Tulevan syksyn Nordic Business Forum -tapahtuma piti järjestää Helsingin Messukeskuksessa syyskuun lopulla. Viime viikolla järjestäjät tekivät lopullisen päätöksen tapahtuman perumisesta. Myös viime vuoden tapahtuma jouduttiin peruuttamaan.

– Olemme seuranneet koronatilanteen kehittymistä tarkasti vuoden 2020 helmikuusta lähtien. Tämän syksyn osalta olimme toiveikkaita vielä keväällä, kun toiveikkaita keväällä kun tartunnat menivät alaspäin ja rokotuskattavuus parani. Juuri kun olimme lähdössä kesälomille, tuli negatiivisia uutisia jalkapallon EM-kisoista Pietarista, josta kisaturistit toivat tartuntoja Suomeen. Negatiivisuus koronatilanteen osalta alkoi kasvaa sen jälkeen, Nordic Business Forum -konsernin toinen perustajaosakas ja toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen kertoo.

Hallituksen exit-suunnitelman tarkoituksena oli vielä keväällä, että sisätapahtumat järjestetään parhaassa tapauksessa jo elokuussa ilman rajoituksia. Kesän kuluessa alkoi kuitenkin selvitä, että rajoituksista ei päästä eroon.

– Tulimme siihen tulokseen, että on aika peruuttaa, ettei tästä tule mitään vielä tänä vuonna. Ennen päätöstä kävimme keskustelua asiasta Messukeskuksen sekä muun muassa Tapahtumateollisuus ry:n ja MaRan kanssa, Siefen jatkaa. Hänen mukaansa päätökseen vaikutti osaltaan myös tieto siitä, että koronaviruksen deltavariantti aiheuttaa enemmän terveysriskejä myös nuoremmissa ikäluokissa.

Peruuttamispäätöksellä on Siefenin mukaan rajuja taloudellisia vaikutuksia.

– Suomen yhtiöllä olisi tehty ihan hyvä tulos tänä vuonna, kun liput syksyn tapahtumaan olivat alkaneet vetää verrattain hyvin ja koska moni siirsi viime vuoden peruutetun tapahtuman liput tälle vuodelle. Nyt tuloksen sijaan tulee tappiota. Nyt toivotaan, että pystymme ensi vuonna samaan myynnilliseen tulokseen kuin tänä vuonna.

NBF on järjestänyt syksyistä tilaisuutta Helsingissä yhdentoista vuoden ajan. Konserni on viime vuosina laajentanut toimintaansa Norjaan, Ruotsiin ja Hollantiin, joissa se järjestää vastaavan kaltaista tapahtumaa liike-elämän johdolle. Korona-aikana tuloja on karttunut digitaalisista kursseista ja virtuaalitapahtumista.

"Lohkoajattelu ei toimi meille"

Tapahtumatakuusta NBF:n pitäisi Siefenin mukaan saada 85 prosenttia tapahtumaan kohdistuvista jäljelle jäävistä kuluista.

– Saamiemme kokonaistukien määrä tulee arvioni mukaan olemaan tänä vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Siinä on mukana kustannustuki, Siefen laskee.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston uuden päätöksen mukaiset rajoitukset sisätiloille astuvat voimaan pääkaupunkiseudulla 20. elokuuta ja ovat voimassa 12. syyskuuta asti. Rajoitusten mukaan sisätiloissa saa järjestää tapahtumia, joissa on enintään 25 henkilöä ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa enintään 50 henkilöä.

Rajoituksista voi poiketa niin sanotuilla "eriyttämisjärjestelyillä". Tiloissa tulisi tällöin olla käytettävissä useita eri katsomolohkoja tai rajattavissa olevia alueita. Jokaiselle lohkolle on tällöin oltava omat kulkureitit ja palvelunsa.

– Katsomolohkot ovat toimivia urheilutapahtumissa ja konserteissa. Meihin niillä ei ole vaikutusta, koska seinien sisällä tilat ovat rajalliset. Näin isossa tapahtumassa emme pysty takaamaan turvavälejä. Kaikki asiakkaat odottavat pääsevänsä fyysisesti samaan seminaarisaliin. Emme voi toteuttaa tapahtumaa niin, että katsojat ovat jossakin toisessa tilassa katsomassa tilaisuutta näytöltä.

Kannatusta koronarajoituksille

Vaihtoehtona NBF:n järjestäjille ei ollut myöskään katsojapaikkamäärien karsiminen.

– Jos palauttaisimme lippuja niin, että meillä olisi enää 2000 ihmistä tilaisuudessa, se aiheuttaa meille miljoonien eurojen tappiot. Tässä tapauksessa on huomattavasti edullisempaa perua tapahtuma kuin järjestää se yhdellä kolmasosalla yleisömäärästä, Siefen sanoo.

– Vaikka kolmasosa katsojista olisi paikalla, kulut tapahtumalle olisivat lähes samat. Kulut pienentyisivät ainoastaan cateringin ja muutamien muiden kulurivien osalta.

Isoimmat käteen jäävät kulut tulevat henkilökunnan palkoista. Osalle puhujista joudutaan maksamaan palkkiota, vaikka tilaisuus perutaan. Osan kanssa sovitaan keikan siirrosta ensi vuodelle.

Kaikesta huolimatta Siefen kannattaa tämän hetkisiä koronarajoituksia.

– Mielestäni rajoitukset ovat fiksuja tällä hetkellä. En ole halunnut lähteä sille linjalle, että yrittäisin olla päättäjiä fiksumpi. Suomi on kuitenkin pärjännyt koronaepidemian hoidossa hyvin moneen muuhun maahan verrattuna. Olen sitä mieltä, että rajoituksia pitää tällä hetkellä olla.

Kuva: Nordic Business Forum

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 137 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtuma eli Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään syyskuun 24. – 25. päivänä Jyväskylässä. Toteamuksella on erityisen juhlallinen kaiku, sillä viranomaisten rajoitusten ja ohjeistusten valossa on ollut epävarmaa, onnistuuko juhlan järjestäminen tänäkään vuonna.

– Olemme tänään saaneet viranomaisilta vahvistuksen sille, että Yrittäjäpäivät voi terveysturvallisesti järjestää. Paviljongilla tila riittää laskennallisesti paljon isommallekin tapahtumalle kuin Yrittäjäpäivät, Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila sanoo.

Päätös on huojentava senkin takia, että se on merkki siitä, että suunta on kriisistä ulos. Nyt majoituksen ja paikan tapahtumasta uskaltaa varata ilman pelkoa, että kaikki siirtyy taas vuodella.

– Tämä on tärkeä signaali siitä, että ollaan siirtymässä kriisistä uuteen vaiheeseen. Voimme järjestää tapahtumia turvallisesti ja viranomaisten kanssa yhteisymmärryksessä. Jyväskylän seudulla on ollut koko kriisin ajan maalaisjärkinen suhtautuminen. Emme tingi turvallisuudesta, mutta emme laadi kaiken varalta turhia rajoituksia, Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Yrittäjät haluaa olla edistämässä viestiä siitä, että yhteiskuntaa pidettäisiin auki. Se edellyttää kaikilta vastuullista toimintaa.

– Loppupeleissä jokaisella on vastuu siitä, että yhdessä saadaan turvallinen tapahtuma aikaan. Mikään ohjeiden, käsidesin tai etäisyyksien määrä ei riitä, jos yksilöt tekevät hölmöjä valintoja. Yrittäjät ovat fiksua joukkoa. Uskomme, että saamme hienot ja isot Yrittäjäpäivät aikaan, Jussila sanoo.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat juhlava tilaisuus ja yrittäjyyden näyteikkuna. Yrittäjät, jos jostkut kaipaavat rankkojen aikojen jälkeen verkostoitumista, vertaistukea ja yhdessäoloa.

– VYP:n järjestämistä on punnittu tarkasti terveysturvallisuuden näkökulman ja viranomaisrajoitusten  lisäksi myös siltä kantilta, että ihmisillä on suuri tarve kohtaamisille, mikä on tärkeää jaksamisenkin kannalta, Salminen toteaa.

Tällä hetkellä tapahtumaan on ilmoittautunut 750 osallistujaa. Normaalisti osallistujia on yli tuhannen ja puolentoista tuhannen välissä. Huippuvuosien lukemiin voi olla vaikea päästä, mutta Jussila toivoo paikalle mahdollisimman suurta yrittäjäjoukkoa.

– Paviljongin tilat ja järjestelyt mahdollistavat turvallisen tapahtuman erittäin suurellekin joukolle. Oma lippunsa ja hotellinsa kannattaa varata nyt, Jussila kannustaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Fazerin Xylimax-pussien markkinointilause kirvoitti kiteeläisen Narskuttelu Oy:n yrittäjän Marianne Hopun kirjoittamaan aiheesta Facebookin Naisyrittäjät-ryhmään. 

Fazer on vuosien ajan printannut Xylimax-ksylitolipastillipusseihin lauseen "Ainoa kotimainen". Näin siitä huolimatta, että Suomessa on yli viiden vuoden ajan toiminut useampia ksylitolipastilleja valmistavia yrityksiä. Narskuttelu Oy:n lisäksi valmistusta löytyy Riihimäeltä, missä toimii XyliMind Oy.

– Tämä osoittaa sen tosiasian, että isot yritykset voivat käyttää eri keinoja kuin pienet. Iso ketju voi vuodesta toiseen kertoa olevansa ainoa kotimainen. Heillä on siihen varmasti pätevä syy, Marianne Hoppu harmittelee.

Narskuttelu aloitti ksylitolipastillien valmistuksen noin viisi vuotta sitten. Alun perin suuhygienian verkkokauppana toimineelle yritykselle jäi käteen vanha Leiraksen hiilitablettilaite, joka valjastettiin uuteen käyttöön. Pian kävi selväksi, että ksylitolipastilleille on kysyntää sekä Suomessa että sen ulkopuolella. Koronavuonna yritys on yltänyt 30 prosentin kasvuun. Narskuttelu Oy on perheyritys, jonka Hoppu omistaa yhdessä miehensä kanssa.

Yrittäjä muistutti Fazeria kahdesti

Yrittäjämediat otti asiasta yhteyttä Fazerin viestintään. Yhtiön mukaan Xylimax-pussien pakkausmerkintä on peräisin ajalta, jolloin Fazerin purukumitehdas oli ainoa Suomessa täysksylitolipurukumeja ja pastilleja valmistanut tehdas.

– Olemme poistaneet kyseisen viestin pakkauksistamme vuoden 2020 puolella liukuvasti ja kaikki materiaalit ovat jo päivittyneet. Verkkokauppaamme oli kuitenkin jäänyt tuotteesta vanha kuva, Fazerin viestinnästä kerrotaan. Kuva luvattiin vaihtaa pikaisesti.

Riihimäellä ksylitolipastilleja valmistavan XyliMind Oy:n yrittäjä Pertti Könkö muistaa, kuinka hän huomautti asiasta Fazeria jo viitisen vuotta sitten.

– Olimme tuolloin toimineet vuoden. Eräillä messuilla Fazer mainosti olevansa ainoa kotimainen. Huomautin asiasta ja he lupasivat korjasivat asian. Silti pakkauksissa on pitkään sen jälkeen lukenut tuo sama lause.

Könkö huomautti asiasta uudelleen vuosi messujen jälkeen.

– Tuolloin Fazer vastasi, että heillä on edelleen myynnissä vanhoja pakkauksia, joissa on tuo teksti. En millään usko, että samoja vanhoja pakkauksia on ollut myynnissä vielä viime vuonna. Se on varmaa, että Fazer on ollut tietoinen kotimaisista kilpailijoistaan. Kyse on asenteesta.

XyliMind on erikoistunut pelkästään ksylitolipastillien tuotantoon. Yritys myy tuotteita jonkin verran myös vientimarkkinoille.

– Olemme pyrkineet löytämään pastilleille uusia käyttäjiä. Aikaisemmin ne olivat enemmän lasten juttu. Olemme hakeneet uusia makuja, jotka maistuisivat myös aikuisille, Könkö kertoo.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etätyö on yleistynyt merkittävästi korona-aikana ja monella työpaikalla siitä on tullut arkinen käytäntö. Suomen Yrittäjät on laatinut ohjeistuksen yrityksille etätyön organisoimisen sujuvoittamiseksi.

– Monissa yrityksissä on ollut suunnitelmissa palata syksyn alkaessa mahdollisesti täydestä etätyöstä jonkinlaiseen hybridimalliin. Koska koronatilanne on edelleen kuitenkin pahempi kuin sen vielä kesän alussa odotettiin olevan, monessa yrityksessä varmasti pohditaan nyt, jatketaanko sittenkin enemmän etätyöhön pohjautuvalla mallilla siihen asti, että rokotuskattavuus on riittävä. Olemme laatineet etätyötä koskevan ohjeistuksen, jossa on nostettu esiin asioita, joita työpaikoilla on syytä pohtia, kun mietitään paluuta ”uuteen normaaliin”, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Etätyön avulla pyritään lisäämään työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistämään työssä jaksamista sekä helpottamaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Rytkösen mukaan työn luonne ja työtehtävät ratkaisevat, miten työt voidaan organisoida parhaiten. Etätyötä tehdään työsuhteessa ja siihen sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia työsuhdetta koskevia lakeja ja sopimuksia.

– Suositeltavaa on, että työpaikalla laaditaan selkeä ohjeistus ja pelisäännöt siitä, miten etätyön tekemisestä sovitaan. Lyhytkestoisesta etätyöstä ei lähtökohtaisesti ole tarkoituksenmukaista tehdä erillistä etätyösopimusta.

Etätyö jaotellaan säännölliseen ja lyhytkestoiseen. Säännöllisessä etätyössä etätyöpäivä tehdään ennakkoon sovitun säännöllisen rytmin mukaan esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä tai tietty määrä päiviä viikossa. Lyhytkestoisen etätyön kriteeri täyttyy, kun työtä tehdään tilapäisesti esimerkiksi 1-2 päivää silloin tällöin muualla kuin työnantajan järjestämissä tiloissa tai esimerkiksi työmatkalla.

– Etätyöhön liittyy totuttuun työntekomuotoon verrattuna sekä hyötyjä että riskejä, jotka on hyvä huomioida työpaikan etätyötä koskevia käytäntöjä pohtiessa sekä etätyöstä sovittaessa. Etätyö ei ole yksiselitteisesti parempi tai huonompi vaihtoehto, vaan sen sopivuus kunkin työntekijän tehtävään on aina arvioitava tapauskohtaisesti työnantajan ja työntekijän tarpeet huomioiden. Lähtökohta on, että etätyöstä on oltava hyötyä sekä työnantajalle että työntekijälle. 

"Sopimus syytä tehdä kirjallisesti"

Etätyö on Yrittäjien mukaan suositeltavaa ottaa käyttöön silloin, kun siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Joissakin tilanteissa etätyöstä voi olla tarkoituksenmukaista sopia yksittäisen työntekijän kanssa erikseen. Etätyön käyttöönotto ja aloittaminen eivät kuitenkaan aina vaadi erillistä sopimusta yksittäisen työntekijän tai koko henkilöstön kanssa.

Etätyötä koskeva sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Se voidaan lisätä työntekijän työsopimuksen erilliseksi liitteeksi. Etätyötä koskeva sopimus ei siis lähtökohtaisesti korvaa työntekijän aiempaa työsopimusta ja sen ehtoja.

Joissakin tilanteissa voi olla perusteltua, että etätyöstä sovitaan nimenomaisesti työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos etätyötä on tarkoitus tehdä säännöllisesti ja kokoaikaisesti tai työntekijä on esimerkiksi väliaikaisesti muuttamassa toiselle paikkakunnalle.

– Jos etätyöstä tehdään erillinen sopimus, on tärkeää, että etätyötä koskevassa sopimuksessa sovitaan muiden ehtojen lisäksi siitä, millaisella irtisanomisajalla osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista, vaan ainoastaan etätyöjärjestelyjen päättymistä, Rytkönen sanoo.

Etätyö ei aiheuta työntekopaikan lisäksi muutoksia työsuhteen ehtoihin tai työsuhteessa noudatettaviin käytäntöihin. Etätyötä tehdessään työntekijä on samassa asemassa kuin työnantajan tiloissa työskennellessään tai vastaavaa työtä työnantajan tiloissa tekevä työntekijä.

– Etätyötä koskevien pelisääntöjen osalta on syytä pohtia yrityskohtaisesti, millaiset käytännöt toimivat. Jos täydestä etätyöstä palataan esimerkiksi jonkinlaiseen hybridimalliin, on syytä laatia ohjeistus esimerkiksi siitä, voivatko työntekijät osallistua työyhteisön tai yksittäisten tiimien kokouksiin ja tapaamisiin halunsa mukaan myös etänä ja milloin tapaamiset taas vaativat fyysistä läsnäoloa, Rytkönen jatkaa.

Lue tarkempi ohjeistus täältä!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat asiantuntevaa ja ennakointiin pystyvää yritysneuvontaa koko yrityksen elinkaaren ajan. Palvelut voivat olla esimerkiksi neuvontaa perustamisvaiheessa, tuotekehityksessä, kasvussa tai kansainvälistymisessä. Jokainen yritys tarvitsee vähintäänkin eri­laisia lupia.

Yleinen ongelma on, että yritykset eivät löydä yrityspalveluita, eivätkä osaa olla yhteydessä palveluntuottajiin. Kuntien täytyy ottaa koppi yrityspalveluista, kun kuntien toimintaa organisoidaan uudelleen.

Kuntien toimintaympäristö muuttuu rajusti

Yrityspalvelut kunnissa on polttavan ajankohtainen teema nyt, sillä kuntien toimintaympäristö on mullistuksessa. Kuntien rooli muuttuu, kun hallituksen sote-paketti on hyväksytty. Sote-palvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle, eli puolet tehtävistä poistuu ja samalla kuntien budjettienkin rakenne muuttuu.

– Noin puolet kuntien budjetista poistuu. Kunnat joutuvat miettimään tehtäviensä rahoittamista uudella tavalla. Toisaalta vapautuva energia voidaan käyttää elinkeinopolitiikan pohtimiseen, mutta vaara on, että satsaamisen sijaan joissakin kunnissa yrityspalvelut jäävät hoitamatta tai säästetään väärästä paikasta, eli tulevaisuuden elinvoimaisuudesta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja hallituksen työllisyystyöryhmässä vaikuttanut Anssi Kujala sanoo.

Soten siirtymisen lisäksi TE-toimistojen työllisyyspalvelut aiotaan siirtää valtionhallinnolta kuntien vastuulle. Lainsäädäntö tästä on valmisteilla.

Kolmas muutostekijä on alkava valtuustokausi. Suomen Yrittäjät haluaa herättää keskustelua yritysten lähipalveluista.

– Kunnat alkavat nyt miettiä, miten toiminnot organisoidaan. Yrityspalveluiden tuottamiseen on pakko kiinnittää kunnissa huomiota, Kujala toteaa.

Hänen mukaansa aloittavan yrittäjän pitää saada perusneuvonta samanlaisena ja yhtä laadukkaana eri puolilla maata.

– Tasalaatuiset palvelut pitää varmistaa nyt, kun hallitus valmistelee jättimäistä työllisyys- ja yrityspalveluiden hallintoreformia valtiolta kunnille, Kujala sanoo.

Kunnan kannattaa järjestää yrityspalvelut yhtiömuotoisesti

Suomen Yrittäjät on laatinut raportin, joka on keskustelunavaus jokaiselle yrityspalveluita tuottavalle taholle. Se käsittelee myös maakunnallisten ja valtakunnallisten palveluiden tuottamisesta.

– Raportin luonne on kuitenkin sellainen, että se ei tarjoa yhtä yksiselitteistä vastausta tai valmista mallia. Suomessa on erilaisia kuntia ja seutukuntia. Helsingissä on erilaiset tarpeet kuin Keiteleessä, Pohjois-Savossa. Raportissa on mukana linjauksia ja erilaisia toimintamalleja eri puolelta Suomea. Jokaisen kunnan päättäjien pitäisi nyt huolehtia asiasta, Kujala sanoo.

Yleisohjeena Yrittäjät näkee, että kunnan kannattaa järjestää yritys- ja elinkeinopalvelut usein kehitysyhtiön pohjalta.

– Kehitysyhtiö tarjoaa kunnalle laajemman pohjan elinkeinopolitiikan tekemiseen ja yrityksille kontakteja ja apua yritystoiminnan edistämiseen. Kehitysyhtiö on alueensa elinvoiman edistämisen moottori ja usein näkyvä tekijä. Kehitysyhtiön kannattaa toimia mahdollisimman laajalla alueella, jotta riittävän monialaiset palvelut ovat yrityksille tarjolla, sanoo Kujala.

Suomen Yrittäjät esittää, että myös maakuntien liittojen on otettava isompi rooli alueensa yritystoiminnan vahvistamisessa.

– Esimerkiksi maakuntaliittojen on varmistettava, että alkavalla EU:n rakennerahastokaudella rahat suunnataan entistä enemmän suoraan yrityksille ja yrityksiä hyödyntäviin hankkeisiin.

Suomen Yrittäjien raportti on luettavissa täältä. Raportti on tarkoitettu päättäjien ja virkakunnan käsikirjaksi yritys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Työterveyslaitoksen tuore koronariskiohjeistus painottaa muun muassa työpaikan koronavirustilanteen havainnointia, työpaikan sijaintia koronavirusten esiintymisen osalta sekä sitä, onko työpaikalla mahdollista ylläpitää kahden metrin turvaetäisyyksiä tai hyödyntää etätyötä.

– Yleisesti riskien arvioinnin toimenpiteiden tavoitteena on pienentää riskit hyväksyttäviksi. COVID-19-tapauksessa tavoitteena on oltava nolla tartuntaa, Työterveyslaitos kirjoittaa tiedotteessaan.

Uutisoimme aikaisemmin Suomen Yrittäjien laatimasta ohjeistuksesta yrityksille etätyön organisoimisen sujuvoittamiseksi. Voit tutustua ohjeistukseen täällä.

Työterveyslaitoksen mukaan käytännön työssä on oleellista esimerkiksi se, kuuluuko työhön voimakasta äänenkäyttöä tai toimintaa, joka mahdollistaa pisaroiden leviämisen normaalipuhetta kauemmaksi. Laitos on julkaissut työnantajille tarkoitetun kysymyslistan, johon vastaamalla voi arvioida tartuntariskin todennäköisyyttä. Mitä useammin vastauksena kysymyksiin on kyllä, sitä suurempi tartuntariski työpaikalla on ja sitä järeämpiä toimia tulisi miettiä.

Lista työterveyslaitoksen suosittelemista toimenpiteistä

- Jos etätöiden, työpaikan tila- ja työaikajärjestelyiden tai muiden toimenpiteiden avulla ei saavuteta hyväksyttävää riskitasoa, voidaan työpaikoilla ottaa käyttöön maskit tai hengityksensuojaimet. Niitä voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa.

- Maskien ja hengityksensuojainten käytössä on huomioitava, että niiden käyttö ei saa johtaa turvavälien tai hygienian heikentymiseen.

- Maskien käytöllä vähennetään muihin kuin maskin käyttäjään kohdistuvaa pisara-altistusta. Hengityksensuojaimia (FFP2, FFP3) voidaan riskinarvioinnin perusteella käyttää, kun tavoitteena on suojata suojaimen käyttäjää (erityisesti korkeamman riskin tilanteissa).

- Jos työnantaja määrää maskit tai hengityksensuojaimet käyttöön, tulee määräystä valvoa ja kouluttaa kaikki työntekijät maskien tai suojainten asianmukaiseen käyttöön.

- Työntekijöiden on noudatettava työnantajan määräystä maskien ja suojainten käytöstä.

- Työnantajan on otettava huomioon erityistilanteet, joissa yksittäinen työntekijä ei voi käyttää suojaimia (esim. sairaus).

- Työnantajan on varmistettava, että maskeja tai suojaimia on riittävästi saatavilla.

- Kaksi koronarokotusta saaneiden työhön liittyviä rajoituksia voidaan tarvittaessa lieventää, mikäli riskinarvioinnin perusteella heidän turvallisuutensa ei vaarannu. Samalla kannattaa huomioida päätöksen vaikutus niihin, jotka ovat saaneet vasta yhden rokotuksen. Maskien käyttöön koronarokotus ei vaikuta, sillä rokotus ei välttämättä estä viruksen levittämistä tai sairastumista.

Voit tutustua Työterveyslaitoksen koronariskiin tarkistuslistaan täällä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Noin 200 ravintolaa Suomessa operoivan NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström on saanut esitellä viime aikoina positiivisia talouslukuja pitkän synkän jakson jälkeen. Yritys on kertonut kymmenen miljoonan euron kassavirrasta kesä-heinäkuussa.

– Nykyisillä rajoituksilla pystymme toimimaan kassavirtapositiivisesti ja pitämään ihmiset melko hyvin työllistettyinä. Yökerhopuolella lomautuksia on sen sijaan edelleen. Voisi sanoa, että neljästä moottorista kolme on käytössä. Tätä tiukemmat rajoitukset olisivat erittäin huono asia, Vikström sanoo.

Viime aikoina ravintola-alalla keskustelua on herättänyt koronapassi, johon Vikström suhtautuu myönteisesti. Hän ei allekirjoita väitteitä koronapassin ihmisiä eriarvoistavasta vaikutuksesta.

– Suhtaudun perustuslakiin kunnioittavasti. Jos ravintoloita ja tapahtumia pidetään kiinni ja satoja tuhansia ihmisiä kärsii tästä, sekin on eriarvoistavaa. Olisiko parempi, että ihmiset eivät ota rokotuksia ja eivät pääse tapahtumiin vai se, että ihmisillä ei ole oikeutta työhön? Joku kärsii tästä viruksesta aina, Vikström sanoo.

Olemme aikaisemmin uutisoineet koronapassista ja siihen liittyvistä näkökulmista. Voit lukea asiasta lisää täältä ja täältä.

Vikströmin mukaan NoHo on valmistautunut koronapassin pilotointiin jonkin aikaa. Pilotin kohteena on Helsingin kaupungin toimijoille ja sidosryhmille järjestettävä kutsuvierastilaisuus maanantaina 23. elokuuta. Ylen mukaan tilaisuudessa hyödynnetään Omakannasta saatavaa EU:n koronatodistusta tai siihen liittyvää QR-koodia.

Pikatestejä kokeillaan henkilökunnan keskuudessa

Pikatestit ovat niin ikään NoHon pilotointilistalla. Tällä hetkellä niiden toimivuutta kokeillaan muutamissa ravintoloissa henkilökunnan keskuudessa. Valmius testien käyttöönottoon on myös asiakkaille.

– Niiden kautta on löytynyt pari koronatapausta. On kuitenkin pidettävä mielessä, että pikatestien tulos ei ole välttämättä täysin luotettava. Emme halua edetä asiassa vielä, koska lakimuutoksia on mahdollisesti tulossa. Pikatestit voisivat olla yksi vaihtoehto koronapassin rinnalle esimerkiksi sisäänpääsyvaatimukseksi yökerhoihin.

– Toivottavasti saamme jossain vaiheessa ilta- ja yöravintolame auki. On muistettava, että opiskelijat ovat olleet 1,5 vuoden ajan ilman sosiaalisia tapahtumia. On varmaa, että se tarve tulee purkautumaan jotenkin. Onko parempi, että purkautuu yksityiskodeissa ja kaupungilla kuin hyvin ilmastoiduissa yökerhoissa, Vikström kysyy.

Odotukset päivitetyssä hybridistrategiassa

Sosiaali- ja tarveysministeriössä on kesän aikana valmisteltu päivitettyä hybridistrategiaa, jonka on kerrottu painottuvan aikaisempaa enemmän rokotekattavuuteen. Ravintola-alalla uutisia odotetaan malttamattomina.

– Strategian kanssa pitäisi nyt tulla ulos kuten on tehty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näissä maissa on annettu selkeät päivämäärät, mitä milloinkin tapahtuu. Olen pettynyt siihen, että Suomessa asiaa tarkastellaan edelleen ilmaantuvuuslukujen kautta. Toivoisin, että mittaristoon saadaan muitakin lukuja, esimerkiksi se, miten rokotusten eteneminen vaikuttaa sairaalahoidon kapasiteettiin.

Vikströmin kritiikki suuntautuu myös viestintään, joka on ollut pirstaleista. Viime aikoina viestinnästä on väännetty kättä myös viranomaistasolla, kun aluehallintovirastot ovat odottaneet tarkempia ohjeistuksia päätöksenteon tueksi.

– Tällä hetkellä lähes kuka tahansa lääkäriksi itseään tituleeraava voi kertoa, miten kauhea tilanne Suomessa on. Kansalaisen on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Toivoisin, että pienempi porukka ottaisi viestinnän haltuun.

Kuvat: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 113 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Uusyrityskeskukset ry. kertoo, että sen maksuttoman yritysneuvonnan kautta on tammi-keskuun aikana 3 420 uutta yritystä, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 ja kaksi prosenttia enemmän kuin ennen koronaa, vuonna 2019, vastaavalla ajanjaksolla.

Yrittäjyysinto on kasvanut tasaisesti eri puolilla Suomea. Juuri julkaistu Uusyrittäjyyskatsaus käy läpi, ketkä yrityksiä perustivat, millaisia syntyneet yritykset ovat ja mitä ilmiöitä uusyrittäjyydessä oli havaittavissa vuoden alkupuoliskolla.

Kaksi kolmannesta, 67 prosenttia yritysneuvonnassa käyneistä 5 117 asiakkaasta perusti yrityksen. Yleensä noin puolet neuvontaan tulevista asiakkaista päätyy yrittäjiksi.

– Yrittäjyys houkuttelee nyt enemmän kuin ennen. Ja koska aiempaa suurempi osuus neuvontaan tulleista asiakkaista on perustanut yrityksen, niin yrittäjyysinto on myös konkretisoitunut yrittäjyydeksi. Se on äärimmäisen hyvä uutinen tässä ajassa, jossa korona vieläkin kurittaa yrityksiä ja maamme taloutta, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Intoa ja varautumista

Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan uusia yrityksiä rekisteröitiin tammi-toukokuun aikana 23 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uusyrityskeskuksissa kasvu oli 11 prosenttia suurempaa, mikä osoittaa, että yhä useampi hakee nyt apua yritystoiminnan suunnitteluun. Uusia asiakkaita oli yritysneuvonnassa tänä vuonna 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kiinnostus yritysneuvontaa kohtaan näkyy myös valtakunnallisesti järjestettävien etäinfojen osallistujamäärissä. Kesän alussa käynnistyneissä Uusyrityskeskusten yhteisissä yrittäjyysinfoissa on parin kuukauden aikana ollut lähes 500 osallistujaa.

– Asiakaskunnassamme on havaittavissa paitsi intoa myös varautumista. Nyt jo perustamisvaiheessa varaudutaan selviämään poikkeusoloissa ja näin ollen puolueettoman yritysneuvojan näkemykset ja neuvot nähdään aiempaa tärkeämpinä. Tämäkin on pelkästään positiivinen ilmiö, sillä huolellinen pohjatyö tekee uusista yrityksistä kestävämpiä ja kannattavampia, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Vaikuttavuustutkimusten mukaan 80 prosenttia Uusyrityskeskusten neuvonnan avulla perustetuista yrityksistä on toiminnassa vielä viiden vuoden kuluttua, kun vastaava osuus kaikista Suomessa perustetuista yrityksistä on vain 50 prosenttia.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Riihimäen keskustassa toimivan thaimaalaisen ravintolan Naa's Thai Cuisinen ovi ei aukea haastatteluhetkellä asiakkaille. Ravintola on ollut suljettuna viime päivät, koska keittiössä ei ole kokkia.

Yrittäjä Pertti Mattila on vähintäänkin harmissaan. Ravintolassa 2,5 vuoden ajan työskennellyt thaimaalainen ammattikokki karkoitettiin maaliskuussa Suomesta, koska hänelle ei myönnetty työntekijän oleskelulupaa.

– Tuli soitto virkamieheltä, että tiedänkö, ettei kyseinen henkilö saa tästä päivästä eteenpäin tehdä töitä. Siinä vaiheessa tuli järkytys, ei vähiten työntekijälle itselleen.

Työntekijä oli ehtinyt asua ja tehdä töitä Suomessa 17 vuoden ajan. Mattilalle on edelleen epäselvää, miksi lupa hylättiin. Rikosrekisteriä hänellä ei ole. Tapahtumaan liittyy paljon inhimillistä tragediaa, sillä työntekijän thaimaalainen puoliso jäi Suomeen ja pari on nyt erossa toisistaan.

Kokin lähdön jälkeen kokkina on häärinyt kuukausien ajan Mattilan puoliso Chanthana Srisongmuang. Kuutena päivänä viikossa 15-tuntisiksi venyvät työpäivät ovat olleet liikaa naisen kädelle.

– Kun yksin vääntää ruokaa, riskillä mennään. Etenkään lounasaikaan pannu ei ole kevyt, kun ruokaa tehdään noutopöytään kaukalo kerralla. Hänen kätensä, olkapäät ja selkä ovat finaalissa.

Ravintolan ovet oli kuitenkin pakko avata viiden päivän sulun jälkeen viime lauantaina. Mattila toivoo, että lepo on auttanut sen verran, että puoliso voi palata keittiöön. Apuna on yksi henkilö, joka leikkaa vihannekset ja kuutioi lihat. Kokkaukseen apuri ei kuitenkaan saa puuttua.

– Se viisi päivää tuli kalliiksi. Nyt katsotaan, mitä käy. Jos puolisoni käsi prakaa, sitten on pakko siirtyä eläkkeelle, 69-vuotias Mattila sanoo.

Migrin kysymys ihmetytti

Mattila on metsästänyt thaimaalaista kokkia Euroopan alueelta kolmen vuoden ajan, tuloksetta.

– Kaikenlaisia veijareita ja onnenetsijöitä on ollut. Eri kansallisuuksia, joilla ei ole hajuakaan siitä, miten tehdään thaimaalalsta ruokaa. Irlantilaista baarimikkoa, italialaista pitsanpaistajaa ja espanjalaista kalastajaa, Mattila luettelee.

Moni suomalainen thairavintola kamppailee saman ongelman kanssa. Kyse on erikoisosaamisalasta, sillä Mattilan ravintola valmistaa autenttista thaimaalaista ruokaa.

Maahanmuuttovirasto Migri hämmästytti Mattilan kysymällä, miksi kokin pitää olla thaimaalainen, kun suomalaisista kokeista on ylitarjontaa. Virastossa ei tunnettu alan suurinta ongelmaa, työntekijäpulaa.

– Suomalaisiakaan kokkeja ei löydy ravintoloihin. Ravintoloilla on pilvin pimein työpaikkailmoituksia. Ja koitapa laittaa Veijo ABC:lta kokkaamaan Tom Yam -keitto kymmenessä minuutissa. Siinä vaiheessa Veijo sanoo täh.

On mahdollista, että Mattilan palveluksessa ollut thaimaalaistyöntekijä palaa vielä Suomeen, mutta se vie aikaa. Työperäisen oleskeluluvan uusiminen vie vajaan vuoden. Siksi olisi parempi, jos työntekijä löytyisi Suomesta.

Sekä Mattilan että hänen puolisonsa työpaine on kova, mutta periksi ei ainakaan vielä anneta.

– Ei voi muuta kun jatkaa työntekijän metsästämistä, kaikki väylät ovat käytössä mitä keksitään. Yritimme lisätä houkuttelevuutta poistamalla sanan "Tes" työpaikkailmoituksesta. Palkka on siis neuvoteltavissa, mutta katsotaan nyt saammeko työntekijää edes rahalla. Suomessa sosiaalietuudet ovat liian korkeita. Ihmiset saavat liikaa rahaa käteen tekemättä mitään. Keittiössä joutuu todella tekemään töitä.

Yrittäjät: Työntekijän pystyttävä valitsemaan työntekijänsä

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai on pahoillaan kuullessaan riihimäkeläisyrityksen tilanteesta.

– Naa’s Thai Cuisinen tapaus on klassinen esimerkki siitä, että työnantajien tulisi saada itse valita omat työntekijänsä eikä työvoiman saatavuuden tule olla virkavallan harkinnanvaran alla. Kyseessä on selkeästi erityisosaamista vaativa kokin työ, jota ei voi kuka tahansa ammattikokki suorittaa. Juuri näitä työnkuvien erityispiirteitä ei tunneta muualla kuin itse yrityksissä ja siellä kentällä, missä töitä tehdään.

Suomen Yrittäjät on ehdottanut kokonaisvaltaista luopumista saatavuusharkinnasta sekä oleskelulupaprosessien nopeuttamista, jatkoluvan saamisen helpottamista ja oleskelulupien hylkäämisten tarkempaa harkintaa. Järjestö käy aktiivista keskustelua aiheesta sekä Migrin että päättäjien kanssa.

– Muutoksia on saatava aikaan ennen kuin on liian myöhäistä, Manai sanoo.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsingin kaupunki järjestää tänään yksityisen kutsuvierastilaisuuden, jossa kokeillaan koronapassin käyttöä.

Käytössä on kaksi sovellusta, joista toinen on Sveitsin terveysviranomaisten kehittämä Covid Certificate Check. Se tarkistaa Omakanta-järjestelmästä EU:n koronatodistuksen. Toinen sovellus on saksalainen Luca, joka helpottaa mahdollista tartuntajäljitystä. Vieras kirjautuu tilaisuuteen sovelluksella ja ulos sieltä lähtiessään.

– Pyrimme huomenna lähettämään jälkitiedotteen kokemuksista. Tavoite on, että koronapassi olisi helposti otettavissa käyttöön. Se olisi parempi kuin tiukemmat rajoitukset, mikäli tautitilanne huononisi uudelleen, Helsingin kaupungin koronapassikoordinaattori Jani Moliis kertoo.

Paras vaihtoehto toki olisi, että rokotekattavuus etenisi ripeästi niin, ettei koronapassia tarvittaisi.

– Sen verran tästä on vaivaa, että varmuuden vuoksi sitä ei kannata ottaa käyttöön, Moliis toteaa.

Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala ovat tärkeitä työllistäjiä

Helsingin kaupungin tiedotteessa kerrotaan, että Helsinki on tarjonnut valtiolle kumppanuutta koronapassin kehityksessä ja pilotoinnissa yhdessä Helsingin kulttuuri-, ravintola- ja tapahtuma-alan kanssa. Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala ovat Helsingin kaupungille erittäin tärkeitä. Samalla juuri ne ovat kärsineet koronakriisissä yritystoimialoista eniten. Esimerkiksi tapahtumateollisuuden liikevaihto on Uudellamaalla pudonnut koronasta johtuen lähes miljardi euroa.

Pääkaupunkiseutu on myös ollut laajimpien ja pitkäkestoisimpien koronarajoitusten kohteena. Pitkittynyt koronakriisi on heijastunut erityisesti nuorten aikuisten työllisyyteen, sillä matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alat ovat Helsingissä erittäin tärkeitä nimenomaan nuorten aikuisten työllistäjinä. Helsingissä on myös muuhun maahan verrattuna suhteellisesti selvästi enemmän nuoria aikuisia.

Halukkuus osallistua kokeiluun edellytyksenä

Kaupungin kutsuvierastilaisuus järjestetään salaisessa paikassa. Tilassa saisi olla normaalisti 700-800 ihmistä, mutta terveysturvallisuusrajoitusten mukaan 250 ihmistä. Moliisin mukaan kutsuja on lähtenyt vähän yli tuon määrän, mutta tällä tietoa illan tapahtumaan on tulossa noin 150 vierasta. He ovat kaupungin johtoa, henkilökuntaa, sidosryhmiä sekä ravintola- ja tapahtuma-alan edustajia.

Tapahtumaan osallistumisen edellytyksenä on halukkuus osallistua kokeiluun, jossa esitetään voimassa oleva todistus vähintään 14 vuorokautta sitten saadusta täydestä rokotussarjasta tai negatiivisesta covid-19-testistä viimeiseltä 72 tunnilta tai viimeisen puolen vuoden aikana sairastetusta covid-taudista.

– Toimimme yksityistilaisuuksille ja ravintolatoiminnalle asetettujen rajoitusten mukaan, Moliis sanoo.

Helsingin kaupungin kokeilu tukee sosiaali- ja terveysministeriön työtä, kaupunki on osa työryhmää.  Koronapassia edistävän sosiaali- ja terveysministeriön johtaman työryhmän tehtävänä on arvioida edellytykset ja tarpeet koronapassia koskevalle lainsäädännölle sekä toteuttaa mahdollinen hallituksen esitys koronapassia koskevaksi lainsäädännöksi. Helsinki on kutsuttu mukaan osallistumaan työryhmään. Koronapassin käyttöönotto jatkossa yleisemmin riippuu työryhmästä. 

Juttua muokattu 23.8. klo 15.24:  Lisätty osuus Helsingin kaupungin tiedotteesta, sekä laajennettu viimeistä kappaletta sosiaali- ja terveysministeriön työryhmästä. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 100 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Pyhäkurun takana on joukko yrittäjiä, jotka yhdistivät voimansa idean taakse jo kolmisen vuotta sitten.

Miia Taivalantti on hankkeen koordinoija ja entinen lähi- ja luomuruokayrittäjä, Ex-puoliso Antti Taivalantti on remonttiyrittäjä, Antti Siltala tarjoaa sup-, kanootti- ja kajakkiohjelmapalveluita ja Aki ja Mika Liukko omistavat ravintola Carlsberg Housen ja ja Bliss Adventure tarjoaa jääkiipeilyä muun muassa Pyhän Tajukankalla.

Kun sitten vihdoin oli aika alkaa edistää seikkailupuistohanketta ja hakea rahoitusta, alkoi koronakriisi, jonka tukirahoitus meni kaiken muun edelle Ely-keskuksessa.

Seuraavaksi Italian tehtaat menivät kiinni niin, että muun muassa tehdas, josta seikkailupuiston metalliosien piti tulla, ei pystynyt niitä toimittamaan. Kun tehtaat avautuivat, vastassa oli italialaisten kesälomat. Seuraavaksi oli ongelmia kuljetusten kanssa ja sen jälkeen vastassa Suomen talvi, jolloin rakentaminen ei edennyt.

Seikkailupuiston rakennustarvikkeet saatiin vasta keväällä lumien sulettua ja rakentaminen pääsi alkuun.

– Rakennamme seikkailupuistoa itse, jolloin rakentaminen on hitaampaa, mutta sillä saamme pidettyä kulut kurissa ja osaamisen itsellämme. Jos olisin tilannut rakennusporukan Saksasta, se olisi ollut kolme kertaa kalliimpaa. Joka kerta, kun laajennamme tai muokkaamme rataa, olisin joutunut tilaamaan porukan taas Suomeen, Miia Taivalantti kertoo.

Kesämatkailu kasvuun

Yrittäjien yhteinen ajatus oli elävöittää Pyhän kesämatkailua. Pyhä on Lapin hiihtokeskuksista nimenä tunnettu, mutta esimerkiksi koronapandemian aikana kotimaiset matkailijat eivät ole löytäneet Pyhälle yhtä ahkerasti kuin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan puolella sijaitsevalle Rukalle, jonka myydyt vuorokaudet toukokuussa syyskuuhun kasvoivat jo viime vuoden ennätysluvuista 30 prosenttia.

– Pyhätunturin Tajukankaan alue on jylhyydessään ja karuudessaan upea, mutta Ihmiset eivät uskalla lähteä näille hienoille paikoille itsenäisesti. Me halusimme tarjota kokemuksen turvallisissa olosuhteissa laajemmalle kävijäkunnalle, koska kaikki eivät ole kalliokiipeilijöitä, Taivalantti kertoo.

Seikkailupuisto on tervetullut lisä Pyhän tarjontaan.

– Kesämatkailu on ollut vielä melko vähäistä Pyhällä ja alueella on kaivattu lisäaktiviteetteja kesälle. Toisaalta kansallispuistokävijöiden määrä kasvaa koko ajan, eli suunta on hyvä, Taivalantti sanoo.

Pyhäkurun erikoisuus seikkailupuistojen joukossa on Via Ferrata -tyylin, eli kalliota hyödyntävät reitit. Ne ovat yleisiä Keski-Euroopassa, kun Suomessa seikkailupuistot ovat usein rakennettu puihin tai tolppien varaan.

Alkuperäinen suunnitelma oli rakentaa pitkä liuku, eli asiakas olisi mennyt hissillä ylös ja tullut liukuen alas. Se olisi kuitenkin ollut liian kallis toteuttaa, joten tänä kesänä avautuu kolme reittiä. Neljäs, extreme-rata valmistuu ensi kesäksi.

Vaikka Pyhäkuru ei kesäsesonkiin ehtinyt, se ei huoleta Taivalanttia.

– Ruskaretket ja syyslomat ovat tuloillaan. Leirikoulut ja Tyky-porukat sekä paikalliset asukkaat ovat myös kohderyhmäämme. Kävijät ovat tykänneet tosi paljon, ja palaute on ollut pelkkää positiivista. Puisto on ollut odotettu uutuus ja erikoisuus: riittävän haastava ja kutkuttava.

Töitä itselle

Pyhäkurun yrittäjät ovat perustaneet myös kylän keskustaan Pyhäinfo-pisteen yhdessä muutaman muun yrittäjän kanssa.

Pyhäinfo on yritysten palveluiden keskittymä ja se tarjoaa tietoa alueen palveluista ja reittikohteista, sieltä saa ostaa lippuja alueen palveluihin sekä vuokravälineitä aktiviteetteihin.

– Yrittäjät halusivat kehittää yhdessä kesämatkailua ja itselleen työpaikan. Osaamisesta täällä ei ole pulaa. Pohjoisesta löytyy monenlaisia elämäntarinoita. Meillä saattaa olla hissipoikana oravanpyörästä poishypännyt lääkäri, Taivalantti kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Miia Taivalantti

Verohallinto on kuluneen kesän aikana käsitellyt kaikkiaan 22 000 hakemusta helpotettuun maksujärjestelyyn. Lisäaika järjestelylle päättyy elokuun lopussa. Helpotettua maksujärjestelyä voi hakea 31.8. asti OmaVerossa.  

Helpotettuun maksujärjestelyyn hyväksytty yritys maksaa maksujärjestelyssä olevista veroista korkoa 2,5 prosenttia normaalin seitsemän prosentin sijaan. Samalla maksuerät voidaan jaksottaa enintään 24 kuukauden aikajaksolle kuukausittaisiin eriin. Näin ollen lykätyt verot eivät tule maksuun yhdellä kertaa.

Helpotettuun maksujärjestelyyn pääsemisen edellytyksenä on, että kyseinen yritys on antanut kaikki veroilmoitukset, tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset määräajassa. Veroja ei saa olla ulosotossa.

Maksujärjestelyjen tavoitteena on auttaa erityisesti yrityksiä ja toiminimiyrittäjiä, jotka ovat koronatilanteen takia maksuvaikeuksissa.

– Tällä hetkellä helpotettua maksujärjestelyä hakeneista yrityksiä on vajaa puolet. Loppukesästä helpotettu maksujärjestely on kiinnostanut myös henkilöasiakkaita, joilla on jäännösveron tai kiinteistöveron eräpäivä käsillä, riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta kertoo.  

Ehdot normaalisti tiukemmat

Helpotettua maksujärjestelyä voi hakea, vaikka yrityksen aikaisempi maksujärjestely olisi voimassa. Tällöin aikaisempi maksujärjestely korvataan uudella. Maksujärjestely raukeaa, jos yritys ei anna uusia vero- ja muita ilmoituksia, maksa maksuohjelman eriä määräajassa tai sille syntyy uutta verovelkaa maksujärjestelyn aikana.

Merkittävä huojennus yritykselle on sekin, että käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon. Maksujärjestelypyyntö keskeyttää perintätoimenpiteet, kunnes asia on ratkaistu. Yrityksen verovelkaa ei myöskään julkaista verovelkarekisterissä eikä protestilistalla.

Lisäaikaa verojen maksuun voi hakea normaalitilanteessakin, mutta silloin ehdot ovat tiukemmat. Koronavirusepidemian takia maksujärjestelyn ehtoja helpotetaan nyt toisen kerran, sillä vuoden 2020 maalis-elokuussa yritysten ja henkilöasiakkaiden oli mahdollista hakea lisäaikaa verojen maksuun helpotetusti. Helpotettua maksujärjestelyä haki viime vuonna 39 000 asiakasta. Hakeneista puolet oli yrityksiä ja puolet henkilöasiakkaita.

– Tämän ja viime vuoden hakijamäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tänä vuonna helpotettuun maksujärjestelyyn hakeneista yrityksistä puolet on sellaisia, jotka hakivat järjestelyyn myös viime vuonna, Hurskainen kertoo. 

Verohallinnon tietojen mukaan verovelan kokonaismäärä oli heinäkuussa 3,6 miljardia euroa. Ennen koronapandemiaa määrä oli noin 3,1 miljardia. 

– Hyvä asia on, että maksujärjestelyssä olevaa velkaa on maksettu tänä vuonna enemmän kuin uusia verovelkoja on kertynyt, ylitarkastaja Timo Helin Verohallinnosta sanoo. 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakriisin hoitaminen on johtanut ei-kiireellisen hoidon lykkääntymiseen ja kasvattanut hoitojonoja merkittävästi. Mahdollisen kolmannen rokotuskierroksen järjestäminen uhkaa pahentaa jonotilannetta entisestään. Lääkäripalveluyritykset ry:n, LPY, mielestä seuraavan koronarokotuskierroksen toteuttamisessa pitää hyödyntää laajasti myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa, että julkisen sektorin ensisijainen tehtävä on järjestää terveydenhuoltopalvelut, mutta ei välttämättä tuottaa niitä kaikkia itse. 

Partasen mukaan yksityisen terveydenhuollon resursseja on hyödynnetty kovin vähän koronakriisin tähänastisessa hoitamisessa. Yksityisillä toimijoilla on ollut koko kriisin ajan vapaata kapasiteettia, jota olisi voitu käyttää julkisen terveydenhuollon apuna. Sen sijaan palveluita tarvitsevat ovat joutuneet kasvaviin jonoihin.

− Yksityinen terveydenhuolto olisi pystynyt testaamaan, jäljittämään ja rokottamaan. Lisäksi olisimme voineet ottaa julkisen terveydenhuollon jonoista potilaita hoidettavaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyökumppanina. Näin jonotilanne olisi pysynyt paremmin hallinnassa, Partanen väittää.

Partanen antaa esimerkin neuvolapalveluista. Myös niistä on siirretty henkilökuntaa jäljitykseen, rokotukseen ja testaamiseen, jolloin neuvoloissakin jonot ovat kasvaneet. Tämä on johtanut siihen, että palveluita tuotetaan sijaisvoimin tai niiden saaminen viivästyy. 

- Neuvoloissa on erityisen tärkeää, että hoitajat tuntisivat perheet ja hoitajat olisivat samat. Nyt jotkut perheet ovat alkaneet käyttää yksityisiä neuvolapalveluita, kuten olemme saaneet lehdistä lukea, Partanen kertoo. 

Ei toisteta aiempia virheitä

Suomi on saanut toistuvasti noottia OECD-raporteissa siitä, että perusterveydenhuollossa on OECD-maiden heikoimpia hoitoonpääsyasteita. Koronakriisi pahentaa tilannetta. Siksi olisi tärkeää käyttää kaikki yhteiskunnan resurssit palveluiden saatavuuden turvaamiseksi.  

Kolmannen rokotuskierroksen järjestämisestä ei ole vielä tehty päätöstä, mutta jos se toteutuu, ajankohta lienee ensi vuoden alkupuolella. Mediatietojen mukaan asiaa valmistellaan syksyn aikana, jotta valmius kolmannen rokotuksen antamiseen olisi mahdollisimman hyvä.

Partasen mukaan nyt on riittävästi aikaa kartoittaa yksityisellä sektorilla tarjolla olevat resurssit ja kapasiteetti. Työterveyshuolto voisi esimerkiksi rokottaa työelämässä olevia, riskiryhmiin kuuluvia kansalaisia.

− Nyt ei saisi toistaa sitä virhettä, että julkinen terveydenhuolto pitää itseään kaikkivoipana, eikä ota vastaan tarjolla olevaa apua. Jos näin käy, hoitojonot kasvavat ja lakisääteisiä, välttämättömiä palveluita joudutaan lykkäämään yhä enemmän, yhä kauemmas. Hoitojen lykkääminen on jo nyt suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen riski ja se vain pahenee ilman julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä, Partanen kertoo.

Partanen varoittaa ajattelusta, että yksityisiä käytetään vain silloin, jos tarvetta ilmenee.

− Vaikean pandemian hoitamiseen tarvitaan hyvää suunnittelua ja organisointia. ”Käytetään tarvittaessa” ei ole mikään suunnitelma, eikä se ole järjestelmällistä toimintaa. Jos tähän taas mennään, seurauksena on erilaisia, kansalaisia eriarvoistavia käytäntöjä eri puolilla maata. Sitä paitsi ”käytetään tarvittaessa” tarkoittaa valitettavan usein käytännössä sitä, että ei käytetä, vaikka tarvetta olisi, hän sanoo.

Myös yksityisen terveydenhuollon toimijoiden ja kaikkien työnantajien kannattaa valmistautua kolmanteen rokotuskierrokseen. 

− Toimintaa suunnitellessaan yksityisten toimijoiden ja työterveyshuollon pitää tietää, mitä niiltä odotetaan. Varautuminen on vaikeaa, jos ei yhdessä suunnitella uuteen rokotuskierrokseen valmistautumista ja sen toteuttamista, Partanen muistuttaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Vuonna 2018 Suomen markkinoille ensimmäistä kertaa käyttöön tullut Google Pay -mobiilimaksu tulee ensimmäisiin Suomen markkinoilla myytäviin älykelloihin elokuun lopussa, kertoo Mobiili.fi -verkkosivusto. Tuolloin Suomen markkinoille saapuvat Samsungin uudet Wear OS -käyttöjärjestelmää käyttävät älykellot Galaxy Watch4 ja Galaxy Watch Classic. 

Googlen mobiilimaksuominaisuudesta pääsevät nauttimaan myös aikaisempien Wear OS -älykellojen omistajat, sillä maksaminen onnistuu myös niillä. Aikaisemmin Google Payta on voinut käyttää Android-puhelimilla.

Kyseessä on odotettu ominaisuuden lisäys, sillä Samsungin kilpailija Apple toi oman Apple Pay -mobiilimaksuominaisuutensa Apple Watch -älykelloihinsa Suomessa jo vuosia sitten. 

Äskettäin Google kertoi Google Payn laajentumisesta 16 uuteen maahan.

Ranteesta irrotetulla kellolla ei voi maksaa

Google Payn ottaa käyttöön ensimmäisten joukossa ainakin Nordea, joka on Twitter-tilillään kertonut ohjeet palvelun käyttöönottoon.

Googlen pankkikumppaneita Suomessa ovat Mobiili.fin mukaan myös muun muassa Aktia, Bank Norwegian, Danske Bank, Oma Säästöpankki, Säästöpankki-ryhmän pankit ja Ålandsbanken. Käyttö onnistuu lisäksi muun muassa Edenredin kortilla.

Samoin kuin Apple Payn kohdalla, Google Payn käytössä ei ole tyypillistä lähimaksun 50 euron ylärajaa.

Mobiili.fin mukaan maksuominaisuus edellyttää pääsykoodin asettamista Samsungin älykelloon. Kun kello irrotetaan ranteesta, sillä ei voi enää maksaa.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsingin kaupunki järjesti maanantai-iltana kutsuvierastilaisuuden Vanhalla ylioppilastalolla tarkoituksenaan testata koronapassia. Helsingin kaupungin yrityspalveluiden yksikön päällikkö ja koronapassikoordinaattori Jani Moliis kertoo, että ilta oli monesta näkökulmasta onnistunut.

Helsingin kaupunki kokeilee koronapassia – "Parempi kuin tiukemmat rajoitukset, jos tautitilanne huononisi"

– Koronpassin käyttö ei aiheuttanut ongelmia, ja oli hauskaa olla ihmisten keskuudessa, hän kertoo.

150 hengen tilaisuudessa hyödynnettiin koronapassina Omakannasta haettavaa EU:n koronatodistusta, jonka voi ladata palvelusta perustuen kahteen saatuun rokotteeseen, viimeisen kuuden kuukauden aikana sairastettuun tautiin tai viimeisen 72 tunnin aikana saatuun negatiiviseen testitulokseen.

Täysin ilman yllätyksiä järjestäjät eivät selvinneet.

– Viime metreillä tajuttiin, että käytössämme ollut Sveitsin terveysviranomaisten sovellus lukee QR-koodin ja toimii, kuten pitää, mutta ei erottele sitä, onko 14 päivän suoja-aika täyttynyt, kuten etukäteen kerroimme. Sveitsi ei vaadi sitä, joten voi olla, että tilaisuuteen on päässyt joku, jolla tuo kahden viikon suoja-aika ei ole tullut täyteen, Moliis kertoo.

– Siksi olisi hyvä, että laajamittaisessa käytössä parametrointi olisi omissa käsissä. Kriteerithän voivat muuttua, hän jatkaa.

Toinen kokeilu pikatesteillä harkinnassa

Moliisilla olisi tiimeineen kiinnostusta järjestää vielä toinen tapahtuma mahdollisesti nuoremmalle kohderyhmälle, jossa testattaisiin pikatestausta tapahtumassa. Koronapassitestaus oli helppo toteuttaa, mutta pikatestaus vaatisi enemmän järjestämistä.

– Niiden, jotka eivät ole vielä saaneet rokotuksia, ei tarvitsisi hakea kallista testiä omalla rahalla tai vielä pahempi, kuormittaa julkista terveydenhuoltoa, Moliis sanoo

Moliis näkee, että koronpassin käyttöönotto ei olisi suuri lisävaiva yrityksissä, joissa on luonteva yhteys asiakkaisiin muutenkin, kuten ravintoloissa, joissa on ovimies tai hovimestari. Koronapassin QR-koodin voisi vain vilauttaa koneelle.

– Jos luontevaa kontaktia ei ole, se vaatii lisäkäsiparin, eli luo kustannuksia. STM:n työryhmässä edistämme sitä, että koronapassi olisi vaihtoehtoinen ratkaisu muille rajoitteille. Pahin skenaario olisi vaatimus siitä, että koronapassi tulisi muiden rajoitteiden päälle. Pyrkimys on, että koronapassi mahdollistaisi toiminnan, Moliis sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Tero Lahti / Helsingin Kaupunki

Vantaalaisen K-Market Naapurin kauppias Laura Huurtola muistaa yhä elävästi teini-ikäisen Lauran, jolla oli paha olla.

Tyttö oli muuttanut Keski-Suomesta perheensä kanssa Nastolaan, jossa hän aloitti viidennen luokan. Ulkopaikkakuntalainen sai osakseen syrjintää, joka paheni yläasteella.

– En ollut se tuttu naama kylältä. Muut tiesivät, että olen muuttanut paikkakunnalle muualta.

Huurtolaa haukuttiin muukalaiseksi. Kiusaaminen paheni, kun tytön Helsingissä asunut kummitäti osti kummitytölleen pääkaupungissa muodissa olleita vaatteita. Nastolassa vaatteet olivat vain yksi lisäsyy kiusaamiseen.

– Tultiin suoraan sanomaan, että lähdetään pesulle, jos et vaihda vaatteita, Huurtola muistelee.

Pesu tarkoitti käytännössä pään työntämistä lavuaariin.

Kiusaaminen jatkui yläasteella, kunnes Huurtola sulautui haluttuun "muottiin".

– Jos oli yhtään erilainen ja persoonallinen, siitä sai kuulla. Kiusaaminen loppui siinä vaiheessa, kun ystävystyin luokkakavereihin, jotka olivat kiusaajien kavereita. Oli pakko mennä valtavirran mukana. Uskon, että lapsia ja nuoria kiusataan edelleen samoista syistä, etenkin pienemmillä paikkakunnilla.

"Kukaan ei puuttunut"

Huurtolan emännöimän K-Marketin seinällä on juliste parhaillaan käynnissä olevasta K-Market -ketjun kiusaamisen vastaisesta kampanjasta. Sen ideana on tarjota lapsille ja nuorille kiusaamisvapaa vyöhyke. Julisteen kuvassa on 13-vuotias Laura Huurtola.

– Toivottavasti kampanja jatkuu aina. Toivon, että se nostetaan aina esille koulujen alkamisen yhteydessä, Huurtola sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista kokee noin kolmannes alakoululaisista ja viidennes yläkoululaisista. Kyselyn perusteella kuusi prosenttia lapsista ja nuorista joutuu kiusatuksi viikoittain. K-Ryhmän kampanja sai alkunsa yksittäisen K-kauppiaan päätöksestä. Janakkalan Tervakoskella sijaitsevan K-Market Tervapadan kauppias Ville Kestilä oli joutunut todistamaan useita kiusaamistapauksia kaupassaan ja julisti marketin tilat kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi. Tärkeä viesti oli lähtölaukaus koko ketjun laajuiselle kampanjalle.

Huurtolalle kampanja muistuttaa siitä pahasta olosta, joka tuntuu kiusatun vatsassa. Juuri siksi kampanja on hänen mielestään tärkeä.

– Se turvattomuuden tunne ja epävarmuus, kun ei uskalla kertoa kiusaamisesta vanhemmille tai opettajalle tai kenellekään muulle aikuiselle. Kavereista ei ole siinä tilanteessa välttämättä mitään hyötyä. Kun olin teini-ikäinen, kukaan ei puuttunut asiaan. Näin, kuinka muillekin kiusatuille kävi samoin.

Kiusaamistapauksia omassa kaupassa

Huurtola on ollut K-kauppiaana 15 vuoden ajan. Tänä aikana hän on kohdannut tilanteita, joissa kiusaaminen on ulottunut kaupan tiloihin.

– Meillä on tapauksia, joissa kaverit jäävät ulkopuolelle ja yksi tulee näpistämään karkkia kauppaan. Kun saamme lapsen kiinni itse teosta, hän on peloissaan ja käy ilmi, että kaverit pakottivat näpistämään. Lapsi on kertonut, että kaverit hakkaavat, jos en tee kuten käsketään. Niissä tilanteissa ei soiteta poliisille vaan kouluun ja vanhemmille, jotta tilanteeseen puututtaisiin koulun kautta.

Kampanjan myötä Huurtola toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi matalampi kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta ulkopuoliselle aikuiselle.

– Moni kauppias tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Ehkä kauppiaat pystyvät ottamaan lapsen tilanteen esille.

K-Market Naapurissa tieto esille tulleista tapauksista on mennyt eteenpäin koululle. Jälkikäteen siitä on tullut kiitosta.

Huurtolalle kiusaaminen on ollut jälleen ajankohtaista viime vuosina myös omassa perheessä. Hänen pian 12 vuotta täyttävä tyttärensä joutui vakavan fyysisen koulukiusaamisen kohteeksi pian sen jälkeen, kun hän vaihtoi koulua ensimmäisen luokan puolessa välissä.

– Se oli fyysistä pahoinpitelyä. Asia on nyt saatu selvitettyä, mutta kokemukset ovat jättäneet aikamoiset jäljet. Ne nousevat esille heti, jos koulussa tapahtuu vähänkään jotain negatiivista.

Someirvailu ihmetyttää

Twitterissä K-Ryhmän kampanja on saanut osakseen arveluttavaa kommentointia tunnetuiltakin suomalaisilta kuten Mikael Jungnerilta. Jungner kommentoi Twitterissä, ettei ole kokenut kiusaamista myöskään kilpailevissa ketjuissa.

– Ehkä näissä kyseisissä tapauksissa asia on ymmärretty väärin tai se on haluttu ymmärtää väärin. Kampanjassa on kyse siitä, että jokin ryhmä nousee esille asiassa ja kertoo lapsille, että meille voit puhua luottamuksella, Huurtola selvittää.

K-Marketin markkinointijohtaja Anne Weide pitää somekeskustelua osoituksena asian tärkeydestä.

– Jos kampanja ei ole jollekin avautunut tai sen tarpeellisuutta on kummasteltu, on muu yhteisö ryhtynyt puolustamaan kampanjaa ja kertomaan, mistä asiassa on kyse.

Weiden kertoo, että kampanjassa on mukana kaikkiaan 780 K-Market -myymälää. 

– Kiusaamisvapaa vyöhyke tarkoittaa, että K-Marketissa lapsi tai nuori saa olla juuri sellainen kuin on ja kaupasta löytyy aina vastuullinen aikuinen, joka kuuntelee ja auttaa etsimään apua. K-Market -ketju on sitoutunut toimintatapaan koko kouluvuodeksi.

Kuvat: Mikko Heino, K-Ryhmä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Katso-palvelu suljetaan pian kokonaan. Syyskuun alusta alkaen Katso-tunniste ja Katso-valtuudet eivät enää toimi missään valtionhallinnon asiointipalvelussa. Niihin tarvitaan jatkoassa Suomi.fi-valtuudet.

– Verohallinto päätti antaa Katson käyttäjille kahteen otteeseen lisäaikaa siirtymän tekemiseen. Lisäaikaa annettiin, koska siirtyminen Suomi.fi-valtuuksiin oli vuodenvaihteessa odotettua hitaampaa. Viimeinen siirtymäaika päättyy nyt elokuun lopussa, ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta kertoo.

Verohallinto myönsi taannoin Katso-palvelun käyttäjille lisäaikaa Suomi.fi-valtuuksiin siirtymiseen. Jatkoaikaa myönnettiin aikaisemmin 30. huhtikuuta asti, ja toistamiseen 31. elokuuta asti. Lisäajan tarkoituksena oli helpottaa valtuushakemusten käsittelyn ruuhkautunutta tilannetta.

Enää lisäaikaa ei heru. Verohallinto muistuttaa, että Katso-tunnisteet eivät muutu automaattisesti Suomi.fi -valtuuksiksi.

Suurin osa yrityksistä ja yhteisöistä saa Suomi.fi-valtuudet käyttöönsä tunnistautumalla Suomi.fi:n valtuudet-palveluun ja antamalla valtuuden. Joidenkin yhteisöjen täytyy kuitenkin tehdä ensin valtuushakemus. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa yhtymät sekä kuolinpesät, joilla on Y-tunnus.

Siirtyminen Suomi.fi-valtuuksiin tuo yrityksille etuja vanhaan Katso-palveluun verrattuna. OmaVero-palveluun kirjautumiseen ei tarvita enää erillistä tunnistetta vaan pankkitunnukset riittävät. Lisäksi tilitoimiston kirjanpitäjät voivat nähdä kaikki valtuudet kerralla OmaVerossa.

Tarkemmat ohjeet Suomi.fi-valtuuden antamiseen veroasiointia varten löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi