Tuoreen Yrittäjägallupin tulosten mukaan 12 prosenttia yrittäjistä ei aio pitää kesällä lainkaan lomaa. Vastaajista 16 prosenttia lomailee korkeintaan viikon.

Kaksi viikkoa kesälomaa aikoo pitää 20 prosenttia, kolme viikkoa 12 prosenttia, neljä viikkoa 16 prosenttia ja yli neljä viikkoa 10 prosenttia yrittäjistä.

Tamperelainen kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjä Nita Avalos on viime vuosina alkanut ymmärtää lomailun merkityksen. Avalos on SKY-kosmetologi ja koulutettu urheiluhieroja. Hän omistaa hoitolan Tampereella ja on juuri avaamassa isompaa toimipistettä Tampereen keskustaan.

– Pidän ehdottomasti kiinni siitä, että joka vuosi, ainakin kesällä ja jouluna, lomaillaan. Olen tehnyt urani aikana töitä ja pitkiä päiviä ihan liikaa. Vähitellen tajusin, kuinka hyvää oikeasti tekee pitää taukoa.

"Huolestuttavia tietoja"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on huolissaan yrittäjien jaksamisesta Yrittäjägallupin lukujen valossa. Alle puolet vastaajista kokee pystyvänsä pitämään riittävästi lomaa.

– Nämä ovat huolestuttavia tietoja. Yrittäjäkin tarvitsee lomansa. Muuten voimat loppuvat eikä ajattelu uudistu. Jos vain mahdollista, kannattaa pitää edes lyhyt loma, Pentikäinen sanoo.

Avalos myöntää, että lomalle siirtyminen oli aikanaan vaikeaa.

– Ennen tuli aina paniikki siitä, että asiakkaat kaikkoavat, mutta totuus on, että kukaan ei oikeasti oleta sinun olevan töissä jatkuvasti ellet opeta heitä siihen, että niin teet. Muutama lomaviikko ei kaada mitään.

Yrittäjägallupin mukaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana puolet (51 %) yrittäjistä on pitänyt lomaa korkeintaan kaksi viikkoa. Vähiten lomailivat pientyönantajat, eniten yli 10 henkilöä työllistävät. Yksinyrittäjät pääsivät lähelle yli 10 työllistävien loma-aikoja.

Laskut maksuun ennen lomia

Yli kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät suunnittelevat pitävänsä yrittäjistä pisimpiä kesälomia. Yksinyrittäjillä ja pienillä työnantajilla tilanne on vaikein. Toimialoista lyhimmät kesälomat ovat palveluissa ja rakentamisessa.

– Kannan erityistä huolta pienten työnantajayritysten yrittäjistä: 2–4 henkeä työllistävistä yrittäjistä 60 prosenttia on voinut lomailla viimeisen vuoden aikana korkeintaan kaksi viikkoa. Se on kovin vähän. Pienestä yrityksestä on erittäin vaikea irtautua vapaalle. Koronakriisin takia lomat lyhenivät. Heidän osuutensa, jotka eivät ole vuoteen pystyneet lomailemaan ollenkaan, lähes tuplautui. Se on huolestuttavaa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Toisaalta kysely kertoo, että koronavuonna pidemmät kesälomat ovat yleistyneet, paikoin pakon edessä kun töitä ei ole ollut.

Avalos kertoo tekevänsä jonkin verran töitä myös lomien aikana.

– Vastailen joihinkin viesteihin ja sähköposteihin, mutta muuten pysyn tiukasti puhelimesta pois. Koitan aikatauluttaa asiakkaiden huoltoja ja muita tarpeita niin, että poissaoloviikkoni ympärille tulee varauksia tasaisesti ilman, että mikään venyy liikaa. Se tarkoittaa, että muutaman kuukauden ajan pitää valmistautua ja varoitella että olen poissa. Rahaa säästän niin, että poissaoloni vuokrat ja muut laskut on hoidettu niin ei tarvitse stressata.

"Työt sujuvat eri tavalla kun palaa takaisin"

Kyselyn mukaan 48 prosenttia kokee pystyvänsä lomailemaan riittävästi. Lähes sama osuus (46 %) kuitenkin sanoo, ettei pysty pitämään riittävästi lomaa. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viimeisen vuoden aikana.

Riittävää lomailua on eniten yksinyrittäjillä, yli kymmenen henkeä työllistävillä, palvelualoilla ja pääkaupunkiseudulla. Miehet kokevat pystyvänsä lomailemaan riittävästi hieman enemmän kuin naiset.

– Loman merkitys on pitää taukoa. Olla ihan vaan olemassa itselleen ja perheelleen, kerätä voimia ja nauttia paussista. Työt sujuvat ihan eri tavalla kun palaa takaisin, Avalos vakuuttaa.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa. Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nordic Live Productionsin promoottorilla Tommi Mäellä on kiire. Hän järjestää viittä festivaalia, joista ensimmäinen on 23.-24. kesäkuuta Seinäjoella.

– Siitä eteenpäin mennään viisi viikkoa ja neljä festivaalia -tahdilla, Mäki kertoo.

Siinä missä moni ison kokoluokan festivaali on Suomessa jouduttu perumaan tältä kesältä, Mäen yrityksen strategiana on houkutella kävijöitä paikallisiin keskikokoluokan tapahtumiin, joiden kävijätavoite on enintään 8000 päivässä. Sekin tosin on paljon koronavuoden jälkeen.

– Tällä hetkellä näkymä tapahtumien suhteen on hyvä. Mennään yhden esiintymislavan taktiikalla. Meillä on kaksi strategiaa, joista toisessa ei vaadita turvavälejä ja ihmisten liikkumiseen liittyvät vaatimukset ovat poistuneet kokonaan. Sitten on b-suunnitelma, jossa mennään viime vuoden kesän kaltaisella konseptilla, jossa kaikilla on varattu istumapaikka ja liikkuminen pyritään minimoimaan. Olemme valmiita molempiin tapoihin ja reagoimme tarvittaessa nopeasti.

Myynti käy vilkkaammin kuin vuonna 2019

Viime kesänä Nordic Live Promotions teki kaksi isoa tapahtumaa eikä niistä lähtenyt Mäen mukaan liikkeelle tartuntaketjuja.

– Elokuussa järjestettävän Turun Aurafestin kahden päivän kävijätavoitteemme on 16 000 ihmistä. Tavoite on realistinen ja olemme tällä hetkellä myynnissä edellä verrattuna esimerkiksi vuoteen 2019. Tottakai toivomme, ettei tule mitään yllätyksiä.

Yritys sai viime vuonna kulttuuriministeriöltä kohdennettua koronatukea noin 100 000 euroa. Raha käytettiin viime vuoden tapahtumien erikoisjärjestelyihin.

Tämän vuoden festivaalien avustuskierros päättyy ensi viikon tiistaina. Mäki toivoo, että rahalla voidaan kattaa kustannuksia, joita aiheutuu tämän kesän tapahtumien mahdollisista poikkeusjärjestelyistä. Rahaa kuluu muun muassa alueiden rajaamiseen, asiakasmäärän karsimiseen, suojavarusteisiin ja hygieniatoimenpiteisiin. Lisäturvaa yrittäjälle antaa tapahtumatakuu. Se tarjoaa turvaa tilanteessa, jossa tapahtuma jouduttaisiin perumaan viime tipassa.

Artistien hinnoissa ei ole vielä tapahtunut merkittävää muutosta aikaan ennen koronaa. Yhden muutoksen Mäki on kuitenkin pannut merkille.

– Myös suuret nimet ovat suostuneet aikaisempaa hanakammin pienempiin keikkoihin. Aikaisempina kesinä tunnetut artistit halusivat tehdä vain festarikeikkoja, nyt he ovat suostuneet trubaduurikeikkoihinkin.

Vihreää valoa rokotustodistukselle

Mäki ymmärtää, miksi moni ison kokoluokan tapahtuma on peruuntunut.

– Isoihin festivaaleihin puolet artisteista saattavat tulla ulkomailta. Budjetit ovat miljoonaluokkaa. Sellainen on aivan eri tyyppinen festivaali. Maakuntatason festivaalissa toteutus on selvästi helpommin hoidettavissa. Mekin olemme laatineet 8000 kävijän tavoitteen sen mukaan, että heinä-elokuussa turvavälivelvoite poistuu. Tällaisen signaalin olemme saaneet ministeriöltä. Vielä tässä vaiheessa emme myy koko kapasiteettia täyteen vaan avaamme sitä lähempänä festivaalia.

Promoottori tukee kaikkia työkalupakin keinoja, joilla voidaan mahdollista tapahtumien järjestämistä. Yksi niistä on rokotustodistus.

– Kaikki keinot on otettava käyttöön, jos ne lisäävät mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiseen ja luovat ihmisille turvallisuuden tunnetta. Olemme valmiita kaikkeen.

Valtiovalta on saanut pitkin kevättä ja alkukesää kritiikkiä hitaasta reagoinnista ja tapahtuma-alan kurittamisesta. Mäki myöntää, että hänkin on odottanut reippaampia toimenpiteitä.

– On sanottava, että päätökset on tehty toimialan kannalta liian myöhään. Nyt viimeistään pitää olla ripeä rajoitusten poistossa, kun epidemiatilanne menee parempaan suuntaan. Olemme nähneet, että ministerillä suunnasta viestintä on ollut poukkoilevaa. Toisena päivänä Antti Kurvinen sanoo jotain positiivista ja sitten Krista Kiuru onkin eri linjoilla. Toivoisin yhtenäistä ja jämäkkää linjaa. Sitä yrittäjät nyt tarvitsevat.

Kuva: Tommi Mäen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Netum Groupin hallituksen puheenjohtaja Olavi Köngäs kertoo, että valmennusohjelmassa kuuli monipuolisesti eri asiantuntijoiden näkemyksiä yrityksen kehittämisestä ja listautumisesta.

− Ohjelma oli monipuolinen, hyvä ja perusteltu, Köngäs sanoo.

Kun yritys lähti valmennukseen tammikuussa 2019, päätöksiä listautumisesta ei ollut vielä tehty.

− Silloin mietimme, miten yritystä tulisi kehittää ja listautuminen oli yksi varteenotettava vaihtoehto. Koulutus tuli hyvään saumaan ja saimme paljon tietoa esimerkiksi sijoittajan näkökulmasta.

Valmennuksesta sai myös konkreettisia vinkkejä.

− Yksi hyvä vinkki oli, että arvo-osuusrekisteriin kannattaa ilmoittaa tiedot jo silloin, kun osakkaita on vähän. Näin pääsee helpommalla.

Netum Group on IT-palvelutalo, jonka työntekijämäärä on noin 160. Liikevaihto on kasvanut vuosien 2017 ja 2020 välillä noin 20 prosenttia vuodessa. Liikevaihto vuonna 2020 oli 17,5 miljoonaa euroa.

Yhtiön listautumisanti ylimerkittiin kokonaisuudessaan 7,4-kertaisesti. Ensimmäisen viikon aikana osakkeen arvo nousi First North -markkinapaikan kaupankäynnissä noin 35 prosenttia.

− Olemme erittäin iloisia sijoittajien osoittamasta suuresta kiinnostuksesta Netumia kohtaan. Onnistuneen listautumisannin myötä meillä on vahvemmat edellytykset jatkaa kannattavaa kasvuamme, Köngäs toteaa tiedotteessa.

”Tämä on alkusoittoa”

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto järjesti 365 päivässä pörssiin -valmennusohjelman ensimmäisen kerran vuonna 2019 ja toisen kerran vuonna 2020. Valmennukset järjestettiin vuonna 2019 yhteistyössä Finnveran ja Nasdaq Helsingin kanssa ja vuonna 2020 Nasdaq Helsingin kanssa.

Kaiken kaikkiaan koulutuksen on käynyt läpi 54 yrityksen edustajaa.

− Näistä kolme yritystä on listautunut ja lisäksi kuusi on aloittanut prosessin, kertoo valmennusohjelman vetäjä, Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen.

Roinisen mukaan tällaiselle koulutusohjelmalle on ollut tarvetta.

− Ohjelma varmasti herätti yrityksiä miettimään asiaa. Uskon, että tämä on vasta alkusoittoa ja listautumisia tulee paljon lisää. First North -markkinapaikalla on nyt noin 30 yritystä, kun Ruotsin vastaavalla on noin 300 yritystä.

Kolmannen valmennusohjelman aloitus on suunniteltu marraskuulle, ja ohjelmaan haku alkaa elokuun lopussa. Valmennusohjelmassa on 6−7 lähipäivää.

Roininen kertoo, että yrityksillä on erilaisia tavoitteita pörssiin listautumiseen liittyen.

− Perinteisesti tärkein on, että halutaan lisää pääomaa. Toinen on, että yrittäjän omistukselle saadaan listautumisella arvo. Kolmanneksi, pörssiyhtiön brändi on vahvempi asiakkaille ja sidosryhmille.

Eniten yrityksiä mietityttää, miten paljon listautuminen maksaa ja miten paljon byrokratiaa siihen liittyy.

− Olen itse käynyt tuon polun kuusi vuotta sitten ja nähnyt, että se on mahdollista, kiinnostavaa ja hyödyllistä. Kaikille se ei sovi, mutta vaihtoehto kannattaa tutkia, Investors House Oyj:n toimitusjohtaja Roininen kehottaa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Netum Group

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 214 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Stora Enso on asettanut kovan vaatimuksen metsäkone- ja puunkuljetusalan sopimusyrittäjilleen. Jatkossa Stora Enso haluaa noudattaa 60 päivän maksuaikaa.

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista edellyttää yritysten välisistä sopimusta, jos käytetään yli 30 päivän maksuaikoja. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus ei siis täytä sopimisen edellytystä.

– Aiemmin yhteistyökumppanit ovat saaneet maksunsa 14 tai 30 päivässä. Jatkossa suuryritys vaatii yhtiön päätöksen mukaisesti itselleen 60 päivän maksuaikaa. Tätä ei voi hyväksyä. Stora Enso ei voi pitää yrittäjiä pankkinaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Stora Ensolla on vajaa sata metsäkone- ja kuljetusalan alihankkijayritystä.

UPM ei ole pidentänyt maksuaikoja

Savonlinnan alueella toimivan Metsänkorjuu Pulkkisen yrittäjä Seppo Pulkkinen tuntee hyvin isojen metsäyhtiöiden käytännöt. Hänellä on 35 vuoden kokemus metsäkonealalta. Pulkkisella ei ole tällä hetkellä suoraa sopimusta Stora Enson kanssa.

– En ymmärrä, miksi yrittäjien ehtoja kiristetään. Käytännössä se on pois yrittäjien katteista. Tämän seurauksena yrittäjät joutuvat hakemaan maksuaikajärjestelyitä ulkopuolelta esimerkiksi laskurahoittajilta. Se ei ole koskaan ilmaista. Jos samaan aikaan keskusteltaisiin taksojen korottamisesta, maksuaikojen pidentäminen olisi helpommin hyväksyttävissä.

Metsäkonealalla ostolaskut maksetaan käytännössä kahden viikon sisällä. Tyypillinen hankinta on esimerkiksi laskulla ostettava polttoaine. Toiminta vaikeutuu, jos rahaa tulee yrityksen sisään vasta kahden kuukauden päästä.

– Osa alalla toimivista yrityksistä laskuttaa seitsemän päivän maksuajalla. Hyvin harvalla maksuaika on 30 päivää, puhumattakaan 60 päivästä. Stora Enson perusteluna on tarve yhtenäistää maksuaikoja. En tiedä, mistä sellainen tarve on peräisin.

Metsäkonealalla laskutus tapahtuu yleensä automaattisesti eli perinteistä laskua ei lähetetä. Summa tilitetään sovitun ajan sisällä. Pulkkisen mukaan toinen iso metsäyhtiö UPM on pysynyt 14-20 päivän maksuajoissa.

– Suurissa työmaissa on sitoutunut paljon rahaa urakkaan. Stora Enson tapauksessa voi mennä jatkossa 75 päivää, ennen kuin rahat tulevat tilille työmaan aloittamishetkestä. Jos työmaa olisi loppunut tänään, elokuussa saisi rahat, Pulkkinen vertaa.

"Voidaan joutua siirtämään investointeja"

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola uskoo, että Stora Enson ajama muutos heikentäisi entisestään alan yrittäjien kannattavuutta.

– Yrittäjät ovat ilmoittaneet, että he eivät halua sopia pitkistä maksuajoista. Yrittäjät eivät halua sopia maksuaikojen pidentämisistä, mutta ovat pakkoraossa. Stora Enso käyttää vahvaa markkina-asemaansa saneluun, mikä on väärin, Peltola sanoo.

Pulkkinen on samoilla linjoilla.

– Jos Stora Enso ei suostu neuvottelemaan asiasta, se voi johtaa hankaluuksiin yritysten taloudenhallinnassa. Kesällä on maksettava lisäksi lomarahat. Pitkässä juoksussa joudutaan siirtämään investointeja.

Jos kumpikaan osapuoli ei halua neuvotella, pahimmassa tapauksessa Stora Enso voi syyttää alihankkijoitaan sopimusrikkomuksesta. Pulkkisen mukaan tämä voi johtaa sopimusten päättämiseen.

– En usko, että Stora Enso haluaa kovin kevyin perustein vaihtaa sopimuskumppaneitaan. Vuosien saatossa on toki kilpailutettu urakoita ja osa yrittäjistä on vaihtunut mutta osa on palannut takaisin muutaman vuoden päästä. Kaiken kaikkiaan neuvottelutoiminta on kaikilla isoilla metsäyhtiöillä aika yksipuolista. Se ei ole sanelua, mutta olosuhteiden pakosta monen pienen yrityksen on suostuttava isomman asettamiin ehtoihin.

Mikael Pentikäisen mukaan neuvotteluasetelma ei ole tasapainoinen, kun toisella puolella on jättiyhtiö ja toisella pieni koneyrittäjä. Maksuaikalainsäädännön tilannetta selvitetään tällä vaalikaudella hallitusohjelman mukaisesti.

– Tätä taustaa vasten Stora Ensonkin pitää toimia vastuullisesti ja pidättäytyä maksuaikojen pidentämisestä. Maan hallituksen on laitettava vauhtia selvitystyöhön, Pentikäinen sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsinkiläinen Bistro Bardot on panostanut ravintolan ulkoalueeseen.

− Meille oli alusta asti tärkeätä, että terassi on viihtyisä ja osa ravintolaa, ei niinkään vain pari tuolia ja pöytä. Halusimme tuoda terassille samoja elementtejä, mitä sisällä on eli palan Etelä-Ranskaa, kertoo Bistro Bardotin yksi omistaja, Maria von Graevenitz-Välimäki.

Maria von Graevenitz-Välimäen mukaan asiakkaat haluavat syödä ja nauttia seurustelusta ulkona. Suurimpana syynä ovat kesä ja aurinko.

− Terassi on parhaimmillaan jatkumo sisätilaan. Terassillamme on sama menu kuin sisällä ja siellä voi hyvin nauttia pitkänkin lounaan tai illallisen.

Von Graevenitz-Välimäen mukaan kaupunki on suhtautunut erittäin hyvin terassihankkeisiin.

− Se on ollut hienoa huomata. Toki rajoituksia on, mutta niiden kanssa voi elää ja niihin pitää vain sopeutua.

Terassilupien määrä kasvussa

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan vs. tiimipäällikkö Jarmo Talvasto kertoo, että terassihakemuksia ja yhteydenottoja tulee paljon.

− Koronan vuoksi terassiohjeistuksesta on pyritty joustamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta kaikissa paikoissa ei ole mahdollista tehdä terassisopimusta lähinnä liikenteen takia, Talvasto sanoo.

Helsingin kaupungin alueidenkäytön ja -valvonnan päällikkö Antti Mäkinen mainitsee Ylen jutussa, että erityisesti niin sanottujen parklet-terassien kysyntä on kasvanut. Niillä tarkoitetaan pysäköintiruutuihin rakennettavia tilapäisiä ulkotarjoilualueita. Ravintola voi vuokrata käyttöönsä enintään kolme liikehuoneiston edustalla sijaitsevaa parkkiruutua kesäkaudelle. Parkletiin voi rakentaa kevyen ja matalan lavarakenteen ja asentaa päivänvarjot tai markiisin ilman toimenpidelupaa.

Talvasto kertoo, että Helsingissä on voimassa noin 800 terassilupaa, mutta määrä on voimakkaassa kasvussa. Monella yrittäjällä on erikseen sopimukset kesä- ja talviterassille, joten lupien määrä ei kerro suoraan terassien määrää.

Ravintolat auki kello 23:een myös Uudellamaalla

Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Uudenmaan maakunta siirtyy kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Kiihtymisvaiheen alueella anniskelu on sallittu kello 7–22 ja ravintolat saavat olla avoinna kello 5–23.

Uudenmaan ravintolarajoitukset tulevat voimaan 11. kesäkuuta kello 18. Muiden alueiden rajoitukset säilyvät ennallaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote aiheesta

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Tarve Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeelle on ilmeinen, koska tutkimusten mukaan jopa 30 000 yritystä harkitsee omistajanvaihdosta seuraavien 5 vuoden aikana. Uudellamaalla on noin kolmannes Suomen yrityksistä. Kattavaa omistajanvaihdostyötä alueella ei ole aiemmin tehty.

– Hankkeessa on hyvä vauhti päällä kolmen kuukauden jälkeen. Olen tavannut suuren määrän eri tahoja, jotka tekevät yrittäjien neuvontatyötä ja tarjoavat erilaisia asiantuntijapalveluita. Yksi hankkeen tavoitteistahan on luoda yhteisiä toimintamalleja ja tunnistaa eri palvelujen tarjoajia, Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkö Arto Kämppi kertoo.

– Tämän lisäksi olemme rakentaneet viestintää eri kanaviin. On tehty uutiskirjettä, podcastia, mediainfoja ja julkaistu paljon artikkeleita ja tietoa sosiaalisessa mediassa.

Tietoa Facebook-ryhmästä – ilmoittaudu myös webinaariin

– Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita liittymään Facebook-ryhmään Vauhtia omistajanvaihdoksiin - Uusimaa. Sen kautta pysyy hyvin kärryillä mitä hankkeessa on meneillään ja millaisia tilaisuuksia esimerkiksi on tulossa, Arto Kämppi mainostaa.

Kämppi on tavannut suuren joukon yrittäjiä ja saanut paljon yhteydenottoja, joissa eri vaiheissa omistajanvaihdosta olevat yrittäjät kysyvät neuvoja tai suosituksia asiantuntijoista.

– Kesäkuussa meillä on hankkeen ensimmäinen webinaari, johon on jo ilmoittautunut noin 80 yrittäjää kuulemaan aiheesta Yrityksen myynnin ABC – miten aloitat ja mitä pitää suunnitella.

Voit ilmoittautua webinaariin täällä.

Mitä suunnitelmia Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeella on syksyksi?

– Syksyllä on tulossa näkyvämpää kampanjointia, jolla pyritään havahduttamaan yrittäjiä tekemään suunnitelmaa omistajanvaihdokseen. Lisäksi jatkamme webinaarien järjestämistä eri aiheista.

Kämpin mukaan yrittäjien mentorointiverkosto ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on myös syksyn agendalla. Ja tietysti yrittäjien kontaktointia eri kanavissa ja neuvontaa, jotka ovat hankkeen ydintehtäviä.

Luvassa on myös yhteistyössä ov-foorumin ja muiden alueiden omistajanvaihdosasiantuntijoiden kanssa toteutettava tilaisuus marraskuussa.

– Se on vielä suunnittelupöydällä, mutta uskon että siitä tulee hieno tapahtuma, johon yrittäjät ovat tervetulleita mukaan. Kannattaa seurata viestintäämme, Kämppi vinkkaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Enintään 20-vuotiaita on uusista valtuutetuista vain 0,9 prosenttia. Yksi heistä on 20-vuotias Samu Laitila, joka valittiin valtuustoon keskustan listoilta Teuvalla, Etelä-Pohjanmaalla. Laitila keräsi 41 ääntä kunnassa, jossa on noin 5 000 asukasta.

Laitila kertoo olleen politiikasta kiinnostunut aina, joten ehdokkuutta ei tarvinnut kauaa miettiä. Nuorena yrittäjänä hän haluaa nostaa esille siihen liittyviä asioita.

− Tärkeitä asioita ovat nuoret, yrittäjyys ja palvelut. Uskon, että ääniä tuli hyvin vaihtelevasti eri ikäluokista.

Laitila perusti toiminimen puolitoista vuotta sitten 18-vuotiaana. Yrityksen toiminta painottuu ilmakuvaukseen, lisäksi Laitila tekee valokuvausta ja vhs-kasettien digitointia.

Verojen ja palveluiden ei tarvitse olla vastakkain

Jyväskylässä tuoreiden valtuutettujen keski-ikä on 44 vuotta. Siitä hieman nuorempi valtuutettu on Suvi Widgren, 38, joka tuli valituksi valtuustoon kokoomuksen ehdokkaista. Hänen kannattajansa ovat olleet pääasiassa nuoria ja yrittäjiä, sillä yrittäjyys ja unelmien mahdollistaminen ovat olleet hänen vaaliteemojaan.

– Jyväskylässä on tehty paljon yrittäjyyden eteen, mutta mielestäni voimme tehdä vielä enemmän. Yksi kysymys on, miten yliopistokaupungista saataisiin enemmän yrittäjiä. Vahvuuteni on myös katsoa isoa kuvaa. Usein laitetaan vastakkain verot ja palveluiden leikkaaminen. Aina ei tarvitse karsia palveluita, jos katsotaan tehokkuutta, kannattavuutta ja kysytään oikeita, vaikeitakin, kysymyksiä, Widgren sanoo.

Jo nuorena pitkä yrittäjäura

Widgren on ehtinyt elämässään paljon, sillä hän on toiminut yrittäjänä jo 15 vuotta. Ensimmäinen yritys oli Vila-vaateketjun viisi liikettä, jotka hän myi vuonna 2017. Seuraavan vuoden hän vietti perheensä kanssa maailmanympärimatkalla.

Palattuaan hän lähti osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi ravintola-alan startup-yritykseen nimeltä EGG. Yritys oli kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa ja päätyi konkurssiin vuonna 2018.

Viime syyskuuhun asti Widgren toimi kulttuuri- ja liikuntaseteleistä tunnetun Smartumin toimitusjohtajana. Syksyn hän vietti oloneuvoksena etsien uutta suuntaa. Nyt hän on jälleen yrittäjän roolissa.

– Isäni on ollut kuljetusalan yrittäjä 40 vuotta. Hän on houkutellut minua töihin, mutta olen ollut tiukasti sitä mieltä, että en tule. Aloin kuitenkin miettiä, että minulla voisi olla hyväkuntoiselle ja kasvuhaluiselle yritykselle annettavaa.

Widgren aloitti yrityksessä tämän vuoden alussa kehitysjohtaja mutta päätyi pian myös osakkaaksi. Hän kutsuu itseään leikkisästi rekkanaiseksi. Yritys K-S Bulk Oy kuljettaa vaarallisia kemikaaleja sekä rae- ja jauhemaisia aineita metsä-, rakennus- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Yrityksen kasvutavoite on tuplata liikevaihto, joka vuonna 2015 oli 7 miljoonaa euroa.

– Tällä alalla miljoonan euron kasvu tarkoittaa neljää autoa ja kahdeksaa uutta kuljettajaa. Eli kasvu vaatii paljon työtä, Widgren toteaa.

Vahingossa vaikuttamistyöhön

Työelämän rinnalla Widgren on tehnyt myös vaikuttamistyötä Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana sekä Nuorten Yrittäjien riveissä.

Vaikuttamistyöhön hän eksyi vahingossa.

– Eksyin Keski-Suomen Yrittäjien vuosikokoukseen. Hallitukseen oli ehdolla voittopuolisesti miehiä, josta huomautin. Niin päädyin itse mukaan.

Uusi työ on vienyt aikaa niin, että kuntavaalikampanjoinnille jäi tänä keväänä vähän aikaa. Siksi valinta valtuustoon tuntui hienolta henkilökohtaiselta voitolta. Widgrenin mukaan se kertoo verkostojen voimasta.

Kuntapolitiikkaan usein toivotaan yrittäjien panosta, mutta monen aika kuluu oman yrityksen pyörittämiseen. Miten Widgren aikoo ehtiä mukaan kaikkeen?

– Olen hyvä hallitsemaan aikaani. Suunnittelen kalenterini tarkasti niin, että siellä on tilaa myös perheelle ja vapaa-ajalle. Kalenteroin kaksi päivää ajattelulle kuukaudessa, pidän palaveriputkipäiviä ja sisältösuunnittelun päiviä. Vaalin jaksamistani, joten moneen asiaan sanon ei. Olen saanut siitä kiitosta, sillä päättämättömyys syö usein monen ihmisen aikaa.

Valtuustoon ilman kampanjaa

Riihimäen kaupunginvaltuustoon toistamiseen valittu Kari Majaranta, 70, on aidosti yllättynyt. Hän ei pystynyt osallistumaan juuri millään tavoin kampanjointiin.

– Luulin jo, että en tule valituksi, mutta nippa nappa tulinkin.

Kokoomuksen riveistä valtuustoon valittu Majaranta sai kuntavaaleissa 88 ääntä.

– Polveni operoitiin ennen vaaleja ja lisäksi tuli pakollinen taloremontti. Uhrasin niihin kaiken tarmoni. Uskon, että korona-ajalla oli merkittävä vaikutus siihen, että moni ehdokas tuli valituksi ilman äänestäjien tapaamista kasvotusten.

Majarannan mukaan hänen valintansa taustalla oli ystäviltä ja läheisiltä saatu tuki. Alhaiselle äänestysaktiivisuudelle hänellä on selkeä perustelu.

– Koronan takia moni ihminen varmasti ajatteli, ettei tunne ehdokkaita riittävän hyvin eikä halua mennä äänestämään, ettei äänestä väärää ihmistä.

”Piti miettiä elämän tarkoitus uudelleen”

Majaranta on pitkäaikainen yrittäjä. Hän joutui luopumaan yrityksestään terveyden pettämisen takia.

– Ajoin itseni loppuun ja sain sydänpysähdyksen. Piti miettiä elämän tarkoitus uudelleen.

Kymmenen vuoden kodinkonealan yrittäjyyden jälkeen Majaranta toimi vielä 18 vuoden ajan yksinyrittäjänä musiikkikauppiaana.

Liiallinen työmäärä oli läheltä viedä miehen hengen.

– Minulla oli yhdessä vaiheessa myös pianonkuljetusyritys. Olin periaatteen mies ja halusin hoitaa pianon myynnin lisäksi myös kuljetukset asiakkaalle. En ymmärtänyt, ettei kolme tuntia unta yössä riittänyt.

Kokemuksistaan huolimatta Majaranta ajaa edelleen aktiivisesti yrittäjyyden asiaa.

– Yrittäjällä pitäisi olla aina ymmärrystä siinä, että ei tuhoa kaikkea elämäntyötään, mikä on jäljellä yrittäjyyden jälkeen.

Hyvä yhteisymmärrys tuo tulosta

Valtuutettuna Majaranta kantaa huolta Riihimäen taloudesta, joka oli jo vähällä painua kriisitasolle.

– Viime valtuustokaudella selvisimme onneksi kuiville. Olimme jo vähällä joutua valtion haltuun kriisikuntana. Velan määrä onnistuttiin puolittamaan neljässä vuodessa ja on vähän talletuksiakin. Viime kaudella valtuusto työskenteli käsittämättömän hyvässä yhteisymmärryksessä. Tajuttiin, että ei pidä riidellä vaan puhaltaa yhteen hiileen.

Vähäisestä kampanjoinnistaan huolimatta Majaranta on täysillä mukana tulevalla valtuustokaudella.

– En missään tapauksessa petä äänestäjiäni.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski(at) yrittajat.fi

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Titta Kyllönen pyörittää Mäntyharjulla Puoti Suertea ja Makasiinin Puotia ja kahvilaa. Lisäksi hänellä on majoitusyritys, ja talvisin hän työskentelee lentoemäntänä.

Tuolloin tammikuussa Kyllönen ymmärsi, että Suomi on täynnä kivoja puoteja, joiden lähiasukkaat eivät riitä pitämään yrityksiä hengissä eivätkä ulkopaikkakuntalaiset tiedä niistä. Hän sai idean, että yritykset tulisi koota samalle sivustolle, jotta Suomea ristiin rastiin kulkevat matkailijat ne löytäisivät.

− Loman tarkoitus voisi olisi kiertää näitä kohteita. Mieheni keksi nimen ”puotirundi”. Se oli siinä, Kyllönen kertoo.

Kyllönen testasi ajatusta Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä, ja idea sai kannatusta. Pian kävi selväksi, etteivät pelkkä aihetunniste ja somejulkaisut riittäisi, vaan tarvitaan sivusto. Kyllönen sai kumppanikseen Neiti Sievänen -yritystä pyörittävän sysmäläisen Maarit Sieväsen. Myöhemmin mukaan tuli myös somesta ja mainostamisesta vastaava Piia Mäkilä.

− Sivut saatiin auki 8. helmikuuta, ne rakennettiin parissa viikossa. Aikamoista tykitystä se oli.

Kesäkuun alkuun mennessä mukaan on tullut 153 puotia kaikkialta Suomesta Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

− Kyselyjä tulee koko ajan lisää, ja kesän aikana panostamme somekampanjoihin ja näkyvyyteen. Tavoite on, että vuoden lopussa sivustolla on 300 kohdetta.

Rubylea Helsingistä on mukana Puotirundi-sivustolla.

Omistajaherran ranskalainen tausta ja muita tarinoita

Kyllönen pitää kohteissa kiinnostavana sitä, että ne ovat persoonallisia.

− Niissä on persoonallisia tuotteita, mutta ennen kaikkea kiinnostavia ihmisiä. Puodeissa on usein yksinyrittäjä pyörittämässä. Käymällä niissä voi kuulla myös ihmisten tarinoita, Kyllönen korostaa.

Hän nostaa esimerkkinä esiin kyläkaupan Vääksyssä, jossa tarjonnassa näkyy ”omistajaherran” ranskalainen tausta. Kaupoista löytyy laaja repertuaari erilaisia tuotteita, jotkut ovat erikoistuneet vaatteisiin tai sisustustuotteisiin, toisista löytyy tuotteita koruista elintarvikkeisiin. Suuri osa tarjonnasta on kotimaista, ja monissa liikkeissä on kierrätysteema.

Useimmat puodit ovat yksinyrittäjien vetämiä eikä heillä ole isoa markkinointibudjettia.

− Jäsenmaksu on pyritty pitämään niin kohtuullisena kuin mahdollista. Tätä ei tehdä rahan kiilto silmissä, vaan sydämellä ja intohimolla. Koska olen itse samassa tilanteessa, ymmärrän yrittäjien tilanteen.

Puotirundi-sivuston hakutoimintoja on tarkoitus kehittää edelleen, tällä hetkellä puodit löytyvät sivustolta maakunnittain.

Puotirundin ylläpitäjät ovat itse ehtineet käydä Tampereen seudun kohteissa, reitti on kulkenut Lempäälään, Riihimäelle, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Ylöjärvelle ja Valkeakoskelle.

− Olen itse kiertänyt myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan puoteja. Tavoitteena olisi ehtiä seuraavaksi länsirannikolle, Kyllönen sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Puotirundi

Alla kuvissa: lahtelaiset Puine ja Retrosisko.

Kunnallisvaalit ratkottiin sunnuntaina ja kunnat saivat uudet valtuutetut. Suomen Yrittäjien laskenta siitä, montako yrittäjävaltuutettua tuli valituksi, on vielä kesken. Tämä tieto julkaistaan keskiviikkona.

Kuntavaalien tulos kertoo paljon maan yleisestä tunnelmasta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa, että hallitus hävisi ja oppositio voitti.

– Nämä olivat paitsi paikallis- myös talous- ja verovaalit. Tulos kertoo, että otimme askelia oikealle. Suomalaiset kantavat huolta julkisesta taloudesta ja verotuksen tasosta, Pentikäinen sanoo.

Yleisesti huolestuttavaa on se, että äänestysinto jäi koko maassa heikoksi, sillä se laski 58,9 prosentista 55,1 prosenttiin. Joidenkin asiantuntijoiden lausuntojen mukaan se on kriisitasolla demokratian ja ongelmallinen tuloksen laillisuuden kannalta.

– Olen huolissani äänestysprosentin laskusta. Olemme tässäkin selvästi jäljessä muista Pohjoismaista. Osa selittyy sillä, että vaalit siirretään kesäkuulle, mutta kaikkea ei pidä selittää vaalien siirrolla. Kyse on myös siitä, että liian moni kokee osattomuutta eikä koe tarvetta vaikuttaa äänestämällä, Pentikäinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) johtama eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta julkisti tiistaina muutosehdotuksensa hallituksen sote-esitykseen.

Tilaisuudessa vallitsi voimakas näkemysristiriita hallituksen ja opposition edustajien kesken.

– Sote-uudistuksen tavoitteita olivat nopeampi hoitoonpääsy, kustannusten hillintä ja yhdenvertaiset palvelut. Ne eivät tällä ratkaisulla toteudu, Vääksyn Lääkärikeskuksen yrittäjä Tiina Wangel kommentoi tuoreeltaan.

Hän on pettynyt valiokunnan toimintaan.

– Nyt tuntuu, että keskitytään vain hallinnollisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Rakennetaan himmeleitä eikä keskitytä siihen, että ihminen pääsisi nopeammin hoitoon. Päätökset vaikuttavat ennen kaikkea poliittisilta. Toivon, että oikeita ratkaisuja saadaan aikaan jatkossa kun asian ydintä aletaan muokata.

Wangel vaatii, että palvelusetelit pitää ehdottomasti ottaa käyttöön.

– Kaikkien alan osaajien ammattitaito tulisi hyödyntää kansalaisten parhaaksi. On puhuttu, että sotessa julkisilla tulee olla riittävä oma tuotanto, mutta sitä ei ole määritelty mitenkään.

Yrittäjät: Iso pettymys

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvaa päivää synkäksi monille sote-alan yrityksille.

– Aurinko on tumman pilven peitossa yrityksille julkisen sote-sektorin arvoketjussa. Hallituspuolueista lupailtiin julkisuudessakin, että esitys muuttuu eduskunnassa yrittäjäystävällisemmäksi. Näin ei juurikaan käynyt, mikä on meille iso pettymys, Pentikäinen arvioi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä.

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan hyvinvointialueille jää iso vastuu monituottajamallin toteutuksesta, jos laki menee läpi.

– Ilman monituottajuutta hoitoon pääsy ja ihmisten valintaoikeus heikkenevät, Kujala kommentoi.

Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluita on tuottamassa julkisen sektorin lisäksi myös yrityksiä ja järjestöjä.

Yrittäjät esitti useaan otteeseen valmistelun aikana lakimuutoksia, joilla palveluita tuottaville olisi omistuspohjasta riippumatta turvattu tasapuoliset toimintaedellytykset. Esimerkiksi alihankintarajoituksiin olisi pitänyt puuttua ja palveluiden järjestäjä ja tuottaja eriyttää lailla velvoittavasti.

– Esittämiemme muutosten avulla olisi voitu parantaa alan yrittäjien edellytyksiä. Juuri mikään esityksistämme ei ole valiokunnan mietinnön perusteella etenemässä, Kujala sanoo.

"Riskinä vakuutusyhtiöiden sanelu"

Tiina Wangelia askarruttaa muun muassa se, mitä tapahtuu virkalääkärisuhteille.

– Jos jatkossa ei vaadita, että potilaan jatkohoitoon lähettävän henkilön pitää olla virkalääkäri, tilanne ei välttämättä muutu meidän kannaltamme mitenkään. Jos sen sijaan rajoitetaan sitä, kuka saa hoitaa potilaita, vaikutus voi olla isokin. Toisaalta meidän palveluidemme kysyntää voi lisätä se, jos lääkäriin on päästävä yhden päivän sisällä. Meillä yleislääkäripalveluita tarjotaan kuutena päivänä viikossa ja lisäksi on akuuttiaikoja, joiden ansiosta lääkäriin pääsee aina päivässä. Näin toimii yksityinen maaseudulla, Wangel jatkaa.

Riskinä on Wangelin mukaan se, että jatkossa ihmisten on otettava enemmän vakuutuksia. Silloin vakuutusyhtiöt saattavat sanella, kenen kanssa sopimuksia tehdään.

– Voi olla, etteivät ne halua tehdä yhteistyötä meidän kaltaisen pienen yrityksen kanssa. Veronmaksajien kukkaroon tämä kolahtaa, koska kansalaisilla on oltava varaa maksaa yksityisille. Tavoitehan oli, että julkiselle sektorille pääsee nopeammin hoitoon ilman   jonotusta.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja ismo Partanen on niin ikään pettynyt tiistain uutisiin.

– Olisin toivonut, että valiokunta hallituksen esitystä muotoillessaan olisi tehnyt korjaukset, jotka oli mahdollista tehdä perustuslakivaliokunnan pohjalta muun muassa koskien alihankintojen rajaamista. Nyt rajataan turhaan sitä, miten yksityinen palvelunsa organisoi. Tärkeintähän on, että palvelut tuotetaan siinä ajassa kuin mitä tilaaja haluaa. Olemme pettyneitä ja surullisia. Sotea on valmisteltu 20 vuotta. Siitä olisi ollut mahdollisuudet tehdä kohtuullinen.

Eduskunnan on tarkoitus päättää sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ensi viikolla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 321 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa. Tulos käy ilmi tuoreesta 2021 Digibarometristä.

Ykköspaikalle Suomi on kirinyt julkisen sektorin vertailussa. Myös yrityskategoriassa sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt.

Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

– On otettu loikka eteenpäin, mutta myös taaksepäin. Korona on vaikuttanut siihen, miten teemme töitä, mutta toisaalta tulokset mitä yrityksissä on saavutettu viimeisen vuoden aikana eivät välttämättä näy mittareiden tuloksissa, vaikka hyvin paljon dataa onkin jo käytössä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä sanoo.

Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi onnistui säilyttämään viime vuoden hopeasijansa maiden välisessä vertailussa. Vertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.

Seppälän mukaan erityisesti julkisella sektorilla voitaisiin lisätä työn tuottavuutta lisäämällä teknologian hyödyntämistä.

Työn tuottavuuden nostaminen sakkaa edelleen

Yritysten välisessä vertailussa Suomen sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.

– Kehitettävää on yritysten pilvipalveluvalmiuksissa ja työn tuottavuudessa. Vaikka kuinka investoimme teknologioihin yrityksissä, työn tuottavuus ei ole kehittynyt pitkällä aikavälillä, Seppälä sanoo.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti.

– Olisi toivottavaa, että yritykset pohtisivat keinoja tuottavuuden lisäämiseen, Seppälä jatkaa.

Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, toteaa Seppälä.

Verkkokaupassa muut maat menevät Suomen ohi

Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut maltillisesti Suomessa. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.

Kärkimaiden karatessa entistä kauemmaksi Suomen rinnalle on noussut uusia haastajia itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.

– Kysymys kuuluu, investoidaanko kaupan digikyvykkyyden kasvattamiseen sittenkään vielä tarpeeksi verkkokaupan puolella ja riittääkö ambitio kansainväliseen kilpailuun.

Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.

Suomen verkkokauppamyynti keskittyy voimakkaasti yritysmyyntiin. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta kirjattiin yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienempiä.

Alusvaatekauppias ei korostaisi liikaa teknologiaa

The Other Danish Guyn perustaja ja toimitusjohtaja Tommi Lähde on onnistunut rakentamaan yrityksestään menestystarinan. Lähteen yritys myy miesten alusvaatteita yli 20 maahan omien verkkokauppojensa kautta työllistäen 11 työntekijää.

– Keskustelu on liian teknologiakeskeistä, kun pitäisi puhua enemmän kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Verkkokauppakin on kaupantekoa, paikka on vaan eri. Minulle kaupankäynti on vuorovaikutusta myyjän ja asiakkaan välillä. Kukaan ei osta keneltäkään mitään, jos ei luota myyjään. Luottamuksen luominen on kaiken a ja o. Teknologia tulee sen jälkeen.

Turkulaisyritys kokeili alkuvaiheessa myyntiä Amazonissa, mutta luopui siitä nopeasti.

– Amazonilla on omat pelisääntönsä. Kaikki sinne menevät yritykset eivät välttämättä ymmärrä niitä. Me olimme lyhyen aikaa Amazonissa ja totesimme, että se ei ole meidän juttu. Me emme halua lähteä hintakilpailuun ja haluamme, että asiakasdata on meillä itsellämme. Ei Amazon anna sitä meille. Ne jotka siellä pärjäävät, ovat ymmärtäneet, että se toimii samaan tapaan kuin vähittäiskauppa on toiminut Suomessa aina.

Ulkomaiset verkkokaupat suosiossa Suomessa

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Tästä huolimatta yhä suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista asioi vain ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Digibarometrin mukaan joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista. Suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.

Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista kaupoista vain kolmasosa.

– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, Etlan tutkija Juri Mattila sanoo.

Lintilä kiittelee tekoälyn hyödyntämistä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) muistuttaa pk-yritysten merkityksestä uusien teknologioiden hyödyntämisessä.

– Viime kaudella TEMissä tehtiin kansallinen tekoälyohjelma ja nyt pyrimme vahvistamaan tekoälyn käytytöä valmistavassa teollisuudessa. Tuodaan esineiden internetiä, 3D-tulostusta, robotiikkaa, kvanttilaskentaa ja lisättyä todellisuutta. Pyrimme vaikuttamaan etenkin pk-sektoriin, Lintilä kertoo.

Suomi on tällä hetkellä Euroopan kolmanneksi paras tekoälyn hyödyntämisessä. Yli 10 hengen yrityksistä 12 prosenttia kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. EU-maiden keskiarvo on seitsemän prosenttia.

– Olen tyytyväinen siihen, miten Suomessa tekoälyn hyödyntäminen on lähtenyt liikkeelle. Suomen voimakkaaseen etunojaan tekoälyssä on kiinnitetty huomiota muualla Euroopassa.

Tulevaisuuden haasteista Lintilä mainitsee digitalisaation laajentamisen kaikille kansanosille. Lainsäädäntö ei saa hänen mukaansa olla esteenä.

– Meillä on terävä kärki, mutta se on kapea. Meidän pitäisi kansanomaistaa teknologian hyödyntämistä, jolloin se palvelisi parhaiten tavallista kansalaista. Siinä on suurin haasteemme.

– Lainsäädännöllä ei saa heikentää Suomen kilpailutilannetta. Pitää nähdä kauas. Nyt tehdään askelmerkkejä tulevaisuuteen.

Digibarometri 2021:n julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustuen kolmannella kierroksella tuki kohdistuu yrityksen kiinteisiin kuluihin, jotka ovat syntyneet 1.11.2020–28.2.2021 välillä.

Kolmannen hakukierroksen parannus aikaisempiin kierroksiin on se, että tukea myönnetään aikaisempaa joustavammin. Pienyrittäjät, vuoden 2020 tammikuun jälkeen perustetut uudet yritykset ja yksinyrittäjät on otettu paremmin huomioon.

Lue lisää Kustannustuki III sopii paremmin myös yksinyrittäjille – Laki voimaan arviolta huhtikuun puolivälissä

Kustannustuen kolmannen kierroksen haku käynnistyi – yksi merkittävä kriteeri poistui: "Iso asia pienille yrityksille"

Valtiokonttorin sivun tilastointi kertoo, että tukea on kolmannella kierroksella hakenut 17 227 yritystä, ja sitä on myönnetty 13 562 yritykselle. Eniten tukea saaneita on matkailu- ja ravitsemusalalla. Kolmannella kierroksella tukea on myönnetty 72 071457 euroa.

Kolmas hakukierros lähti käyntiin hakemussumalla, mutta tahti on sittemmin hiipunut. Valtiokonttorin sivulla kerrotaan, että hakemusten käsittely on ruuhkautunut ja päätöksen saamiseen voi mennä 21-45 päivää.

Kustannustuen neljättä hakukierrosta koskeva laki tulee voimaan tällä tietoa heinäkuun alussa, mutta sen haun alkaminen voi mennä jopa elokuun puolelle. 

– Valiokunnan mietinnön mukaan se tulee olemaan pääpiirteiltään samanlainen kuin kolmas hakukierros. Erityistä on se, että isommat yritykset voivat saada sulkemiskorvausta. Keskisuureille yrityksille tulee mahdollisuus hakea lisätukea, vaikka 1,8 miljoonan euron katto olisikin jo täynnä, sillä rahoitukselle on uusi valtion lupa. On harmillista, että eduskunta ei kuullut pienyritysten tarpeita ja ymmärtänyt vaikeaa asiaa. Omavastuun osuuden laskeminen 20 prosenttiin olisi ollut pienyrityksille tärkeää, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Puuvillavaatteita valmistava Nosh Company on ostanut Samuji-brändin, kertoo Kauppalehti. Muun muassa "muhkupipostaan" tunnettu Samuji hakeutui konkurssiin viime maaliskuussa.

Noshin omistukseen siirtyvää Samuji-brändiä aiotaan pyörittää tytäryhtiön kautta. Ostajan mukaan kyseessä on tavaramerkkikauppa, jossa Samujin perustaja ja pääsuunnittelija Samu-Jussi Koski ei siirry mukana.

– Tulevaisuudessa meillä on mahdollista avata yhteistyötä eri suuntiin. Nyt käytämme syksyn siihen, että tutustumme brändiin toden teolla, Nosh Companyn toimitusjohtaja Antti Järvinen kertoo Kauppalehdelle.

Samujilla oli uskollinen asiakaskunta, jonka ansiosta yhtiö pelastui kertaalleen konkurssilta vuonna 2019 keräämällä yli 200 000 euroa joukkorahoitusta.

Noshin osto-uutinen on jo herättänyt toivoa vanhojen asiakkaiden keskuudessa. Järvinen kertoo haastattelussa, että Noshin sometilit "ovat käyneet kuumina" uutisen jälkeen.

– Asiakaskunnan näkemykset ovat aivan keskiössä, kun lähdemme viemään brändiä eteenpäin. Brändit ovat hyvin erilaisia, joten niitä kehitetään itsenäisinä brändeinä myös jatkossa, hän jatkaa.

Samuji onnistui keräämään huomiota kansainvälisissä muotipiireissä. Uusi omistaja pitää kansainvälistä myyntiä yhtenä vaihtoehtona.

Samujin kohtaloksi koitui epäonnistunut kansainvälistyminen. Yhtiön New Yorkin liike ei onnistunut saavuttamaan sille asetettuja odotuksia.

Kuva: Nosh Company

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät menestyivät kuntavaaleissa erinomaisesti. Sunnuntaina ratkeinneissa kuntavaaleissa valtuustoihin valittiin yhteensä 2033 yrittäjää. Se on 23 prosenttia kaikista valtuutetuista. Osuus oli sama neljä vuotta sitten pidetyissä kuntavaaleissa, eli yrittäjät säilyttivät asemansa. 

– Yrittäjien osuus on merkittävä. Äänestäjät tietävät, että yrittäjät osaavat rakentaa elinvoimaa myös paikallisesti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi. 

Hän muistuttaa, että paikallisvaalien lisäksi kuntavaalit ovat myös talous- ja verovaalit.

– Kun yritykset voivat hyvin, talous on helpompi pitää hyvässä kunnossa ja myös verot kohtuullisina. Tässä asetelmassa yrittäjillä on paljon annettavaa kuntien hallinnossa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Keskustalla eniten yrittäjävaltuutettuja

Eniten yrittäjävaltuutettuja eri puolilla Suomea on keskustalla (727), toiseksi eniten kokoomuksella (522) ja kolmanneksi perussuomalaisilla (355). 

– SDP:lläkin on yli sata yrittäjää valtuustoissa, mikä on merkittävä määrä, Pentikäinen huomauttaa.

Kun katsoo yrittäjien osuutta puolueiden valtuutetuista, yksi puolue nousee kirkkaasti yli muiden: Liike Nytin valtuutetusta 51 prosenttia on yrittäjiä. 

Toiseksi suurin yrittäjäosuus on kokoomuksen valtuustoryhmissä (34 %) ja kolmanneksi keskustalla (30 %). Myös perussuomalaisten valtuutetuista yli neljäsosa on yrittäjiä (26 %). 

Uudet kaupunkien ja kuntien valtuustot aloittavat työnsä elokuussa.

Lue myös Kari ei kampanjoinut päivääkään, Suvi pärjäsi verkostojen avulla ja Samu on yksi harvoista nuorista valtuutetuista

Pentikäinen vaalituloksesta: "Suomalaiset kantavat huolta julkisesta taloudesta ja verotuksen tasosta"

Yrittäjävaltuutettujen määrät puolueittain

Keskusta 727

Kokoomus 522

Perussuomalaiset 355

SDP 105

RKP 83

KD 49

Vihreät 47

Vasemmistoliitto 29

Liike Nyt 25

Muut yhteensä 91

Yrittäjien osuus puolueen valtuutetuista (pyöristettynä lähimpään tasalukuun)

Liike Nyt 51 %

Kokoomus 34 %

Keskusta 30 %

Perussuomalaiset 26 %

RKP 18 %

KD 16 %

Vihreät 11 % 

SDP 7 %

Vasemmistoliitto 6 %

Muut yhteensä 31 %

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Poistaminen kaupparekisteristä uhkaa nyt 285 osakeyhtiötä, osuuskuntaa ja asunto-osakeyhtiötä. Ne eivät ole vielä ilmoittaneet hallitustaan PRH:n lähettämästä kehotuskirjeestä huolimatta.

PRH voi poistaa toimivankin yrityksen kaupparekisteristä, jos yritys ei ilmoita toimikelpoista hallitusta kaupparekisteriin ja yrityksen määräämiselle selvitystilaan ei ole edellytyksiä. Rekisteristä poistot tehdään lokakuussa.

PRH:n oikeus poistaa kaupparekisteristä hallituksensa ilmoittamatta jättäneitä yrityksiä perustuu osakeyhtiö-, osuuskunta- ja asunto-osakeyhtiölakeihin.

Poistouhan alla olevien osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja asunto-osakeyhtiöiden lista löytyy PRH:n sivuilta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Eduskunta äänestää sote-uudistuksen hyväksymisestä ensi viikolla. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö asiasta valmistui alkuviikolla.

Pähkinänkuoressa sote siirtäisi vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta pois kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Hallituksen tavoitteena on ollut muun muassa parantaa palveluiden saatavuutta. Kritiikki sote-uudistusta kohtaan on ollut äänekästä.

Lääkärikeskus Aavan omistaa perheyritys Aho Group, jonka yksi omistajista on Antti Aho. Hän on omistajan roolissa Aavan toimitusjohtaja.

Aho on seurannut soten syntymistä yksityisen terveydenhuollon ytimestä. Hänen mukaansa nykyisessä muodossaan valmistuva sote ei vaikuta Aavan toimintaan.

– Lyhyellä aikajänteellä sote ei vaikuta mitenkään, koska nykyisinkin julkinen sektori hyödyntää melko vähän meillä tarjolla olevia terveyspalveluita. On harmillista, että sote-esitys tekee yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa entistä hankalampaa, hän miettii.

Oppositio ryöpytti hallitusta viime keskiviikkona. Kokoomus on pitkin kevättä arvostellut sote-esitystä. Sen mukaan valmistuva sote-malli olisi haitaksi etenkin suurille kaupungeille. Pelkona on, että parasta hoitoa saavat jatkossa työterveyshuollon asiakkaat sekä ne suomalaiset, joilla on sairausvakuutus.

"Julkinen järjestää ja paras tuottaa"

Aho olisi kaivannut soteen palvelulupausta.

– Lupausta siitä, missä laajuudessa ja aikataulussa hyvinvointialueet ovat velvollisia järjestämään terveyspalveluita niitä tarvitseville kansalaisille. Esimerkiksi niin, että perustason hoitoon pääsee alle seitsemässä vuorokaudessa. Jos hyvinvointialue ei siihen omalla tuotannollaan pysty, on sen pyrittävä hankkimaan kyseiset palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluina tai palvelusetelijärjestelmiä hyödyntäen.

Toivelista ei pääty tähän. Ahon mukaan hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa enemmän päätösvaltaa siitä, kuinka ne järjestämisvastuunsa toteuttavat. Lisäksi hän olisi halunnut nähdä lakiesityksessä enemmän kannusteita julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen, tuottavuuden parantamiseen ja vertailtavuuden lisäämiseen.

– Palvelutuottajien välisen kilpailun lisääminen olisi hyvä keino tuottavuuden parantamiseen. Lakiesitykseen olisi pitänyt sisällyttää periaate, että julkinen sektori järjestää ja paras palvelutuottaja tuottaa. Kansalaisten valinnanvapautta pitäisi lisätä ja siihen tulisi kannustaa, Aho sanoo.

Liikkumatilaa ei hyödynnetty

Lakiesityksestä puuttuu Ahon mukaan myös vaatimus kansallisesta yhtenäisestä kustannuslaskentamallista.

– Hyvinvointialueet olisi pitänyt lainsäädännöllä velvoittaa eriyttämään järjestämisvastuu niiden omasta palvelutuotannosta. Mielestäni lakiesityksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Saavutetaanko sote-uudistuksella sille asetetut tavoitteet ja miten? Tämä ei käy selville sote-esityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) johtama eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta julkisti tiistaina muutosehdotuksensa hallituksen sote-esitykseen.

Aho näkee, että valiokunta olisi voinut käyttää enemmän hyväkseen liikkumatilaa, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta oli sille antanut. Suomen Yrittäjät on aikaisemmin vaatinut samaa esittäessään kaikkiaan viittätoista parannusta sote-esitykseen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan vähäisempikin sääntely olisi riittänyt koskien muun muassa alihankkijoiden hyödyntämistä.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi pitänyt huomioida paremmin muiden valiokuntien kuten talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ja lausunnoissa esille tulleita näkemyksiä, Aho sanoo.

– Valitettavasti on perusteltu syy epäillä, että sote-esityksellä ei luoda edellytyksiä hoitoonpääsyn paranemiselle julkisrahoitteisissa palveluissa. Valinnanvapaus julkisrahoitteisten terveyspalveluiden osalta ei näiden lakiesitysten myötä lisäänny, pikemminkin päinvastoin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Korona-aikana Teams-keskustelut ja videopuhelut ovat tulleet monelle tutuiksi. Nyt Microsoft on esitellyt ohjelmistoon uudistuksia, jotka helpottavat fyysisesti paikalla olevien osallistujien vuorovaikutusta etäosallistujien kanssa.

Tähän pyritään muun muassa tuottavuustyökaluilla, joiden tavoitteena on helpottaa reaaliaikaista yhteistyötä chatin, sähköpostin ja kokousten lomassa. Samalla yhteistyö reaaliajassa Teams- ja Office-sovellusten kautta helpottuu.

Teams saa uusia chat-ominaisuuksia, joihin lukeutuvat muun muassa viestien kiinnittäminen ja vastausmahdollisuus yksittäiseen chat-viestiin. Microsoft on todennut omassa tutkimuksessaan, että keskimääräinen Teams-käyttäjä lähettää 45 prosenttia enemmän chat-viestejä viikossa verrattuna vuoden takaiseen.

Uusi hybridinäkymä kokouksiin

Etätyön jatkuessa niin sanottujen hybridikokousten määrä kasvaa. Tällöin osa työntekijöistä on fyysisesssä tilassa ja osa ottaa osaa kokoukseen etänä.

Microsoft tuo Teamsin Rooms-näkymään tämän vuoden aikana front row -ominaisuuden, jolla pyritään helpottamaan hybridikokousten järjestämistä. Kyseessä on uudenlainen huonenäkymä, jossa videogalleria on siirretty näytön alalaitaan. Tällöin pyritään luomaan vaikutelma, jossa  etäosallistujat ovat kasvokkain huoneessa olevien kanssa. Kokouksen kulun seuraamisen helpottamiseksi kokousnäkymää ympäröi taustamateriaali, joka voi olla esimerkiksi asialista tai muistiinpanonäkymä. Kokouksen chat on selvästi näkyvillä neuvotteluhuoneessa oleville, jotta he voivat nähdä chat-viestit reaaliaikaisesti ja vastata niihin.

Jotta etäosallistujat voisivat osallistua kokouksiin mahdollisimman luonnollisesti, Teams Rooms laajentuu vapaana olevaan näyttötilaan ja hajauttaa videogallerian usealle näytölle silloin, kun sisältöä ei jaeta. Lisätilan myötä etäosallistujat näkyvät isompina. Kesän ja syksyn aikana tulossa on myös muita uusia ominaisuuksia kuten erilaisia reaktioita ja mahdollisuuden useiden videoiden kiinnittämiseen näytölle.

Mahdollisuus mobiili-ilmoitusten hiljentämiseen

Viikottainen Teams-käyttäjien kokouksissa käyttämä aika on yli tuplaantunut koronaviruspandemian alkamisen jälkeen. Peräkkäiset kokoukset voivat lisätä stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Kesän aikana Microsoft tuo Headspacen valikoituja ohjattuja meditaatio- ja mindfulness-harjoituksia Teamsin Viva Insights -sovellukseen.

Viva Insights mahdollistaa päivittäisen keskittymistä vaativan ajan varaamisen kalenteriin. Tänä aikana Teams-ilmoitukset hiljennetään.

Myöhemmin tänä vuonna Viva Insightsiin on tulossa lisäksi mahdollisuus asettaa hiljainen aika, joka hiljentää Outlookin ja Teamsin mobiili-ilmoitukset työajan ulkopuolella. Hiljaisen ajan asetukset tulevat saataville Teamsin ja Outlookin mobiiliversioihin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 283 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi