Viestintätoimistojen kansainvälinen kattojärjestö ICCO on palkinnut suomalaisen pk-yrityksen, Netprofile Oy:n maailman parhaasta teknologiaviestinnän kampanjasta.

Netprofile nappasi kisassa voiton teleoperaattori DNA Oyj:lle toteuttamallaan podcast-sarjalla Uuden työn ääniä.

Yhteensä kymmenellä podcast-jaksolla haluttiin Netprofilen mukaan tavoittaa edelläkävijöitä, joiden liikkuvaan elämään podcastien kuuntelu sopii teksti- ja videosisältöjä paremmin. Kampanjalla DNA saavutti vaikeasti tavoitellun kohderyhmän pitkiksi ajoiksi DNA:n brändin pariin, Netprofile kertoo tiedotteessaan.

Palkinnot myönsi kymmenelle eri viestintäkategorialle kansainvälinen 33-henkinen raati Lontoossa ICCO Global Awards -gaalassa viime viikolla.

Netprofile selvisi finaaliin kolmessa eri kategoriassa ja sai gaalassa yhden ykköstilan myös viime vuonna.

– Palkitun Netprofilen toistuva menestys vahvistaa sen, että kyse on kovasta osaamisesta eikä vain yksittäisestä onnistumisesta, todetaan kilpailun tuomaristosta.

Netprofile on 11 henkilöä työllistävä viestintätoimisto, jonka liikevaihto on noin puolitoista miljoonaa euroa.

Juhani Ojalehto

Lapin matkailuyrittäjät voivat tänä talvena hieroa käsiään tyytyväisinä, kun suorien lentojen määrä maakuntaan nousee ennätyslukemiin.

Pelkästään joulukuussa Lappiin lentää 48 suoraa reittilentoa Britanniasta, Saksasta ja Sveitsistä, kertoo Finavia tiedotteessaan. Joulukuun tilaus- eli charter-listoille on merkitty yhteensä 503 lentoa, jotka saapuvat Lappiin pääosin Britanniasta. Kotimaan lentoja Lapin kentille on luvassa joulukuussa yhteensä 401 kappaletta.

Yhteen laskettuna Lappiin tulee siis joulukuussa liki tuhat lentoa.

– Koneissa on joukoittain innokkaita matkustajia valmiina nauttimaan pohjoisen upeista matkailutuotteista. Meidän ja matkailualan tiivis yhteistyö tuottaa nyt tulosta, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Alkava supertalvi on kaikesta päätellen vasta alkua, Sundelin vihjaa.

– Seuraavaksi Lapilla on hyvät edellytykset saada runsaasti kiinalaismatkailijoita, kun paikallisen matkatoimiston Alitripin laajat suunnitelmat pääsevät vauhtiin. Tänä talvena he tuovat Lapin lentoasemillemme tuhansia kiinalaismatkustajia Helsinki-Vantaan kautta ja ensi talven osalta määrä on jo moninkertainen, Sundelin iloitsee.

Ensimmäiset kansainväliset lennot Lappiin saapuivat toinen päivä joulukuuta, kun Norwegianin ensilento saapui Lontoosta ja Rovaniemelle.  Heti perään starttasivat Monarchin koneet Manchesterista ja Lontoosta Kittilään.

Lisäksi tulossa on uusia reittejä Germanialta ja Lufthansalta, joka viime talven hyvien kokemuksien jälkeen lisäsi lentoja Lappiin merkittävästi, Finavia kertoo.

Juhani Ojalehto

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT julkistaa tänään nettisivuillaan valtion yrityksille maksamat tuet.

MOT on koonnut yhteen tiedostoon kaikki valtion maksamat suorat yritystuet viiden vuoden ajan. Tiedot ovat vuosilta 2008-2015. Yle lähettää ohjelman iltakahdeksalta.

Ohjelma keskittyy juankoskelaiseen kartonkitehtaaseen, jolla on ollut viime vuosina useita omistajia. Kymin osakeyhtiön perinnettä jatkanut pk-yritys Stromsdal meni konkurssiin vuonna 2008. Tämän jälkeen tehtaan toimintaa on yrittänyt käynnistää Premium Board -yhtiö taustallaan ulkomaiset sijoittajat.

Juhani Ojalehto

Maailman tärkeimpiin teknologiavaikuttajiin kuuluva David Helgason uskoo, että suomalaisilla yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet menestyä teknologisessa kilpajuoksussa. Helgason on peliteknologia-alan tärkeimpiä vaikuttajia maailmassa.

Kohta nelikymppinen Helgason on Tanskassa alkunsa saaneen Unity Technologies -yrityksen perustaja ja sen pitkäaikainen toimitusjohtaja. Unity on pelialusta, jonka päälle on rakennettu muun muassa koko maailman hetkessä vallannut Pokémon Go -mobiilipeli.

Unitysta on alle vuosikymmenessä kasvanut globaali 1200 henkeä työllistävä pelijätti, jonka arvo huitelee 1,5 miljardin tuntumassa. Kolmen kaveruksen perustama Unity on tällä hetkellä yksi maailman kiinnostavimmista yrityksistä; jopa 35 prosenttia maailman parhaiten menestyvistä peleistä toimii Unityn alustalla. Tämä tarkoittaa noin kahta miljardia laitetta.

Piilaakson tavoista kannattaa oppia

Piilaaksossa pitkään toiminut Helgason neuvoo, että jokaisen yrittäjän kannattaa oppia Piilaakson tavat tehdä liiketoimintaa. Helgason korostaa verkostojen merkitystä ja sitä, että ainoastaan nopeimmin oppivat ja kehittyvät voittavat.

– Panosta tuotteeseesi ja palveluusi, mitä se sitten onkaan. Nykymaailmassa ja etenkin tulevaisuudessa voittaja saa kaiken tai ainakin lähes kaiken. Tällöin tuote ja nopeus ratkaisevat. Voittaja on siis se, joka oppii ja kehittyy sekä kehittää nopeimmin. Panosta siis täysillä, koska kakkoseksi jäävälle ei ole juuri mitään tarjolla.

Suomi liittyy yllättävän keskeisesti Unityyn ja Helgasoniin. Keväällä 2014 Unity hankki itselleen suomalaisen pelimarkkinointiyrityksen Applifierin. Suomessa Unity keskittyy edelleen pelien mainosbisnekseen ja grafiikkateknologiaan.

Syksyllä 2014 Helgason luopui Unityn toimitusjohtajuudesta. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Unitya edelleen luotsaava videopelijätti EA:n entinen toimitusjohtaja John Riccitiello. Tähänkin tarinaan liittyy Suomi. Siitä voit lukea tarkemmin ensi viikon jälkeen ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä.

Suomella on mahdollisuus menestyä

Helgasonin mielestä Suomella ja suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä nyt sekä tulevina vuosina siinä teknologisessa kilpajuoksussa, jota maailmassamme tällä hetkellä juostaan.

– Kunnioitan suomalaista peliteknologiaosaamista ja ylipäätään suomalaista teknologiaekosysteemiä. Lisäksi pidän suomalaisesta mentaliteetista, etenkin pakanamaisuudestanne. Olen viettänyt täällä paljon aikaa ja tunnen suomalaisia.

Helgasonin mielestä Suomesta löytyy yrittämisen ja tekemisen meininkiä enemmän kuin muista Pohjoismaista.

– Suomalaiset tekevät kovasti töitä. Täällä on todella hyvin koulutettuja ja osaavia ihmisiä. Sitoudutte ja kunnioitatte tietoa. Lisäksi teillä on juuri sopiva määrä hulluutta. Nämä ovat kaikenlaiselle yrittäjyydelle hyviä lähtökohtia.

Taru Jussila

Helgasonin haastattelu julkaistaan kokonaisuudessaan Yrittäjä-lehden vuoden viimeisessä numerossa 15.12.2016. Lehden voi tilata täältä tai lähettämällä viestin TILAUS numeroon 050 9022 225. Vuoden lehdet maksavat 54 euroa.

Yrittäjän verotusmenettelyihin tulee useita muutoksia ensi vuodelle.

Muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö ja valinnanmahdollisuus veron ilmoittamis- ja maksujaksosta laajenevat.

Samalla avautuu sähköinen OmaVero-palvelu, joka korvaa nykyisen Verotilin.

Kaikki ilmoitukset on tehtävä vastedes sähköisesti. Verohallinto hyväksyy paperi-ilmoitukset vain erityisestä syystä.

OmaVeroon tunnistautumiseen yritykset tarvitsevat yleensä Katso-tunnisteen. Katso-tunniste on hyvä hankkia ennen vuodenvaihdetta.

Verojen myöhästymismaksut kohtuullistuvat

Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita.

Tämän jälkeenkin voi korjata enintään 500 euron suuruisia virheitä ilman rangaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä. Kohtuullistaminen on ollut Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite.

Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Yli 45 päivän korjaamisesta myöhästymismaksu on 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun veron määrästä. Veronkorotuksen perustaso on 10 prosenttia, mutta sitä ei määrätä, jos verottaja langettaa myöhästymismaksun.

Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää. Seuraamuksista lisää täällä.

Verolajien muutoksenhaku laajenee siten, että myös arvolisäverotuksessa muutosta haetaan ensi vuonna oikaisulautakunnalta.

Maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö laajenee

Yritykset, joiden liikevaihto on korkeintaan 500 000 euroa, voivat tilittää myyntiä ja ostoja koskevan arvonlisäveron sitten, kun laskut ovat tulleet maksuun.

Oma-aloitteisista veroista annetaan kausiveroilmoituksen sijasta jatkossa veroilmoitus. Korjauksia ei tehdä enää lisäilmoituksella vaan kokonaan uudella ilmoituksella.

Valinnanmahdollisuus laajenee veron ilmoittamis- ja maksujaksosta

Yhä useampi pienyritys voi ensi vuonna valita veron ilmoittamis- ja maksujaksoksi neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Kauden muuttamiseen tulee myös joustoa.

Näin nykyistä useampien verovelvollisten on mahdollista valita menettely, jossa vero täytyy ilmoittaa ja maksaa harvemmin kuin kuukausittain.

Verovelvollisen verokausi on lähtökohtaisesti edelleen kuukausi ja pidennettyä verokautta sovelletaan hakemuksesta.

Yritys, jolla kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 100 000 euroa (nykyinen raja 50 000 euroa), voi ottaa käyttöön neljänneskalenterivuoden mittaisen verokauden.

Yritys, jolla kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 30 000 euroa (nykyinen raja 25 000 euroa), saa soveltaa kalenterivuoden pituista verokautta.

Juhani Ojalehto

Loueranta kertoo suosineensa nyt erityisesti laskeutuvia materiaaleja, jotka ovat tällä hetkeä muodikkaita. Tafti tai kovat materiaalit eivät ole tämän hetken juttu.

Louerannan yritys Biancaneve tekee pääasiassa urheiluvaatteita ja yksilöllisiä esiintymisasuja taitoluistelijoille sekä fitness-urheilijoille. Yritys on suunnitellut ja toteuttanut asukokonaisuuksia myös musiikkivideoille ja televisio-ohjelmiin Linnan juhlien lisäksi.

Tällä hetkellä Biancanevellä on liike Tampereella ja verkkokauppa.

Kasvuhakuisen yrityksen menestyksen salaisuus on pääsuunnittelija-yrittäjän kyvyssä tuoda asuilla parhaat piirteet ihmisistä esille.

– Suunnittelupuolella minulla on hyvä silmä naisvartalolle. Osaan löytää kohdat, joita kannattaa korostaa ja kohdat, mitä kannattaa häivyttää.

– Niin mallistovaatteemme kuin mittatilausvaatteemme ovat hyvin naisellisia. Kyllä se tärkein on se, että ihmiset tykkäävät tuotteistamme. Heille tulee hyvä olo vaatteissamme. He voivat olla itsevarmoja ja näyttää hyviltä vaatteissamme.

Louerannan mukaan iltapuvun pitää olla sellainen, että kun astut tilaan asussa, oli se sitten kisatilanne tai Linnan juhlat, vaatteen kantajan pitää tuntea olonsa asussa itsevarmaksi.

Verkkokaupasta urheiluvaatteita ja mittatilaustöitä

Tämän illan Linnan juhliin yrittäjä on suunnitellut ja valmistanut puvut Kalervo Kummolan vaimo Tuula Kummolalle, joukkuevoimistelija Ella Ratilaiselle ja nyrkkeilijä Mira Potkoselle.

Aiemmin hän on vaatettanut Linnan juhliin muun muassa Kiira Korven, Laura Lepistön ja viime vuonna Satu Taiveahon.

Elina Loueranta paljastaa puvuista sen verran, että Ella Ratilaisella on yllään todella trendikäs puku, muiden juhlapuvut ovat vähän perinteisempiä. Puvuista löytyy niin sähäkkää punaista kuin cappuccinon väriä.

– Käytännöllisyys on se, mitä otamme huomioon. Kyllä iltapuvussa pitää pystyä tanssimaan.

Hän viihtyy työssään, ei pelkästään siksi, että voi tehdä vaatteita, vaan siksi, että ihmisille tulee hyvä olo siinä vaatteessa.

Yksi yrittäjäuran hienoja hetkiä on ollut Dance on Ice -televisio-ohjelman luistelijoiden puvustaminen kolme vuotta sitten.

Loueranta on yrittäjäperheen kuopus ja hän suunnitteli sekä valmisti ensimmäiset esiintymisasut jo 13-vuotiaana omalle muodostelmaluistelujoukkueelleen. Vaatesuunnittelija-artenomin ensimmäisiä asiakkaita olivat taito- ja muodostelmaluistelijat.

Biancaneven ompelimossa valmistuu mittatilaustyönä vuosittain lähes tuhat esiintymisasua taitoluistelijoille ja fitness-urheilijoille. Yritys työllistää neljä työntekijää

Elina Louerannalle myönnettiin keväällä Pirkanmaan Vuoden nuori yrittäjä -palkinto.

Riikka Koskenranta

Julkkistanssija-yrittäjä jakaa toimivat vinkkinsä videolla itsenäisyyspäivän parketeille ympäri maan. Katso myös video.

Vuonna 2006 Oulun paikallisjulkkis Merja Satulehto tuli koko kansan tietoisuuteen suuren suosion saavuttaneen Tanssii tähtien kanssa -tanssiohjelman tuomarina.

Satulehdon tanssikoulu Citydance on kilpailumenestyksellä mitattuna yksi Suomen menestyneimpiä tanssikouluja show-, disco- ja streettanssien sekä latino show´n saralla.

Riikka Koskenranta

Kansalaisaktiivit järjestivät ainakin kahdeksan eri kulkuetta tai mielenosoitusta eilen itsenäisyyspäivänä Helsingissä.

Osansa muistamisesta saivat myös yrittäjät, kun hiljattain rekisteröity yhdistys nimeltä Velallisten tuki ry marssi Kauppatorilta Narinkkatorin Yrittäjäpatsaalle. Järjestäjät kertoivat muistavansa marssillaan lama-ajan yrittäjäuhreja ja heidän omaisiaan.

Yhdistyksen mukaan 1990-luvulla laman kärsineistä yrittäjistä noin 14 500 on tehnyt itsemurhan.

Velallisten tuki kertoo hoitavansa 1990-luvun laman ja oikeuslaitoksen uhrien, ulosottovelallisten ja muiden velallisten asioita antamalla näille neuvoja, ohjeita ja vertaistukea.

Juhani Ojalehto

– Lakineuvonta on arvostetuin palvelumme jäsentutkimusten mukaan. Haluamme siksi kehittää sitä vahvasti edelleen. Sen vuoksi lisäämme neuvontaresursseja ja pidennämme palveluaikoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.

Nykyisellään lakineuvontaa saa arkisin klo 9–16. Monet pk-yrittäjät ovat päiväsaikaan kiireisiä ja kiinni asiakkaiden palvelemisesssa ja myymisessä niin, että neuvontapuhelimeen ei pysty soittamaan.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun otetaan yhteyttä vuosittain noin 50 000 kertaa.

– Kannustan yrittäjiä rohkeasti olemaan yhteydessä ja kysymään apua, kun sitä tarvitaan. Kysymysten kautta saamme myös tärkeää aineistoa edunvalvonnan tueksi, Mikael Pentikäinen muistuttaa.

– Eniten puheluita tulee työoikeuteen liittyvistä asioista. Yrittäjät tarvitsevat neuvoja esimerkiksi ihmisten palkkaamiseen, työsuhteen ehtojen määrittelemiseen – tai toisaalta irtisanomiseen tai lomauttamiseen liittyen.  Eli työsuhteen koko elinkaaresta tulee kysymyksiä, kertoo Suomen Yrittäjien lakineuvojien esimies Atte Rytkönen.

Hänen mukaansa yleisimmät kysymykset liittyvät työsopimuksen solmimiseen, irtisanomisiin ja TES-tulkintoihin.

Työoikeuden lisäksi yrittäjät kysyvät muun muassa huijauslaskuista, verotuksesta, kirjanpidosta, kansainvälisestä kaupasta sekä sopimuksiin liittyvistä asioista.

Vuoden 2017 aikana Suomen Yrittäjät aikoo laajentaa palvelujaan myös julkistamalla asiakirjapankin. Sieltä löytyy muun muassa sopimuspohjia.

Jari Lammassaari

yrittajat.fi-sivuilla kerrotaan myöhemmin, minä päivänä laajennettu lakineuvonta alkaa tammikuussa.

Kuluttajien suosima verkon osto- ja myyntiliike Tori.fi on avautunut myös pienyrittäjille.

Tuotteitaan Tori-kaupassa myy jo sata yritystä eri puolilta Suomea. Joukossa on muun muassa outlet-myymälöitä sekä käsityö- ja sisustusliikkeitä.

Torissa yritykset erottuvat kuluttajien myynti-ilmoituksista harmaalla "kauppa"-merkinnällä myyntiartikkelin otsikossa.

Tori.fi toteaa tiedotteessaan, että pienelle yritykselle verkkokaupan perustaminen voi olla valtava ponnistus ja yleisön löytäminen haastavaa.

– Torissa asiakaskunta viettää aikaa jo valmiiksi, ja kaupan perustaminen ja ylläpito onnistuvat mutkattomasti vaikka tabletilla.

Kuluttajat voivat ilmoittaa Torissa ilmaiseksi, mutta yrittäjille se on maksullista.

– Moni meistä haluaisi ostaa tuotteita ja palveluita kotimaisilta pienyrittäjiltä, mutta on todennut helpommaksi hoitaa ostokset isoissa ja tunnetuissa verkkokaupoissa. Nyt pienyrittäjien tuotteet pääsevät uudella tavalla esille. Uskon, että moni asiakkaamme ilahtuu löytäessään vaikkapa naapuripaikkakunnan erikoisliikkeen Torin kautta, sanoo Torin liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto.

Viime vuosina Toria on käyttänyt kuukausittain miljoona suomalaista. Tori.fi:n omistaa norjalainen mediakonserni Schibsted Media Group.

Juhani Ojalehto

Onko sinulla näitä Sammon osakekirjoja? Vie ne pian pankkiin

Sampo Oyj lähetti marraskuun alussa kirjeen noin 75 000 suomalaiselle yksityishenkilölle. Heidät on merkitty vakuutusyhtiön osakekirjan omistajiksi 12.9.1997 päivättyyn osakasluetteloon, mutta he eivät ole vielä siirtäneet osakkeitaan sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Sampo listautui pörssiin 1988. Sammon vakuutuksenottajat saivat silloin tämän jutun kuvassa olevan kaltaisia yhtiön paperisia osakekirjoja.

Tyypillisin vakuutuksenottajille jaettu määrä oli kaksi osaketta, mikä vastaa osakesplittausten jälkeen neljääkymmentä nykyistä Sammon osaketta. Tämänhetkisillä osakekurssilla niiden arvo on vajaat 1700 euroa.

Kirjeet eivät menneet yrityksille

Sammon muistutuskirjeet ovat menneet vain yksityisille vakuutuksenottajille, ei yrityksille.

Kuinka monen yrityksen nimissä sitten on noita vanhoja osakkeita?

– Yhteisömuotoisia osakkeenomistajia on tuhansia, sanoo Sammon viestintäpäällikkö Maria Silander.

Yrityksille kirjeitä ei lähtenyt. Miksi?

–Meillä ei ole olemassa yhdenmukaista tunnusta, jolla voitaisiin 12.9.1997 päivätystä osakasrekisteristämme yksilöidä yrityksiä ja yhteisöjä näin pitkän ajan päästä.

– Arvelen, että yrityksissä on oltu tässä sillä tavalla valveutuneita, että asia on huolehdittu aika päivää sitten ja osakkeet on siirretty arvo-osuustilille, Silander sanoi pari viikkoa sitten, kun Yrittäjäsanomat kysyi asiasta edellisen kerran.

– Ihmettelen, miksi yrittäjille ei ole lähetetty kirjeitä. Tässä voi siirtyä monen yrittäjän kannalta aivan huomattava varallisuus yrityksiltä Sammolle, kun asiasta ei ole ehkä ollut yrittäjillä tietoa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Nyt jokaisen yrittäjän kannattaa huolella ja nopeasti selvittää, onko osakekirja jossakin kaapin kätköissä, Pentikäinen muistuttaa.

Sammon asiakaspalvelu on ruuhkautunut parinkymmenen työntekijän lisäämisestä huolimatta, sillä sinne on tullut tähän mennessä jo lähes 20000 yhteydenottoa paperisiin osakkeisiin ja kadonneiden osakekirjojen kuoletusprosessiin liittyen.

Yrittäjäsanomien tietojen mukaan moni Sammon osakkeenomistaja on ollut yhteydessä myös Finanssivalvontaan asiasta.

Osakekirjat vanhenevat yhtiökokouksen jälkeen?

Sammon paperisia osakekirjoja oli marraskuun alussa ”kateissa” eli kirjaamatta arvo-osuustileille lähes seitsemän miljoonaa kappaletta. Nykykurssilla mitaten niiden arvo on lähes 300 miljoonaa euroa.

- Koska Sampo ei ole lähettänyt yrityksille asiaa koskevaa muistutuskirjettä, on aito mahdollisuus, etteivät yritykset tiedä osakekirjojen vanhentumisesta ja siitä, miten niiden tulisi toimia säilyttääkseen oikeutensa. Olisi perusteltua, että asiasta tiedotettaisiin suoraan yrityksiin, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Jos paperisia osakekirjojaan ei siirrä arvo-osuustilille tai käynnistä kadonneiden osakekirjojen kuoletusprosessia (selitys prosessista jutun lopulla) ja esitä pankissa vaadetta osakkeiden siirrosta arvo-osuustilille 27.4.2017 mennessä, voi menettää oikeuden osakkeisiin ja osinkoihin Sammon yhtiökokouksen jälkeen. Näin tapahtuu, jos siellä päätetään vanhojen, arvo-osuustilille kirjaamattomien osakkeiden osakeoikeuksien menettämisestä.

Tällaista esitystä ei ole ainakaan vielä kukaan osakkeenomistaja tehnyt.

Toimi näin

Sammon asiakaspalvelu on ruuhkautunut lähes 20000 yhteydenotosta. Yhtiöön ei tarvitse olla yhteydessä, jos paperiset osakekirjat ovat tallella. Riittää kun menee omaan pankkiin ja rekisteröi osakkeet sähköiselle arvo-osuustilille.

Kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille, osakkeenomistaja voi saada takautuvasti osinkoja kolmelta vuodelta. Osingot saadakseen osakkeet pitää kirjata arvo-osuustilille.

Jos olet kadottanut osakekirjat

Tilanne menee hankalaksi silloin, jos tietää omistavansa kyseiset osakkeet, mutta on kadottanut osakekirjat. Ainoa vaihtoehto silloin on käynnistää virallinen, kuukausia kestävä prosessi käräjäoikeuden kautta.

Tämän ns. kuolettamisprosessin kanssa on jo kiire. Alun perin näytti siltä, että jos mielii saada prosessin tehtyä ennen Sammon huhtikuun lopun yhtiökokousta, hakemus olisi pitänyt jättää käräjäoikeuteen 14.12.2016 klo 16.15 mennessä.

Sammon keskiviikkona päivittämien ohjeiden mukaan on kuoletushakemus jätettävä käräjäoikeuteen ja vaadeomistuksen kirjaamiseksi arvo-osuustilille esitettävä pankissa 27.4.2017  klo 14 mennessä. Katso ohjeet täältä. 

 Osakeoikeuksien menettämisestä ei välttämättä tehdä päätöstä ensi huhtikuun yhtiökokouksessa.

Helsingin Sanomien mukaan Helsingin käräjäoikeus on tukkeutunut Sammon paperiosakkeen kuoletuksista. Käräjäoikeuteen saapuu toistasataa kuolettamishakemusta päivittäin.

Ilmoitus kadonneen osakekirjan kuolettamisesta pitää olla esillä Virallisessa lehdessä. Jos kolmen kuukauden kuluessa kukaan ei vastusta kuoletusta, käräjäoikeus vahvistaa kuoletuksen. Tämän jälkeen osakkeet voi siirtää sähköiselle arvo-osuustilille, kun Sampo on vielä antanut leiman käräjäoikeuden asiakirjaan.

Kuoletusprosessin käynnistämiseksi tarvitaan rekisteriote, jonka saa Sammon osakaspalveluista. Sammon nettisivuilla ohjeistetaan olemaan yhteydessä ensisijaisesti sähköpostitse: , koska puhelinpalvelu (010 516 0051) on ruuhkautunut. Tarkat ohjeet löytyvät Sammon sivuilta.

Jari Lammassaari

EU-komissio on suunnitellut Euroopan strategisten investointien rahasto ESIRin toiminta-ajan pidentämistä ja koon kasvattamista. Tarkoituksena ESIR 2.0:ssa on myös huomioida yritykset entistä paremmin.

ESIR on rahasto, joka tarjoaa Euroopan Investointipankin (EIP) kautta luottoja, pääomaehtoista rahoitusta ja lainojen takuita sekä pk-yrityksille että teollisille ja infrastruktuurin investoinneille, selventää EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Sen toiminta-ajatus on vauhdittaa Euroopan investointeja, ja se sai alkunsa vuoden 2015 syyskuussa. Toiminta pääsi käynnistymään kunnolla vuoden 2016 tammikuussa.

Suomessa esimerkiksi Äänekosken biotuotevoimala ja Pasilan rakennushanke Tripla ovat saaneet siltä rahoitusta. Hankkeen tai yrityksen koko ei kuitenkaan vaikuta rahoituksen myöntämiseen.

– Monet yrittäjät kokevat, että ESIR voi tulla mukaan vain suuriin infrastruktuurihankkeisiin tai satojen miljoonien projekteihin. Se voi kuitenkin rahoittaa hyvinkin pieniä hankkeita, Katainen kertoo Yrittäjäsanomille.

Hän muistuttaa siitä, että ESIR on kysyntäperusteinen rahasto, eli toisin sanoen kysyntä ratkaisee, minne rahoitusta menee. (JUTTU JATKUU VIDEON JÄLKEEN)

– Noin viidesosa Suomen yrittäjistä potee rahoitusvaikeuksia, ja siinä on hyvä markkina, joka saattaisi hyötyä ESIR-rahoituksesta, Katainen arvioi.

Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on samoilla linjoilla.

– ESIR on mielestäni erittäin hyvä mahdollisuus myös monelle suomalaiselle pk-yrittäjälle. Kannustan kaikkia yrittäjiä miettimään, voisiko tässä olla yksi rahoituksen lähde, olemaan yhteydessä eurooppalaisiin tahoihin ja selvittämään, voisiko tätä kautta saada lisää tukea yrityksen kehittämiseen, kasvattamiseen ja kansainvälistämiseen.

Entistä yrityskeskeisempää

Suomessa rahoituksen välittäjinä toimii tällä hetkellä Osuuspankki sekä Finnvera. Ne tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, täyttääkö yritys hakukriteerit ja saako se rahoitusta. EIP ottaa jokaisen luoton toteutuneesta rahoitusriskistä puolet kantaakseen.

Ensimmäisen vuoden aikana ESIR on tehnyt 230 rahoitussopimusta välittäjäpankkien tai pääomarahastojen kanssa, jotka palvelevat pk-yrittäjiä eri puolella Eurooppaa. Solmitut sopimukset tulevat tuomaan Kataisen mukaan rahoitusta noin 370 000 eurooppalaiselle pk-yritykselle.

Syyskuun alkuun mennessä eniten tukea ESIRiltä olivat saaneet nimenomaan pk-yritykset (30 %), energiasektori (22 %) sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiot (22 %).

Parhaillaan komissio suunnittelee ESIR 2.0:aa, jonka olennaisemmat muutokset ovat toiminta-ajan pidentäminen ja rahoituskapasiteetin nousu.

Komissio aikoo myös reagoida pk-yritysten rahoitustarpeeseen kasvattamalla ESIRin pk-yritysten rahoitusosuutta.

– Tällä hetkellä ESIR mahdollistaa Euroopan Investointipankille 63 miljardin euron luotonannon kolmen vuoden aikajänteellä. Meillä on tarkoitus jatkaa sen toimintaa ainakin vuoteen 2020 saakka, ja rahoituskapasiteetti nousee sataan miljardiin, Katainen kertoo.

Yrittäjä, kerro tarpeistasi

Osuuspankki on myöntänyt ESIRin rahoitusta noin 30 yritykselle. Lukema on Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan melko pieni verrattuna muihin EU-maihin. Malisen mukaan hakemista helpottaisi se, että yrittäjä voisi hoitaa rahoituskeskustelut suoraan kotipankkinsa kanssa.

Katainen kannustaakin pankkeja hyödyntämään ESIRin rahoitusmahdollisuuksia entistä aktiivisemmin

– Samaten pääomarahastot, riskirahastot voisivat hyödyntää sitä paremmin kuin tähän mennessä, hän arvioi.

Jotta mukaan saataisiin lisää pankkeja, tulisi yrittäjien luoda niiden suuntaan painetta, Katainen arvioi.

– Komission suunnalta me emme voi painostaa ketään. Jos kysyntää ei ole, myöskään tarjontaa ei ole. Kannustan valtakunnallisten toimijoiden lisäksi alueellisia pankkeja katsomaan ESIR-rahaston mahdollisuuksia. Myös pääomarahastot voisivat olla hyviä välittäjätahoja tietyntyyppisille yrityksille erityisesti silloin, kun tarvitaan loikkaa kansainvälistymiseen tai suurempaan kasvuun ja velkaraha ei ole se oikea rahoitus, vaan pääomarahoitus voisi olla parempi.

Katainen kehottaakin yrittäjiä antamaan aktiivisesti palautetta.

– Jos yrittäjät kokevat ESIR-rahoituksen byrokraattiseksi, niin se on ihan aiheellinen palaute, silloin meidän pitää katsoa, mitä muutoksia siihen tarvitaan. Kannattaa tuoda niitä näkemyksiä oman järjestön ja suomalaisten päättäjien kautta. Totta kai myös minuun saa aina olla yhteydessä sähköpostin kautta.

Silja Eisto

Suomen Yrittäjät antoi tänään lausuntonsa esitysluonnoksesta laiksi postilain muuttamisesta. Yrittäjäjärjestön mukaan valtion kuuluu vastata vain postitoiminnan järjestämisestä.  

 – Hyvät ja tehokkaat jakelupalvelut turvataan parhaiten antamalla jakelu yritysten hoidettavaksi. Jakelu pitää kilpailuttaa koko maassa, ei vain harvaan asutuilla alueilla, kuten lakiluonnoksessa esitetään, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo. 

– Harvaan asutuilla alueilla jakelu on helposti kannattamatonta. Ei ole reilua, että yritysten hoidettavaksi annettaisiin vain alueet, jolla toiminta ei kannata ja Posti saisi monopolin taajama-alueille.

Grekinin mukaan postinjakelu pitäisi kilpailuttaa myös riittävän pienissä osissa, jotta myös pienet yritykset voivat osallistua jakeluun.

Grekinin mukaan tavara- , henkilö- ja postikuljetuksia kannattaisi yhdistellä tehokkaammin kuin nyt vaikkapa niin, että koulukyydin mukana kulkisi myös kirjeposti.

– Se saattaisi nopeuttaa nyt takkuilevaa jakelua. Postinjakelun laatu todennäköisesti paranisi, kun palvelun tarjoamisesta joutuisi kilpailemaan.

EU-komissaari ja pitkän linjan poliitikko Jyrki Katainen kertoo, ettei hän aio asettua ehdolle vuoden 2018 – tai myöhemmissäkään – presidentinvaaleissa.

– En ole ajatellut yhtään asettua ehdolle. Eiköhän Suomessa ole semmoinen presidentti, joka haluaa toivon mukaan jatkaa seuraavalle kaudelle.

Hän ei myöskään pidä todennäköisenä, että hän asettuisi ehdolle myöhemmissäkään vaaleissa.

– Minun panostukseni suomalaiseen politiikkaan on ollut kohtuullisen pitkä, ja nyt kiinnostavat muut tehtävät.

Parhaillaan Katainen asuu perheensä kanssa Brysselissä. Kataisen kausi Suomen EU-komissaarina alkoi vuonna 2014, ja hän toimii myös Euroopan komission varapuheenjohtajana.

Hänen kautensa kestää vuoteen 2019 asti. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä Kataisen mukaan auki.

– Nautin kovasti tästä kansainvälisestä työstä ja eurooppalaisesta vaikuttamisesta. Tuntimääräisesti mitattuna niitä on saman verran kuin edellisessä työssä, mutta työn luonne on hyvin toisenlaista. Se on kansainvälistä ja vielä enemmän asioihin keskittyvää.

Komissaarin työ kuljettaa häntä niin Euroopan unionin jäsenmaihin kuin Euroopan ulkopuolelle. Työ on Kataisen mukaan myös todella palkitsevaa.

– Kun saa yhden päätöksen tehtyä, se koskettaa 28 jäsenmaata ja heidän kansalaisiaan.

Kansainvälisen verkkokaupassa on mahdollisuuksia

Brysselissä asuminen on myös tuonut perspektiiviä suomalaisiin yrityksiin. Niitä olisi halu tukea myös ulkomailla, mutta se on osoittautunut melko vaikeaksi.

– Harrastan eränkäyntiä ja yritin löytää eri puolelta Eurooppaa harrastusvälineitä. Sitten löysin Suomesta usean niitä tarjoavan yrityksen. Yritin tilata niitä Belgiaan, mutta 20 yrityksestä vain yksi suostui toimittamaan tavaraa ulkomaille.

Sama toistui tyttärelle hankittavan Lucia-puvun kohdalla. Moni yritys myi niitä verkossa, mutta ei toimittanut niitä ulkomaille.

– Kauppa on tänä päivänä kansainvälistä ja kannustaisin suomalaisia yrittäjiä lähtemään tähän mukaan. Monelle asiakkaalle kaupan kotimaalla ei ole mitään merkitystä.

Ennemminkin tuotteen laatu, hinta ja toimitusaika nousevat asiakkaan silmissä kiinnostaviksi kriteereiksi.

– Toivoisin, että suomalaiset yrittäjät käyttäisivät digitaalista teknologiaa ja myisivät asiakkaille siitä huolimatta, missä päin maailmaa he ovat, Katainen arvioi.

Silja Eisto

Yhteyttä ottaneiden yrittäjien yksiselitteinen viesti viranomaisille on se, että nykyisen kaltainen muutosilmoitusten tekeminen paperilla ei voi jatkua. Nykyinen menettely aiheuttaa yrittäjien mukaan suuren riskin identiteettivarkauksiin.

Pahimmillaan nopea rikollinen voi tyhjentää firman pankkitilin tai tilata yrityksen nimissä läjäpäin tavaraa. Monikaan yrittäjä ei ole suojautunut tilaamalla yrityksensä tietojen seuranta- tai hälytyspalvelun tai ns. rekisteröintikiellon.

– Ohje on tilata palvelu PAPERILOMAKKEELLA! Eli suojaa itsesi paperilomakehuijaukselta paperilomakkeella?? Miten tämän nyt muotoilisi... kommentoi pohjalainen yrittäjä Jarmo Hellman Suomen Yrittäjien facebook-sivulla.

 – Mitä ideaa on tehdä seurantalomake? Seurantalomake tehdään aivan samalla tavalla tulostamalla se paperille ja allekirjoittamalla sekä lähettämällä kirjeenä PRH:hon, joka ei tarkasta mitään!

Eli ensin muutetaan tiedottaminen uuteen osoitteeseen, ja sitten muutetaan kaikki muut tiedot. On ihan sama paljonko PRH sen jälkeen lähettää tietoa, se ei kuitenkaan tule yrittäjän tietoon, epäilee Cru Powerin toimitusjohtaja Christer Dahlström.

– Yrittäjä ei myöskään ole se taho, jonka pitäisi seurata tätä, vaan viranomaisen pitää varmistaa, että tiedot ovat oikeat, tämä ei voi olla ylivoimainen tehtävä, kommentoi Christer Dahlström.

 – Itselläni on omistusta kolmessa yrityksessä, joista yhdessä kävi vastaava tietojen väärentäminen rikollisin keinoin tammikuussa 2016. Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja tekijä on jo tuomittukin, kertoo nimettömänä pysyttelevä yrittäjä Keski-Suomesta.

Tekijä ei onneksi ehtinyt saada suurta vahinkoa aikaan.

PRH:n ohjeet: Näin suojaudut

Yrittäjä sai Patentti- ja rekisterihallituksesta ohjeita suojautumisesta PRH:n Virre-tietopalveluun liitetyllä hälytyspalvelulla.

Katso ohjeet hälytyspalvelusta täältä. Katso PRH:n tiedote identiteettivarkauksista täältä.

 PRH:sta annettiin yrittäjälle myös neuvo suojautua yrityksen tietojen muuttamiselta näin:

”Toinen mahdollisuus on lähettää huomautus, jossa rekisteriviranomaista pyydetään ottamaan yhteyttä tiettyyn henkilöön ennen kuin yhtiön ilmoituksia saadaan rekisteröidä.

Huomautus kirjataan vireillä olevaksi asiaksi niin sanottuna protestikirjelmänä, ja myöhemmin vireille tulevia ilmoituksia käsiteltäessä protestikirjelmän johdosta otetaan aina yhteyttä yhtiöön. Näin olettekin tässä tapauksessa toiminut ja ennen jokaisen muutosilmoituksen rekisteröimistä pyydetään toimitusjohtajan lupa tietojen muuttamiseen.”

"Firman pankkitili tyhjennettiin"

Myös toimitusjohtaja-yrittäjänainen on huolestunut identiteettivarkauksista:

– Itse tiedän varmuudella yhden, jossa PRH:lle käveltiin sisään ja väärillä henkkareilla vaihdettiin firman omistajuus ja sitten käveltiin pankkiin tekemään tilioikeusmuutoksia. Sen lisäksi tiedän varmuudella toisen, jossa tätä oli yritetty.

– Firman toinen pankkitili tyhjennettiin, mutta toisessa pankissa sitten soitettiin paikalliskonttoriin, että onko tämä ihan ok. Tavaraa oli tilattu yrityksen laskuun operaattoreilta, kun omistajatiedot oli muutettu. Tulivat ilmi muutama kuukausi myöhemmin, kun laskuja ruvettiin perkaamaan, naisyrittäjä kertoo.

Hänen mukaansa PRH ei kanna vastuuta asiassa ja sen ilmoituspalvelu on viiveellinen:

– Se lähettää 1–2 päivän ajossa niitä tietoja tehdyistä muutoksista, eli se ei ole todellakaan keino suojautua tilintyhjennyskeikoilta, naistoimitusjohtaja huomauttaa.

Suomen Yrittäjät: kaupparekisteripalvelut sähköisiksi

Suomen Yrittäjät taistelee identiteettivarkauksia vastaan sekä tiedottamisella, neuvonnalla että osallistumalla asiaa koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin.

– Varkauden kohteeksi voi joutua kuka tahansa – yksinyrittäjä tai suurempi yhtiö. On selvää, että yksikin tapaus on liikaa, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä ollaan uudistamassa kaupparekisterilakia ja –palveluita. Suomen Yrittäjät on aktiivisesti mukana tässä hankkeessa ja työryhmässä.

– Työryhmä pohtii parhaillaan sitä, tulisiko paperilla tapahtuvasta ilmoittelusta luopua tulevaisuudessa kokonaan. Suomen Yrittäjien kanta on selvä: identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi ja palveluiden hintojen laskemiseksi kannatamme kaupparekisteripalveluiden sähköistämistä. Viesti kentältä on myös selvä: tälle muutokselle on tarvetta, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Jari Lammassaari

Ajatuspaja Libera julkaisi torstaina eri puoluetaustaisten poliitikkojen kirjoittaman raportin työmarkkinoiden uudistamisesta.

Vihreät, keskusta, vasemmistoliitto, kokoomus, SDP ja perussuomalaiset lähes yhdessä rintamassa – markkinaliberaalin ajatuspajan valitsemat nuoret ja nuorehkot kirjoittajat osoittavat hienoista uudistushalukkuutta työmarkkinajärjestelmään yli hallitus–oppositiorajojen.

Selkeimmin eriävän mielipiteen kirjaseen jätti vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen, joka oli poissa raportin julkistustilaisuuden paneelista Helsingissä torstaina.

Paneelia seurannut Suomen Yrittäjien lakimies Atte Rytkönen pettyi siihen, että huolimatta työmarkkinoiden heikkouksien tunnustamisesta puhujat eivät tarjonneet ratkaisuja.

Palola vastaan poliitikot

Paneelikeskustelusta sukeutui, kuten toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tilaisuuden alussa ennusti, Palolan ja muiden panelistien välinen yhteenotto.

Valtaosa panelisteista yrittäjä Tom Kaisla, Antti Vesala (kok.), Ville Vähämäki (ps.) ja Mikko Kärnä (kesk.) linjasivat, että nykyinen korkea työttömyys johtuu kankeista työmarkkinoista. Elina Moisio (vihr.) lisäsi yhdeksi tekijäksi keskinäisen luottamuksen puutteen.

Palolan mukaan jo lähtökohta, että työmarkkinat ovat pielessä, on väärä.

– Keskustelu on turhaan ideologisoitunut ja polarisoitunut. Toiset ovat sitä mieltä, että tämä järjestelmä on loistava. Jotain tarvitsee tehdä, mutta ei kumouksellisesti.

Palola lämpeni keskustelun edetessä myöntämään, että ammattiyhdistysliike kaipaa uudistusta.

– Meidän pitää tehdä arvovalinta ja pystyä luopumaan saavutetuista eduista, mutta mistä – niiden löytäminen ei ole helppoa. Liitot ja toimialat ovat hyvin erilaisia, toisissa on valmiutta muutokseen, toisissa ei.

– Prosessi on hidas. Ei sitä päivää tule, että tässä on uudistunut ay-liike, var så god.

"Silpputyö on mantraa"

Poliitikkosiipi totesi yksimielisesti, että työmarkkinat kaipaavat uudistusta myös siitä syystä, että työsuhteet muuttuvat yhä enemmän epätyypillisiksi: vakituisen kokopäivätyösuhteen sijasta on paljon osa-aikatyötä, pätkätyötä ja itsensätyöllistämistä. 

Tämän näkemyksen Palola nimesi mantraksi.

– Tilastot sanovat, että silpputyötä on edelleen hyvin pieni osa. Digitalisaatiosta huolimatta perinteinen työn tekemisen tapa sekä hoitotyö ja teollisuus säilyvät ja lainsäädäntöä tarvitaan.

Kiky kuumensi

Palolan ääni kohosi erityisesti kilpailukykysopimuksesta puhuttaessa. Kokoomuksen talouspoliittisena sihteerinä työskentelvä Vesala harmitteli, ettei toteutuneella kikyllä saavuteta hallituksen asettamia tavoitteita.

– Noin 2 miljardin säästöihin ei päästä, eikä paikallisessa sopimisessa päästy eteenpäin, Vesala sanoi.

– Eivät järjestöt neuvotelleet kikyä siksi, että hallitus pääsisi tavoitteeseensa, Palola vastasi.

– Jo viime kevänä totesin, että kun kokemattomana, osaamattomana ja henki korkealla mennään eikä kuunnella eri osapuolten asiantuntijoita, niin pystyy sanomaan, miltä osin kiky tulee toteutumaan.

Paikallinen sopiminen ei synnyttänyt keskustelua

Yleisökeskustelun aikana lakimies Rytkönen ihmetteli Palolalle paikalliseen sopimiseen jäänyttä luottamusmieslukkoa. Rytkönen sanoi, että se on järjestäytymisvapauden kannalta keskeinen kysymys.

Hän kommentoi myös palkkajoustoa ja viittasi siinä STTK:n omaan kyselyyn. 

– STTK:n kyselyn mukaan 90 prosenttia työnantajista sanoo, että he olisivat valmiita maksamaan tulospalkkiota tai parempaa palkkaa, jos palkkajoustolla tulos paranisi, Rytkönen taustoitti. 

– On hellyttävää, että olette huolissanne työntekijöiden palkoista, Palola kuittasi.

– Olisitte saaneet kikyssä nykyistä paremman ratkaisun, mutta koska se ei ollut niin hyvä kuin hallitusohjelmassa, se ei kelvannut teille.

Hallitus päättää, eivät järjestöt

Kun viimekätistä vastuunkantajaa kysyttiin, keskustelijoiden katseet kääntyivät hallituksen suuntaan.

– Positiivista oli se, että kaikkien mielestä päätöksenteko on eduskunnan käsissä, Rytkönen kiitteli.

Myös Palola oli sitä mieltä, että ratkaisu tehdään pilaritalossa, mutta samalla hän jätti takaportin auki.

– Työmarkkinaratkaisujen tekemiseen riittää eduskunnassa 101 ääntä. En kuitenkaan sano, että hyväksyisinkö niitä.

Juhani Ojalehto

– Tämä on hämmentävää, kommentoi Alkon päätöstä diplomaattisesti kuopiolaisen Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund.

Hänen johtamansa yrityksen Mesimarjalikööri on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Likööriä alettiin valmistaa jo 1882. Heiltä löytyy myös muita marjoista makunsa saavia likööreitä, esimerkiksi lakan, vadelman ja puolukan makuisina. Ja muitakin liköörinvalmistajia Suomessa on.

– Meille on tullut paljon yhteydenottoja ja kannustusta kuluttajilta sekä yrityksiltä sen jälkeen, kun uutisoitiin Vana Tallinnin valinnasta Suomen juhlajuomaksi. Meitä on myös pyydetty reagoimaan asiaan jotenkin, Harri Nylund kertoo.

– Ja aiomme myös reagoida. Tulemme tarjoamaan tuotteita, jotka on puettu Suomi 100 –teeman mukaisesti, Nylund lupaa.

Lignell & Piispasen liköörit käyvät hyvin kaupaksi ulkomailla. Vientiin menee tuotannosta jo 40 prosenttia. Esimerkiksi Aasiassa arvostetaan Suomen puhtaasta luonnosta ja marjoista arominsa saavia liköörejä ja muita alkoholijuomia.

”Olisi pitänyt järjestää kutsukilpailu suomalaisille”

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin hämmästelee myös Alkon päätöstä:

– Erikoiselta näyttää. Tässä ei ole ainakaan lainsäädännöllisiä syitä moiseen valintaan. Ei Alkon tällaisessa asiassa tarvitse ajatella hankintalakia, tässä on nyt kyse vapaaehtoisesta kilpailutuksesta, Grekin toteaa.

– Kun on kyse Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta olisi ollut perusteet järjestää kutsukilpailu vain suomalaisille liköörin valmistajille, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

Virolaisen liköörin valinta 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi on hämmästyttänyt myös poliitikoista koostuvaa Alkon hallintoneuvostoa. Seuraava neuvoston kokous on joulukuun puolivälissä ja siellä aiotaan keskustella virolaisen liköörin valinnasta.

Jari Lammassaari

Saksan Hampurissa olevaan osoitteeseen merkitty European Business Number kertoo keräävänsä tietoja eurooppalaiseen yritysrekisteriin. Harhaanjohtavassa lomakkeessa annetaan ymmärtää, että yrityksen tietojen päivittäminen on ilmaista.

Yksittäisille yrittäjille on tullut sähköpostitse jo useita EBN:n kirjeitä, mutta eilen monille tipahti postiluukusta kirje, joka on ”viimeinen muistutus”.

­Lomakkeen alareunan pienessä, vaikealukuisessa tekstissä kerrotaan, että kyse on kolmen vuoden sopimuksesta ja hinta on 890€/vuosi. Sopimus jatkuu automaattisesti vuosittain, jollei asiakas irtisano sitä viimeistään kolme kuukautta ennen vuosijakson päättymistä.

Vielä ei ole tiedossa, kuinka paljon näitä tämänkertaisia huijauslomakkeita on Suomeen lähetetty.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitaminen siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2019.

– Tällä hetkellä tehtävä on kuitenkin vielä kuntien vastuulla, ja ensi vuoden kuntavaalien jälkeenkin vuosina 2017 ja 2018 kunnat vastaavat yhä palveluiden järjestämisestä, muistuttaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Hänen mukaansa kuntien kannattaisikin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti jo parhaillaan elettävän välivaiheen aikana uusia palveluseteleitä ja käyttää olemassa olevia palveluseteleitä entistä aktiivisemmin.

Niiden käytössä on nimittäin Kallaman mukaan selviä hyötyjä, jotka valmistavat kuntia ja paikallisia yrittäjiä tulevaan.

Palvelusetelien avulla kunnat voivat vahvistaa alueen yrittäjiä ja kuntiin saattaa syntyä myös uusia yrityksiä. Vähitellen alueen asukkaat oppivat käyttämään niiden palveluita sekä valinnanvapautta.

– Siten kuntiin ei myöskään voi tulla ulkopuolelta niin helposti kilpailijaa, joka ottaisi koko markkinan haltuun, kun paikalliset toimijat ovat jo siellä, Kallama arvioi.

Palveluseteleiden suosio on kasvanut joka vuosi. Sosiaalialan julkaisemien vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan palvelusetelien käyttö on kasvanut vuodesta 2014 yhteensä 47 prosenttia. Palveluseteliostoja oli viime vuonna yhteensä 219 miljoonaa euroa.

Palvelusetelipalkinto Vaasaan

Vaasan kaupungin sosiaalityö ja perhepalvelut -yksikkö on voittanut Vuoden palveluseteliteko 2016 -kunniamaininnan.

Sen henkilökohtaisen avun palveluseteli valittiin voittajaksi, koska se helpottaa tuen tarvitsijan arkea. Palvelun avulla vammaiset henkilöt voivat hankkia mieluisan avustajan suoraan palveluntuottajalta.

– Vuoden palveluseteliteko -kunniamaininnalla haluamme nostaa esille merkittävää käytännön työtä tekeviä henkilöitä ja tahoja, sekä innovatiivisia tapoja käyttää palveluseteliä. Kun sote-uudistus on päivän puheenaihe, on hyvä muistaa, että palvelusetelillä valinnanvapautta on ollut mahdollista tarjota sote-palveluissa jo vuodesta 2009. Palveluseteli on helppo ratkaisu kuntalaisen osallisuuden lisäämiseksi. Palveluita tarvitseva saa itse valita mistä avun hankkii. Seteli tukee myös kuntien elinvoimaisuutta, koska iso osa palveluita tuottavista yrityksistä on pienyrityksiä, palveluseteliasiantuntija Kari Bagge kertoo.

Palkinto jaetaan voisittain taholle, joka kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelitoimintaa. Kriteerinä on myös se, että taho luo helposti monistettavia käytäntöjä, jotka helpottavat palveluiden saatavuutta sekä valinnanvapautta.

– Vaasassa on ennakkoluulottomasti otettu palveluseteli käyttöön uudella tavalla. Sähköinen seteli toimii henkilölle jatkuvana tilinä, joka muistuttaa henkilökohtaista budjettia. Tästä kokemuksesta kannattaisi ottaa digitaalisoinnin vinkit käyttöön tulevan valinnanvapauden valmistelussa, arvioi raatiin kuulunut SY:n Susanna Kallama.

Silja Eisto

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn teettämän selvityksen mukaan erityisesti 5–49 työntekijän yritykset ovat ottaneet kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluihin, työkokeiluihin ja töihin.

Selvityksen perusteella näille yrityksille oli myös tyypillistä, että ne olivat ottaneet aiemmin yrityksen arkeen mukaan suomalaisia työssäoppijoita tai harjoittelijoita.

Kv-opiskelijoita ottaneiden yritysten toimialat olivat monipuoliset. Eniten kansainvälisiä opiskelijoita oli erityisesti teollisuuden, informaation ja viestinnän, tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksissä.

Usein motiivi ottaa kansainvälisiä opiskelijoita oli CIMOn selvityksen mukaan tarve saada lisäkäsiä arkisiin töihin.

Viidesosa vastanneista kertoi heidän ottaneensa opiskelijoita mukaan nimenomaan sen takia, että yritys halusi uutta osaamista kansainvälistymiseen ja esimerkiksi toiminnan laajentamiseen uusille markkinoille.

Kv-opiskelijat auttavat yritystä päivittämään käytäntöjään

Lähes kaikki opiskelijoita ottaneet yritykset olivat tyytyväisiä heidän työpanokseensa. Vastaajista 95 prosenttia arvioi opiskelijoiden selviytyneen töistä kuten muutkin työntekijät.

– Nuoret tekivät yrityksen markkinointimateriaalia, käännöstöitä ja kirjoittivat lehtiartikkeleita. He tiesivät paremmin lehdet ja blogit ja puhuivat maan kieltä. Todella positiivinen kokemus, kertoo eräs tutkimukseen osallistunut.

Selvityksessä nousi esiin myös se, että kv-opiskelijat vahvistivat yrityksen johtamis- ja perehdyttämiskäytäntöjä.

Byrokratian sijasta yrityksillä oli ennemminkin yksittäisiä vaikeuksia alakohtaisissa lupakäytännöissä, kuten rakennustyömaiden työntekijöiden veronumeroissa.

Sellaiset yritykset, joissa ei ole aiemmin ollut kansainvälisiä opiskelijoita, kaipaavat selvityksen perusteella erityisesti tietoa kv-osaajien hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä tukea kieliongelmiin ja sopivien työtehtävien selvittämiseen.

Suurin syy siihen, etteivät yritykset hyödyntäneet kv-opiskelijoita oli nimenomaan se, etteivät yritykset kohdanneet opiskelijoiden kanssa.

Selvitys koostuu 386 vastauksesta, ja vastaajista 125:llä oli ollut ulkomaalaisia opiskelijoita.

Silja Eisto