Yrittäjäsanomat kerää jouluisessa kuvakisassa yrittäjien joulutunnelmia eri puolilta Suomea. Lähetä meille kuva yrityksesi jouluvalmisteluista tai esimerkiksi jouluisesta näyteikkunasta. Myös tuttavan yrityksen saa ilmiantaa tässä kisassa.

Parhaan joulukuvan palkitsemme kuvassa näkyvällä Suomen Yrittäjien tuotepalkinnolla!

Kisaan osallistuminen onnistuu lähettämällä kuva toimituksen sähköpostiin. Kirjoita viestikenttään kuvaajan nimi, kuvauspaikkakunta sekä kuvateksti, jossa ilmenee, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä siinä on. Myös kuvatun yrityksen nimi ja toimiala on hyvä mainita. Voit kopioida sähköpostiin tarvittavat taustatiedot jutun lopusta osallistumisohjeista.

Lähetä kuvasi meille torstaina 22.12.2016 kello 18 mennessä. 

Osallistumisohjeet

1. Lähetä jouluinen kisakuvasi toimituksen sähköpostiin osoitteeseen

2. Laita sähköpostin aiheeksi/otsikoksi Joulukisa.

3. Kopioi ja täytä viestikenttään seuraavat tiedot:

Kuvaajan nimi:

Kuvauspaikkakunta:

Kuvattu yritys ja sen toimiala:

Kuvateksti:

4. Lähetä kuva.

Julkaisemme kisan parhaimmistoa ja voittajan kuvan perjantaina 23.12.

Eduskunnan hyväksymät lait ja työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus muuttavat työlainsäädäntöä heti uuden vuoden ensimmäisenä päivänä 2017.

Pääosa näistä on yrittäjille myönteisiä, toteaa lakimies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä.

– Keskeisintä on huomioida se, että vaikka lait astuvat voimaan 1.1.2017, joissakin tapauksissa niiden soveltamiseen vaikuttavat asiat, joita on tehty vuoden 2016 puolella, Mäkelä toteaa.

Koeajasta enintään puolivuotinen

Työntekijän koeaika kasvaa entisestä neljästä kuukaudesta kuuteen, ellei työehtosopimus toisin määrää tai työsopimusta sorvattaessa toisin sovita.

– Koeajasta voidaan työsopimusta tehtäessä sopia. Muutoksen myötä koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi, Mäkelä huomauttaa.

Työehtosopimukset voivat sisältää poikkeavia koeaikoja.

– Esimerkkinä mainittakoon rakennusala, jossa koeaika on lyhempi.

– Vuodenvaihteen jälkeen tehdyt työsopimukset ovat tämän lakimuutoksen piirissä, Mäkelä korostaa.

Aika takaisinottovelvoitteelle lyhenee

Työntekijän irtisanomisajan jälkeen alkava ajanjakso, jonka aikana työantaja on rekrytoidessaan velvoitettu ottamaan irtisanottu työntekijä takaisin, supistuu yhdeksästä kuukaudesta neljään. Vähintään 12 vuotta yhtäjaksoisesti samassa yrityksessä toimineilla tämä aika on kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuus koskee tuotannollisin tai taloudellisin syin irtisanottuja työntekijöitä.

– Lyhempi takaisinottovelvollisuus pätee, jos työsuhde päättyy aikaisintaan 1.1.2017.

– Takaisinottovelvollisuuden kesto määräytyy siis irtisanomisajan päättymishetken mukaan. Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on 1.1.2017 tai sen jälkeen, lyhempi kesto soveltuu. Irtisanomisilmoituksen antamisajankohta ei vaikuta tähän, Mäkelä havainnollistaa.

Työntekijä on oikeutettu muutosturvaan

Kikyn perusteella säädetyt pykälät työntekijän muutosturvasta koskevat yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 30 henkilöä ja näissä heitä, jotka ovat palvelleet yrityksessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Muutosturva sisältää valmennus- ja koulutusvelvoitteen sekä puoli vuotta kestävän työterveyshuollon irtisanotulle työntekijälle.

– Tämä ei ole hyvä uudistus. Jos yritys on tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanonut työntekijöitä, sille annetaan lisää kustannuksia, vaikka se on jo taloudellisissa vaikeuksissa, Mäkelä arvostelee.

Valmennuksen ja koulutuksen osalta muutosturvaa sovelletaan laskien päivästä, jona yrityksen johto on antanut esityksen YT-neuvotteluista.

– Jos neuvotteluesitys tulee 1.1.2017 tai sen jälkeen, työnantajalla on velvollisuus järjestää työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, Mäkelä sanoo.

Irtisanotun oikeus työterveyshuoltoon määräytyy puolestaan irtisanomispäivästä.

Sivukulut alenevat

Vuodenvaihteen jälkeen astuu voimaan vielä kaksi työsopimuslain muutosta. Työnantajalle tulee oikeus tehdä määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä sekä eräät työnantajan sivukulut alenevat.

Katso tästä lain tarkemmat yksityiskohdat.

Juhani Ojalehto

Tuhat suomalaista -tutkimuksessa kysyttiin, haluavatko suomalaiset saada kaikki valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut samalta tuottajalta vai valita erikseen peruspalvelujensa ja muiden valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujensa tuottajan. Näitä palveluja voisivat olla esimerkiksi fysioterapia, kotiin tuotavat hoivapalvelut, kaihileikkaus tai luomenpoisto. 54 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa valita vapaasti valinnanvapauden piiriin kuuluvat lisäpalvelut eri tuottajilta. JUTTU JATKUU VIDEON ALAPUOLELLA

– Tulos antaa vahvan tuen valinnanvapausmallille, jossa asiakas saa valitsemastaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta käytetyimmät sote-palvelut ja valitsee muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut erikseen palvelu/asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Valinnanvapauden tärkeys vaihtelee hieman sukupuolen ja iän suhteen, mutta kaikissa ryhmissä selkeästi yli 60 prosenttia pitää valinnanvapautta tärkeänä. Erityisen tärkeäksi valinnanvapauden kokevat naiset sekä yli 55-vuotiaat.

Asuinpaikka sen sijaan ei juurikaan vaikuta. Valinnanvapautta pitävät tärkeänä niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa asuvat. Runsas kolmannes vastaajista odottaa valinnanvapauden parantavan sote-palveluja.

– Valinnanvapaudessa tehdään parhaillaan tärkeitä linjauksia. Ratkaisut on toteutettava niin, että valinnanvapaus toteutuu koko Suomessa, Pentikäinen sanoo.

Näin tutkittiin

• IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä osana IROResearch Oy:n valtakunnallista kuluttajapaneelia.

• Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.

• Sote- ja valinnanvapauskysymykset tilasi Suomen Yrittäjät.

• Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

• Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 2.–14.12.2016.

• Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 prosenttiyksikköä.

Aamun kotimaisena talousuutisena lehdistössä puhutti Verohallinnon julkistama tehovalvonnan tulos, jonka mukaan 70 prosenttia tarkastetuista ravintoloista on syyllistynyt tulojensa salailuun.

Puutteita havaittiin veronmaksussa tai kirjanpidossa. Suomen Yrittäjien vero-osaston johtaja Anna Lundén muistuttaa, että vaikka prosenttiluku on iso, kyse ei ole koko ravintola-alasta.

– Verotarkastukset on toteutettu tässä tapauksessa riskikartoituksen perusteella eli suuremman riskin yrityksiin. Kyse ei siksi ole koko alasta, vaan riskikartoituksella valituista yrityksistä, mikä tulee huomioida tulosten arvioinnissa, Lundén sanoo Yrittäjäsanomille.

Keväällä 2015 aloitettu tehovalvonta tarkasti yhteensä 650 ravintolaa. Majoitus- ja ravitsemusalan järjestön MaRan tilastojen mukaan Suomessa on noin 12 000 ravintolayritystä. Tarkastettuja yrityksiä oli näin viisi prosenttia.

Tyyppihyväksytty kassakone ei tuo parannusta

Verohallinto esitti tiedotteessaan, että harmaata taloutta ehkäisisi tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien käyttöönotto ravintoloissa. Järjestelmässä liiketapahtumat tallentuisivat automaattisesti. Lundén ei heti lämpene ajatukselle.

– Ravintola-alan tyypillisin veronkiertotilanne on, ettei kassakonetta käytetä ollenkaan. Tyyppihyväksytty kassakone ei tuo tähän parannusta, mutta voi aiheuttaa isot kustannukset yrityksille, jotka hoitavat velvoitteensa ja joilla ei siten ole tekemistä harmaan talouden kanssa.

– Tekniikka kuitenkin myös kehittyy nopeasti, ja uusia mahdollisuuksiakin voi selvittää. Markkinoille saattaa siten olla tulossa myös järjestelmiä, joilla saavutetaan verohallinnon tavoitteet ja jotka ovat samalla hyödyllisiä myös yrityksille, yrittäjäjärjestön Anna Lundén sanoo.

Tuomio petoksesta ja anniskelulupien menetys

Verohallinto kertoo, että harmaaseen talouteen syyllistyneet ravintolat maksavat kukin noin 18 500 euron jälkiveron. Veronvälttelystä voi seurata myös anniskelulupien menetys ja tuomio veropetoksesta. Verohallinto on tehnyt tapauksen johdosta useita kymmeniä rikosilmoituksia poliisille.

Juhani Ojalehto

Vuodesta 1994 puusepänverstasta pyörittänyt yrittäjä Timo Thurman perusti kalusteasennuksia tekevän firman ja se aloitti toimintansa lokakuussa. Muun muassa Ikean keittiöitä asentavalla firmalla olisi yrittäjän mukaan tarjota töitä vielä neljälle asentajalle, mutta yhtään hakijaa ei saatu haastatteluun.

Missä vika – palkassa, työssä vai työttömissä? Thurman epäili Aamulehdessä, että työttömät ovat laiskoja.

– Kyllä laiskuus on suurin syy. On liikaa henkilöitä, jotka haluavat tehdä kevyitä töitä, joista saa hyvän palkan, Thurman sanoi.

Uudenmaan TE-toimiston yrityspalvelujen asiantuntija Pirjo Karjalainen ei ole samaa mieltä Thurmanin kanssa:

– Ei pidä paikkaansa. Yleisesti voi sanoa, että työttömät eivät ole laiskoja – toki yksittäisiä poikkeustapauksia on. Kyllä ihmiset yleensä palkalla saadaan töihin, Karjalainen sanoo.

Karjalainen on tutustunut Thurmanin jättämään ilmoitukseen. Karjalainen toteaa, että ilmoitus oli sellainen, että hän haki periaatteessa yrittäjiä, mutta taulukkopalkalle.

”Haetaan luotettavia, kokeneita, ongelmanratkaisukykyisiä ja itsenäiseen työskentelyyn pystyviä kalusteasentajia valmiskalusteiden kokoamiseen ja asentamiseen. Edellytämme hakijoilta aiempaa asennuskokemusta erityisesti kaluste- ja sisustusasennuksista. Eduksi katsotaan rakennusalan-, puusepän- tai muu vastaava koulutus. Työtä voidaan tehdä myös yrittäjäpohjalla. Työntekijällä pitäisi olla omat henkilökohtaiset perustyövälineet, sekä oman auton käyttömahdollisuus. Erikoistyövaiheiden tekemiseen yrityksellä on omat työvälineet ...”, ilmoituksessa luki.

– Kyllä moni kokenut raksa-ammattilainen miettii tuon nähdessään jo, että voi perustaa oman toiminimen ja alkaa oikeasti yrittäjäksi, Karjalainen toteaa.

Hän tietää myös, että arkirealismia on, että jos kokenut ammattilainen on saanut yli 4000€ kuussa palkkaa ja saa ansiosidonnaista, hän ei ensimmäiseksi ole lähdössä palkkatöihin, joista saa taulukkopalkkaa.

–Ja ensimmäinen ilmoitus ei välttämättä tuota aina tulosta. Uusi, selkeä ilmoitus vaan ja uusi haku, yritysneuvonnan asiantuntija Pirjo Karjalainen kehottaa työntekijöitä hakevia yrittäjiä.

Puuliiton aluetoimitsija Pauli Ukkonen Puuliitosta puolestaan sanoo Aamulehdessä, että kalusteasentajalla on oltava tulityökortti sekä luvat sähkö-, vesikaluste- ja kylmäkoneasennuksiin. Kun ilmoituksessa kerrotaan, että asentajalla on oltava omat perustyökalut ja auto sekä kyky itsenäiseen asennustyöhön, hän on Ukkosen mukaan käytännössä melkein kuin yrittäjä.

Puuliiton TES:n mukaan kalusteasentajan peruspalkka on 2 200–2 350 euroa. Sovituista urakoista maksetaan erikseen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Tilaaja on ACTA, joka on yksi Euroopan johtavista alan oppilaitoksista.

Finndent voitti tarjouskilpailun innovatiivisen suunnittelun, hinnaltaan kilpailukykyisen toimitusketjun sekä kapasiteettinsa ansiosta sen jälkeen, kun ACTA vakuuttui tuotteiden käytettävyydestä omissa testeissään. Finndentin hollantilainen partneri on AllDent B.V.

–Ilman partneria emme olisi tätä kauppaa saaneet, verkostoituminen on tärkeää, sanoo Finndentin hallituksen edustaja Timo Rantanen.

Sopimus on toimialallaan yksi suurimmista tänä vuonna koko Euroopassa. Kaupan myötä Finndent vankistaa asemaansa Keski-Euroopan kilpailluilla markkinoilla.

– Olemme tehneet sopimuksen, että emme kerro kauppahintaa – mutta tämä on kyllä Finndentin historian suurin kauppa, Timo Rantanen kertoo.

– Opetusyksikössä on hammaslääkärin porat ja muut tekniset välineet, sekä potilasta markkeeraava torso, jossa on hampaat. Varsinaista hammaslääkärin tuolia opetusyksikössä ei ole, selventää Timo Rantanen.

Finndentin hammaslääkärilaitteita valmistetaan eri puolilla Suomea alihankintana muun muassa konepajoissa ja muissa vastaavissa yrityksissä.

Hyödynnämme verkostoja. Meillä on itsellä muun muassa suunnittelu, markkinointi ja testaus sekä osin myös kokoaminen, mutta valmistus on suomalaisissa pk-yrityksissä, lähinnä eteläisessä Suomessa ja Pohjanmaalla, kertoo Finndentin hallituksen edustaja Timo Rantanen.

Finndentin liikevaihto viime tilikaudella oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on hieman alle 20. Finndent on perustettu itsenäisenä yrityksenä vuonna 2001, sitä ennen se oli osa Orionia. Vuonna 2010 kotimainen Genera-konserni osti Finndentin.

Jari Lammassaari

Kinkku kuuluu suomalaisten joulupöytään yhä vahvasti, kertoo Lihatiedotus. Yhteensä 70 prosenttia kotitalouksista aikoo hankkia tänäkin vuonna kinkun.

Lihatiedotuksen mukaan kinkkuja myydään vuosittain 6–7 miljoonaa kiloa. Sen suosio on samalla tasolla kuin viime vuonna. Suosituin kinkkutyyppi on juhlakinkku, mutta myös pienet kinkut ja kinkkurullat ovat kysyttyjä. Kinkun ostavista noin 85 prosenttia ostaa kotimaista.

He, jotka eivät hanki kinkkua, korvaavat sen useimmiten kalkkunalla. Näin tekee 30 prosenttia. Suosittuja vaihtoehtoja ovat myös kala (20 %), riista ja muu liha (20 %) sekä kasvikset, tofu ja seitankinkku (11 %).

Vegaaneille oma savulohi porkkanasta

Joulupöytä saa myös uusia makuja, ja tänä vuonna paljon kiinnostusta on herättänyt esimerkiksi porkkala. Se on vegaaneillekin sopiva porkkanoista valmistettava graavilohta muistuttava herkku.

Porkkanat paistetaan uunissa suolan kanssa, ja niiden annetaan marinoitua yön tai parin yli savukastikkeessa. Lopputulos muistuttaa rakenteeltaan ja maultaan graavikalaa. Ohjeen ovat Suomessa tehneet tunnetuksi PS Olen vegaani -vlogia pitävät Minni Väärä ja Paju Purovuo.

Tampereella toimiva vegaanikahvila Cafe & Bakery Mimosa näki porkkalassa mahdollisuuden, ja se valmistaa joulupöytiin porkkalaa 100 gramman rasioissa.

Ajatus porkkalan teosta tuli yrityksen työntekijältä. – Kyllä me aika monta kiloa sitä valmistamme. Että ihan hyvin menee. Teemme aina kaikkea uutta, kun huomaamme, että jotain tulee, kertoo yrittäjä Mirva Lindström.

Nyt koittava joulu on Mimosalle ensimmäinen, ja se on toiminut nyt yhdeksän kuukautta. Tässä ajassa sen tuotteet ovat löytäneet asiakaskunnan.

– Meillä menee itse asiassa kaikki todella hyvin kaupaksi. Meillä on erilaisia kakkuja maapähkinä- ja raakaversiona, pullia, suolaisia piirakoita, sämpylöitä, keittoja, salaattia, Lindström kertoo.

Perinteet kiinnostavat varsinkin miehiä

Lidlin uuden selvityksen mukaan suomalainen käyttää joulun ruokaostoksiin keskimäärin 175 euroa. Vastaajista noin seitsemän prosenttia aikoi käyttää 400 euroa tai enemmän.

Eniten rahaa aikoivat käyttää miehet ja eläkeläiset. Selvityksen mukaan miehet myös arvostavat perinteisiä jouluruokia naisia enemmän.

Noin kolmannes suomalaisista haluaa säilyttää joulupöydän tarjonnan mahdollisimman perinteisenä, ja yli puolet suomalaisista arvostaa perinteisiä ruokia. Moni kuitenkin kaipaa joulupöytään myös vaihtelua.

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Suomen Yrittäjien tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät toimimaan mahdollisimman hyvin. Kiitos jäsenyrittäjillemme, jotka kertovat, mihin asioihin pitää puuttua!

Yrittäjävähennys voimaan tammikuussa

Vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön uusi yrittäjävähennys. Malli rakennettiin Suomen Yrittäjissä ja toteutettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.

Lue lisää >>

Helpotusta pienyrittäjille: Arvonlisäveron voi maksaa vasta, kun rahat ovat tilillä

Vuoden 2017 alusta lähtien yrittäjät voivat maksaa arvonlisäveron vasta, kun ovat saaneet rahat asiakkaalta. Tämä pienyrittäjille tärkeä lakimuutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.

Lue lisää >>

Verotusmenettelyjä kehitetään – pienistä virheistä ei enää rangaista

Suomen Yrittäjät on esittänyt Verohallinnolle veronkorotusten lieventämistä ja verotilin myöhästymismaksun joustavoittamista, kun verovelvollinen korjaa itse suorituksiaan. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset, joilla korjataan menettelytapoja ja myöhästymismaksun rakennetta. Vuoden 2017 alusta lähtien yritys voi korjata pieniä arvolisäverojen ja ennakonpidätysten virheitä ilman rangaistusta. Enintään 500 euron suuruiset virheet voi korjata ilman rangaistusta, kun ne tehdään ilman viivytystä. Myös suurempien virheiden myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Uudistuksiin liittyy myös muita muutoksia, kuten valitusaikojen yhtenäistäminen kolmeen vuoteen ja arvonlisäverovalitusten keskittäminen oikaisulautakuntaan. 

Palkka vai työkorvaus – Verohallinto päivitti ohjeitaan

Verohallinto päivitti ohjeitaan siitä, milloin alihankkijan tekemä työ on tehty yrittäjänä. Ohjeet muuttuivat edellisen kerran Suomen Yrittäjien vaatimuksesta 2014 yrittäjille huomattavasti parempaan suuntaan. Verottajan suhtautuminen oli kuitenkin edelleen vanhakantaista ja palkaksi katsominen liian ensisijaista, mikä myönnettiin myös hallinnossa. Jatkoimme vaikuttamista, jotta yrittäjämyönteinen tulkinta vietäisiin läpi hallinnossa, ja Verohallinto jalkautuikin kouluttamaan kenttää. Edelleen on aloja, joilla yrittäjäratkaisut eivät ole ongelmattomia. Myös nämä tulisi saada joustavammin yritysten välillä sovittavaksi.

Lue lisää >>

Helpotusta työllistämiseen

Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 alkaen Suomen Yrittäjien tavoitteiden suuntaan: Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Suomen Yrittäjät oli mukana muutoksia valmistelleessa työryhmässä ja ajoi niitä vahvasti eteenpäin myös eduskunnassa.

Lue lisää >> 

Vanhemmuuden kustannuksia työnantajalle katetaan laajemmin

Naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.4.2017. Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut, että vanhemmuudesta työnantajalle koituvia kuluja pitää korvata paremmin. 

Lue lisää >>

Vuosilomalaki muuttui – lomalla sairastumisen omavastuupäivät palasivat

Vuosilomalakiin palautettiin osittain lomalla sairastumisen omavastuupäivät, joita työntekijä ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi. Omavastuupäivät poistettiin vuosilomalaista 2013 voimaan tulleella muutoksella, jonka taustalla oli EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskeva ratkaisu. Nyt vuosilomalakia muutettiin tavalla, jota Suomen Yrittäjät esitti jo vuoden 2013 muutoksen yhteydessä. Jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan, kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Myös vuosiloman ansaintaa rajoitettiin: vuosilomaa voi nykyisin ansaita perhevapailta vain kuuden kuukauden ajalta. Muutos vähentää työnantajalle perhevapaista aiheutuvia kustannuksia.

Lue lisää >>

Laki työntekijöiden lähettämisestä uudistui ilman yhteisvastuuta

Lähetettyjen työntekijöiden sääntely uudistui, kun laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan kesäkuussa. Lailla saatettiin kansallisesti voimaan lähetettyjen työntekijöiden ns. täytäntöönpanodirektiivi. SY vaikutti siihen, ettei lakiin otettu tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan yhteisvastuuta alihankkijan laiminlyönneistä. Laki ei aiheuta suomalaisille yrityksille merkittäviä velvoitteita, mutta sillä voidaan puuttua entistä tehokkaammin lähetettyihin työntekijöihin liittyviin kilpailuongelmiin.

Lue lisää >>

Kauppakeskusyrittäjien vapaapäiväoikeus säilyy aukiolon vapauttamisesta huolimatta

Kauppojen aukiolosääntely kumottiin ja taattiin kaupoille sekä parturi- ja kampaamoliikkeille mahdollisuus itse päättää aukiolostaan viikonpäivistä ja juhlapyhistä riippumatta SY ajoi aikaisemmin läpi lakimuutoksen, jonka mukaan kauppakeskusyrittäjä saa aina pitää yhden vapaapäivän viikossa. On tärkeää, että kauppojen aukiolon vapauttaminen ei muuttanut tätä oikeutta.

Hankintalaki uudistuu - pk-yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin

Hankintalain kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alkupuolella. – Muutoksissa toteutuu hyvin Suomen Yrittäjien pitkäaikaiset tavoitteet hankintojen jakamisesta osiin, sääntelyn yksinkertaistamisesta ja kilpailuhäiriöiden vähentämisestä. Lainsäädäntövaikuttamisen lisäksi SY valmistautuu osallistumaan tarjoajille suunnattuun hankintaneuvontaan. SY kerää ja levittää parhaita käytäntöjä pk-yritysmyönteisistä hankintatavoista sekä edistää vuoropuhelua julkisten hankkijoiden kanssa.

Lue lisää >> 

Joukkorahoituksesta uusi rahoituslähde pk-yrityksille

Joukkorahoituslaki tuli voimaan syyskuussa. Suomen Yrittäjät osallistui lain valmisteluun kiinteästi. Laki selkeyttää alan pelisääntöjä siten, että se avaa uusia mahdollisuuksia pk-yritysten rahoitukseen. Joukkorahoituksella pääomia hakevien toimijoiden määrä lisääntyy. Samalla myös rahoitusta tarjoavien osapuolten määrä kasvaa. Joukkorahoituksesta tulee näin merkittävä lisä pk-yritysten rahoituslähteisiin.

Pk-yrityksille kanava Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR)

Euroopan komissio julkisti investointiohjelman jo vuonna 2014. Suomessa ESIR:ä ei kyetty hyödyntämään aluksi välittäjäorganisaatioiden puutteen vuoksi. Suomen Yrittäjien aktiivisen myötävaikuttamisen avulla Op-ryhmästä tuli ensimmäinen välittäjäorganisaation maaliskuun lopussa. Saimme myös Finnveran lähtemään mukaan Euroopan Investointipankin ESIR-pilottiin, jossa on tuote, jolla olisi laajempi käyttötarkoitus ja isompi kohderyhmä.

Lue lisää >> 

Pienille yrityksille alennus patenttituomioistuimen oikeudenkäyntimaksuihin

Pienet yritykset ja mikroyritykset saavat EU:n patenttijärjestelmäuudistukseen kuuluvassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa 40 prosentin alennuksen tuomioistuinmaksusta yksin SY:n vaikuttamisen tuloksena. Alennus kohdistuu kiinteään tuomioistuinmaksuun ja riidan arvoon perustuvaan maksuun. Yhdistetty patenttituomioistuin on tulevaisuudessa ainoa tuomioistuin, joka voi käsitellä Eurooppa-patentteja ja yhtenäispatentteja koskevia riitoja. Koska tuomioistuinmaksut ovat suomalaisiin tuomioistuimiin verrattuna erittäin korkeita, pienille yrityksille tuleva säästö nousee tuhansiin euroihin. 

Lue lisää >> 

Tienvarsimainonta ilmoituksenvaraiseksi

Suomen yrittäjät on pitkään ajanut maantievarsimainonnan vapauttamista. Maantie- ja ratalaki muuttui siten, että lähtökohtainen tienvarsimainonnan kielto kumottiin ja siirryttiin poikkeuslupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Myös mainoksen asettamisen edellytyksiä kevennettiin. 

Lue lisää >>

Innovaatiosetelikokeilu osoittautui menestykseksi

Suomen Yrittäjien tekemän aloitteen perusteella Tekes käynnisti lokakuussa mikro- ja pk-yrityksille tarkoitetun innovaatiosetelikokeilun. Innovaatiosetelin avulla yritys voi kehittää tuotteitaan, palveluitaan tai prosessejaan sekä kasvattaa ja kehittää liiketoimintaansa. 5000 euron arvoista innovaatioseteliä on haettu useita satoja kuukaudessa ja lähes kaikki ovat saaneet myönteisen päätöksen muutaman päivän sisällä.

Lue lisää >>

Ympäristölupaprosessit joustavammiksi

Heinäkuussa tuli voimaan lakimuutos, joka joustavoittaa ympäristölupahakemuksen ja maa-aineslupahakemuksen yhteiskäsittelyä. Samaa maa-ainesten ottamistoimintaa koskevaa hanketta voidaan hakea yhdellä hakemuksella. Lupakäsittelyn jälkeen viranomainen antaa lähtökohtaisesti ratkaisunsa yhdellä päätöksellä. Uudistuksella jatketaan ympäristölupien käsittelyn sujuvoittamista ja tehostamista.

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyllä vaikutuksia kuntien elinkeinopolitiikkaan

Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely kartoittaa joka toinen vuosi jäsenyrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi keväällä 2016 ennätysmäärä (6 347) yrittäjiä. Arviot elinkeinopolitiikasta olivat kriittisiä (keskiarvo 6,7). Kyselyn tulosten näyttävä julkistaminen Kunnallisjohdon seminaarissa vaikutti myönteisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan. Palautekyselyn perusteella 1) kysely tunnistetaan kunnissa, 2) tulokset ja niiden läpi käyminen ovat hyödyttäneet kunnan elinkeinopolitiikan tekemistä ja yhteistyötä yrittäjien kanssa ja 3) kyselyn tulokset ovat johtaneet toimenpiteisiin. Kyselyn lähes 270 raporttia ovat konkretisoituneet työkaluiksi, joilla yritystoiminnan edellytyksiä voi parantaa yhteistyössä kunnan ja yritysten kanssa.

Lue lisää >> 

Opettajien kiinnostus yrittäjyysosaamiseen kasvaa voimakkaasti 

Opettajat ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään osaamistaan yrittäjyydessä. Yli 4 500 opettajaa on osallistunut Suomen Yrittäjien organisoimaan Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -koulutusohjelmaan, jossa tuetaan erityisesti opettajien yrittäjyyteen liittyvää pedagogista osaamista. Koulutus on suunnattu opettajien kouluttajille sekä korkeakoulujen, ammattioppilaitosten ja lukioiden opettajille.

Lue lisää >>

Kovaa työtä paikallisen sopimisen laajentamiseksi

Työmarkkinajärjestöt kävivät koko kevään kilpailukykysopimusneuvotteluja. Osana niitä neuvoteltiin paikallisen sopimisen laajentamisesta, vaikka se on kirjattu hallitusohjelmaan eikä olisi kuulunut työmarkkinapöytään. Suomen Yrittäjät sai torjutuksi sen, että paikallisen sopimisen osapuoleksi kävisi vain ay-liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus näin määrää. Suomen Yrittäjät jatkaa työtä paikallisen sopimisen laajentamiseksi. 

Lue lisää >>

Tulossa voimaan myöhemmin

Osa yrittäjien asioiden ajamisesta on isoja, pitkäaikaisia uudistuksia. Niistä erittäin pitkällä ovat hankintalain kokonaisuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus. Niissäkin edettiin hyvin. 

Vientiä edistetään paremmin

Yritysten kansainvälistymisen tueksi luotu Team Finland -verkosto on jäänyt yrittäjien valtavirralle vieraaksi, eivätkä palvelut kohtaa yrittäjien tarpeita. Siksi verkoston toimintaa uudistetaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on mukana uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Työryhmä esittää, että palveluita tarjottaessa aletaan kiinnittää erityistä huomiota pienten, kansainvälistymistä käynnistävien yritysten palvelutarpeisiin, koska niissä on paljon kasvun mahdollisuuksia. 

Lue lisää >>

Koulutussopimus osaksi ammatillisen koulutuksen uudistamista

Nuorten työllisyyden ja ammattitaidon kehittymisen edistämiseksi SY on pitkään ajanut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvan koulutussopimuksen käyttöönottoa. Koulutussopimus on päätetty ottaa käyttöön 1.1.2018. Koulutussopimus on tarkoitus laajentaa nuorten lisäksi esim. maahanmuuttajien koulutukseen.

Lue lisää >>

Valinnanvapaus etenee sote-uudistuksessa

Valinnanvapaus on ollut Suomen Yrittäjien pitkään ajama tavoite, joka on toteutumassa vielä kesken olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa. Valinnanvapaus mahdollistaa asiakkaalle laajan valinnanvapauden perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin. Omatiimi tai sote-asema sekä palveluseteli mahdollistavat sote-alan yrittäjyyden ja luovat pk-yrityksille mahdollisuuden tarjota palveluita. 

Liikennekaari toteuttaa jakamistalouden reilua toimintatapaa

Suomen Yrittäjät on mukana määrittelemässä jakamistalouden reilua toimitapaa. SY vaikutti liikennekaaren valmistelussa siihen, että markkinoille ei syntynyt tilannetta, jossa osalla toimijoista ei olisi juuri mitään yhteiskunnallisia velvoitteita ja osalla on raskas sääntely. Vastustimme pienimuotoista ja toissijaista toimintaa koskevia poikkeuksia. Näkemyksemme meni läpi, ja hallituksen esitys on kohtuullisen tasapainoinen.

Lue lisää >> 

 Kustannustaakka päästöjen vähennyksistä vähenisi 

Hallituksen julkaisemassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2030 huomioidaan yksi SY:n keskeisimmistä tavoitteista ei-päästökauppasektorin päästöjenvähennyksissä: Suomi varautuu hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen mukaista kertaluontoista joustomekanismia, jossa kaksi prosenttia Suomen tavoitteesta siirrettäisiin päästökaupan puolelle. Näin kustannustaakka päästöjen vähennystoimista Suomen pk-yrityksille vähenisi selvästi. 

Energia- ja ilmastopolitiikka 

Euroopan komission marraskuussa julkaistu laaja energia- ja ilmastopaketti sisältää SY:n ajamia ja pk-yritysten kannalta myönteisiä energiatehokkuus- ja biomassapolitiikkaelementtejä.    
Komission energiatehokkuusdirektiivin uudelleen tarkastelussa näkyi SY:n pitkäaikaiset tavoitteet: direktiivi ei lisätä pakollista lainsäädäntöä pk-yrityksille, ja siinä edellytetään jäsenmaita tarjoamaan pk-yrityksille tukea ja apua energiatehokkuuden parantamiseen.  Lisäksi komissio on ottanut uusiutuvan energian direktiivin yhteydessä myönteisesti huomioon SY:n ajamat teemat biomassan kestävyyskriteereistä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan toteutettavuuden ja pienten toimijoiden markkinoille pääsyn ja kilpailukyvyn kannalta. Näin pyritään säästymään ylimääräiseltä pk-yrityksiin suuntautuvalta kustannusrasitteelta.

Kotkalainen yrittäjä Marko Pulli päätti kerätä paikallisille vähävaraisille perheille rahaa ruokaa. Facebookissa tempaus sai siivet, ja kampanja keräsi yhteensä 20 000 euroa, Yle uutisoi.

Ajatus lahjoituskampanjasta syntyi, kun Pulli oli itse tehnyt pienempiä lahjoituksia. Hänen niistä saamansa palaute kannusti käynnistämään kampanjan.

– Kaakonkulmalla on paljon työttömyyttä, joten monilla lapsiperheillä on vaikeuksia taloutensa kanssa, Pulli kertoi Ylelle.

Hän jakoi marraskuun puolessa välissä Facebookissa päivityksen, jossa hän kertoi tavoitteestaan.

Lahjoittajat ottivat häneen yhteyttä ja kertoivat, millä summalla he haluavat lähteä tempaukseen mukaan. Pulli piti niistä kirjaa Excelissä ja julkaisi tiedot Facebookissa. Ensi- ja turvakotiyhdistys hoiti laskutuksen.

– 2 000 euron tavoite täyttyi parissa tunnissa. Homma karkasi hyvällä tavalla käsistä, ja lopulta rahaa oli koossa 20 000 euroa. En olisi ikinä uskonut, että tämä menee näin, Pulli kertoi Ylelle.

Tempaukseen lähti mukaan sekä yrittäjiä että yksityishenkilöitä.

Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys lahjoitti kerätyt hyväntekeväisyysrahat ruokakortteina yli 200 perheelle.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan on melko poikkeuksellista, että yksityishenkilöt organisoivat vastaavanlaisia tempauksia.

– Tämä on ihan ainutlaatuista. Summa on sitä luokkaa, jonka keskusjärjestö voi saada joltakin yritykseltä, mutta yleensä yritysten lahjoitussummat ovat joitakin tuhansia euroja, kertoi Ensi- ja turvakotien liiton viestintäpäällikkö Mikko Savelainen Ylelle.

Mukaan ohjelmaan voivat hakea alan yritykset alkutuotannosta jakelukanaviin. Kasvuohjelman toteuttaa Kasvu Open kumppaneineen.

– Alkutuotannossa vanha tukiin perustuva ajattelu on murtumassa normaaliksi liiketoiminnaksi, jolla on kasvavia mahdollisuuksia lähiruoan ja eettisyyden nostaessa edelleen suosiotaan. Kuluttajilla riittäisi kysyntää esimerkiksi järvikalalle, mutta kalan heikko saatavuus rajoittaa jalosteiden tuotantoa. Kalastusta pitäisi saada Suomessa nykyistä ammattimaisemmaksi, arvioi SavoGrow Oy:n toimitusjohtaja Olli Tiainen.

Ohjelmaa tukee joukko karjalaisia ja savolaisia toimijoita. Myös SavoGrow on ohjelman kumppani.

Tiainen arvioi, että elintarvikealalla on näkyvissä toimijoiden jakautuminen kahtia: oman joukkonsa muodostavat suuret yritykset ja toisen puolen suuri joukko mikroyrityksiä.

– Mikroyritykset hahmottavat varsin heikosti kasvumahdollisuutensa, ja tilanteen parantaminen onkin yksi motiivi olla mukana järjestämässä tätä alan kasvuohjelmaa, Tiainen kertoo.

Elintarvikealan Kasvupolku -ohjelma tukee yrittäjiä ympäri Suomea. Haku ohjelmaan on auki 10.1.2017 asti.

Valintakriteereinä ohjelmaan ovat muun muassa liikeidean skaalautuvuus, vaikutusmahdollisuudet markkinaansa, erottuvuus, kansainvälistymispotentiaali ja tiimin uskottavuus.

Mukaan valittuja yrittäjiä sparrataan 2.2. ja 2.3.2017. Näinä päivinä eri alojen asiantuntijat auttavat yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa.

Kasvupolun semifinaalissa tuomaristo valitsee kaksi parasta yritystä, jotka etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open Karnevaaliin. Tapahtuma järjestetään 25.–26.10.2017.

Pienten ja keskisuurten yritysten vienti nousi viisi prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Samaan aikaan suurten yritysten vienti on mennyt alaspäin seitsemän prosenttia. Tiedot selviävät Tullin tiedotteesta.

Pk-yritysten isoin kasvu merkittävissä vientituotteissa tapahtui kulkuneuvoissa, jossa nousua viime vuoteen oli jopa 20 prosenttia. 

Viennin kokonaisarvo jakautuu pk-yritysten ja suuryritysten välillä 15-85 prosenttia.

– Pk-sektori menee parempaan suuntaan, mutta osuus ei ole riittävä, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Yrittäjäjärjestön tavoite on nostaa pk-yritysten viennin osuus noin 30 prosenttiin.

Pk-yritykset jyräsivät merkittävissä vientituotteissa

Viennin tärkeissä tuoteluokissa suurten yritysten heikkous painoi ulkomaankaupan pakkaselle pk-yritysten osuuden kasvusta huolimatta, Tulli kertoo.

Pk-yritysten koneiden ja laitteiden vienti kasvoi kymmenen ja kulkuneuvojen lähes kaksikymmentä prosenttia edellisvuodesta. Samoissa tuoteluokissa suuret yritykset ottivat takkiin. Koneiden ja laitteiden osalta vienti heikkeni viidenneksen ja kulkuneuvojen osalta lähes neljänneksen.

Metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi pk-yritysten osalta viisi prosenttia, mutta supistui suurten yritysten osalta saman verran. Pk-yritysten kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi kolme prosenttia, kun suurten yritysten arvo laski kuusi prosenttia.

Viennin tärkeimmissä tuoteluokissa ainoastaan metallien ja metallituotteiden viennin kokonaisarvo kasvoi hieman edellisvuodesta ja tässä suuryritykset päihittivät pienemmät. Isojen yritysten metallien viennin arvo veti kaksi prosenttia edellisvuotta paremmin, kun pk-yrityksillä sakkasi kuusi prosenttia. 

Luvuissa näkyvät Venäjän talous ja kasvuohjelmat

Palmgrenin mukaan pk-kentän vahvuudelle löytyy ainakin kolme selittävää tekijää.

– Venäjällä laskusuhdanteen pohja on saavutettu. Talouden indikaattorit ovat siellä nyt ylöspäin. Palveluviennin merkitys on kasvava ja se vetää. [Vienninedistämisverkosto] Team Finlandilla on 33 kasvuohjelmaa, joissa on mukana 1400 yritystä. Ehkä tämä panostus näkyy konkreettisesti vientiluvuissa.

– Esimerkiksi meriteollisuusohjelma on ollut hyvä. Koneiden ja laitteiden vienti on hyötynyt siitä, Palmgren näkee.

– Suuntaus on ollut pitemmän aikaa tällainen [pk-yritysten vienti vetää isoja paremmin]. Huonot ajat eivät ilmeisesti vaikuta niin paljon pienyrityksiin kuin suuryrityksiin, toteaa Mervi Virtanen Suomen tullista.

Juhani Ojalehto

Hallitus kertoi tänään, mitä esittää eduskunnalle sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntahallinnosta. Uudistuksen tärkein elementti valinnanvapaus toteutuu laajana. 
Pentikäisen mukaan on hyvä, että hallitus uskaltaa uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme.

– Se on tehtävä, jotta Suomella on varaa olla hyvinvointiyhteiskunta. Uudistuksen tärkein muutosvoima valinnanvapaus toteutetaan laajana, mikä on hyvä palveluiden käyttäjille, Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen sote-esitystä.  
 
Hän kuitenkin korostaa, että tietoja yksityiskohdista ei vielä juurikaan ole. Uusi malli näyttää kuitenkin avaavan lisää tilaa pienille ja keskisuurille yrityksille sote-kentässä. Hallituksen tavoite on, että peräti kaksi kolmasosaa sote-palveluiden kustannuksista on valinnanvapauden piirissä.

– Se on tärkeää palveluiden kehityksen, laadun ja kilpailun kannalta. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat hyviä keinoja toteuttaa valinnanvapautta sekä asiakkaan että pk-yritysten näkökulmasta, Pentikäinen sanoo. 
 
Pentikäisen mukaan tärkeää on myös, ettei yhteishankintakeskusta tule, vaan maakunnille jää harkintavaltaa ja liikkumatilaa hankinnoissa.

– Mammuttimainen yhteishankintakeskus olisi johtanut hankintojen keskittämiseen, mikä olisi pudottanut pienet yritykset pois markkinoilta.

 Pentikäisen mukaan on kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta pitkän matkan alussa. 
 
– Nyt rakennetaan edellytyksiä valinnanvapaudelle ja yksityisen yritystoiminnan kasvulle sote-kentässä. Miten pk-yritykset siellä menestyvät, jää nähtäväksi ja riippuu paljon myös yrityksistä itsestään, hän sanoo. 
 
– Nyt on hyvät lähtökohdat edetä. Vaikealla sote-marssilla on päästy mittava etappi eteenpäin. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Eeva Ketvel

Marian sairaalan alueelle suunnitellaan asemakaavamuutosta, jonka tarkoitus on kehittää toimitiloja, palveluita ja asumista.

Kanta-Helsingin Yrittäjien mukaan alueen kyky kasvaa vetovoimaiseksi yrityskeskittymäksi on tärkeä ottaa kaavoituksessa huomioon laajasti.

Parhaillaan entisen sairaalan tiloissa toimii jo useita yrityksiä. Helsingin kaupunki, Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus käynnistivät kuluvan vuoden aikana tiloissa Maria 0–1 -startup-keskittymän.

Toimitilat ovat täyttyneet yrityksistä sitä mukaan, kun uusia tiloja on kunnostettu. Myös jonotuslistalla on useita kiinnostuneita.

Yrittäjäjärjestöjen arviolta Marian alueella onkin hyvät edellytykset kasvaa edelleen ja nousta yhdeksi Euroopan keskeisimmäksi kasvuyritysten keskittymäksi.

Yrittäjyyttä edistämällä voitaisiin niiden mukaan vahvistaa innovaatioiden kehitystä ja uusien yritysten syntyä.

Kaupparekisterin asiakkaille on lähetetty laskunnäköisiä kirjeitä, joissa pyydetään yrityksiä täydentämään tietojaan "yritystietopalvelussa" ja maksamaan tästä ilmoitusmaksun. Kirjeen perusteella voi erehtyä luulemaan, että lähettäjä olisi Euroopan komission alainen viranomainen tai eurooppalaisten kaupparekisterien yhteinen tietopalvelu European Business Register (EBR).

Tällaisilla kirjeillä ei ole mitään tekemistä PRH:n ylläpitämän kaupparekisterin, EU-viranomaisten tai European Business Registerin kanssa.

PRH kehottaa yrittäjiä lukemaan tarjoukset ja laskunnäköiset kirjeet huolellisesti ennen maksamista tai muuta sitoutumista tarjoukseen. Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS.

EBR-palvelu on 26 eurooppalaisen maan kaupparekisterin yhteinen tietopalvelu, josta on saatavissa virallista ja luotettavaa rekisteritietoa suoraan kunkin maan kansallisesta kaupparekisteristä. Lisätietoa EBR-palvelusta.

Viime viikolla PRH varoitti tavaramerkkiasiakkaitaan olemaan tarkkana liikkeellä olevien laskunnäköisten tarjouskirjeiden suhteen.

PRH on viime aikoina saanut yhteydenottoja asiakkailtaan, jotka ovat hämmästelleet saamiaan kirjeitä. Niissä viitataan aitoihin tavaramerkkien rekisterinumeroihin ja kehotetaan maksamaan uudistamismaksu. Useat asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan, että kirjeen lähettäjä on PRH tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO.

Maailman käytetyin verkkoselain Googlen Chrome alkaa vaatia verkkopalveluilta entistä parempaa salausta ensi tammikuun alussa.

Monen yrityksen nettisivu käyttää niin sanottua http-protokollaa, joka on perinteisesti näkynyt nettisivun osoiterivin www-lyhenteen edessä.

Ellei verkkopalvelu ole vuodenvaihteen jälkeen siirtynyt Chromen vaatimaan suojattuun https-protokollaan, sivulle surffaileva Chrome-selaimen käyttäjä saa varoituksen turvallisuusriskistä. Tämä näkyy ”not secure” (suom. ei turvallinen) -viestinä tammikuussa ja myöhemmin punaisena rastina nettisivun osoiterivillä. Aiemmin Google kertoi, että varoitusmerkintä annetaan vain sivuille, joihin käyttäjällä on mahdollisuus kirjautua, mutta enää sivuja ei erotella toisistaan.

– Punainen rasti oman firman nettiosoitteen vieressä ei näytä hyvältä. Olipa kyseessä minkä kokoinen yritys tahansa, sen kannattaa salata verkkoliikenteensä, sanoo turvallisuuspäällikkö Arttu Lehmuskallio televiestintäyhtiö Soneran artikkelissa.

Verkkopalvelun omistaja, hanki suojaus

Mitä verkkopalvelun omistajan on tehtävä saadakseen suojatun verkkosivun?

On hankittava SSL-varmenne, kertoo Soneran myyntipäällikkö Anssi Hakkarainen.

– Kun asetat SSL-varmenteen, sivustosi on suojassa ja turvallisen https-protokollan näkyminen osoiterivillä mahdollistuu. SSL-varmenteen saa Suomessa muutamilta tahoilta – muun muassa meiltä.

– Taustalla on lainsäädännön linja, että kaikkien sivujen pitäisi olla varmenteella suojattuja. Sillä pyritään siihen, että kaikki verkkoliikenne on salattua ja verkkorikollisuus vaikeutuisi huomattavasti, Hakkarainen taustoittaa.

Juhani Ojalehto

Palkittujen joukossa on sisä- ja ulkokuvia ja niissä on niin tunnelmointia kuin hauskuutta. Emme asettaneet kuvia paremmuusjärjestykseen.

Palkittujen kuvien ottajille postitamme Yrittäjät-aiheiset kivat ja hyödylliset palkinnot.

Kiitokset kaikille kuvia lähettäneille. Näiden kuvien myötä toivotamme rauhallista joulua yrittajat.fi:n, Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden lukijoille!

Tässä kuvassa ollaan lähdössä jouluretkelle luontoon. Yritys on nimeltään Piece of Forest Oy ja sen toimiala on hyvinvointimatkailu.

Kuvassa on iloinen joulunodotuksen tunnelma ja se on asetelmallisesti onnistunut. Alhaalla oikealla olevat pienen tontun tuohivirsusaappaat on kiva yksityiskohta. Kuvan on ottanut Espoossa Elli Keisteri-Sipilä.

Kuvassa on suorastaan mystisen kiehtova tunnelma siinä leijuvan savun ansiosta. Kuva on otettu kodassa. Kuvan lähettänyt, mäntsäläläisen TNM-Consultingin Taru Niinimäki kertoo siitä näin: ”Meidän perinteinen joululounas vaihtaa paikkaa, etsimme uusia kokemuksia ja eilen taas koimme sen. Kokkisota Sarvikodassa, jokainen osallistui lounaan tekoon.”

Kuvan ottanut Katja Kokkoniemi kertoo: ”Mary, Noeliana ja Elina luovat tunnelmaa ja energisoivaa väriä ulottuvillemme Afrikan lämmöstä.”

Kuva on otettu Lempäälässä toimivassa KatjaKoossa, joka on kestävän kehityksen yritys. Se myy eettisiä ja ekologisia sisustustuotteita ja tekee myös sisustussuunnittelua.

Kuvassa on valoa, iloa ja väriä. Siinä yhdistyy suomalainen joulu ja Afrikan lämpö.

Porilaisessa perheyrityksessä Hotelli & Ravintola Amadossa on aiemminkin ilahdutettu asiakkaita tekemällä persoonallista joulukuusitaidetta. Kuvassa tämänvuotiset joulukuuset, joissa on niin pinkkiä hörhellystä, vihreää havumekkoa kuin juhlavaa miesten muotia. Kuvaajana Minna Koivunen ja "kuusien" taiteilijana Eila Koivunen. 

Tämän kuvan pitäisi oikeastaan olla ihan omassa sarjassaan. Sen on ottanut valokuvaamo Fotofabriken Oy Ab Tammisaaresta. Kuvassa on hauskaa jouluisuutta nykyajan selfie-hengessä ja kuvan tekninen toteutus on omaa luokkaansa kilpailun kuvien joukossa.

Kuvan lähettänyt Kjell Svenskberg kertoo: ”Testattiin jouluvaloja taustaksi meidän studiossa, joulukuvauksia kun on aika paljon. Otettiin testinä selfie-kuva koko henkilökunnan kanssa. Kuvaa käytetään joulukorttina sekä omassa markkinoinnissa. Hyvää joulua!”

toimitus@yrittajat.fi

Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–19. joulukuuta 1205 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä yleisestä työttömyydestä paranivat joulukuussa marraskuuhun verrattuna. Arvio kotitalouden säästämismahdollisuuksista pysyi ennallaan. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kaikki osatekijät vahvistuivat joulukuussa selvästi.

Joulukuussa kuluttajien näkemys Suomen taloudesta oli hyvin valoisa ja arvio myös työttömyyskehityksestä optimistinen. Sen sijaan odotus kuluttajan omasta taloudesta oli edelleen varovainen. Taloutensa säästämismahdollisuuksia seuraavan 12 kuukauden aikana kuluttajat pitivät kuitenkin hyvinä.

Kuluttajat pitivät joulukuussa ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle, mutta ei säästämiselle. Työllisten kuluttajien kokema omakohtainen työttömyyden uhka on viime aikoina vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna.

Uusi mobiilisovellus muistuttaa verotuksen tärkeistä päivämääristä, kertoo Verohallinnon tiedote.

Tärkeät päivämäärät -sovellus perustuu kalenterinäkymään, josta selviävät esimerkiksi verotukseen liittyvien maksujen eräpäivät. Näiden muistutusten lisäksi sovellus antaa napakat toimintaohjeet.

– Palvelu hyödyttää erityisesti asiakkaita, jotka asioivat verottajan kanssa useampia kymmeniä kertoja vuodessa. Ensisijainen kohderyhmämme ovatkin pk-yrittäjät ja uudet yrittäjät, Verohallinnosta kerrotaan.

Palvelu on ladattavissa yleisimpiin Android- ja iOS-pohjaisiin mobiililaitteisiin.

Ensi vuonna veroa voi maksaa harvemmin

Ensi vuonna laajenee muun muassa valinnanmahdollisuus veron ilmoittamis- ja maksujaksoista.

Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita, ja senkin jälkeen enintään 500 euron suuruisia virheitä, kunhan korjaukset tehdään viivytyksettä.

Yhä useampi pienyritys voi ensi vuonna valita veron ilmoittamis- ja maksujaksoksi neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Kauden muuttamiseen tulee myös joustoa.

Näin nykyistä useampien verovelvollisten on mahdollista valita menettely, jossa vero täytyy ilmoittaa ja maksaa harvemmin kuin kuukausittain.

Yrittäjäsanomat

Tänään lounasaikaan eli klo 11 mennessä on ehditty perustaa jo 46 uutta yritystä. Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää normaalisti sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset, nyt tapaninpäivästä johtuen vain tiistaina aamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta. Uudet yritykset:

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on kasvanut selvästi, käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä yksinyrittäjäkyselystä.

70 prosenttia vastanneista kertoo viime syksynä toteutetussa kyselyssä hakevansa kasvua, kun kolme vuotta sitten näin suunnitteli 58 prosenttia yksinyrittäjistä.

Ajanpuute jarruttaa

– Jos aikaa olisi, niin räjäyttäisin kasvun, intoilee jyväskyläläinen yrityssparraaja Sanna Jylänki Redesan Oy:stä.

Jylängin kasvuhalut heräsivät jo kuutisen vuotta sitten. Parin viime vuoden aikana tahtotila on kiteytynyt ideaan peliapplikaatiosta, joka toimisi asiakkaan koulutusalustana.

– Vuosi sitten sain yrittäjäkumppanin tähän, joten henkilöstömäärässä kasvua on jo tapahtunutkin sata prosenttia. Nyt ovat etsinnät ja suunnittelut päällä siitä, voisiko pelin kehitys tapahtua franchising-tyyppisesti, työntekijöitä palkkaamalla vai ehkä ulkoa ostamalla.

Jylängin mukaan kasvun hidasteena on vain ajanpuute.

– Koska päivätöitä on pakko tehdä oman palkan edestä, niin ei ole tarpeeksi aikaa. Jos pystyisimme saamaan jonkun projektiin mukaan, niin se voisi auttaa, mutta ELY-keskukselta ei saa rahoitusta, jos on ollut miinusmerkkistä pääomaa jossakin vaiheessa.

”Ei kannata kasvaa vähän”

Helsinkiläinen yritysjohdon konsultti Kari Nurmi nimikkoyrityksestään Nurmi Consultingista pitää pienen yrityksen pulmana sopivan kokoisen kasvun toteuttamista.

– Vähän ei kannata kasvaa. Jos kasvaa vain vähän, saa paljon murheita, mutta kohtuullisen vähän hyötyä, Nurmi toteaa.

– Jos haluan kasvattaa toimintaa, pitää joko kasvattaa toimintaa runsaasti, jolloin riskit tulevat katetuksi. Tai sitten pitää perustaa kasvu uudenmallisiin liiketoimintoihin, joissa kasvu ei tarkoita samassa suhteessa esimerkiksi suoria työpaikkoja, vaan vaikkapa verkostoitumisen kautta saatuja hyötyjä. Harkitsen lähes joka päivä lähtemistä kasvattamaan toimintaa jommalla kummalla tavalla.

Kasvua estävät muun muassa riskit ja hallinnointi, Nurmi kertoo.

– Ne hyppäävät heti suuremmiksi, mutta tuotot ja tulot tulevat vasta aikanaan. Ajoituksen epäsuhta on olemassa.

Nurmen mukaan työntekijän palkkaaminen on tarpeetonta ja hankalaa.

– Työsuhdelainsäädäntö ei tunnista eikä mahdollista kaikkia joustavia työnteon malleja silloinkaan, kun ne ovat todellakin molempien osapuolten haluamia.

Korkeakoulutetut ryhtyvät entistä useammin yrittäjiksi

Yksinyrittäjällä on entistä useammin yliopisto- tai ammattikorkeakoulutausta.

Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjistä korkeakoulutettuja on 51 prosenttia ja ammattitutkintopohjalta ponnistavien osuus 40 prosenttia. Lukio- tai vain peruskoulutaustaisia oli kyselyssä viisi prosenttia kumpiakin.

Kari Nurmi on koulutukseltaan varatuomari. Hän sanoo hyvin ison osan tuntemistaan yksinyrittäjistä olevan korkeakoulutettuja ja useimmat heistä asiantuntijatehtävissä.

– Juristille itsensä työllistäminen –  vaikka en varsinaisia juristin töitä tee – on suhteellisen luonnollinen valintavaihtoehto. Itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön olivat hyvin tärkeitä. 

Neljännes tienaa alle tonnin kuussa

Joka toinen Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Tästä joukosta puolen tulot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa.

– Kaksi vuotta meni nollatuloilla, nykyään hieman yli 2000 euroa tienaava Sanna Jylänki kertoo.

– Surkeasti meni, mutta onneksi mieheni oli töissä ja lapsilisät tulivat, niin jotenkuten selvisimme.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellinen keskiansio vuonna 2015 oli 3 338 euroa kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 3 000 euroa tienasi 68,5 prosenttia vastanneista eli noin kaksi kolmesta.

Yli puolet yrittäjistä harjoittaa liiketoimintaa itsekseen

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista lähes 180 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi enemmän kuin työnantajayritysten.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely tehtiin marraskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2215 yksinyrittäjää.

Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan

Juhani Ojalehto