Vaikein ilmasto kansainväliselle yhteistyölle löytyy Tanskasta, selviää Danske Bankin pohjoismaisille yrittäjille teettämästä kyselystä.

18 prosenttia vastanneista suomalaisyrittäjistä piti Tanskaa hankalimpana kumppanina. Norjaakin suomalaiset vastaajat pitivät vaikeana (16 prosenttia), mutta ani harva, vain kolme prosenttia vastanneista, koki Ruotsin haastavaksi kaveriksi yhteistyölle.

Toiset Pohjoismaat pitävät Suomea toiseksi miellyttävimpänä kumppanina ruotsalaisten jälkeen.

Näkemyksiin kansainvälisestä yhteistyöstä vaikuttivat vastaajien mukaan maiden ympäristösäännökset, uusi teknologia ja kilpailijoiden käytös.

– Tutkimuksen tulokset ovat erinomainen viesti suomalaisille yrittäjille. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on hyvillä kantimilla ja suomalaisia toimijoita arvostetaan, Danske Bankin yritysliiketoiminnasta vastaava johtaja Leena Vainiomäki kertoo.

 Tutkimusta varten haastateltiin 800 yritysjohtajaa Tanskasta, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta kesän 2016 aikana. Vastaajayritysten koko vaihteli 20 hengen yrityksistä yli 1000 henkilöä työllistäviin yrityksiin.

Juhani Ojalehto

Myynninedistämispalveluja tarjoavat suomalaisyritykset Feedbackly ja Gizlo tukevat toisiaan, kun Feedbackly  ostaa Gizlon asiakkuudet.

– Meillä on erittäin samanlainen visio asiakaskokemuksesta Gizlon kanssa, joten meille oli luonnollista työskennellä heidän kanssaan, kommentoi kauppaa Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö tiedotteessaan.

Feedbacklyn toimitusjohtaja Männistö toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

– Päätös oli yksinkertainen. Feedbackly jakaa samat arvot ja sillä on palava intohimo kasvaa asiakaskokemuksen analytiikan parhaaksi yritykseksi, perustelee puolestaan Gizlon perustaja Eemeli Ahonen.

Feedbacklyn tuote on ohjelmisto, jolla yritykset voivat kerätä palautetta asiakkailtaan useissa palvelupisteissä kivijalkamyymälästä sosiaaliseen mediaan. Palautteesta saadulla tiedolla myyntiä voidaan kohdentaa asiakkaalle paremmin.

Uutista korjattu kello 11:10, Jaakko Männistö on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, ei varatoimitusjohtaja. Männistö toimii toimitusjohtajana Feedbacklyssä.

Juhani Ojalehto

EasyFit-salien emoyhtiötä ja franchising-yrittäjiä koskevassa kiistassa yrittäjät kokevat tulleensa johdetuksi harhaan.

Iltasanomat kertoi ensimmäisenä, että useat kuntoliikuntakeskus EasyFitin alaisuudessa toimivat franchise-yrittäjät ovat jättäneet viime viikon lopussa Vaasan käräjäoikeuteen haastehakemuksen.

EasyFit-brandin takana on Ab LL International Oy, joka on suomalainen, yksityinen yritys. EasyFit-ketjuun kuuluu useita kymmeniä liikuntakeskuksia ympäri maan. Myös LadyLine-liikuntasalit kuuluvat samaan ketjuun.

Iltasanomien mukaan kiista liittyy tuotto-odotuksiin, joissa osa yrittäjistä kokee tulleensa johdetuksi harhaan. Osa kokee kärsineensä asian vuoksi huomattavia taloudellisia menetyksiä.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, ettei näissä franchise-yrittäjien ja emoyritysten tapauksissa mennä yleensä oikeuteen saakka. Siinä mielessä tämä on harvinaisempi asia, kantajien asianajajana toimiva varatuomari Jaana Juutilainen sanoo lehdelle.

LL Internationalin toimitusjohtaja Jyrki Hannula ei vielä kommentoinut Iltasanomille haastehakemusta tarkemmin.

Mediassa on toistuvasti ollut esillä kiista Kotipizzan emoyhtiön ja sen franchising-yrittäjien välillä. Silloin puhuttiin muun muassa kohtuuttomista ehdoista.

Riikka Koskenranta

Startup-yritys Plantui Oy:n keräämästä yli miljoonan euron pääomasijoituksesta kolmasosa on tullut aasialaisilta yksityissijoittajilta.

 Tavoitteena on kasvu Kaakkois-Aasiassa, jonne on joulukuussa perustettu Plantui Asia LLP. Singaporeen avataan oma myynnin keskus vuoden 2017 alussa. Marraskuussa avattu verkkokauppa palvelee jo Singaporen markkinoita.

– Aasiassa äly- ja sisäpuutarhojen markkinat ovat aivan eri tasolla kuin Suomessa, sillä tilan puutteen vuoksi monien ei ole mahdollista kasvattaa omia kasveja ulkona, sanoo Plantuin toimitusjohtaja Karri Andersson.

Sisäkasvattamisen trendi on muutenkin nyt vahvasti nouseva, ja Plantui on ensimmäisten joukossa markkinoilla.

Toimitusjohtaja Anderssonin mukaan laite säästää merkittävästi myös vettä perinteiseen kasvattamiseen verrattuna. Kasvien vitamiinipitoisuudet ovat jopa viisinkertaiset perinteiseen kasvattamiseen verrattuna.

Laitteeseen asennetaan valmiit kasvikapselit ja älytekniikka muun muassa säätää kasvatusvaloja ja huolehtii veden määrästä.

Plantui ASIA LLP:n osakas, singaporelainen sijoittaja ja kasvattamisen parissa pitkään työskennellyt John Cheah näkee valtavan potentiaalin Aasian markkinoilla.

– Plantuissa yhdistyy kaksi kansainvälisestikin kiinnostusta herättävää asiaa: food tech ja suomalainen design, sanoo Cheah.

Plantui aikoo kasvaa myös Euroopassa. Lontoolainen luksustavaratalo Harrods solmi syksyllä jälleenmyyntisopimuksen Plantuin kanssa ja älypuutarhoja on myyty Harrodsissa marraskuusta lähtien. 

Vuonna 2012 perustettu Plantui myy tällä hetkellä älypuutarhoja 18 maassa. Myynti on kasvanut vahvasti vuoden 2016 aikana ja liikevaihdon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2017 aikana.

Plantuin tunnusluvut ovat varsin tyypilliset startup-yritykselle. Plantuin liikevaihto 2015 oli Asiakastiedon mukaan 193 000 euroa ja liiketulos tappiollinen  – 617 000 euroa.

Jari Lammassaari

Aivan ylivoimainen ykkönen joulun elektroniikkamyynnissä ovat virtuaalilasit, kertoo Veikon Koneen Porvoon puuhamies Risto Hämäläinen.

Lasien jälkeen tulee pitkästi tyhjää ennen kuin löytyy listan kakkonen, alle 200 euron hintaiset älypuhelimet.

Hämäläinen listasi Yrittäjäsanomille joulunaluksen kymmenen myydyintä tuotetta.

Joulu näyttää muuttavan ihmisten kulutustottumuksia muutenkin kuin rahankäytön lisäyksenä, sillä koneiden ja laitteiden väri valitaan jouluna rohkeammin kuin muina aikoina vuodessa.

Virtuaalilasit

Kun hinnat tulivat tänä vuonna alas, virtuaalitodellisuuslasit nousivat hittituotteeksi, Hämäläinen kertoo.

– Niitä on myyty jo satoja kappaleita, ja kuumin hetki on vielä tulossa. Halpismerkeistä saa lasit jo 20 eurolla. Niin sanotut merkkilasit kuten Samsungin [kuva] ovat kalliimpia, mutta laadullisia eroja ei taida olla.

Älypuhelimet

Kakkosena tulevat älypuhelimet.

– Erityisesti Samsungin Galaxy j5 -malli myy, mutta muutkin alle 200 euron älypuhelimet menevät hyvin. 

Sähköhammasharja

Sadan euron molemmin puolin liikkuvat Brownin sähköhammasharjat ovat nousseet ennakoidusta poiketen myynnissä kolmossijalle.

– Se yllätti minut, että sähköhammasharjat liikkuvat näin hyvin, mutta nähtävästi ihmiset hakevat nyt myös hyötylahjoja.

Varsi-imuri

Hämäläisen mukaan varsi-imuri on jokajouluinen myyntituote.

– Se on tällainen pitkäkahvainen Ergorapido-tyyppinen rikkaimuri. Mielenkiintoista tässä, niin kuin monissa muissakin kodinkoneissa on, että joulun tullen niistä haetaan useita värivaihtoehtoja kuten punaista, mustaa ja sinistä. Joululla on jokin vaikutus siihen.

Sähkövatkain

Sähkövatkainten suosiota selittävät Hämäläisen mukaan joulun leipomiset.

– Näitä menee päivittäin. Sitä mukaa kun leipominen tulee ajankohtaiseksi, ihmiset testaavat kotona, ovatko vanhat menneet rikki. Sitten tullaan kaupoille.

Perinteinen valkoinen ei kelpaa sähkövatkaimenkaan ulkonäöksi.

– On sinistä ja mustaa, jopa pinkkiä ja turkoosia. En ole ikinä huomannut, että vatkaimia myydään näin paljon eri väreissä. Keittiöön halutaan selvästi enemmän väriä.

Tallentava digiboksi

– Digiboksi on myös selvästi joulutuote, Hämäläinen toteaa.

Partakone

Partakoneiden nousu listalle on siinä mielessä yllättävää, etteivät isot ketjut kuten Power ja Gigantti osanneet niitä kattavissa ennusteissaan nimetä.

Blenderi

Blenderit eli tehosekoittimet lienevät nousseet suosioon soseutettujen keittojen, smoothie- ja proteiinijuomien mukana.

– Näissä ihmisiä kiinnostaa myös värivaihtoehdot, sekä eri koot, näitä löytyy pientä, keskikokoista ja isompaa.

Kahvinkeitin

Kahvia juova kansa etsii joulun alla niin halpaa peruskeitintä kuin arvokkaampaa moccamasteria.

– Kapselikoneita ei mene enää niinkään kuin monijuomakoneita, joilla voi valmistaa esimerkiksi kahvia, kaakaota ja capuccinoa.

Musiikkilaitteet ja pelikonsolit

Kymmenennen sijan jakavat musiikin yhdistelmälaitteet ja pelikonsolit.

– Playstation on jokavuotinen hittituote, ja tänä vuonna ostetaan nelosta. Musiikin yhdistelmälaitteet, joihin kuuluvat radio, cd-soitin ja uutuutena karaokemahdollisuus menevät siinä rinnalla, Veikon Koneen Risto Hämäläinen kertoo.

Jouluostoksiin käytettävä summa entisellään

Suomalaiset aikovat viettää tänä vuonna joulua keskimäärin 517 eurolla, kertoo Nordean TNS Gallupilla teettämä tutkimus.

Lahjoihin tästä käytetään 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on hieman suurempi, 610 euroa, kuin lapsettomilla kotitalouksilla, 470 euroa.

Suomalaisten kasvanut luottamus talouteen ei Nordean mukaan erityisemmin näy joulubudjeteissa, joskin miehet kuluttavat aiempaa enemmän.

Nordean tutkimus kertoo, että suosituimpia lahjoja ovat suklaa, vaatteet ja lelut, ja aineettomien lahjojen suosio kasvaa edelleen. Kirjat putosivat tänä vuonna lahjahankintojen kärjestä.

Verkkokaupan osuus on suuri

Verkkokauppa on myös jouluna tärkeä ostokanava.

Nordean mukaan neljä kymmenestä ostaa lahjoja netistä. Kaupan liitto arvioi verkko-ostajien joukon isommaksi: vajaat 60 prosenttia voisi käyttää jouluostoksissaan nettiä.

Miehet viime tingassa

Kaupan liiton kyselystä selviää, että miehet ja naiset varautuvat jouluun eri tahtia. Naisista 65 prosenttia on tehnyt joululahjasuunnitelmansa ennen joulukuun alkua. Miehistä näin kertoo tekevänsä reilu kolmannes.

Miehistä 32 prosenttia jättää joululahjojen suunnittelun joulukuun loppupuolelle tai ei suunnittele ostojaan lainkaan. Naisista näin tekee 17 prosenttia. Pääosin lahjat hankitaan kuitenkin vasta joulukuussa.

Juhani Ojalehto

Yritysten myynti kasvoi tammi-syyskuussa 3,5 prosenttia. MaRan tekemän kyselyn mukaan alan kasvu jatkuu ripeänä myös seuraavina vuosina: alan yritykset ennustavat liikevaihdon kasvavan nykyisestä jopa viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Ravintoloiden rekrytointivaikeudet hidastavat kuitenkin alan kasvumahdollisuuksia.

Kasvu on ollut nopeinta pikaruokaravintoloissa. Myös anniskeluravintoloiden myynti kasvoi, sillä ruuan myynti on lisääntynyt ja alkoholin anniskelumyynnin lasku on pysähtynyt.

MaRan mukaan matkustajatuonti ja alkoholin vähittäismyynnin kasvu jarruttavat kuitenkin anniskelumyynnin kasvunäkymiä. Kaupan aukioloaikojen laajentuminen vähensi liikenneasemien kauppa- ja ravintolamyyntiä.

Sekä kotimaisten että ulkomaisten yöpymisten määrä lisääntyi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset kasvoivat molemmat 1,9 prosenttia. Ulkomaiset yöpymiset ilman venäläisiä kasvoivat tammi-syyskuussa yli viisi prosenttia.

Kovia liikevaihto-odotuksia – Työvoimaa ei löydy

MaRan jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan matkailu- ja ravintola-alan kasvu jatkuu ripeänä. Yritykset arvioivat liikevaihdon kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 20 prosenttia.

Investointeja tehdään vähintään 0,5 miljardilla eurolla, ja yli 90 prosenttia yrityksistä arvioi palkkaavansa lisää työvoimaa vuoteen 2020 mennessä.

Ravintolat ovat kokeneet kuitenkin rekrytointivaikeuksia.

– Yli 60 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on jo tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä avoimiin toimiin. Ylivoimaisesti suurimmat esteet avoimien paikkojen täyttymiseen ovat hakijoiden puute tai hakijoiden puutteellinen ammattitaito, MaRa tiedottaa.

– Työikäisen väestön määrän supistuminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat tulevat hidastamaan mara-alan kasvua. Työnteosta pitää tehdä kotiin jäämistä kannattavampaa, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Riikka Koskenranta

Lisäksi välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä työskentelevä saattaa jäädä ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kun töitä ei ole.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin nimeämien selvityshenkilöiden tänään julkistaman raportin tavoite on, ettei työttömyysturvajärjestelmä asettaisi esteitä itsensä työllistämiselle yrittäjänä. 

Selvityshenkilöt, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä ja johtaja Maria Löfgren Akavasta esittävät, että kun työtön perustaa yrityksen, toiminta katsottaisiin neljän kuukauden ajan sivutoimiseksi.

– Tämä muutos kannattaisi toteuttaa. Yrittäjäuran alussa on vaikeaa arvioida, kuinka paljon työtä ja tuloja on, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa.

– Esitys selkiyttää nykytilaa ja mahdollistaa sen, että työtön uskaltaa aloittaa yritystoiminnan ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä.

Hellstén ja Löfgren esittävät, että sitä, paljonko juuri aloitettu yrittäjyys työllistää, pitäisi arvioida eri tavalla kuin nyt: ennakoitavammin. Työnhakijan pitäisi edelleen ottaa vastaan tarjottavaa kokoaikatyötä ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Jos hän saisi tuloa yritystoiminnasta, se otettaisiin huomioon etuuden määrässä. Tässä puhutaan ihmisistä, joiden yritystoiminta on pienimuotoista.

Hellstén uskoo työttömyysturvalainsäädännön muutoksen tuovan lisää yrittäjiä.

– Aivan varmasti tulee lisää yritystoimintaa, kun tehdään tämä arviointi yritystoiminnan työllistävyydestä yksinkertaisemmaksi ja henkilölle itselleen ennakoitavaksi. Nyt on ihmisiä, jotka ovat pohtineet, että uskallanko kokeilla yritystoimintaa. Ehdotuksemme vähentää tätä pelkoa, Hellstén toteaa.

Yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto selvitykseen

Lisäksi selvityshenkilöt esittävät yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa työttömyysvakuutukseen. Yhdistelmävakuutus pohjautuisi mahdollisimman pitkälti nykyisiin palkansaajan ja yrittäjän työttömyysvakuutusta koskeviin säännöksiin. Uuden vakuutuksen tavoitteena on vastata niihin tilanteisiin, kun ihminen liikkuu työmarkkinastatukselta toiselle.

– Ajatus on hyvä, mutta yksityiskohdat edellyttävät vielä jatkoselvittelyä. Muun muassa on arvioitava se, minkä suuruinen alaraja työssäoloehtoa kerryttäville työtuloille on tarkoituksenmukainen, Makkula sanoo.

Työ- ja oikeusministeri Lindström totesi tiedotustilaisuudessa, että hallitus arvioi ehdotuksia ja harkitsee niiden pohjalta lainsäädäntömuutoksia.

Yrittäjäkäsite yhdenmukaistettava

Suomen Yrittäjien mukaan myös yrittäjäkäsite työttömyysturvassa pitää yhdenmukaistaa muun sosiaalivakuutuslainsäädännön kanssa siten, ettei yrittäjän perheenjäsentä enää tulkittaisi yrittäjäksi.

– Erityisesti ne perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä mitään, mieltävät itsensä työntekijöiksi eivätkä yrittäjäksi. He myös ovat muun lainsäädännön silmissä työntekijöitä, joten työttömyysturvassa heidän yrittäjästatuksensa on poikkeus, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjät on tehnyt asiasta aloitteen ministeriölle.

Riikka Koskenranta

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.12. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 49 yritystä.

Kansainvälisiä kuljetuksia ja huolintaa hoitava perheyritys ilmoittaa tiedotteessaan, että osaava ja asiantunteva henkilöstö on sen tärkein voimavara. Yrityksessä uskotaan, että työajan pidentämisen sijasta työn tuottavuutta parannetaan panostamalla työntekijöiden tyytyväisyyteen, tällä kertaa antamalla koko henkilöstölle kaksi ylimääräistä vapaapäivää joulun aikaan.
– Vähän pidempi joululoma antaa henkilöstölle mahdollisuuden ladata akkuja ja viettää aikaa perheen parissa. Hyvä työntekijäkokemus mahdollistaa myös hyvän asiakaskokemuksen, toimitusjohtaja ja toisen polven perheyrittäjä Pekka Laitinen sanoo.

Ylimääräisistä vapaista huolimatta asiakaspalvelu on kuitenkin auki kellon ympäri.

Varova on aiemminkin antanut työntekijöilleen ylimääräisiä lomia ja etuja, esimerkiksi viime vuonna kokonaisen viikon palkallista vapaata ja aiempina jouluina myös joulurahaa.

Varova on perustettu vuonna 1948. Erikoisen nimensä Varova Oy sai siitä, että se aloitti aikoinaan Posti- ja Lennätinlaitoksen sekä Yleisradion herkkien laitteiden kuljetukset.

Jari Lammassaari

Ensi vuosi tuo joitain muutoksia työelämässä olevien arkipyhien viettoon.

Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusaloilla toimivat yritykset ja työntekijät kokevat selvimmät muutokset vuoden 2017 arkipyhäkäytännöissä.

– Myös muilla toimialoilla kannattaa tarkistaa arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettaviin korvauksiin, neuvoo Suomen Yrittäjien lakimies Atte Rytkönen.

Lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä, jos se on työntekijän työpäivä.

Kilpailukykysopimus voi vaikuttaa arkipyhiin

Arkipyhien palkallisuus määrittyy työehtosopimuksissa, joista useimmat säätävät työntekijälle korvauksen.

Viime keväänä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen hieroma kilpailukykysopimus sisältää työajan pidennyksen, joka tuo joissakin työehtosopimuksissa muutoksia arkipyhämääräyksiin.

Joissakin tapauksissa työajan pidennys toteutetaan muuttamalla arkipyhiä normaaleiksi työpäiviksi.

– Lainsäädännöllisiä tai kaikkia aloja koskevia muutoksia ei kuitenkaan ole tehty, Rytkönen korostaa.

Kauppa siirtyy uuteen järjestelmään

Kaupan alalla työajan pidennys toteutuu siirtymällä entisestä arkipyhäjärjestelmästä vuosivapaajärjestelmään. Siinä arkipyhillä ei ole työaikaa lyhentävää vaikutusta, eikä niiltä makseta työajanlyhennyskorvausta.

– Mikäli töitä tehdään arkipyhinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan edelleen tuplapalkka.

– Työajan lyhennyksen sijasta työntekijät ansaitsevat tekemiään työtunteja vastaan vuosivapaita. Niiden arvo on kaikille sama, Rytkönen kertoo.

MaRa lopettaa JP-päivät

Majoitus- ja ravitsemusalan TES on sisältänyt JP-päiviksi kutsutun järjestelmän, joka päättyy vuoden 2016 viimeisenä päivänä.

JP-päivät korvautuvat niin ikään vuosivapaajärjestelmällä, jossa palkallisten vuosivapaapäivien ansainta perustuu yksinomaa kalenterivuoden aikana tehtyihin tunteihin. Arkipyhäviikolla työskentelyllä ei ole enää merkitystä. Järjestelmä astuu voimaan heti ensi vuoden alusta.

Katso täältä kilpailukykysopimuksen vaikutukset työehtosopimuksiin.

Juhani Ojalehto

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään perjantaina hyväksynyt arvonlisäveroa koskevan lakimuutoksen.

Vuoden 2017 alusta lähtien maksuperusteista arvonlisäverotusta voivat hyödyntää sellaiset yritykset, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa.

Lahden Muuttoexperttien toimitusjohtajan Jarmo Viitakankaan mukaan maksuperusteinen arvonlisäverotus on tervetullut muutos.

– Se helpottaa toimintaa, ettei tarvitse maksaa etukäteen arvonlisäveroa. Se on järkevä muutos, Viitakangas arvioi.

Myös Atelje Boutique Bigarren yrittäjä Pirjo Savolainen pitää uudistusta hyvänä, vaikka sillä ei olekaan hänen mukaansa käsityöläisyrittäjälle suoraa vaikutusta, koska suuri osa asiakkaista on yksityishenkilöjä.

– Totta kai yritysten kanssa kauppaa tekeville siitä on hyötyä. Jos sitä ei tarvitse maksaa ennakkoon ja rahat olisivat tulleet tilille, niin olisihan se hieno juttu. Kyllä tämä on hyvin positiivisesti otettu vastaan yrittäjien keskuudessa. Onhan se huojennus, jos joudutaan odottelemaan niitä rahoja parikin kuukautta ja arvonlisäverot on maksettava.

Pienyrittäjille lakimuutos voikin tarkoittaa, että niiden makuvalmius paranee ja hallinnollinen taakka kevenee.

Toistaiseksi myyntiajankohta on määrittänyt arvonlisäveron maksuajankohdan ja arvonlisävero on täytynyt maksaa, vaikka suoritusta asiakkaalta ei olisikaan tullut. Käytäntö on ajanut pieniä yrityksiä jopa maksuvaikeuksiin.

Maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä ammatin- ja liikkeenharjoittajat ovat voineet soveltaa maksuperustetta jo ennestään. Muut yritykset ovat voineet soveltaa maksuperustetta tilikauden aikana. Kauden päättyessä alv-laskelma on täytynyt oikaista suoritusperusteiseksi.

Uusi laki astuu voimaan 1.1.2017. Sitä sovelletaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu lain tultua voimaan.

Kyseinen menettely on vapaaehtoinen. Jos yritys päättää noudattaa sitä, menettelyä sovelletaan myös ostoihin. Yritys päättää itse, milloin se alkaa soveltaa maksuperustetta tai palaa suoriteperusteeseen.

Ensi vuonna voimaan myös yrittäjävähennys

Vuoden 2017 alussa käyttöön otetaan myös yrittäjävähennys, joka asettaa erilaiset yritysmuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle.

– Se on tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää erityisesti kaikkein pienimpiä yrityksiä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen.

– Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä, Pentikäinen arvioi.

Silja Eisto ja Eeva Ketvel

Hannu Hänninen, 63, jäi vastikään eläkkeelle. Padasjokelainen Hänninen sairastui syksyllä agressiiviseen keuhkosyöpään. Etelä-Suomen Sanomissa hän kertoo saaneensa syöpähoitoja, mutta kukaan ei tiedä, kuinka kauan hän elää. Elinajanodote on 0–5 vuotta.

Yrittäjä Hänninen on poikamies, eikä hänellä ole perillisiä – mutta omaisuutta on. Hän sanoo miettineensä pitkään, että mihin käyttää rahansa. Vakava sairastuminen kirkasti ratkaisun: hän perusti nimeään kantavan säätiön, joka käyttää rahat keskussairaalan lapsipotilaiden hyväksi,  erityisesti syöpä- ja sydänlasten.

Hänninen kertoo ESS:ssa, että säätiö voi lahjoittaa muun muassa lastenosastojen laitehankintoihin noin puolen miljoonan euron peruspääoman.

–Vuosittainen summa voi olla esimerkiksi 40 000–70 000 euroa tilanteen mukaan. Ensi vuoden kohde voisi olla esimerkiksi 40 000 euroa ultraäänilaitteeseen, joka maksaa 80 000-100 000 euroa. Tarkoitus on panostaa kalliisiin koneisiin, joista on iloa moneksi vuodeksi, Hänninen kertoo Etelä-Suomen Sanomissa.

Hannu Hänninen toivoo, että hänen ratkaisunsa innostaa myös muita samassa tilanteessa olevia.

Hannu Hänninen on testamentannut rahansa säätiölle. Säätiölle on valittu hallitus, joka huolehtii lahjoituksista Hännisen jälkeen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Startup-kulttuurissa on usein kyse rohkeista, uusista tuotesuunnitelmista, ja siihen liittyy yrittäjyyden ajatuksella leikittely. Nämä yrittäjät eivät ensisijaisesti tähtää selvään tulovirtaan, eikä heillä välttämättä ole konkreettista tuotetta.

Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassa valtiotieden maisteri Antti Hyrkäs onkin nimennyt startup-kulttuuriin läheisesti liittyvän ilmiön spekulatiiviseksi yrittäjyydeksi. Siitä on Hyrkkään mukaan tullut yleisesti hyväksytty yrittäjyyden muoto, johon liittyy tietty ketteryys.

Startup-yritykset kykenevät nopeasti vaihtamaan suuntaansa sekä tuoteideaansa. Tämä erottaakin heidät perinteisestä valtavirran yrittäjyydessä, jossa ensisijaisesti pyritään kohti taloudellista kannattavuutta.

Hyrkäs perehtyi väitöskirjassaan erityisesti yhdysvaltalaisiin bisneslehtiin, San Franciscon startup-tapahtumiin, startup-tarinoihin ja -oppaisiin sekä siihen liittyvään käsitteistöön.

– Tavalliset kasvuyrittäjyyden käsitteet eivät ole riittäneet startup-maailmalle, ja siellä kehittyi oma kieli. Startup-skene huokuu paljon alakulttuurisia, ja jopa vastakulttuurisia piirteitä, Hyrkäs kertoo.

Hyrkkään mukaan startup-kulttuuri vetääkin puoleensa myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole millään tavalla startup-yrityksiä. Spekulatiivisesta yrittäjyydestä on myös tullut melko suosittua.

– Suuretkin yritykset ja valtion päättäjät haluavat mukaan tähän spekulaation ja hypoteesien maailmaan, Hyrkäs kertoo.

Tutkimuksessaan hän muistuttaa, että startup-maailmaan liittyvästä hypestä huolimatta se ei suoraan ole yhteydessä vankkaan yrittäjyyden kasvuun.

Silja Eisto

Helsingin Senaatintori on täyttynyt joulukuun ajaksi pienistä mökeistä. Ilmassa leijailevat glögin ja joululeivonnaisten tuoksut, ja joululaulut tervehtivät joulutorille saapujaa.

Torilla on yhteensä 133 kojua, ja tori on kerännyt monen alan yrittäjiä ympäri Suomea. Eräässä kojussa seppä takoo rautaa. Toisessa mökissä mies neuloo pipoa.

Myynnissä on kotimaista designia, hunajaa, suklaata, käsitöitä, karjalanpiirakoita, lihaa, kalakukkoja, pieniä tonttuja, koruja.

Varsinkin liperiläisen Kotileipomo Anna-Liisa Sorsan kojulla käy kova kuhina. Helsinkiläiset ovat innostuneet erityisesti ohrapiirakoista, ja ne olivat jo päässeet loppumaan hetkellisesti. Koju oli saanut myös pohjoiskarjalaiset liikkeelle.

– Täällä on käynyt myös paljon liperiläisiä, kertovat kojulla myyvät Emma Kalliomaa ja Aleksandra Reskalenko.

Leipomo on myös hyvä esimerkki siitä, miten osa joulutoreilla edustettuina olevista yrityksistä on palkannut toreille myyjiä, kun yrittäjä itse tekee töitä kotipaikassaan.

Yrittäjä Anna-Liisa Karpathakis valmistaa Liperissä karjalanpiirakoita, ja ne saapuvat torille raakapakasteena. Kojulla on uuni, jossa piirakat paistuvat, ja herkulliset tuoksut pääsevät valloilleen, kun luukun avaa. Karjalanpiirakat, sultsinat ja rönttöset käyvät hyvin kaupaksi.

Yrityksellä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa oma koju Tuomaan markkinoilla. Jo aiemminkin sen tuotteita on kuitenkin toreilla myyty.

Tuttu tonttu ikkunalaudalla

Sirkka-tonttuja valmistava Kewe oy on puolestaan jo perinteinen torikävijä. Se on valmistanut pieniä tonttuja yli 40 vuoden ajan. Sen tontut koristavatkin useaa suomalaista kotia joulun alla.

Joka vuosi yritys valmistaa vuoden tontun, ja innokkaimmat keräävät niitä vuosittain. Tänä vuonna tonttuerikoisuutena ovat omenaa kannattelevat tonttutytöt ja -pojat.

Laaja tonttujoukkue kerää tasaisesti kiinnostuneita katselemaan. Kojulla sukulaisyrittäjäänsä auttavan Anitta von Wendtin mukaan kauppa on käynyt hyvin.

Yleisön toiveesta yritys on myös toteuttanut pienen taalainmaanhevosella ratsastavan tontun. Ja onpa osa tontuista päätynyt myös lumilapion kanssa lumitöihin.

Tori on oma yhteisönsä

Suomen Herkkukaupalla on puolestaan takana kuutisen vuotta joulutoreilla myyntiä. Siinä ajassa oppii jo tuntemaan toiset toreja kiertävät yritykset. – Tämä on oma pieni yhteisönsä, kertoo Oulusta torille saapunut yrittäjä Jaakko Päätalo.

Tänä vuonna noin puolet Tuomaan markkinoiden kojujen yrittäjistä on Päätalolle jo ennestään tuttuja. Toista yrittäjää autetaan, jos apua tarvitaan. Ja kiertääpä torilla myös joitain tuttuja asiakkaitakin.

 

 

Suomen Herkkukauppa myy suomalaisyritysten herkkuja, kuten graavilohta, poroa ja glögiä. Joulukausi on yritykselle taloudellisesti merkittävä. – Kollegoille ja kauppiaille erittäin kaupallista joulua! Toivottavasti kaikki nauttivat jouluna kaupanteosta.

Tänä vuonna yritys lähti mukaan myös Saksan joulutoreille. Myynnissä on kalatuotteita, ja kausi osoittaa, aikooko yritys jatkaa tuotteiden vientiä myös jatkossa ulkomaille.

Suomi näkyy myös Saksan joulutoreilla

Kalevala Spirit tekee Saksan joulutoreilla työtä Suomen tunnettavuuden eteen. Suomalaisyritys on toiminut saksalaisilla joulutoreilla jo 20 vuoden ajan.

Saksa on osoittautunut hyväksi kohteeksi, sillä sen talous on Kalevala Spirit Oy Ltd:n perustajan Maire Härkönen-Schwabin mukaan vahva ja saksalaiset ovat kiinnostuneet erityisesti pohjoismaisesta kulttuurista ja tuotteista.

Tänä vuonna se myy suomalaisten yritysten tuotteita neljässä kaupungissa: Leipzigissa, Düsseldorfissa, Hannoverissa ja Stuttgartissa.

Vuosittain noin 50 yritystä toimittaa sille tuotteitaan. Myydyin tuote on Valamon Viiniherman Oy:n Uudessa-Valamossa valmistama glögi. Kakkossijalle kipuaa loimutettu lohi.

– Vuoden 2016 joulutorikausi on ollut todella kiireinen ja täynnä uusia kokeiluja! Haluamme joka vuosi yllättää asiakkaamme ja samalla näyttää Suomesta parhaita paloja. Esimerkiksi kiiminkiläinen Eräkämppä-yritys rakensi Leipzigin Suomalaiseen Joulukylään puusaunan ja Isokyrön Kyrö Distillery Companyn palkittua Napue-Giniä myydään omassa suomalaisessa Gin-baarissa jokaisessa joulukylässämme suurella menestyksellä. 

 

Silja Eisto

Elämystehdas Lappari tunnettiin vielä joitain vuosia sitten Lapin Kullan tehtaana. Kuluneiden vuosien aikana se on kuitenkin kokenut varsinaisen muutoksen, ja nykyään sen tiloissa toimii esimerkiksi oma panimo, kuntosali, ravintola ja aktiviteettipuisto. Yrityksiä otetaan myös lisää tulevina kuukausina.

Neliöitä sillä on yhteensä 12 000, ja pian käytössä on yhteensä 14 000 neliötä. Kookkaiden tilojen lisäksi vanhassa kiinteistössä on suuret ikkunat Tornionjoen suuntaan.

Yrityksen toimitusjohtajalle Veli-Matti Mykkälälle olikin selvää, että kiinteistö tarvitsisi uudistumisen lisäki uudenlaisen ratkaisun lämmitykseen ja viilennykseen.

– Heti lähtötilanteessa mietimme, mikä olisi järkevin tapa saada kiinteistö kohtuuhinnalla lämpimäksi. Adven oli tehnyt aiemmin lähialueen matkailualan yritykselle energiaratkaisuja ja siltä pohjalta aloitimme keskustelut heidän kanssaan. Energia tulee meille useammasta lähteestä, ja Advenin tehtävänä on saada kaikki toimimaan yhteen, kertoo Mykkälä.

Kyseessä on hybridimalli eli sähköä hyödynnetään useasta eri tahosta. Tornion Energialta käytetään kaukolämpöverkkoa, kallioperästä saadaan geoenergiaa ja Uponor valjastaa vesistölämmönvaihtimen avulla Tornionjoen ja pohjoiset purot tilojen lämmittämiseen ja viilentämiseen. Putkisto jokeen oli jo entuudestaan olemassa.

– Tänä vuonna patentoimamme lämmönvaihdin valmistetaan metallin sijaan muovista, jolloin se ei jäädy +1 asteisessakaan vedessä. Näin pohjoisen kylmistä vesistä saadaan lämpö talteen. Vesi menee vaihtimen sisään, siitä kerätään energia talteen ja sen jälkeen vesi palautetaan vesistöön. Toiminta perustuu kovaan virtaamaan – yhdessä vaihtimessa on noin 40 geoenergiakaivon teho, kertoo Uponorin myyntipäällikkö Tuomo Honkamäki.

Juttua muokattu 18.12.2016 klo 11:09 ja korjattu Tornionjoen kirjoitusasu ja Lapin Kullan tehtaan toimintavuosi.

Silja Eisto

Loviisan satamassa työvoimantarve vaihtelee päiväkohtaisesti. Kuormavirta ei ole tasaista eikä viikot ole samanlaisia.

Sataman toimitusjohtaja Petteri Sammalisto kertoo Loviisan kaupungin tiedotteessa, että porukan pitää olla kuitenkin  käytettävissä, jotta asiakkaita voidaan palvella lupauksen mukaan joutuisasti.

Viereisellä tontilla olevassa Timberpointin puuelementtejä tekevä yrityksessä tarvittiin myös paljon työvoimaa, mutta epäsäännöllisesti.

Timberpointin toimitusjohtaja Marko Suonpää ehdotti Loviisan satamalle poikkeuksellista järjestelyä. Voisivatko työntekijät tulla luppoaikana tekemään puuhommia Timberpointille, hän ehdotti. Tästä lähti liikkeelle poikkeuksellisen yhteistyön malli, josta on ollut hyötyä kaikille osapuolille, niin työntekijöille, kuin kummallekin yritykselle sekä asiakkaille.

– Kun satamassa on hiljaista, voidaan antaa tukea Timberpointille, ja kun me tarvitaan kaikki miehet satamassa, he taas vuorostaan joustavat ja auttavat meitä, kertoo Loviisan sataman toimitusjohtaja Petteri Sammalisto tiedotteessa.

Sammaliston mukaan järjestely tuo edellytykset huomattavasti tehokkaammalle toiminnalle.

Työntekijät innolla mukaan järjestelyyn

– Kaikki lähti liikkeelle vapaaehtoisvoimin. Ajateltiin ensin, että jos saataisiin kymmenen innokasta kokeilemaan toimintaa. Vapaaehtoisia halukkaita ilmoittautui heti yli kolmekymmentä. Kaikkein tärkein motiivi yhteistyölle oli se, että tämän kautta voidaan varmistaa, että työntekijöille on tasaisesti töitä, kuvailee Sammalisto.  

Timberpointin toimitusjohtaja Suonpää kommentoi järjestelyiden sujuneen mutkattomasti.

– Vaikka yritykset ja niiden toiminta ovat täysin erilaisia, on yhteen sopiminen sujunut hyvin. Tietenkin uuden oppimista on paljon, Sammalisto kertoo.

Työntekijät ovat satamaoperaattorin palkkalistoilla. Loviisan satamassa on työssä 70 vakituista työntekijää, joista noin 50 on ahtaajia.

Helsingin satama osti Loviisan sataman vuonna 2016. Lovisa Forwarding & Stevedoring toimii alueella satamaoperaattorina.

Timberpoint tekee suurelementtejä massiivipuusta. Timberpoint alkaa  myös valmistaa raaka-ainetta, CLT-massiivipuuta.

Financial Times seuraa ulkomaisten investointien kehittymistä koko maailmassa. Osastolla arvioidaan myös eri alueiden ja kaupunkien kehityskeskusten toimintaa ulkomaisten sijoitusten näkökulmasta.

Kainuun Etu Oy sai ainoana kehitysyhtiönä maailmassa Financial Timesilta tunnustuksen osaamisestaan datakeskusten kehittämisessä. Lisäksi Kainuun Etu sai Korkeasti arvostettu -maininnan verkkostrategiastaan. Tämä maininta myönnettiin Kainuun Edun ohella Barcelonalle, Edinburghille ja Manchesterille, parhaana palkitun Berliinin lisäksi.

– Financial Times seuraa oma-aloitteisesti kehitysyhtiöiden toimintaa omilla Business Intelligence -työkaluillaan, valottaa Kainuun Etu Oy:n FDI- ja ICT-palveluista vastaava johtaja Carl Wideman.

Markkinointi puree, ulkomaisia sijoituksia alueille

Financial Times nimesi jo kesäkuussa Kainuun seudun kuudenneksi Euroopan pienistä alueista ulkomaisten sijoitusten kohteena tulevaisuudessa.

Myös ulkomaisia sijoituksia pääkaupunkiseudulle tavoitteleva Helsinki Business Hub sai tunnustusta Financial Timesilta. Helsinki huomioitiin pk-yritysten tukemisessa yhdessä Hong Kongin, Leipzigin, Skotlannin ja Amsterdamin kanssa.

Kehitysyhtiöt kuuluvat Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:hyn.

– Alueidemme markkinointi ulkomaisten sijoitusten kohteena kuuluu suomalaisten kehitysyhtiöiden perustehtäviin, ja SEKES tukee jäsenverkostoaan tämän tehtävän toteuttamisessa. Financial Timesin myöntämät tunnustukset kertovat onnistuneesta työstä tällä saralla, toteaa toiminnanjohtaja Jaakko Helenius SEKES ry:stä.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu tarkoittaisi yhteisösakkoa, joka on tällä hetkellä 850–850 000 euroa. Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Markku Ojalan mukaan törkeä kirjanpitorikos tarkoittaa, että yrityksestä puuttuu kirjanpito kokonaan tai kirjanpito on heikolla mallilla.

Esityksen mukaan näissä rikoksissa on kyse vakavista ja usein suunnitelmallisista teoista, joissa rikosoikeudellisen vastuun kohdistuminen pelkästään luonnollisiin henkilöihin ei aina ole oikeudenmukaista.

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esityksen rajausta oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamisesta koskemaan ainoastaan rikoslain törkeää kirjanpitorikosta tarkoituksenmukaisena.

"Teko olisi niin härski, tuskin vaikuttaisi tilitoimistoihin"

Nykyisin törkeästä kirjanpitorikoksesta voidaan tuomita vain luonnollinen henkilö, kuten kirjanpitovelvollinen, kirjanpidosta toimeksiannon perusteella vastaava tai yrityksessä määräysvaltaa käyttävä henkilö.

Uuden lain tullessa voimaan myös tilitoimisto voi, teoreettisesti, joutua vastuuseen törkeästä kirjanpitorikoksesta.

– Sellainen mahdollisuuskin tietysti on, mutta tekonsa puolesta törkeä kirjanpitorikos on sen verran härski, ettemme ole isoa huolta lakiesityksestä kantaneet, Ojala sanoo ja viittaa siihen, että liiton jäsenkunta koostuu auktorisoiduista toimijoista.

– Rangaistusvastuu on sillä, joka on ollut tekijänä, mutta saattaa tulla tilitoimistolle, jos ei ole täyttänyt huolellisuusvastuuta toiminnan kontrolloimisessa. Mutta erittäin harvinaista.

Taloushallintoliiton mukaan esitetty muutos on hyväksyttävä.

Muutoksella voidaan myös osaltaan torjua epäasiallista kilpailua, ja sillä voisi näin ollen olla positiivisia yritysvaikutuksia.

Laki voisi Markku Ojalan mukaan tulla voimaan maalis-huhtikuussa eduskunnan hyväksymisen jälkeen.

Esityksen taustalla on OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän suositus korruption torjunnan tehostamiseksi.

Muutoksella halutaan parantaa myös niiden tahojen, kuten verottajan ja velkojien asemaa, joiden oikeuksien toteutuminen on yhteydessä kirjanpidon asianmukaisuuteen.

Riikka Koskenranta

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esitystä ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi kokonaisuudessaan hyvänä. Suurin kysymysmerkki liittyy koulutuksen alihankintaan.

Lausuntokierros hallituksen esityksestä uudeksi lainsäädännöksi päättyy tänään. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esitystä kokonaisuudessaan hyvänä.

– Ammatillista koulutusta on pakko uudistaa, koska osaamistarpeet ovat yhä yksilöllisempiä ja yrityskohtaisempia. Määrämuotoisten tutkintojen sijaan osaaminen kootaan tutkinnon osista, joissa voi yhdistää esimerkiksi teknologia- ja palveluosaamista, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Koulutuksen alihankinnan oltava mahdollista

Epäselvää uudistuksessa on se, miten pienten, usein yksityisten koulutuksenjärjestäjien lupakäytäntö järjestetään.

– On tärkeää, että kaikkialla Suomessa on tarjolla myös pienten alojen koulutusta, Lamppu sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan koulutuksen alihankinta tulee mahdollistaa siten, että koulutuksenjärjestäjä voi ostaa asiantuntijaorganisaatiolta sellaista koulutusta, jota se ei itse pysty toteuttamaan tai jossa alihankintaorganisaatio osaa asian selkeästi paremmin.

Lamppu ihmettelee hallituksen esityksessä olevaa linjausta siitä, että tutkintoja ja koulutusta ei saa toteuttaa liiketaloudellisin perustein – ei edes silloin, kun tutkinnon maksajana olisi yritys ilman valtion tukea.

– Olemmeko siis sulkemassa entisestään koulutusta aikana, jolloin yhteiskunnan koulutusresursseja joudutaan leikkaamaan voimakkaasti?  

Lampun mukaan opetusministeriön tulisi laatia strategia reformin tueksi. Siinä tulisi esimerkiksi määritellä työssä oleville ja yrittäjille suunnattavan koulutuksen määrälliset tavoitteet.

Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Uuteen tutkintorakenteeseen siirrytään vuoteen 2019 mennessä.

Yrittäjä Timo Thurmanin firma REMmontera aloitti toimintansa Tampereella lokakuussa.  Siitä saakka hänellä on ollut avoinna neljä työpaikkaa. Töitä riittäisi vaikka kuinka.

Thurman on saanut yhteydenottoja, mutta yksikään ei ole tullut haastatteluun. Yhden työntekijän hän on saanut vuokratyöfirman kautta. Omilla suhteillaan hän on löytänyt ja palkannut kaksi vakituista työntekijää.

Palkka on tessin mukainen, mutta ilmeisesti reilut 2000 euroa + kilometrikorvaukset ei ole useimmille riittävästi. Työtehtävä on asentaa keittiö kaikkine vaiheineen.

– Kyllä laiskuus on suurin syy. On liikaa henkilöitä, jotka haluavat tehdä kevyitä töitä, joista saa hyvän palkan, Timo Thurman sanoo Aamulehdessä.

Timo Thurman kertoo, kuinka yksi henkilö oli soittanut työpaikasta kaverinsa puolesta. Työpaikka ei kiinnostanut, koska 500 päivän ansiosidonnainen oli juuri alkanut.

Thurman kertoo, että myös muilla yrittäjillä on ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.

Hänellä itsellään on myös erikoispuusepänliike, jossa työskentelee seitsemän puuseppää. Pitkäaikaisin työntekijä on ollut töissä yrityksen perustamisvuodesta 1994 saakka.