Suomen Yrittäjät vahvistaa startup- ja pk-yrityksien keskinäistä sekä korkeakoulujen kanssa tekemää yhteistyötä uudella Talenttiverkosto.fi-palvelulla. Siihen voi tulla tutustumaan tänään alkavassa Slush-tapahtumassa SY:n osastolle.

Talenttiverkosto on yrittäjille, korkeakouluille sekä korkeasti koulutetuille ja opiskelijoille tarkoitettu innovaatio- ja rekrytointialusta, joka auttaa nyt myös startup-yhtiökumppanien etsinnässä.

Yrittäjä löytää verkostosta työntekijän, harjoittelijan tai projektityöntekijän. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu puolestaan tavoittaa yritykset, jotka haluavat ottaa opiskelijoita mukaan projekteihinsa ja joilla on tarjolla työmahdollisuuksia nuorille korkeakouluosaajille.

Verkostossa on jo 40 korkeakoulua, 6 000 opiskelijaa ja korkeakoulutettua sekä 350 yritystä.

Startup-kentällä yrittäjyydestä inspiroitunut voi hakeutua palvelun kautta kokeneemman yrittäjän oppiin tai muodostaa oman tiiminsä. Vakiintuneempi pk-yritys saa puolestaan startupilta käyttöönsä uutta osaamista ja terävää näkemystä, jotka auttavat yritystä sopeutumaan toimialaa kohtaaviin haasteisiin.

– Startup-yhteistyö on pk-yrittäjälle kiihdytyskaista, joka vauhdittaa uudistumista, parantaa kilpailukykyä ja avaa ovia uusille markkinoille ulkomaita myöten, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

– Startup-talenttien asenne ja osaaminen yhdistettynä pk-yrityksen vakaaseen asemaan ja kehitysmahdollisuuksiin ovat herkullinen yhdistelmä. Näitä restartupeja soisikin markkinoille vielä enemmän, SY:n järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

Pk-sektorin konkariyrittäjän verkostoista, johtamiskokemuksesta ja toimialatuntemuksesta riittää puolestaan aloittelevalle startup-yrittäjälle ammennettavaa.

Tarjolla voi olla myös kovaa pääomaa: moni startup-yhteistyötä tekevistä pk-yrittäjistä on mukana startupissa sijoittajana tai omistajana.

Silja Eisto

Yrittäjäfestari Slush käynnistyi tänään.

Nuorten kasvuhakuisten teknologiayritysten kaksipäiväinen kansainvälinen suurtapahtuma Slush alkoi Helsingin messukeskuksessa kahdeksannen kerran.

Suomen Yrittäjillä on ensimmäistä kertaa tilaisuudessa oma osasto.

Slushin järjestäjät odottavat paikalle lähes 16 000 vierailijaa, 1700 startup-yritystä, liki 800 sijoittajaa ja 250 rahoittajaa.  

Esiintyjinä nähdään muun muassa Norjan kruununprinssi Haakon, musiikin verkkosovellus Spotifyn perustaja Daniel Ek, riskisijoittaja ja hallitusammattilainen, muun muassa autobrändi Teslan takaa tunnettu Steve Jurvetson, pelifirma Supercellin perustaja Ilkka Paananen sekä nettipuhelinpalvelu Skypen perustaja Niklas Zennström.

Jo tulosta tehneiden yrittäjien ja muiden esiintyjien lisäksi ohjelmassa on pitsaus eli myyntipuhekilpailu Slush 100 Pitching Competition, johon sata yritystä pääsee osallistumaan. Alkukarsinnat pidetään keskiviikkona ja jatkoon pääsee 20 parasta. Torstain finaalissa nähdään neljä yritystä, joista voittaja pokkaa runsaan rahapalkinnon. Viime vuonna summa oli 650 000 euroa.

Kansainvälisistä tiedotusvälineistä mukana ovat muun muassa yleisradioyhtiö BBC, sanomalehti The Wall Street Journal sekä talouslehti Forbes. Tilaisuudesta raportoi tietysti myös Yrittäjäsanomat Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.

Juhani Ojalehto

Firstbeatin varatoimitusjohtaja Juho Tuppuraisella on sovittuna 15 tapaamista Slushissa kummallekin päivälle. Hyvinvointialan yritys on kasvuyritystapahtumassa ison ständin ja noin 15 henkilön voimin.

– Slush on hyvä paikka tavata tämän alan vaikuttajia Suomesta ja  maailmalta. Täällä voi tavata olemassa olevia ja potentiaalisia kumppaneita yhdessä päivässä enemmän kuin missään muualla, Tuppurainen kertoo Yrittäjäsanomille.

Suomen Yrittäjät myönsi Firstbeatille valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä 2016 -palkinnon lokakuussa. Firstbeat tarjoaa yrityksille työkykykartoitusta. Tuotteena on hyvinvointianalyysi.

– Emme hae aktiivisesti rahoitusta, vaan olemme menneet omalla rahalla ja määräysvallalla eteenpäin.

Kasvua haetaan myös rajojen ulkopuolelta

Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on osoittanut merkittäviä tuloksia kotimaassa.

– Olemme auttaneet jo 200 000 työntekijää Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla. Asiakasyrityksemme ovat saaneet pudotettua sairaspoissaoloja merkittävästi ja joissain tapauksissa jopa 10 prosentin kasvun yrityksen myyntiin.

Yrityksen ohjelmistoa löytyy myös sykemittareista ja rannekkeista.

– Esimerkiksi kumppanimme Garminin älykellolla kuntoilija voi itse tehdä kuntotestin. Kellon äly ja tarkkuus tulevat meiltä, varatoimitusjohtaja Tuppurainen kertoo.

Firstbeatin liikevaihdosta tuli 75 prosenttia ulkomailta vuonna 2015.

Eilen yritys haki kumppaneita Slushin oheistapahtumassa hyvinvointialan SMASH-tapahtumassa.

