AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tam-Silkin toimitusjohtaja Juha Haapasaari kertoo, että yritys haluaa muutoksella kannustaa vastuulliseen kuluttamiseen.

− Palautusruljanssi on iso ympäristöä kuormittava asia kaikille verkkokaupoille. Meidän kaupassamme palautusprosentti on pienimmästä päästä, alle 7 prosenttia, mutta haluamme silti kannustaa entistä harkitumpiin ostoihin.

Muutos tuli voimaan elokuun alkupuolella. Sen jälkeen tuotteet on voinut tilata verkkokaupasta ilman toimitusmaksua, jos toimitustapana on Matkahuolto.

− Yhdeksän kymmenestä asiakkaasta ei palauta tilausta, joten he voittavat tässä muutoksessa. Verkkokaupasta ostettujen tuotteiden palautus sen sijaan maksaa.

Ensimmäiset kommentit muutoksesta ovat Haapasaaren mukaan olleet pelkästään positiivisia. Asiakkaatkin haluavat vähentää vääränlaisia ostoksia ja palautusruljanssin ympäristövaikutuksia.

Suurin syy palautuksiin on vaatteen väärä koko. Tähän Tam-Silk aikoo Haapasaaren mukaan vastata entistä selkeämmillä kokotaulukoilla ja jatkossa mahdollisesti myös sovelluksen avulla.

− Kokeilussa on sovellus, joka mittaa asiakkaan lataamasta kuvasta sopivan tuotteen ja koon. Teknologia on kehittynyt paljon ja tuo apua oikean koon valitsemiseen.

Kaikki kotimaassa

Tam-Silk on toukokuusta alkaen valmistanut kaikki kolmen brändin tuotteensa Suomessa, Kangasalla.

− Saimme myös neulosten tuotannon Tallinnasta Kangasalle, kun saimme siihen oikean kutomakoneen.

Yrityksen pääbrändi on Tam-Silk, jonka mallistossa on paljon villasilkkisiä vaatteita.

− Merinovillasilkkisten tuotteiden materiaali tehdään ja tuotteet valmistetaan kaikki Suomessa.

Suurin osa tuotteista myydään verkkokaupan kautta, mutta Kangasalla sijaitsevassa myymälässä koettiin ennätyksellisen vilkas kesä. Haapasaari kertoo, että yritys järjesti pihapiiriinsä jäätelö- ja mansikkamyynnin.

− Heinäkuun myynti oli kaikkien aikojen vilkkain myymälässämme. Järjestimme pihalle jäätelökioskin, jossa kaksi lukiolaista myi yrittäjinä jäätelöä ja tarjosimme myyntipaikan myös paikalliselle mansikanviljelijälle. Ratkaisu oli win-win-tilanne kaikille, sillä iso osa kävijöistä piipahti ostoksilla myös myymälässämme.

Haapasaari kertoo, että koko vuosi ja myös viime vuosi on ollut voimakasta kasvun aikaa yrityksessä.

− Omistajanvaihdos oli yrityksessä vuonna 2018. Sen jälkeen liikevaihto on noussut silloisesta miljoonasta eurosta viimevuotiseen 2,7 miljoonaan euroon. Suurimpana syynä on markkinoinnin lisääminen.

Tämän vuoden liikevaihdon Haapasaari ennustaa nousevan yli 3 miljoonan euron. Henkilöstömäärä on nyt 37.

− Voimakas kasvu on pitänyt tuloksen vielä nollassa, mutta tänä vuonna toivottavasti pääsemme plussalle.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tam-Silk Oy

Kaupallinen yhteistyö: Eazybreak

Koronaviruspandemia ja sen torjumiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaikkien suomalaisten elämään jollain tavalla. Kenties merkittävimpiä koronarajoitusten seuraukset ovat olleet ravintola-alalla. Lounasmarkkinassa on tällä hetkellä nähtävissä kaksi suurta ongelmaa.

Ongelma 1: Ravintola-alalle valtavat menetykset

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto laski vuonna 2020 29 % eli noin 2,2 miljardia euroa verrattuna vuoteen 2019. Liikevaihdon romahdus on aiheuttanut lomautuksia ja irtisanomisia lukuisissa alan yrityksissä. 

Toipuminen tilanteesta vie MaRa ry:n mukaan ainakin 2 vuotta. Jatkuvasti muuttuva koronatilanne ja sen torjumiseksi tehtävät rajoitustoimet aiheuttavat ravintoloiden toimintaan jatkuvasti lisää epävarmuutta, minkä takia ravintoloihin kaivataan kipeästi lisää asiakkaita.

Ongelma 2: Lounastavat muuttuneet epäterveellisemmiksi

Reetta Kaarnakorven vuonna 2021 valmistuneen pro gradu tutkielman mukaan kotona työskennellessä syödään aiempaa epäterveellisempiä aterioita ja ateriarytmi on monelle pelkkä muisto. Tilanne heikentyy entisestään, kun teemme töitä tai selaamme älypuhelimen uutisvirtoja lounaan aikana. Tällöin aivomme eivät saa kaipaamaansa hengähdystaukoa. 

Lounastauko on erityisen tärkeä hetki yhteenkuuluvuuden tuntemiseksi ja tuen saamiseksi työtovereilta. Lounastauolla voimme oppia tuntemaan kollegoitamme työpaikan ulkopuolella ja syventää välisiämme suhteita. Näin aivomme palautuvat aamupäivän rasituksesta ja olemme iltapäivällä luovempia ja tuottavampia. Voimme myös keskustella mieltämme askarruttavista tilanteista ja etsiä yhdessä ratkaisuja ongelmiin oman ajattelun ulkopuolelta.

Suomalaisilta jää tänä vuonna lounasetua käyttämättä yli 500 milj. euroa

Vuoden 2020 alussa lounasedun käyttö laski jopa 70 %. Tilanne on sittemmin parantunut, mutta alalla ei olla missään nimessä palattu koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. 

Epassin ja Eazybreakin yhteisen arvion mukaan suomalaisilta kuluttajilta jääkin tänä vuonna lounasetua käyttämättä yli 500 miljoonan euron arvosta. Summa on merkittävä, ja sen saaminen ravintoloiden käyttöön auttaisi toimialaa palautumaan koronakriisistä. 

”Jos jokainen lounasedun omaava suomalainen söisi kuukausittain yhden ravintolalounaan enemmän, ravintola-alalle saataisiin kiertoon syys-joulukuussa 2021 vähintään 60 miljoonaa euroa.”

Palaa lounaalle nyt

Lounastamalla säännöllisesti takaat terveellisemmän ateriarytmin ja pysyt virkeänä koko työpäivän. Voit myös tuulettaa ajatuksia kollegoidesi kanssa. Samalla tuet kipeästi asiakkaita kaipaavia ravintola-alan yrityksiä omalla pienellä panoksellasi. 

Jos jokainen lounasedun omaava suomalainen söisi kuukausittain yhden ravintolalounaan enemmän, ravintola-alalle saataisiin kiertoon syys-joulukuussa 2021 vähintään 60 miljoonaa euroa.

Lounasetu helposti Suomen Yrittäjien kumppani Eazybreakilta

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat lounasedun käyttöösi helposti Eazybreakilta. Eazybreak on Suomessa perustettu yritys, joka tarjoaa äärimmäisen helppokäyttöistä mobiilipalvelua työsuhde-eduille. Palvelu toimii täysin digitaalisesti, ja automatisoi kaiken turhan työn kuten edunjaot sekä laskutuksen. 

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Eazybreakin käyttöösi jopa -60 % alennuksella. 

Kustannustuen neljännen kierroksen haku käynnistyi 17. elokuuta. Neljäs hakukierros on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia ajanjaksolla 1.3.–31.5. Verrokkina on vastaava ajankohta vuonna 2019.

Neljäs tukikierros on tällä tietoa viimeinen mahdollisuus hakea kustannustukea.

Sulkemiskorvauksen haku päättyy alle 50 henkilön yrityksille tiistaina 31. elokuuta.

Tuen vähimmäismäärä on 2000 euroa ja maksimi miljoona euroa. Sitä voivat hakea myös yksinyrittäjät.

Suomen Yrittäjät on ollut pettynyt siihen, että kustannustuen ehdot eivät ole muuttuneet kolmannesta kierroksesta. Kustannustuki on edelleen toimivampi mikroyrityksiä suuremmille yrityksille.  Järjestö on myös ajanut kulujen korvaustason nostamista nykyisestä 70 prosentista 85 prosenttiin.

Lue lisää Kustannustuen neljäs kierros käynnistyy pian – Näin se eroaa edellisestä: "Mikroyrityksiä sorsitaan"

Hyväksytty 82 prosenttia hakemuksista

Kustannustukea sekä sulkemiskorvausta voi saada, vaikka olisi hakenut ja saanut tukia jo edellisillä kierroksilla. Myönnetystä kustannustuesta vähennetään samoihin kustannuksiin kohdistuvat vakuutuskorvaukset sekä Valtiokonttorin myöntämä sulkemiskorvaus ja tapahtumatakuu.

Lue lisää Ksutannustuen hakemisesta Valtiokonttorin sivuilta.

Tähän mennessä kustannustukihakemuksia neljännellä kierroksella on tullut 6480. Päätöksen on saanut 3418 yritystä, joista hyväksytyn päätöksen on saanut 2804 yritystä, eli 82 prosenttia hakeneista. Yhteensä tukea on jaettu 33 044 070 euroa.

Valtiokonttori lupaa päätöksen tällä hetkellä 1-30 päivässä.

Toimitus

toimitus (at) Yrittajat.fi

Perinteikäs startup-tapahtuma Slush järjestetään Helsingin Messukeskuksessa joulukuussa, tosin kutistetumpana versiona koronatilanteen takia. Viime vuonna tapahtuma peruttiin.

Slush on järjestetty Helsingissä vuodesta 2008 alkaen. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 8000 kävijää. Vielä ennen koronaa vuonna 2019 kävijöitä oli 25 000.

– Tänä vuonna Slushissa on paikalla enemmän yrittäjiä ja sijoittajia suhteessa kokonaiskävijämäärään. On siis aiempaa todennäköisempää, että Slushissa tapaamasi henkilö joko jakaa kanssasi samat haasteet tai osaa auttaa sinua ratkomaan ne, Slushin toimitusjohtajaksi viime vuonna valittu Miika Huttunen kertoo Kauppalehdelle. 

Slushin teemana on "yrittäjyyden uusi aikakausi". Liput ovat menneet hyvin kaupaksi, sillä 30 prosenttia niistä myytiin jo viime kevään ja kesän kuluessa. 

Puhujalavalle nousevat muun muassa maailman johtavan pääomasijoitusyhtiön Sequoian Luciana Lixandru sekä Googlen omistuksessa olevan tekoälylaboratio DeepMindin johtaja Lila Ibrahim.

Koronaturvallisuutta pyritään pitämään yllä maskipakolla ja mahdollisesti myös koronapassilla.

– Muualla Euroopassa on otettu käyttöön jo turvallisuusstandardiksi muodostuneita käytäntöjä, joita haluaisimme hyödyntää myös Slushissa. Seuraamme jatkuvasti lainsäädännön muutoksia ja esimerkiksi koronapassin käyttöönottoa Suomessa. Mikäli tilanne joulukuussa sallii, otamme välittömästi vastaavanlaiset sisäänpääsyn ehdot käyttöön tapahtuman turvallisuuden varmistaaksemme,  Huttunen kertoo Kauppalehdelle.

Kuva: Slush

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 308 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva on tämän vuoden Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääesiintyjä. Yrittäjäpäivät järjestetään Jyväskylässä 24.-25. syyskuuta.

Vuoden valmentajaksi Urheilugaalassa neljästi valittu Kanerva puhuu tapahtumassa muun muassa voittavan tiimin rakentamisesta, vuorovaikutuksen merkityksestä ja itsensä johtamisesta.

– Matkan varrella olen oppinut tuntemaan pelaajia myös ihmisinä, ei ainoastaan pelaajina. On tärkeää tuntea persoona, mitkä asiat ihmistä motivoivat. Elämän eri osa-alueet vaikuttavat pelaajan henkiseen tilaan ja kykyyn vastaanottaa asioita. Minun on hyvä tietää esimerkiksi elämässä tapahtuneista vastoinkäymisistä, jotta osaan huomioida ne valmennuksessa, Kanerva kertoo.

Onnistuneen vuorovaikutuksen taustalla on Kanervan mukaan ennen kaikkea keskinäinen luottamus, joka hänen mukaansa syntyy yhteisten toimintatapojen noudattamisesta. Joukkueessa toimintatavat liittyvät osaltaan jokaisen pelaajan rooliin.

– Yhdessä pelaajien mietimme pelitapoja ja sitä, miten kunkin pelaajan roolissa voi tuoda parhaiten omia ominaisuuksiaan esille. On hienoa, kun pystyn luottamaan siihen, että kaverit hoitavat hommansa. Toisaalta myös valmentajalla on oltava luottamuksen arvoinen. Voi nakertaa luottamusta, jos en toimi valittujen periaatteiden mukaan.

Opettajan opit pätevät yhä

Ennen ammattivalmentajan ammattia Kanerva työskenteli opettajana. Hän käyttää edelleen monia työmetodeja, jotka ovat arkipäivää opettajan työssä.

– Tiedän tavat, miten motivoidaan ja rohkaistaan ja millainen palaute on tehokkainta kullekin pelaajalle. Kun oppii tuntemaan pelaajan, tietää, mikä pelaajan sytyttää ja miten hänet saa vastaanottamaan palautetta parhaiten. On fiilispelaajia, jotka syttyvät fiiliksestä, siitä kun he laittavat itsensä likoon ja taistelevat joukkueen eteen. Sitten on niitä, jotka haluavat tietää kylmää dataa esimerkiksi syöttöprosenteista.

Timihengen rakentaminen on oleellisen tärkeää paitsi urheilussa, myös työelämässä. Kanerva nostaa esiin yhden ratkaisevan tekijän.

– Pitää muistaa, ettei asia ole pelkästään omalla vastuullani vaan siinä ovat mukana kaikki joukkueen jäsenet. Jos yksi keino pitäisi valita, se olisi positiivisen ja kehitystä ylläpitävän ympäristön luominen. On kunnioitettava erilaisia yksilöitä ja hyödynnettävä heidän vahvuuksiaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Jos se sakkaa, on vaikea saada viestejä perille ja vuorovaikutusta toimimaan.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät on Suomen suurin yrittäjätapahtuma, joka kokoaa vuosittain paikalle yli 1300 osallistujaa. Lunasta paikkasi tapahtumaan täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kumoamassa pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän suosituksen mukaisesti yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevan niin sanotun lohkovaatimuksen. Lisäksi virasto varautuu 2 metrin turvavälivelvoitteen poistamiseen, jota koskevan tartuntatautilain muutoksen pääministeri Sanna Marin kertoi Twitter-päivityksessään olevan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä ja se esitellään eduskunnalla ensi viikolla.

Rajoituskokonaisuutta arvioidaan vielä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaman koronakoordinaatioryhmän kanssa torstaina.

Lohkovaatimuksen poistamista kokoontumisrajoituksista suositteli pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokouksessaan 31.8.2021. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lausunnon, jonka mukaan muun muassa rokotekattavuuden kasvun ansiosta yleisön eriyttäminen lohkoihin ei ole enää välttämätöntä, jos tilaisuuksien turvallisuus voidaan varmistaa muilla keinoilla.

Suhteellinen enimmäishenkilömäärä

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittelee myös yleisötilaisuuksien kahden metrin turvavälivelvoitteesta luopumista sisätiloissakin. Ryhmä arvioi lisäksi, että laajasti eri asiakas- ja yleisötilojen käyttöä koskevan niin sanotut turvavälipäätöksen edellytykset eivät enää täyty. Ryhmä katsoo, että lohkovelvoitteesta ja kahden metrin turvavälivelvoitteesta voidaan luopua, jos tilojen ja tilaisuuksien terveysturvallisuus voidaan varmistaa muilla tavoilla. Rajoituskokonaisuutta käsitellään torstaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaman alueellisen koronakoordinaatioryhmän kokouksessa.

Terveysturvallisuutta yleisötilaisuuksissa parantavat esimerkiksi järjestäjän asettama maskinkäyttösuositus tai -velvoite, järjestäjän suositus voimakkaan äänenkäytön välttämisestä, asiakkaalle osoitettu istumapaikka, ohjeet tilassa liikkumisesta, saapumisesta ja poistumisesta sekä mahdollisuuksien mukaan useiden sisäänkäyntien käyttö ja liikkumisen porrastaminen.

– Olemme jo viime viikolla linjanneet, että epidemiatilanteen niin salliessa yleisötilaisuuksien terveysturvallisuutta voidaan parantaa asettamalla tilaisuuksille suhteellinen enimmäishenkilömäärä, Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen toteaa.

– Asia on kuitenkin käsiteltävä laajemmassa foorumissa eli Hus-alueen koronakoordinaatioryhmän kokouksessa torstaina. Valmistaudumme tekemään mahdollisimman nopeasti päätöksen, jossa lohkovelvoitetta ja 2 metrin turvavälivelvoitetta sellaisenaan ei enää ole.

Sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien kahden metrin turvavälivelvoite on toistaiseksi voimassa koko Uudenmaan alueella ja lisäksi Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Kahden metrin turvavälivelvoitteesta luovutaan mahdollisuuksien mukaan myös näillä alueilla, ja asiaa arvioidaan alueellisissa koronakoordinaatioryhmissä tällä viikolla.

– Tilaisuuksissa voisi jatkossa olla esimerkiksi 50 tai 75 prosenttia enimmäishenkilömäärästä. Tällä saataisiin tiloihin väljyyttä ja vältettäisiin osaltaan tungosten ja ruuhkien syntymistä, kertoo Nikunen.

Uudenmaan alueen uudet rajoituspäätökset voisivat tulla voimaan ensi viikon alussa. 

Hygieniajärjestelyiden säilyttävä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että tilaisuuksien järjestäjien muun muassa pääkaupunkiseudulla on edelleen jatkossakin noudatettava opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 31.5.2021 julkaisemaa ohjetta hygieniajärjestelyistä. Lisäksi niin tilaisuuksien järjestäjiä kuin laajasti erilaisista asiakas- ja yleisötiloista vastaavia toimijoita velvoittavat tartuntatautilain yleiset hygieniavaatimukset.

Hygieniaohjeissa painotetaan muun muassa maskin käytön tärkeyttä sekä järjestäjän antamia ohjeita osallistujille äänen käytön ja ruuhkatilanteiden välttämiseen. Tartuntatautilain pykälässä 58 c määriteltyjen yleisten velvoitteiden mukaan tilaisuuden järjestäjän muun muassa pitää antaa asiakkaille ja osallistujille riittävän etäisyyden ylläpitämistä koskevat toimintaohjeet.

Asiakkaiden ja osallistujien oleskelu pitää järjestää sillä tavoin väljästi kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista, ja asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan. Lain yleiset velvoitteet ovat voimassa ilman erillisiä viranomaispäätöksiä koko Suomessa erilaisissa asiakas- ja yleisötiloissa.

Toimitus

toimitus(at) yrittajat.fi

35 prosenttia Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet paranevat seuraavan 12 kuukauden aikana. Puoli vuotta sitten näin arvioi 26 prosenttia yrityksistä.

Nyt 13 prosenttia pelkää suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten näin pelkäsi 23 prosenttia yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

Pk-yritykset odottavat liikevaihdon kehittyvän positiivisesti. Odotukset ovat nousseet samalle tasolle kuin ennen pandemiaa. Myös kannattavuusodotukset ovat parantuneet selkeästi ja ovat lähestymässä samaa tasoa, jolla ne olivat ennen pandemiaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kannustaa yrityksiä tarttumaan kiinni talouden kasvuvaiheeseen.

– Pk-yrityksillä on nyt luottoa Suomen talouden palautumiseen. Saman sisältöistä viestiä saamme myös kuluttajilta. Nämä ovat positiivisia ja tärkeitä viestejä talouden toipumisesta. Taloudet ovat elpymässä myös Suomen kauppakumppanimaissa. Kannustan yrityksiä tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita markkinoilla avautuu pandemian hellittäessä, Lintilä sanoi Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa kuitenkin, että odotuksiin liittyy edelleen epävarmuutta.

– Talouden toipuminen on tällä hetkellä nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta siitä, miten pandemia ja sen seurauksena rajoitustilanne kehittyy,  Kuismanen sanoo.

Erityisesti suurempien pk-yritysten odotukset ovat lähitulevaisuuden suhteen positiivisemmat kuin pienempien mikroyritysten. Yhdeksän kymmenestä Suomessa toimivasta yrityksestä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä.  

Taloustutkimus Oy toteutti Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Kustannusten nopea nousu tuo uhkaa

Yrittäjät pelkäävät tuotantokustannusten nousevan. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin.

– Vaikka yrityksen omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvaran odotetaan kasvavan, kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Hankalaa on se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti tilanteessa, jossa joudutaan elämään edelleen poikkeuksellisen epävarmoissa olosuhteissa ja aiempaa heikommin heikoin taloudellisin puskurein. Tässä tilanteessa syksyn palkkakierrosta ei kannata virittää vain hyvien talouskasvuodotusten perusteella, Malinen sanoo.

Koronatuet toimineet kohtuullisen hyvin

Valtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Vaikka tukia on myönnetty Suomessa maltillisesti joihinkin muihin maihin verrattuna, yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Yleisintä se on ollut teollisuudessa. Yleisimmin on haettu yritystukea Business Finlandista ja ELY-keskuksista sekä kustannustukea Valtiokonttorista.

Lainaa pandemian vuoksi on haettu selvästi vähemmän kuin tukia. Uudenlaiseen, määräaikaiseen yrittäjän työmarkkinatukeen on turvautunut lähes yhdeksän prosenttia.

Yritysten koronatuet ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten mukaan toimineet kohtuullisen hyvin: 39 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisiin hyvin ja 38 prosenttia ainakin jossain määrin.

– Tuilla ja rahoituksella on estetty turhat konkurssit, joissa olisi menetetty elinkelpoiset yritykset ja niiden työpaikat. Nyt on tärkeää, että tukijärjestelmää ei ajeta ennenaikaisesti alas, jotta ei riskeerata yrityksiä, työpaikkoja ja tähän mennessä käytettyjä yritysten koronatukia, Malinen sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue lisää pk-yritysbarometrista: Pk-yritysbarometri, syksy 2021 (yrittajat.fi)

Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan työvoiman saatavuus on yksi pahimmista esteistä yritystoiminnan kehittämiselle ja kasvulle Suomessa.

Kerroimme viime viikolla Riihimäellä toimivan thaimaalaisen ravintolan yrittäjästä Pertti Mattilasta, joka ei ole onnistunut löytämään kolmen vuoden aikana pätevää kokkia ravintolansa keittiöön. Työntekijää on etsitty kuumeisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Pk-yritysbarometrin mukaan työvoiman saatavuus on pahimpia ongelmia heti suhdannetilanteen jälkeen.

– Rakennusalalla työvoiman saatavuus on jopa paljon isompi este kuin suhdannetilanne, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Ongelmat kasvavat isommilla yrityksillä

Työvoiman saatavuus on Malisen mukaan pahentunut korona-aikana ja koskee kaikkia päätoimialoja. Pahin tilanne on rakentamisessa, seuraavina tulevat teollisuus, kauppa ja palvelut. Olemme aikaisemmin kertoneet työvoimapulasta muun muassa it-alalla ja ravintoloissa.

– Barometrin tulos kuvastaa sitä, työvoimaa ei ole tällä hetkellä saatavissa riittävästi. Työpaikkoja olisi tarjolla, jos olisi tulijoita. Yrityksillä olisi halua ja kykyä kasvaa, mutta heti kun kyseessä on vähänkään isompi yritys, sitä vaikeampi on löytää työntekijöitä.

Kyseessä on niin sanottu kohtaanto-ongelma, jonka ratkaiseminen ei käy käden käänteessä.

– Joko tämän hetken työttömät eivät ole oikealla tavalla koulutettuja tai he ovat maantieteellisesti väärässä paikassa. Tai sitten on jokin muu syy, miksi ei haluta tulla töihin. On myös ammatteja, joihin on vaikea saada suomalaisia töihin. Lisäksi kasvukeskuksissa on runsaasti palvelualan ammatteja, joissa matala palkkaus ja korkeat elinkustannukset ovat haastava yhdistelmä.

Ministeri: Budjettirihessä etsitään täsmätoimia

Työministeri Tuula Haataisen (sd) mukaan ensi viikolla käynnistyvän budjettiriihen yhteydessä etsitään keinoja työvoiman saatavuuden parantamiseen.

– Koko hallituskauden aikana on tehty töitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi, mutta on ilmeistä, että nyt hyvän talouskehityksen yhteydessä nämä haasteet ovat jälleen erittäin ajankohtaisia. Budjettiriihen yhteydessä etsitään nopeita täsmätoimia pitkäjänteisen työn tukemiseksi. On selvää, että yritykset tarvitsevat menestyäkseen osaavaa työvoimaa. Tarpeet ja keinot kuitenkin vaihtelevat aloittain ja olen syksyn aikana käynnistämässä alakohtaisia keskusteluja tämän vauhdittamiseksi.

Suomen Yrittäjät on aikaisemmin tuonut esille huolen rakenteellisen työvoiman vähentymisestä. Yhtenä ratkaisuna järjestö pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

– Rakennusalalla on ollut pitkään ulkomaista työvoimaa, mutta koronatilanteen takia sitä on ollut viime aikoina käytettävissä vähemmän kuin aikaisemmin. Sekään ei kuitenkaan selitä täysin työvoiman heikkoa saatavuutta alalla, Petri Malinen sanoo.

Malinen muistuttaa lisäksi, että Suomessa vailla työtä olevat ihmiset pitäisi ohjata nykyistä paremmin avoimiin työpaikkoihin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo tuoreen Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa, että viides kustannustukikierros on suunnitteilla. Kierros tulee olemaan suppeampi ja rajatumpi kuin yleiset kierrokset aikaisemmin. Viides kustannustuki on kohdistettu aloihin, joihin rajoitukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin, kuten majoitus- ja tapahtuma-alat.

Tällä hetkellä käynnissä on neljäs kustannustukikierros. Se on tällä tietoa viimeinen yleinen tukikierros, eli sitä voivat hakea kaikki yritykset, kunhan kriteerit täyttyvät. Viides kierros tulee olemaan Lintilän mukaan huomattavasti suppeampi.

Lue myös Kustannustuen neljännen kierroksen haku on käynnissä – Viides hakukierros on suppeampi ja kohdennettu

Kauppalehden haastattelussa Lintilä toivoo, että kaikista koronatuista päästäisiin pian eroon.

– Toivon mukaan tämä tulee olemaan myös viimeinen, hän sanoo.

– Mutta niin kauan kuin on virkapuolelta tulevia rajoitteita liiketoimintaan, niitä on velvollisuus kompensoida tuen kautta, Lintilä toteaa.

Valmiuteen avata yhteiskuntaa vaikuttaa se, miten koronapandemia maailmalla etenee ja miten rokotuskattavuus etenee.

Lue lisää Pk-barometristä 4600 yrittäjää vastasi kyselyyn: Yritysten tilanne lähellä pandemiaa edeltävää tasoa − Epävarmuus vaivaa edelleen

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Teollisuusalan yritykset lähtevät syksyyn epävarmassa tilanteessa. Koronakriisi on heittänyt kapuloina rattaisiin niin työvoiman saatavuusongelmat, materiaalipulan kuin raaka-aineiden hintojen nousunkin.

Kysyntä kasvaa, mutta siihen vastaamisessa on ongelmia.

Koronakriisin alkuvaiheessa taudin kiivaimmin leviävillä alueilla, kuten Kiinassa komponentteja valmistavat tehtaat menivät kiinni, kun työntekijät määrättiin koteihinsa. Kiinaan on vuosien varrella syntynyt komponenttien valmistamisen keskittymä, eikä monia osia valmisteta muualla maailmassa. Toki eri alojen tehtaita suljettiin myös muilla alueilla, kuten Euroopassa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti komponenttipulan yllättäväksi ja kriittiseksi tekijäksi toimittajille pitämässään infotilaisuudessa, joka kantoi nimeä Elvytyksestä kestävään kasvuun.

– Komponenttien saatavuus on iso asia, joka tulee hallitsemaan ja määrittelemään tilanteita. Komponenttien valmistus on keskittynyt Suomesta katsottuna itään. EU ei pysty vastaamaan omaan komponenttitarpeeseensa, vaan osat tulevat idästä. Miten tilannetta ratkotaan siellä, vaikuttaa suomalaisyritysten tilanteeseen. Tästä saattaa tulla kauppasotamaista käsittelyä komponenttien kanssa. Tällä voi olla geopoliittiseen tilanteeseen merkitystä, Lintilä sanoo.

YrittäjäPlus-lehden tuoressa numerossa yrittäjät ja asiantuntijat kertovat, miten he näkevät komponenttipulan vaikutukset.

Uskaltaako urakkaa ottaa?

Metallialan raaka-aineiden ja osien saatavuus uhkaa urakoiden toteutumista, ja yrittäjät ovat joutuneet monia jo perumaankin koronakriisin aikana. Teuvalla teollisuusputkistoja, sammutusjärjestelmiä ja elementtiaitoja valmistavan Korpela-Tuotteen yrittäjä Arto Korpela kertoo, mihin ongelmallinen tilanne voi syksyn mittaan johtaa.

– Materiaalien hinnannousu ja saatavuus nostaa kokonaiskustannuksia, jolloin on vaarana, että hankkeet menevät jäihin. Ei ole tekijöitä, eikä materiaaleja. Monella yrittäjällä on rahat loppu, jolloin ei uskalla, pysty tai halua lähteä tekemään urakkaa. Koronatartunnat saattavat seisauttaa työmaan, eikä urakkaa pystykään toimittamaan. Sanktiot ovat silloin sellaisia, että niistä ei välttämättä selviäkään, Korpela sanoo.

Elinkeinoelämän Keskusliiton heinäkuun suhdannebarometrin mukaan komponenttipula ja raaka-aineiden hinnat ovat suurimpia tuotannon kasvun esteitä.

Kiteeläisen tiehöyliä valmistavan perheyritys Veekmas Oy:n perustajan Esa Halttusen mukaan komponenttien valmistus pitäisi saada takaisin kotimaahan.

–  Valmistus on siirtynyt ulkomaille, eikä kotimaisissa käsissä ole mikään.

Myös Pyhäkurun seikkailupuiston avautuminen viivästyi, kun metalliosia valmistavat tehtaat menivät koronakriisin aikaan kiinni. Lue lisää Pyhän kesämatkailu kaipasi piristystä – Pyhäkurun seikkailupuisto syntyi yrittäjien yhteisvoimin

Komponenttien tarvetta on lisännyt myös kotitalouksien rakentamis- ja remontointi-into. Isot ja pienet kodinkoneet ovat tehneet kauppansa.

Voimakasta aaltoliikettä

Kun tuotanto tehtailla alkoi elpyä, kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet raaka-aine- tai komponenttimarkkinoilla.

– Varastot ajettiin tyhjiin, kysyntä yllätti ja hinnat nousivat pilviin. Aaltoliike on ollut voimakasta, Teknologiateollisuuden johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras toteaa.

Teknologiateollisuuden raportin mukaan uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku oli heinäkuussa yli 30 eli lähes ennätyskorkea.

Voimakas kysynnän kasvu on nostanut yritysten tuloksia ja talouskasvua, mutta talous on myös ylikuumentunut. Raaka-aineiden hintojen nousu, eli inflaatio, on kutistanut tuotteita valmistavien yritysten marginaalia ja kannattavuutta.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan pk-yritysten joukossa raaka-ainepula ja hintojen nousu näkyy teollisuuden, mutta erityisesti rakentamisen toimialalla. Suomen Yrittäjät julkaisee aiheesta lisätietoa syyskuussa julkistettavassa pk-yritysbarometrissaan.

– Ongelma korostuu suuremmissa pk-yrityksissä. Hinnoitteluvoimaa ei ole, eikä kaikkia kustannuksia pystytä siirtämään lopputuotteisiin. Raaka-ainehintojen merkitys on suurempi lopputuotteissa. Se luo haasteita yritysten kannattavuudelle, hän sanoo.

Tiehöyliä valmistavan Veekmas Oy:n Esa Halttunen kertoo, että yritys on pärjännyt koronakriisissä hyvin suuren varastonsa ansiosta. Toimitusajat ovat kuitenkin pidentyneet.

– Ohjaamoiden osia on odotettu yli puoli vuotta. Jos yleensä vie neljä viikkoa kasata laite, nyt siihen voi mennä kuusi kuukautta. Emme saa tavaraa liikkeelle, hän toteaa.

Jännittävä syksy edessä

Siihen, milloin kehitys kääntyy parempaan, ei ole selkeää ennustetta, mutta merkkejä paremmasta on jo ilmassa.

Ministeri Lintilän mukaan komponenttipulan vaikutukset yrityksiin ovat vaihtelevia ja tulevat eri aikavälillä.

Arto Korpela arvioi, että puutavaran hinnat alkavat jo osoittaa maltillistumisen merkkejä, ja metallialan raaka-aineet seuraavat perässä.

– On jännä nähdä, mihin syksyllä mennään. Jäävuoren huippu on kuitenkin jo todennäköisesti ohitettu, hän sanoo.

Petri Malisen mukaan raaka-aineiden korkeiden hintojen kanssa joudutaan elämään loppuvuosi.

Vaikka kannattavuus on vaarassa, yrityksillä on hyvin erilaisia tilanteita liiketoiminnan ja sopimusten suhteen.

Teknologiateollisuuden Petteri Rautaportaan mukaan yrityksiltä tulee erilaisia viestejä. Sopimukset määrittelevät eroja yritysten välillä.

– Hyvänä asiana voi pitää kilpailukyvyn näkökulmasta sitä, että haasteet ovat globaaleja. Suomalainen ei maksa kovempaa hintaa materiaaleista ja raaka-aineista, kuin yritykset muuallakaan, hän sanoo.

Rautaporras uskoo, että inflaation kiihtyminen USA:ssa ja Euroopassa rauhoittuu ja tasapainottuu, vaikka syksyä kohden mennään vielä epävarmuudessa.

– Epänormaali tilanne jatkuu odotettua pidempään, eikä tilanne helpotu ihan lähiaikoina, mutta olemme matkalla kohti normaalia. Vuoden vaihteen jälkeen keväällä tilanne on jo toinen.

Juttu on julkaistu ilman Lintilän kommentteja YrittäjäPlus-lehden numerossa 4/2021. Lintilän infotilaisuustoimittajille oli 1.9.2021.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Juha Harju ja Veekmas Oy

Pääministeri Sanna Marin kertoi Twitterissä, että määritelmä kahden metrin turvavälistä poistetaan tartuntatautilaista. Perusteena on rokotekattavuuden eteneminen, jolloin rajoituksia on mahdollista purkaa. Erityisesti urheilu-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on kärsinyt kahden metrin turvavälirajoituksesta.

Marinin mukaan lakimuutos on sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa ja se viedään eduskunnan käsittelyyn ensi viikolla.

Hämeenlinnassa Tuuloksen Kapakanmäen tanssilavalla on järjestetty tansseja juhannuksesta lähtien. Kahden metrin turvaväliä ei tanssiessa pysty pitämään, mutta muuten järjestelyt ovat olleet koronaturvalliset.

– Täällä on ollut kaksi tartuntaa koko kesänä, eikä niistä ole lähtenyt ketjuja liikkeelle, Kapakanmäen isäntä ja yrittäjä Kari Lehtonen kertoo.

Kapakanmäki on laskenut kapasiteettiaan 1900 ihmisen tilassa 500 kävijään parhaimmillaan, jotta tilassa olisi väljää. myyntipisteitä ja vessoja on lisätty, jotta jonoilta vältyttäisiin. Rock-keikkailtoina tilassa on tuoleja ja pöytiä, joita voi varata niin, että voi istua mahdollisimman erillään muista, jos haluaa. Kapakanmäellä on myös lippujärjestelmä, johon on jätettävä sähköpostiosoite. Näin ollen järjestäjä saa kiinni 90 prosenttia kävijöistä mahdollisessa altistustilanteessa.

Pelko suurin rajoittaja

Kahden metrin turvavälin poistuminen ei muuta Kapakanmäen arjessa paljoa, mutta se on tärkeä viesti toiminnan kannata.

– Kaikki nämä viestit ovat signaaleja ihmisille siitä, että he uskaltaisivat lähteä ja paniikki hälvenisi. Eniten vaikuttaa se, mitä mediassa kirjoitetaan. Jos iltapäivälehdet malttavat olla viikonkin hiljaa, se vaikuttaa heti. Sitten kun taas kirjoitetaan, että ketään ei pitäisi nähdä, lipunmyynti lakkaa, Lehtonen kertoo.

Lehtosen mukaan ihmisten pelko on suurin rajoitustoimi jo itsessään.

Kulttuuri-, tapahtuma- ja ravintola-alan toimijoiden keskuudessa on esitetty vahvaa kritiikkiä rajoitustoimille ja niiden vaikutukselle alojen toimintaedellytyksiin. Muun muassa artisti Paula Vesala on esittänyt jo ajatuksen kapinoinnista rajoituksia vastaan.

Lehtonen ei innostu kapinoinnista.

– Olemme toimineet paikallisen AVI:n edustajan kanssa hyvässä hengessä, ja saaneet kiitosta järjestelyistämme. En viitsi kamppailla heitä vastaan. AVI:n on helppo näyttää voimansa, jos haluavat. Me avasimme, kun oli mahdollista ja toimimme niissä puitteissa, mitä on. Yrittäjän täytyy löytää keinot.

Vaivannäkö maksaa itsensä takaisin

Toki kapasiteetin rajoittaminen, myyntipisteiden ja vessojen lisääminen syö liiketoiminnan kannattavuutta, mutta Lehtosen mukaan Kapakanmäki on pärjännyt. Heinäkuussa, kun tartuntaluvut nousivat, kannattavuusraja kävi lähellä.

– Olemme pieni paikka ja olemme koko ajan joutuneet nähdä enemmän vaivaa asiakkaiden haalimiseen kuin perinteikkäät paikat, joilla on tulijoita, kun vain ovet avaa. Olemme investoineet kustannustukea ilmalämpöpumppuihin ja ilmastointiin sekä satsanneet siisteyteen ja turvallisuuteen. Olemme nähneet vaivaa jo ennen kuin oli pakko nähdä näiden asioiden eteen vaivaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Maiju Landstöm

Vuodesta 2005 ensiapualalla toiminut yrittäjä toivoo yrityksiltä parempaa valmiutta työtapaturmien varalle.

– Teemme vuosittain 6500-7000 käyntiä erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa yksityisellä ja kunnallisella puolella. Ensiaputarvikkeiden taso vaihtelee, mutta yleisesti ottaen ensiapuvalmiudet ovat puutteellisia, Safedon yrittäjä Marko Parviainen sanoo.

Ensiapuvalmiuteen sisältyy paitsi ensiapukaappi, myös alan koulutukset. Jälkimmäinen osa-alue on Parviaisen mukaan paremmalla tolalla, sillä moni asiakas saattaa edellyttää niiden pitämistä ajan tasalla.

Suomessa työpaikkojen ensiapuvalmiutta säätelee työturvallisuuslaki ja sen 46. pykälä. Laki ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen, sillä vaadittavaan valmiuteen vaikuttaa muun muassa yrityksen toiminnan laajuus, sen henkilöstömäärä ja työolosuhteet. Aluehallintoviraston "Ensiapuvalmius työpaikoilla" -ohjeistuksessa määritellään kolme riskiluokkaa, joista vähäisin käsittää toimistotyön, jossa riski on pienin.

Seuraava riskiluokka on "ilmeinen". Se koskee pääsääntöisesti esimerkiksi rakennusalan ja teollisuuden työpaikkoja. Kolmas luokka on "erityinen", jolloin työssä voi olla palovamma-, kemikaali- tai sähkötapaturmariski.

– Riskit voivat vaihdella myös yksittäisen yrityksen sisällä. Rakennuksen tietyssä osassa voidaan tehdä toimistotyötä kun taas teollisuushallissa voi olla ilmeinen riski ja jossain yksittäisessä työvaiheessa erityinen riski, Parviainen selvittää.

Hän on huomannut, että työn touhussa ensiapukaapin päivittäminen saattaa unohtua pitkäksi aikaa.

– Tahtoo käydä niin, että kun välineitä ei tarvita päivittäin, ne ehtivät vanhentua. Yrityksessä voi olla mielikuva, että asiat ovat kunnossa, mutta kun käydään tarkistuskierroksella niin selviää, että välineistöä on verrattain vähän ja kriittisiä tuotteita voi puuttua. Se tulee monelle yllätyksenä.

Parviaisen mukaan kyse ei ole kustannuksista, sillä ensiapuvalmius maksaa yritykselle kymmenistä euroista joihinkin satoihin euroihin.

Ensiaputarvikekin voi vanhentua

Toukokuun lopussa voimaan tullut EU:n MDR-asetus (Medical Devices Regulation) tiukentaa lääkinnällisten laitteiden tiettyjä vaatimuksia. Lääkinnällisiltä tuotteilta edellytetään jatkossakin muun muassa päiväysmerkintä.

– Jos tuote vanhentuu, se ei ole välttämättä enää steriili. Jos esimerkiksi silmänhuuhteluaine ei ole steriili, se ei ole sovellu ensiapukäyttöön.

Entä jos työpaikalla sattuu tapaturma eikä ensiapuvalmius ole lain edellyttämällä tasolla? Moni saattaa miettiä, vaikuttaako tämä vakuutusturvaan. Fennia vakuutusyhtiön palvelupäällikkö Sanna Helve-Tuomaisen mukaan ei.

– Työntekijät ovat työpaikalla vakuutettuja lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella, eikä tätä vakuutusturvaa heikennä puutteellinen ensiapuvarustus. Sen sijaan vakuutusyhtiönä suosittelemme ensiapuvälineistön pitämistä kunnossa ja ajan tasalla, jotta apua tarvitsevat ihmiset saavat tarvittaessa nopeasti hoitoa ja mahdolliset lisävahingot voidaan välttää, Helve-Tuomainen sanoo. Hänen mukaansa esimiesten tulee tietää vastuunsa ja huolehtia työturvallisuudesta.

– Esimieheen voidaan kuitenkin kohdistaa tutkinnallisia toimenpiteitä, hän huomauttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoftin tuorein Windows-versio 11 tulee saataville lokakuun alkupuolella. Ensimmäisenä käyttöjärjestelmään pääsevät käsiksi ne, jotka saavat sen käyttöönsä uuden tietokoneen mukana. Olemme aikaisemmin kertoneet joistakin Windows 11:n uusista ominaisuuksista.

Päivitykset vanhemmista Windows-versioista uuteen käynnistyvät nekin pian lokakuun alun jälkeen. Päivitys nykyisestä kymppiversiosta on maksuton. Windows 11 tulee saataville kaikkiin yhteensopiviin laitteisiin vuoden 2022 puoliväliin mennessä, Microsoft kertoo. Käyttäjä saa tiedon päivityksestä automaattisesti Windows Update -toiminnon kautta.

Muiden muassa Mobiili.fi kertoo, että uusimman Windows-version laitteistovaatimukset ovat varsin tiukat. Edelliset versiot ovat pyörineet selvästi vaatimattomammalla laitteistolla. Microsoft on julkaissut PC Health Check -nimisen sovelluksen, jolla käyttäjä voi tarkistaa, onko oma tietokone riittävän tehokas uuden käyttöjärjestelmäversion käyttämiseen. Microsoft on kuitenkin antanut ymmärtää, että nyt listalla olevat laitteistovaatimukset eivät ole täysin aukottomia. Näin ollen uutta versiota pystynee käyttämään myös hieman "laiskemmalla" järjestelmällä.

Microsoftin julkaisemalla laitteistovaatimusten listalla on muun muassa yhden gigahertsin kellotaajuus ja ja vähintään neljän gigatavun keskusmuisti. Käyttöjärjestelmä edellyttää vähintään 64 gigatavua vapaata tallennustilaa.

Uuden version julkistamisen jälkeen Microsoft jatkaa Windows 10:n tukea. Luvassa on päivitys kymppiversiolle vähintään kerran puolessa vuodessa vuoteen 2025 saakka.

Julkisuudessa spekuloitua Android-tukea ei uudelle versiolle ole vielä tulossa. Näillä näkymin sellainen on luvassa vasta ensi vuonna.

Kuva: Microsoft

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vanhusten ja ikäihmisten seurapalveluihin keskittyvän Seurana Oy:n yrittäjä Mirka Saarinen aloittaa päivänsä tutulla rutiinilla jokaisena arkiaamuna. Kello näyttää tuolloin seitsemää.

– Aamun pitää olla kiireetön. Käyn uimassa kylmässä meressä ja juon paljon kahvia. Siitä lähtee ideointi käyntiin. Kylmä vesi saa aivot liikkeelle.

Ideointi hoituu koiran kanssa tehdyn kävelylenkin aikana. Kun liikuntahetki on takana, Saarinen aloittaa varsinaisen työpäivän etätoimistolla tai toimistolla muun tiimin kanssa noin klo 9.

Seuraavat tunnit pitävät sisällään paljon puheluita asiakkaiden ja uusien rekrytoitavien seuralaisten kanssa. Seuralaiset ovat Saarisen yrityksen työntekijöitä, jotka ovat iäkkäämpiä kuin monessa muussa työpaikassa. Heidän keski-ikänsä on 67 vuotta.

Saarisen yritys tarjoaa palveluita ikäihmisten omaisille. Ideana on helpottaa omaisten taakkaa tarjoamalla vanhuksille virikkeitä, seuraa ja apua arkipäiväisissä askareissa. Palvelua myydään koteihin ja hoivakoteihin.

Yrittäjän päivään kuuluu luonnollisesti myös hallinnollisia asioita.

– Se on itselleni sitä tylsempää puolta yrittämisessä. Numeroiden pyörittely ei ole vahvin osa-alueeni, mutta onneksi minulla on töissä ihmisiä, jotka osaavat sen paremmin.

Lapsi tuo tasapainoa elämään

Kun työpäivä kääntyy lopuilleen, Saarinen käy vielä läpi päivän asiakaskohtaamiset ja niistä tehdyt "kuulumisviestit", joihin on kirjattu seuralaisten kuulumiset omaisille.

– Samalla kun nukutan poikaa, käyn raportit läpi. Minulle tuo hyvän fiiliksen se, että oma rakas yritykseni tuottaa iloa ja merkityksellisyyttä ihmisille.

Kun lapsi nukahtaa puoli kymmenen aikaan, Saarinen viimeistelee työt ja ottaa sen jälkeen hetken rennosti.

– Koska omistan yrityksen yksin, päätän yksin aika monesta asiasta. Olen ollut aina kova tekemään töitä. Aivoni käyvät jatkuvasti suunnittelukierroksella. Saan paljon kiksejä muutoksesta, kasvusta ja palautteesta. Tasapainoa arkeeni tuo lapsi. Kun vien 9-vuotiaan pojan harrastuksiin, ehdin itse tehdä pitkiä ulkoilulenkkejä.

Tulevana maanantaina Saarisen yritykseen liittyy ensimmäinen osakas. Päätös oli loppujen lopuksi helppo.

– Kyseessä on kaivattu ja iloinen muutos. Saan vahvistuksen myyntiin. Yritykseen tulee lisää kokemusta, osaamista ja intoa. Toinen osakas on ollut jo pidempään haaveena, mutta on vienyt aikaa löytää henkilö, jonka kanssa haluaa olla työn puolesta naimisissa, Saarinen kertoo.

Tulevana sunnuntaina vietettävä Yrittäjän päivä muistuttaa Saarista omasta neljä vuotta kestäneestä yrittäjäurasta. Hän on edelleen vakuuttunut valinnastaan.

– Vaikka minulla ei ollut omaa yritystä neljä vuotta sitten, toimin silloinkin hyvin yrittäjälähtöisesti. Minulla on ollut aina se asenne, että omalla työllä saa asioita aikaan, on sitten palkkatöissä tai yrittäjänä. Yrittäjänä minulle vahvistuu se ajatus, että olen omalla tapaa oman tien kulkija, ei ole selitysvelvollisuutta minnekään, vaikka toki on vastuu omasta tiimistä.

Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien.

Kuva: Seurana Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Laskutuspalvelun kautta työstään laskuttavien tilanne on noussut keskusteluun Ylen äskettäisen uutisen myötä. Virallisesti Suomen lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjän termiä, mikä saattaa sekoittaa osaa työmarkkinoilla toimivista.

– Kevytyrittäjän termillä saatetaan tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Työlainsäädännössä mainitaan kuitenkin vain yrittäjä ja työntekijä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa.

Myös laskutuspalveluita hyödyntävät jaotellaan joko työntekijöiksi tai yrittäjiksi. Tämä luokittelu määrittelee sen, millaiset lainsäädännölliset velvollisuudet ja oikeudet heitä koskevat.

Kevytyrittäjä-termin käyttö keskustelussa voikin hämmentää. Hämmennystä pahentaa osaltaan se, että verotuksessa käsitteet ja määritelmät eroavat työlainsäädännöstä. Erilaisia käsitteitä löytyy lisäksi sosiaalivakuutusoikeudesta.

– Välillä puhutaan lisäksi palkansaajista ja ihmetellään, ovatko kevytyrittäjät yrittäjiä vai palkansaajia. Palkansaaja ei ole työoikeudellinen termi vaan silloin tarkoitetaan henkilöä, joka saa tulonsa palkkana. Yrittäjäkin voi olla palkansaaja esimerkiksi silloin, kun hän nostaa omistamastaan osakeyhtiöstä palkkaa. Toisaalta palkansaajasta esimerkiksi työttömyysturvassa puhuttaessa viitataan nimenomaan työsuhteiseen henkilöön.

Suomen Yrittäjät on ehdottanut, että lainsäädännöstä seulottaisiin kaikki työntekoon liittyvät statukset ja mahdollisuuksien mukaan poistettaisiin epäselvyydet niiden välillä.

– Tavoitteena tulisi olla, että ihminen on mahdollisimman monessa lainsäädännössä samalla statuksella, jotta hänen arjessaan olisi helpompi ymmärtää, mitkä oikeudet ja velvollisuudet häntä koskevat, Hellstén sanoo.

"Valtaosa ei maksaisi arvonlisäveroa"

Laskutuspalveluiden alkuaikojen kevytyrittäjä-termi on jäänyt pysyvästi arkikieleen.

– Edelleen ihmiset osittain ajattelevat niin, että on olemassa jokin yrittäjyydestä erillinen alaryhmä. Merkittävin ero tulee siitä, että henkilöllä ei ole omaa y-tunnusta ja hän työskentelee laskutuspalvelun kautta.

Laskutuspalvelua hyödyntävän henkilön ero perinteiseen toiminimiyrittäjään on yleensä se, ettei hänellä ole omaa y-tunnusta. Tällöin kyseinen henkilö toimii laskutuspalvelun y-tunnuksella ja hän on käytännössä automaattisesti arvonlisävelvollinen, koska alv-velvollisuus määritellään laskutuspalvelun toiminnan laajuuden perusteella.

– Jos henkilö tekee töitä omalla y-tunnuksella eli toiminimellä, arvonlisäverovelvollisuuden osalta tarkastellaan hänen henkilökohtaista liikevaihtoaan. Koska laskutuspalveluiden kautta toimivien liiketoiminta on pääsääntöisesti hyvin pienimuotoista, valtaosalla heistä ei olisi arvonlisäverovelvollisuutta tai ainakin he saisivat veroista osan takaisin alarajahuojennuksen myötä.

Toiminimelläkin on kuluja

Arvonlisäveron alarajahuojennus koskee niitä yrittäjiä, joiden 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennus on osa arvonlisäverosta. 

– Käytännössä ansiotulona verotettavaa tuloa jäisi useimmiten enemmän y-tunnuksella toimittaessa, Hellstén summaa.

Laskutuspalvelun asiakas maksaa palvelun hinnaston mukaisen komission. Kuluja tulee myös työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka on maksettava silloin, kun tuloa nostetaan palkkana. Tätä maksua ei tilitettäisi toiminimen kohdalla.

Hellstén huomauttaa, että toiminimiyrittäjällä voi toisaalta olla kuluja palveluista, joista osa sisältyy laskutuspalvelun palveluvalikoimaan.

– Valtaosa laskutuspalvelun käyttäjistä tarvitsisi todennäköisesti jotain apua yritystoiminnan rahaliikenteen ja numeroiden pyörittämiseen. Tällöin voi olla tarve hankkia yritykselle tilitoimiston palveluita, joista luonnollisesti tulee kustannuksia.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

− Yrittäjät näkevät, että koronapassi auttaisi talouden avaamista ja yritysten menestymistä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Kantar kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjien näkemyksiä koronapassiin elokuussa. Yrittäjägallupissa vastaajia oli 1040. Kysymyksessä todettiin, että koronapassi sisältäisi tiedot rokotuksista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronasta.

Yrittäjistä 18 prosenttia ei kannata koronapassia. Kahdeksan prosenttia ei osannut kertoa kantaansa.

− Koronapassilla on myös merkittävä vastustus yrittäjäkunnassa. Monet näkevät siitä ongelmia, esimerkiksi asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta, Mikael Pentikäinen sanoo.

Mitä isompi yritys, sitä enemmän koronapassia kannatetaan. Yli kymmenen hengen yrityksistä 82 prosenttia tukee koronapassia. Nuoret yrittäjät vastustavat koronapassia selvästi muita enemmän. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kolmannes vastustaa koronapassia.

Koronapassin kannatus on hieman vahvempaa Suomen Yrittäjien jäsenkunnassa kuin ei-jäsenten parissa. Yrittäjien jäsenistä koronapassia tukee 76 prosenttia ja ei-jäsenistä 69 prosenttia.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvat: Marika Autio, Yrittäjägallup

Kiinteistönvälittäjä Timo Kanerva on toiminut alalla pian kymmenen vuotta. Tänä vuonna hän on tekemässä omien sanojensa mukaan "huikeaa ennätysvuotta". Siihen on syynä asuntomarkkinoiden erinomainen vire.

– Olen tekemässä melkein tuplamyyntiä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Henkselien paukuttamiseen ei ole silti varaa.

Mediassa on uutisoitu nopeista asuntokaupoista jopa ilman näyttöä. Osa kohteista on myyty pyyntihintaa selvästi kalliimmalla, kun ostajakandidaatit ovat tehneet kilvan toinen toistaan kovempia tarjouksia.

Kehitys on johtanut siihen, että asuntojen hinnat ovat olleet reippaassa nousussa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Kanerva on menestynyt aiempinakin vuosina, mutta viime kuukaudet ovat olleet poikkeuksellisia. Kaikkia hyväkään markkinatilanne ei kohtele yhtä hyvin. Olemme aikaisemmin uutisoineet aiheesta Neliöt Liikkuu LKV:n perustajaosakkaan Andrei Koivumäen näkökulmasta.

– Moni tekijä vaikuttaa siihen, miten tällä alalla menestyy. Kuulin vastikään kollegastani, joka on joutunut vaihtamaan alaa, kun myynti ei vedä. Välittäjän hyvä brändi tuo toimeksiantoja sisään. Omalla kohdallani tulosta on tuottanut hyvä konsepti, jolla asunnot saadaan myytyä nopeasti ja hyvään hintaan. Luottamus on tässä hommassa erityisen tärkeä tekijä, Kanerva sanoo.

Onnenonkijat karsiutuvat hänen mukaansa alalta yleensä ensimmäisten joukossa.

– Jos joku ajattelee, että lähtee välittäjäksi tekemään rahaa, ei se niin mene. Vie monta vuotta, että saa riittävästi nimeä ja sitä kautta lisää töitä. Siinäkään vaiheessa kun on nimeä, eurot eivät kävele sisään automaattisesti.

"Hyvät asunnot imuroidaan markkinoilta"

Asuntomarkkinoiden kuumin vaihe on viimeisimpien tilastojen mukaan viilenemässä. Kanervan mukaan vielä äskettäin kauppaa tehtiin selvästi yli pyyntihintojen.

– Enää asunnoista ei saa 35 000 euroa päälle pyyntihinnan vaan ehkä 5000 euroa yli tai jopa vain pyyntihinnan verran. Siinä mielessä ollaan vielä lämpöisen markkinan puolella. Kyse ei ole normaalitilanteesta.

Koronatilanne näkyy asuntomarkkinoilla, sillä kuluttajat käyttävät nyt enemmän rahaa asumiseen. Kodin merkitys on kasvanut, koska kotona vietetään enemmän aikaa ja etätyöskentely on yleistynyt. Rahoitusta asuntokauppoihin saa kohtalaisen helposti ja korot ovat pysyneet alhaalla.

Kanervan mukaan parhaiten vetävät tällä hetkellä isommat asunnot kuten kolmiot ja neliöt. Kauempana keskustasta vetävät omakoti- ja rivitalot, joista etsitään viihtyisää pihaa. Kerrostalokohteista vetävät ne, joissa ei ole luvassa isoja yhtiöremontteja.

– Kun asuntomarkkinoiden vilkas tilanne on jatkunut tarpeeksi pitkään, hyvät asunnot on imuroitu pois markkinoilta. Tällä hetkellä on tarjolla huomattavasti vähemmän hyväkuntoisia ja muuttovalmiita asuntoja. Ne ovat halutuimpia, jolloin niistä syntyy tarjouskilpailu.

Kun tiedotusvälineet kertovat markkinan olevan kuuma, monen asuntoa myyvän mielessä on huippuhinta omasta asunnosta.

– Kilpailu toimeksiannoista ilmenee ylilyönteinä asunnon hinnoittelussa. Saadakseen toimeksiannon joku ottaa asunnon myyntiin omistajan toivomalla hinnalla, ei siis ammattilaisen arvioimalla oikealla markkinahinnalla. Hullussa markkinassa nämäkin ovat menneet kaupaksi, mutta nyt näissä kohteissa joudutaan tarkistamaan hintoja alaspäin.

"Kovin kilpailu käydään toimeksiannoista"

Suosituksilla on iso merkitys välittäjän tienesteihin. Suositukset johtavat usein toimeksiantoihin, joita ilman ei synny tulosta.

– Suositukset ovat niitä, jotka poikivat paljon lisää töitä. Alana tämä on sellainen, että kaikki lähtee toimeksiannoista. Jos ei ole myytävää, ei voi kuvitella tekevänsä tulosta. Voi sanoa, että kovin kilpailu käydään nimenomaan toimeksiantojen kalastelussa. Myyjä kutsuu yleensä useamman välittäjän arviokäynnille ja päättää sitten, kuka heistä sopii parhaiten.

Kanerva järjestää asuntonäytöt Nord LKV:n plakaateilla, mutta toimii itsenäisenä yrittäjänä oman Asuntokaruselli Oy:n kautta.

Normaalisti välitysalalla käytetään provisiopohjaista palkkausmallia. Muut vaihtoehdot ovat osakasmalli ja yrittäjämalli. Kanerva lukeutuu jälkimmäiseen.

– Yrittäjämallissa on enemmän vapauksia siinä, miten välitystoimintaa tehdään ja millaista palvelukokonaisuutta asiakkaalle tarjotaan. Jos välittäjä työskentelee isossa ketjussa, hänellä on usein enemmän rajoituksia siinä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Itsenäinen välittäjäyrittäjä voi kalustaa ja stailata asunnot ja tehdä markkinointia somessa niin paljon kuin on varaa. Ison ketjun sisällä tulee helposti katto vastaan.

Välityspalkkioista tingitään

Kova kilpailu välitettävistä kohteista on johtanut osin myös välityspalkkioiden laskemiseen. Internetissä saattaa törmätä välitystoimistoihin, jotka tarjoavat välityspalveluita prosentin palkkiolla.

– Olen kuullut näistä. Silloin asiakkaan on hyvä tietää, mitä palvelu pitää sisällään ja miten paljon aikaa välittäjä voi uhrata kohteen hoitamiseen. Tänä päivänä ei ole mahdollista, että välittäjä käy nopeasti kääntymässä kohteessa. Yksityisnäyttöön pitää varata 15-30 minuuttia ja niitä on usein monta peräkkäin. Yhdessä kohteessa voi kulua 3,5 tuntia.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi