Rovaniemellä Likiliikkeeseen kuuluvat 149 yritystä tuovat jouluna pienen muistamisen paikallisille yksinasuville ja perheille.

– Ajan ilmiö on yksinäisyys ja syrjäytyminen. On hienoa huomata, että ihmiset välittävät lähimmäisistään ja haluavat auttaa, kiittää seurakunnan johtava diakoni Markku Kukkonen.

Liikkeet lahjoittavat yhteensä 40 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Niiden saajat voivat käyttää ne Likiliikkeeseen kuuluvissa yrityksissä esimerkiksi joululahjojen, ruuan tai kampaamo- ja terveyspalvelujen ostamiseen.

– Viime vuonna Likiliikkeen vastaava lahjoitus otettiin Rovaniemellä ilolla vastaan. Huomasimme, että lahjakortteja käytettiin eniten ruokaostoksiin. Likiliike haluaa tälläkin tavalla olla mukana rovaniemeläisten arjessa, Likiliike-tiimin projektipäällikkö Pasi Hiukka iloitsee.

Likiliike on rekisteröity ja sertifioitu merkki, joka kertoo paikallisuudesta. Yrityksen omistuksesta puolet pitää olla rovaniemeläisomistuksessa, ja yrityksen päätoimipaikan on oltava Rovaniemi.

Merkki voidaan myöntää kriteerit täyttäville yrityksille, yhdistyksille, tapahtumille ja muille toimijoille. 

Silja Eisto

”Pienet ruistaikinaan tehdyt muikkukukot olivat oikein maukkaita. Ja mätikakku maistui herkulliselta. Ulpun kanssa mietimme, että siinä saattoi olla Hukkasen kirjolohenmätiä, toimitammehan sitä paljon pääkaupunkiseudulle”, kalaneuvos Veijo Hukkanen kertoo kotipaikkakuntansa Sastamalan Alueviesti-lehdessä.

Kalaneuvos kehui myös tyrnikakkua sekä Linnan boolia, jossa oli sitruunainen maku.

Kalaneuvos muistelee Alueviestissä lämmöllä myös Jenni Haukion vanhempien kanssa käymäänsä keskustelua.

”Kävi ilmi, että presidentin rouvan vanhemmat ovat aikoinaan toimittaneet meille kalaa. Se oli yllätys.”

Lahjakortti henkilökunnalle? Joulujuotavaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille?

Vaikka yrityslahjat vaihtuvatkin usein kahden tahon välillä, ne kiinnostavat myös verottajaa. Yrityslahjan hankinta kannattaakin aloittaa määrittämällä, kuka on lahjan saaja.

– Verotukseen vaikuttaa se, annetaanko lahja työntekijälle vai yhteistyökumppanille. Henkilökunnan joululahjat ovat yrityksen tuloverotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia, kun taas yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kohdalla vähennyskelpoisuus riippuu lahjan koosta ja laadusta, kertoo taloushallinnon palveluihin erikoistuneen Accountorin yrityslakimies Anton Meriluoto.

Myös sillä on väliä, onko kyseessä edustus- vai mainoslahja. Mainoslahjoihin lukeutuvat arvoltaan pienet massalahjat, kuten yrityksen logolla varustetut avaimenperät.

– Mainoslahjan tunnusmerkkinä on vähäisen arvon lisäksi se, että se annetaan samanaikaisesti ja samanlaisena usealle eri vastaanottajalle. Mainoslahja voi olla esimerkiksi yrityksen oma tuote, Meriluoto selventää.

Edustuslahjan tunnistaa puolestaan siitä, että se on selvästi yksilöidympi lahja.

– Viskipullot tai vastaavat lasketaan edustuslahjoiksi. Joululahjoina jaetut mainoslahjat tulevat yritykselle edustuslahjoja halvemmaksi, sillä ne ovat tuloverotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia. Edustuslahjat ovat tuloverotuksessa vain osittain vähennyskelpoisia ja ALV:n osalta kokonaan vähennyskelvottomia, vertaa Meriluoto.

Työntekijän joululahja on veroton, kunhan se ei ole rahaa

Lähtökohtaisesti työnantajan työntekijöilleen antamat lahjat ja palkkiot ovat verottajan kannalta ansiotuloa, josta lahjan saaja maksaa ansiotuloveroa. Merkkipäivän kunniaksi annetut lahjat tai muut kaikkien työntekijöiden saamat vähäiset lahjat eivät kuulu kuitenkaan ansiotuloverotuksen piiriin. Niitä ovat myös joululahjat.

– Työntekijöiden joululahjoja pidetään yleensä vähäisinä lahjoina, joita ei erikseen veroteta. Kun lahjakäytäntö koskee koko henkilökuntaa eikä lahjan arvo ylitä sataa euroa, ei verottaja näe tätä verotettavana tulona, kertoo Meriluoto.

Työntekijöille annettava veroton joululahja ei saa olla rahaa tai siihen verrattavissa olevaa tuloa. Meriluodon mukaan työntekijöille annettavan joululahjan tuleekin olla esine tai lahjakortti, jolla saa jonkin tietyn esineen.

– Lahjakortti, jolla saatavaa esinettä ei ole yksilöity, on verottajan silmissä verotettavaa tuloa, hän muistuttaa.

Verottaja tulkitsee myös osakkeet helposti rahaksi muutettaviksi lahjoiksi ja pitää niitä veronalaisena tulona.

Silja Eisto

Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Suomen Yrittäjät teki vastaavan esityksen tavoiteohjelmassaan tälle vaalikaudelle. 

– Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä, Mikael Pentikäinen sanoo. 

– On erinomaista, että hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi arvostelusta huolimatta.

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinoharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä noin 135 000:lla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. Suurituloisempia, yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on yrittäjä-vähennyksen piirissä noin 5000. 
Toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat jääneet jälkeen kannustavasta verokehi-tyksestä. Vuonna 2014 tuli voimaan yhteisöveroalennus, jossa yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisövero koskee vain osakeyhtiöitä, kun taas viime hallituskaudella tehdyt pääomaveron kiristykset koskevat kaikkia yritysmuotoja. Muut yritysmuodot jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan. Noin puolet Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä on muita kuin osakeyhtiöitä. 

Yrittäjävähennys otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. 
 
 

Korkein oikeus on koventanut hovioikeuden ratkaisua ja tuominnut Directan entisen toimitusjohtajan kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. 

Toimitusjohtaja oli hakenut myös valituslupaa korkeimmalta oikeudelta markkinointirikoksesta saamaansa viiden kuukauden ehdolliseen tuomioon, mutta lupaa ei myönnetty, Yle kertoi.

– Korkeimman oikeuden päätös on erittäin tärkeä myös siksi, että keskeisenä syynä liiketoimintakiellon määräämisessä oli rikollisen teon kohdentuminen tuhansiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Perustelu osuu täysin oikeaan tilanteessa, jossa lukuisat yritykset kärsivät taloudellista vahinkoa, Neimala sanoo.

Suomen Yrittäjät sai vuodesta 2008 lähtien tuhansia yhteydenottoja jäseniltään, jotka kokivat tulleensa petetyiksi. Suomen Yrittäjät auttoi jäseniään pääsemään irti epätoivotuista sopimuksista. Lisäksi osa yrittäjistä teki poliisille asiasta rikosilmoituksen. SY jätti menestyksekkäästi Directaa koskevan kieltohakemuksen markkinaoikeuteen harhaanjohtavan markkinoinnin lopettamiseksi vuonna 2009 .

– Yrittäjäjärjestöllä on jatkossakin intressi ja resurssit lähteä puolustamaan jäseniään, jos vastaavanlainen toimija tulee häiritsemään pienyrittäjän liiketoimintaa, Neimala sanoo.

AIEMMIN KIRJOITETTUA DIRECTAAN LIITTYEN
 
https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/510793-directa-suorittanut-korvauksia-suomen-yrittajille

https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/512173-directa-oyn-turvaamistoimihakemus-suomen-yrittajia-vastaan-hylattiin

https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/512242-suomen-yrittajia-kielletaan-p...

Minulla on yksi pyörä ja varalla toinen lähes samanlainen. Pahimpia talvikelejä varten on vielä vanha maasturi.

Pyöräni on SURLY Steamroller, kiinteävälitteinen katuratapyörä. Yksivaihteinen siis. Runko on hankittu kuusi vuotta sitten. Alkuperäisistä osista ei taida olla jäljellä enää kuin etujarru.

Tässä fillarissa ei ole rikkoutuvia vaihdehärveleitä eikä muutakaan ylihienoa tekniikkaa.

Olen pyörän selässä töissä noin 11 000 kilometriä vuodessa. Eli uran aikana on tullut poljettua yli kaksi kertaa maailman ympäri reppu selässä. Kovin päivärupeama työssä taitaa olla noin 110 kilsaa.

Pistosuojattuja ulkokumeja tietysti kuluu, kuten myös ketjuja, jarrupaloja ja vanteita (jarruttamisesta). Kampiakselinkin sain ajettua ekaa kertaa poikki viime kesänä.

Kuljetan paketteja enemmän kuin kirjeitä. Tekohampaita ja muita terveydenhuoltoalan hommia. Painotuotteita, tuotenäytteitä, peruukkeja, opetusmateriaalia...

Firmani Pave Helsinki lähti käyntiin siitä, että lähdin etsimään ihan vaan itselleni töitä. Pikkuhiljaa toiminta on laajentunut ja nyt mulla on 2–3  kuskia päivittäin ajossa. Tiimiin kuuluu vajaa kymmenen ajajaa. Olen yrittänyt pitää kasvun aisoissa, koska ajaminen maistuisi ja kohta mä joudun pelkästään istumaan toimistolla vastaamassa puhelimeen ja pyörittämässä asioita.

Teksti: Jari Lammassaari, kuva: Meeri Utti

Maailman pohjoisimmaksi suklaapuodiksi itseään kuvailevalle Choco Delille joulu on tärkeä sesonki.

– Ennen joulua tulee enemmän vietettyä aikaa töissä kuin kotona. Joulukuu vastaa meilläkin melkein kolmen kuukauden myyntiä, kertoo Rovaniemellä toimivan Choco Delin yrittäjä Jouko Rajanen.

Myyntiä vauhdittavat myös lomailemaan saapuvat turistit. Ulkomaalaiset ovat erityisen kiinnostuneita suomalaisista raaka-aineista, ja heille maistuvat niin Lapin marjat kuin erikoisemmat maut, kuten savuporosuklaa.

Uusien tuotteiden suunnitteleminen kuuluukin olennaisesti suklaan valmistajan työhön. Kun perusmaut ja -tiedot ovat hallussa, uutuuksia syntyy vauhdikkaasti – niitä tehdään yrityksessä joka viikko. Siten työstä ei tule peruspuuroa, vaan mieli pysyy virkeänä, Rajanen kertoo. Suklaassa häntä viehättääkin sen vaikeus.

– Kaikki osaavat tehdä ruokaa, mutta harva suklaata. Koskaan ei tiedä, onko onnistunut vai ei ennen kuin kumoaa valmiin tavaran ja katsoo, että niissä on varmasti kiillot kohdillaan, maalit kiinni ja maku kohdillaan.

Elinvoimaa maalta

Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva Suojärven Suklaatila näyttää puolestaan, miten maatilayritys voi uudistaa tuotantosuuntansa onnistuneesti.

– Maatila on mahdollisuuksien tila. Yleensä on fyysistä tilaa käytettävissä ja edellytykset kehittää monimuotoista liiketoimintaa. Kyllä siinä on hyvät mahdollisuudet lähteä tekemään mitä vaan. Meillä valinta oli suklaa, kertoo Suklaatilan toimitusjohtaja Tomi Järvenpää.

Yrittäjäpariskunta uudisti vanhan navetan suklaan valmistustilaksi, ja nykyään Katja Järvenpää valmistaa siellä monenlaisia herkkuja. Volyymeissä ja tuotantokapasiteetissa he eivät kilpaile suurten yritysten kanssa, vaan yritys luottaa erikoistumiseen ja omiin verkostoihin.

Suklaatilan toiminta-ajatus onkin alusta lähtien ollut työskennellä yhdessä toisten pienvalmistajien kanssa. Suklaan maustamisen raaka-aineita yrittäjäpariskunta hankkii lähituottajilta, ja tuotteiden jälleenmyyjät ovat pääosin pieniä yrityksiä.

Lue lisää kotimaisista suklaanvalmistajista 15.12. ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä!

Kuva: Rami Marjamäki

Teksti: Silja Eisto

Pienpanimo on käynnistänyt 7,2 miljoonan euron laajennusprojektin. Stallhagen kolminkertaistaa tuotantokapasiteettinsa, nykyinen 800 000 litraa vuodessa ei riitä. Kysyntä on kolmena viime vuotena jatkuvasti ylittänyt tuotannon. Samalla panimo satsaa vahvasti vientiin, erityisesti Ruotsin markkinoille, missä Stallhagen-oluiden kysyntä on kovasti nousussa.  
Uusi ekohenkinen tuotantolaitos hyödyntää energiateknologian ja laaduntarkkailun uusimpia ratkaisuja, mm. energiatehokkuus on 40% korkeampi olemassa olevaan laitokseen verrattuna. Stallhagenin kaikki energia tuotetaan tuulivoimalla.

Uudisrakennus nousee vanhan panimon kupeeseen Grelsbyn kylässä 15km Maarianhaminasta pohjoiseen. Sen näkyvimpänä osana tulevat olemaan ulos asennettavat kolme (myöhemmin neljä) 28 000 litran käymistankkia.

Panimo saa myös  tölkkilinjan nykyisen pullotuslinjan rinnalle sekä valmiudet myöhempään siiderin tuotannon käynnistykseen. Rakennusprojektin lasketaan valmistuvan syksyksi 2017.

Yonoton Oy on kovassa kasvussa oleva espoolaisyritys. Sen kehittämä palvelu on yksi esimerkki siitä, kuinka digitalisaatio helpottaa arkea ja palveluita.

Yonoton-applikaatio on tuttu muun muassa kesäfestareilta sekä usealta eri jääkiekon SM-liiga-areenalta. Palvelun avulla voi ennakkoon tilata juomat ja ruuat kännykän avulla. Lätkämatseissa voi jopa saada vaikkapa hampurilaisen juomineen erätauolla istumapaikalleen.

Jatkossa palvelu toimii myös ravintolapuolella. Yökerhoketju Night People Group Oy (NPG) ja massatapahtumista jonottomia tekevä Yonoton Oy ovat aloittaneet yhteistyön.

Yonoton tuottaa NPG:lle mobiilipalvelun, jonka kautta asiakkaat pääsevät hyödyntämään saumattomasti digitaalisuutta osana ravintola- ja yökerhoelämyksiä. Yökerhossa voi pian saada kännykkäänsä vilauttamalla ennakkoon tilatut, maksetut ja laseihin kaadetut juomat pikatiskiltä .  

Palvelu lanseerataan vaiheittain vuoden alusta lähtien kaikissa NPG:n 14 ravintolassa ja yökerhossa ympäri Suomen.

– Digitaalinen asiakasviestintä on aina ollut meillä keskiössä, ja yksikkömme ovat olleet tässä edelläkävijöitä. Uskomme, että Yonoton-yhteistyöllä tulemme jälleen olemaan etulinjassa, toteaa NPG:n toimitusjohtaja Antti Raunio.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Finnveran tilastoista selviää, että Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Savo yltävät yrityskaupoissa kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin niin euroissa kuin kappalemääräisesti mitattuna.

Varsinais-Suomessa vuosi on ollut jopa poikkeuksellinen. Euromääräisesti yrityskaupat ovat kasvaneet hurjat 129 prosenttia ja kappaleissakin neljänneksen. Omistajaa ovat vaihtaneet etenkin työllistävät pk-yritykset. Niiden markkina-alue on myös maakunnan ulkopuolella.

– Keskimäärin kaupan arvo on joitakin satoja tuhansia euroja. Kauppoja on ollut koko ajan ja niitä on vieläkin pöydällä, kuvaa Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.

Hänen mukaansa yrityskauppojen vilkastuminen kertoo ilmapiirin muutoksesta koko Lounais-Suomen alueella. Positiivisia uutisia on kuultu telakkatilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaalta.

– Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Ensi vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, Pelkonen vahvistaa.

Yksi kasvua selittävä tekijä on Finnveran aktiivisuus. Rahoituslaitos on ollut läsnä useissa tilaisuuksissa kannustamassa yrittäjiä harkitsemaan yrityskauppoja ja huolehtimaan yrityksensä myyntikunnosta. Potentiaalisille ostajille tärkeä viesti on rahoituksen järjestyminen hyviin hankkeisiin.

– Nuoret ja korkeasti koulutetut ostavat entistä enemmän yrityksiä. Yksi ostajaporukka ovat alanvaihtajat. He haluavat hypätä pois oravanpyörästä, mutta eivät halua aloittaa yritystoimintaa nollasta, Pelkonen arvioi.

Myös muualla Suomessa omistajanvaihdoksissa on pääosin positiivinen vire.

Finnvera on ennustanut yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12–14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. 

Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen kasvu on -31 prosenttia mutta kappalemääräisesti +89 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet pienet paikalliset pienyritykset. Niiden yritysten arvo on yleensä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä pienempi.

Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä tilanne on päinvastoin.

Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.

Tamperelainen Kerttu Tahvanainen perusti kosmetiikkayrityksen. Liiketilat ovat Koskikeskuksessa Tampereen keskustassa.

Vasta 19-vuotias nuori nainen on tänä vuonna valmistunut merkonomiksi, avannut myös verkkokaupan ja palkannut ensimmäisen työntekijänsä. Hänellä on myös jälleenmyyjä Helsingissä.

Kohtuuhintaista luonnonkosmetiikkaa myyvä Kerttu Tahvanainen kertoo, että oma tuotemerkkikin häneltä on tulossa ensi vuonna, mutta ei paljasta salaisuutta vielä sen enempää.

Tahvanainen pääsi yrittäjyyden alkuun rahoilla, joita isovanhemmat olivat keränneet Kertulle hänen syntymästään saakka. Liiketilaa varten hän haki lainan pankista.

Kerttu Tahvanainen on sisukas nuori nainen, joka ei lannistunut, vaikka oli vuosikausia koulukiusattu. Kaiken lisäksi rakas jalkapalloharrastus piti lopettaa nilkan luusto-ongelman ja kipujen vuoksi.

– Jos lapsuus on vaikea tai kiusataan, mutta käyttää energiaa hyvään, ihmisestä tulee onnistuja. Itse en olisi onnistunut perustamaan yritystä ilman näitä kokemuksia, Kerttu Tahvanainen kertoo Aamulehdessä.

Jari Lammassaari

Lue Aamulehden juttu täältä

Taksiliitto ry tilastoi taksiliikenteen kehitystä kvartaaleittain. Tuorein data koskee kolmatta vuosineljännestä. Taksiliitto ry:n teknisellä asiantuntijalla Ville Jaakolalla on kuitenkin hyvä näppituntuma loppuvuoden osaltakin.

– Näyttäisi siltä, ettei varsinaisesta kasvusta voida puhua vielä. Olimme monta vuotta koko lailla vapaassa pudotuksessa. Enää ei ole pudottu edellisvuoteen verrattuna, Jaakola valottaa alan tilannetta.

– Ikään kuin montun pohja näyttäisi saavutetun, mutta vielä ei ole havaittavissa nousun merkkejä.

Pikkujoulukausi jonkinmoinen valopilkku

Pikkujoulukausi on takseille perinteisesti kulta-aikaa. Jaakolan mukaan näppituntuma on, että käynnissä oleva kausi on ollut varsin hyvä ja jossain määrin vilkkaampi kuin viime vuoden vastaava ajanjakso.

– Jos katsoo vuodesta 2009 tähän päivään, kyydeistä on hävinnyt 20 prosenttia. Hienoa on se, että vuosina 2012–14 koettu raju sukellus, se tilanne on tasoittunut.

– Nyt alalla ollaan samassa kuin vuosi sitten, eli kysynnän hiipuminen on loppunut, mikä on iloinen asia. Jonkinlaista valoa välkkyy tunnelin päässä, mutta ei ole vielä toivuttu siitä, missä oltiin ennen vuotta 2009, Taksiliiton Ville Jaakola kertoo.

Kampaamoissa vuoden päivät varovaista toiveikkuutta

Parturi-kampaamoissa vuonna 2009 alkanut taloustaantuma ei vaikuttanut kysyntään suuresti, vaan kysyntää laski arvonlisäveron nosto takaisin yleiseen verokantaan vuonna 2012. Hiusala oli mukana käsityövaltaisten alojen alennetun alv-verokannan kokeilussa vuosina 2007–2011.

– Ei ole samaan päästy, mitä silloin ennen loppuvuotta 2012. Nyt palveluiden käyttö on viimeisen vuoden aikana jonkin verran lisääntynyt, Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila sanoo.

Kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, loka–joulukuussa, kampaamoalalla on Laurilan mukaan tapahtunut jossain määrin elpymistä.

– Yrittäjillä menee hieman paremmin, mutta palveluiden käyttö ei jakaudu niin tasaisesti, kuin silloin hyvänä aikana ennen vuotta 2012.

– Alv tuli takaisin vuonna 2012. Silloin loppuvuodesta palveluiden käyttö pk-seudulla romahti ja sen jälkeen kysyntä on pääsääntöisesti laskenut.

Laurilan arvion mukaan pikkujoulukausi on ollut hyvä kampaamoille kasvukeskuksissa.

– Pikkujoulukauteen vaikuttaa paljon se, millaisia pikkujouluja yritykset järjestävät. Jos ovat ravintolapikkujouluja, silloin käydään kampaajalla, mutta jos ovat vaikka elämyksellisiä pikkujouluja, silloin kampausta ei välttämättä tarvita.

Talouskurimuksessa kampaamoja lopetettiin isolla kädellä. Laurilan mukaan liikkeiden lopettamisten määrä on rauhoittunut, vielä viime vuonna niitä oli runsaasti. Tosin pienemmissä kaupungeissa, joissa on alan edunvalvojan mukaan liikaa yrityksiä, lopettamiskierre jatkuu.

Riikka Koskenranta

– Barometrin mukaan alalla on odottava tunnelma, sillä potentiaaliset kasvun mahdollisuudet eivät ole vielä realisoituneet kasvuodotuksiksi alan yrityksissä, toteaa terveyden ja hyvinvoinnin hankepäällikkö Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

32 prosenttia alan yrityksistä uskoo, että yleiset suhdannenäkymät paranevat lähimmän vuoden aikana, kun taas 11 prosenttia uskoo näkymien huononevan. Tiedot käyvät ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaali- ja terveysalan pk-toimialabarometrista. Valtaosa vastanneista, 57 prosenttia pk-yrityksistä, odottaa kuitenkin suhdanteiden pysyvän ennallaan.

Sosiaali- ja terveysalan odotukset talouden kehityksestä ovat hieman vaisummat kuin vertailutoimialoilla teollisuudessa ja muissa palveluissa.

Hienoista nousuvirettä

TEM:ön barometrin mukaan 18 prosenttia vastaajista arvioi palkkaavansa lisää henkilökuntaa seuraavana vuonna. Odotukset henkilöstön suhteen ovatkin hieman viime vuotista paremmat. Maltillisia kasvuodotuksia oli yrityksillä muun muassa liiketoiminnan, kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tilausten määrän osalta.

Soten pk-yrityksissä on vähemmän voimakasta kasvua ja maltillista kasvua hakevia yrityksiä kuin vertailutoimialojen pk-yrityksissä.

Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia.

Kehittymistarpeita markkinoinnissa ja verkottumisessa

Kolme eniten merkityksellistä kehittämistarvetta alan pk-yrityksissä olivat markkinoinnissa ja myynnissä, yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa.

Pk-yritykset tunnistivat kolmeksi pahimmaksi kehittämisen esteeksi yleisen suhdanne- ja taloustilanteen, resurssitekijät sekä kilpailutilanteen.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Sosiaali- ja terveysala on Suomen keskeisiä uusia kasvualoja. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, yksilöllisten hoitojen kehittyminen ja digitalisaatio avaavat toimialalle laajat kansainväliset markkinat. 

Riikka Koskenranta

Taloudessa on merkkejä paremmasta. Suomen Pankin tiistaina julkistaman uuden ennusteen  mukaan bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,3 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuonna 2018.

Kansantalouden selvästä ja kestävästä käänteestä ei vielä ole selkeää näyttöä. Julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu vielä ainakin tämän vuosikymmenen. Talouskehityksessä tapahtunut hienoinen käänne parempaan nojaa lähinnä kotimaiseen kysyntään.

– Esimerkiksi viennin nettokontribuutio on edelleen keskimäärin negatiivinen. Emme saa tuudittautua siihen, että käynnistynyt vaimea talouskasvu korjaa julkisen talouden tilanteen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

– Tällä hetkellä kiitos kuuluu nimenomaan suomalaisille kuluttajille ja yrityksille. He pitävät Suomen taloutta tällä hetkellä pystyssä eli kasvattavat kotimaista kysyntää, hän sanoo.

Talouden sopeuttamista on jatkettava

Suomen Yrittäjien työvaliokunnan mukaan julkisen talouden tilanteen pikainen korjaaminen on edellytys kestävällä talouskasvulle.

– Suomalainen hyvinvointimalli ei kestä nykyisessä muodossaan näin alhaista työllisyysastetta.

Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite on liian matala: taloutemme on kestävällä pohjalla 75–77 prosentin työllisyysasteella, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen totesi työvaliokunnan kokouksessa.

Suomen Yrittäjien mukaan julkisen talouden sopeuttamista on jatkettava.

– Julkinen talous kohtaa seuraavalla vuosikymmenellä kasvavat menopaineet väestön ikääntymisestä johtuen. Ennustetun kaltainen talouskasvu ei riitä menojen kattamiseksi, pääekonomisti Kuismanen toteaa.

– Oikein kohdennetulla menosopeuttamisella tehdään tilaa yrittäjyydelle. Avoimen sektorin menestyminen on välttämätön ehto talouskasvulle ja sitä kautta julkiselle taloudelle. Hallituksen tulee rohkeasti uudistaa työmarkkinoiden rakennetta niin, että sekä työn kysyntä että työn tarjonta lisääntyvät. Tämä tehdään kannustavalla verotuksella ja työlainsäädännön uudistamisella, Kuismanen sanoo.

PRH on viime aikoina saanut yhteydenottoja asiakkailtaan, jotka ovat hämmästelleet saamiaan kirjeitä. Niissä viitataan aitoihin tavaramerkkien rekisterinumeroihin ja kehotetaan maksamaan uudistamismaksu. Useat asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan, että kirjeen lähettäjä on PRH tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO.

PRH kehottaa erityiseen huolellisuuteen sellaisten kirjeiden kanssa, joissa tarjotaan tavaramerkin uudistamiseen tai rekisteröityihin yksinoikeuksiin liittyviä palveluita. Lue siis viestin sisältö tarkasti ennen kuin ryhdyt maksamaan tai sitoutumaan mihinkään.

Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS.

Lisätietoja harhaanjohtavista kirjeistä on PRH:n verkkosivuilla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

– Kuntien on tärkeätä avata ajantasaisten osoite- ja rakennustietojen, asemakaavojen sekä yleiskaavojen rajapinnat kuntien prosesseista Kuntatietopalveluun, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen.

– Tavoitteena on minimoida kunnissa tehtävä käsityö kuntien omissa palveluissa sekä tiedonvälityksessä kunnista EU:n, valtionhallinnon ja yritysten tarpeisiin.

Tietopalveluun yksityiskohtaista dataa

Kuntaliiton mukaan kuntien kaupunkimallit sekä niihin liitetyt tietopalvelut ovat jo lähivuosina keskeinen palvelujen järjestämisen ympäristö kunnissa. Kaupunkimalleihin sisällytetään kuntainfran ja rakennusten yksityiskohtaisia tietoja.

Kuntatietopalvelu perustuu jo aiemmissa yhteishankkeissa kehitettyjen palvelurajapintojen käyttöön.

Suomen kuntasäätiö tukee Kuntatietopalvelun käyttöönottoa. 

Tavoitteena on saada kaikki kunnat yhteiseen Kuntatietopalveluun vuoteen 2020 mennessä.

Riikka Koskenranta

Helsingin seudun kauppakamarin Yrityksiin kohdistuvat kyberuhat 2016 -tutkimus on jatkoa puolitoista vuotta sitten tehtyyn vastaavaan selvitykseen. Silloin paljastui, että yritykset tunnistavat ja torjuvat kyberhyökkäyksiä hyvin heikosti.

– On huolestuttavaa, että varautuminen kyberuhkiin ei ole yleistynyt puolentoista vuoden aikana. Vain suuret yritykset ovat parantaneet tietoturvansa tasoa, sanoo asiantuntija, DigiCyber-hankkeen projektipäällikkö Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Joka viides piittaamaton tietoturvasta

Joka viides yritys ei huomioi toiminnassaan tietoturvaa mitenkään, mikä on avannut valtavan etumatkan kyberrikollisille. Hyökkäykset kuitenkin yleistyvät jatkuvasti eikä yksikään yritys voi olettaa, etteikö hyökkääjä olisi heistä kiinnostunut.

– Yrityksistä 75 prosentilla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa hyökkäysten varalle. Varautumissuunnitelma on ainoastaan joka kolmannella yrityksistä, joista puolestaan vain kolme prosenttia on kokeillut suunnitelmien toimivuutta harjoittelemalla, Vesterinen kertoo.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 754 yritystä, joista valtaosa oli pk- ja mikroyrityksiä. Selvitys on osa Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa DigiCyber-hanketta.

Tietoturva-asetus korostaa yritysten vastuuta

– Yrityksistä kaksi kolmasosaa ei ole vastuuttanut tietoturvallisuutta lainkaan tai niillä ei ole nimettyä vastuuhenkilöä. Useissa yrityksissä tietoturva-asioita hoidetaan oman toimen ohella tai vastuu on annettu jollekin yksikölle vailla nimettyä vastuuhenkilöä, Vesterinen harmittelee.

Vastuuttamisen tärkeyttä korostaa reilun vuoden päästä voimaan tuleva tietosuoja-asetus.

Helsingin seudun kauppakamarin Vesterinen muistuttaa, että uhka kannattaa ottaa tosissaan.

Samanaikainen hyökkäys esimerkiksi pankkitoimintaan, logistiikkaan ja energiantuotantoon haittaa merkittävästi talouden ja yhteiskunnan toimintaa.

– Hyökkäyksillä voidaan sekä kiristää yrityksiä että sabotoida niiden tuotannollisia prosesseja, Vesterinen sanoo.

Selvitys: Riskit moninkertaistuvat etenkin joulun aikaan

Riskit moninkertaistuvat etenkin joulun aikaan, jolloin tehdään useita transaktioita, esimerkiksi verkkokaupoissa.

– Yritysjohto sekä tietoturvajohtajat kokevat kyberhyökkäyksen olevan nykyään yksi suurimmista riskeistä yritykselle. Kyberhyökkäykset koetaankin nyt huomattavasti merkittävämmäksi uhaksi kuin vastaavan viisi vuotta sitten toteutetun kyselyn tulosten mukaan, kertoo AIG:n Suomen kybervakuutusasiantuntija Christa Heinonen.

AIG, joka kuuluu vakuutusyhtiö American International Groupiin, toteutti kyselyn Norjassa ja Ruotsissa.

Riikka Koskenranta

Yrittäjäsanomat kokosi listan kymmenestä persoonallisimmasta joululahjasta, jotka ovat pienten ja keskisuurten yritysten valmistamia tai tuottamia hyödykkeitä ja palveluja.

Lahjaideat niiden taustalla olevine yrityksineen on poimittu Elämyslahjat ja Käsityökortteli -verkkosivuilta.

Elämyslahjat:

1) Lentäminen tuulitunnelissa

2) Pakohuone

3) Ajelu panssarivaunulla

4) Jalkahoito kaloilla

5) Luontoretki alpakoiden kanssa

Käyttötavaralahjat:

1) Tervan- tai mintunmakuinen huulirasva

2) Nahkainen tabletin kannatin

3) Ikean sohvasta valmistetut talvikengät

4) Keraaminen kansirenki

5) Farkkutossut

Tervapastillista huulirasvaksi

Palindromitittelin itselleen ottanut saippuakauppias Päivi Päätalo valmistaa verstaallaan Oulussa pesuaineiden lisäksi huulirasvoja epätavallisilla aromeilla. Artisan Soap Companyn huulivoiteiden tuoksuvalikoimasta löytyvät muun muassa mustikka-pellava, piparminttu ja tervalakritsi.

– Tuotemerkki Oulu Tervalakritsi syntyi tervakaupunki Oulun ja Oulussa toimineen Merijalin tehtaan Tervaleijona-pastillin inspiroimina.

Raaka-aineina käytetyistä rasvoista kiinteät sulatetaan, kaikki aineet, rasvat, makuaromi tai eteerinen öljy ja e-vitamiini yhdistetään ja kaadetaan purkkeihin. Purkit käyvät Päätalon mukaan mukavasti kaupaksi.

– Puhdas ja lisä- sekä väriaineeton kosmetiikka on kasvava trendi tänä päivänä.

Tabletin kannatin syntyi kivun kautta

Poronnahkainen Tablet Strap lienee ensimmäinen tablet-tietokoneen käyttäjän suojaksi valmistettu väline. Apuvälineessä on sen keskellä olevasta käsikappaleesta lähtevät hihnat, jotka tekevät silmukan tabletin kulmien ympäri. Näin tablettia vasten pingotettu pyöreä nahkaosa painaa pitäjän kättä tablettia vasten, eikä laite pääse putoamaan ja samalla käsi pysyy rentona.

Yrittäjä Pia Temisevän mukaan kehitystyö käynnistyi, kun Googlellakaan ei tabletinkannatinta löytynyt.

– Se syntyi kivun kautta. Kun tabletin normaaliote on peukalo-etusormi, käsi kipeytyy nopeasti. Kun näyttö on vielä liukas, sitä tulee puristettua turhan kovaa.

– Tuote on 98-prosenttisesti suomalainen. Se on Suomessa suunniteltu, Kangasalla valmistettu, Temisevä kertoo.

Ikean sohvan toinen elämä

Auton kuramatosta, vanhasta villakangastakista ja Ikean sohvasta syntyy mielikuvasta huolimatta hyvännäköiset ja lämpimät tennarit. Näin ainakin, jos tekijänä on Sastamalasta kotoisin oleva suutariKaroliina Nikitin.

– Talvitennarit syntyivät siitä, kun mitään ei pysty heittämään pois, niin tavaralle on löydettävä uusi käyttö, Nikitin kertoo.

Talvikenkiä ei Nikitinin mukaan voisi enempää kierrättää. Vain lanka, liima, nauha ja nauharenkaat ovat uutta.

– Kengän päällinen on vanhaa villakangastakkia, vuorissa on Ikean sohvaa, nahka on joko takista tai sohvasta ja pohjan saa auton kuramatosta tai nykyään enemmän kenkätehtaan jäämistöstä.

 – Kengät ovat vähän vaikea lahjatuote. Pistokkaita menee paremmin. Tosin yhtenä päivänä eräs nainen osti minulta kengät, pani kassiin, ojensi miehelleen ja käski näytellä yllättynyttä jouluaattona, Nikitin naurahtaa.

Design-niksejä keittiöön

Kurikassa keramiikkatuotteita valmistavan Ari Markkolan nokkelimmat oivallukset ovat syntyneet keittiötöitä helpottamaan. Esimerkiksi asiakas on miettinyt, miten laittaa kattilan kansi siististi pois tieltä hämmentämisen ajaksi.

– Kansirenki oli haastava tehdä. Jouduin tekemään aika monta versiota, ennen kuin kaikenkokoiset kannet sopivat siihen. Nyt ne sopivat.

Joulunalus on vuoden kiireisintä aikaa. Valutekniikalla, lasituksineen ja polttoineen pientenkin tuotesarjojen valmistus vie viikon–kaksi.

– Hommaa on niin että huhhuh, Markkola puhaltelee.

Hän on haastatteluhetkellä lasittamassa keraamisia talouspaperitelineitä polttoa varten.

Farkkua kokille ja kakaralle

Oiva lahja pienelle lapselle voivat olla tekstiilimuotoilija Helena Hannulanvalikoimasta löytyvät farkkutossut.

Samoin kuin Nikitin, Hannulakin vannoo työssään kestävän kehityksen nimeen.

– Hankimme materiaalit muun muassa lähiympäristön kirpputoreilta ja yrityksiltä. Käytämme myös eri valmistajien ylijäämämateriaaleja ja loppuvarastoja, Hannula kertoo nettisivuillaan.

Lasten farkkutossujen vuori on froteeta ja pohjaan on ommeltu liukastumista estävät nahkapaikat. Hannulan yrityksen, Intoa designin mallistosta löytyy myös muotitietoisen kokin ykkösasuste: farkkuesiliina.

Maaginen ilmalento

– Varmasti jokainen on miettinyt, miltä tuntuisi lentää!

Näin uskoo Marie Skavo-Sinisalo, Kymenlaakson Pyhtäällä sijaitsevan Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja. Sirius Sportilla lentäminen on mahdollista. Sitä varten yritys on rakentanut 20 metriä korkean ja 4,3 metrin halkaisijan lieriön, jonka verkkopohjasta puhaltaa ilmavirta parhaimmillaan 260 kilometrin tuntinopeudella.

Skavo-Sinisalo kertoo, että yritykset käyttävät tuulitunnelilentämistä tiimiyttämiseen ja esimerkiksi myyjien palkitsemiseen yhteisenä aktiviteettinä.

Sisätilalentäminen sopii Skavo-Sinisalon mukaan harrastukseksikin lähes kenelle tahansa yli viisivuotiaalle massaan katsomatta. Ennen kaikkea hän kannustaa liikuntarajoitteisia mukaan.

– Täällä koetaan liikuttavia hetkiä, kun ihminen, joka ei ole koskaan kävellyt, pääsee liikkumaan ilmassa, Skavo-Sinisalo kertoo.

Tankkirallia ja konekivääriammuntaa

Kuinka voittamattomiksi terroristijärjestö Boko Haramin taistelijat tunsivat itsensä kaapattuaan sotasaaliina Saurer-panssarivaunun Nigerian armeijalta? Sitä ei moni tiedä, mutta hyvinkääläinen Panssarikolonna Oy omistaa samanmallisen tankin, jonka ajettavuutta ja airsoft-versioitua Brownin-konekivääriä yleisö voi käydä testaamassa sille tarkoitetulla radalla.

– Boko Haramin tankista vielä, että Kamerunin armeijahan sai sen lopulta tuhottua, tarinoi Timo Taponen, Panssarikolonnan toimitusjohtaja.

Taponen on ollut poikansa kanssa pitkään kiinnostunut panssarivaunuista.

– Siksi olikin hienoa, että saimme Saurerin Itävallasta tänne loppukesästä. Poikani on Parolan panssariprikaatin kouluttama, mutta itse en osaisi ajaa tankkia, ellei tämä malli olisi niin helppo. Saureria ohjataan yksinkertaisesti ratista ja polkimia on vain kaksi: kaasu ja jarru.

Ratkaise mysteeri ja pakene

Niin kutsutut pakohuoneet ovat yleistyneet kahden viime vuoden aikana monissa Suomen kaupungeissa. Pakohuone on tosielämän kompakti seikkailupeli, joka testaa pelaajan harmaita aivosoluja ja haastaa yhteistyöhön muiden pelaajien kanssa. Peliaika on yleensä yksi tunti.

Seinä- ja Ilmajoella toimii Osk Pakopeli FindOut Oy, jolta löytyy pakopelistä kolme variaatiota kummastakin toimipaikasta. Monissä näistä lähtökohtana on vankeudesta vapautuminen, eräässä on selvitettävä kirjeiden alkuperä ja yksi on kyseenalaisella huumorilla ryyditetty bänditapaaminen.

Arvoitushuoneita löytyy ympäri Suomea ainakin Helsingistä, Joensuusta (kuva), Lahdesta, Lappeenrannasta, Oulusta, Rovaniemeltä, Tampereelta ja Turusta.

Kala hoitaa jalkasi

Laske jalkasi nälkäisiä kaloja kuhisevaan altaaseen! Turussa sijaitseva parturi-kampaamo ja kosmetologin vastaanotto Titi’s Hair & Beauty tarjoaa perinteisten palvelujen lisäksi kalapedikyyriä. Siinä pienet hampaattomat karpit näykkivät jaloista pois kuolleen ihosolukon ja antavat samalla mikrohierontaa.

– Hoito on hellävaraista ja miellyttävää, yritys kertoo verkkosivuillaan.

– Kalapedikyyri on täysin luonnollinen tapa palauttaa terve ja raikas iho. Iho on hoidon jälkeen pehmeä ja olo virkistynyt. Se myös vilkastuttaa verenkiertoa.

Humisevan Harjun alpakat

Kirjailija Emily Brontën kuuluisasta romaanista nimensä lainannut Humiseva Harju Ky ylläpitää 13 alpakan maatilaa Satakunnan Kullaalla.

Tilan neljä sävyisäluonteista alpakkaoria on koulutettu ihmisen matkakumppaniksi luontoreittejä samoilemaan. Humisevan Harjun yrittäjä Carita Saarinen pitää villaista kamelieläintä ihanteellisena ihmisseuralaisena.

– Alpakka on äärettömän valloittava! Se on myös tosi turvallinen eläin. Meillä moni kävijä hakee eläin- ja luontoelämystä ilman aiempaa tuttavuutta isoista eläimistä, niin tämä on heille vähän kuin itsensä voittamista luonnossa rauhoittumisen ohessa.

Humiseva Harju tarjoaa monipuolisesti reittivaihtoehtoja maalaismaisemasta kosteisiin suo- ja lehtometsämaastoihin aina Yyterin hiekkadyyneille asti. Saarisen mukaan retkeily luonnossa alpakoiden kanssa on rauhoittavaa tasapainoa hektiselle ja stressaavalle elämälle.

– Alpakka on kiinnostunut ihmisestä ja tykkää olla porukassa, mutta menee lukkoon yhtäkkisestä iholle tulosta kuten suomalainen ihminenkin, Saarinen vinkkaa.

Juhani Ojalehto

Imatralainen käsityöyritys Virkkukoukkunen Oy lahjoittaa jatkossa viisi prosenttia tuotoistaan Saimaan kriisikeskukselle.

Imatralla joulukuun alussa tapahtuneet surmat järkyttivät Virkkukoukkusen yrittäjää Tiina Kärkästä ja hänen henkilöstöään, yritys kertoo tiedotteessaan.

Tapahtuman jälkeen Kärkäs päätti alkaa tukemaan mielenterveystyötä ja haastaa siihen muutkin yritykset.

– Ei riitä, että harmitellaan tilannetta ja silti jatketaan samaan tapaan kuin ennenkin. Valitettavan suuri osa suomalaisista ei voi hyvin, ja sille on tehtävä jotain. Me halutaan auttaa osaltamme tässä tilanteessa, siksi päätimme lähteä tukemaan alueellisesti tärkeän Saimaan Kriisikeskuksen mielenterveystyötä, sanoo Kärkäs.

Saimaan Kriisikeskus on järjestö, jota ylläpitää Lappeenrannan Mielenterveysseura ry. Virkkukoukkunen on vuonna 1993 perustettu käsityöyritys, jolla on liikkeet Imatralla ja Lappeenrannassa sekä verkkokauppa. Yrityksellä oli viime vuonna viiden työntekijän henkilökunta ja reilun puolen miljoonan euron liikevaihto.

Juhani Ojalehto

27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi, kertoo valtion rahoitusyhtiö Finnveran yrityskauppatilasto.

Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista,

jonka mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.

– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.

Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Juhani Ojalehto