Riikka Koskenranta

Slushissa esiintyneen IDEOn sisältöjohtajan Shoshana Bergerin mukaan ihmiselämän loppupuolta voitaisiin kehittää paremmaksi entistä ihmislähtöisemmällä suunnittelulla.

– Moni haluaa kuolla kotona, mutta suurin osa meistä kuolee sairaalassa, Berger arvioi Slushissa.

Usein ratkaisu on tämä, koska muista vaihtoehdoista ei tiedetä. Kuolevat eivät myöskään usein halua olla taakka perheelleen.

Sairaalat eroavat kuitenkin tiloina melko monella tapaa normaalista elämästä. Niissä voi olla kovia, teräviä ääniä, jotka saattavat pelottaa potilaita ja luoda levotonta tunnelmaa. Elämän viimeiset hetket saattavat kulua taistellen uuvuttavaa sairautta vastaan.

Yritysideoilla parempaa loppuelämää

Kuolema on teemana yhä melko vaikea, vaikka se yhdistääkin meitä kaikkia. Siihen liittyy Bergerin mukaan paljon haurautta, joka syntyy siitä, ettei kukaan tiedä, mitä kuollessa tapahtuu.

Hän toikin esiin Slushissa, että paikallaan olisi kuoleman suunnittelu uudelleen ja ihmislähtöisesti. – Voisiko sairaaloista tehdä paikkoja, jotka ovat myös ilon paikkoja? hän kysyi yleisöltä.

Kovat äänet voisi hiljentää tai pehmentää. Itselle mieluisan arkkitehtuurin ja hyvän ruuan voisi Bergerin mukaan siirtää myös elämän loppupuolelle. – Ne ovat tärkeä osa elämäämme. Miksi niistä täytyisi luopua elämän loppupäässä?

Mallia voisi ottaa hänen mukaansa luonnosta. Hän antoi esimerkiksi puun, joka käyttää elämästään suuren osan kasvuun ja elämiseen. Kolmasosa sen elinajasta kuluu kuitenkin kuolemaan. Se on hänen mukaansa usein puiden tuottoisin aika.

Tämän ajatuksen hän haluaisi siirtää yhä vahvemmin ihmiselämään. Kaikesta aiemmin elämään kuuluneesta ei tarvitse välttämättä luopua elämän lopussa.

Kuolemaan kannattaa valmistautua, ja Berger muistuttikin siitä, että nykyään jätämme jälkeemme digitaalisen jalanjäljen. Ilman salasanaa tilit saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä.

Tapahtumassa hän haastoi yleisön ja yritykset miettimään, miten kuolemasta ja elämän loppupuolesta voitaisiin tehdä entistä miellyttävämpi ja luonnollisempi osa elämää. 

Silja Eisto

Miltä Helsingin messukeskus näyttä Slush-asussa? Yrittäjäsanomat tallensi videolle teknologiamessujen keskiviikkoaamupäivän tunnelmaa. Katso video alta.

Slush on kaksipäiväinen teknologia- ja startup-yrittäjyyden kansainvälinen suurtapahtuma Helsingissä.

Suurten toimijoiden Nokian ja Microsoftin pisteissä Slushissa on jatkuva jono testaamaan VR-laseja ja -demoja. Pienissä startupeissa kuhisee, kun ne kehittävät omia VR-sovelluksiaan. Osasta niistä tulee lähivuosina menestyksiä ja niiden luojista miljonäärejä.

Kolmiulotteinen VR, virtual reality eli keinotodellisuus on vasta alkuvaiheessaan. Mitä se onkaan kymmenen vuoden päästä?

– Ajattele, voit mennä mennä urheilutapahtumiin kotona VR-lasit päässä. Tai viedä lapsesi rock-videon keskelle tai VR-konserttiin, kuvailee Nokian digitaalisen median johtaja Jyri Huopaniemi tulevaisuutta. JUTTU JATKUU VIDEON JÄLKEEN

Me emme osaa vielä edes kuvitella, mitä kaikkea muutakin kuin edellä mainittuja asioita ja pelimaailmaa virtuaalitodellisuus tuo tullessaan. VR:ää ja sen mahdollisuuksia on kuvailtu yhtä merkittäväksi kuin kännykän ja internetin keksimistä.

Kokeilimme yhtä VR-demoa ja se oli pelottavan aito ja kiehtova kokemus, kuin astuisit keskelle tapahtumia tai elokuvaa. Keinotodellisuuden ihmiset tulevat iholle, näkymät ovat aidohkot, seisoitpa sitten pilvenpiirtäjän katon reunalla tai käännät päätäsi teollisuushallissa. Olet täysin toisessa todellisuudessa lasit silmillä, kun kuulokkeet sulkevat messuhallin äänet kokonaan pois.

Toimittaja on vähällä kaatua lasit silmillään, kun demossa on liukuminen alaspäin liukumäen kaltaisessa rakennelmassa.

VR-lasit ovat yksi tulevan joulun suosikkilahjoista ja sovelluksiakin alkaa löytyä. Älypuhelimeen liitettävät VR-lasit saa halvimmillaan alle viidellä eurolla, kalleimmat tietokoneeseen liitettävät lasit ovat jo tonnin hintaluokassa.

Jari Lammassaari

– Lisäksi tarvitaan draivia ja halua olla maailman paras tilanne on erinomaisen hyvä: suomalaiset startup-yritykset saivat 250 miljoonaa euroa yhteensä sijoituksia viime vuonna, kertoo Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Rahan lähteet

Mistä startup-yrittäjä saa rahoitusta?

– Sijoitusvarallisuus koostuu suomalaisista pääomasijoituksista ja ulkomaisista suorista sijoituksista sekä joukkorahoituksesta.

Santavirran mukaan yrityksen näkövinkkelistä tärkein valintakriteeri on se rahoittajamuoto, mikä sopii sille yritykselle.

– Esimerkiksi joukkorahoitus on oiva tapa markkinoida uutta tuotetta ja herätellä markkinakiinnostusta sitä kautta. Teknisen tuotteen kohdalla pääomasijoittaja voisi olla oikea valinta. Pääomasijoittaja tuo rahan lisäksi osaamista, verkostoja ja riskinottokykyä sekä keinoja viedä yritys paljon paljon nopeammin kasvupolulle, kuin mitä ehkä on alun perin ajateltu.

– Viime vuonna Suomi oli Euroopan huipulla sijoitusten määrässä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ja nyt sama trendi näyttää jatkuvan, toteaa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen operatiivinen päällikkö Jonne Kuittinen sanoo.

Yhdistyksen tilastojen mukaan suomalaisten startup- ja kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrä on säilynyt jo neljättä vuotta peräkkäin hyvällä tasolla.

Vuonna 2016 ensimmäisen puolen vuoden aikana suomalaiset kasvuyritykset ovat saaneet 65 miljoonaa euroa suomalaisilta ja ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Saman kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Riikka Koskenranta

Balderton Capitalin osaksas Lars Fjeldsoe-Nielsen arvioi, että Euroopasta on tullut kiinnostava kotipaikka startupeille.

Eurooppaan on syntynyt paljon hubeja, eli teknologia- ja startup-keskittymiä, jotka vetävät yrittäjiä myös meren takaa takaisin kotiin. Lontoo, Pariisi, Berliini, Tukholma ja Helsinki ovat niistä joitain esimerkkejä.

Tästä joukosta Pohjoismaiden hubit erottuvat erityisesti designosaamisellaan ja yksinkertaisuuden ymmärryksellään.

– Nykyään puhutaan jo Piilaakson veteraaneista, jotka palaavat keskimäärin kahdeksan toimintavuoden jälkeen takaisin Eurooppaan, Fjeldsoe-Nielsen kertoo.

Myös Fjeldsoe-Nielsen itse on yksi heistä. Hän on kotoisin Tanskasta ja on työskennellyt useita vuosia Piilaksoossa muun muassa Dropboxille ja Uberille.

Hän kuitenkin palasi Eurooppaan ja työskentelee nykyään pääomasijoittajana Lontoossa. Piilaakson veteraanit tuovatkin mukanaan kovaa osaamista, josta eurooppalaiset startupit voivat hyötyä.

Yksi syy muuttoliikkeeseen ja startupien paluuhalukkuuteen on ilmapiirin muutos. – Nykyään on coolia olla yrittäjä. Vielä joitain vuosia sitten oli hieman outoa, jos toimi startupissa.

Nyt ilmapiiri on kuitenkin pehmentynyt, ja Euroopassa on Fjeldsoe-Nielsenin mukaan valtavasti potentiaalia.

Yrittäjät eivät tyydy vähään, vaan he tähtäävät entistä korkeammalle ja haluavat tehdä kaiken isommin, Fjeldsoe-Nielsen kertoo.

Siksi hän pitääkin eläväistä startup-kenttää Euroopan tärkeänä kasvun piirteenä.

Silja Eisto

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan hallituksen esitykset työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muutoksiksi. Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä neljään kuukauteen. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta.

– Muutokset auttavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työtä. Ne eivät kuitenkaan käännä Suomen työllisyyskehitystä. Tarvitaan paljon rohkeampia rakenteellisia uudistuksia, jotta nykyinen massatyöttömyys voitetaan,  Pentikäinen sanoo.

Eduskunta päätti myös, että naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. 

– On hyvä, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisemmin eivätkä jarruta naisten työllistymistä. Tämäkin uudistus on askel oikeaan suuntaan, Pentikäinen sanoo.

Kilpailukykysopimuksen muutosturva vaikeuttaa työllistämistä

Eduskunta päätti eilen illalla kilpailukykysopimuksessa sovitusta muutosturvasta. Työnantajan on järjestettävä tuotannollisin ja taloduellisin perustein irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Sen arvon on vastattava työntekijän laskennallista palkkaa yhden kuukauden ajalta tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, sen mukaan kumpi on suurempi. Työnantajan täytyy myös järjestää työterveyshuolto tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.  Muutokset koskevat vain vähintään 30 työntekijän työpaikkoja, ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

– Nämä muutokset lisäävät yritysten taakkaa sopeutustilanteissa. Se on askel väärään suuntaan eikä luo uutta työtä, Pentikäinen sanoo.

Muutosturvaa koskevat ehdotukset sisältyivät alun perin hallituksen aiempaan esitysluonnokseen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Niiden valmistelusta luovuttiin kilpailukykysopimusneuvottelujen alettua.  Suomen Yrittäjät vastusti ehdotuksia jo aiemmassa vaiheessa, kuten myös kilpailukykysopimuksen syntymisen jälkeisessä valmistelussa.

Työsopimuslain ja muutosturvan uudistukset tulevat voimaan 1.1.2017, perhevapaakorvaus 1.4.2017.

TechCode on kiinalaislähtöinen yritys, joka toimii Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Israelissa, Saksassa ja USA:ssa. Nyt TechCode avaa Pohjois-Euroopan bisneksen tulemalla Helsinkiin, missä kasvuyritysekosysteemi kukoistaa. Kiihdyttämö avaa ovensa torstaina.

TechCodella on laajat paikalliset resurssit ja partnerit, ja se pystyy auttamaan suomalaisia muun muassa tuotteiden valmistukseen ja paikallisten kumppaneiden löytämiseen liittyvissä haasteissa.

Esimerkiksi Berliinissä TechCode on toiminut osana Startup Alliance -ohjelmaa, joka mahdollistaa saksalaisten ja kiinalaisten kasvuyritysten yhteistyön.

Riikka Koskenranta

Johdon konsulttitoimisto Accenture on julistanut aiemmin, että vanha teollisuus on kuollut ja toimitusketjut ovat muuttuneet ekosysteemeiksi. Viesti oli silloin, että suuryrityksillä on vaikeuksia innovoida oman talon sisällä. Startupit ja suuryritykset innovoivat yhä enemmän yhdessä.

Kasvuyritysmessu Slushin lavalla puhuttiin teollisen internetin suuryritysten ja startupien yhteistyöstä.

KoppiCatch Oy.n perustaja Inka Meron mukaan kiihdyttämötoiminnalla muutetaan perinteisiä teollisuusyrityksiä.

– Yritysten hallitukset kautta linjan tiedostavat, että heidän täytyy digitalisoida liiketoimintansa. Vain harvalla toimijalla on selkeä visio, millainen tulevaisuuden digitaalinen yritys tulee olemaan. Haasteet ovat universaalit, hän sanoi kasvuyritysmessuilla.

ABB:n teknologiajohtaja Bazmi Husainin mukaan ekosysteemien kehittämisessä he etsivät parhaat partnerit ja työskentelevät startupien kanssa.

Miten tuotteet muuttuvat palveluiksi? Husainin mukaan ABB on löytänyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia tätä kautta.

– Meillä oli useampia tarjokkaita. Etsimme tapoja parantaa suoriutumistamme, ja katsoimme meriteollisuutta. Tarjoamme nyt meriteollisuuden palveluita, joita emme tehneet aiemmin.

Jätit varhaisen vaiheen rahoittajina

Avoimella innovoinnilla on mahdollisuuksia.

– Strateginen elementti tulee ensiksi; sen täytyy liittyä johonkin jo olemassa olevaan liiketoimintaamme tai se voi viedä jotakin liiketoimintaamme pidemmälle. Osaaminen on se, mitä ABB tuo pöytään.

Husainin mukaan ABB ei kuitenkaan tyypillisesti innovoi startupien kanssa. ABB voi sen sijaan tehdä varhaisen vaiheen sijoituksia ja saada startup-yhteistyöllä tietoa siitä, mitä markkinoilla kaivataan.

Samsungin ekosysteemeistä vastaava johtaja Curtis Sasaki totesi, että myös Samsung tekee varhaisen vaiheen sijoituksia.

Inka Mero kertoi näkemyksistään start-upien ja suuryritysten yhteistyöstä teollisen internetin alueella. Hänen mukaansa strategisesta näkökulmasta kyse on siitä, miten luot jotakin markkinoita muuttavaa (disruptive).

– Tarvitsette sisäisen hautomon, pääjohtaja pitää sitouttaa mukaan ja hackathonin järjestäminen. Siinä työkaluja. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen.

Riikka Koskenranta

Yritys kuolee, kun sen perustaja luovuttaa. Näin arvioi Adeo Ressi, Founder Insituten perustaja ja toimitusjohtaja.

Hänellä on 23 vuoden kokemus yrittämisestä, ja hänen tutkimusyrityksensä on selvittänyt reilun 20 000 yrittäjän kokemuksia ja tuntemuksia yrittäjyydestä.

Seitsemän toimintavuoden aikana esiin on noussut vahvasti se, ettei yrittäminen ole helppoa.

Slushissa Ressi nimesikin yrittäjälle viisi yritystoimintaa tukevaa vinkkiä, joista on hyötyä.

1. Kurota pidemmälle

Ressin mukaan olennaista on uskaltaa tavoitella riittävän korkealle. Tavoitteet kannattaa jopa triplata.

2. Tee päätökset nopeasti

Kannattaako yrityksen toimintaa kasvattaa nyt? Entä palkkaanko toisen työntekijän? Yrittäjä tekee päivittäin lukuisia päätöksiä. Ressin mukaan päätöksenteosta noin puolet osuu nappiin ja puolet ei. – Noin 25 prosentista vääristä päätöksistä voi kuitenkin palautua.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että yhteensä 75 prosenttia päätöksistä on joko kannattavia tai ainakin selvitettävissä. Siksi päätökset kannattaa tehdä ripeästi. Niitä ei ole syytä pitkittää, koska päätöksen lykkääminen ei auta tilannetta.

3. Suunnittele etukäteen

Varautuminen erilaisiin tilanteisiin kannattaa Ressin mukaan aina. Varsinkin sellaisten yritysten, joilla on käytössä vähän varallisuutta, kannattaa tehdä useita suunnitelmia eri tilanteiden varalle. Silloin vaikeudet eivät vedä kerrasta mattoa jalkojen alta.

4. Oma aika

Jos yrittäjä haluaa pysyä terveenä, kannattaa itselle varata aikaa. Kun työviikoilla on pituutta, tärkeää on löytää itselle sopiva keino päästä töistä eroon. Treffeillä käynti tai vaikka videopelit kuljettavat pois työajatuksista.

5. Verkostot

Ressi kannusti Slushissa yrittäjiä myös etsimään samanhenkisiä ihmisiä. Samalla lailla ajattelevat ihmiset ymmärtävät niin yrittäjän huolia kuin iloja – niitä kannattaa myös jakaa muille.

Ennen kaikkea Ressi korosti Suomessa oppimansa sisukkuuden merkitystä. Luovuttaminen on hänen mukaansa erittäin helppoa. Se kuitenkin usein sinetöi hänen mukaansa yrityksen kohtalon. Toisin tekeminen vaatii rohkeutta.

– Jos uskot siihen, mitä teet, muutat maailmaa, Ressi muistuttaa.

Silja Eisto

Kun Slushin päätapahtuman, 650 000 euron pitchauskilpailun voittajaa vielä odotellaan, on korkeakouluopiskelijoiden oman pitchauskilpailun voittaja jo selvillä ja tunnelma iloisen onnellinen.

Voiton ADIC 2016 -kilpailusta vei Aalto-yliopiston kolmihenkinen tiimi, johon kuuluvat Antti Korpelainen, Minna Rissanen ja Stella Kallionpää.

He voittivat Accenturen ja Slushin toista kertaa järjestämän Accenture Digital Innovation Challengen, jossa korkeakouluopiskelijat ratkovat yritysten digitaalisuusongelmia.

Tänä vuonna esillä olivat Sanoman, Metson, Stora Enson, Ilmarisen, UPM:n, Kalmarin ja Maahanmuuttoviraston digikysymykset.

Esimerkiksi Sanoma antoi opiskelijatiimilleen mietittäväksi, miten lapsia jo 65 vuoden ajan lukemaan opettanut Aku Ankka voisi opettaa 2000-luvun taitoja, kuten koodaamista.

Leirinuotiot syttyvät

Voittajatiimi auttoi puolestaan Maahanmuuttovirastoa helpottamaan maahanmuuttajien työllistymistä. Esityksessään he rinnastivat tarjoamansa ratkaisun leirinuotioon.

Nykyään työpaikat löytävät tekijänsä usein ilman avoimia hakuja, ja piilotyöpaikkojen käsite on yleistynyt. Suomalaiset ehtivät luoda erilaisia verkostoja vuosien varrella, mutta maahanmuuttajat saapuvat uuteen maahan, jossa heillä puuttuu vastaavat verkostot.

– TEKin tutkimuksen mukaan on kaksi isoa ongelmaa maahanmuuttajien työllistymisessä Suomessa. Toinen oli kieliongelma ja toinen se, ettei heillä ollut verkostoja. Siitä lähdimme ratkaisemaan verkostojen puuteongelmaa, kertoo Minna Rissanen.

Tiimin Hidden Gem -palvelu auttaa maahanmuuttajia löytämään työpaikkoja tulkitsemalla verkon avointa dataa, kuten lehtiuutisia ja somepäivityksiä. Niiden avulla voidaan saada selville esimerkiksi se, jos yritys on investoinut tiettyyn osaamisalueeseen.

– Se puolestaan voi tarkoittaa, että yritys kaipaa kyseisen alan osaajia, tiimi kertoo.

Uudenlainen innovaatio

Tuomaristo kiitti Ariot-tiimin ratkaisua erityisesti sen innovatiivisuudesta ja ajankohtaisuudesta. Tiimi lähestyi ongelmaa uudesta kulmasta, minkä lisäksi idea oli selkeä ja toteutettavissa sekä osoitti bisnespotentiaalia. Myös tiimin pitch oli sujuva.

– Tämä tiimi lähti ratkaisemaan ongelmaa digitaaliseen innovaatioon kautta, sellaisen, mitä ei vielä ole olemassa. Valitsimme tiimimme innovaationäkökulmalla, kertoo Migrin tietohallintojohtaja Vesa Hagström.

Hän myös arvioi, ettei maailmasta vielä löydy vastaavaa palvelua, mikä kasvattaa ratkaisun potentiaalia.

Tiimi voitti kilpailusta itselleen 10 000 euron pääpalkinnon.

 – Ensin juhlistamme voittoa ja sitten lähdemme Migrin kanssa suunnittelemaan jatkoa, iloinen tiimi kertoi.

Silja Eisto

Suomalaisen muodin verkkokauppapaikka Ivalo kokoaa muotisuunnittelijoiden ja nousevien brändien tuotteet yhteen paikkaan. Lokakuussa julkaistussa sovelluksessa on mukana 70 kotimaista muotibrändiä.

Yritys hakee kasvua ja käynnistää pian uuden rahoituskierroksen, jossa haussa on 250 000 euroa. Jaossa 10 prosentin siivu yrityksestä. Ivalo keräsi 150 000 euroa siemenrahoitusta alkuvuodesta sovelluksen rakentamiseen. Rahoittajina on enkelisijoittajia Suomesta ja ulkomailta sekä ELY-keskuksen tukea oman rahan lisäksi.

– Nyt valmistaudumme kansainväliseen skaalaukseen. Haemme partnereita kansainvälisille markkinoille lähtöön. Slushissa on tapaamisia sovittuna, yksi perustajista Antti Seppälä kertoo Yrittäjäsanomille.

”Hienoa olla täällä oman yrityksen kanssa”

– On hienoa, kun olen kolmatta kertaa Slushissa ja olen nyt hakemassa rahoitusta ja kumppaneita omaan yritykseen, Seppälä hehkuttaa.

Ivalon muut perustajat ovat Matti Lamminsalo ja Lauri Lännenmäki.

Dottli uskoo digitaalisiin terveyspalveluihin

Dottli on alkuvuodesta lentoon lähtenyt kotimainen mobiilisovellus terveysdatan keräämiseen ja jakamiseen. Kehitystyö lähti käyntiin diabeteksen hoitoa varten. Sovellus julkaistiin kesäkuussa.

– Haemme Slushista 1–2 miljoonan kierrosta. Tuntuu, että ulkomaiset sijoittajat haluavat sijoittaa 10–20 miljoonaa euroa. Ehkä painottuu kotimaisiin sijoittajiin, yksi perustajista Carina Rajala kertoo messukiireiden lomassa.

Dottli hakee messuilla myös partnereita. Sopivia partnereita olisivat muun muassa laitevalmistajat ja tulkkaussovelluksen tarjoajat.

Yhtenä tulevaisuuden skenaariona Rajala mainitsee, että asiakas voisi jakaa lääkärinsä kanssa tietoja terveydentilastaan. Tosin Suomessa tämä ei ole lainsäädännöllisesti vielä mahdollista.

Riikka Koskenranta

HEI Schools on Helsingin Yliopiston tutkimustyöstä syntynyt spin-off-yritys. Yliopisto on mukana pienosakkaana. HEI Schools tarjoaa suomalaisen varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen konseptin franchising-mallilla.

Yhtiön perustajaosakas, brändivastaava Milla Kokko kertoo yrityksen ensimmäisen franchising-pilottikoulun avaavan ovensa Kiinassa syyskuussa 2017.

3D-grafiikkaa pelialalle

Umbra on suomalainen 10 vuotta sitten perustettu teknologiayritys, joka on erikoistunut 3D-grafiikan optimointiin. Ohjelmiston avulla voidaan tuoda isoja 3D-malleja vaikkapa virtuaalitodellisuuteen.

– Asiakkaita on muun muassa peli- ja arkkitehtuurialalla ympäri maailmaa, Umbran toimitusjohtaja ja yksi perustajista Otso Mäkinen kertoo.

Riikka Koskenranta

Sadan yrityksen joukosta finaaliin eteni neljä lupaavinta yritystä. Mukana oli tietovuotoihin erikoistunut CybelAngel, verkkokaupan kuljetuksia optimoiva Shipwallet, sovelluksiin viestintämahdollisuuden tuova SendBird sekä uudenlaisia kuvia ja piirroksia esimerkiksi iholle printtaava Sketcon Inc.

– Jos voisin, valitsisin heidät kaikki voittajiksi, kertoi tuomaristoon kuuluva enkelisijoittaja Pontus Stråhlman palkintotilaisuudessa.

Tänä vuonna voiton vei CybelAngel. Yrityksen toiminta-ajatuksena on neutralisoida tietovuotojen haitat. Se on jo löytänyt tuhansittain yrityksistä verkkoon vuotaineita dokumentteja, jotka voivat olla yritykselle haitaksi ja johtaa esimerkiksi toimitusjohtajan erottamiseen.

Yli viiden tuhannen henkilön yritykset ovat sen suurin asiakasryhmä. Suuressa yhteisössä työntekijät saattavat vahingossa esimerkiksi ladata väärään paikkaan arvokasta tietoa sisältävän PowerPointin, minkä jälkeen se on avoinna kaikille.

Yritys palauttaa vuotaneet dokumentit mahdollisemman pian takaisin niiden omistajayritykseen.

– Usein tietoturvaan kiinnitetään huomiota, kun jotain pahaa on jo tapahtunut, arvioi yrityksen Evelyne Raby.

Siksi hänen mukaansa kysyntää riittääkin heidän yritykselleen. CybelAngel on jo saanut hankittua kovanimisiä asiakkaita, kuten Deutsche Bankin.

Kokeneista yrittäjistä ja sijoittajista koostuva tuomaristo perusteli CybelAngelin voittoa sen hyvällä yritysidealla, joka tavoittaa monia yrityksiä ja potentiaalisia asiakkaita.

– Yrityksen pohja on hyvä, ja moni yritys on halukas ostamaan sen palveluita, arvioi Slushin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kivimäki. – Tiimi on myös jo osoittanut, että sillä on hyviä asiakkaita.

Tulevien vuosien aikana CybelAngel aikoo kasvattaa toimintaansa ja hankkia lisää yrityskumppaneita.

Silja Eisto

Slushin toimitusjohtaja, 24-vuotias Marianne Vikkula hyppäsi liikkuvaan junaan, kun hänet valittiin kasvuyritystapahtuman ykkösnaiseksi viime kesänä.

Toimitusjohtaja sai päättää kaksipäiväisen Slushin eilen hyvissä fiiliksissä.

– Kyllä nyt tuntuu hyvältä. Tosi paljon on tullut positiivista palautetta ja minulla on kiitollinen olo tiimille tehdystä työstä, Vikkula totesi Yrittäjäsanomille hetkeä ennen Slushin aikataulutetun ohjelman päättymistä.

Positiivisimpana yllätyksenä Vikkula poimii Slush-vuodesta teknologiamessujen oman erikoislennon Yhdysvaltain San Franciscosta Helsinkiin. Koneessa matkusti noin 300 sijoittajaa, yrittäjää ja yritysjohtajaa sekä toimittajaa.

–Se lento Piilaaksosta tänne, kaiken kovan työn jälkeen, miten se toteutettiin ja minkälainen fiilis siellä koneessa oli – se oli tosi positiivinen yllätys.

Tuotantotaloutta opiskelevan Vikkulan nousu Slushin talkootyöntekijästä hallitukseen, varatoimitusjohtajaksi ja vetovastuuseen on ollut nopea. Vikkulan mukaan menestymisen takana on jatkuva oppimisen palo ja tiimihengen luominen.

Juhani Ojalehto

Vielä viisi vuotta sitten Slushin aikaan Yousician kamppaili kannattavuusongelmien kanssa, ja sen rahat olivat vähissä.

Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Chris Thür kertoo, että Slush 100 -kilpailun voiton jälkeen yritys on kuitenkin onnistunut kääntämään suuntansa. Nykyään se on musiikkia opettavien sovellusten markkinointijohtaja.

– Olemme olleet kolmen vuoden ajan tuottoisa yritys, Thür kertoo.

Yritys onkin ollut viime vuodet nosteessa, ja se laajentaa toimintaansa ahkeraan. Viime vuonna sillä oli työntekijöitä 25. Tänä vuonna heitä oli 50, ja ensi vuonna se aikoo olla jo 80 hengen yritys.

Sovelluksella on Thürin mukaan kahdeksan miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja määrä kasvaa koko ajan. – Saamme joka sekunti uuden pelaajan, hän kertoi Slushissa.

Soittamisessa ja yrittämisessä on yhtäläisyyksiä

Yritys syntyi aikoinaan intohimosta musiikkiin ja soittamiseen. Sen tuotteet auttavat eritasoisia soittajia ympäri maailmaa kehittämään soittotaitojaan ja innostumaan musiikista. Nykyään sovellus on saatavilla neljälle soittimelle: kitaralle, pianolle, bassolle – ja ukulelelle.

Esityksessään Thür toikin esiin yrittäjyyden ja soittamisen yhtäläisyyden: aina, kun tulee paremmaksi ja oppii lisää, haluaa tavoitteita nostaa entistä korkeammalle ja niiden saavuttamiseksi tekee enemmän töitä.

Yrittäminen on hänen mukaansa hauskan tekemisen lisäksi välillä myös turhauttavaa ja vaikeaa. Vinkiksi ongelmien kanssa rämpiville yrityksille hän antaa, että niiden kannattaa tähdätä korkealle ja olla kunnianhimoisia.

– Tavoittele kannattavuutta. Se saa sijoittajat kiinnostumaan.

Olennaista onkin hänen mukaansa jatkaa päämäärätietoisesti eteenpäin. Asiat helpottuvat, kun asiakkaat alkavat kiinnostua tuotteesta. Ja kun työstä tulee kannattavaa ja tuloksellista, on toiminta jo helpompaa.

Menestys puolestaan houkuttelee sijoittajia.

Silja Eisto

Kyseessä on Suomalaisen Työn Liiton toista kertaa järjestämä tempaus, joka tukee kotimaisuuteen kannustavaa kulutusta.

– Kotimaisten tuotteiden kuluttaminen koskettaa meitä kaikkia suomalaisia. Jos jokainen meistä käyttäisi kuukaudessa 10 euroa enemmän suomalaisiin tuotteisiin, se tarkoittaisi vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Meidän valinnoillamme on konkreettista merkitystä, arvioi projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

Valtaosa, yhteensä 84 prosenttia, suomalaisista kertoo jo suosivansa suomalaista aina silloin, kun se on mahdollista. Sinivalkoinen jalanjälki -kysely puolestaan osoittaa, että 64 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa tempauspäivän aikana kotimaisia tuotteita ja palveluita saman verran kuin muulloinkin tai hieman tavallista enemmän.

Mantila toivoisikin, että tempauksesta saataisiin vastaavanlainen ilmiö kuin viikko sitten vietetystä, Yhdysvalloista rantautuneesta Black Friday -päivästä.

– Olisipa hienoa, jos Osta työtä Suomeen -päivästä tulisi vastaavanlainen ilmiö, johon kauppiaat ja valmistajat lähtisivät innolla mukaan ja suomalaiset ostaisivat suomalaisia tuotteita ja palveluita.

Silja Eisto

Pohjois-Suomen tanssittaja Merja Satulehto kertoo videolla esiintymisaikeistaan ja muistelee Tanssii Tähtien Kanssa –ohjelmaa. Katso myös video.

Entisessä varastorakennuksessa Oulussa tanssii viikoittain jopa 3500 oppilasta ja harrastajaa. Tanssikeskus Citydance on kasvattanut lukuisia Suomen streettanssin, discodancen ja showtanssilajien mestareita.

”Tanssissa on oltu hirveän kuppikuntaisia. Ne ajat ovat muuttuneet ja yksi iso muutostekijä tässä on ollut Merja Satulehto.” Näin Satulehdon vaikutusta tanssin saralla kuvaili tanssitaiteilija-yrittäjä Marco Bjurström Citydancen 25-vuotisjuhlagaalassa vuonna 2015.

Satulehto päätyi tanssikouluyrittäjäksi puolivahingossa. Hänen kilpatanssiuransa alkoi vuonna 1976 ja kesti 20 vuotta. Vuonna 1990 muutaman tanssinopettajan yhteiseksi markkinointinimeksi perustettu Citydance ehti toimia vuoden ennen Satulehtoa. Vähitellen muut jäivät pois, ja vuonna 1998 Citydance muutettiin osakeyhtiöksi. Satulehto omistaa yhtiön sataprosenttisesti.

– Koen olevani mielettömän onnekas. Tykkään tästä työstä. Mulla kesti kauan oppia johtajaksi. Kun opetin, olin aina yksi opettajista, homman paisuessa ymmärsin, että johtaja tarvitaan. Johtajuusprosessi oli kohdallani aika pitkä, Merja Satulehto rupattelee tanssikoulun taukohuoneessa Yrittäjäsanomille.

Yrittäjän mukaan hänen on täysin mahdotonta erottaa toisistaan työtä ja vapaa-aikaa. Mutta miten niin pöljää bisnestä?  

– Ei tällaisella bisneksellä voi rikastua. Tätä tehdään rakkaudesta lajiin. Tanssi on aina se lähtökohta, mutta pystyn elannon ansaitsemaan ja vieläpä mukavalla tavalla. Samalla työllistän aika monta muutakin.

Ala on kulurakenteeltaan rankka, sillä neliöitä tarvitaan paljon ja henkilökuntakulut ovat kovat suhteessa tanssituntien tuottoon.

Tanssi vei mukanaan

Merja Satulehto löysi kilpatanssin 16-vuotiaana. Pohjaa oli hankittu valiovoimistelussa ja jazztansissa. Ensin hän kilpaili amatööripuolella.

– Ensimmäisen Suomen mestaruuden voittaminen vuonna 1983 on ollut tanssiuralla hirveän merkittävä virstanpylväs. Se tuli latinalaistansseissa amatööripuolella.

Hän siirtyi ammattilaiseksi vuonna 1985. Satulehto kävi päivätöissä SEK & Gray:ssä mainospiirtäjänä, mutta 26-vuotiaana hän hyppäsi päätoimiseksi tanssin ammattilaiseksi. Helsingissä vierähti 13–14 vuotta.

Vuonna 1991 Satulehdon silloinen perhe muutti takaisin Ouluun. Tanssin supernainen on opettanut tanssia jo reilun 30 vuoden ajan.

Tanssivalmentaja vai yrittäjä

Yrittäminen veti kuitenkin puoleensa, kun piti tehdä valinta kilpatanssivalmentajauran ja täysipäiväisen yrittäjyyden välillä.

Citydance on kilpailumenestyksellä mitattuna yksi Suomen menestyneimpiä tanssikouluja show-, disco- ja streettanssien sekä latino show´n saralla.

– Citydance lähti hyvin pienestä liikkeelle. Siihen aikaan valmensin kilpatanssia paljon ja Citydance paisui siinä sivussa puolihuolimattomasti.

Satulehdon mukaan hän vähensi valmentamista, jotta pystyi keskittymään yrittämiseen. 

– En voinut nuorena kuvitella, että omasta rakkaasta harrastuksesta tulee työ. Taustani oli esittävissä tanssilajeissa, joiden pariin oli hyvä palata tanssinopettajana.

– Olen sellainen vanha kehärääkki, mulla on koko ajan aivan mieletön polte lavalle. Niin myös kilpatanssiin.

Kun oululaisen tanssin lähettiläs kertoo opettaneensa 1980-luvulla jopa räppitanssia, sitä ei ole vaikea uskoa. Satulehdosta piirtyy kuva monipuolisena tanssin moniottelijana.

Tanssikoulu on muuttanut eri osoitteisiin vuosien saatossa. Yrittäjä nostaa esiin vuoden 1998 yrityksen historiasta. Citydance aloitti toimintansa Kiistola-talossa silloisen elokuvakeskus Formian naapurina. Silloin Oulun Tanssistudio lopetti toimintansa ja Citydancen kurssitarjonta laajeni merkittävästi.

– Silloin käynnistyi vahva breakdance-buumi, joka toi Citydanceen valtaisan pikkupoikien invaasion ja salsa-buumi puolestaan aikuiset naiset. Näin oppilasmäärä yhtäkkiä viisinkertaistui ja opettajamäärä kasvoi huomattavasti.

Nykyisin yritys työllistää 25 opettajaa ja kolme toimistotyöntekijää.

– Meillä toimii opettajia, jotka jo lapsena aloittivat harrastamisen meillä. Osalla heistä on jo omia lapsia, jotka harrastavat täällä meillä.

Tiivis yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutusyksikön kanssa on tuonut taitavia opettajia Citydanceen.

– Tanssinopettajakoulutuksen merkitys on ollut valtava Suomelle. AMK:n myötä taso on noussut aivan nextille levelille.

Tanssiurheilu Satulehdolla on jo jäänyt taka-alalle. Nyt päivät täyttyvät tanssikoulun johtamisesta, tanssijan töistä erilaisissa produktioissa, koreografin töistä sekä tanssituomarin hommista kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa.

Satulehtoa on pyydetty matkan varrella myös asiantuntijatehtäviin, kuten tanssin apurahoja myöntäviin työryhmiin. Hän on edistänyt tanssin asiaa muun muassa Suomen Tanssinopettajain Liitossa (STOL) aikanaan ja Finnish Dance Organizationin (FDO) hallituksessa jo neljännesvuosisadan.

Investoinnit kannattivat

Merja Satulehto haki lisää kannuksia yritystoiminnan kehittämiseen suorittamalla Yrittäjän erikoisammattitutkinnon pari vuotta sitten. Tanssikoulun toiminnan on elettävä ajassa.

– Kivijalkamme ovat viikkotunnit. Sen lisäksi on paljon muuta toimintaa.

Kysymykseen, ovatko aikuisharrastajat parempaa bisnestä kuin lapset ja nuoriso, hän vastaa, ettei niin voi sanoa.

– Painopisteemme on ollut lapsissa ja nuorissa aiemmin. Nyt uusien tilojen myötä olemme lisänneet aikuisten tarjontaa. On hienoa, että aikuiset löytävät tanssin.

Vanhat tilat olivat käyneet ahtaiksi, ja naisyrittäjän haaveena oli löytää isompi keskus, jossa olisi muitakin yrityksiä. Näin tapahtui ja Citydance muutti elämyskeskus Terminaaliin. Tanssikeskus jakaa sisääntulotilat ja aulan kahden muun liikuntayrityksen kanssa.

– Nämä tilat olivat ihan mahtava juttu, nyt olen sitten verkostoitunut liikunta-alan toimijoiden kanssa, vapaa-ajalla itsekseen viihtyvä Satulehto iloitsee.

– Kun muutimme tänne kaksi vuotta sitten, investoinnit olivat kovat. Olimme tiukoilla, mutta se kannatti. Yrityksellä menee hyvin.

Hänen koulullaan on seitsemän tanssisalia ja viihtyisät tilat niin harrastajille kuin työntekijöille.

Yhtiön operatiivisesta puolesta vastaava työntekijä jäi aiemmin tänä vuonna äitiyslomalle, minkä seurauksena yrittäjän omat kädet ovat tiukasti yrityksen ohjaksissa kiinni seuraavat vuoden päivät.

Toimiala on keskittynyt; on syntynyt isoja osakeyhtiöitä. Aiemmin oli pitkälti niin, että oli yksi yrittäjä-opettaja, joka veti kaikki tunnit ja hoiti paperityöt.

Tanssin lähettiläs

Tämä tieto voi tulla yllätyksenä. Merja Satulehto on tehnyt Oulun kaupunginteatterille koreografian Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi -perhemusikaaliin, jota esitettiin vuonna 2007.

Vuonna 2006 Oulun paikallisjulkkis tuli koko kansan tietoisuuteen suuren suosion saavuttaneen Tanssii tähtien kanssa -tanssiohjelman tuomarina.

– Se oli ammatillisesti hyvin mielenkiintoinen projekti. Tämmöisen uran läpikäyneenä haluan tuoda tanssia esille kaikissa muodoissa.

Kuva: KuvaUljas Oy

Riikka Koskenranta