Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden, ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista.

Suomen Yrittäjät vaati, että liikevaihdon laskun raja pienennetään 20 prosenttiin, mikä olisi ollut pienille yrityksille tärkeä asia. Eduskunta ei kuitenkaan pudottanut rajaa alemmas.

Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Tukea maksetaan vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki olisi laskennallisesti jäänyt alle kyseisen summan. Näin tukea voivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.

Katso tarkemmat hakuehdot ja -ohjeetValtiokonttorin sivuilta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kuopion Karttulassa sijaitsevan ilmalämpöpumppuja asentavan yrityksen puhelin on soinut tänä kesänä tiuhaan tahtiin. Yrittäjän työpäivät ovat alkaneet aamuvarhaisella ja päättyneet illalla.

– Töitä riittää pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä uusien tilausten asentaminen menee lokakuun loppupuolelle, Pumppukunkku Ky:n toinen yrittäjä Esa Heimonen kertoo.

Monessa alan yrityksessä tilanne on sama. Kyseessä on Heimosen mukaan poikkeuksellinen vuosi.

– Meillä on normaalistikin syksyisin ilmalämpöpumppujen lisäksi maalämpöpumppujen ja ilmavesilämpöpumppujen asennuksia. Joka syksy tilaukset lisääntyvät, mutta nyt tilanne on kyllä siinä mielessä ennätyksellinen. Ei ole koskaan tainnut olla näin pitkiä toimitusaikoja.

Tilannetta voisi helpottaa pätevien asentajien saaminen töihin, mutta sopivia ammattilaisia ei tahdo löytyä.

– Jos tarjolla olisi osaavia ammattilaisia, jotka pystyvät itsenäiseen työskentelyyn, töitä toki olisi. Uuden asentajan kouluttaminen on aikaa vievä projekti, eikä tämä ole paras mahdollinen tilanne siihen.

Heimonen tekee yrittäjänä itsekin asennuksia. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä uusien projektien suunnittelu ja kartoituskäyntien tekeminen helpottuu, kun kokemusta on myös käytännön työtä.

"Ei olla enää niin hiilenä"

Historiallisen lämmin kesä on paikoin ruuhkauttanut ilmalämpöpumppujen tilauksen. Laitteiden saatavuudessa on myös ollut ongelmia.

Kun säät viilenivät, yhteydenottojen määrä tasaantui.

– Ihmiset ovat olleet aika ymmärtäväisiä kysyntätilanteeseen. Suurin osa on sanonut jo soittaessaan arvanneensa tilanteen asennusten suhteen. Kuumimpien säiden aikaan osa soittajista kysyi ensimmäisenä toimitusaikaa. Jos se ei miellyttänyt, soittaja siirtyi kyselyissä eteenpäin. Nyt ei enää olla niin hiilenä, Heimonen kertoo.

Kesällä kysyntä kohdistui etupäässä vain viilennystoiminnolla varustettuihin pumppuihin. Tällä hetkellä myydään eniten lämmittämiseen soveltuvia pumppuja.

Heimosen mukaan asiakkaat ovat oppineet ennakoimaan tulevia kesiä.

– Aika moni on sanonut, että tämä kesä oli heille viimeinen pisara. Enää ei jakseta kärvistellä toista lämmintä kesää.

Hinnoissa nousupainetta

Ilmalämpöpumppujen hinnat ovat pysytelleet lähes viime vuoden tasolla, vaikka raaka-aineiden hinnat ovat kallistuneet selvästi. Esimerkiksi kuparin hinta on noussut jyrkästi. Se näkyy asennustarvikkeiden kallistumisena.

– Pieniä korotuksia olemme joutuneet tekemään. Hinnat ovat nousseet enemmän maalämpöpumppujen puolella. Siellä teräksen hinnan kallistuminen vaikuttaa porauskustannuksiin.

Heimosten yritys on ollut toiminnassa vuodesta 1991. Vuonna 2018 perheyrityksen omistus siirtyi isältä kahdelle pojalle. Veljekset ovat selvinneet kiireisestä vuodesta kunnialla.

– Meillä on hyvät ja kokeneet asentajat. Hyvällä aikataulusuunnittelulla tästä on selvitty. Kun hommat tekee kerralla hyvin, se vähentää ongelmia ja kiirettä takuukorjausten puolella.

Kuva: Pumppukunkku Ky

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtioneuvosto on kertonut muuttavansa asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa vallitsevassa koronatilanteessa. Ravintoloita koskevat rajoitukset muuttuvat sunnuntaina korona­virus­epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Tällä hetkellä leviämisvaiheen rajoituksia ei ole voimassa millään alueella. 

Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnat sekä pääkaupunkiseudun kaupungit ovat siirtyneet epidemian leviämisvaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnat siirtyvät puolestaan kiihtymisvaiheeseen. Uusi asetus tulee voimaan 8. elokuuta puolilta öin.

Jo aikaisemmin pääkaupunkiseutu on siirtynyt epidemian leviämisvaiheeseen. Niissä sekä muissa leviämisvaiheen maakunnissa ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 välisenä aikana. Ravintolat saavat olla avoinna klo 05-23 välillä.

Uutena rajoituksena on käytössä olevien asiakaspaikkojen puolittaminen sisä- ja ulkotiloissa niissä ravintoloissa, joissa päätoimialana on alkoholin anniskelu. Muissa ravintoloissa on käytössä 75 prosenttia asiakaspaikoista. Aikaisemmin paikkamääriä ei ole rajoitettu ulkoterasseilla.

Asetus määrää, että ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee olla oma istumapaikka sekä sisä- että ulkotiloissa. Leviämisvaiheessa olevilla alueilla astuu voimaan tanssi- ja karaokekielto.

Näin määrätään kiihtymisvaiheen maakunnissa

Kiihtymisvaiheessa olevat maakunnat ovat puolesta yöstä lähtien Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kainuu sekä Uudenmaan maakunta Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaisia lukuunottamatta.

Näillä alueilla ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 välisenä aikana. Ravintolat saavat olla avoinna klo 05-01. Alkoholin anniskeluun keskittyvissä ravintoloissa saa olla käytössä sisätiloissa puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa paikoista saa olla käytössä 75 prosenttia. Ulkotiloissa asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu. Jokaisella asiakkaalla on oltava istumapaikka pöydän ääressä.

Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Lapin maakunnissa ei rajoiteta asiakasmäärää tai aukioloaikoja. Ahvenanmaalla noudatetaan poikkeusrajoitusta, jonka mukaan ravintolan anniskelu on sallittua klo 07-24 välillä ja ravintolat saavat olla avoinna klo 05-01.

Päivitetyssä asetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 122 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Koronatilanne on laittanut jälleen monen yrittäjän varpailleen. Kiristyvät rajoitukset ja pahentuva tartuntatilanne asettavat haasteita  alkavaan syksyyn.

– Viime kuukausien aaltoilujen jälkeen mikään ei oikeastaan yllätä. Korona on yllättänyt meidät jo niin monta kertaa aikaisemmin. Koko ajan pitää pelätä pahinta ja toivoa parasta, Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen kiteyttää. Hän osallistui perjantaina Seinäjoella järjestetyn Yrittäjäfoorumin keskustelutilaisuuteen.

Kerroimme aikaisemmin tällä viikolla uusista rajoitustoimenpiteistä leviämisalueiden ravintoloille. Salmisen mukaan rajoitusten kiristäminen on vaikea pala.

– Yritysten kannalta se on äärimmäisen harmillista. Nyt käydään kilpajuoksua rokotesuojan kattavuuden ja toisaalta virusvarianttien kanssa. Yrittäjien täytyy seurata tilannetta ja rajoituksia omassa liiketoiminnassaan.

Apua tuo osaltaan kustannustuen neljäs kierros, joka käynnistyy elokuun 17. päivä. Suomen Yrittäjät on aikaisemmin kertonut kannattavansa koronapassia, jolla pyritään avaamaan yhteiskuntaa.

Salmisen mukaan koronapassi on osoittautumassa hyväksi ratkaisuksi, koska rokotteiden teho on todettu hyväksi.

– Olemme nähneet, ettei tehohoidon kuormitus ole kasvanut. Sen takia koronapassin kaltainen elementti mahdollistaa yhteiskunnan auki pitämisen ainakin jollakin tasolla. Samaan aikaan rokotustahdin on oltava maksimaalinen. On myös hyvä, että rokotuspassissa otetaan huomioon sairastettu tauti tai negatiivinen testitulos. Siltä osin se jättää valinnanvapauden myös niille, jotka eivät ota rokotetta.

"Näennäisen hyvä kesä ei ole pysyvä olotila"

Tulevan syksyn osalta Salminen on varovaisen toiveikas. Uudet mahdolliset virusvariantit lisäävät epätietoisuutta.

– Riippumatta siitä, millaisia rajoituksia asetetaan, korona pelottaa edelleen ihmisiä. Kaikki keinot, joilla pystymme hälventämään pelkoja, saavat minulta kannatusta. Yrittäjät ovat äärirajoilla henkisesti ja taloudellisesti. Pienetkin takaiskut saattavat olla viimeinen isku.

Vaikka konkurssitilastoissa ei ole nähty merkittävää piikkiä, yrityksiä on lopetettu aikaisempaa tiuhempaan tahtiin. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 loka-joulukuussa yrityksiä lopetettiin 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin samalla jaksolla.

– Jos kustannustaso nyt lähtisi nousuun ja samalla lankeavat maksettavaksi koronan vuoksi siirretyt maksut ja velat, kilpailukyky ja toimintamahdollisuudet romuttuvat nopeasti. Myös uudet rajoitukset nostavat jälleen epävarmuutta. Näennäisen hyvä kesä ei siis ole pysyvä olotila, Salminen muistuttaa.

Taannoisen Yrittäjägallupin mukaan 43 prosentissa yrityksistä myynti on vähentynyt ja 13 prosenttia on ollut maksuvaikeuksissa. Salmisen mukaan verojen ja kustannusten nousulle ei ole nyt varaa. Ilmastomuutokseen liittyvät vaatimukset pitäisi Salmisen mukaan mitoittaa järkevästi talouden kannalta.

– Mikäli teemme yritysten toimintaympäristön vaikeaksi, ne eivät pysty kilpailemaan tai uudistumaan, jolloin myös päästövähennyksiin liittyvät tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Kuva: Noora Mykkänen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtiokonttorista haettava sulkemiskorvaus on tarkoitettu ravintoloille ja muille ravitsemisyrityksille sekä muun muassa liikunta- ja urheilutiloille, kuten kuntosaleille, kylpylöille ja sisäleikkipuistoille. Yritys voi saada sulkemiskorvausta, jos sen toimitilat on jouduttu sulkemaan tilapäisesti asiakkailta viranomaispäätöksellä.

Korvaus maksetaan yritykselle siltä ajalta, jolloin se on ollut suljettuna. Yrityksen palkkakuluista korvataan 100 prosenttia ja muista joustamattomista kuluista 70 prosenttia. Joustamattomia kuluja arvioidaan samalla tavoin kuin kustannustuen kohdalla. Yritys voi saada molempia tukia.

Suurin sulkemiskorvaus lähes 700 000 euroa Flamingospa Oy:lle

Perjantaihin 6. elokuuta mennessä noin 4800 mikro- ja pienyritystä (alle 50 työntekijää) on saanut sulkemiskorvausta. Sitä on maksettu yhteensä yli 86 miljoonaa euroa. Hakemuksista on hyväksytty 91 prosenttia.

Valtiokonttorin mukaan suurimpia sulkemiskorvauksia alle 50 hengen yrityksistä ovat saaneet Flamingospa Oy (676 496,79€), Suomen Viihderavintolat Oy (267 517,78€), Ravintola Santa Fe (264 354,55 €), Helsinki Allas Oy (260 745,13€) ja Naantalin Aurinkoinen Oy (260 379,93 €).

Flamingospa Oy pyörittää kylpylää ja vesipuistoa Vantaalla kauppakeskus Jumbon yhteydessä.

1985 ravintolaa on tähän mennessä saanut sulkemiskorvausta. Korvauksia on maksettu ravintoloille yhteensä yli 44 miljoonaa euroa, keskimäärin reilut 22 000 euroa.

Tähän mennessä 151 kuntokeskusta on saanut sulkemiskorvausta. Sitä on maksettu noin 2,4 miljoonaa euroa, keskimäärin tuen suuruus on ollut vajaat 16 000 euroa. Kuntokeskuksista suurimman korvauksen 162 035,79 € on saanut Hyvinkään Hyvä Kunto Oy.

Tomi Björckin ravintoloille 273 000 € sulkemiskorvausta

Tähän mennessä vain yhdelle yli 50 työntekijää työllistävälle yritykselle on Valtiokonttorin tilastojen mukaan maksettu sulkemiskorvausta. Kyseessä on televisiosta tuttujen Tomi Björckin ja Matti Wikbergin ravintolakonserni BW-ravintolat Oy. Se on saanut sulkemiskorvausta 273 005,27 euroa. Yhtiöön kuuluu kymmenkunta ravintolaa, muun muassa Farang, Gaijin, Boulevard Social ja Bronda.

BW-ravintolat Oy työllisti 202 henkilöä vuonna 2020. Sen liikevaihto viime tilikaudella oli 9,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 40,7 prosenttia ja tilikauden tulos oli 1000 euroa tappiollinen.

Perjantaihin 6. elokuuta mennessä BW-ravintoloiden lisäksi kolme muuta yli 50 henkilöä työllistävää yritystä on hakenut sulkemiskorvausta.

Keskisuurille ja suurille, yli 50 henkilöä työllistäville yrityksille tarkoitetun sulkemiskorvauksen hakuaika Valtiokonttorissa päättyy perjantaina 13.8. kello 16.15.

Alle 50 henkilöä työllistävien mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen hakuaika päättyy 31.8. kello 16.15.

Kustannustuki IV:n haku käynnistyy

Kustannustuen neljännen kierroksen hakuaika alkaa 17.8. ja päättyy 30.9. Tuen tukikausi on 1.3.–31.5.2021.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden, ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista.

Katso kustannustuen hakuohjeet Valtiokonttorin sivuilta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Instagram-käyttäjän kannattaa nyt olla varuillaan. Traficomin alainen Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa sähköpostihuijauksesta, jolla tavoitellaan Instagram-tilin käyttäjätunnuksia ja salasanoja.

Sähköpostiviestillä pyritään houkuttelemaan vastaanottajan mielenkiinto kertomalla tekijänoikeusloukkauksista. Käyttäjää pyydetään vahvistamaan tilinsä syöttämällä käyttäjätunnuksensa ja salasanan. Jos tiedot antaa, ne päätyvät rikollisten haltuun. Tämän jälkeen tili on mahdollista kaapata. Rikolliset pyrkivät tienaamaan vaatimalla maksua tilin palauttamisesta.

Kaapattua tiliä voidaan käyttää myös muuhun rikolliseen toimintaan. Kaapatulla tilillä voidaan esimerkiksi julkaista kuvia ja tilin yksityisviestejä voidaan lukea. Jos tilillä on puhelinnumero, sekin päätyy rikollisten haltuun.

Näin otat käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan käyttäjän tulee ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Se onnistuu Instagramin asetuksista siirtymällä ensin omaan profiiliin ja avaamalla oikean yläkulman valikon. Sieltä oikea paikka löytyy siirtymällä asetusten kautta Turvallisuus-valikkoon ja edelleen kaksivaiheiseen todennukseen.

Kaksivaiheisessa todennuksessa käytetään sovelluskaupasta ladattavaa todennussovellusta kuten Googlen Authenticatoria. Todennuksen voi hoitaa myös tekstiviestillä.

Lähteet: Tivi, Kyberturvallisuuskeskus

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Muun muassa tapahtuma-ala uskoo edelleen koronapassin hyötyihin, vaikka sitä valmistellaan monen yrityksen kannalta myöhäisellä aikataululla kesäsesonkiin nähden. 

Suomen Yrittäjät on jo aikaisemmin viestittänyt kannattavansa koronapassin käyttöönottoa. Passi mahdollistaisi Yrittäjien mukaan yrityksiä koskevista rajoituksista luopumisen, esimerkiksi ravintoloissa sekä tapahtuma-, viihde- ja kulttuurialoilla. Yhteiskunnan avaaminen terveysturvallisesti hyödyttää taloutta ja vähentäisi samalla koronatukien käytön tarvetta.

– Pienten ja keskisuurien yritysten kannalta on kuitenkin merkityksellistä, miten koronapassia koskeva lainsäädäntö toteutetaan. Säännökset eivät saa aiheuttaa muutenkin koronan vuoksi ahdingossa oleville toimialoille lisäkustannuksia. Esimerkiksi koronapassin tarkastamista varten ei tule edellyttää kalliita sovelluksia tai järjestelmiä. Hyviä esimerkkejä voidaan hakea esimerkiksi Tanskasta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Tanskassa koronapassin saa, kun ensimmäisestä rokoteannoksesta on kulunut kaksi viikkoa. Jotta passi pysyy voimassa, toinen rokoteannos on otettava 42 päivän sisällä. Koronapassi aktivoituu myös, jos henkilö on saanut negatiivisen koronatestituloksen 96 tunnin sisällä tai pikatestituloksen 72 tunnin sisällä. Passiin saa merkinnän myös, jos henkilö on vuoden sisällä sairastanut koronaviruksen aiheuttaman taudin.

Saksassa koronapassi otettiin käyttöön kesäkuun lopussa. Kaikki rokotetut henkilöt saavat tunnuksen mobiilisovellukseen, joka toimii koronapassina. Passin saa, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut kaksi viikkoa tai kun kerta-annosrokotteen ottamisesta on kulunut kaksi viikkoa. Passin saa myös, jos henkilö esittää positiivisen tuloksen PCR-testistä, joka on otettu 28 päivää tai enintään puoli vuotta sitten.

"Lisää uskallusta palveluiden kuluttamiseen"

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula korostaa koronapassin sisällön tarkkaa määrittämistä. Tätä työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut elokuun alussa julkaistussa muistiossaan.

– Joillekin koronapassi saattaa tarkoittaa vain rokotepassia, jotkin mieltävät sen vaihtoehtona rajoituksille. Tärkeintä olisi ymmärttää, että koronapassin haltija voi osoittaa todennäköisyyden viruksen levittämiseen ja taudin saamiseen mahdollisimman pieneksi, Makkula sanoo ja painottaa, ettei koronapassi saa olla uusi rajoituskeino vaan vaihtoehto sille, että liiketoiminnan harjoittamista rajoitetaan.

– Koronapassin myötä on varsin epätodennäköistä, että palveluita käyttävät ihmiset levittävät koronaa tai saavat tartunnan. Koronapassi lisää ihmisten uskallusta palveluiden kuluttamiseen.

Julkisuudessa on kritisoitu koronapassia sen mahdollisesti kansalaisia eriarvoistavasta vaikutuksesta. Makkula ei näe tässä ongelmaa.

– Jokaiselle täysi-ikäiselle tarjotaan Suomessa rokotusta ja nuoremmillekin jo. Jos rokotusta ei pysty tai ei halua ottaa, silloin voi aktivoida passin osoittamalla negatiivisen testitodistuksen tai sairastetun koronan.

Koronapassin toimivuuden näkökulmasta riittävällä testauskapasiteetilla on Makkulan mukaan ratkaisevan tärkeä merkitys. Hän näkee myös pikatestejä mahdollisuutena.

– Ainakin Euroopassa ne ovat toimineet hyvin.

Kustannusten jakaminen vielä epäselvää

Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa korostetaan koronapassin merkitystä tietyille, eniten pandemiasta kärsineille kulttuuri- ja viihdealoille.

Muistiossa nostetaan esille koronapassin käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset yrityksille, jotka joutuisivat tarkistamaan asiakkailtaan voimassa olevan koronapassin. Muistion mukaan kustannuksia olisi arvioitava "siitä näkökulmasta, millaisia velvollisuuksia koronapassijärjestelmä aiheuttaisi yrityksille ja tulisiko yritysten esimerkiksi hankkia lisätyövoimaa näiden velvollisuuksien täyttämiseksi". Ministeriö pitää yhdenvertaisuussyistä välttämättömänä, että testitodistuksen hankinta olisi kansalaisille maksutonta.

Avoimina kysymyksinä muistiossa mainitaan tekniset ratkaisut koronapassin tarkistamiseen ja se, kenelle kustannukset mahdollisista laitehankinnoista kohdistuvat.

EK:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa koronapassin käyttöönottoa Suomessa. Tulosten perusteella 23 prosenttia ei kannattanut koronapassin käyttöönottoa ja 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin mukaan ilmasto lämpenee seuraavan kahden vuosikymmenen aikana todennäköisesti enemmän kuin 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna lähes kaikissa skenaarioissa. Odotettavissa on äärisäitä ja tuhoa laaja-alaisesti.

Ilmaston hyväksi tehtävien toimenpiteiden, kuten päästötavoitteiden aikataulua, on kiristettävä.

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen katsoi lähetystä raportin julkistuksesta, ja pohti yritysten roolia ratkaisujen kehittämisessä.

– Ilmastonmuutos on otettava huomioon yritysten toiminnassa, sillä vaihtoehtoja ei ole. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus olla tuomassa ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Yritysten pitääkin olla mukana, sillä muuten pelkään, että yritykset nähdään osana ongelmaa, mikä näkyy sitten verotuksessa ja sääntelyssä, Salminen miettii.

Hänen mukaansa Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ratkaisuissa, mutta vain jos myös pk-yritykset voivat menestyä ja olla kilpailukykyisiä.

– Suomessa on paljon osaamista ilmastoratkaisujen kehittämiseen metsäteollisuuden, tuotantolaitosten suunnittelu- ja valmistusosaamisen, investointihyödykkeiden tuottamisosaamisen ja ohjelmistoalan myötä. Pienillä yrityksillä suuri rooli sekä kehittämistyössä että alihankintaverkostojen kautta.

Salminen muistuttaa, että ilmastotyössä tulee huolehtia yritysten kilpailu- ja uudistumiskyvystä. Myös yrityssektorin ja tiedeyhteisön yhteistyö keskeisessä roolissa.

– Päättäjien pitää esimerkiksi verotuksen kautta huolehtia, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat säilyttää kilpailu- ja investointikykynsä uusien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönottamisessa. Kasvava joukko yrityksiä niin teollisuuden kuin palvelujenkin puolella on jo tehnyt toimenpiteitä, koska se on kannattavaa myös liiketoiminnan näkökulmasta, Salminen toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pari viikkoa kestäneet Kalajoen maastopalon sammutustyöt saatiin maanantaiaamuna päätökseen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty kertoo huojentuneena, että jälkivartiointi luovutettiin maanomistajien edustajille maanantaiaamuna kello 10.

− Tilanne on rauhoittunut. Kahden viikon sammutustyöt ovat olleet pisimmät, joissa olen ollut mukana 36 työvuoden aikana, 16−18-tuntisia työpäiviä tehnyt Räty toteaa.

Räty kertoo, että sammutustöissä oli Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lisäksi satoja palokuntalaisia ympäri Suomen. Yrittäjiä apuna oli kymmeniä.

− Metsäkoneyrittäjiä oli arviolta 30, kaivinkoneita kymmenen ja lisäksi lukuisia maatalousyrittäjiä lietekärryineen.

Rädyn mukaan yrittäjien mukaan tulo nopeutti sammutustöitä huomattavasti. Suurin merkitys oli siinä, että etenkin metsäkoneyrittäjien avulla voitiin turvata palokunnan sammutustyö maastossa.

− Palaneet puut kaatuvat ilman varoitusta. Jotta palokunta pääsi etenemään, tuli linjat raivata palaneista puista.

Rädyn mukaan liki 300 hehtaarin kokoinen maastopaloalue oli haastava monella tapaa.

− Iso osa alueesta oli turvesuota, jonka sammuttaminen on hankalaa. Osa alueesta taas oli louhikkoa, jossa on isoja kiviä ja jopa vaarallista kulkea.

Rädyn tietojen mukaan osa yrittäjistä on lähtenyt talkoilla mukaan sammutustöihin.

− Olen kuullut, että osa jättäisi laskun lähettämättä.

16-tuntista työpäivää

Yksi sammutustöissä mukana ollut yrittäjä on kannuslainen metsäkoneyrittäjä Antti Ylikoski. Ylikoski teki Kalajoella 16-tuntista päivää vajaan viikon ajan.

− Itse ajoin hakkuukonetta ja lisäksi meiltä oli kaksi ajokonetta kuskeineen, hän kertoo.

Ylikoski lähti paloalueelle lauantaina aamuyöllä 31. heinäkuuta. Työtä riitti aina viime torstaihin saakka.

Ylikoski kaatoi puita muun muassa linjoilta, joiden avulla paloa pyrittiin rajaamaan.

− Paljon siivosimme sikin sokin olevia puita. Teimme töitä palomiesten edellä, jotta he pääsivät kalustoineen kulkemaan. Teiden varsilta puita kaadettiin, etteivät ne aiheuttaisi vaaraa tiellä kulkijoille.

Ylikoski kertoo työn olleen hidasta maaston hankaluuden takia.

− Maasto oli joko ankaraa kivikkoa tai märkää suota.

Isoimmat palot oli Ylikosken tullessa alueelle jo sammutettu, mutta pieniä paloja syttyi koko ajan.

− Kun puut oli nostettu pois, saattoi juurien alla kytevä palo syttyä uudelleen.

Ylikosken kaatamia puita kerättiin satoja kuutioita. Hiiltynyt puu ei sovellu tukiksi tai kuitupuuksi, ainoastaan valikoiden energiakäyttöön.

Ylikoski kertoo kuulleensa, että osa isoimmista yrityksistä on kertonut tekevänsä töitä talkoilla.

− Itselleni pienyrittäjänä se ei ole mahdollista. Työllistän 4−5 miestä vakituisesti ja tietenkin palkkakulut juoksevat. Talous ei kestä talkoita, yrittäminen on muutenkin ollut melko tiukkaa viime aikoina.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Facebook-sivu, Antti Ylikoski

Helpotettuun maksujärjestelyyn hyväksytty yritys maksaa maksujärjestelyssä olevista veroista korkoa 2,5 prosenttia normaalin seitsemän prosentin sijasta. Samalla maksuerät voidaan jaksottaa enintään 24 kuukauden aikajaksolle kuukausittaisiin eriin. Näin ollen lykätyt verot eivät tule maksuun yhdellä kertaa.

Helpotettuun maksujärjestelyyn pääsemisen edellytyksenä on, että kyseinen yritys on antanut kaikki veroilmoitukset, tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset määräajassa. Veroja ei saa olla ulosotossa.

Saman kaltainen helpotettu maksujärjestely oli voimassa myös viime vuonna. Tällä hetkellä voimassa oleva järjestelymalli eroaa aikaisemmasta siten, että helpotettua maksujärjestelyä voi hakea, vaikka aiempi maksujärjestely olisi rauennut. Ehtona on, että aikaisemmat verot eivät ole ulosotossa.

Maksujärjestelyä voi hakea, vaikka aiempi maksujärjestely olisi edelleen voimassa. Näin verojen maksamiseen saa vielä lisää aikaa. Tällöin aikaisempi maksujärjestely korvataan uudella. Maksujärjestely raukeaa, jos yritys ei anna uusia vero- ja muita ilmoituksia, maksa maksuohjelman eriä määräajassa tai sille syntyy uutta verovelkaa maksujärjestelyn aikana.

Merkittävä huojennus yritykselle on myös se, että käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon. Maksujärjestelypyyntö keskeyttää perintätoimenpiteet, kunnes asia on ratkaistu. Yrityksen verovelkaa ei myöskään julkaista verovelkarekisterissä eikä protestilistalla.

Helpotettua maksujärjestelyä voi hakea OmaVero-palvelun kautta, puhelimitse tai postitse. Lue tarkemmat ohjeet täältä. OmaVero-palvelussa asia hoituu valitsemalla Toiminnot-kohdasta Kaikki toiminnot ja edelleen Maksujärjestelypyyntö.

Konkurssien määrä palaamassa normaalitasolle

Osin verotukselliset helpotukset ovat pitäneet konkurssitilastot maltillisina. Aikaisemmin on pelätty, että luvut harppaavat nousuun.

Asiakastiedon tuoreen Datakatsauksen perusteella konkursseja on alkuvuonna aloitettu hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Datakatsauksen mukaan viime viikolla aloitettujen konkurssien kokonaismäärä tavoitti ensimmäistä kertaa viime vuoden tason.

Konkurssiin on vuonna 2021 haettu yhteensä 1484 yritystä. Luku on pienempi kuin samaan aikaan vuosina 2018 ja 2019 eli ennen koronapandemian alkua.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää lukuja neutraalin positiivisina.

– Odotusten mukaista on, että konkurssiluvut alkavat palata normaalimpaan suuntaan. Hyvä uutinen on ollut se, että pelätty patouma ei toteudu. On hyvä muistaa, että voimassa on edelleen huojennuksia, jotka omalta osaltaan vähentävät konkurssihakemusten määrää. Olettaen, että pandemia ei pahene syksyllä, olemme tietyllä tavalla pystyneet estämään turhien pandemiasta johtuvien konkurssien hallitsematonta kasvua yhteiskunnallisilla järjestelyillä.

Helmikuun alusta syyskuun loppuun voimassa oleva väliaikaislaki estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.

Malinen huomauttaa, että "normaalimpaan" palaaminen on osin jopa toivottavaakin.

– Jos yrityksellä ei ole mahdollisuuksia jatkaa normaalioloissa, konkurssi on järkevä vaihtoehto. Pandemia on muuttanut jokaisen yrityksen toimintaympäristöä. Jos yritys ei ole mukauttanut toimintaansa, se voi kerta kaikkiaan tarkoittaa sitä, että toimintaympäristö on hävinnyt kokonaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 186 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Patentti- ja rekisterihallitus muistuttaa kaikkia osakeyhtiöitä ja osuuskuntia tekemään edunsaajailmoituksen viipymättä, jos asia on vielä hoitamatta.

Edunsaaja on henkilö, joka omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänioikeuksista suoraan tai toisen yhtiön kautta tai käyttää yrityksessä määräysvaltaa esimerkiksi osakassopimuksen perusteella.

Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun edunsaajia ei ole tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Ilmoitus on tehtävä lisäksi aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat tai uusi yritys on rekisteröity. Edunsaajailmoitus on maksuton.

PRH muistuttaa, että erillinen edunsaajailmoitus täytyy tehdä, vaikka hallituksen ja muiden vastuuhenkilöiden tiedot ovat ajan tasalla kaupparekisterissä ja osakkeiden tai osuuksien omistajat on ilmoitettu perustamisilmoituksessa.

Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden täytyy tehdä ilmoitus silloin, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies tai jos yhtiömiehenä on yritys. Toiminimiyrittäjät eivät tee ilmoitusta.

Laiminlyönnistä voi seurata sakkoja

PRH:n mukaan yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos se ei ilmoita edunsaajatietojaan ja pidä niitä ajan tasalla. Yhteistyökumppanit näkevät yrityksen kaupparekisteriotteesta, jos edunsaajailmoitus on tekemättä.

Esimerkiksi pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tarkistaa asiakkaansa edunsaajatiedot. Ne voivat ilmoittaa PRH:lle, että yrityksen tiedoissa on puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia. Ilmoittamisen laiminlyönnistä voidaan myös tuomita sakkoa yritys- ja yhteisötietolain perusteella.

Edunsaajailmoitus tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa. Samassa palvelussa voi valtuuttaa toisen henkilön tekemään ilmoituksen. Tämä voi olla esimerkiksi tilitoimiston työntekijä.

PRH:n sivuilla on edunsaaja-apuri, jonka avulla voi selvittää, koskeeko velvoite omaa yritystä ja ketkä ovat edunsaajia.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Työpaikoilla oltiin lomien jälkeen valmiita palaamaan ainakin osittain lähityöhön, mutta tautitapausten määrät ovat lykänneet suunnitelmia. Oma kysymyksensä on koulujen alku ja sen vaikutus tautitapausten määrään.

Työterveyslaitos järjesti medialle tilannekatsauksen työelämän koronakysymyksiin keskiviikkona. Pääjohtaja Antti Koivulan mukaan neljännessä käännekohdassa, jossa on ratkaistavia kysymyksiä.

– Ensin kaikki oli uutta, elo-syyskuussa 2020 luultiin, että tilanne helpottaa, mutta ei helpottanutkaan. Alkuvuodesta 2021 löydettiin keinoja pärjätä tilanteessa. Nyt elämme epävarmuudessa, ja työpaikoilla on kysymyksiä, joita täytyy tutkia enemmän.

Koivula pohtii rokotekattavuutta, erityyppisiä työpaikkoja ja toimialoja ja niiden suojautumiskeinoja. Esimerkiksi maskien käyttö on vähentynyt huolestuttavissa määrin.

– Toistaiseksi tarvitaan vielä vahvoja työsuojelutoimia. Kunnioitetaan niitä, jotka ovat saaneet vasta 1. rokotteen. Seuraavan 4-8 viikon aikana se työikäinen väestö, joka rokotteet haluaa ottaa, on rokotettu. Tämä etsikkoaika kannattaa käyttää työpaikoilla hyväksi, ja etsiä yhteisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä, Koivula sanoo.

Rokotekattavuus suojaa koko työyhteisöä

Rokotteet ovat jokaisen henkilökohtaista terveystietoa. Työsuojeluviranomaisen verkkosivuston mukaan työnantaja voi kuitenkin käsitellä Covid-19-pandemian aikana tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Työnantajan tulee perustellusti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Työterveydestä voidaan myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Eva Helaskoski muistuttaa, että keskeisin keino torjua vakavaa tautimuotoa ja viruksen leviämistä, ovat rokotukset. Ne suojaavat koko työyhteisöä. Siksi esimerkiksi rokotuksen ottamisen sallimista työajan puitteissa kannattaa suosia.

– Rokotukset auttavat työnantajaa huolehtimaan työsuojeluvelvollisuudestaan. Rokotuksen ottamisesta kertominen on kuitenkin oltava työntekijälle vapaaehtoista, Helaskoski sanoo.

Kysymykseen siitä, milloin ei voida enää ottaa huomioon rokottamattomia työtekijöitä työpaikkojen päätöksissä, asiantuntijat eivät halunneet ottaa kantaa.

– Nyt ei ole aika pohtia tätä, vaan on seurattava epidemian kulkua. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, Koivula sanoo.

Työpaikat ääripäiden välissä

Työpaikat ovat hankalassa välikädessä rokotekeskustelun käytäntöjen suhteen. Toisessa ääripäässä on perustuslaillinen ulottuvuus yksilön terveystiedoista. Toisaalta henkilökohtaisissa sosiaalisisssa suhteissa joku voi odottaa, että ystävät on rokotettuja, jos he haluavat kokoontua.

– Työpaikat ovat harmaa-alue. Lainsäädäntö on asiasta selvä, mutta käytännöt elävät. Kukaan ei halua varmasti sairastuttaa työkaveriaan, Koivula toteaa.

Työpaikoilla tärkeää on johtaminen, osallistaminen riskiarviointiprosessiin ja pelisääntöjen luomiseen. On tärkeä huomioida myös voimavaratekijät. Eri toimialoilla kuormittavuus on erilaista, mutta työntekijät myös kokevat kuormituksen eri tavoin.

– Nyt tarvitaan hyvää johtamista. Palautetta on aina tärkeää antaa, mutta nyt on tärkeää viestiä, että kunkin työ ja panos on arvokasta, Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman sanoo.

Hybridimalli on haaste johtamiselle

Työterveyslaitoksen asiantuntijat kiittelevät suomalaisia työpaikkoja siitä, että yhteisistä pelisäännöistä on pidetty kiinni, ja samalla yhteiskunta toimimassa olosuhteisiin nähden hyvin. Koronapandemialla on ollut pitkä häntä ja paluu normaalimpaan arkeen on ollut odotettua hitaampaa.

Nyt työpaikoilla on kuitenkin aika alkaa yhdessä hahmottaa, millainen uusi arki olisi.

– Nyt on hybridiunelmien aika. Kannattaa kysyä tarpeita tiimi-, yksikkö- ja yhteisötasolla, ja kehittää pidempiaikaisia käytäntöjä on-off-ratkaisujen sijaan, TYÖ2030-ohjelman johtaja Sanna Kulmala sanoo.

Hybridimalli, eli etä- ja lähityön yhdistelmä, vakiintunee monella työpaikalla. Laajasta ja pakotetusta etätyöstä on selvitty hyvin. Joillakin työpaikoilla yhteisöllisyys on lisääntynyt, mutta joissain se on hajottanut yhteisöä. Tilanne on haaste johtajille.

Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 30-50 prosenttia työntekijöistä haluaa jatkaa ainakin osittain etätöissä.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Kustannustuen neljännes kierroksen haku alkaa 17. elokuuta. 

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen harmittelee, että Yrittäjien vaatimukset kustannustuen ehtojen muuttamiseksi jäivät suurelta osin toteutumatta.

– Oleelliset ja tärkeät muutostarpeet eivät ole toteutuneet. Lähtökohdiltaan neljäs kierros on edelleen samanlainen kuin kolmas kierros. Pähkinänkuoressa voi sanoa, että kustannustuki on edelleen toimiva mikroyrityksiä suuremmille, mutta mikroyrityksiä sorsitaan selkeästi.

Yrittäjien keskeinen vaatimus oli kulujen korvaaminen 85-prosenttisesti, kun nyt niistä korvataan vain 70 prosenttia.

– Se olisi kohtuullista, koska pienet yritykset ovat pärjänneet huonommin kustannustuen näkökulmasta. Nykyinen korvaustaso on kohtuuttoman matala, kun pandemia on jatkunut kauan ja yrityksillä ei ole enää omia puskureita.

Osakeyhtiömuotoisten yksinyrittäjien osalta kustannustuen puutteena on Malisen mukaan ollut se, että heidän kohdallaan ei huomioida maksettua eläkevakuutusmaksua.

– Moni yksinyrittäjä on joutunut luopumaan omasta palkastaan pandemian takia. Heillä pitäisi olla oikeus vähentää kuluistaan YEL-maksu, hän sanoo.

Kolmas toivottu mutta toteutumaton muutostoive liittyy arvonlisämenettelyyn. Nyt vertailukausi määräytyy arvonlisäverokauden mukaan. Ongelmana on, että moni pieni yritys kuuluu neljännesvuosimenettelyyn.

Kolmas toivottu mutta toteutumaton muutostoive liittyy arvonlisämenettelyyn. Nyt vertailukausi määräytyy kuukausimenettelyn mukaan. Ongelmana on, että moni yritys kuuluu vuosimenettelyyn.

– Se voi sysätä monen yrittäjän hyvin eriarvoiseen asemaan, koska tukikaudet eivät ole sama asia kuin arvonlisäverokauden kuukaudet. Osa yrityksistä voi jäädä pois tuen piiristä, koska tukikausissa on mukana kohtuullisen normaaleja kuukausia.

Lisätietoa tuen kriteereistä ja hakuohjeista löydät Valtiokonttorin sivuilta.

Missä tilanteessa kustannustukea voi hakea?

Yritys voi hakea kustannustukea, jos yrityksen liikevaihto on alentunut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan verrattuna. Yrityksellä on oltava vähintään 2000 euroa kustannuksia tukikaudelta.

Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi kustannustuen myöntämisessä arvioidaan aikaisempien hakukierrosten tavoin toimialan liikevaihdon laskua. Jos kyseisen toimialan liikevaihto on laskenut vähintään kymmenen prosenttia tukikaudella, yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja.

Mitkä kulut huomioidaan?

Hakukriteereissä mainituilla joustamattomilla kuluilla tarkoitetaan kuluja, joita ei voida sopeuttaa toiminnan volyymia vastaavalla tavalla. Kulujen tulee olla lopullisia ja kohdistua tukikauteen 1.3.2021 -31.5.2021.

Kyse on kuluista, joita kertyy, vaikka yrityksellä ei olisi myyntiä lainkaan. Joustamattomia kuluja ei ole mahdollista sopeuttaa toiminnan supistuessa toisin kuin esimerkiksi aine- ja tarvikemenoja tai uusia investointeja. Kuluihin ei lueta aine- ja tarvikemenoja, uusia investointeja tai sellaisia palkkakuluja, joita on mahdollista supistaa.

Esimerkkejä joustamattomista kuluista ovat muun muassa tilavuokrat, hoitovastikkeet, jätehuolto, isännöinti, kiinteistönhuolto, kirjanpito, tietoliikenne ja viranomaismaksut.

Näin kustannustuki 4 eroaa aikaisemmasta kierroksesta

1. Kustannustukea myönnettäessä tukikauden kuluja otetaan nyt huomioon enintään kolme kertaa yrityksen normaalikauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Aiemmin huomioon otettiin enintään neljä kertaa normaalikauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. 

2. Kustannustukilakia ei enää sovelleta luotto- tai rahoituslaitoksiin. Aiemmilla kierroksilla lain soveltamisalan ulkopuolella ovat olleet yritykset, joiden päätoimiala on alkutuotanto, kalatalous tai vesiviljely. Ne kuuluvat edelleen soveltamisalan ulkopuolelle. 

3. Valtiokonttorin myöntämä sulkemiskorvaus vähennetään myönnettävästä kustannustuesta. Edellisillä kierroksilla kustannustuesta vähennettiin samoihin kustannuksiin kohdistuvat vakuutuskorvaukset.

4. Euroopan komissio on hyväksynyt tukiohjelman, joka mahdollistaa kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä. Näitä yrityksiä ja konserneja varten hakuun tulee samaan aikaan kustannustuen kanssa tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Sen hakuprosessi on manuaalinen ja käsittely edellyttää tilintarkastajan lausuntoa. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon, ettei tukien konsernikohtainen enimmäismäärä, 10 miljoonaa euroa, ylity.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Korealainen elektroniikkajätti Samsung on esitellyt seuraajan taittuvalle Galaxy Z Fold2 -älypuhelimelle. Galaxy Z Fold3 5G on kolmas versio kirjan tavoin avautuvasta puhelinmallista. Kalleimpaan, lähes 2000 euron hintakategoriaan sijoittuva tuote on ollut harvojen herkkua, mutta toisaalta se on tarjonnut uudenlaisen käyttökokemuksen. Laite yhdistää perinteisen älypuhelimen ja tabletin ominaisuudet samaan pakettiin: iso, 22,5-tuumainen näyttö avautuu käytettäväksi, kun puhelin avataan "kirjaksi". Ulkopuolella on 7,6-tuumainen näyttö silloin, kun laite on suljetussa asennossa. Painoa laitteella on 271 grammaa.

Galaxy Z Fold3 5G:n rakennetta on parannettu kestävämmäksi. Samsungin taittuvan puhelimen ensimmäinen malliversio sai mediatilaa sen jälkeen, kun sen rakenteessa todettiin ongelmia. Nyt rungon materiaali on kovempaa alumiinia ja valmistajan mukaan vahvinta, mitä älypuhelimissa on tähän mennessä käytetty. Laite on myös vesitiivis.

Z Fold3 5G:n hintaa on laskettu hieman edellisestä mallista, mutta kyseessä on edelleen varsin kallis mobiililaite. Z Fold3 5G:n saa itselleen 1879 euron alkaen-hinnalla. Kalliimpi, isommalla tallennusmuistilla varustettu malliversio maksaa 1979 euroa. Laite tulee saataville 27. elokuuta.

Kosketuskynän kärki huomioi herkän näytön

Uutta on myös tuki Samsungin omalle S Pen -kosketuskynälle, joka on ollut aikaisemmin käytössä Galaxy Note -sarjan puhelimissa. Aikaisemmat kynämallit eivät kuitenkaan ole yhteensopivia uutuus-Foldin kanssa. Kosketuskynää on uudistettu siten, että sen kärki painautuu sisälle, jos kynää painetaan liian kovalla voimalla näyttöä vasten. Ratkaisu on ollut tarpeen, koska taittuvan puhelimen näyttö on herkempi rikkoutumiselle kuin tavallisen älypuhelimen näyttö.

Galaxy Z Fold -uutuuden uudistuksiin lukeutuu myös sisänäytön kameramoduulin sijoittaminen kokonaan näytön alle. Tämä on osaltaan parantanut käyttökokemusta ja helpottanut ruudun koon optimointia. Kamera on suunniteltu muun muassa videopuheluita ajatellen. Laitteen takaosassa on kolmoiskamera, joka pitää sisällään muun muassa 12 megapikselin pääkameran ja ultralaajakulmakameran.

Isoon puhelimeen mahtuu tavallista isompi akku, tässä tapauksessa 4400 milliampeeritunnin suuruinen. Puhelin tukee 25 watin pikalatausta ja langatonta latausta. Nykytyylin mukaisesti laturia ei tule mukana myyntipakkauksessa.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä Tuure Toivola on koronapassin kannalla, jos ei parempaakaan ratkaisua ole tarjolla. Toivolan Paintball Sissos Oy pyörittää Espoon Juvanmalmilla Paintball-kenttää ja tarjoaa yrityskonsultaatiopalveluita.

− Jotainhan tässä on tehtävä, jotta yhteiskunta saadaan pidettyä auki. Tämä tautitilanne ei raukea siten kuin puoli vuotta sitten oletettiin. Koronapassi tai joku systeemi olisi pitänyt olla jo 3−4 kuukautta sitten, hän sanoo. 

Toivola sanoo tiedostavansa, että koronapassikeskustelussa on monta avointa kysymystä, ja esimerkiksi perustuslailliset asiat täytyy huomioida. Samalla päätöksissä pitäisi päästä eteenpäin nopeammin.

− Tällä hetkellä päätöksenteko ei ole tehokasta emmekä pysty uusiutumaan. Eduskunnassa päätökset jumahtavat valiokuntiin.

Päättäjiä hän kritisoi siitä, että tilanne on päässyt näin huonoksi kesän aikana, kun koko Suomi on ollut lomalla.

− Meillä on valtio kiinni, ja varautuminen muuttuviin tilanteisiin nolla. Yrittäjällä on aina monta varasuunnitelmaa, koska muuten lähtee tienestit alta, Toivola toteaa.

Koronapassin käytännön valvonta on yksi iso kysymys. Rokotetodistukset ja vasta-ainetestien tulokset sairastetusta taudista tulevat Omakanta-palveluun automaattisesti, mutta rokottamattomien testaamiset esimerkiksi tapahtumien tai palveluiden yhteydessä vaativat resursseja ja aikaa. 

Toivolan mielestä jokainen saa valita, ottaako rokotteen vai ei. Yhteinen terveysturvallisuus olisi kuitenkin kaikkien etu. 

− Verkossa korostuvat ääri-ilmiöt ja kärkkäimmät mielipiteet. Keskustelut saavat älyttömiä mittasuhteita. Samalla päätöksenteossa kenenkään mieltä ei saisi pahoittaa. Ratkaisuja tarvittaisiin nopeasti, hän tiivistää.

"Me" ja "he" -ilmapiiri vahvistuu

Paraislainen yrittäjä Tove Hagström harkitsisi vielä koronapassin käyttöönottoa. Yttra-yrityksessään vuorovaikutus- ja viestintäpalveluja tarjoava Hagström peräänkuuluttaa sallivaa keskustelua koronapassista.

− Tärkeää on, että ilmapiiri yhteiskunnassamme olisi sellainen, että uskaltaa esittää kysymyksiä tai mielipiteitä ilman pelkoa siitä, että joku kutsuu sinua tyhmäksi tai ottaa etäisyyttä. Peräänkuulutan keskustelua ja eri näkökulmia aiheeseen.

Hagströmin mielestä olisi kiire saada yritykset auki, mutta päätökset tulisi tehdä harkiten.

− Kiireestä huolimatta pitäisi olla aikaa miettiä fiksuja ratkaisuja. Onko koronapassi se fiksuin? Jos on, niin sitten se on. Mutta mitä jos voisimme keksiä jotain muuta?

Keskustelut muiden yrittäjien kanssa ovat tuoneet esille, että koronapassi ei ole yksinkertainen asia, vaan asettaisi yrityksille myös haasteita.

− Esille on noussut esimerkiksi se, ovatko yrittäjät valmiita tarkistamaan passeja, vai tuntuuko tarkistaminen syrjinnältä. Jotkut asiakkaat kelpaavat, jotkut eivät. Minusta passit tuovat mukanaan riskin, että ”me ja he” -ilmapiiri vahvistuu yhteiskunnassamme.

Hagströmin mukaan tapahtumissa ja esityksissä tulisi voida käydä samalla tapaa kuin esimerkiksi on matkustettu junassa, mihin ei ole vaadittu koronapassia.

Avoimia kysymyksiä paljon

Hagström on pohtinut myös sitä, miten koronapassin käyttö etenisi.

− Jos korona jää pysyväksi influenssataudiksi, kauanko tarvitsemme passeja? Vaaditaanko kolmas rokoteannos, jotta passi olisi voimassa? Asia herättää paljon kysymyksiä, joihin ei ole mahdollista tietää vastauksia.

Hagströmin mukaan avoimia kysymyksiä ovat myös, että jos ei terveyssyistä pysty ottamaan rokotetta, kuka maksaa jatkuvat testeissä käymiset ja kauanko testitulos on voimassa. Hän nostaa esille myös, että olemmeko valmiita hyväksymään, että työnantajalla olisi oikeus tiedustella rokotteista ja että avoimesti annamme terveystietoja muiden käyttöön.

− Tulenarka kysymys on: Jos muista syistä ei halua rokotetta, hyväksymmekö sen, että on eri mielipiteitä myös tällaisessa tilanteessa? Onko ok pitää eri näkemyksen omaavia ihmisiä huonoimpina ja jopa puhua alentavasti heidän käsityksistään? Henkilökohtaisesti haluaisin, että olisimme hienotunteisia emmekä tuomitsisi muita.

Suomen Yrittäjät kannattaa

Suomen Yrittäjät kannattaa koronapassia, jotta yhteiskuntaa saataisiin pidettyä auki. Koronapassi auttaisi monia yrittäjiä ja mahdollistaisi liiketoiminnan jatkumisen tai ainakin helpottaisi sitä erityisesti tapahtuma-, ravintola- ja kuntosalien tyyppisten palveluiden kohdalla. Valitaan mieluummin koronapassi kuin liiketoimintojen sulkeminen.

EK:n teettämän tutkimuksen mukaan koronapassilla on suomalaisen enemmistön tuki. Passi vapauttaisi kansalaisia vapaampaan elämään ja asiointiin. Se kannustaa ottamaan rokotuksia, mikä auttaa tämän hetken vallitsevan tiedon mukaan taudin taltuttamista. Mitä useampi ottaa rokotteen, sitä nopeammin tauti talttuu ja sitä vähemmän on ihmisiä sairaaloissa.

Jos joku ei halua ottaa rokotetta, koronapassiin saa merkinnän myös taudin sairastettua tai negatiivisella testituloksella.

Lue myös:

"Koronapassi ei ole uusi rajoituskeino"– Passin mahdolliset kustannukset yrityksille vielä hämärän peitossa Yrittajat.fi

Suomalaiset kannattavat rokotepassia, Yrittäjät haluaa sen käyttöön nopeasti: "Hallituksen pitää toimia" Yrittajat.fi

Koronapassi vai pikatestit tapahtumiin ja palveluihin? – Keskustelu on laaja ja käymättä Suomessa | Yrittajat.fi

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää kotitalousvähennyksen korottamista kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta vuosina 2022-2023.

Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausta 40 prosentista 60 prosenttiin.

Koti- ja yrityssiivouspalveluita tarjoavan CleanMarinin yrittäjä Mari Laaksonen toivottaa toki vähennyksen korotuksen tervetulleeksi, sillä koronapandemian alkuvaiheessa useat siivoussopimukset menivät hyllylle, kun asiakkaat pelkäsivät tuntematonta. Budjettiesityksen kokeilu kannustaa alaa eteenpäin.

Esityksessä on kuitenkin merkittävä epäkohta. Siitä on rajattu rakennus- ja remonttiala ulkopuolelle.

– Perustelu on se, että rakennusala käy kuumana, mutta se pätee enemmän isojen yritysten keskuudessa. Toiminimet tai mikroyritykset eivät kuulu tähän joukkoon, Laaksonen sanoo.

Kotitalousvähennykselle remontti- ja rakennuspuolella olisi tarvetta, sillä pandemia aikana mökit ja asunnot ovat käyneet kaupaksi.

– Pienet remontit, talkkarihommat ja kunnostustyöt työllistäisivät pieniä, paikallisia rakennusalan tekijöitä. On väärin, että sorsitaan yhtä toimialaa ja suositaan toista, kun kaikkea palvelutyötä tehdään käsityönä, Laaksonen sanoo.

Hän viittaa myös Helsingin Sanomien juttuun, jossa kerrotaan, että käytetyistä vähennyksistä 78 prosenttia on liittynyt remonttipalveluihin, 9 prosenttia kotitaloustyöhön ja kolme prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.

– Eli leikataan sieltä, missä kotitalousvähennystä tarvittaisiin eniten, Laaksonen toteaa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on Laaksosen kanssa samoilla linjoilla. Kokeilu on tervetullut, mutta se ei saisi rajata mitään toimialaa pois.

– Jos ja kun halutaan aidosti toimiva ja työllisyyttä lisäävä kotitalousvähennys, ei pitäisi rajata mitään ulos. Kokeilua pitäisi laajentaa niin, että se sisältää remontti- ja rakennustarpeet, Kuismanen sanoo.

Suunnitelmissa on ollut myös toinen, pidempi kokeilu, jossa kotitalous teettää remontin, jossa se korvaa öljylämmityksen ilmastoystävällisemmällä energiamuodolla. Kokeilu kestää vuodet 2022-2027. Hallituksen tavoite on, että kotitaloudet luopuisivat öljylämmityksestä mahdollisimman laajasti.

Kotitalousvähennyksen lopullisesta mallista päätetään budjettiriihessä.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisun koskien Wolt-lähettinä toimineen ihmisen työoikeudellista asemaa. Tuomioistuimen mukaan lähetti ei ollut vuonna 2018 tehtyjen kuljetusten osalta työsuhteessa vaan teki työtä yrittäjämäisesti, jolloin hänen oli tilitettävä arvonlisäveronsa verottajalle.

Wolt-lähettien työoikeudellinen asema on ollut tapetilla pitkään, ja asiasta on käyty viime vuosina laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Käsillä olleessa tapauksessa lähetti oli perustellut arvonlisäveron maksamatta jättämistä sillä, että hänellä olisi kuljetusten osalta työsuhde Woltin kanssa. Verotuksen oikaisulautakunta oli hyväksynyt selityksen, mutta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli puuttunut asiaan ja vienyt tapauksen hallinto-oikeuteen, koska sen mielestä kyseessä oli yrittäjämuotoinen työ.

– Lähettiasiassa on saatu toistaiseksi ristiriitaisia päätöksiä. Aiemmin työneuvosto on katsonut, että kyseessä olisi työsuhteinen työ. Samaan aikaan kaikki muut asiaan kantaa ottaneet tahot kuten Verohallinto, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, vakuutusyhtiö LähiTapiola, tapaturma-asiain korvauslautakunta ja Ulosottovirasto ovat katsoneet, että kyseessä on yrittäjämuotoinen työ, Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen sanoo. 

Nyt annettu tuomioistuimen ratkaisu on ensimmäinen lajissaan. Hallinto-oikeuden mukaan kyseessä on yrittäjämuotoinen työ, josta kuuluu laskuttaa ja tilittää arvonlisävero verottajalle.

– Olemme ehdottomasti tyytyväisiä päätökseen. Sen kanssa on helppo olla samaa mieltä, koska olemme nostaneet samoja asioita esille vuosien ajan, Mykkänen jatkaa.

"Woltilla ei oikeutta johtaa työtä"

Mykkäsen mukaan yrittäjämäisen työn kriteerit täyttyvät monelta osin, kuten hallinto-oikeuskin arvioi. Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että lähetillä ei ole ollut velvollisuutta suorittaa hänelle tarjottuja kuljetustoimeksiantoja ja lähetti on voinut valita itse työskentelyaikansa ja -tapansa.

– Lähetti voi valita vapaasti milloin tekee työtä, hän voi kieltäytyä työstä ja hän tekee työtä omilla välineillään. Woltilla ei ole oikeutta johtaa lähetin työtä ja lähetti vastaa itse tietyistä yrittäjän velvollisuuksista. Jos kyse olisi työsuhteessa, laatisimme läheteille työvuorot ja heillä olisi velvollisuus työntekoon.

Tällä hetkellä Woltilla on Suomessa yli 4000 aktiivista lähettiä noin 25 kaupungissa. He työskentelevät varsin eri tavoin: osa tekee töitä muutamia tunteja viikossa, toiset kymmeniä tunteja. Osa tekee töitä vain kesäisin, osa ympäri vuoden.

– Meillä on merkittävä määrä lähettejä, jotka ovat alv-velvollisia eli ovat laskuttaneet yli 10 000 euroa vuodessa.

Vähäisen liiketoiminnan rajaa korotettiin 1.1.2021 alkaen 10 000 eurosta 15 000 euroon. Korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

Taloustutkimus selvitti Wolt-lähettien näkemyksiä työstään viime keväänä. Valtaosa kertoi haluavansa tehdä töitä nimenomaan yrittäjänä.

– Siinä mielessä tämä oikeuden ratkaisu on myönteinen päätös myös läheteille, Mykkänen sanoo.

– Tavoitteenamme on rakentaa palvelu, jota tuhannet ravintoloitsijat, kauppiaat kuin lähetit voisivat käyttää yrittäjinä ansaitakseen rahaa juuri silloin, kun itse haluavat. Se ei ole mahdollista työsuhteessa suomalaisessa lainsäädännössä. Tuore hallinto-oikeuden ratkaisu antaa suuntaa sille, että työmarkkinoilla on tilaa myös uudenlaiselle vapaalle työlle.

Kuva: Woltin blogi (Kuvan lähetti ei liity tapaukseen)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Viking Line

Kerroimme vuosi sitten tällä sivulla uudesta lippulaivastamme, Viking Glorysta. Silloin arvioimme, että alus saapuisi kotisatamaansa vuoden 2021 lopulla. Aikataulu on tarkentunut: Viking Glory aloittaa liikennöintinsä alkuvuodesta 2022. Meillä on nyt hyviä uutisia työn merkeissä matkustaville. Viking Gloryn varauskalenteri on auennut ryhmä- ja kokousmatkailijoille! Lisätiedot ja varaukset ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412.

Kokousosasto omaa luokkaansa

Meri on inspiroiva ympäristö kohdata. Viking Gloryn kokousosastolla siitä on otettu kaikki irti. Osasto koostuu 14 muunneltavasta ja yhdisteltävästä tilasta, joiden panoraamaikkunoista aukeavat upeat näköalat. Tilat on luonnollisesti varustettu viimeisimmät vaatimukset täyttävällä AV-tekniikalla.

Viking Glorylla järjestät yhtä hyvin alle 10 osanottajan rennon lounge-tapaamisen kuin jopa 350 osanottajan suurtapahtuman. Suuri auditorio isoine näyttöineen soveltuu erinomaisesti esim. messujen tai konferenssin pitopaikaksi. Katso video, virtuaalikierros vie mm. kokousosastolle!

Ja kuten kaikilla laivoillamme, panostetaan myös Viking Glorylla kokoustaukoihin. Vieraitasi palvelevat huippuammattilaisemme ja Viking Linen kuulu keittiö, jossa valmistuvat korkealuokkaiset tapahtumatarjottavat.

Unohtumattomia elämyksiä

Viking Glorylla asiaohjelman oheen on helppo räätälöidä ohjelmaa, joka jättää takuuvarman muistijäljen. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi tilaisuuden alkumaljat Itämeren ensimmäisellä oikealla kattoterassilla? Tai onnistuneen työpäivän jälkeen nautittu cocktail legendaarisen salakuljettaja Algoth Niskan mukaan nimetyssä olohuonemaisessa baarissa? Viking Terracen ja Algoth’sin ohella Viking Glorylta löytyy monta muuta upeaa tilaa, joissa järjestää oheisohjelmaa. Lue lisää elämyksistä laivalla 

Viking Line mukana Kongressimessuilla 25.‒26.8.2021

Tervetuloa tapaamaan meitä ja keskustelemaan lisää Viking Gloryn sekä muiden laivojemme mahdollisuuksista kokous- ja ryhmämatkailijoille! Viking Linen myyntipäälliköt ovat tavattavissa Messukeskuksen hallissa 5, osastolla 7, ellei koronatilanne estä messujen järjestämistä.