaisia juhlitaan viikonloppuna. Juhlia saadaan viettää poutasäässä, mikä on monelle juhlia järjestävälle koronarajoitusten valossa helpotus.

Juhlaviikonloppu näkyy myös telttoja vuokraavan Lainateltta.fi:n varauksissa.

– Valmistujaisviikonloppuna on hyvä kysyntä. Viime vuonna peruttiin kaikki. Hyvä kysyntä koskee kuitenkin vain tätä viikonloppua. Joitakin varauksia on häille ja synttäreille tänä kesänä, mutta monet pohtivat edelleen koko tilaisuuden järjestämistä, yrittäjä Sami Ranta kertoo.

Yritykset, järjestöt, uskonnnolliset yhteisöt tai muut juhlia ja tapahtumia järjestävät tahot eivät Rannan mukaan ole vielä heränneet edes kyselemään telttojen perään.

– Yksityishenkilöiltä tulee kyselyitä. Tilanne näyttää lupaavalta, mutta ilmassa on paljon epävarmuutta. Myynti ei ole ollut ihan nollaa, mutta vielä ei tiedä, miksi se muodostuu. Se aiheuttaa sen, ettemme uskalla nyt rekrytoida lisävoimia, Ranta kertoo.

Juhlatarvikkeilla on kysyntää

Lainateltta.fi on osa Sorted Oy:tä, joka toimii Uudellamaalla kahden yrittäjän voimin. Yrityksen liikevaihto ei ole koronavuodesta huolimatta notkahtanut hälyttävästi. Yrityksen liikevaihto oli joulukuussa 2019 vajaa 400 000 euroa. Vuotta myöhemmin se oli 363 000 euroa.

Yrityksen toinen liiketoiminta, juhlatarvikkeiden verkkokauppa Serpentiini.fi, on pitänyt yritystä pinnalla, ja Ranta on ryhtynyt vuokraamaan varastotelttoja pysyvään käyttöön yrityksille ja teollisuudelle.

– Juhlatarvikkeiden kauppa on käynyt huhtikuulta samaan tahtiin kuin ennen koronaa. Pieniä juhlia, kuten polttareita, vauvakutsuja ja syntymäpäiviä on ilmeisesti juhlittu pienessä piirissä, Ranta pohtii.

Hän allekirjoittaa myös havainnon siitä, että juhlissa käytetään nykyään enemmän koristeita.

– Sosiaalinen media antaa inspiraatiota ja kun kuvataan enemmän, koristellaankin enemmän, Ranta toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Maailman kallein autonavain. Yli 200 artikkelia medioissa ympäri maailmaa, mukaan lukien arvostetussa Forbesissa. Lanseeraustilaisuus Dubaissa. Markkinoinnin veturina entinen formulatähti Mika Salo.

Jalmari Mattilan perustaman Awaimen tarina näytti ulkopuolisten silmissä hyvältä. Kiinnostava konsepti, jolla houkuteltiin varakkaita autoilijoita upeilla, joukosta erottuvilla ja persoonallisilla avaimilla.

Tällä viikolla Mattila kertoi LinkedIn-palvelussa hakeneensa yrityksen konkurssiin. Awaimen tarina päättyy.

– Yritimme saada median kiinnostumaan kertomalla maailman kalleimmasta autonavaimesta. Siitä seurasi se ongelma, että kaikki kirjoittivat vain 500 000 euron avaimesta. Kukaan ei tiennyt, että meillä on myös 10 000 euron avain. Mielikuva oli väärä. Me ajattelimme, että 10 000 euron avain olisi järkevässä mittasuhteessa 300 000 euron autoon, Mattila kertoo.

Pahin isku tuli kuitenkin koronasta, vaikka voisi kuvitella, että sillä ei olisi merkittävää vaikutusta varakkaiden ihmisten autoiluharrastukseen.

Korona muutti kaiken

Juuri ennen koronaa Awain oli valmistelemassa tärkeää yhteistyösopimuksen lanseerausta Geneven autonäyttelyssä. Kyseessä on luksusautomarkkinoiden tärkein vuotuinen tapahtuma.

– Olimme saaneet juuri titaanista ja hiilikuidusta valmistetun Mika Salo -malliston valmiiksi. Messuosasto oli varattu, lentoliput ostettu ja vitriinit suunniteltu.

Kolme päivää ennen messujen alkamista tapahtuma peruttiin koronan takia. Tapahtumassa Awaimen oli määrä julkistaa yhteistyösopimus japanilaisen Aspark-superautovalmistajan kanssa.

Heti perään iski matkustuskielto, joka toi omat haasteensa.

– Messujen jälkeen suunnitelmissa oli käynnistää uusi rahoituskierros. Siinä vaiheessa tuli matkustuskielto. Rahatilanne oli jo valmiiksi tiukka ja sitä vaikeutti se, että emme päässeet tapaamaan jälleenmyyjiä. Tällaisen tuotteen esitteleminen Teams-yhteydellä on todella vaikeaa, koska jokainen jälleenmyyjä haluaa hipelöidä tuotetta, Mattila kertoo.

Korona-aikana tamperelainen jälleenmyyjä sai kaupaksi neljä kappaletta 10 000 euron awaimia. Se ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan sijoittajia, joiden mielessä oli kansainvälinen myynti.

Rahoituskierrosten aikana Mattilalle selvisi eräs pääomasijoittamisen lainalaisuus.

– Viime vuonna oli tarjolla ennätysmäärä rahaa startupeihin, mutta sijoitukset eivät kohdistus luksusalaan vaan lähes 100-prosenttisesti ohjelmistoalan yrityksiin. Kun sijoittajalle kertoo, että teemme niche-bisnestä luksusalalla, vastaus kuuluu, että tämä ei kuulu meidän portfolioon.

Suomen myynti antoi kuitenkin Mattilalle uskoa yrityksen toimintaan. Ongelmana oli tosin se, että jälleenmyyjille piti aina kustantaa yksi avain ja vitriini. Se oli 20 000 euron kertaponnistus.

"Luksusbisnes on pelkkää brändiä"

Awaimen lanseeraustilaisuus Dubaissa sai paljon mediahuomiota. Pian tilaisuuden jälkeen Mattilalle selvisi yksi liikeidean haasteista.

– Yleensä tällaiset arvotuotteet siirtyvät isältä pojalle. Moni asiakas mietti hankinnan järkevyyttä, koska autoa vaihdetaan usein. Olisimme periaatteessa pystyneet uusimaan kuorten sisälle uuden auton vaatiman tekniikan, mutta se menee helposti monimutkaiseksi. Tästä syystä luksusavaimet nähtiin enemmän kertakäyttötuotteina. Eräs superauton ostanut asiakkaamme ei ehtinyt käyttää avaintaan kertaakaan ennen kuin oli jo myynyt auton eteenpäin.

Jokainen Awaimen tuote valmistettiin tilauksesta. Halutessaan asiakas saattoi valita avaimeensa samanlaisen nahan, jota oli käytetty auton sisustuksessa.

Yrityksen taipaleen myötä autovalmistajat alkoivat kiriä umpeen etumatkaa, joka Awaimella oli ollut liittyen avainten ulkonäköön ja laadun tunteeseen. Samalla autoalan sähköistyminen toi uuden haasteen.

– Aloin ymmärtää, että seuraavan viiden vuoden aikana avainten tekniikka siirtyy älypuhelimeen. Fyysistä avainta ei enää välttämättä ole. Haasteeksi tuli myös se, että brändimme ei ollut riittävän tunnettu. Rolls-Roycen avaimessa on Rolls-Roycen logo, meidän avaimessa oli Awaimen logo, Mattila sanoo.

Luksustuotteen markkinointi eroaa merkittävästi tavallisesta markkinoinnista. Awain ei pystynyt käyttämään rahaa markkinointiin läheskään niin paljon kuin olisi vaadittu.

– Kun puhutaan luksusbisneksestä, se on pelkkää brändiä. Jos Louis Vuitton olisi tehnyt vastaavan tuotteen, se olisi luultavasti myyty hetkessä loppuun. Kun brändi on tuntematon, luksusimagon rakentaminen ei onnistu vuodessa. Esimerkkinä Rolex, joka ei ollut aikanaan yhtä arvokas merkki kuin tänä päivänä.

"Eiköhän tuhkasta nousta jälleen"

Mattilan päällimmäisin tunne on tällä hetkellä helpotus. Samaan aikaan häntä harmittaa sijoittajien puolesta.

– Matka oli haastavampi kuin kuvittelin. Nyt fiilis on kuitenkin helpottunut, kun asiat saadaan päätökseen. Viimeisen vuoden hakkasimme päätä seinään kun ei tiedetty, miten tässä tulee käymään.

– Toki sitä miettii, olisiko itse voinut tehdä jotain paremmin. Sijoittaja tiedostaa silti aina, että sijoitetun summan voi menettää. Suurin osa startupeista joutuu lopettamaan toimintansa.

Mattilan oma riski yrityksessä oli pieni. Hän halusi alusta alkaen varmistua siitä, että omat vastuut eivät nouse kohtuuttomiksi.

– Ei konkurssin tarvitse tarkoittaa sitä, että talo lähtee alta. Vaikka olisi kuinka innostunut bisneksestä alussa, kannattaa pitää järki päässä, hän sanoo.

Tällä hetkellä Mattila virittelee uusia ideoita. Yrittäjyyttä hän ei aio jättää, mutta ei vielä paljasta tarkkoja suunnitelmiaan.

– Olen aikaisemminkin joutunut lopettamaan yrityksiä. Tämä on ensimmäinen konkurssi, ja toivottavasti viimeinen. Eiköhän täältä tuhkasta nousta jälleen.

Loppuvaiheessa Awaimella oli yhdeksän osakasta, joista kuusi oli pääomasijoittajia. Mukana oli useita suomalaisia enkelisijoittajia.

Luksusalasta kiinnostuneelle omaa yritystä pohtivalle Mattilalla on selkeä viesti.

– En voi suositella. Se on todella vaikea laji, etenkin kun puhutaan niche-tuotteesta. Hyvä yleisohje on kuitenkin se, että tee sitä mikä on intohimosi ja valitse ala, jonka markkinan tunnet. Se helpottaa hemmetisti.

Kuvat: Jalmari Mattilan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuoreen Yrittäjägallupin tulosten perusteella kantansa kertoneista yrittäjistä 47 prosenttia aikoo äänestää kokoomusta. Toiseksi suosituin on perussuomalaiset (19 %) ja kolmas keskusta (10 %). Keskustan kannatus on vahvistunut eniten edellisestä mittauksesta.

Kokoomuksen yrittäjäkannatus on pysynyt vakaasti yli 40 prosentissa. Myös perussuomalaisten yrittäjäkannatus on ollut tasaisesti viime vuodet noin viidenneksen.  

Kyselyn mukaan 24 prosenttia yrittäjistä ei halua tai osaa kertoa kantaansa. Heistä suhteessa suurempi osuus on naisia.

– Yrittäjiä on noin 300 000. He ovat aktiivisia äänestäjiä. Monen kanta on yhä auki, joten vaalityöhön kannattaa panostaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Aiemmissa vaaliaiheisissa Yrittäjägallupeissa on kysytty, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi eduskuntavaaleissa. Nyt kysyttiin äänestysaikeita kuntavaaleissa.

"Keskustelu ollut laimeaa"

Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko odottaa poliittisen keskustelun terävöityvän vielä ennen vaalipäivää.

– Kuntavaalikeskustelu on ollut laimeaa näihin päiviin saakka. Politiikan ilmatilan ovat vieneet muut asiat. Toivon, että seuraavan viikon aikana esillä ovat puolueiden ratkaisut siitä, miten elinvoimaa lisätään kunnissa. Yrittäjyys on siinä avainroolissa.

Kokoomus on Yrittäägallupin mukaan selkeä ykköspuolue yrittäjien keskuudessa koko Suomessa. 

– Kokoomus on omassa sarjassaan yrittäjien puolueena. Sen harjoittama politiikka ja puheet puhuttelevat suurta joukkoa yrittäjiä. Perussuomalaisten yleinen kannatuksen kasvu näkyy toisaalta myös yrittäjien keskuudessa.

Keskustan trendi kääntynyt

Keskustan suosion laskukausi yrittäjien keskuudessa näyttää päättyneen. Keskusta taistelee kakkospaikasta perussuomalaisten kanssa Pohjois- ja Itä-Suomessa.

– Arvelen, että tässä näkyy kuntavaalien luonne ja se, että keskustalla on paljon yrittäjäehdokkaita kunnissa eri puolilla maata, Mikael Pentikäinen kommentoi.

– Keskustalla puolestaan on toiseksi eniten yrittäjiä ehdokaslistallaan, muttei se ei liiemmin näy yrittäjien valtakunnallisessa puoluekannatusmittauksessa. Puolue hakee paikkaansa yrittäjien keskuudessa, Mari Kokko arvioi.

Vihreät on yrittäjien keskuudessa neljänneksi suosituin puolue (7 %) ja Liike Nyt viides (5 %). Vihreät ja Liike Nyt taistelevat kolmospaikasta Uudellamaalla. Vihreiden kannatus on korkeinta yksinyrittäjien parissa.

Kokoomuksen kannatus korostuu yrityskoon kasvaessa, teollisuudessa ja Suomen Yrittäjien jäsenten parissa. Vihreiden kannatus on korkein yksinyrittäjien parissa ja palvelualoilla. Keskustan ja vihreiden tukijoiden joukossa nuorempien yrittäjien osuus korostuu. 

Sukupuolierot ovat huomattavia erityisesti kokoomuksella ja perussuomalaisilla, joiden kannattajien joukossa on enemmän miehiä. Vihreillä on selkeästi enemmän naisyrittäjätukijoita.

Yrittäjäehdokkaita lähes 6500 

Yrittäjiä on kesäkuun kuntavaaleissa ehdolla lähes 6500. Se on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. Eniten on kasvanut perussuomalaisten yrittäjäehdokkaiden määrä.

– Kuntavaalien ehdokasmäärän kasvaminen viime kuntavaaleista oli positiivinen yllätys. Minusta se on merkki siitä, että oman kunnan ja lähialueen asioihin vaikuttaminen kiinnostaa. On erittäin tärkeää, että valtuustoissa ja lautakunnissa on alkavalla valtuuskaudella aitoa vuorovaikutusta paikallisen yrittäjäjärjestön ja kunnan päättäjien välillä. Yhteistyön hedelmät näkyvät jokaisen kuntalaisen arjessa palveluina, työpaikkoina ja verotuloina.

Erityisen ilahtunut Kokko on siitä, että ehdokkaina olevien yrittäjien määrä kasvoi neljän vuoden takaisesta.

– Yrittäjät tuovat kuntien päätöksentekoon tietonsa ja taitonsa siitä, miten elinvoimaa syntyy. Yrittäjät ovat päättäjinä aikaansaavia tekijöitä, jotka hakevat ratkaisuja luovastikin. He ovat tottuneet katsomaan eteenpäin.

Kokoomuksen listoilla on Suomen Yrittäjien päivitettyjen ehdokastietojen mukaan (päivitetty 19.5.) yhteensä 1797 yrittäjää, keskustalla 1670 ja perussuomalaisilla 1106.

Yrittäjien osuus on suurin Liike Nytillä (37 prosenttia), kokoomuksella (28 prosenttia) ja keskustalla (24 prosenttia).

– Liike Nyt on ottanut paikkansa yrittäjien parissa. Yrittäjäehdokkaiden osuus on heillä suurin, 37 prosenttia ehdokaslistasta. Puheenjohtaja Hjallis Harkimo osaa yrittäjänä puhutella kollegoitaan, Mikael Pentikäinen arvioi. 

Viime vaaleissa valituista valtuutetuista noin 23 prosenttia oli yrittäjiä. Tämän vuoden vaaleissa yrittäjien osuus ehdokkaista on 18 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2017. 

Osana yrittäjien kuntavaalikampanjaa kaikki ehdokkaat voivat tehdä Yrittäjyyslupauksen täällä. 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 320 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Uusimpia 5G-älypuhelimia Suomen markkinoilla edustaa Nokia X10, joka on tullut ennakkotilattavaksi 299 euron hintaan. 5G-puhelimen saa halutessaan vielä tätä edullisemmin, sillä esimerkiksi Samsung on tuomassa myyntiin uutuusmallin, jonka hinta on vain 229 euroa. Kyseessä on heinäkuussa saataville tuleva Galaxy A22 5G.

5G-puhelinten hinnat ovat laskeneet nopeasti, kun nopeita datayhteyksiä tukevien puhelinten määrä on lisääntynyt. Tarjouksista 5G-puhelimia on voinut löytää vielä edullisemmin, parin sadan euron tuntumaan.

Ostajan kannalta hyvä asia on, että edullisesta hinnastaan huolimatta hintahaitarin alapäässä olevat 5G-puhelimet tarjoavat useimmiten varsin kilpaiukykyisiä ominaisuuksia keskihintaisiin puhelimiin verrattuna. Nokian X10-uutuusmallissa on esimerkiksi 48 megapikselin takakamera ja viiden megapiklselin ultralaajakulmakamerat. Tallennusmuistia löytyy 64 gigatavua ja näytön resoluutio on 2400x1080 pikseliä. Laite tukee myös pikalatausta ja laitteen takuuta on pidennetty kolmeen vuoteen.

Samsungin Galaxy A22 5G -mallista löytyy niin ikään 2400x1080 pikselin kosketusnäyttö. Muutkin ominaisuudet mukailevat Nokian uutuutta, sillä takakameran kennossa on 48 megapikseliä ja sen seurana on viiden megapikselin ultralaajakulmakamera. Sisäistä tallennustilaa on 64 gigatavua. Laite erottuu joukosta isolla 5000 milliampeeritunnin akulla.

Kuva: HMD Global, Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Korona-aika sai yrittäjät innovoimaan uusia jakelukanavia.  

Annika Heikkilä: ”Pekka on tosi hyvä keksimään ratkaisuja”

”Tapasimme edellisessä työpaikassa, ja sieltä seurustelu sitten alkoi. Pekka tuli vajaa vuosi ennen maatilan sukupolvenvaihdosta kuvioon mukaan. Ei Pekan ollut aluksi tarkoitus aloittaa töitä tilalla, vaan hänen piti tehdä ihan muita töitä. Olin opiskellut matkailualaa, ja olin töissä muualla. Kun tulimme tilalle tammikuussa 2010, opiskelin töiden ohella maidon jatkojalostusta. 

Tilalla luovuttiin karjasta marraskuussa 2019. Teemme maidon jatkojalostusta, jonka äitini aloitti vuonna 1995. Minä hoidan juustolan seinien sisäpuolella tehtävät työt. Pyöritän tuotannon ihan täysin. Pekka tulee joskus auttamaan pakkaamisessa ja hän tekee tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pekka hoitaa kaikki kuljetukset. Minä hoidan kirjanpidon ja Pekka hoitaa lämpökeskuksen. Teemme yhdessä somea, joka vie oman aikansa.  

Pekka on tosi hyvä korjaamaan kaikkea ja keksimään ratkaisuja, jos jokin on rikki. Hän oli tosi hyvä ja rauhallinen lehmien kanssa. Kun Pekka kaupunkilaisena tuli tilalle, hän halusi miettiä, miten asioita voisi tehdä helpommin. Osa ideoista oli aika pöhköjä silloin. Olemme monta kertaa olleet eri mieltä yrityksen kehittämisestä, mutta olemme harjaantuneet keskustelussa vuosien varrella. Olemme erilaisia,  Pekka ideoi paljon ja on kovaa vauhtia menossa toteuttamaan niitä. Minä vähän jarrutan, ja yritän miettiä niitä juttuja käytännössä. 

Viime vuosi tuntui niin pitkältä. Yritimme kauheasti kaikkea, ja kyllä niistä jotain jäi käteen. Kun jälkikäteen ajattelen sitä, oli ehkä jotain tyhmiäkin liikkeitä. Herättelimme vanhat myyntikanavat, erityisesti lähiruokamyyntiin tarkoitetut REKO-jakelukanavat. Meillä oli kotiin toimitettava lähiruokakassi, jossa oli mukana pari tuttua lähituottajaa. 

Ennen koronaa tuotteitamme myytiin pääasiassa ravintoloissa. Lisäksi luomujuustojamme myydään erikoisliikkeissä, kauppahalleissa ja Pälkäneen ruokakaupoissa.” 

Pekka Moisio: ”Annika on älyttömän kova tekemään töitä”

”Kun tapasimme Annikan kanssa, olin opiskelemassa rakennusalaa. Lähtö maatilalle yrittäjäksi oli valintani, joskin mukana oli kaikenlaisia muuttujia. Opinnot jäivät kesken. Minulle alkutuotanto oli vierasta ja siinä mielessä vähän jännittävä haaste, mutta ei mikään tekemätön paikka. Nyt työn luonne on muuttunut, kun ei ole enää omaa karjaa.  

Työnjako on mennyt aika itsestään. Tosin se on elänyt vähän vuosien varrella, mutta emme osaa kaikkia toistemme töitä. Olemme tehneet tätä niin kauan ja läheisesti, että olemme jo sisäistäneet toistemme heikkoudet ja vahvuudet. 

Annika on älyttömän kova tekemään töitä. Kun on joku asia, mikä pitää tehdä, hän vaan tekee sen, eikä laske tunteja. Hän ei luovuta. Annika on tosi tarkka juustolassa, missä on aika paljon kirjausvelvollisuutta, ja prosessi itsessään täytyy aina toistaa samalla tavalla. Minä olen keskimäärin aika hyvä keksimään ratkaisuja mekaanisiin ongelmiin ja joihin muihinkin ongelmiin. 

Korona-aikana olemme nähneet enemmän, kun ei oikein mihinkään voi mennä. Minusta tuntuu, että riitelemme vähemmän kuin keskimäärin ihmiset. Olemme tosiaan erilaisia luonteeltamme. Jos olisi kaksi pekkaa tässä tai kaksi annikaa, niin toiset tekisivät päämäärättömästi asioita, ja toiset vaan jarruttaisivat. 

Minä innovoin meillä enemmän. Toimme korona-aikana Helsingin Hietalahteen niin sanotun maitolaiturin, joka jalostui ideastani. Idea kehittyi pidemmälle ohjelmistoyhtiö Bitwisen kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja otti yhteyttä meihin nähtyään haastattelumme Ylen A-Studiossa maaliskuussa. Olin miettinyt jo useamman vuoden, että olisi kiva kehittää oma jakelukanava. Tämä tuli mahdolliseksi, kun löytyi yhteistyökumppani toteuttamaan atk-puolen. 

Maitolaituri-idea tuli ihan kahvipöydässä. Projekti valmistui neljässä kuukaudessa, ja myyntiautomme avasi ovensa Helsingissä syksyllä 2020. 

Lähiruokakassien myynti oli korona-ajan ensimmäinen reaktiomme tilanteeseen. Tempauksella saimme hirveästi näkyvyyttä. Tuloksemme romahti, kun korona iski. Ei koronavuosi mitenkään kauhean mukava ollut, ei missään nimessä.”  

Juttu on julkaistu Yrittäjä Plus -lehden numerossa 2/2021. Tilaa lehti täältä (59 € / 6 numeroa).

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Janne Ylimys

Yrittäjän talousapu -palvelu on tavoittanut tuhansia yrittäjiä vaikean koronavuoden aikana. Siinä missä talousavun puhelinpalveluun ottaa tavallisesti yhteyttä puolitoistatuhatta yrittäjää vuosittain, viime vuonna yhteydenottojen määrä kasvoi lähes kahdeksaan tuhanteen. Tästä määrästä pystyttiin vastaamaan noin 6 600 puheluun.

Talousapu-puhelinpalvelu on maksuton apu yrittäjälle. Palvelu tarjoaa luottamuksellista ja puolueetonta apua yrityksen talouden ja tervehdyttämisen asiantuntijoilta. Asiantuntija tekee soittajalta saamiensa tietojen perusteella arvion yrityksen taloustilanteesta ja neuvoo yrittäjää. Useimmiten apu löytyy yhden puhelinsoiton aikana.

Palvelu löytyy täältä. Tavoitteena on paitsi tarjota neuvoa akuutteihin tilanteisiin, myös ehkäistä talousvaikeuksia.

– Yrittäjän olisi tärkeää oppia tunnistamaan talous- ja maksuvaikeudet ajoissa, jolloin voidaan vielä auttaa kääntämään yrityksen toiminta kannattavaksi. Jos reagoidaan ajoissa, yritystoiminta voidaan tarvittaessa myös lopettaa mahdollisimman pienin lisäkustannuksin sekä yrittäjälle että koko yhteiskunnalle. Harva yrittäjä tietää, että yrityksen lopettamisesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, TE-asiakaspalvelukeskuksen kehityspäällikkö Jari Leskinen kertoo.

Viime vuonna Talousapu-palvelussa apua tarjosi 2-11 neuvojaa päivittäin​. Vilkkain päivä oli 31. maaliskuuta, jolloin palveluun tuli peräti 820 puhelua. Vuoden 2021 alussa puheluja on tuli vielä noin kaksinkertaisesti ”normaaliin” verrattuna. Puheluista noin neljännes liittyy tällä hetkellä yritystoiminnan lopettamiseen tai konkurssiin.

– Yrittäjän talousapu on erittäin tervetullut ja odotettu palvelu. Tavoitteena on ajoissa tunnistaa yrityksen taloushaasteet ja löytää niihin yrittäjän kanssa ratkaisuja. Jos tässä onnistutaan, kuten uskon, se tuo apua monen yrittäjän arkeen ja pelastaa monet yöunet, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Yrittäjät on yksi Talousavun yhteistyökumppaneista.

Alueellista apua yrittäjäjärjestön kautta

Talousavussa puhelimeen vastaavat yrityksen talouden ja tervehdyttämisen koulutetut asiantuntijat, joilla on vuosien kokemus alaltaan.

– He kertovat, että pystyvät yleensä auttamaan yrittäjää jo yhden puhelun aikana. Kysymykset vaihtelevat, mutta ovat usein tavanomaisia yrittäjän talouteen liittyviä asioita. Puhutaan laskuista, veloista, kirjanpidosta, miten konkurssiprosessi toimii ja voiko yritys saada jonkinlaista rahallista tukea, TE-asiakaspalvelukeskuksen viestintäasiantuntija Sonja Strömberg kertoo.

Palvelua kehitetään osana EU:n Early Warning -mallia, jossa pyritään kääntämään yrityksien talous parempaan suuntaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Puhelin- ja verkkopalvelun lisäksi yrittäjä saa tarvittaessa tuekseen alueellisen asiantuntijaverkoston eri puolilla Suomea. Alueiden asiantuntijat tarjoavat henkilökohtaista tukea yrittäjän lähellä. Tässä Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestön merkitys korostuu.

Alueellisessa verkostossa on Yrittäjien lisäksi mukana useita eri toimijoita, muun muassa Suomen yrityskummit ja seudulliset kehittämisyhtiöt.

Yrittäjän talousapu palvelee suomeksi maanantaista perjantaihin klo 9–16 numerossa 0295 024 880 ja ruotsiksi torstaisin klo 9–16 numerossa 0295 024 881 ja perjantaisin klo 9–16 numerossa 0295 024 882.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien palkitsemistuotteista vastaava Päivi Korhonen sanoo eläkkeelle siirtymisen olevan tärkeä käännekohta, jota kannattaa huomioida.

− Suomalaisena käsityönä valmistetun ainutlaatuisen ansiomerkin antaminen ja saaminen on aina mieleen painuva hetki, Korhonen sanoo.

Yrittäjien ansiomerkit valmistetaan Kultakeskuksen tehtaalla Hämeenlinnassa.

Tilaa yrittäjäristin eläkeristi täältä.

Tilaa työntekijän eläkeristi täältä.

Tutustu myös muihin ansiomerkkeihin: Palkitsemistuotteet | Yrittajat.fi

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Meeri Utti

Kunnallisjohto kokoontui kaksipäiväiseen verkkoseminaariin viime viikolla. Kunnallisjohdon foorumin varsinainen päätapahtuma järjestetään Finlandia-talossa 5.-6. lokakuuta. Tapahtumaan voi ilmoittautua täällä.

Vaasan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja ja yritysvalmennusta tarjoavan Innopop Oy:n Katja Rajala oli yksi viime viikon verkkoseminaariin osallistuneista yrittäjistä.

– Olen erityisen tyytyväinen, siitä että yrittäjien vahva kuntavaaliohjelma on innostanut ison joukon yrittäjäehdokkaita lähtemään ehdolle kuntavaaleihin. Ohjelma on selkeä myös jatkon kannalta, vaalien jälkeenhän työ vasta alkaa. Toivon, että vaalien jälkeen keskeiset yrittäjäteemat jalkautetaan, koska niitä ei ole tarkoitettu vain vaaliohjelmaksi. Niissä riittää tekemistä useaksi vuodeksi.

Rajalalla on ainakin oman kotikaupunkinsa kohdalla käsitys siitä, että yhteistyöhalua kunnan ja yrityselämän välillä löytyy.

– Vaasan alueella ollaan haluttu viedä eteenpäin yritysvaikutusten arviointia. Täällä uskotaan, että se vaikuttaa moneen asiaan. Kuntien palvelut yrityksille ovat aina satsaus tulevaisuuteen. Mitä enemmän jokaisella alueella kehitetään toimintaa yrittäjäystävälliseksi, sitä enemmän luodaan pohjaa alueen elinvoimaisuudelle. On tärkeää, että alueelle saadaan uusia yrityksiä eikä menetetä nykyisiä.

Vaasassa kunnan ja yrittäjien vuoropuheluun on satsattu kehitysyhtiö Vasekin kautta. Osin sen vuoksi Vaasa kiri edellisessä kuntabarometrissä toiselle sijalle.

– Se on osoitus siitä, että yhdessä tekeminen ja päämäärätietoisuus kantaa hedelmää.

Kontiolahdella kokoonnutaan elinvoimaryhmässä

Kontiolahden Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Annu Räsänen oli tyytyväinen viime viikon tapahtuman antiin.

– Kunnallisjohdon seminaarissa ja vastaavan kaltaisissa tapahtumissa yrittäjien puheenvuorot ja yhteiset paneelikeskustelut ovat omiaan lisäämään kuntapäättäjän ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon vaikutuksista kunnan vetovoimaan yritysten näkökulmasta. Yrittäjien tarpeiden esille tuominen sekä verrokkikuntien hyvien toimintamallien esitteleminen auttavat kuntapäättäjää arvioimaan oman kunnan yrityspalveluiden toimivuutta, Räsänen sanoo.

Kontiolahdella kunnan edustajat ja yrittäjät edustajat tapaavat toisiaan säännöllisesti elinvoimaryhmässä, jonka kunta kutsuu koolle. Ryhmässä suunnitellaan muun muassa yritysneuvonnan teemoja ja elinvoimahankkeita sekä yhteistyötä koulujen kanssa. Lisäksi ryhmässä käydään avointa keskustelua monelle yrittäjälle tärkeistä maankäytön ja kaavoituksen kysymyksistä.

– Yhteistyötä Kontiolahdella kunnan ja yrittäjien välillä vahvistaa entisestään se, että yrittäjät ovat kutsuneet hallitusjäsenikseen kunnan kehittämisyhtiön henkilöstöä. Vuorovaikutus yrittäjien ja kunnan välillä halutaan pitää avoimena ja yritysten toiveisiin reagoidaan nopealla aikataululla. Olen iloinen siitä, että yritykset, kunta ja kunnan asukkaat nähdään yhä vahvemmin yhteenkietoutuvana yhteistyöverkostona, jossa jokaisen tason tulisi pyrkiä parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan toinen toistaan, Räsänen jatkaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoft Officesta on löytynyt neljä haavoittuvuutta, joiden taustalla on jo vanhentunut ja virheellinen koodi. Asiasta kertoo tietoturvayhtiö Check Point Software.

Yhtiön mukaan kyseinen haavoittuvuus ei ole uusi tuttavuus, vaan on piilotellut käyttöjärjestelmässä jo useiden vuosien ajan. Tänä aikana se on levinnyt eteenpäin Office-dokumenttien ja sähköpostien mukana. Haavoittuvuus on tarjonnut rikollisille mahdollisuuden ajaa haittakoodia Office-dokumenttien mukana esimerkiksi Microsoft Word- ja Excel-tiedostojen kanssa.  

Syynä haavoittuvuuteen on virheellinen ja vanhentunut ohjelmakoodi. Microsoft kertoo korjanneensa virheen, mutta hyötyä siitä on vasta, kun kyseinen päivityspaketti asennetaan tietokoneelle.

Näin päivität Windows-järjestelmän:

1. Klikkaa Käynnistä-painiketta

2. Valitse asetuksista päivitykset ja sieltä Windows Update.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.−31.3. ja lomakausi 2.5.−30.9. Työnantajalla on velvollisuus myöntää kesäloma kesälomakauden aikana.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

– Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan loma-ajan palkka sekä lomarahat, jos alan työehtosopimus niin edellyttää, Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut, esimerkiksi puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellaiset luontoisedut, joita ei niiden luonteen vuoksi voida loman aikana antaa, korvataan rahalla.

Vuosilomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa normaalina palkanmaksupäivänä. Lisäksi aina on syytä tarkistaa, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa lomapalkan maksamiseen liittyviä määräyksiä.

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä lomapalkoista ja lomakorvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Lomautukset eivät vaikuta lomiin

– Mahdolliset yrityksessä käynnissä olevat lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat lomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, myös lomautusten aikana, Rytkönen kertoo.

Vuosiloma voidaan sijoittaa myös lomautuksen keskelle. Tällöin lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman pitämisen jälkeen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosilomien pitämisestä myöhemmin, mutta lomat tulisi joka tapauksessa pitää ennen seuraavan lomakauden alkua eli toukokuun 2022 alkuun mennessä.

Karanteeni ei oikeuta siirtämiseen

Koronataudille altistuminen ja siitä johtuva karanteeni voivat aiheuttaa epätietoisuutta lomajärjestelyissä.

– Työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos hän joutuu altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua. Pelkkä karanteeni tai se, että koronatilanne vaikeuttaa esimerkiksi matkustamista, ei oikeuta loman siirtämiseen.

Vuosiloman ajankohdasta päättää lain mukaan työnantaja. Työntekijä ei voi yksin päättää vuosilomansa siirtämisestä, vaikka esimerkiksi karanteeni tai koronaan liittyvät rajoitukset estäisivät lomailun.

– Jos loman ajankohta on jo aiemmin määritetty, työantaja ja työntekijä voivat erikseen tarvittaessa sopia loman uudesta ajankohdasta, Rytkönen sanoo.

Sairauden takia voidaan siirtää

Jos työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, lomaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa myös silloin, jos on etukäteen tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana esimerkiksi sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

– Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät, kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työntekijällä on aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Tämä määritellään työaikadirektiivissä. Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Kustannustuki III:n hakuaika päättyy 23. kesäkuuta.

Yksinyrittäjät ovat hakeneet ja saaneet tukea tällä hakukierroksella huomattavasti enemmän kuin kahdella aiemmalla.

Tiistaihin 8. kesäkuuta mennessä kustannustuki kolmosta on Valtiokonttorin mukaan hakenut 7159 yksinyrittäjää ja heistä 5347 on jo saanut päätöksen. Hyväksytyn päätöksen on saanut 3736 eli tasan 70 prosenttia.

Ero aikaisempiin kierroksiin on selvä, sillä toisella kierroksella yksinyrittäjien hakemusten hyväksymisprosentti oli noin 26 prosenttia ja ensimmäisellä kierroksella vain 11 prosenttia.

Yksinyrittäjille on tähän mennessä maksettu kustannustuki kolmosta 14 miljoonaa euroa. Edellisellä kierroksella tukea maksettiin 13 miljoonaa ja ensimmäistä kustannustukea maksettiin yksinyrittäjille vain kolme miljoonaa euroa.

HopLopille ja Jokereille miljoonan tuki

Kaikkiaan reilut 16 300 yritystä on tiistaihin 8.6. mennessä hakenut kustannustuki kolmosta. Tukea on myönnetty reilulle 77 prosentille kaikista hakijoista ja tuen määrä on yhteensä 140 miljoonaa euroa tähän mennessä kolmannelta kierrokselta.

Suurimman, tasan miljoonan euron kustannustuki III:n ovat saaneet tähän mennessä CWT Finland Oy, Framery, Holiday Club Resorts, HopLop, Jokerit Hockey Club Oy, Primehotels, Sodexo, Sokotel, SSA Hotels ja Swissport Finland Oy.

Negatiivinen oma pääoma ei ole este

Kustannustuen kolmannella kierroksella tuki kohdistuu yrityksen kiinteisiin kuluihin, jotka ovat syntyneet 1.11.2020–28.2.2021 välillä.

Lue täältä, miten kolmas kierros eroaa aikaisemmista.

Yksi merkittävä muutos kolmannella kierroksella on se, että tukea voivat saada nyt myös pienet- ja mikroyritykset, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa ennen 1.1.2020.

Aikaisemmin esimerkiksi yrityksen negatiivinen oma pääoma on ollut este kustannustuen myöntämiselle. Aiemmin kustannustukea eivät voineet saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019.

Kustannustuen tarkat hakukriteerit voit lukea Valtiokonttorin sivuilta.

Suomen Yrittäjät ehdottaa kustannustuen neljännelle kierrokselle parannuksia.

Kesätyöntekijät ovat monessa yrityksessä jo täydessä työn touhussa. Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa tärkeistä kesätyöntekijän palkkaamiseen liittyvistä yksityiskohdista.

Rytkösen mukaan työsopimukseen tulisi kirjata vähintään työnteon alkamisajankohta ja työsuhteen kesto, mahdollisen määräaikaisuuden peruste, työtehtävät, palkan määrä sekä työaika.

– Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Mikäli koeajasta halutaan sopia, tulee siitä tehdä nimenomainen maininta työsopimukseen.

Ennen kesätyöntekijän palkkaamista työnantajan kannattaa Rytkösen mukaan tarkasti miettiä sitä, kuinka paljon työtä on tarjota. Työsopimus voidaan solmia kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi, riippuen työnantajan tarpeesta. Jos kesätyöntekijän kanssa on tehty kokoaikainen työsopimus, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työtä ei olisikaan tarjolla joka päivälle.

– Osa-aikaisessa työssä palkka suhteutetaan tehtyyn työmäärään. Jos työvoiman tarve työssä vaihtelee, työntekijän kanssa voi tehdä vaihtelevan työajan sopimuksen. Tällaisten sopimusten osalta on kuitenkin huomattava, että vaihtelevan työaikaehdon alarajaa ei saa sopia pienemmäksi kuin todellinen työvoimatarve edellyttää, Rytkönen jatkaa.

Muistilista kesätyöntekijän palkkaamiseen

1. Kartoita työtehtävät

Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet.

2. Hoida rekrytointi huolellisesti

Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen.

Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta.

3. Tee kirjallinen työsopimus

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.

Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

4. Perehdytä huolellisesti

Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti.

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi