Viraston mukaan kyseiset sähkönmyyjät eivät voi jatkaa sähköntoimituksia asiakkailleen tasevastaavan puuttumisen vuoksi. Sähkömarkkinalain mukaisesti jokaisella sähkönmyyjällä on oltava tasevastaava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myyjän on hankittava sähköjärjestelmään yhtä paljon sähköä kuin sen asiakkaiden odotetaan kuluttavan.

Energiaviraston mukaan nyt kannattaa tehdä pikaisesti sopimus uuden sähkönmyyjän kanssa.

– Energiavirastolle on tullut useita yhteydenottoja yritysasiakkailta liittyen Fi-Nergy Voiman sekä 365 Hankinta Oy:n sähkön toimituksen keskeytykseen. Energiavirasto on näissä tapauksissa ohjeistanut niin yritysasiakkaita kuin kuluttajiakin etsimään viipymättä uuden sähkönmyyjän välttääkseen sähköjen katkaisun, viraston lakimies Jani Kostiainen kertoo.

Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan sähköntoimitukset asiakkaille keskeytyvät, koska yhtiöillä ei ole tasevastaavaa kantaverkkoyhtiö Fingridin purettua 11.6.2021 tasevastaavana olleen yrityksen tasepalvelusopimuksen. Aikaisemmin keväällä mediassa uutisoitiin poliisi epäilevän kyseisiä yhtiöitä miljoonien eurojen veropetoksista. Erityisen paljon valituksia on tullut Fi-Nergyn kuluttaja-asiakkailta. Toukokuussa markkinaoikeus määräsi yhtiölle uhkasakolla tehostettuja kieltoja kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta.

Kuluttaja-asiakkaiden oikeudet eivät päde yrityksille

Verkkoyhtiöt lähettävät asiakkailleen ilmoituksen sähkönjakelun katkeamisesta ja huolehtivat sähköntoimituksen jatkumisesta kuluttaja-asiakkaille vähintään kolmen viikon ajan ilmoituksen lähettämisestä.

Yritysasiakkaiden tilanne on haastavampi.

– Olemme muistuttaneet yritysasiakkaita, että sähkömarkkinalaissa jakeluverkonhaltijoille ei ole asetettu samanlaista velvoitetta toimittaa sähköä yritysasiakkaille kolmen viikon ajan. Yleisesti jakeluverkonhaltijoilla käytössä olevat verkkopalveluehdot velvoittavat jakeluverkonhaltijoita toimittamaan yritysasiakkailleen sähköä tässä tilanteessa kymmenen päivän ajan, mikäli jakeluverkonhaltija on sitoutunut näihin verkkopalveluehtoihin, Kostiainen jatkaa.

Jos yritykset eivät tee uusia sopimuksia valitsemansa sähkönmyyjän kanssa, sähköt katkeavat käyttöpaikalta riippumatta siitä, onko yrityksillä voimassaoleva sopimus Fi-Nergy Voiman tai 365 Hankinta Oy:n kanssa.

Kostiaisen mukaan Energiavirasto ei ole voinut auttaa yritysasiakkaita sähkösopimusasioissa.

– Energiaviraston toimivaltaan eivät kuulu sähkönmyyjän ja sähkönkäyttäjän välisien yksittäisten sopimusoikeudellisten riita-asioiden ratkaiseminen, kuten sähkösopimuksen irtisanominen tai mahdolliset sopimussakkoja koskevat riidat. Energiaviraston valvonta tässä tapauksessa keskittyy lähinnä siten siihen, että jakeluverkonhaltijat noudattavat heille sähkömarkkinalaissa asetettua velvoitetta toimittaa sähköä väliaikaisesti kuluttaja-asiakkaille.

Yritys voi vaatia ennakkomaksujen palauttamista

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen pitää tärkeänä ilmoituksen tekemistä Fi-Nergylle tai 365 Hankinta Oy:lle.

– Yritysten näkökulmasta tärkeintä on toimia nopeasti Energiaviraston ohjeistamalla tavalla ja varmistaa, ettei sähkön toimitus esimerkiksi yrityksen toimitiloihin ei katkea. Jos yrityksellä on voimassaoleva sopimus Fi-Nergyn tai 365 Hankinta Oy:n kanssa, on syytä ilmoittaa heille sopimuksen päättämisestä vedoten siihen, ettei palveluntarjoaja pysty täyttämään omaa sopimusvelvoitettaan.

Jos palveluntarjoajien kanssa tehty sopimus on määräaikainen, yritys voi Rytkösen mukaan vedota ennakoituun sopimusrikkomukseen ja vaatia mahdollisesti jo maksettujen ennakkomaksujen palauttamista.

– Lisäksi yritysten on syytä seurata, miten viranomaisten mainittuihin palveluntarjoajiin kohdistamat toimenpiteet etenevät.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Haluaisitko lomalle, mutta et ole voinut lähteä muun muassa taloudellisista syistä?

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää vuoden 2021 aikana tuettuja lomia yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Lomakohteina on kylpylähotelleja ja urheiluopistoja eri puolilla Suomea.

Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja/tai sosiaalisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi velat, sairaudenhoitokulut, omat tai perheenjäsenten sairaudet, omaishoito, yksinäisyys ja työttömyys.

Aikuisten lomia ja perhelomia

Lomalle yrittäjä voi lähteä yksin tai puolison tai koko perheen kanssa. Tuettujen yrittäjälomien hinta on edullinen: aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä 20 euroa vuorokaudelta tai 100 euroa viideltä vuorokaudelta. Alle 17-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Loma sisältää täysihoidon, majoituksen jaetuissa kahden hengen huoneissa tai perhekoon mukaisissa huoneissa tai huoneistoissa. Lomaan kuuluu myös ryhmäkohtainen lomaohjelma.

Loppuvuodelle 2021 on vielä mahdollisuus hakea perhelomia Kylpylähotelli Rauhalahteen Kuopioon 17.–22. lokakuuta (haku päättyy 10.7.) sekä Kuortaneen urheiluopistolle 24.–29. lokakuuta (haku päättyy 24.7.) ja 21.–26. joulukuuta (haku päättyy 21.9.).

Aikuisten lomia on haettavana jugend-tyylisessä Kruunupuistossa Punkaharjulla 4.–9. lokakuuta (haku päättyy 4.7.) ja Kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa 21.–26. marraskuuta (haku päättyy 21.8.).

Näin haet lomaa

Lomaa haetaan lomahakemuksella ensisijaisesti sähköisesti. Lomien hakuajat päättyvät kolme kuukautta ennen loman alkamispäivää.

Tiedot kohteista sekä tarkemmat hakuohjeet ja lomakkeet löydät täältä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kauneushoitola HBG:n yksinyrittäjä Henna Ylikoski tunnistaa jaksamisongelman.

− Olen ylirasittunut, koska töitä vain on liikaa. Töitä taas on pakko tehdä paljon, koska niin suuri osa tuloista menee kaikkiin pakollisiin maksuihin ja itselle pitää saada palkka maksettua, Ylikoski sanoo.

Ylikoski tekee Kurikan Jurvassa sijaitsevassaan kauneushoitolassaan muun muassa ripsipidennyksiä, volyymiripsiä, sokerointeja ja rakennekynsiä.

− Työ itsessään ei ole kovin stressaavaa. Hankalinta on päivien ja asiakkaiden aikatauluttaminen. Päivät venyvät usein pitkiksi.

Ylikoski laskee, että tekee hoitolassa töitä 45−50 tuntia viikossa. Tavoitteena on vähentää työtunteja.

− Koko tämän vuoden olen pyrkinyt vähentämään töitä. Ainut keino on, että en ota uusia asiakkaita jo olemassa olevien lisäksi.

Apua jaksamiseen Ylikoski sanoo saavansa muilta kosmetologeilta.

− Tällä hetkellä saan vertaistukea kollegoilta, jotka ovat pitkälti samassa tilanteessa kuin minä. Työterveyttä minulla ei ole, hän kertoo.

Pienet työnantajayrittäjät uupuneimpia

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että yrittäjägallupin mukaan uupuneimpia ovat pienet työnantajayrittäjät.

− Erityisen ahtaalla ovat pienet työnantajayrittäjät. Yrittäjien jaksamiseen pitää panostaa. Korona-aikana on annettu taloudellista tukea, nyt on henkisen tuen vuoro. Monen voimat ovat loppumassa, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupin mukaan lähes neljännes kokee olevansa ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista. Yrittäjiä on noin 300 000, joten jaksamisongelmissa on noin 65 000−70 000 yrittäjää. Parhaiten jaksavat yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät.

Kun samaa kysyttiin ennen koronakriisiä lokakuussa 2017, jatkuvasti ylirasittuneita oli yhdeksän ja lähellä loppuun palamista kolme prosenttia yrittäjistä.  Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä, johon vastasi 1013 yrittäjää. 

Harva hakee jaksamiseen apua

Yrittäjistä vain noin joka kymmenes on hakenut apua jaksamisongelmiin. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kuitenkin joka viides on turvautunut apuun. 

− Moni jaksamisensa äärirajoilla kamppaileva ei ole hakenut apua. Ei pidä epäröidä hakea apua, kun kokee, että voimat ovat vähissä. Tilanne näyttää olevan kuitenkin muuttumassa, sillä nuoret hakevat aktiivisemmin apua, Pentikäinen toteaa.

Tärkein avun lähde on puoliso, toisena tulevat yrittäjäkollegat ja kolmantena ystävät. Työterveyshuollon merkitys on hieman kasvanut.

− Puoliso, kollegat ja ystävät ovat yrittäjien tärkein turvaverkko. Näitä suhteita kannattaa vaalia, vaikka olisi kiireitä, Pentikäinen muistuttaa.

Eniten yrittäjiä stressaa korona 

Eniten yrittäjiä stressaa koronapandemia (39 %), toiseksi eniten kiire (37 %) ja kolmanneksi eniten tulospaineet (30 %). Viime vuoden maaliskuussa tulospaine oli merkittävin stressitekijä. Se korostuu edelleen kaupan alalla. 

Yrittäjät tekevät tunnetusti pitkää päivää. Koronakriisi on – ilmeisesti asiakaskadon vuoksi – kuitenkin lyhentänyt sitä: Nyt yli 50-tuntista työviikkoa tekee 37 prosenttia yrittäjistä, kun ennen kriisiä niin pitkää työviikkoa teki 44 prosenttia yrittäjistä.  

Mitä enemmän työntekijöitä, sitä pidempi työviikko: yksinyrittäjistä yli 50 tuntia viikossa työskentelee 25 prosenttia, kun yli 10 henkilöä työllistävistä 50 prosenttia.  

Yksinyrittäjät ilman työterveyttä 

Vain 58 prosentilla yrittäjistä on käytössään työterveyshuoltopalvelut: 41 prosentilla sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoito ja 17 prosentilla vain ennaltaehkäisevä. Osuudet ovat pudonneet hieman koronakriisin alusta.  

Yksinyrittäjistä vain 26 prosentilla on käytössään työterveyshuoltopalvelut. Yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia yrittäjistä. Yli 10 henkilöä työllistävistä työterveys on lähes kaikilla (96 %). 

− Yksinyrittäjille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia työterveyspalveluita. Heitä väheksytään asiakkaina. Tämä ei ole terve tilanne, Pentikäinen sanoo.

Näin kysyttiin 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa.  Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.  Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.  Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021.  

Lue lisää: Yrittäjägallupin tulokset yrittäjien työmäärästä ja jaksamisesta

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Microsoft esittelee Windows 11:n virallisesti ensi viikon torstaina. Kyseessä ei ole yhtä mullistava käyttöjärjestelmäuudistus kuin vuonna 2015 esitelty Windows 10, mutta käyttökokemus muuttuu paikoin selvästi.

Jo ennen julkaisua verkkoon on vuotanut asennettava Windows 11 -versio. Yksi merkittävimmistä muutoksista on uudistunut tehtäväpalkki, joka muuttaa sovellusten esiinpanoa. Tarjolla on myös yksinkertaisempi aloitusvalikko, jossa on luovuttu isokokoisista "Live tiles" -kuvakkeista, jotka esiteltiin aikoinaan Windows 8:n mukana. Käyttöliittymä tuo mukanaan ikkunoiden pyöreät kulmat nykyisten kulmikkaampien sijaan. Microsoft on tehostanut työskentelyä uusilla pikavalinnoilla, joilla voi muun muassa muuttaa ikkunan kokoa ja sijoittaa ikkunat eri puolille näyttöä.

Uutta ovat myös widgetit eli pienoissovellukset, joihin voi lisätä haluamiaan uutisia tai esimerkiksi säätietoja.

Mediat ovat ennakoineet, että Microsoft on kehittämässä Windowsia entistä muunneltavampaan suuntaan. Käyttäjä pystyisi vaikuttamaan järjestelmän käyttökokemukseen Windows Experience Pack -ominaisuuslisäysten avulla.

Saatavissa ilmaisena päivityksenä

Mobiili.fi kertoo uutisessaan, että Windows 11:stä odotetaan ilmaista päivitystä. Windows 10 on ollut saatavilla ilmaisena päivityksenä Windows 7:stä ja Windows 8.1:stä lähtien.

Windows 11:een päivittäminen tulee olemaan mahdollista suoraan myös Windows 7:stä ja Windows 8.1:stä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että Windows 11 on pitkälti isohko päivitys nykyiseen kymppiversioon.

Nykyisen kymppiversion käyttäjä saattaa iloita siitä, että Windows 11:n on havaittu ensimmäisissä testeissä olevan selvästi nopeampi käyttöjärjestelmä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Nyt lausunnolla oleva hallituksen esitys on erinomaisen selkeä ja hyvin laadittu. Pidämme myös kokeilua sisällöllisesti hyvin suunniteltuna ja järkevällä tavalla rajattuna, Suomen Yrittäjät kiittää lausunnossaan.

Samalla Yrittäjät toteaa järjestön esittäneen jo aiemmin, että kokeilu kannattaisi ulottaa yksinyrittäjien lisäksi 2–3 henkeä työllistäville yrityksille esimerkiksi portaittain alenevana. Yritysten henkilömäärä on alentunut pienimmissä yrityksissä merkittävästi vuosina 2001–2017.

– Ensisijaisesti työllistämiseen tulisi kannustaa työmarkkinarakenteita uudistamalla. Pidämme kuitenkin erittäin tärkeänä, että myös taloudellisia kannusteita työnantajaksi ryhtymiseksi selvitetään, Suomen Yrittäjät painottaa.

Suomen lähes 190 000 yksinyrittäjästä valtaosa hakee liiketoiminnan kasvua, mutta vain pieni osa hakee sitä työllistämällä henkilöitä työsuhteeseen. Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella merkittävä syy siihen, että kasvua haetaan mieluummin esim. verkottumalla muiden yrittäjien kanssa on työllistämisen kalleus ja riski. 

10 000 euron tuki

Ensi keväälle kaavaillun rekrytointituen kokeilun kohdejoukoksi ehdotetaan yrityksiä, joilla ei ole ollut edeltävien 12 kuukauden aikana ulkopuolista palkattua työvoimaa ja joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000, mutta enintään miljoona euroa.

Kohdejoukkoon eivät kuuluisi yritykset, joiden kotipaikka on Ahvenanmaalla, eikä yritykset, joiden päätoimiala on maatalouden alkutuotanto, kalastus tai vesiviljely.

Kokeilu toteutettaisiin kontrolloituna kokeena, jossa kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä valittaisiin satunnaisotannalla kokeilu- ja verrokkiryhmä.  Kokeiluryhmään kuuluville yrityksille tarjottaisiin rekrytointitukea, jonka määrä yhdelle yritykselle olisi 10 000 euroa ja jota maksettaisiin toteutuneiden palkkakustannusten perusteella.

Kokeilun aikana voidaan valita uusi kokeilu- ja verrokkiryhmä, jos ensimmäisen kokeiluryhmän puitteissa tukea hyödyntävien yritysten määrä jäisi alle 900 yrityksen.

Tukea 50 prosenttia palkoista

Rekrytointitukea maksettaisiin 50 prosenttia työntekijöiden palkoista enintään 12 kuukauden ajalta.

Suomen Yrittäjien mukaan on hyvä, että tuki ei ole sidoksissa yhden työntekijän palkkaan, vaan tukea voi maksaa useamman työntekijän palkasta enimmäisajan ja maksimituen puitteissa.

– Arvostamme myös sitä, että tuki on pyritty suunnittelemaan siten, että siitä syntyy mahdollisimman vähän hallinnollista työtä yrittäjille. Tärkeää on myös se, että rekrytointituen saamisen ehdoksi ei ole asetettu palkattavan työntekijän työsuhteen kestoa tai työaikaa koskevia edellytyksiä. Kaikki nämä kannustavat varmasti kokeiluun mukaan pääseviä yksinyrittäjiä rohkeasti kokeilemaan työnantajuutta, Yrittäjät toteaa.

SY muistuttaa myös, että joillakin aloilla työllistämisen esteenä voi olla myös osaavan työvoiman puute. On tärkeää, että kokeilussa huomioidaan myös tämä haaste ja tuetaan osaavan työvoiman etsimisessä. 

Rekrytointitukikokeiluun liittyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2022. Laki rekrytointitukikokeilusta olisi pääosin voimassa 31.12.2023 saakka.

toimitus(at)yrittajat.fi

Monien avioliittoon aikovien pariskuntien hääsuunnitelmat ovat menneet viimeisen puolentoista vuoden aikana koronarajoitusten takia uusiksi – joidenkin jopa useampaan kertaan. Tämän tietää hääsivusto Tahtoo.fi:n kehittäjä Ilari Patrikka vaimonsa Marja Kontiaisen kanssa.

Pariskunnan kehittämä alusta on ollut käyttäjiensä apuna erityisesti nyt, kun häiden siirtämisen, rajoitusten tai muun informaation välittäminen koko hääseurueelle on ollut tarpeellista.

– Emme ole tehneet tilastollista analyysiä tiedoistamme, mutta monet pariskunnat ovat joutuneet siirtämään häitään pari kolmekin kertaa. Pandemian aikana häät ovat olleet myös pienempiä tai niitä on palasteltu niin, että vieraita otetaan vastaan useammissa erissä ja useampina päivinä, Patrikka sanoo.

Ensirakkaus alttarille

Patrikka rakastui Marjaan jo ala-asteen ensimmäisinä vuosina. Lähes 30 vuotta myöhemmin hän uskalsi pyytää ensirakkauttaan kahville. Se kohtaaminen johti lopulta siihen, että vuonna 2015 pariskunta juhli häitään. Häiden järjestäminen oli puolestaan ensimmäinen sysäys kohti yhteistä yritystä ja täydellistä elämänmullistusta.

Patrikka on ammatiltaan sovelluskehittäjä, mutta on toiminut kolme vuotta myös päätoimisena häävalokuvaajana.

Kun omat häät lähenivät, hän sai tehtäväkseen kutsujen lähettämisen vieraille.

– Etsin netistä palvelua avuksi häiden järjestämiseen, koska ajattelin, että sellaisia varmasti on paljon. Joitain löysinkin, mutta ne olivat pääasiassa ulkomaisia ja ala-arvoisesti toteutettuja. Yleensä niiden tarkoitus oli kaupata hääpalveluita ja järjestelytyökalut olivat sivutuotteita. Aloin siis kehittää meille omaa työkalua hääjärjestelyiden lomassa. Onneksi tuleva vaimoni jo tiesi, kenen kanssa on menossa naimisiin, kun rakentelin kaiken hääkiireen keskellä yömyöhällä näitä omia työkaluja vieraslistan ja pöytäkartan hallinnointiin, Patrikka kertoo.

Ajatus yrityksestä maailman toisella laidalla

Häissä vieraat olivat ihmeissään hienoista hääsivuista, joiden kautta pystyivät ilmoittautumaan häihin perinteisen painetun kutsun sijaan.

Häiden jälkeen pariskunta lähti häämatkalle vuodeksi kiertämään maailmaa.

– Olimme jossain Uudessa-Seelannissa vaeltamassa, kun puhuimme, että on se sääli, etteivät muut saa hyödyntää näitä työkaluja häidensä suunnitteluun. Päätimme laittaa kehittämäni työkalut verkkoon pyörimään ja tarvittaessa maksaa pienet serverikulut hyväntekeväisyyden nimissä.

Australiassa pariskuntaa painoi reissuväsymys, ja kaipuu jonkin tuottavan työn tekemiseen alkoi vaivata. He sopivat vuokraavansa majapaikan ja keskittyvänsä häätyökaluja tarjoavan sivuston prototyypin rakentamiseen. Kuukauden työ vei pitkälle. Häämatka jatkui Aasian läpi Suomeen, missä Patrikka näytti kehittelemäänsä sivustoa työkavereilleen IT-konsulttitoimisto Rakettitieteessä.

– He olivat hieman ihmeissään siitä, kuinka pitkälle olimme kuukaudessa päässeet. Olimme innoissamme projektista ja päätimme jäädä pois päivätöistämme ja katsoa, mihin sivusto veisi.

Syntyi Tahtoo Häät Oy, jonka kehittämiseen Patrikka ja Kontiainen keskittyivät täysipäiväisesti.

Patrikka ja Kontiainen pistivät oman kotinsa vuokralle ja muuttivat talvikaudeksi Patrikan isän metsästysmajaan Lappiin. Kesäkauden he asuivat eri sukulaisten kesämökeillä. Kolme vuotta he rakensivat ja kehittivät sivustoa tien päältä.

– Aivan alussa ei ollut tarkoitus tehdä tällä rahaa, vaan se tuntui kivalta ja oikealta. Esittelimme sivustoa Facebookin hääryhmissä ja se löi itsensä hetkessä läpi. Silloin aloimme miettiä ansaintamalleja.

Käyttäjien löydettyä palvelun, serverikulut sekä Amazonin ja Googlen pilvipalveluiden kulut kasvoivat. Alusta asti ajatuksena on ollut tuoda hääpalvelut jossain vaiheessa mukaan palveluun. Ensimmäiseksi yrittäjät päättivät kuitenkin tarjota käyttäjille maksullisia lisäpalveluja.

– Sivusto on käytettävissä ilmaiseksikin, mutta lisäsimme käyttäjille premium-osia hääsivulle, kuten lisäteemoja, hääkuvagallerian ja erikoiselementit. Niiden piti kattaa kuluja, mutta lisäpalvelut alkoivatkin tuottaa tuntuvaa tuloa, Patrikka kertoo.

Kunnon ruuhkavuodet

Sivuston kehittäminen ja yrityksen rakentaminen kahden hengen voimin ei ole ollut pelkkää myötätuulta. Kun kaiken tekee itse, kehitystyö on raskasta ja työlästäkin. Lisäksi perheeseen on syntynyt kaksi lasta, jotka verottavat yöunia ja joiden kanssa vanhemmat viettävät paljon aikaa.

– Olemme saaneet palautetta, jonka mukaan sivustomme pelasti hääjärjestelyt. Se on ihanaa ja kannustavaa, Patrikka sanoo.  

Tulojen kasvaessa myös menot ovat kasvaneet, mutta vuonna 2019 alkoi näyttää yrityksen talouden puolesta positiiviselta. Sitten tuli korona.

– Pari kolme kuukautta ehti näyttää oikein positiiviselta. Sitten tuli koronapandemia ja myynti romahti. Pandemian aikana olemme rakentaneet sivustoa paremmaksi ja kehittäneet siihen uutta osiota yrityksille ja hääpalveluille.

Tavoite on yhdistää naimisiinmeneviä pareja ja palveluiden tarjoajia, jotta parit voisivat rakentaa itselleen hääpalvelutiimiä. Kokonaisuudessaan sivusto käy läpi suurempaa uudistusta, joka valmistunee vielä tämän vuoden puolella.

Jos ja kun palvelu osoittautuu toimivaksi Suomessa, Tahtoo Häät Oy on tarkoitus laajentaa ulkomaille vastaavien hääkulttuureiden maihin.

Iso kysymys etenemisessä on kuitenkin koronapandemian eteneminen. Tuleeko syksyllä uusi aalto ja uusia variantteja? Koska hääparit voivat järjestää isompia häitä ilman pelkoa siitä, että ne joudutaankin perumaan?

– Minulla on hyvä yhteys häävalokuvaajiin, joista moni toimii yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Monet heistä ovat kärsineet taloudellisesti, kun töitä on vähän ja varauksia perutaan viime hetkellä tautitilanteen taas pahentuessa. Toivottavasti tämänhetkinen käänne parempaan on myös pysyvä, ja että lukuisat tälle vuodelle suunnitellut häät päästään onnistuneesti juhlimaan, Patrikka kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat. Lauri Hytti ja Ilari Patrikka

Höyrylaiva s/s Ukkopekka matkaa jälleen päivisin Turun ja Naantalin väliä. Kyydissä on yhä enemmän matkustajia, vaikka täyttä kapasiteettia ei voida vielä koronarajoitusten takia hyödyntää.

Ukkopekan kausi alkaa normaalivuonna äitienpäivänä, mutta tänä vuonna rajoitusten takia laiva starttasi reitilleen vasta viime viikonloppuna. Tällä hetkellä laivan toiminta on kotimaisten asiakkaiden varassa.

– Normaalisti nyt olisi  vuoden kiireisin sesonki, mutta vielä on melko rauhallista. Varovasti käynnistelemme toimintaa, Ukkopekan vastaava päällikkö ja yrittäjä Karioskari Kangas kertoo.

Hän kiittelee sitä, että tiukimmat rajoitukset ovat poistuneet.

– Anniskelu on nyt helpompaa, mutta jäljellä on yleinen epävarmuus.

Kokkeja vaikea löytää

Ukkopekka kuuluu samaan yritysryppääseen yritysten kokouspaikaksi profiloituneen Herrankukkaro Oy:n kanssa. Molempien omistajina on Kankaan perhe. Yritys työllistää noin 20 henkilöä, joista noin puolet on kausityöntekijöitä.

Viime aikoina haasteita on ollut paitsi koronarajoitusten kanssa, myös uuden työvoiman rekrytoimisessa. Herrankukkaroon tarvitaan etenkin keittiötyöntekijöitä, kun yritykset alkavat jälleen tehdä varauksia.

– Työntekijöiden löytäminen on haastavaa, etenkin kokkien kohdalla. Moni heistä on vaihtanut alaa koronan takia, kun töitä ei ole ollut, Herrankukkaron operatiivisena johtajana häärivä Kangas sanoo.

– Jos syksystä tulee superkiireinen, olemme tiukilla kokkien kanssa. Onneksi meillä on myös ympärivuotisia työntekijöitä, jotka olemme onnistuneet pitämään.

Kokkien löytämisessä oli haasteita jo ennen koronaa, mutta epidemian aikana tilanne on pahentunut selvästi.

– Haasteellista on normaalin hyvän kokin löytäminen, mutta myös ravintolahenkilökunnan saaminen. Tilanne on yleinen ravintola-alalla. Olemme etsineet työntekijöitä esimerkiksi lehti-ilmoituksilla, Kangas kertoo.

Riskillä uutta majoitustilaa

Kankaan mukaan yrityksissä on juuri nyt paljon patoutunutta tarvetta järjestää erilaisia tilaisuuksia. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, millainen syksy on tulossa. Kesällä Herrankukkarossa on melko hiljaista, sillä yrityksissä lomaillaan. Yksittäisiä ryhmiä otetaan vastaan lyhyelläkin varoitusajalla.

Herrankukkaron perustivat vuonna 1979 Pentti-Oskari ja Marja Kangas. Nykyisin Pentti-Oskarin ja Marjan kolme lasta ovat siirtyneet Herrankukkaro Oy:n omistajiksi. Kaikki kolme lasta istuvat myös Herrankukkaron hallituksessa. Normaalina vuonna Herrankukkarossa vierailee 8000 kävijää, joista 90 prosenttia on yritysasiakkaita. Paikka tunnetaan muun muassa maailman suurimmasta savusaunastaan.

Korona-aikana yritys on saanut valtion tukea, mutta se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja.

– Niin paljon ollaan nipistetty kuin mahdollista. Kiinteät kulut Herrankukkaron kaltaisessa paikassa ovat merkittävät. Otimme vähän riskiäkin viime keväänä ja rakensimme uutta majoitustilaa, Kangas kertoo ja viittaa neljän hengen erikoiseen linnunpönttömajoitukseen.

– Kustannustukea olemme saaneet ja siitä kiitokset, mutta kokonaisuutta se ei ole pelastanut.

Kuva: Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 222 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Suomeen vuonna 2019 ensimmäisen kerran tullut yksinyrittäjä Sina Ghazi on kokenut omakohtaisesti Maahanmuuttoviraston (Migri) byrokratian ja paikoin hankalan asioiden käsittelyprosessin.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu Migrin pitkistä käsittelyajoista ja jonoista.

Erityisen hankalaksi on osoittautunut Migrin tapa todeta oleskeluluvan hakijan henkilöllisyys. Äskettäin Ghazi haki jatkoaikaa oleskelupaansa ja ongelmat paljastuivat konkreettisesti.

Huhtikuussa Ghazi haki jatkoaikaa Migrin verkkopalvelussa. Hänet ohjeistettiin varaamaan vierailuaika viraston palvelupisteeseen.

– Ongelmana oli, että ainoa vapaa aika oli viimeisenä päivänä, jolloin oleskelulupani oli voimassa, Ghazi kertoo.

Lisäongelmia tuotti se, että kyseinen ainoa vapaa aika oli Rovaniemen toimipisteessä. Ghazi asuu Helsingissä. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kun varata pikaisesti lento Rovaniemelle.

– Kun saavuin Migrin toimipisteeseen, minulta kysyttiin vain passia. He eivät tehneet muuta kuin tarkistivat henkilöllisyyteni.

Ghazi siis palasi saman tien lentokentälle. Hän ihmettelee, miksi Migri ei hyödynnä prosessissa teknologisia apuvälineitä.

– Kaiken säätämisen, lentojen viivästymisen ja turhan ajankäytön takia tämä vei 2-3 päivää työaikaani. Oliko todella tarpeen lähteä näyttämään passia Rovaniemelle, yrittäjä kysyy.

Yrityksen perustaminen oli "kuin labyrintti"

Ghazi toimii yrittäjänä liiketoiminnan kehittämisen konsultoinnin alalla. Hän keskittyy muun muassa liiketoiminnan digitaaliseen kehittämiseen.

– Olen työskennellyt Business Finlandin rahoittamassa projektissa, jossa nimenomaan esiteltiin teknologiaa, jolla voidaan tunnistaa ihmisiä biometrisen passin avulla ilman fyysistä käyntiä paikan päällä. Siksi on erikoista, miksei Migri hyödynnä tällaista mahdollisuutta. Prosessi henkilöllisyyden toteamiseksi on nykyisellään ongelmallinen.

Hän moittii virastoa myös siitä, ettei tapaamisaikoja ole toimipisteissä riittävästi.

– Pitkät käsittelyajat ovat merkittävä ongelma.

Tilanne oli vaikea myös vuonna 2019, kun Ghazi haki ensimmäistä oleskelulupaansa. Tuolloin hän joutui roikkumaan maassa ilman mitään oikeuksia kymmenen kuukauden ajan, kunnes sai myönteisen päätöksen.

– Se oli vaikeaa aikaa. Onneksi ihmiset olivat avuliaita. Lisävaikeuksia tuli, kun lähdin perustamaan yritystä. Se oli kuin labyrintti. Jos en pitäisi ongelmien ratkaisemisesta, en olisi selvinnyt siitä.

Nyt Ghazi voi joutua odottamaan oleskelulupansa jatkoa 11 kuukauden ajan.

– Minulla on onneksi työlupa, joten voin jatkaa yritystoimintaa. Matkustamista on kuitenkin rajoitettu, mikä haittaa jonkin verran liiketoimintaa, suureksi Suomi-faniksi tunnustautuva Ghazi kertoo.

"Vaatimuksia usein mahdoton täyttää"

Suomen Yrittäjien verkostopäällikölle Aicha Manaille Ghazin tarina ei tullut yllätyksenä. 

– Saamme usein yhteydenottoja yrittäjiltä liittyen oleskelulupakysymyksiin ja Migrin toimintaan. Prosessit kestävät liian pitkään, joustavuutta eri oleskelulupien välillä ei ole ja yrittäjän oleskelulupaa koskevia vaatimuksia on usein lähes mahdotonta täyttää. Prosessissa vaaditaan esimerkiksi näyttöä sopimuksista ja toimitiloista Suomessa, vaikkei olisi mitään taetta siitä, että henkilö pääsisi maahan kehittämään yritystoimintaa.

Manain mukaan monessa muussa Euroopan maassa painotus on jälkivalvonnassa ja maahan tuleminen on tehty vaivattomammaksi, digitalisaatiota hyödyntäen.

– Samaa soisi Suomenkin tekevän, hän sanoo.

Suomen Yrittäjät on lähtenyt mukaan Reform Migri -aloitteeseen, jossa haetaan yhdessä maahanmuuttoviranomaisten, yrittäjien, kansainvälisten opiskelijojen ja asiantuntijoiden kanssa ratkaisuaja parempaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Kuva: Sina Ghazin albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kilpailulakia valvotaan tehokkaammin juhannuksesta lähtien

Kilpailulakiin tulee muutoksia, jotka perustuvat pääosin EU-direktiiviin. Se vahvistaa ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valmiuksia toteuttaa EU:n kilpailusääntöjä. Tavoitteena on varmistaa toimiva kilpailu yritysten välillä EU:n sisämarkkinoilla. Suomessa muutokset laajentavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoituksiin liittyviä toimivaltuuksia.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 24.6.2021, kun tasavallan presidentti on vahvistanut sen.

Keskeisiä kilpailulain muutoksia, jotka perustuvat EU-direktiiviin, ovat:

– Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.

– Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä kilpailunrajoituksen lopettamiseksi tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.

– Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioidaan tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihto. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pysty sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.

– EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyy.  Uudet säännöt mahdollistavat muun muassa EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävät sakko- ja uhkasakkopäätösten tiedoksiannot ja täytäntöönpanot sekä toisen jäsenvaltion pyynnöstä tehtävät tarkastukset.

– Seuraamusmaksuista vapautumista ja seuraamusmaksujen alentamista koskevia säännöksiä uudistetaan, jotta järjestelmä toimisi yhdenmukaisesti ja tehokkaasti EU:ssa.

Direktiivin edellyttämien muutosten lisäksi muutetaan säännöksiä, jotka koskevat seuraamusmaksun määrän arviointia. Muutosten johdosta yritykset pystyvät jatkossa paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän. Tämä muutos perustuu Suomessa havaittuun tarpeeseen, ei EU:n direktiiviin.

Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.

Arvonlisäveron muutokset verkkokaupassa

EU.n arvonlisäverokäytäntö muuttuu, mikä helpottaa kansainvälistä verkkokauppaa. Sen sijaan, että yrittäjä joutuisi rekisteröityä verovelvolliseksi jokaisessa EU-maassa, johon myy tuotteitaan, tämä voi rekisteröityä erityisjärjestelmään yhdessä EU-maassa.

Tämä One Stop Shop -järjestelmään rekisteröityminen tulee voimaan 1. heinäkuuta, ja asian voi hoitaa OmaVerossa.

Tähän asti erityisjärjestelmät ovat koskeneet vain tele-, lähetys- ja sähköisten palveluiden arvonlisäveroja. Jatkossa erityisjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki palvelut.

EU:ssa luovutaan myös arvonlisäveron raja-arvoista, mikä helpottaa pienempien yrittäjien verkkokauppaa. Jos yrittäjän myynti muihin EU-maihin on kahtena peräkkäisenä vuotena enintään 10 000 eroa, tämä voi maksaa kuluttajakaupan arvonlisäverot jatkossa kotimaassaan sen sijaan, että maksaisi niitä jokaiseen maahan erikseen. Aiemmin EU-maissa on ollut voimassa jäsenvaltiokohtaiset etämyynnin raja-arvot, joista nyt luovutaan.

Näiden pienten yritysten ei tarvitse myöskään rekisteröityä One Stop Shop -järjestelmään.

Lue Verohallinnon ohje Arvonlisäverojärjestelmän erityisjärjestelmistä

22 euron lähetysten verovapaus poistuu

EU:n ulkopuolelta tulevien enintään 22 euron lähetysten verovapaus poistuu. Arvonlisäveroa ei tällä hetkellä makseta, jos EU:n ulkopuolelta maahantuotu tavara on arvoltaan enintään 22 euroa. Jatkossa kaikki maahantuonti on arvonlisäverollista. Muutos parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Muistathan hakea verojen huojennusta 31.8. mennessä

Verojen maksujärjestelyihin tulee huojennuksia koronakriisistä johtuen viime vuoden tapaan. Huojennettua maksujärjestelyä voivat hakea myös ne verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely. uuteen maksujärjestelyyn voidaan ottaa mukaan myös sellaisia veroja, joita ei edellisessä järjestelyssä ollut mukana. Uusi maksujärjestely voidaan tehdä enintään kahden vuoden pituiseksi.

Lue lisää Verojen maksujärjestelyihin helpotuksia – huojennettua maksujärjestelyä voi hakea elokuun loppuun saakka

Kulttuurietu laajenee

Työnantajan työntekijöilleen tarjoama kulttuurietu on laajenemassa virtuaalitilaisuuksiin ja messuihin. Suomen Yrittäjät kannatti hallituksen lakiesitystä ja esitti lisäksi liikunta- tai kulttuuritoiminnan määritelmän uudelleen tarkastelua. Eduskunta hyväksyikin työntekijän verovapaan edun käyttöalan laajentamisen urheilu- ja kulttuurialan messuihin. Nämä ovat hyviä muutoksia erityisesti koronasta kärsiville kulttuuri- ja viihdealan toimijoille.

Muutoksen taustalla on erilaisten virtuaalisten kulttuuritapahtumien yleistyminen etenkin koronapandemian vuoksi.

Käsittely on eduskunnassa vielä kesken, eli lain voimaantulon ajankohta ei ole vielä tiedossa. Hallitus esittää, että tuloverolain muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian.

Toimitus

Toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva Pixhill

Ensi alkuun Karoliina Frank ja tämän puoliso Tapio Vekka vain leikittelivät ajatuksella omasta majatalosta. Maailmalla matkatessa suosittiin pientä ja persoonallista – ja vitsailtiin, että perustetaan bed & breakfast -paikka sitten, kun ollaan ikääntyneitä. 

Kun Tapio sairastui haimasyöpään, sit ku -ajattelu sai jäädä. 

– Silloin päätimme, että majatalo tulee, jos Tapio toipuu, Karoliina kertoo. 

Vuoden 2017 syksyllä pariskunnan eteen tuli tilaisuus, jolle ei voitu kääntää selkää. 

– Hämeenlinnan keskustassa myynnissä ollut satavuotias hirsitalo oli juuri kuin meille tarkoitettu. 

"Jotkut varmasti vähän sokeeraantuivat"

Lopen kunnanjohtajana työskennellyt Karoliina yllätti monet virkamiesurasta luopuessaan. 

– Jotkut varmasti vähän sokeeraantuivatkin ja ajattelivat, että olenko seonnut, kun jätän varman elämän. 

Karoliina ei itse epäröinyt vaan hän oli valmis laskemaan tulotasoaan ja aloittamaan uudessa roolissa. 

Sympaattinen hirsitalo remontoitiin Matin ja Maijan majataloksi keväällä 2018. Kuudelle uniikille huoneelle haettiin nimiä ensin Hämeenlinnan maamerkkien mukaan, mutta lopulta nimiksi valikoituivat Rakkaus, Rauha, Onni, Ilo, Vapaus ja Lempi. 

– Jos minä leikkisin johtajatarta, yrittäjyydessä ei olisi mitään ideaa, Karoliina sanoo. 

Nykyisin hän herää tarvittaessa vaikka viideltä tekemään aamupalaa. Edes siivoaminen ei tunnu pakkopullalta. 

Ostivat myös viereisen kahvilan

– Meillä on yöpynyt jo tuhansia vieraita. Oli onni, että ennätimme pistää toiminnan pystyyn ennen koronaa. 

Karoliina ja Tapio jakavat keittiönsä majatalon vieraiden kanssa. Asiakaspalaute tukee tunnetta siitä, että siivet kantavat jatkossakin. 

– Entistä useampi reissaaja hakee yksilöllisiä tarinoita ja palveluja, joilla on kasvot. Kylmät kokemukset, ketjuhotellit ja Kanariansaaret eivät enää riitä, Karoliina kertoo. 

Yrittäjäpariskunta teki juuri ennen vappua kaupat myös majatalonsa vieressä sijaitsevasta Villa Marenki -kahvilasta. Uudistunut kahvila avattiin 1. kesäkuuta.

– Nykyisin Tapiokin iloitsee siitä, että toisin kuin minun edellisessä ammatissani, puhelinsoitot ja ovenavaukset eivät tarkoita enää läheskään aina ongelmia, Karoliina kertoo.

Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi  

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä Plus -lehden numerossa 3/2021. Tilaa lehti täältä (59€/6 nroa/vuosi)

Vuoden nuori yrittäjä -palkinto jaetaan Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä 25.9. Jyväskylässä. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnallisen kilpailun kolmen parhaan palkitsemista 30 000 eurolla.

Tämän vuoden finaaliin ylsivät Vertia Oy:n perustajat Topi Jokinen ja Heikki Jussila, Smooth it Oy:n perustaja Irina Nurmi ja Järki-Saneeraus Oy:n yrittäjä Eerik Säkkinen. Kilpailuun ilmoitettiin yli 400 nuorta yrittäjää eri puolilta Suomea.

– Vastuullisuus, uudenlainen johtaminen, riskinotto ja innovatiivisuus omalla toimialalla korostuvat tämän vuoden finalisteissa, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Finalistit edustavat eri kokoisia työnantajayrittäjiä, osalla heistä on pitkä kokemus ja osalla vasta muutama vuosi yrittämistä takana. Nuoret yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä siinä missä muutkin yrittäjät, mutta intohimo omaan tekemiseen, arvostus työntekijöitä kohtaan ja kasvunnälkä yhdistää jokaista finalistia.

Yritys ilman esihenkilöitä

– Meillä ei ole lainkaan esimiehiä eli ihmisillä on valta tehdä merkittäviäkin päätöksiä. Henkilöstö päättää itse myös palkoista, Vertia Oy:n Topi Jokinen kertoo.

Helsinkiläinen Vertia Oy tuottaa rakentamisen laadunvarmistus- ja kartoituspalveluita. Yrityksen palvelutarjontaan kuuluu rakennusten tiiviys- ja kosteusmittaukset, lämpö- ja viemärikuvaukset sekä vesivahinkojen kartoitukset ja kuivaukset. Tavoite on parantaa rakentamisen laatua ja siten lisätä terveiden ja energiatehokkaiden kotien määrää.

Vuonna 2011 perustettua Vertiaa on viimeisten vuosien aikana kehitetty kohti itseohjautuvaa toimintamallia. Yrityksen toimitusjohtajalla Topi Jokisella ei ole päätöksentekovaltaa yli muiden. Päätöksentekoon ja strategiatyöhön osallistuu koko työyhteisö.

– Tämä on koko ajan yhdessä tekemistä. Se vaikuttaa tutkimusten mukaan työtyytyväisyyteen, mutta uskoakseni myös asiakastyytyväisyyteen, Jokinen sanoo.

Vertia työllistää tällä hetkellä 29 työntekijää. Katso esittelyvideo täältä.

Mielikuvayrityksestä tuli totta

– Kannoin aina smoothieita kouluun mukan ja ne ehtivät lämmetä päivän mittaan. Kun olin toissä kaupassa, mietin, kunpa smoothieita voisi tehdä siellä, Smooth it Oy:n perustaja Irina Nurmi sanoo.

Vuonna 2014 Turun ammattikorkeakoulussa opiskelleet Irina Nurmi ja Lina Toivonen kehittivät idean smoothie-baarista, joka sijaitsisi keskellä kauppaa. Nurmi ja Toivonen työskentelivät tuolloin opintojen ohessa K-Citymarket Kupittaassa. Kauppiaan innostuttua ideasta nuoret päättivät kokeilla siipiään yrittäjinä.

– On ollut hienoa huomata, että meillä on ollut pitkiä työsuhteita. Annamme työntekijöille mahdollisuuden kehittyä. Monta epäilijää on ollut matkan varrella, mutta olen uskaltanut väittää, että oikeasti osaan tämän, Nurmi sanoo.

Nykyisin Nurmi johtaa yritystä yksin. Helsingin seudulla myyntipisteitä on 21 ja Turussa kymmenen. Kaupoissa tapahtuvan myynnin lisäksi yrityksen liiketoimintaan kuuluu suoramyynti yrityksiin cateringinä ja paikalle kuljetettuna. Yritys työllistää 15 henkilöä.

Katso esittelyvideo täältä.

Ensimmäinen työntekijä jo 2,5 kuukauden jälkeen

– Pikkupojasta asti olen meinannut, että jossain vaiheessa perustan yrityksen. 18-vuotiaana touhusin remontteja niin, että menin suoraan asiakkaalle kokeneemman timpurin kaverina, Järki-Saneerauksen yrittäjä Eerik Säkkinen kertoo.

Säkkinen perusti Järki-Saneeraus Oy:n vuonna 2013. Yritys toimii Kormun kylässä Lopella. Se tekee kattoremontteja ja myy kattotarvikepaketteja.

Säkkinen työllisti ensimmäisen työntekijänsä jo kun yritys oli ollut toiminnassa vasta 2,5 kuukautta. Ensimmäisen vuoden jälkeen yrityksellä oli jo viisi työntekijää.

– Työmotivaation pitää syntyä työntekijöistä. Henkilöstöstä kumpuaa isoin kilpailuetumme, Säkkinen sanoo.

Järki-Saneeraus toteuttaa kokonaisprosessin hallintaa valmistuksessa asennukseen. Yritys panostaa kierrätykseen: nosturi kiertää kaikki työmaat ja kerää pellit, puut ja sekajätteet kyytiin. Asentajat lajittelevat roskat työmaalla. Kierrätys on paitsi vastuullista myös kannattavaa: kattopeltien kierrätyksen hinnalla saadaan katetuksi kahden työntekijän palkka ja siihen käytettävän kaluston kulut. Viime vuonna yritys työllisti 67 työntekijää.

Katso esittelyvideo täältä.

Kuvat: Tapio Auvinen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kapakanmäen yrittäjä Kari Lehtonen odottaa juhannustansseihin väkiryntäystä, sillä korona-aikana on ehtinyt kerääntyä patoutunutta odotusta tanssiväen keskuudessa.

 − Monet tanssinharrastajat ovat kysyneet, koska voimme aloittaa. Viikko sitten maanantaina saimme viimein viranomaisilta luvat. Uskon, että juhannuksena on paljon illasta nauttijoita. Tätä on odotettu! lavaisännäksi itseään tituleeraava Kari Lehtonen sanoo.

Kanta-Hämekin on siirtynyt epidemian perustasolle, joten anniskelu- ja aukioloaikojen rajoituksia ei enää ole. Kapakanmäellä aiotaan tanssia yhteen asti.

Lehtonen on ollut yrittäjänä vuodesta 2007. Sitä ennen hänen vanhempansa pyörittivät tanssilavaa, jonka käynnistämisestä tulee tänä kesänä kuluneeksi 42 vuotta.

− Vieläkin isä myy lippuja ja äiti makkaraa. Itse pyrin olemaan aluksi lipuntarkastuksessa, mutta muutoin ilta kuluu huolehtiessa, että kaikki sujuu hyvin.

Juhannukseksi on luvattu helteistä säätä. Lehtonen kertoo, että lavalla on ilmastointi ja lisäksi ikkunoita pidetään auki.

− Turvallisesti mennään, ja tila on melkein kuin ulkotilaa. Tilan kapasiteetti on peräti 1900 henkeä, mutta tanssi-iltoina kävijämäärä on enintään 800.

Lehtonen kertoo kävijöiden olevan vastuullisia. Hei eivät tule sairaana paikalle ja huolehtivat käsihygieniasta. Vastuullisuutta tuo myös se, että osallistujat voivat ilmoittautua etukäteen sähköpostilla. Näin kävijöiden henkilöllisyydet on tiedossa mahdollisten tautiketjujen selvittämiseksi.

− Viime kesänä järjestimme tapahtumia heinäkuulta lokakuulle eikä tiedossamme ole, että niistä olisi lähtenyt koronatartuntaketjuja.

Nostalgiailta tuo tunnelmaa

Juhannusta piti juhlistaa normaalia isommin jo viime kesänä, mutta kolmipäiväinen tapahtuma jouduttiin siirtämään silloin ja nyt toistamiseen ensi vuoteen.

− 2019 pidimme kolmipäiväisen tapahtuman. Suunnitteilla oli jälleen iso tapahtuma, joka oli jo osittain loppuunmyyty. Tänä vuonna lavalle olisivat nousseet Popeda, Klamydia, Kyösti Mäkimattila ja Eppu Normaali.

Tämän kesän isoin tapahtuma Kapakanmäellä on elokuussa, jolloin siellä vietetään Nostalgiailtaa.

− Se on hyvin suosittu perinteemme. Lavalle nousevat Kyösti Mäkimattila, Komiat ja harvoin keikkaileva Korsuorkesteri. Lavalla on hieno tunnelma, sillä koristelemme sitä lyhdyin ja kävijät pukeutuvat vanhaan malliin.

Myös juhannuksena esiintyvä Kyösti Mäkimattila on yksi Kapakanmäen vakiartisteista.

− Hän on tanssigenren ykkösartisti, ja iloksemme tykkää esiintyä täällä. Hän bändeineen ei tingi mistään ja ehkä hän on huomannut, ettemme mekään. Haluamme tarjota parasta.

Kari Lehtonen vaimonsa Kati Lehtosen kanssa Nostalgiaillan tunnelmissa. Kuva: Antti Huostila

Korona iski kapuloita rattaisiin

Lehtosella on lavaisännyyden lisäksi palkkatyö, ja hän sanookin sen luoneen taloudellista turvaa korona-aikana. Korona heitti juhannuksen kynnyksellä muutoin kapuloita rattaisiin.

− On ollut varsinainen koronaviikko. Olemme olleet vuosittain kavereiden ja henkilökunnan kanssa matkalla, ja nyt olimme lähdössä 9. syyskuuta Kreetalle. Saimme tiedon, ettei Finnair lennäkään silloin ja jouduimme muuttamaan 42 hengen lennot ja majoitukset uusille päiville.

Toinen takaisku sattui Lehtosen pojalle rippileirillä.

− Kuulimme lauantaina, että rippileiriläiset olivat altistuneet taudille. Järjestimme rippijuhlat sunnuntaina sitten niin, että poika oli kotona Teams-yhteyden päässä ja vieraat juhlimassa Kapakanmäellä. Testissä on käyty eikä oireita ole ollut, joten siten näyttää hyvältä.

Tanssipaikkojen ohjelmakalenteri Tanssi.net:ssä näyttää, että juhannustansseja tanssittaisiin aattona ainakin 30 paikassa eri puolilla Suomea.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Maiju Landström, Antti Huostila

Suomen Yrittäjien johtajaksi on nimitetty yrittäjä ja ex-kansanedustaja, hallintotieteen lisensiaatti Harri Jaskari. Hänen vastuulleen tulee Yrittäjissä elinkeinopolitiikka.

Harri Jaskari, 57, on toiminut aiemmin muun muassa kansanedustajana 2007–2019, kokoomuksen puoluesihteerinä, Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtajana sekä Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä Pirkanmaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana.

Jaskari on myös yrittäjä. Hänellä on oma yritys CasaPromotion Oy, sen lisäksi hän on ja on ollut mukana useiden yritysten toiminnassa osakkaana, hallituksen jäsenenä tai ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä. Yritysten listalla tuoreimpina viime vuosilta ovat Codeshares, Exote, Korkia ja Skoda Transtech.

– Olen todella innostunut tästä hienosta haasteesta ja yrittäjien antamasta suuresta luottamuksesta, Harri Jaskari sanoo.

– On todella hienoa jatkossa palvella ihan päätoimisesti suomalaisia yrittäjiä ja samalla koko Suomea. Tehdään yhdessä Suomesta vieläkin parempi maa yrittää, Jaskari painottaa.

Yrittäjyys on elämäntapa

– Yrittäjyys on asioiden tekemistä uudella tavalla ja ihmisten palvelemista. Se on kunnianhimoa ja halua tulla toimeen omillaan. Se on suuria tunteita, onnistumisia ja epäonnistumisia. Se on elämäntapa, jota on mukava puolustaa ja tukea, Harri Jaskari toteaa.

– Jaskari tuo Yrittäjiin vahvan ja monipuolisen yhteiskunnallisen kokemuksen ja näkemyksen. Hän hallitsee elinkeinopolitiikan kunnallisella, maakunnallisella ja valtakunnan tasolla. Hänellä on vahva järjestö- ja yrittäjäkokemus sekä laajat verkostot, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Harri Jaskari aloittaa Yrittäjissä elokuun puolivälissä. Nykyisin elinkeinopolitiikasta Yrittäjissä vastaava varatoimitusjohtaja Anssi Kujala siirtyy Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtajaksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Vantaan Sanomat kertoi maaliskuussa, että muun muassa Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin toivotaan kesäkioskia. Kaupunki tarjosi jäätelömyyntipaikkoja viidestä eri kohteesta. Kioskien pidosta järjestettiin tarjouskilpailu.

Vantaalainen Katja Suonperä tarttui mahdollisuuteen, osallistui tarjouskilpailuun ja voitti kioskipaikan Kivistöstä. 

Vantaan Sanomat ja Iltalehti uutisoivat äskettäin Suonperän työllistävän nyt oman poikansa lisäksi lähes 20 vantaalaisnuorta. Hän huolestui alkuvuodesta, kun näytti siltä, että nuorten on varsin vaikea työllistyä tulevana kesänä.

– Ajattelin, että eihän tämä ole tottakaan, että nykyään nuoret eivät meinaa löytää töitä. Eiväthän he ikinä voi oppia, jos he eivät pääse harjoittelemaankaan, Suonperä kertoo Iltalehdelle.

Kivistön kioski avautui huhtikuussa. Toinen Suonperän pojista työskentelee kioskissa, toinen ehti varmistaa kesätyöpaikan muualta ennen kuin kilpailutus ratkesi. Kioski työllistää lisäksi poikien ystäviä, kummitytön ja tuttujen perheiden lapsia.

– Kun sana kiiri ja Kivistössä huomattiin, että kiska aukesi, tuli sinne kyselijöitä enemmän. Lisäksi olin yhteydessä lähialueiden kouluihin ja laitoin Vantaan kesäsetelisivuille ilmoituksen, yrittäjä jatkaa haastattelussa.

Talousalalla työskentelevä Suonperä on löytänyt aikaa myös kioskin pyörittämiseen. Vapaa-ajan ongelmia ei ole kuitenkaan ollut.

Vantaan kaupunki on antanut Suonperälle mahdollisuuden pyörittää kioskia myös ensi kesänä. Iltalehden mukaan jatkoa seuraa suurella todennäköisyydellä. Hän kertoo kokevansa tärkeäksi kesätyömahdollisuuksien tarjoamisen etenkin alle 18-vuotiaille nuorille.

Aktiivisuus kannattaa edelleen

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että kesätyötilanne on parantunut. Töitä voi löytyä edelleen, kunhan jaksaa kysellä.

– Koronatilanne, erilaiset rajoitustoimet sekä niiden tuomat haasteet vaikuttavat osaltaan kesätöiden tarjontaan myös tänä kesänä. Huhtikuussa toteutetun yrittäjägallupin mukaan kesätöitä on kuitenkin tarjolla selvästi enemmän kuin viime vuonna ja jos vielä ei ole töitä löytynyt, niin kannattaa kuitenkin edelleen olla aktiivinen ja kysellä yrityksistä mahdollisuuksia kesätöihin.

Rytkösen mukaan kesätyöntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle varsin kannattava päätös.

– Jos se vain suinkin on yrityksen tilanne huomioiden mahdollista, kannustamme yrityksiä tarjoamaan kesätöitä, vaikka lyhyeksikin ajaksi. Siitä on hyötyä sekä yritykselle että tietysti nuorelle, joka saa kesätyön kautta mielekästä työkokemusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaisilla marjatiloilla eletään parhaillaan jännittäviä päiviä. Esimerkiksi mansikkatiloilla valmistaudutaan kuumimpaan sesonkiin ja samalla odotetaan vielä joidenkin ulkomaalaisten kausityöntekijöiden töihin pääsyä.

Terveysturvallisuuden suhteen yrityksissä ollaan varmemmilla vesillä kuin vuosi sitten, jolloin koronan torjuntakeinoihin vasta totuteltiin.

Esimerkiksi leppävirtalaisella Kolarinpellon marjatilalla on toimittu juuri niin kuin neuvotaan: Ukrainasta tulleet kausityöntekijät kävivät koronatestissä ennen Ukrainasta lähtöään ja vielä kahdesti Suomessa. Leppävirralla mansikanpoimijat olivat aluksi karanteenissa.

– Viimeisimpänä saapuneet työntekijämme aloittivat työt juhannusviikon tiistaina, Kolarinpellon emäntä Noora Räsänen kertoo.

Tukea tarjolla ilmaiseksi

Tänä vuonna Kolarinpellon tilalla on ollut kaikin puolin viime vuotta helpompi valmistautua sesonkiin.

– Viime vuonna vaikutti aluksi siltä, että meille olisi päässyt yksi työntekijä, mutta lopulta ulkomaisia kausityöntekijöitä tuli kaikkiaan 13 henkilöä, Noora Räsänen kertoo.

Viime kesän alla hän työskenteli myös hankkeessa, jonka tavoitteena oli löytää työntekijöitä koronakurimuksesta kärsineille Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan tiloille.

Tänä vuonna Räsänen tietää, että mikäli kauden aikana ilmenee mitä tahansa koronatilanteeseen liittyviä ongelmia, hänen tilaltaan voidaan ottaa yhteyttä Töitä Suomesta Oy:hyn.

MTK:n, Suomen Kylät ja ProAgria Keskusten Liiton viime vuoden koronakriisin aikaan perustama palvelu on auttanut yrityksiä hankkimaan ulkomaalaista työvoimaa sekä järjestänyt tilauslentoja.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää oikein hyvältä, Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.

Koronaan ja kausityövoimaan liittyvää tietoutta jaetaan www.toitasuomesta.fi-sivuston lisäksi myös puhelimitse.

– Meillä on koko ajan kuusi henkilöä vastaamassa koronaneuvontapuhelimeen, eikä palvelumme maksa mitään, Marko Mäki-Hakola kertoo.

Töitä Suomesta Oy onnistui rakentamaan koronaturvallisen kausityöläisten putken jo viime vuonna.

– Meidän kauttamme Suomeen tuli 3000 kausityöntekijää, mutta ei ainuttakaan tartuntaketjua, Mäki-Hakola kertoo.

Tulijoita huomattavasti normaalia vähemmän

Tämä kesänä erityyppisiin kausitöihin on haettu viime kesää vähemmän ulkomaalaisia työntekijöitä.

Normaalivuosina Suomeen saapuu kesäksi noin 16 000 kausityöntekijää, mutta nyt luku jää reiluun kymmeneen tuhanteen.

Muutos johtuu osin kotimaisten rekrytointien lisääntymisestä.

– Tilanteeseen vaikuttaa myös yrittäjien pyrkimys repiä enemmän omasta selkänahastaan sekä se, että osa kausityöntekijöistä työskentelee useammalla eri tilalla, Mäki-Hakola sanoo.

Samalla hän korostaa, että ulkomailta tiloille saapuvat konkarit ovat kultaakin kalliimpia.

– Moni tila ei toimisi ilman heitä. Ensikertalaiset ovat aina ensikertalaisia, eikä konkareiden asiantuntijuutta pysty nopeasti korvaamaan.

Myös Leppävirran Kolarinpellon tilalla on otettu ennestään tutut marjanpoimijat ilolla vastaan.

– Ukrainasta meille tulleista 15 työntekijästä 12 on ollut meillä töissä aiemminkin, ja tiedämme, että he ovat työhön sitoutuneita, luotettavia ja ahkeria, Noora Räsänen kertoo.

Kolarinpelto nojaa ukrainalaiseen ydinryhmään

Kaikista suomalaistiloilla työskentelevistä kausityöntekijöistä noin 90 prosenttia tulee juuri Ukrainasta.

– Kausityöläisyyttä on kaikissa maissa. Siinä missä Suomeen tullaan esimerkiksi Ukrainasta. Thaimaasta ja Vietnamista, Etelä-Eurooppaan saavutaan Afrikasta, Marko Mäki-Hakola kertoo.

Kolarinpellon tilalle on tullut aiemmin työntekijöitä myös Venäjältä ja Virosta, mutta jo viitisen vuotta kaikki tilan kausityöntekijät ovat olleet ukrainalaisia.

Kausityöläisten ydinryhmä on pysynyt samana kahdeksan vuotta.

– Olen ollut heihin sähköpostiyhteydessä koko kevään ajan, ja kyllä heitä on ollut tuntemattomiin verrattuna varmasti tuhat kertaa helpompi ohjeistaa terveysturvalliseen töihin tuloon, Noora Räsänen sanoo.

Ukrainalaispari kahdeksatta kertaa Suomessa

Toukokuussa Leppävirralle tulleet Katia ja Dima Shvediuk olisivat valmiita jäämään vaikka kokonaan töihin Suomeen.

– Olemme täällä jo kahdeksatta kertaa. Pandemiatilanne ei arveluttanut, sillä tiedämme, että Kolarinpellossa kaikki on ohjeiden mukaan järjestettyä.

Marjatilalta Katia ja Dima odottavat yhteensä yli kolmentuhannen euron tuloja, ja lisätienestejä hankitaan luonnonmarjoja ja sieniä poimimalla.

– Kolarinpellossa tuntuu kuin emme olisi työntekijöitä vaan omistajapariskunnan ystäviä, Shvediukit kehuvat.

Teksti ja kuvat:

Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 134 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

– Pidän päivän viikossa vapaata, vaikka mikä olisi. En uhraa itseäni tälle alttarille, ajatteli kuntosaliyrittäjä Miia Luokkala, 39, kun koronakriisi iski. 

Hän oli suorittanut liikunnan ammattitutkinnon ja kouluttautunut henkilökohtaiseksi valmentajaksi ennen kuin jättäytyi yrittäjäksi sairaanhoitajan työstään vuonna 2017.  

Kuntosaliliiketoiminnan ostaminen Oulaisten keskustassa oli osoittautunut kannattavaksi liiketoiminnaksi – kevääseen 2020 saakka. 

– Ounastelin heti, että edessä oli vaikea vuosi. Liikunta-alalta lähtee euroja ja vaikutukset näkyvät pitkään.  

Ikäihmiset jäivät asiakkaista pois ensimmäisinä, pian myös työikäisiä asiakkaita. Liikevaihto tippui 40 prosenttia.  

Luokkala ymmärsi, että hänen täytyisi etsiä oma elantonsa muualta, sillä liiketoiminnan kulut olivat 5 500–7 000 euroa kuussa. Kertakorvauksena maksettu 2 000 euron yksinyrittäjätuki oli Luokkalan liiketoimintaan mukava ele, mutta ei mitenkään tukisi olemassaolon edellytyksiä. 

– Pääsin ohjaajaksi lastensuojeluyksikköön, jossa töitä tehdään kahdessa vuorossa. Lisäksi täytyi kuitenkin hoitaa salin paperiasiat, valmennukset sekä pienimuotoisia huolto- ja siivoustöitä. Samalla opiskelin ja valmistuin myös seksuaalineuvojaksi tammikuussa 2021. On ollut aika työntäyteinen koronavuosi, Luokkala toteaa. 

Suunnittelua ja ennakointia 

Hän on onnistunut vapaapäivien ja työpäivien rytmittämisessä kalenterin ennakoinnilla ja suunnittelulla. Vapaapäivä on ehdoton, mutta Luokkala katsoo kalenteria myös pidempinä jaksoina. 

– Varmistan, ettei kalenteriin tule liian pitkiä, intensiivisiä putkia ja siellä on tiiviitä ja löysempiä päiviä sopivassa suhteessa. Olen myös luonut tapoja pysähtyä kesken päivän. Esimerkiksi vessassa käydessäni voin hengittää 5–10 kertaa rauhassa ennen kuin poistun sieltä, Luokkala kertoo. 

Iltatoimissa meditointihetki ja rauhoittuminen nukkumaan on tärkeä rutiini.  

– Olen opetellut tapoja ja rutiineja, joten ne sujuvat kuin hampaiden pesu. On tärkeää huolehtia tauoista, ettei vain mene oravanpyörässä. 

Koulutus liikunta-alalle ja henkilökohtaiseksi valmentajaksi on antanut tietopohjaa oman kuormituksen säätelyyn. Sen sijaan, että Luokkala olisi purkanut paineita urheilemalla entistä kovemmin, hän on keskittynyt rauhallisempaan lenkkeilyyn ja meditointiin, jotta keho ei kuormitu liikaa. Oma jaksaminen on etusijalla. 

Uusia suunnitelmia 

Seksuaalineuvojan tutkinto on synnyttänyt ajatuksia palveluiden laajentamisesta tulevaisuudessa.  

– Olen suunnitellut laajentaa yritykseni palvelutarjontaa lähitulevaisuudessa. Olen kiinnostunut luennoinnista ja olenkin jo saanut joitain pyyntöjä. Sitä haluan tehdä tulevaisuudessa enemmän. 

Luokkala on valmentajana suuntautunut kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pelkän kehon muokkaamisen sijaan. Monilla asiakkailla on haasteita kehonkuvan kanssa.  

– Haaveissani on myös terapeuttiopinnot, mutta niitä en aloita tänä vuonna. Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vaatisi rauhallista aikaa ja sitä pyrin järjestämään tänä keväänä. 

Runoutta ja lyriikkaa 

Luokkala on yrittänyt tehdä tilaa myös toiselle rakkaalle harrastukselleen, kirjoittamiselle.  

– Kirjoittaminen on vapaa-aikani voimavara. Rakastan suomen kieltä ja tunnelmien luomista sanoilla. Lapsuuteni haaveammatti oli äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Elämä kuljetti toista reittiä, mutta palo kirjoittamiseen säilyi. Tunnen intohimoa runouteen ja laululyriikkaan, Luokkala kertoo. 

Hän on kirjoittanut tajunnanvirtaa ja runoja ihan vain itselleen, mutta haaveissa on omakustannerunokokoelma, jonka tekstit alkavat olla kohta koossa. Sosiaalisen median kanavissa hän julkaisee tekstejä ja itse kuvaamiaan maisemakuvia, joiden luomat tunnelmat ovat saaneet hyvää vastakaikua verkostoissa. 

– Laululyriikoissa olen vielä noviisi, mutta olen ostanut siihen valmennusta ja saanut kannustavaa palautetta. Kehitettävää on, mutta tavoite on saada sitä eteenpäin pitkällä tähtäimellä. Uskon, että ovet avautuvat ajallaan, kun teen asioita, joihin tunnen intohimoa ja joiden eteen olen valmis tekemään töitä, Luokkala toteaa. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Jaani Föhr

Kela-korvausten kohtaloa on pohdittu valtioneuvoston asettamassa neljässä virkamiestyöryhmässä, jotka käsittelevät monikanavarahoituksen tulevaisuutta. Näiden työryhmien valmistelusta on kantautunut julkisuuteen tietoa, että yhtenä vaihtoehtona terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistamiselle olisi Kela-korvausten lakkauttaminen joko kokonaan tai osittain.

Tämä olisi lääkäripalveluyritysten mukaan suuri virhe. Sairausvakuutusjärjestelmän hyödyt hoidon saatavuuden parantamisessa ovat olleet merkittävät.

− Kela-korvauksen yhteiskunnallinen tavoite on vähentää painetta ylikuormittuneessa julkisessa terveydenhuollossa ohjaamalla osa palvelukysynnästä yksityiselle sektorille. Samalla järjestelmä säästää verovaroja, koska se ohjaa kysyntää palveluihin, jotka ihmiset kustantavat pääosin itse, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.

Hoidon tarpeessa olevat siirtyisivät julkisen puolen jonojen jatkoksi

Varovaistenkin arvioiden mukaan 10−20 prosenttia nyt yksityisiä terveyspalveluita käyttävistä siirtyisi julkisen sektorin asiakkaaksi, jos Kela-korvaukset lakkautettaisiin.

− Todellisuudessa julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan pystyisi vastaamaan näin suureen kysynnän kasvuun, vaan hoidon tarpeessa olevat siirtyisivät jo valmiiksi pitkien jonojen jatkoksi, Partanen arvioi.

Kela-korvausten poistaminen lisäisi eriarvoisuutta, sillä siitä kärsisivät eniten pienituloiset ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Parempiosaiset pystyisivät hankkimaan tarvitsemansa terveyspalvelut työterveyshuollosta, yksityisten terveysvakuutusten avulla tai kustantamalla kaiken omasta kukkarostaan.

− Sairausvakuutusjärjestelmä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä jokaisen maksama sairausvakuutusmaksu on sitä suurempi mitä suuremmat ansiotulot hänellä on, mutta korvaussumma on kaikille sama, Partanen muistuttaa.

Lääkäripalveluyritysten mielestä Kela-korvausten lakkauttamisen sijasta sote-uudistuksen tavoitteita palvelisi paremmin se, että Kela-korvauksia nostettaisiin merkittävästi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Finlandia-talon korona-aika on ollut muun tapahtuma-alan tavoin haastavaa.

Talo on normaalisti täynnä elämää, mutta koronan takia osallistujamäärät ovat olleet pieniä ja isoja tiloja ovat tarvittu muun muassa kuntavaalien ääntenlaskentaa, korkeakoulujen pääsykoetilaisuuksia ja lakkiaistilaisuuksia varten.

Tuleva syksy näyttää kuitenkin lupaavalta. Elokuu on vielä kysymysmerkki, mutta syyskuussa tilaisuuksien määrä nousee selvästi. Ellei uusia yllätyksiä koronan suhteen tule.

– Meillä on runsaasti varauksia tällä hetkellä loppuvuodelle. Nyt toivotaan, että asiakkailla on tahtotila toteuttaa fyysisiä tilaisuuksia, Finlandia-talon myyntijohtaja Johanna Vappula kertoo.

Kysyntä on kotimaisten asiakkaiden varassa, sillä kansainvälisiä tapahtumia ei ole kalenterissa lainkaan. Loppuvuonna nimenomaan kansainväliset asiakkaat ovat normaalisti hyvin edustettuina.

Vappulan mukaan kysynnän kannalta vilkkain kuukausi on tällä hetkellä marraskuu.

– Kaikki isoimmat kokoustilamme ovat silloin täynnä. Lokakuu ja joulukuu ovat hyvää vauhtia nousemassa yhtä vilkkaaksi, hän jatkaa.

Striimaus voi muuttaa tilaisuuksien järjestämisen

Finlandia-talossa on yli 30 kokoustilaa. Niistä suurimpaan, Finlandia-saliin, mahtuu 1700 ihmistä. Varauskirjassa on konsertteja, juhlia, yritystilaisuuksia ja muutama messutyyppinen tapahtuma. Joukossa on myöas yritysten omia seminaareja, muun muassa Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari lokakuussa. Viihteellisistä tilaisuuksista Vappula mainitsee muun muassa useamman stand up -illan.

Hän muistuttaa, että tilanne elää jatkuvasti. Merkittävä muutos aikaisempaan on tilaisuuksien mahdollinen striimaaminen.

– Aikaisempaa useamman asiakkaan kanssa mietitään nyt, striimataanko tapahtuma. Tämä saattaa merkitä pysyvämpääkin muutosta tilaisuuksien järjestämisessä. Striimaus muuttaa tilaisuuden kokoa ja paikalla olevien osallistujien määrä mahdollisesti pienenee.

Toisaalta verkkotapahtuman ottaminen osaksi fyysistä tilaisuutta saattaa tuoda mukaan myös uusia kävijöitä, jotka eivät muutenkaan tulisi paikan päälle.

Vappula ei epäselvästä tilanteesta huolimatta usko, että isojen tilojen varaaminen kääntyisi pysyvään laskuun tulevaisuudessa.

– Tilojen tarve tulee olemaan iso jatkossakin. Ihmisten kokoontumisten ja juhlimisen halu tulee pysymään ja esimerkiksi konsertteja järjestetään taatusti koronan jälkeenkin.

Peruutusehdot kiinnostavat varaajia

Koronatilanne ei ole suoraan vaikuttanut tilavuokrien hintoihin, mutta peruutusehdoista ja muun muassa maksuaikatauluista keskustellaan nyt enemmän.

– Asiakkaat kysyvät maksujoustoista. Se kuvastaa osaltaan epävarmuutta siitä, uskalletaanko syksyllä toteuttaa tilaisuuksia. Peruutusehdoissa olemme joustavampia kuin tavallisesti jos käy niin, että varaus joudutaan perumaan koronan takia. Tämä näyttää olevan alalla yleinen linjaus, jotta luodaan rohkeutta toteuttaa tilaisuuksia, Vappula sanoo.

Samaan aikaan Finlandia-talon henkilökuntaa on koulutettu vastaamaan asiakkaiden uusia tarpeita. Turvavälit ja hygienia vaativat muutoksia käytännön järjestelyihin. Tiloja joudutaan kalustamaan eri tavalla kuin aikaisemmin, jotta turvavälit toteutuvat. Tämä voi vaatia isomman tilan varaamista.

– Voi olla, että tapahtumaa varten joudutaan ottamaan käyttöön useampia tiloja tai vastaavasti pienentämään alkuperäistä osallistujamäärää. Tilan kasvattaminen ei kuitenkaan suoraan vaikuta hintaan, Vappula kertoo.

Finlandia-talon vuodenvaihteessa alkava perusparannusprojekti kestää vuoden 2024 alkusyksyyn asti. Sillä aikaa talo palvelee uudessa puurakenteisessa tapahtumakeskus Pikku-Finlandiassa (kuvassa), joka on nyt rakennusvaiheessa ja valmistuu tämän syksyn aikana.

Kuva: Finlandia-talo

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi