Joulun välipäivät ovat vilkasta käytettyjen autojen ostoaikaa. Autot vaihtavat omistajaa, ja lopullista ostopäätöstä tehdessä auton kilometrilukema on usein yksi keskeisistä valintakriteereistä.

Suomessa auton matkamittarilukeman väärentäminen ei ole laitonta, mutta melko harva ostoa harkitseva kuitenkaan epäilee liikkeessä lukeman totuudenmukaisuutta.

Mittarilukemien muuttaminen on kuitenkin lisääntynyt sitä mukaa, kun siihen vaadittujen laitteiden saanti on helpottunut.

Esimerkiksi Saksassa myydään vuosittain arviolta kaksi miljoonaa mittarimanipuloitua autoa. Keskimäärin mittarilukemaa lasketaan 100 000 kilometriä todellista lukemaa alemmaksi.

Uusi palvelu vaikeuttaa huijaamista

Kuluttajat voivat nyt käydä tarkistamassa suomalaisten autojen kilometrilukeman Autorekisteri.fi-palvelusta. Se hyödyntää esimerkiksi Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tietoja. Katsastuksen yhteydessä auton mittarilukema tallennetaan sen omaan järjestelmään.

Kuluttaja lähettää autorekisteri.fi-palveluun auton rekisterinumeron, ja palvelu kerää autosta rekisterinumeron perusteella kaikki auton historiatiedot yhteen raporttiin. Se kertoo esimerkiksi auton todellisen omistajan, vakuutus- ja katsastushistorian sekä ajoneuvoverojen maksutilanteen.

– Autonostajan on helppo tarkistaa raportista paitsi virallisen lukeman ja auton näyttämän mittarilukeman keskinäinen täsmäävyys myös muita hintaan ja ostopäätökseen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Laajasta raportista näkee vaikkapa auton vakuutus- ja rekisteröintihistorian, eli onko se jossain vaiheessa ollut poissa rekisteristä esimerkiksi suuremman kolarikorjauksen aikana. Raporttia on helppo lukea kännykästä missä vain, kuten vaihtoautoja autoliikkeissä vertaillessa, kertoo palvelun kehittänyt Nelumbo Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saarikorpi.

Autorekisteri.fin historiatietokysely maksaa 2,95 euroa ja kaikki autosta olemassa olevat tiedot sisältävä kysely 6,00 euroa autoa kohden.

”Yli puolet suomalaisyrityksistä voi hakea rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Maaseudun yrittäjille on tarjolla lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta investointeihin, kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen vuoteen 2020 mennessä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014−2020 on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle, mutta Maaseutuverkoston yrittäjyys ja elinkeinot -työryhmän puheenjohtaja Hannu Uusihonko lupaa, että rahahanat ovat aukeamassa tänä vuonna.

Koska tähän mennessä rahoitus on jäänyt jakamatta, tänä vuonna yrityksille on tarjolla peräti 700 miljoonaa euroa.

Toistaiseksi yritykset ovat hakeneet laiskasti rahoitusta maaseutuohjelmasta, sillä harva tietää täyttävänsä kriteerit. Tukea ei siis esimerkiksi jaeta pelkästään maaseutuelinkeinoa harjoittaville.

Uusihonko painottaa, että Suomen pinta-alasta 95 prosenttia lasketaan maaseuduksi. Tällä alueella on yli puolet kaikista Suomen yrityksistä.

− Esimerkiksi Satakunnassa vain Porin ja Rauman keskusta-alueet eivät ole maaseutua, Uusihonko antaa esimerkin.

Rahoitusta on saatavilla niin yrityksen perustamiseen kuin investointeihin. Lisäksi tukea voi hakea yhdessä muiden yritysten tai yhteisöjen kanssa.

− Rahaa voi saada esimerkiksi uusien koneiden tai käyttöomaisuuden hankintaan, tuotekehityshankkeisiin tai kansainvälistymisselvitykseen, Uusihonko luettelee.

Tuen määrä vaihtelee

Suomen Yrittäjät ja MTK ovat käynnistämässä maaseutukierrosta, jonka aikana on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaa tutuksi ja selventää hakuperusteita. Varsinkin Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät ovat hakeneet rahoitusta vain vähän. Uusihonko uskoo, että hakijat aktivoituvat kierrosten avulla, kun tieto lisääntyy.

− Siten myös entistä suurempi joukko hahmottaa, kuinka suuresta ja merkittävästä kasvurahastosta on kyse, Uusihonko lupaa.

Tuen määrä vaihtelee tukialueen ja käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi perustamistukea hakeva yritys voi saada enintään 35 000 euroa. Investointitukea taas myönnetään 20−40 prosenttia kustannuksista.

− Yrityksen koko, toimiala ja sijainti vaikuttavat tuen määrään, Uusihonko muistuttaa.

Yhteistyöhankkeissa tukitaso vaihtelee 60:sta 80 prosenttiin.

Yritys voi hakea tukea joko Ely-keskukselta tai Leader-ryhmän kautta.

− Leader-ryhmien kautta haettava tuki täydentää Ely-keskusten myöntämää tukea, Uusihonko neuvoo.

Tukihakemus jätetään Hyrrä-palvelussa.

Lisätietoja saat oman alueesi viranomaisilta. Yhteystiedot löydät kätevästi täältä.

Virvamaria Toikka

Suomalaisnuorten yrittäjyysinto on kymmenkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa, kertoo Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas MikkiläYlen haastattelussa.

– Nuoret hakevat työltä toimeentulon lisäksi entistä enemmän pehmeitä arvoja: merkitystä, vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Tähän yrittäjyys on hyvä vaihtoehto, Mikkilä selittää nuorten yrittäjähenkisyyttä.

Mikkilä nojaa tutkimukseen nimeltä Global Entrepreneurship Monitor, jossa vielä 2000-luvun alussa vain pari prosenttia nuorista arvioi perustavansa lähivuosina yrityksen. Vuonna 2015 luku oli noussut 20 prosenttiin.

Nuoret ymmärtävät työelämän murroksen

– Lähihistorian yrittäjähenkisintä porukkaa on meidän milleniaalisukupolvemme, joka on syntynyt 80- ja 90-luvuilla, Mikkilä sanoo

Muutos on siinä mielessä tervetullutta, että monella toimialalla on enemmän kysyntää yrittäjille kuin palkkatyötä tekeville.

Nuoret ymmärtävät, että työelämä on entistä jaksottuneempaa: rooli voi vaihtua palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin. Myös sivutoiminen yrittäminen on nykypäivää, eli palkkatyön lisäksi saatetaan tehdä oman yrityksen töitä.

– Työtä ei enää ajatella yhtenä suurena urana, jossa tehdään kokonaisuus tietyn roolin varassa, Mikkilä sanoo.

Teknologian kehitys on edistänyt yrittäjyyttä

Mikkilä iloitsee myös keskusteluilmapiirin muutoksesta.

– 90-luvulla yrittäjyys nousi esiin pääsääntöisesti vahvasti negatiivisissa yhteyksissä. Nyt tilanne on tasapainoisempi. Totta kai edelleen nostetaan esille se, että yrittäjyyteen liittyy riski, mutta nyt esillä ovat myös mahdollisuudet: yrittäjyys tarjoaa tavan toteuttaa itseään vapaasti.

Nuoret perustavat Mikkilän mukaan kaikenlaisia yrityksiä. Teknologian kehitys on helpottanut yrittäjäksi ryhtymistä monella toimialalla.

– Suuria alkusatsauksia ei tarvita, kun omalla läppärillä ja osaamisella pääsee pitkälle. Verkko on myös mahdollistanut esimerkiksi some-markkinoinnin ja verkkokaupat.

Yrittäjäsanomat

Pk-yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti bioteollisuuden perinteisistä aloista, kuten biopolttoaine-, bioenergia-, paperi- ja sellusektorista.

Tämä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkijoiden mukaan ymmärrettävää, koska alalla on jo paljon toimintaa ja ne ovat tuttuja monelle suomalaiselle.

Vähiten pk-yrityksiä kiinnostivat suomalaisille melko tuntemattomat bioteollisuuden alat, kuten lääketeollisuus, kosmetiikka ja ruuan raaka-aineet.

Perinteisesti bioteollisuus on ollut suurten yritysten alaa, mutta uuteen biotalouteen siirryttäessä ne eivät enää riitä.

Sen takia pk-yritysten merkitys korostuu. Ne eivät havittele tutkimuksen mukaan suurten yritysten liiketoiminnan viemistä, vaan ne pyrkivät hakemaan uutta liiketoimintaa esimerkiksi joissain osissa tuotantoketjua tai kokonaan uusilla tuotesektoreilla. Tämä luo pohjaa yritysten väliselle yhteistyölle.

– Pienillä yrityksillä ei ole alkuvaiheessa varaa laajaan osaamispohjaan, joten yhteistyö olemassa olevan yrityksen kanssa on järkevää. Se on samalla osaamisverkottumista. Pk-yritys saa siten laajemman osaamispohjan käyttöönsä viemättä ison yrityksen bisnestä, arvioi LUT:n erotustekniikan keskuksen johtaja Eeva Jernström.

Hänen mukaansa myös suuret yritykset näkevät yhteistyön mahdollisuutena ja tarjoavat pienempien yritysten käyttöön esimerkiksi prosessiensa sivuvirtoja, joita ne eivät itse käsittele.

Euroopan bioteollisuuden kilpailukyvyssä ja erityisesti puuperäisissä tuotteissa piilee lähtökohtaisesti paljon mahdollisuuksia. Kilpailukykyä nostaa esimerkiksi se, etteivät puuperäiset tuotteet vaadi samassa määrin erillisiä resursseja, kuten esimerkiksi maa-alaa, kuin muualla maailmassa tuotettavat maissi, sokeriruoko ja puuvilla.

Tutkimuksen mukaan pk-yrityksen onkin tärkeää oivaltaa, missä kohtaa toimitusketjua voi perustaa uutta liiketoimintaa ja missä tuotantoketjun eri vaiheissa kannattaa tehdä yhteistyötä suurten yritysten kanssa.

Tutkimuksessa selvitettiin 66 kaakkoissuomalaisen pk-yrityksen näkemyksiä bioteollisuuden mahdollisuuksista ja haasteista alalla menestymisessä.

Suomen Yrittäjät ehdottaa arvonlisäverollisen toiminnan rajan nostamista 10 000 eurosta 20 000 euroon ja liukuen poistuvan huojennuksen ylärajan nostamista 30 000 eurosta 50 000 euroon.

– EK on viimeksi tänään keskiviikkona (28.12.) Kauppalehdessä vaatinut, että nyt on aika kääntää katse isompiin ja kypsemmässä vaiheessa oleviin yrityksiin. Suomen Yrittäjät on eri mieltä. Nyt on nimenomaan aika tukea myös pieniä yrittäjiä, joista moni on taloudellisesti todella ahtaalla, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

SY:n tänään julkaiseman Yksinyrittäjäkyselyn mukaan joka toinen vastaaja arvioi saavansa yritystoiminnastaan alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot. Puolen tulot jäävät alle tuhanteen euroon kuukaudessa.

Kauppalehden haastattelema Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Jouni Hakala puolestaan on sitä mieltä, että yritystoiminnan tukemisessa olisi aika siirtyä pienyrityksistä kypsemmän vaiheen yrityksiin.

– Nyt on aika kääntää katse isompiin ja kypsemmässä vaiheessa oleviin yrityksiin, Hakala arvioi Kauppalehdelle.

Pentikäinen puolestaan vastasi Hakalalle korostamalla pienten merkitystä.

– Maailmaamme muuttavista innovaatioista moni syntyy juuri pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Lisäksi on hyvä muistaa, että viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin, alle kymmenen työntekijän yrityksiin – hyvä niin, sillä ne työpaikat ovat olleet tärkeä vastapaino suuryritysten irtisanomisille, Pentikäinen toteaa.

SY ehdottaa arvonlisäveron alarajan nostamista ensi hallituskaudelle

Arvonlisäveron rajojen nostaminen helpottaisi SY:n mukaan pienyritystoimintaa ja kannustaisi yritysten perustamiseen sekä kasvuun nykyistä alv-rajaa laajemmalla alueella. Uudistus poistaisi yrittäjyyden ja kasvun esteitä, jotka johtuvat ahtaasta verollisen toiminnan rajasta, SY linjaa.

Uudistus toisi SY:n mukaan yhteiskuntaan lisää joustavuutta ja tekisi yrittäjyydestä entistä houkuttelevamman tavan työllistyä ja työllistää. Rajan nosto vähentäisi myös verojen keräämisestä hallinnolle aiheutuvia kustannuksia.

Osaa SY:n jäsenistöstä kyseisessä uudistuksessa on hieman huolestuttanut se, että uudistuksen pelätään heikentävän yrityksen kilpailukykyä. Jos yksinyrittäjä kilpailee täysin ilman arvonlisäveroa esimerkiksi 1–2 henkeä työllistävän yrityksen kanssa, tämä voi heikentää työllistävän pienyrityksen mahdollisuutta kilpailla samoista töistä.

SY:n vero-osaston johtajan Anna Lundénin mukaan ehdotus on kuitenkin sen verran maltillinen, ettei sillä olisi välttämättä tällaisia vaikutuksia.

SY:n mukaan nykyisenkaltainen liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Myynnin ylittyminen pienelläkin määrällä muuttaa koko myynnin verolliseksi vuoden alusta lukien, mikä voi olla kohtuutonta rajan tuntumassa toimiville.

 – Esitämme, että uudistus valmistellaan siten, että sitä sovelletaan mahdollisimman pian seuraavan hallituskauden alusta lukien, Pentikäinen kertoo.  

Yleisen alv-velvollisuuden rajan muuttaminen yli 10 000 euron vaatii EU:n suostumusta. Muiden maiden käytännöt huomioiden on kuitenkin todennäköistä, että asiaa ei EU:ssa vastusteta.

Tänä vuonna Slus keräsi marraskuun lopussa Helsinkiin yli 15 000 vierailijaa noin 124 maasta. Messukeskuksen pääsisäänkäynnillä kävijöitä otti vastaan humoristinen tervehdys ”Nobody in their right mind would come to Helsinki in November. Except you, you badass. Welcome.”.

Kyseinen mainos keräsi paljon näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa, ja siitä kirjoitettujen artikkelien on arvioitu tavoittaneen kolmessa viikossa yhteensä 270 miljoonaa henkilöä.

Arvio perustuu Visit Helsingin Meltwaterilla teettämään analyysiin Helsingin saamasta kotimaisesta ja kansainvälisestä medianäkyvyydestä 1.12.–22.12.2016.

Slushin lisäksi Saara Aallolla on ollut huomattavasti vaikutusta Suomen ja Helsingin näkyvyyteen. Artikkelit, joissa mainittiin Saara Aalto ja Helsinki, tavoittivat potentiaalisesti jopa 1,7 miljardia henkilöä. Mainintojen mainosarvo nousi 15,7 miljoonaan euroon.

Tävä vuonna Suomi on myös saanut matkailualalla arvostettuja tunnustuksia, ja paikallisten yritysten suosio on kiirinyt ulkomaille saakka.

– Helsingille ja Suomelle on tänä vuonna kertynyt ennätysmäinen määrä kansainvälistä näkyvyyttä matkailupuolen merkittävistä listasijoituksista upeaan tapahtumanäkyvyyteen. National Geographic kehui Helsinkiä vuolaasti jo helmikuussa, ja lokakuussa Lonely Planet valitsi Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Myös Helsingin saunakulttuuri on saanut runsasta medianäkyvyyttä erityisesti Löylyn, Allas Sea Poolin ja Helsinki Sauna Day -tapahtuman myötä, Visit Helsingin kehitysjohtaja Laura Aalto sanoo.

Helsingin saama myönteinen huomio lupaileekin hotellialalle hyvää.

– Arviomme mukaan yöpymismäärät ovat kasvaneet 3–4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uskon meidän pääsevän noin 3,6 miljoonaan yöpymiseen vuonna 2016, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker arvio.

Beckerin mukaan Saksa säilyy suurimpana ulkomaisena markkina-alueena. Ruotsi ja Yhdysvallat kilpailevat toisesta sijasta. Iso-Britannia, Japani ja Venäjä seuraavat kärkikolmikkoa tasavahvoina. Kiina ei vielä nouse kuuden suuren rinnalle, vaikka yöpymiset sieltä ovat nousseet yli 20 prosentin vauhtia.

– Kasvua ovat vauhdittaneet suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Hotellikapasiteetin kasvu ajoittui loppuvuoteen, eikä sen vaikutus näy vielä vuoden 2016 tilastoissa, Becker täsmentää.

Keskusrikospoliisilla on nyt tutkinnassa kymmeniä tapauksia, joissa suomalainen yritys on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Verohallinto puolestaan on torjunut kesän jälkeen satakunta huijausyritystä, jossa rikolliset koettavat yritysten nimissä saada alv-palautuksia omille tileilleen.

Keskusrikospoliisilla (KRP) on ollut viime aikoina tutkinnassa läjäpäin yritysten identiteettivarkauksia. Lähinnä kyse on ns. toimitusjohtajahuijauksista.

– Keskusrikospoliisilla on tutkinnassa noin 40 tällaista  tapausta. Ja niitä on todellisuudessa paljon enemmän, koska yritykset eivät tee kaikista tapauksista ilmoitusta poliisille, kertoo Yrittäjäsanomille rikosylikomisario Timo Piiroinen, joka on Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö.

Pk-yrityksiäkin uhreina

Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin, eivätkä huijausyritykset valitettavasti lopu tähän. KRP:n tietojen mukaan Suomeen on tullut viime viikolla lisää satoja sähköposteja, joissa yritetään toimitusjohtajahuijausta.

Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia huijauslaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Rikosylikomisario Timo Piiroisen mukaan identiteettivarkauksien tekomuotoja on monia. Rikolliset hankkivat yritysten tietoja ja selvittävät avainhenkilöt yritysten nettisivuilta ja internetin avoimista lähteistä.

He saattavat käyttää myös haittaohjelmia. Huijarit myös soittavat yrityksiin ja lopuksi koettavat saada rahat liikkeelle väärennettyjen sähköpostien avulla.

Näin identiteettivarkaus tehdään

KRP:n kyberrikoksia tutkivan yksikön rikoskomisario Jyrki Kaipanen tuntee tapausten yksityiskohdat tarkasti. Hän on tutkinnanjohtajana näissä viime aikojen ns. toimitusjohtajahuijauksissa:

– Rikolliset ovat erittäin taitavia. Olemme kuunnelleet nauhoituksia, joissa lakimieheksi esittäytyvä rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen talousosastolle. Erittäin taitavaa sosiaalista hakkerointia ja manipulointia, komisario Kaipanen kertoo.

Hän kuvailee yleisimmän identiteettirikoksen tekotaktiikan: Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen lasku esimerkiksi yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen ostoon liittyen. Lakimies joko soittaa perään tai toteaa meilissä, että toimitusjohtajanne on varmaankin jo puhunut tästä asiasta.

Juuri kun talousjohtaja tai yrityksen laskuja ja maksatuksia hoitava ihminen ihmettelee yhteydenottoa, hän saa samantien toimitusjohtajalta sähköpostin. Toimitusjohtaja kysyy meilissään, että onko lakimies soittanut ja pyytää kiireellisesti maksamaan laskun.

Väärennetty meili näyttää todella aidolta. Voiko aitoutta varmistaa jotenkin muutenkin kuin soittamalla toimitusjohtajalle?

– Kannattaa lähettää reply eli vastata toimitusjohtajan meiliin. Siinä näkyy ennen lähettämistä vastaanottajan oikea osoite ja siellä onkin sitten esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte, rikoskomisario Kaipanen neuvoo.

Komisario Kaipasen mukaan heidän tutkinnassaan olevissa tapauksissa suomalaiset yritykset ovat lyhyen ajan sisällä maksaneet noin kaksi miljoonaa rikollisille. Summat vaihtelevat tuhansista satoihin tuhansiin euroihin per tapaus.

Poliisin, pankkien ja yritysten ripeän toiminnan ansiosta lähes kaikki on saatu takaisin.

– 75000 euroa on jäänyt saamatta takaisin, Kaipanen kertoo.

Verottaja nostanut torjuntavalmiutta

Verohallinto tiedotti ja varoitti elokuun lopussa, että kymmenkunta suomalaista yritystä on joutunut identiteettivarkauksien kohteeksi. Tietojen avulla rikolliset ovat yrittäneet saada yritysten nimissä arvonlisäveron palautuksia omille tileilleen. Huijareiden jäljet johtavat pääsääntöisesti Viroon.

Huijausyritysten määrä on moninkertaistunut puolessatoista kuukaudessa:

– Olemme verohallinnossa nostaneet toimintavalmiutta, petoksen yrityksiä on ollut 50:n ja 100:n väliltä, kertoo kansainvälisen veropetostorjunnan asiantuntija, ylitarkastaja Juha Kuusala Yrittäjäsanomille.

Hän ei halua vielä yksilöidä tarkkaa lukumäärää, koska tutkinta on osassa alv-tapauksia kesken, ja osa niistä voi kuitenkin olla aitoja epäilyistä ja mahdollisista epäselvyyksistä huolimatta.

– Olemme tehneet tietynlaiset riskiprofiilit ja pyrimme löytämään huijarit jo ennen kuin he yrittävät saada arvonlisäveron palautuksia itselleen, ylitarkastaja Kuusala sanoo.

– Verohallinto on yhteydessä epäillyn identiteettivarkauden kohteeksi joutuneisiin yrityksiin varmistaakseen onko asialla aidosti yritys itse vai petostoimija, Kuusala selventää.

Käytännössä kaikki huijausyritykset ovat tulleet Virosta.

Voivatko yritykset jotenkin suojautua tällaisia huijausyrityksiä vastaan?

–Yritysten on vaikea havaita näitä. Se yritysten kannattaa esimerkiksi tehdä, että käy tarkistamassa aika ajoin YTJ-järjestelmästä, että yrityksen tiedot ovat oikeat – ja ettei joku muu ole käynyt muuttamassa niitä, Kuusala neuvoo.

Verohallinnon ylitarkastaja Juha Kuusala kuitenkin rauhoittelee yrittäjiä:

–Näyttää siltä, olemme saaneet tämän ilmiön hallintaan toimintavalmiuden nostamisen ja jatkuvan skannauksen avulla. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä jatkuvasti, Kuusala sanoo.

Miten voit yrittää suojautua identiteettivarkauksilta, harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Tarkista yrityksesi tiedot säännöllisesti YTJ-järjestelmästä, ettei kukaan ulkopuolinen ole muuttanut niitä.

2. Ohjeista henkilökuntaasi etukäteen! Jos he saavat yrityksenne johdolta omituisen sähköpostin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tai luovuttamaan tietoja, ohjeista, että he soittavat ja tarkistavat pyynnön oikeellisuuden.

3. Kannattaa testimielessä klikata vastaa-nappulaa omituiselta vaikuttavassa sähköpostissa. Usein saapuneessa huijarisähköpostissa näkyy vastaanottajan oikealta näyttävä osoite, mutta kun viestiin koettaa vastata, siellä onkin esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte. Huijaussähköpostiin ei kuitenkaan kannata oikeasti vastata.

4. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

5. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi Kaupparekisterin tiedoista.

6. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kun hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

7. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita.

8. Jos epäilet huijausta, identiteettivarkautta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä poliisiin, verottajaan tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Jari Lammassaari

Joensuulainen yrittäjä joutui huijausyrityksen kohteeksi. Huijaus on kuin agenttitarinasta: Rikollinen mykisti firman puhelimet ja meni pankkiin väärennettyjen kiinteistökaupan paperien kanssa.

Kärripojat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Tero Koponen teki yhtenä tavallisena työpäivänä hommia firman konttorilla Joensuussa, yhdessä veljensä ja yhtiökumppaninsa Petri Koposen kanssa. Sisään tuli yksi työntekijöistä ja ojensi yrityksen hinauspalvelun päivystyspuhelimen Terolle:

– Pankinjohtaja soittaa, erittäin kiireellistä asiaa.

Pankinjohtaja pyysi Tero Koposta tulemaan välittömästi pankin konttoriin. Syytä hän ei kertonut puhelimessa.

Ennen tätä puhelua yrittäjäveljekset olivat ihmetelleet kahden työntekijän kanssa, että miksi Teron ja Petrin puhelimet eivät olleet soineet, kun työntekijät olivat soittaneet heille. Hälytysääni oli kyllä soittajien päässä kuulunut tai piipannut varattua.

Syy veljesten puhelimien mykkyyteen selvisi myöhemmin: rikollinen oli kääntänyt heidän puhelunsa soimaan omassa prepaid-liittymässään.

Pankinjohtaja oli soittanut Teron numeroon ja tajunnut, että puhelimessa oli joku muu kuin tuttu yrittäjä.  

– Jostakin rikollinen oli saanut henkilötunnukseni ja soittanut Soneralle ja saanut käännettyä puhelut, hämmästelee yrittäjä Tero Koponen.

Rikollinen oli vastannut puhelimeen useita kertoja Koposen nimissä.

Rikollinen meni pankkiin

Samaan aikaan kun Koposen puhelin oli mykkänä, rikollinen oli Joensuun osuuspankin yhdessä konttorissa väärennettyjen kauppakirjojen, valtakirjojen ja hallituksen pöytäkirjojen kanssa. Hän yritti suurta tilisiirtoa veljesten yrityksen muka valtuuttamana heidän muka tekemänsä kiinteistökaupan maksamiseksi kiinteistön myyjälle. Täyttä huijausta.

Kun Tero Koponen saapui omaan pankkikonttoriinsa, pankinjohtaja näytti asiakirjoja, joita toisesta konttorista oli juuri faksattu heille. He soittivat samantien poliisit, jotka nappasivat toisessa konttorissa olleen rikollisen.

– Meille täysin tuntematon suomalainen tyyppi toiselta paikkakunnalta, kertoo Tero Koponen. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

Epäilemme, että tekijä oli osa suurempaa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, Koponen sanoo.

Yritysten laskuja varastettiin

Koposten Kärripojat Oy:hyn kohdistunut huijausyritys on harvinainen. Ihan tavallinen ei myöskään ollut elokuussa Porin suunnalla paljastunut huijaus, missä yritysten laskuja varastettiin postilaatikoista. Huijari muutti aidon näköisiin laskuihin oman tilinumeronsa.

Tavallisempi yrityshuijauksen muoto on ns. toimitusjohtajahuijaus. Yrittäjäsanomien uutisissa kerrottiin kaksi viikkoa sitten, että keskusrikospoliisilla on tutkinnassa yli 40 tällaista identiteettivarkautta.

Taannoin Konecranesilta huijattiin 17 miljoonaa euroa toimitusjohtajahuijauksella. Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin.

Verottaja puolestaan on kesän jälkeen löytänyt ja torjunut satakunta huijausyritystä, jossa virolaiset rikolliset ovat yrittäneet kunniallisten yritysten nimissä huijata ja saada omille tileilleen alv-palautuksia.

Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia valelaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Jari Lammassaari

Näin voit yrittää suojautua identiteettivarkauksilta, harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Ohjeista henkilökuntaasi etukäteen! Jos he saavat yrityksenne johdolta omituisen sähköpostin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tai luovuttamaan tietoja, heidän pitää soittaa ja muutenkin tarkistaa pyynnön oikeellisuus. Soitto ei välttämättä riitä, koska numero voi olla väärennetty tai käännetty soimaan muualla.

2. Omituiselta vaikuttavassa sähköpostissa kannattaa testimielessä klikata vastaa-nappulaa. Huijarisähköpostissa näkyy tutun lähettäjän oikealta näyttävä osoite, mutta kun viestiin koettaa vastata, siellä onkin esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte. Huijaussähköpostiin ei kuitenkaan kannata oikeasti vastata.

3. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

4. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi kaupparekisterin tiedoista.

5. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kuka hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

6. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita.

7. Tarkista yrityksesi tiedot säännöllisesti YTJ-järjestelmästä, ettei kukaan ulkopuolinen ole päässyt antamaan järjestelmään vääriä tietoja.

8. Jos epäilet huijausta, identiteettivarkautta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä poliisiin, verottajaan tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus saa tänään uuden ministerin, kun kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) nimitetään elinkeinoministeriksi presidentin esittelyssä.

Yle näyttää ministerinvalan vannomisen ja sen jälkeisen Lintilän tiedotustilaisuuden uutissivuilla ja Yle Areenassa alkaen klo 13:35.

Lintilä seuraa elinkeinoministerinä Suomen pankkiin johtajaksi siirtyvää Olli Rehniä (kesk.).

Yrittäjäsanomat

Yrittäjän verotusmenettelyihin tulee useita muutoksia ensi vuodelle.

Muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö ja valinnanmahdollisuus veron ilmoittamis- ja maksujaksosta laajenevat.

Samalla avautuu sähköinen OmaVero-palvelu, joka korvaa nykyisen Verotilin.

Kaikki ilmoitukset on tehtävä vastedes sähköisesti. Verohallinto hyväksyy paperi-ilmoitukset vain erityisestä syystä.

OmaVeroon tunnistautumiseen yritykset tarvitsevat yleensä Katso-tunnisteen. Katso-tunniste on hyvä hankkia ennen vuodenvaihdetta.

Verojen myöhästymismaksut kohtuullistuvat

Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita.

Tämän jälkeenkin voi korjata enintään 500 euron suuruisia virheitä ilman rangaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä. Kohtuullistaminen on ollut Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite.

Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Yli 45 päivän korjaamisesta myöhästymismaksu on 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun veron määrästä. Veronkorotuksen perustaso on 10 prosenttia, mutta sitä ei määrätä, jos verottaja langettaa myöhästymismaksun.

Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää. Seuraamuksista lisää täällä.

Verolajien muutoksenhaku laajenee siten, että myös arvolisäverotuksessa muutosta haetaan ensi vuonna oikaisulautakunnalta.

Maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö laajenee

Yritykset, joiden liikevaihto on korkeintaan 500 000 euroa, voivat tilittää myyntiä ja ostoja koskevan arvonlisäveron sitten, kun laskut ovat tulleet maksuun.

Oma-aloitteisista veroista annetaan kausiveroilmoituksen sijasta jatkossa veroilmoitus. Korjauksia ei tehdä enää lisäilmoituksella vaan kokonaan uudella ilmoituksella.

Valinnanmahdollisuus laajenee veron ilmoittamis- ja maksujaksosta

Yhä useampi pienyritys voi ensi vuonna valita veron ilmoittamis- ja maksujaksoksi neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Kauden muuttamiseen tulee myös joustoa.

Näin nykyistä useampien verovelvollisten on mahdollista valita menettely, jossa vero täytyy ilmoittaa ja maksaa harvemmin kuin kuukausittain.

Verovelvollisen verokausi on lähtökohtaisesti edelleen kuukausi ja pidennettyä verokautta sovelletaan hakemuksesta.

Yritys, jolla kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 100 000 euroa (nykyinen raja 50 000 euroa), voi ottaa käyttöön neljänneskalenterivuoden mittaisen verokauden.

Yritys, jolla kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 30 000 euroa (nykyinen raja 25 000 euroa), saa soveltaa kalenterivuoden pituista verokautta.

Juhani Ojalehto

Vuodenvaihde merkitsee lyhyttä mutta tärkeää sesonkia ilotulitevalmistajille. Ainoana pohjoismaisena ilotulitevalmistajana Suomen Ilotulitus Oy:llä on kunnia olla isosti mukana viikonlopun Suomi100-juhlavuoden avauksessa.

– Olemme mukana useissa vuodenvaihteen tapahtumissa erityisen näyttävällä ilotulituksella, lupaa toimitusjohtaja Kalervo Kaarre.

– Suomen juhlavuosi on meille tärkeä vuosi monella tavalla: liiketoiminnallisesti kasvun kannalta, ja erityisesti siitä syystä, että kunnioitamme Suomen historiaa.

Yrityksen ilotulitusnäytöksiä voi nähdä 70 paikkakunnalla ympäri Suomen, suurimpina Oulu, Tampere, Pori ja Lappeenranta.

Yritys mukana tekemässä turvallisuussäännöksiä

Tulitetehdas tuo itsenäisyyden pyöreiden numeroiden kunniaksi markkinoille Juhlavuosi Suomi 100 -nimisen moniefektisen räjähdepadan, joka päättyy sinisen- ja hopeanvärisiin pamauksiin.

Uutta on myös se, että ilotulitteet täyttävät tänä vuonna ensi kertaa EU:n turvallisuusvaatimukset ja ovat siten CE-merkittyjä.

– Tulitteet ovat tänä vuonna sekä näyttävät että turvalliset. Olemme toimineet vuosia viranomaisten kanssa laatiaksemme säännökset ilotulitteiden käytölle, varastoinnille ja kuljetukselle, Kaarre taustoittaa.

Vähäluminen talvi ennustaa, että tänä vuonna myyvät erityisesti isot padat ja pientuotteet enemmän kuin raketit, kerrotaan Tuusulan ilotulitetehtaalta.

Vuosi töitä uuden vuoden aattoa varten

Tulitekauppiaiden menestys on kiinni muutamasta päivästä joulun pyhien ja uuden vuoden aaton välillä. Kaarteen mukaan koko vuosi on siitä huolimatta – tai juuri siksi – työn täyttämä.

– Jotta voimme toteuttaa toimintamme ja toimittaa ilotulitteet asiakkaillemme vuodenvaihteen myyntiin, edellyttää se meiltä koko vuoden työtä: vuosittaisen tuotevalikoiman, tilauksien laatimisen asiakkaittemme kanssa, ilotulitteiden valmistuksen Kiinassa sekä ilotulitteiden maahantuonnin.

– Yhtiössämme työskentelee 24 henkilöä ja lisäksi tilapäistä henkilökuntaa varastolla on loppuvuodesta n 30 henkilöä. Ilotulitusnäytöksiä teemme ympäri vuoden.

Suomen Ilotulitus Oy perustettiin kolmen tuliteyrityksen Ilotulitus Oy:n, Lohjan Ilotulitus Oy Tähtiraketin ja Pyrostar-Ilotulitteet Oy:n fuusiona vuonna 2010. Yrityksen perinteet ulottuvat kuitenkin vuoteen 1948. Suomen Ilotulituksen liikevaihto on lähes yhdeksän miljoonaa euroa.

Juhani Ojalehto

Jäsenkyselyiden perusteella Suomen Yrittäjien juridinen neuvontapalvelu on arvokkaaksi ja tärkeäksi koettu jäsenetu. Palvelu on jäsenyrittäjille maksuton. 

Puheluita tulee kymmeniä tuhansia joka vuosi. Yrittäjät ovat usein päivän aikana kiireisiä ja sen vuoksi on tärkeää, että juridista neuvontaa voi saada myös ilta-aikaan.

 Suomen Yrittäjät haluaa palvella jäseniään entistä paremmin ja laajentaa sen vuoksi neuvonnan aukioloaikoja 2.1.2017 lähtien. Aiemmin neuvonta on palvellut jäsenyrittäjiä 9-16 välisenä aikana. 2.1. alkaen palveluaika on joka arkipäivä kello 8–20. 

– Eniten puheluita tulee työoikeuteen liittyvistä asioista. Yrittäjät tarvitsevat neuvoja esimerkiksi ihmisten palkkaamiseen, työsuhteen ehtojen määrittelemiseen – tai toisaalta irtisanomiseen tai lomauttamiseen liittyen.  Eli työsuhteen koko elinkaaresta tulee kysymyksiä, kertoo Suomen Yrittäjien lakineuvojien esimies Atte Rytkönen.

Hänen mukaansa yleisimmät kysymykset liittyvät työsopimuksen solmimiseen, irtisanomisiin ja TES-tulkintoihin.

Työoikeuden lisäksi yrittäjät kysyvät muun muassa huijauslaskuista, verotuksesta, kirjanpidosta, kansainvälisestä kaupasta sekä sopimuksiin liittyvistä asioista.

Uusi numero!

Lakineuvonnan puhelinnumero muuttuu: lakineuvojat vastaavat 2.1. lähtien numerosta 09 229 222.

Asiakirjapankki tulossa

Suomen Yrittäjät jatkaa neuvontapalvelun kehittämistä. Myöhemmin keväällä otetaan käyttöön laaja malliasiakirjapankki jäsenyritysten käyttöön. 

– Meiltä kysytään paljon erilaisia sopimusmalleja esimerkiksi salassapitosopimuksia tai kauppakirjoja. Haluamme vastata tähän tarpeeseen ja kehittämme malliasiakirjoja, joita jäsenyrittäjämme voivat liiketoimintansa tueksi hyödyntää, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Lakiesitys parantaa markkinoiden toimivuutta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin. Uudistus toteuttaa hyvin Suomen Yrittäjien pitkäaikaiset tavoitteet hankintojen jakamisesta osiin, sääntelyn yksinkertaistamisesta ja kilpailuhäiriöiden vähentämisestä.

Hankintojen keskittyminen on ollut pk-yrityksille suurin ongelma. Ostoja on kilpailutettu niin isoina kokonaisuuksina, että pienyritykset eivät ole pystyneet toimittamaan niin suuria määriä.  

– Säännös, joka kannustaa jakamaan hankinnat, on tärkein keino auttaa pienyrityksiä mukaan hankintoihin ja huolehtia markkinoiden monipuolisuudesta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Yrittäjille tärkeitä muutoksia ovat myös hankintojen laillisuusneuvonta, uusi hankintojen neuvonta tarjoajayrityksille ja kansallisten hankintojen sääntelyn keventäminen. Lisäksi laki kannustaa markkinavuoropuheluun myyjien ja ostajien välillä.

– Kun tuntee markkinat, saa parempia tarjouspyyntöjä ja niihin parempia tarjouksia, Neimala sanoo.

Hän muistuttaa, että neuvontaa lisäämällä tarjouspyyntöjä saataneen sellaisiksi, että pienetkin yritykset haluavat jättää tarjouksen.

Yhdysvaltalainen sijoittajaguru Warren Buffett on kartuttanut omaisuuttaan 12 miljardilla dollarilla vuonna 2016, kertoo Arvopaperi. Lehdet tiedot pohjautuvat MarketWatchin katsaukseen.

Lehti listaa kolme sijoituspäätöstä, joiden ansiosta liikemiehen omaisuus kasvoi.

Takinkääntö lentoyhtiöihin sijoittamisessa

Buffetin omistama sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway luopui linjastaan olla sijoittamatta lentoyhtiöihin. Buffett on aiemmin pitänyt lentoyhtiöitä sijoittajan kuolemanloukkuina työtaisteluiden ja kovan kilpailutilanteen takia.

Marraskuussa yhtiö sijoitti United Continentaliin, Delta Airiin, American Airlinesiin ja Southwestiin. Unitedin kurssi on sittemmin noussut yli 45 prosenttia, Americanin lähes 35 prosenttia ja Deltan 27 prosenttia.

Trump vaikutti pankkiosakkeiden nousuun

Toinen hyvä päätös näyttää olleen kärsivällisyys pankkisektorilla. Buffett piti yli 30 prosentin osuutensa Wells Fargo -pankissa, vaikka laitos tahrautui pahasti huijausskandaalissa.

Buffett omistaa myös pienen siivun Goldman Sachsia. Wells Fargon osake on noussut skandaalista huolimatta 23 prosenttia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Goldmanin osake on noussut samana aikana lähes 50 prosenttia.

Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi ja puheet sääntelyn höllentämisestä ovat siivittäneet pankkiosakkeita loppuvuonna, Arvopaperi kertoo.

Media- ja ruoka-ala kasvoivat

Kolmantena tuottavana sijoituksena olivat media- ja elintarvikealan osakkeet.

Buffettin omistama Charter Communications on noussut tänä vuonna 44 prosenttia. Buffettin osakesalkusta löytyvistä elintarvikeyhtiöistä esimerkiksi Kraft Heinz on noussut 21 prosenttia.

Yrittäjäsanomat

Samana päivänä, kun kasitien moottoritieosuus Raisiosta Nousiaisiin avattiin, Nousiaisen Neste joutui sulkemaan ovensa, Yle uutisoi.

Ennen kasitien remonttia tieltä kulki suora yhteys huoltoaseman pihaan. Remontin jälkeen tie muuttui moottoritieksi, eikä siltä ole enää suoraa risteystä huoltoasemalle. Autoilija joutuu kiertämään aiempaa pidemmän matkan päästäkseen huoltoasemalle.

– Kun moottoritie sai lisärahoituksen ja piirustukset tulivat julki, otin ELY-keskukseen yhteyttä neljä kertaa ja pyysin meidän kohdalle risteystä. Sanottiin, että sitä ei koskaan tule, kuutisen vuotta kauppiaana toiminut Marko Koistinen kertoi Ylelle.

Ovensa sulkenut yritys on Koististen perheyritys, joka on toiminut samalla paikalla vuodesta 1971 lähtien. Parhaimmillaan se työllisti 47 henkeä, ja tavallisesti sillä on noin 30 työntekijää.

Yrittäjä laittoi lapun luukulle 22.12. Vaikka huoltoaseman toiminta päättyi, yrittäjä suhtautuu tulevaan myönteisesti. Suurin osa huoltamon työntekijöistä on löytänyt uuden työn. Eikä yrittäjyyskään välttämättä lopu tähän.

– Todennäköisesti me perheyrityksenäkin voimme löytää uuden paikan, jossa jatkamme, mutta siitä kuullaan sitten, Koistinen kertoi Ylelle.

Heikki Salmelan ensimmäinen yritys oli grillikioski, jonka hän avasi Naantalissa vuonna 1966. Ensimmäinen oikea hampurilaisravintola Hesburger avattiin Turussa vuonna 1980.

Salmela myi Hesburger-ketjun ja omistamansa hotellit vuonna 1988 lähes 200 miljoonalla markalla (34 miljoonaa euroa) ja osti ketjun takaisin kolme vuotta myöhemmin laman aikaan takaisin 25 miljoonalla (4 miljoonaa euroa).

Hesburgerissa päivittäistä toimintaa pyörittävät nykyään Salmelan pojat Kari ja Marko, mutta:

– Enhän minä ole Hesburgeria hylännyt. Otamme vaimon kanssa kantaa, vaikka ei meille kaikkia ongelmia kerrota. Kahdessa minuutissa näen tietokoneelta kaikkien ravintoloiden myynnit, Salmela kertoo MTV:n haastattelussa.

Baltia, Venäjä, Iran, Intia

Salmelan katse tähyää yhä uusiin maihin, vaikka Hesburger-ketju on kansainvälistynyt voimakkaasti ja kasvussa on koettu ankeitakin aikoja. Virossa he tekivät vuosia tappiota, mutta jatkoivat sitkeästi ja Viro on ollut jo parikymmentä vuotta kannattava. Ukrainassa vastassa oli korruptio, pakasterekka esimerkiksi pysäytettiin rajalle ja siitä vaadittiin lunnaita.

Hesburger panostaa franchising-ajatukseen, eli suurta osaa Hesburger-ravintoloista pyörittävät itsenäiset yrittäjät. Ketjulla oli ravintoloita vuoden 2016 joulukuussa Suomessa 270, Virossa 39, Liettuassa 45, Latviassa 45, Saksassa 3, Venäjällä 33 sekä Bulgariassa yksi. Kaukaisin "Hese" lienee Venäjällä Kamtsatkan niemimaalla.

Hesburger-ketjun palveluksessa on Suomessa kaikkiaan noin 5000 henkilöä ja ulkomailla noin 1000.

Hesburgereiden taustalla olevan Salmelan perheen Burger-In Oy:n liikevaihto oli vuonna 2015 reilut 97 miljoonaa euroa ja liiketulos noin 1,5 miljoonaa. Liikevoittoprosentti on pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2011 yhtiö teki vielä reilun 98 miljoonan liikevaihdolla noin 6,5 miljoonan liikevoiton.

Burger-In Oy:n palveluksessa oli vuonna 2015 yhteensä 357 henkilöä. 

Salmelat aikovat perustaa Hesburgerin yhteisyrityksiä uusille markkinoille.

– Iranissa on sopimus, mutta ei vielä yhtään ravintolaa. Intiassa ei ole vielä sopimusta, mutta todennäköisesti se tehdään, Heikki Salmela kertoo MTV:lle.

Kauraa, härkäpapua ja ankeriasmonnia

Intian naudanlihattomille markkinoille Salmelat kehittävät kasvisproteiinituotteita, joiden kysyntä kasvaa nyt myös Suomessa:

– Opiskellaan ja yritetään tehdä uusia asioita kaurasta ja härkäpavuista.

Salmela sanoo MTV:n haastattelussa toimivansa nyt myös yli 200 yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Joukossa on niin it-alan startup-yrityksiä kuin kalanjalostamoja. Viimeksi mainitussa kasvatetaan ankeriasmonneja, joita saatetaan vielä jonakin päivänä nähdä Hesburgereissa.

Lähteet: MTV, Kauppalehti, Taloussanomat, Wikipedia

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

"Eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi. ​Yrittäjävähennys asettaa erilaiset yritysmuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. – Se on tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää erityisesti kaikkein pienimpiä yrityksiä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Suomen Yrittäjät teki vastaavan esityksen tavoiteohjelmassaan tälle vaalikaudelle. 

– Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä, Mikael Pentikäinen sanoo. 

– On erinomaista, että hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi arvostelusta huolimatta.

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinoharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä noin 135 000:lla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. Suurituloisempia, yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on yrittäjä-vähennyksen piirissä noin 5000. 
Toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat jääneet jälkeen kannustavasta verokehi-tyksestä. Vuonna 2014 tuli voimaan yhteisöveroalennus, jossa yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisövero koskee vain osakeyhtiöitä, kun taas viime hallituskaudella tehdyt pääomaveron kiristykset koskevat kaikkia yritysmuotoja. Muut yritysmuodot jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan. Noin puolet Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä on muita kuin osakeyhtiöitä. 

Yrittäjävähennys otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta." 

Taloudessa on nähty päättyvän vuoden lopulla merkkejä paremmasta.

Hienoinen käänne on nojannut lähinnä kotimaiseen kysyntään. Kansantalouden selvästä ja kestävästä käänteestä ei sen sijaan ole selvää näyttöä.

Julkisyhteisöjen velkaantuminen näyttää jatkuvan vielä ainakin tämän vuosikymmenen. Suomessa ei saa tuudittautua siihen, että käynnistynyt vaimea talouskasvu korjaa julkisen talouden tilanteen.

Avoimen sektorin menestyminen on välttämätön ehto talouskasvulle ja sitä kautta julkiselle taloudelle. Julkisia menoja on sopeutettava, jotta yrittäjyydelle syntyy lisää tilaa.

Lisäksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita niin, että sekä työn kysyntä että työn tarjonta lisääntyvät. Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite on liian matala: taloutemme on kestävällä pohjalla 75–77 prosentin työllisyysasteella.

Sote-uudistus pysyy polttopisteessä

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eittämättä vaikein hanke, sote-uudistus, eteni ison harppauksen juuri ennen joulua, kun hallitus julkisti linjaukset valinnanvapausmallista.

Paitsi julkiselle taloudelle ja palvelujen käyttäjille, uudistuksella on huomattava merkitys sote-palveluita tarjoaville yrityksille. Lisäksi uudistuksen vaikutukset kiinnostavat yrittäjiä veronmaksajina ja työnantajina.

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) tiivisti joulun alla, että toteutuessaan vuonna 2019 sote-uudistus tuo euroilla mitattuna noin kolmanneksen palveluista valinnanvapauden piiriin. Kun valinnanvapaus laajenee koko mittaansa, euroissa se kattaa jo 2/3 sosiaali- ja terveyspalveluista.

Uudistuksen valmistelussa on huolehdittava, että pienetkin yritykset pääsevät mukaan markkinoille. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on erotettava toisistaan ja alalle tulon kynnykset on pidettävä matalina.

Maakuntauudistus raivaa tietä kasvulle

Hallituksen toinen iso hanke on maakuntauudistus.

Syntyy uusi hallinnon taso, joka käyttää merkittävää valtaa ja tekee yrittäjyyden kannalta vaikuttavia päätöksiä. Uudistuksen perusviritykset ovat yrittäjyyden näkökulmasta myönteisiä.

Yrittäjäjärjestön aluejako vastaa pitkälti maakuntajakoa, joten olemme luonnollinen vastinpari maakunnille yrittäjyysasioissa. Tuleva vuosi pohjustaa maakuntatason yhteistyötä. Nyt valetaan niitä rakenteita ja taotaan niitä työkaluja, joilla uudistusta aikanaan koetellaan.

Yritys-, työllisyys- ja aluekehityspalvelut mullistuvat maakuntauudistuksen tuloksena. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on valmisteltu uutta kasvupalveluiden järjestelmää. Kasvupalveluista vastaavat valtio ja maakunnat.

Valtion kasvupalveluihin kuuluvat muun muassa Finnveran, Tekesin ja Finpron palvelut. Maakuntien kasvupalvelut määritellään valmisteilla olevassa kasvupalvelulaissa.

Kasvupalvelu-uudistuksen avain on markkinaehtoisuus. Valmistelussa on lähdetty siitä, että maakunnat järjestävät palvelut, mutta ne voivat tuottaa palveluita itse vain markkinapuutetilanteissa. Lähtökohta on erinomainen, ja Suomen oloissa täysin uusi. Vuoden 2017 aikana ratkeaa, pitääkö lähtökohta loppuun asti.

Vaikuttavuutta viennin edistämiseen

Vienninedistämisverkosto Team Finlandin palvelukonseptia arvosteltiin rajusti kuluvana vuonna.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastasi huutoon ja käynnisti Team Finlandin uudistamisen. Tämä työ jatkuu vuonna 2017.

Kaiken lähtökohtana on palveluiden asiakas- eli yrittäjälähtöisyyden kirkastaminen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan erityisesti laajentamalla palvelusetelijärjestelmää. Jatkossa asiakkaat määrittävät nykyistä selvemmin, mitä ja keneltä he hankkivat palveluita kansainvälistymisensä tueksi.

Kuntavaaleissa haussa elinvoimaa

Vuoden 2017 kuntavaaleihin kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa.

Yrittäjät ovat perinteisesti lähteneet joukolla mukaan ehdokkaiksi ja menestyneet erinomaisesti. Yli 2000 nykyistä valtuutettua on yrittäjätaustaisia. Vähintään samaa suhteellista osuutta kaikista valtuutetuista tavoitellaan ensi vuonna.

Sote-ja maakuntauudistukset eivät vähennä kuntavaikuttamisen tärkeyttä. Pikemminkin päinvastoin, sillä kuntien päätöksenteko keskittyy entistä vahvemmin kuntien elinvoimaan ja sen ohessa yritysten menestymiseen.

Kuntien tekemät hankinnat ovat aina kiinnostaneet ja kiinnostavat jatkossakin paikallisia yrittäjiä. Eduskunta on juuri hyväksynyt hyvin yrittäjämyönteisen uuden hankintalain. Uudet valtuustot pääsevät vaikuttamaan siihen, toimiiko yrittäjämyönteinen laki toivotulla tavalla käytännössä.

Sääntelyähkystä päästävä eroon

Laajakantoisten hankkeiden ohessa luodaan jatkuvasti uutta lainsäädäntöä.

Suuri osa siitä lähtee liikkeelle EU:sta mutta osa käynnistyy kotimaisesta tarpeesta. Osa koskee kaikkia yrityksiä yleisesti, osa on selvästi toimialakohtaista.

Myönteistä on, että yhteiskunnassa on herätty keskustelemaan sääntelyähkyn aiheuttamasta ongelmasta. Sipilän hallitus on sitoutunut sujuvoittamaan sääntelyä. Lukuisia uudistuksia on jo tehty sääntelyn järkeistämisen nimissä ja lisää on luvassa.

Sääntelyn keventämisen tavoite on aivan oikea. Tulokset ratkaisevat. Vuosi 2017 on tässä mielessä ehkä vaalikauden tärkein, sillä ensi vuoden jälkeen alkaa väistämätön liuku kohti uusia vaaleja. Suomen Yrittäjät jatkaa aloitteellista työtä paremman yrittäjyysympäristön eteen.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäsanomat kertoi eilen verkossa kymmeniä ihmisiä työllistäneestä Nousiaisten Nesteestä, joka joutui lopettamaan toimintansa valtatie 8:n remontin takia. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.

Ennen remonttia valtatieltä kulki suora yhteys huoltoaseman pihaan. Kun tie muuttui moottoritieksi, risteys jouduttiin poistamaan. Nykyään moottoritieltä kulkee huoltoaseman kohdalla ramppi.

Jotta autoilija pääsee Nesteen pihaan, hän joutuu kiertämään aiempaa pidemmän matkan. Yrittäjä Marko Koistinen joutui laittamaan lapun perheyrityksen luukulle 22.12.

Hän kertoi olleensa yhteydessä Elyyn neljä kertaa. – Kun moottoritie sai lisärahoituksen ja piirustukset tulivat julki, otin ELY-keskukseen yhteyttä neljä kertaa ja pyysin meidän kohdalle risteystä. Sanottiin, että sitä ei koskaan tule, Koistinen kertoi Ylelle.

Ely: päätökset tehtiin vuosia sitten

Valtatie kahdeksan Raisio–Nousiaisen yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008 ja jo silloin esitettiin nykyinen ratkaisu Nousiaisten eritasoliittymästä, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen investointipäällikkö Antti Kärki.

Tiesuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2011. Siitä valitettiin, ja se eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kesäkuussa 2012 saatiin uusi päätös. – Tiesuunnitelmassa näytetään tarkasti, kuinka eritasoliittymä rakennetaan 10 sentin tarkkuudella.

Yrittäjän tai kiinteistön omistavan Keskon olisikin täytynyt Kärjen mukaan tehdä muistutus tai valitus jo vuosia sitten, jotta he olisivat voineet vaikuttaa suunnitelmaan.

Kumpikaan taho ei kuitenkaan Kärjen mukaan tehnyt näin. – Muistutushan on sellainen, että se laaditaan ennen hyväksymistä ja kunta ottaa siihen kantaa, Kärki kertoo.

He olisivat myös voineet valittaa 2011 tehdystä suunnitelmasta. Näin ei kuitenkaan tehty, ja suunnitelma oli lainvoimainen.

Kärjen mukaan tapauksessa ei ollut kyse viestintäongelmista. – Kyllä he ovat asianomaisina saaneet tiedot ja yleisötilaisuudet on pidetty.

”Liikenneviraston ohjeiden mukaan tehty”

Kärki kertoo keskustelleensa Nesteen kiinteistön omistavan Keskon kanssa pariin otteeseen noin vuosi sitten. Tuolloin ei kuitenkaan ollut enää mitään tehtävissä.

Hän saattoi vain kertoa, miksi lopulliseen päätökseen oli tultu: – Se on moottoritien nelitasoliittymä, jolloin rampin kohdalla toisella puolella ei voi olla pihaliittymää. Siinä on tietty etäisyys, jolla pitää jatkaa sitä risteävää tietä. Sitten saa olla risteävä liittymä, mutta sen pitää olla katuliittymä, ei pihaliittymä. Nämä ovat Liikenneviraston ohjeet.

Entä olisiko tilanne ollut erilainen, jos yrittäjä tai Kesko olisi valittanut ajoissa? Kärjen mukaan sillä ei todennäköisesti olisi ollut vaikutusta, sillä Liikenneviraston ohjeistus moottoriteiden ramppien ja niiden ympäristön suhteen ovat tiukat.

– Nyt kaikki on tehty ohjeiden mukaisesti.

Myös toista huoltoasemaa kohdannee lopetus

Valtatie 8:n remontti tarkoittaa todennäköisesti myös toiselle huoltoasemalle lopetuspäätöstä. Porissa sijaitsevan Söörmarkun Teboilin toiminta hankaloituu uuden eritasoliittymän takia, joka vaikeuttaa rekkojen pääsyä pihaan.

Kärjen mukaan tällaisia valitettavia tilanteita syntyy sen takia, että usein huoltoasemat sijoittuvat nimenomaan eritasoliittymiin.

Silja Eisto

Suomalaisiin yrityksiin satelee valelaskuja ja muuta harhaanjohtavaa markkinointia. Millaisia erilaisia valelaskujen muotoja nyt on liikkeellä? Miten tunnistat ne ja miten suojaudut niiden seurauksilta?

– Näitä tulee koko ajan. Onneksi tietoisuus harhaanjohtavasta markkinoinnista on lisääntynyt – ja nettisivuillamme Yrittäjän ABC:ssa on perusteelliset ohjeet sen varalta, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Viime päivinä Suomen Yrittäjiin on otettu yhteyttä harhaanjohtavasta markkinoinnista ja valelaskuista, joita on lähetetty esimerkiksi Office Worldin, European Company Networkin (ECN) ja World Business Searchin (WBS) nimissä.

Esimerkiksi ECN sanoo keräävänsä tietoja eurooppalaiseen yritysrekisteriin. Allekirjoittamalla lomakkeen sitoutuu samalla kolmen vuoden sopimukseen hintaan 995€/vuosi. Tästä kertova teksti on todella pienellä präntillä lomakkeen alareunassa.

Osa harhaanjohtavasta markkinoinnista on suoranaisia valelaskuja, osa laskun muotoon puettuja tarjouksia, jotkut tiedonkeruulomakkeita, jotka ovatkin sopimuksia, jos ne allekirjoittaa.

Myös puhelimitse huijarit saattavat lähestyä. Puhelimessa ei kannata sopia mitään, vaan pyytää lisätietoja sähköpostilla.

– Yrittäjien aluejärjestöistä tulee koko ajan tietoa näistä. Välillä harhaanjohtavaa markkinointia ja valelaskuja suunnattiin erityisesti pieniin yrityksiin. Jos yrittäjä kieltäytyi maksamasta, häntä uhattiin maksuhäiriömerkinnällä. Moni yrittäjä säikähti, Tiina Toivonen kertoo.

Liikkeellä on myös ns. toimitusjohtajahuijauksia, jossa huijarit lähettävät pomon nimissä sähköpostia ja yrittävät saada henkilöstön hoitamaan tilisiirtoja omille tileilleen. Jos toimitus- tai talousjohtajan käyttämä osoite on esimerkiksi '; // --> , rikolliset ovat saattaneet lähettää huijausviestejä osoitteesta '; // --> .

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Toivonen varoittaa uudesta, vaikeasti havaittavasta huijauksen muodosta. Laskukirjeitä on anastettu ilmeisesti postin keltaisista laatikoista. Laskulomake on vaihdettu väärennettyyn laskuun, joka on muuten alkuperäisen ja aidon kaltainen, mutta siihen on vaihdettu saajan tilinumero.

Ainakin Lounais-Suomen poliisille on tehty rikosilmoituksia tällaisista huijauksista. Kun yritys on maksanut laskun, rahat ovatkin ohjautuneet rikollisten tileille.

– Aina voi ottaa yhteyttä jäsenpalveluumme, jos on joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin tai valelaskun kohteeksi ja ei tiedä mitä tehdä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa.

Miten voit yrittäjää suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

2. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi Kaupparekisterin tiedoista.

3. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kun hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

4. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita. 

5. Jos epäilet huijausta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Katso täältä ohjeet harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Jari Lammassaari

'; // -->