Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta.

Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, sillä puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön ja tutkija Mika Pajarisen tutkimuksessa Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa on selvitetty, millainen on ollut korona-ajan vaikutus tapahtuma-alan yrityksiin. Tapahtuma-alan yritysten löytäminen perustui Vainu.io:n tietokantaan siitä, mitä yritykset itse kertovat omasta toiminnastaan www-sivuillaan.

– Kerroimme viime keväänä koronan iskeneen rajuimmin majoitus- ja ravitsemustoimintaan, ja saimme siitä oikeutetusti palautetta tapahtumajärjestäjiltä ja kulttuurialan toimijoilta. Toimialakohtaisista laskelmistamme puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertoo Jyrki Ali-Yrkkö.

Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Alalla toimi liki 10 000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15 000–20 000 henkilöä. Yritysten osuus koko yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisää alan yritykset tuottivat arviolta 800–1 200 miljoonaa euroa.

Koronan vaikutukset vaihtelevat

Tutkimuksesta ilmenee, että korona on runnellut tapahtuma-alaa rajusti, ja samalla vaihtelevasti. Alan liikevaihto putosi viime vuonna yli viidenneksen (22 %) edellisvuodesta. Liikevaihto aleni peräti 70 prosentilla alalla toimivista yrityksistä, ja lähes joka neljännen yrityksen liikevaihto romahti 50 prosenttia tai sitä enemmän. Toisaalta liki kolmannes alan yrityksistä pystyi vähintään säilyttämään vuoden 2019 liikevaihtonsa ja osa jopa hieman kasvattamaan sitä.

Tapahtuma-alan kannattavuus romahti, ja liikevoitto putosi peräti 65 prosenttia. Kannattavuus aleni valtaosalla eli 72 prosentilla alan yrityksistä, ja puolella yrityksistä vuoden 2020 tulos jäi vain neljäsosaan verrattuna edellisvuoden tasoon. Osa yrityksistä kykeni toki myös säilyttämään kannattavuutensa tai jopa kasvattamaan sitä.

– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Koronakriisi on heijastunut ennen kaikkea messujen ja kongressien järjestämiseen sekä ohjelmatoimistoihin ja manageripalveluihin. Vähimmin vaurioin vaikuttaisivat selvinneen varauspalvelut ja urheilutoiminta. Nuorten yritysten joukossa suuret muutokset sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan ovat olleet todennäköisempiä kuin jo pidempään markkinoilla toimineissa yrityksissä. Yritysten kokoluokan suhteen ei havaittu merkittäviä eroja.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Saara Autere / Ruisrock

Hallitus aikoo edistää työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti loppuhallituskauden ajan. Työministeri Tuula Haatainen kertoi jo tehdyistä, meneillään olevista ja tulevista toimenpiteistä syyskuun ensimmäisenä perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmassa painotetaan työvoimapulasta kärsiviä aloja sekä tuotekehitys- ja innovaatioaloja. Hallituksen tavoite on kytkeä työperäinen maahanmuutto elinvoiman tukemiseen ja kehitykseen sekä luoda tiekartta, jolla varmistetaan, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa kansainvälisistä osaajista nyt ja pidemmällä aikajänteellä.

– Suomi lähtee tähän pitkältä takamatkalta verrokkimaihin nähden. Taustalla on poliittinen asenne ja ilmapiiri. Suomi ei pärjää, jos emme ole tässä mukana, Haatainen sanoo.

Yrittäjämediat kertoi pk-barometrin tuloksista, joiden mukaan suomalaisyritysten kriittisimpiä esteitä yritystoiminnan kehittämiselle ja kasvulle Suomessa on osaavan työvoiman saatavuus heti suhdannetilanteen jälkeen.

Haatainen toteaakin, että Suomessa on laaja työvoimapula, ja Suomi ikääntyy.

– Tästä on puhuttu pitkään ja nyt se näkyy, Haatainen toteaa.

Tukea yrityksille rekrytointiin

Vastaus tilanteeseen on Talent boost -toimenpideohjelma, joka kiteytyy neljään pääkohtaan: Ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittäminen, osaajien houkutteleminen ja rekrytoiminen Suomeen, kansainvälisten osaajien juurruttaminen Suomen kasvua rakentamaan ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen.

Yksi toimenpide työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on yritysten tukeminen rekrytoinnissa.

– Puoliväliriihessä määriteltiin määrällisestä, vähintään kaksinkertaistamisesta, eli yli 50 000 työntekijän, kasvusta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus ei kuitenkaan voi tehdä tätä yksin, vaan tarvitaan yksittäisiä yrityksiä, jotka ovat halukkaita rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia, Haatainen sanoo.

Yrityksille on luvassa palvelu- ja tukimuotoja rekrytointiin.

– Pk-yritysten hr-resurssit voivat olla kovin niukat. Tuki rohkaisisi avaamaan ovensa kansainvälisille osaajille ja Suomessa oleville maahanmuuttajille, Haatainen sanoo.

Kevyempää byrokratiaa

Yrittäjäpalveluiden ja -tuen lisäksi myös suuri merkitys on byrokratian sujuvoittamisella. Se vaatii teknistä kehittämistä, digitalisaatiota ja automatisointia.

Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa oleskelulupien saamista niin, että käsittelyaika olisi yksi kuukausi. Erityisryhmät, kuten erityisasiantuntijat, kasvuyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä saisivat oleskeluluvan kahdessa viikossa. Tämä D-viisumi on kehitteillä ulkoministeriössä. Tavoite on laajentaa pikakaistaa koskemaan myös opiskelijoita ja tutkijoita.

– Nykytilanteessa ihmisen täytyy käydä henkilökohtaisesti tunnistautumassa ennen kuin prosessi lähtee liikkeelle. Jatkossa hakemuksen käsittely alkaisi heti, kun hakemus on maksettu verkossa. Oleskeluluvan saanut henkilö voisi myös tulla maahan ennen kortin saamista. Tässä jää pois se vaihe, että kortti lähetetään ulkomaille, mihin kuluu aikaa. Prosessi etenee jouhevammin ja säästämme arviolta kaksi viikkoa, Haatainen kertoo.

D-viisumi tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, ja nopea kaista olisi tarkoitus saada kesäkuuhun mennessä.

Isompia lakimuutoksi olisi tulossa eduskunnalle toukokuussa, jotka tulisivat voimaan lokakuussa 2022.

Koko perhe otettava huomioon

Suomen tulee kehittää myös houkuttelevuuttaan ja pitovoimaa, eli osaajien halukkuutta jäädä Suomeen.

Prosessien lisäksi tarvitaan asettumispalveluita, kuten englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja sekä otetaan huomioon puolison työvoima ja kotoutumispalvelut sekä integroituminen Suomeen.

Suurimmissa kaupungeissa on jo valtion tukemia puoliso-ohjelmia.

Suomi on onnistunut jo parantamaan pitovoimaa, mikä näkyy myönnetyissä oleskelulupien jatkolupien määrässä.

Toimenpiteitä tarvitaan myös kohtaanto-ongelmaan, jotta kotimainenkin työvoimareservi saataisiin käyttöön. Tässä on Haataisen mukaan koulutuksella suuri rooli.

– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan siitä huolimatta, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Viime perjantaista lähtien Ylivieskan Savontien ja Ouluntien liikenneympyrässä on komeillut 3,5 metriä korkea yrittäjämonumentti.

– Halusimme paikalle mahdollisimman ison monumentin. Mielestäni tämä 3,5-metrinen on sopivan kokoinen, se erottuu riittävän kauas, Ylivieskan Yrittäjien puheenjohtaja Antti Hautamäki sanoo. 

Monumentin suunnittelu käynnistyi jo pari vuotta sitten. Ylivieskan Yrittäjillä on ollut yhteinen työryhmä kaupungin kanssa vuodesta 2019 lähtien. Yrittäjät ovat viime vuosina sparranneet kaupungin strategiasuunnittelussa ja nyt kaupunki ojensi auttavan kätensä monumentin vaatimissa luvissa ja järjestelyissä. Yhteisen työryhmän tarkoituksena on tiivistää Ylivieskan Yrittäjien ja kaupungin yhteistyötä.

Patsas toteutettiin talkootyönä yhdeksän paikallisen yrityksen avustuksella. Paljastustilaisuuteen osallistui myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Hautamäen mukaan palaute on ollut positiivista, etenkin ulkonäon osalta.

– Yhdessä palautteessa kiiteltiin, että yrittäjien asioita nostetaan tälläkin tavoin esille.

Lähes vastaavat yrittäjäpatsaat löytyvät Seinäjoelta ja Kauhavalta. Ylivieskan Yrittäjät on toiminut aktiivisena vuodesta 1946, jolloin yrittäjät keskittivät voimansa myös paikkakuntakohtaisesti. Ylivieskan Yrittäjät kuuluu alueellisesti Keski-Pohjanmaan Yrittäjin ja valtakunnallisesti Suomen Yrittäjiin.

Kuva: Keyframe Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien työmarkkinatukea jatkettaneen marraskuun loppuun saakka. Maan hallitus tekee aiheesta esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian.

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, mikäli päätoiminen työskentely yrityksessä on loppunut koronaviruspandemian takia.

Työmarkkinatukea on voinut saada myös, jos yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn tai tulon pienenemisen on täytynyt johtua koronaviruspandemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Lue kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta väliaikaiseen työttömyysturvaan TEM:n sivuilta. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 281 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi

Vesivek Oy:n toimitusjohtaja ja osaomistaja Kimmo Riihimäki avaa Yrittäjän podcastin syyskauden ensimmäisessä jaksossa takavuosien elämäänsä, jota hallitsi alkoholismi.

– Juomisen miettiminen vei valitettavan paljon työajasta. Tosiasia oli se, että minulla oli hoitoon lähtiessäni enää kolme työntekijää ja hoidosta palatessani heitä ei ollut yhtään. Työntekijät varmasti ajattelivat, että toiminta ei ollut luotettavalla pohjalla, vaikka töistä ei ollutkaan pulaa, Riihimäki kertoo.

Riihimäen ensikosketus Minnesota-hoitoon oli Lapualla vuonna 2002. Silloin hän teki päätöksen siitä, että alkoholiongelmaan on haettava apua. Äskettäin uutisoimme, että Riihimäki pelasti vaikeuksissa olleen Minnesota-Hoito Oy:n konkurssilta.

– Läheiset olivat huomauttaneet asiasta, mitä en tietenkään halunnut kuulla ja uskoa todeksi. En halunnut tunnustaa itselleni, etten pystynyt hallitsemaan juomista. Alkoholisti ei näe omaa kuvaansa. Siinä vaiheessa kun olin itse fyysisesti ja henkisesti aivan loppu, oli pakko todeta, että lähden kokeilemaan hoitoa. Hoitoon mennessä en tunnistanut olevani alkoholisti.

Yrittäjyys alkoi alusta

Podcastissa Riihimäki kertoo tarkemmin, miksi hoito tehosi hänen kohdallaan. Hoidon jälkeen yrittäjyys alkoi uudelleen pitkällisen pohdinnan jälkeen.

– Siinä katsottiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan totuutta silmiin. Minulla oli konkurssikypsä yritys ja oli tehtävä valinta, lähdenkö vieraalle töihin vai alanko käynnistää yritystoimintaa uudestaan. Painavana tekijänä oli se, että yritykseni varoja oli käytetty väärin ja ne velat olisi joka tapauksessa pitänyt maksaa yritykselle takaisin. Tein päätöksen lähteä rakentamaan yritystä uudelta pohjalta.

Riihimäki pitää podcastissa menestyksensä salaisuutena esimerkillä johtamista.

– En vaadi keneltäkään enemmän kuin mitä vaadin itseltäni. Minulle kaikki ovat saman arvoisia koulutuksista tai titteleistä riippumatta.

Osakekaupasta saadut miljoonat eivät ole Riihimäen mukaan muuttaneet häntä ihmisenä.

– Tottakai se tuo tietynlaisen mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaa eikä ole päivittäistä taloudellista taakkaa, mikä vie voimavaroja. Kun taakka on vähentynyt, intohimo yrittäjyyteen on lisääntynyt. Joku on joskus kysynyt, mikä minua motivoi kun ei tarvitse enää tehdä töitä rahan takia. Vastaus on ihmiset ja onnistuminen.

Miten hän suhtautuu yrittäjyyteen tänä päivänä?

– Kannustan rohkeuteen, että aina kannattaa yrittää. Ettei käy niin, että pelätään, että käy huonosti. Minulla ei ole ollut epäonnistumisen pelkoa, joka estää yrittäjyyden. Jos ei yritä, ei voi onnistua.

Kuuntele Riihimäen koko tarina Yrittäjän podcastin jaksosta. Jakso on kuunneltavissa Supla-palvelussa, Spotifyssa ja Googlen podcast-palvelussa.

Kuva: Vesivek Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työelämä on yllätyksellistä. Erityisesti muutostilanteissa, kuten Koronakriiisin aiheuttamissa ympäristönmuutoksissa, työn kuormittavuus muuttuu.

Kela julkisti elokuussa kootun tietopankin työnantajille ja esihenkilöille. Tarve työssäjaksamisen ja kuntoutuksen työkalupakille nousi esiin asiakasraadissa, jonka Kela järjesti loppuvuodesta 2020. Kävi ilmi, että esihenkilöt eivät tunne riittävästi kuntoutusvaihtoehtoja, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja voi viivästyttää kuntoutuspalveluihin ohjaamista.

Kelan viestinnän asiantuntija Tua Kyrklund sekä asiakkuuksien kehittämisyksikön erikoissuunnittelija Leila Koskela kirjoittavat Sosiaalivakuutus-julkaisun artikkelissa, että työhyvinvoinnin merkitys kilpailuvalttina kasvaa niillä aloilla, joilla on pulaa osaajista.

Muutoksessa esihenkilöiden kyky tunnistaa kuntoutuksen tarve on keskeisessä roolissa. Havainnon tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa. Lisäksi pitäisi tietää, milloin voi puuttua ja mitä voi tehdä, jos työkyvyssä näyttäisi olevan ongelmia. Tietoa on olemassa, mutta se on sirpaloitunutta ja kaivettava eri lähteistä.

Myös tieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta koettiin asiakasraadissa tärkeäksi. Tiedon ajatellaan motivoivan esihenkilöitä kuntoutukseen ohjaamisessa.

Raadissa esiin nousi myös talousnäkökulma, eli millaisia kustannuksia kuntoutusjaksoista koituu.

Kela maksaa kuntoutettavalle työntekijälle tukea siltä ajalta, jolta hän ei saa palkkaa ollessaan kuntoutuksessa. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutusajalta, Kela maksaa tukea työnantajalle.

– Kuntoutuksia on pyritty kehittämään joustavammiksi, eli niitä toteutetaan eri tavoilla, kuten etäkuntoutuksina tai avokursseina. Kuntoutus ei tarkoita, että työntekijä on välttämättä kaksi viikkoa yhteen menoon pois töistä. On hyvä muistaa, että kuntoutus tukee työkykyä, ja se voi maksaa itsensä takaisin, kun osaava ihminen pystyy jatkamaan työntekoa pidempään, Leila Koskela sanoo.

Lue lisää Kelan sivuilta

Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Getty Images

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 44 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan koronakriisi on iskenyt pahimmin pieniin työnantajayrityksiin. Lähes kolmannes 5–9 henkeä työllistävistä ja noin neljännes 2–4 henkeä työllistävistä yrityksistä kertoo, että asiakasvirrat ovat vähentyneet ja tuloksentekokyky on heikentynyt.

Yli viidenneksessä yrityksissä asiakasvirrat ovat vähentyneet ja tuloksentekokyky on heikentynyt. Noin kymmenes kertoo, että yritys on velkaantunut.

– Kriisi on iskenyt lujimmin pieniin työnantajiin, joista monet olivat ahtaalla jo ennen kriisiä. Heillä on selvästi enemmän ongelmia kuin muilla yrityksillä. Heillä on usein myös vähemmän keinoja sopeutua vaikeuksiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Vuodesta 2017 lähtien päätoimisena yrittäjänä toimineen Aleksi Lydmanin toiminimi on käynyt viime kuukausina puolikierroksilla, sillä yrittäjälle tärkeitä messutapahtumia ja myyjäisiä ei ole järjestetty.

Lydman on kuvittaja, joka on tehnyt kuvituksia kirjoihin ja painaa erilaisia itse tekemiään kuvituksia lukuisiin tuotteisiin kuten lahjatavaroihin, kangaskasseihin ja tennareihin. Hän on käynyt tapahtumissa esittelemässä ja myymässä tuotteita. Yritys tunnetaan Kenkämaakari-markkinointinimestään.

Lydmanin taloutta on kiristänyt se, ettei hänen yrityksensä ole saanut kustannustukea. Syynä on alle 2000 euron rajan jäänyt kustannusten määrä. Lydman on joutunut karsimaan kaikki ylimääräiset kulut yritykseltä, koska tulot ovat vähentyneet. Hän aikoo tehdä valituksen päätöksestä.

– Tuotteet ovat omassa varastossa. En vuokraa ulkopuolista varastoa. Oma tuotekehittely on jäänyt kokonaan. Isompia projekteja kuten omaa kirjaa täytyy katsoa ensi vuonna uudelleen.

Terveyshuolet lisäsivät taakkaa

Yrittäjägallup osoittaa, että yritysten yleistilanne on edelleen parantunut. Silti edelleen 41 prosenttia yrityksistä kertoo, että myynti on koronaviruksen vuoksi vähentynyt.

Viime kuukaudet Lydman on ollut pääsääntöisesti verkkokauppansa varassa.

– Viime vuosi meni vähän siinä, ettei tiedetty mikä on maailman meno. Eläteltiin toiveita, että tämä vuosi olisi normaali. Kun tapahtumat aukeavat, uskon että siitä työt lähtevät rullaamaan. Siihen on pakko luottaa. Tapahtumat ovat yksinyrittäjälle toisaalta iso satsaus. Mietityttää, saako niistä oman panoksensa takaisin.

Lydmanin elämää ovat varjostaneet myös perheen sairastumiset. Ne ovat vaikuttaneet yrityksen kehittämiseen.

– Itseltäni on leikattu aivokasvain lapsena. Olen elänyt sen kanssa koko elämäni. Tänä vuonna hankaluudet sen kanssa ovat lisääntyneet. Sikäli on ollut siunaus, että olen pystynyt tekemään kotoa käsin töitä.

Epävarmuus selviämisestä lisääntynyt

Suurin muutos edellisestä Yrittäjägallupista on raaka-aineiden hintojen vahva kasvu. Teollisuudessa 67 prosenttia ja rakentamisessa 52 prosenttia kertoo raaka-aineiden hinnannoususta.

– Raaka-aineiden hintakehitys aiheuttaa yhä enemmän tulosongelmia. Se korostaa maltillisen palkkapolitiikan merkitystä, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on niin ikään huolissaan.

– Raaka-aineiden hintojen nousu voi aiheuttaa nimenomaan pienille yrityksille vaikeuksia, koska niillä ei ole hinnoitteluvoimaa.

Yhä useampi Yrittäjägallupiin vastannut yritys on vakuuttunut, että se selviää koronakriisistä. Toisaalta vastaajien joukossa on aiempaa enemmän niitä, jotka eivät osaa sanoa, selviääkö yritys.

– On tärkeää, että tukitoimia jatketaan, kunnes kriisi on oikeasti ohi. Silta on luvattu rakentaa kriisin yli. Sitä ei saa katkaista kesken matkan, Pentikäinen sanoo.

Kantar selvitti Yrittäjägallupissa yritysten tilanteita Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 11. kertaa koronakriisin aikana. Tutkimuksessa haastateltiin 1040 yrittäjää ja yrityksen edustajaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yle pyysi tietoja Business Finlandin ja Ely-keskusten koronatukien takaisinmaksusta. Niiden perusteella on selvinnyt, että yli tuhat yritystä on joutunut maksamaan tukia takaisin. Osa on palauttanut tukia oma-alotteisesti.

Business Finland maksoi kehittämistukea yhteensä lähes miljardi euroa, josta on pyydetty palauttamaan noin prosentti eli 11 miljoonaa euroa.

BF:n kehittämistukea myönnettiin enintään 80 prosenttia kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Summasta maksettiin ensin 70 prosenttia ja loput siinä vaiheessa, kun projekti on loppusuoralla.

Ylen mukaan tähän mennessä päättyneistä noin 15 000 kehityshankkeesta palautuksia on pyydetty noin viidestä prosentista hankkeita.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää myönteisenä sitä, että takaisinperinnän kokonaismäärä näyttää jäävän melko pieneksi.

– On tietysti harmillista, että tukia joudutaan perimään takaisin. Vaikuttaa siitä, että ohjeistuksesta huolimatta kaikki yritykset eivät ole täysin sisäistäneet näitä kehitystukien tiukkoja ehtoja ja pandemian aiheuttamassa kriisissä rahaa on käytetty pakon edessä kuluihin, jotka eivät ole tukikelpoisia. Kokonaisuudessaan nämä tuet näyttävät kuitenkin oikeasti hyödyttäneen pk-yrityksiä.

Business Finland kontaktoi ohjeista yrittäjiä

Business Finlandin kehittämistuen ehtona on, että tukea ei saa käyttää projektin ulkopuolisiin palkkakustannuksiin. Kehittämistuen myöntämisen aikana Business Finland otti osaan yrittäjistä yhteyttä varmistaakseen, että ehdot olivat tiedossa. Uutisoimme vuoden 2020 huhtikuussa Metsäpalvelu Turusen yrittäjästä, joka sai tukea 100 000 euroa.

– Sieltä kysyttiin, mitä me aiomme tuen avulla tehdä. Business Finland halusi varmistaa, että tukea ei käytetä omien palkkojen maksuun. Mielestäni on hyvä, että tällaisia lisäkysymyksiä tehdään. Toivottavasti samaa on kysytty muiltakin hakijoilta, yrittäjä Tuomo Turunen kertoi tuolloin.

Ylen selvityksen perusteella yleisin syy palautusvaatimuksiin on ollut rahojen käyttäminen ehtojen vastaisesti esimerkiksi laitehankintoihin, palkkakuluihin tai koulutusmenoihin.

– Kustannukset, joita ei voitu hyväksyä, karsitaan rahoituksesta ja tuki maksetaan hyväksyttävien kustannusten mukaan, häiriötilannerahoituksesta vastaava BF:n johtaja Kari Komulainen kertoo Ylen haastattelussa.

Päällekkäisiä tukia ei hyväksytty

Ely-keskusten ja Business Finlandin koronatuet olivat ensimmäisiä tukimuotoja yrityksille koronapandemian rantauduttua Suomeen. Niiden jälkeen siirryttiin kustannustukimalliin. Kustannustukea on voinut käyttää nimensä mukaisesti kiinteisiin kuluihin ja palkkoihin.

Ely-keskuksille tukea on palautettu tai peritty Ylen selvityksen mukaan noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa noin 340 yritykseltä. Osa takaisinperinnöistä on aiheutunut siitä, että kehityshankkeisiin on käytetty vähemmän rahaa kuin tukipäätöksessä myönnettiin. Osa projekteista on keskeytynyt tai hankeraporttia ei ole tehty, mitkä niin ikään ovat olleet takaisinperinnän syynä. Osassa tapauksista yritys on saanut tukea sekä Business Finlandilta että Ely-keskukselta, mikä oli ohjeiden vastaista.

Ylen mukaan Business Finlandilla on selvityksessä tällä hetkellä noin 200 kehityshanketta, joissa yritykset eivät ole toimittaneet vaadittuja tietoja rahoituksen käyttämisestä.

Kuva: Getty images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kokoomusta kannattaa kantansa kertoneista 48 prosenttia ja kaikista gallupiin vastanneista yrittäjistä 39 prosenttia.

Toiseksi suosituin puolue yrittäjien joukossa on perussuomalaiset, jota kannattaa kantansa kertoneista 18 prosenttia ja kaikista vastanneista 15 prosenttia. Kolmanneksi eniten yrittäjät kannattavat keskustaa; sitä äänestäisi kantansa kertoneista 10 prosenttia ja kaikista vastanneista 8 prosenttia.

− Asetelma on samanlainen kuin toukokuun kuntavaalimittauksessa. Helmikuun eduskuntavaalimittaukseen verrattuna suurin muutos on keskustan kannatuksen vahvistuminen. Keskusta on silti yhä kaukana viime eduskuntavaalien luvuista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

− Keskustalla oli kuntavaaleissa paljon yrittäjäehdokkaita. Moni äänesti heitä, ja ehkä tämä tunnelma on säilynyt, hän tulkitsee.

Kantar tutki yrittäjien puoluekannatuslukuja Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 1040 yrittäjää tai yrityksen edustajaa.

Kritiikkiä hallituksen talouslinjaa kohtaan

Kokoomuksen yrittäjäkannatus on pysynyt korkealla, lähes 50 prosentissa.

− Yrittäjät ovat kriittisiä hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Kokoomus pystyy sanoittamaan hyvin yrittäjien tunteman kritiikin, Pentikäinen arvioi.

Perussuomalaisten yrittäjäkannatus on hieman laskenut. Muutos on kuitenkin vähäinen.

− Joitakin yrittäjiä hiertää puolueen maahanmuuttokanta. Yrittäjät näkevät, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, Pentikäinen sanoo.

Vihreiden yrittäjäkannatus on puolittunut parissa vuodessa.

− Moni on pettynyt erityisesti vihreiden talouspolitiikan linjaan. Koetaan, että vihreät on liikaa vasemmalla. Puolueen yrittäjäsiipi ei juurikaan ole esillä, hän tulkitsee.

Neljännes tukee hallituspuolueita

Nykyisten hallituspuolueiden suosio on yrittäjien parissa 26 prosenttia. Se on noussut helmikuusta, jolloin se oli 23 prosenttia. Kaksi vuotta sitten kannatus oli 31 prosenttia.

− Yrittäjät ovat kriittisiä hallitusta kohtaan, mutta kritiikki on hieman lientynyt. Tässä voi olla myös kuntavaalien vaikutusta, Pentikäinen arvioi.

Mielipidemittaus kertoo, että yrittäjät ovat ahkeria äänestäjiä. Vain neljä prosenttia sanoo, ettei äänestäisi eduskuntavaaleissa. Yrittäjiä on Suomessa noin 300 000.

Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1040 pk-yrityksen edustajaa.

Tiedot kerättiin 10.− 24.8.2021 välisenä aikana. Osa vastaajista osallistui gallupiin sähköpostikyselyllä ja osa internetpaneelin kautta. Tutkimuksen virhemarginaali on +- 3,1 prosenttiyksikköä. Kyseessä ei ole Suomen Yrittäjien jäsentutkimus.

Lue lisää: Yrittäjägallup| Yrittajat.fi

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjien Iivari Järvinen on vieraana Ely-keskuksen järjestämässä Yrityksen talousapu -webinaarissa, joka keskittyy työsuhteiden haastaviin tilanteisiin yrittäjien näkökulmasta. Järvinen lisäksi webinaarissa puhuvat Uudenmaan TE-toimiston palveluvastaava Riku Hautamäki ja projektipäällikkö Eleni Mizaras Hämeen ELY-keskuksesta. Webinaarin muut pääteemat liittyvät työsuhteen päättämisiin, varoituksiin, lomautuksiin ja yrityksen lopettamiseen.

Webinaarissa keskitytään tarkemmin muun muassa seuraaviin haasteisiin:

Koeaikapurku

Työsuhdetta ei aloita ajatuksella, että se joudutaan päättämään jo koeajan aikana. Koeajalla työsuhteen päättäminen on kuitenkin selvästi yksinkertaisempaa kuin myöhemmin, mutta siihenkin liittyy juridisia sääntöjä, joista on syytä olla selvillä. Yksi näistä säännöistä on, ettei koeaikapurun taustalla saisi olla epäasiallisia syitä.

Varoitus

Kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä toimintaan työpaikalla voi hän ohjata työntekijää toimimaan oikein esim. varoituksen avulla. Varoitusta koskevat säännökset laissa ovat varsin niukat, joten pelisäännöt ovat muodostuneet pitkälti käytännön kautta. Varoituksen oikea-aikaisuus ja muotoilu ovat asioita, joista työnantajan on syytä olla selvillä mahdollisimman hyvin.

Lomauttaminen

Etenkin pandemia-aikana lomautukset ovat olleet työpaikoilla ajankohtaiseksi. Lomauttamisiin liittyy yllättävän paljon kysymyksiä, joiden ratkaiseminen saattaa olla haastavaa. Lomautuksen säännöt ovat lisäksi reilun vuoden sisällä muuttuneet edestakaisin.

Irtisanominen

Työntekijä voidaan irtisanoa joko henkilöön liittyvillä perusteilla tai tuotannollis-taloudellisella perusteilla. Kumpaankin liittyy paljon sääntöjä, joiden perustuntemus on tärkeää. Esimerkiksi se, kuka tai ketkä työntekijöistä valikoituvat irtisanottaviksi, edellyttää työnantajalta tarkkuutta.

Häirintä ja työpaikkakiusaaminen

Työpaikan olot tulee järjestää sellaiseksi, että työnteko on turvallista. Havaitessaan kiusaamista tai muuta häiritsevää käyttäytymistä tulee työnantajan puuttua siihen. Joskus tilanteen selvittelyyn tarvitaan myös ulkopuolista apua.

Webinaarin järjestävä Yrittäjän talousapu on maksuton puhelinpalvelu yrittäjälle. Palvelu tarjoaa luottamuksellista ja puolueetonta apua yrityksen talouden ja tervehdyttämisen asiantuntijoilta. Asiantuntija tekee soittajalta saamiensa tietojen perusteella arvion yrityksen taloustilanteesta ja neuvoo yrittäjää. Useimmiten apu löytyy yhden puhelinsoiton aikana.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Paras vertaistuki yrittäjälle on toinen yrittäjä. Vertaistuelle on tarvetta, sillä yrittäjä seisoo useita kertoja uransa aikana tienhaarassa pohtimassa omia valintojaan ja niiden vaikutuksia yritykseensä.

Risteyskohdat voivat liittyä arjen pyörittämiseen, omaan jaksamiseen, tulevaisuudenuskoon tai uskallukseen. Siinä olivat lähtökohdat ainutlaatuiselle Risteyksessä-dokumenttielokuvalle, jonka taustavoimana on työeläkeyhtiö Elo. Elokuva on tehty yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan Yrittäjien kanssa.

Elo halusi tehdä dokumenttielokuvan kunnianosoituksena suomalaisille yrittäjille, joilla ei ole ollut korona-aikana helppoa. Elokuvassa korostuu, miten tärkeää on yrittäjän oma jaksaminen ja työkyky. Niiden varassa on usein koko yritys. Elokuva on tarkoitettu myös innostamaan niitä, jotka vielä miettivät yrittäjyyttä. Se puolestaan vaatii ennen kaikkea uskallusta.

Kurkistus kulissien taakse paljastaa dokumenttielokuvan pääosan esittäjät: Hakola Huonekalun toimitusjohtajan Annaleena Hakolan, Romu Keinäsen vetäjän Toni Keinäsen ja Kuivalihakundina tunnetun yrittäjä Timo Lahden.

Kolmikko kertoo avoimesti oman tarinansa. Mukana on iloa ja ylpeyttä, mutta myös rehellistä pohdintaa omasta ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Kaikilla kolmella on vahva usko tulevaisuuteen.

Annaleena halusi pelastaa paappansa perustaman perheyrityksen. Kovalla työllä ja siitä seuranneella yrityksen kasvulla on ollut hintansa. Burn out herätti Annaleenan pohtimaan arkea uusiksi.

– Kasvaminen on ihanaa, mutta myös uuvuttavaa. Muutos on jatkuvaa ja välillä havahtuu miettimään, muistaako itse mitään viimeisestä viidestä vuodesta. Meille kasvu ei saa olla itseisarvo, koska kaikkein tärkeintä on ensiluokkainen laatu, siitä ei tingitä, yrittäjä pohtii.

Timo kyllästyi huonoon kuivalihaan. Alkoi vuosien mittainen uusien asioiden opettelu ennen kuin kuorma-autokuljettajasta kuoriutui Kuivalihakundi.

– Haluan tarttua asioihin, joita ei ole aiemmin tehty. Suomessa kuivalihan valmistus on uusi juttu. Olen ylpeä siitä, että pystyn työllistämään nyt 19 henkilöä, Timo kertoo.

Toni puolestaan seuraa pelottomasti isänsä, romukeisarin, jalanjälkiä. Romu Keinäsen kierrätyslaitokset jauhavat tonneittain romumetallia maailmalle.

Yrittäjän mukaan aiemmin tehtyjä päätöksiä on turha jäädä katumaan, vaan katse on pidettävä tulevaisuudessa. Virheistä pitää oppia. Yksi tärkeä oppi liittyy omaan jaksamiseen.

– Nuorempana aloitin työt jo kuudelta ja lopetin illalla kymmeneltä. Nykyään pidän työasiat ja vapaa-ajan erillään, Toni sanoo.

Katso kolmen yrittäjän tähdittämä Risteyksessä-dokumenttielokuva.

Sähköyhtiö 365 Hankinnan toiminnasta on noussut esille uusia epäkohtia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut ilmoituksi laskuista, jotka ovat perusteettomia, koska yhtiön sähköntoimitus on keskeytetty jo kesäkuussa.

Aikaisemmin keväällä uutisoitiin, että poliisi epäilee 365 Hankintaa ja Fi-Nergyä miljoonien eurojen veropetoksista. Erityisen paljon valituksia oli tullut Fi-Nergyn kuluttaja-asiakkailta. Toukokuussa markkinaoikeus määräsi yhtiölle uhkasakolla tehostettuja kieltoja kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta.

Laskut ovat koskeneet 118,80 euron palvelumaksua 1. elokuuta alkaen. KKV pitää laskuja perusteettomina, koska kuluttajilla ei voi olla 365 Hankinnan kanssa voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta.

– Siksi on selvää, että kuluttajien ei pidä maksaa saamiaan laskuja, KKV lausuu tiedotteessa.

Laskusta on syytä reklamoida 365 Hankinnan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jos lasku etenee tästä huolimatta perintään, asiasta kannattaa olla yhteydessä KKV:n kuluttajaneuvontaan.

Asiaa mutkistaa se, että osa kuluttajista on maksanut yhtiölle ennakkomaksua tulevasta sähkönkäytöstä. Nämä rahat tulisi KKV:n mukaan palauttaa. Markkinaoikeus kielsi kyseisen ennakkolaskutuksen viime kesäkuussa 100 000 euron uhkasakolla. Energiavirasto puolerstaan tuomitsi Fi-Nergyn maksettavaksi kolme uhkasakkoa.

Iltalehden mukaan 365 Hankinta Oy:stä on tehty KKV:lle tänä vuonna yhteensä 591 valitusta.

Sopimusten uusimisessa oli kiire

Energiavirasto on aiemmin kehottanut yrityksiä tekemään pikaisesti sopimuksen uuden sähkönmyyjän kanssa. Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan sähköntoimitukset asiakkaille keskeytyivät, koska yhtiöillä ei ole ollut tasevastaavaa kantaverkkoyhtiö Fingridin purettua 11.6.2021 tasevastaavana olleen yrityksen sopimuksen.

Muun muassa Iltalehti kertoo, että tappiollisen Fi-Nergyn toimintaa on poliisin mukaan rahoitettu maksamattomilla veroilla jopa miljoonien eurojen edestä.

Jos yritys ei tehnyt uutta sopimusta valitsemansa sähkönmyyjän kanssa, sähköt ovat todennäköisesti katkenneet käyttöpaikalta.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kehotti jo viime keväänä toimimaan nopeasti.

– Yritysten näkökulmasta tärkeintä on toimia nopeasti Energiaviraston ohjeistamalla tavalla ja varmistaa, ettei sähkön toimitus esimerkiksi yrityksen toimitiloihin ei katkea. Jos yrityksellä on voimassaoleva sopimus Fi-Nergyn tai 365 Hankinta Oy:n kanssa, on syytä ilmoittaa heille sopimuksen päättämisestä vedoten siihen, ettei palveluntarjoaja pysty täyttämään omaa sopimusvelvoitettaan, Rytkönen muistutti.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronapandemia tyhjensi puolitoista vuotta sitten toimistot työntekijöistä. Yhteiskunta koittaa sovitella askelmerkkejä paluusta normaalioloihin, muun muassa lähitöihin.

Suomen Yrittäjien teettämä Yrittäjägallup kertoo, että into etätöihin on laantunut yrityksissä. Vielä maaliskuussa 37 prosenttia yrityksistä kertoi lisäävänsä pysyvästi monipaikkatyötä. Nyt osuus on 32 prosenttia.

– Muutos on selkeä. Etätyöinto hiipuu, vaikka sitä edelleen on paljon. Olemme menossa myös tältä osin kohti normaalia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallup myös osoittaa, että yhä pienempi osa henkilöstöstä jää etätöihin. Nyt puolet yrityksistä kertoo, että heiltä ei jää henkilöstöä ollenkaan etätöihin, kun vielä maaliskuussa näin arvioi 39 prosenttia yrityksistä.

Kantar selvitti Yrittäjägallupissa etätyönäkemyksiä nyt kolmatta kertaa. Tutkimukseen haastateltiin elokuussa 1040 yrittäjää tai yritysten edustajaa. Virhemarginaali on +- 3,1 prosenttiyksikköä.

Alueelliset erot ovat suuria

Mitä isompi yritys on, sitä enemmän monipaikkatyötä aiotaan lisätä. Myös alueelliset erot ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset aikovat tehdä selvästi enemmän monipaikkatyötä kuin muualla Suomessa.

– Arvelen, että tähän vaikuttavat työmatkojen pituus ja toimialarakenne. Pääkaupunkiseudulla on paljon palvelualan yrityksiä, joissa halutaan tehdä eniten etätöitä, Pentikäinen sanoo.

Myös yrittäjän ikä vaikuttaa: nuoremmat yrittäjät lisäävät monipaikkatyötä vanhempia enemmän.

Monipaikkatyön tekemistä ja hallintaa on opittu

Vaikka etätyöinto on hiipumassa, kokemukset etätöistä ovat kuitenkin selkeästi lisänneet yritysten myönteistä suhtautumista monipaikkatyöhön.

– Myönteiset kokemukset rohkaisevat jatkamaan monipaikkatyötä. Hyvää on myös se, että ongelmia työ- ja vapaa-ajan erottamisessa nähdään vähemmän. Vaikuttaa, että monipaikkatyön tekemistä ja hallintaa on opittu, Pentikäinen arvioi.

Stressi ja työn kuormittavuus ovat kuitenkin yritysten mielestä hieman kasvaneet. Myös kiireen koetaan kasvaneen. Erityisesti nuoret kokevat stressin lisääntymistä. Lisäksi sairauspoissaloloissa nähdään selkeää kasvua.

– Stressiin ja kuormittavuuteen voi vaikuttaa myös suhdanteen paraneminen ja yritysten kysynnän kasvu, Pentikäinen sanoo.

Tutustu Yrittäjägallupin tuloksiin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 174 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 174 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi 

Koronakriisissä paininut suomalainen ravintola-ala sai maanantai-iltana iloisen uutisen maailmalta. Helsinkiläinen Finnjävel Salonki palkittiin Michelin-tähdellä ja lisäksi Pohjoismaiden parhaasta palvelusta.

Finnjävel on Henri Alénin ja Tommi Tuomisen kaksi vuotta sitten perustama ravintola, joka on keskittynyt suomalaiseen perinneruokaan. Michelin-tähti myönnetään poikkeuksellisen laadukkaasta ruuasta.

– Täytyy myöntää, että osasin odottaa tätä. Michelin-tähti oli selkeästi tähtäimessä sen jälkeen, kun käynnistimme ravintolaprojektin. Lähdin tekemään töitä sillä mielellä, että läskisoositähti hommataan Suomeen, keittiömestari Tommi Tuominen kertoo.

Finnjävel on tullut tunnetuksi muun muassa läskisoosin, kanaviillokin, porkkanalaatikon ja mustan makkaran fine dining -versioista, joiden esillepanossa näkyy ravintolamaailman huippuosaaminen.

Tuomisen mukaan suomalainen perinneruoka on ollut pitkään aliarvostettua. Michelin-tähden myötä ajattelumaailman toivotaan muuttuvan.

– Oma motivaationi on lähtenyt nimenomaan perinneruuan maineen nostamisesta. Toki täytyy sanoa, että kun Finnjävelin liikeideasta puhuttiin ensimmäisen kerran, pidin sitä mielenvikaisena. Ajattelin, ettei suomalainen perinneruoka kiinnosta ketään.

"Esillepano vaatinut eniten opettelua"

Tuomisen taustat ovat ranskalaisessa keittiössä. Ennen Finnjäveliä hänellä ei ollut juurikaan kokemusta suomalaisten perinneruokien valmistamisesta. Ne olivat tuttuja lähinnä isovanhempien ruokapöydästä.

Alkoi perusteellinen taustatyö, jonka seurauksena Finnjävelin maine on kantautunut pitkälle Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Suomessa kaikki oma tuntuu usein arkiselta ja ikävältä. Niitä katsotaan alaspäin. Olemme tehneet töitä sen eteen, että nostamme perinteet jalustalle. Olemme pitäneet kiinni perinteisistä mauista mahdollisimman tarkasti, jotta makumuistot veisivät asiakkaan mummolaan ja oman lapsuuden ruokapöytiin.

Ehkä vielä makuakin tärkeämpi tekijä on ollut ravintola-annosten esillepano, jonka tarkoituksena on tuoda esille fine dining -ravintolan periaatteet.

– Yritämme muokata tuttujen annosten ulkonäköä niin voimakkaasti, että ne eivät yhdisty perinneruokiin. Esillepano on vaatinut eniten opettelua.

Finnjävel on kokeillut Tuomisen mukaan suurinta osaa suomalaisista perinneherkuista. Mämmistä on ehditty testata jo kahta erilaista variaatiota. Uusia kokeiltavia ruokia etsitään jatkuvasti muun muassa vanhoista keittokirjoista.

Michelin-ravintolan yrittäjä myöntää, että liikkumavara on varsin rajallinen.

– Suomalaisia perinneruokia ei ole loputtomasti. Puhutaan ehkä kymmenistä tai sadoista, ei missään tapauksissa tuhansista annoksista. Annosten suunnitteleminen ja kehittäminen vaatii luovuudelta enemmän kuin täysin vapaamuotoinen kokkaaminen. Täytyy oppia ajattelemaan hieman eri tavalla ja miettiä enemmän esillepanoa ja rakenteisiin liittyviä asioita.

Michelin-tähdestä luottoa tillilihaan

Tuomisen oma suosikki Finnjävelin annoksista on helppo valita. Se on läskisoosi.

– Se on ollut jättipotti. Maku on täysin sama kuin mitä mummoni aikanaan teki. Ulkonäkö on superkaunis ja elegantti. Sana läskisoosi ei yhdisty Michelin-tähteen, mutta siinä se hienous onkin. Hummerilla, ankanmaksalla ja tryffelillä tähtiä kokkaa suhteellisen iisisti, mutta tässä kynnys nousee.

Julkisuudessa on silloin tällöin harmiteltu, ettei suomalaisista ravintoloista saa hyvin valmistettua kotimaista perinneruokaa. Tuominen myöntää ongelman.

– Maakunnista sitä saattaa löytää, mutta kansainväliset vieraat eivät käy siellä. Toisaalta suomalaisilla itsellään on paljon ennakkoluuloja esimerkiksi vanhoja tuttuja kouluruokia kuten kanaviillokkia ja tillilihaa kohtaan. Niistäkin olemme tehneet omat versiomme. On ihmisiä, jotka eivät suostu tulemaan ravintolaan, joka tarjoaa kanaviillokkia. Ajatellaan, ettei siitä saa hyvää. Itse olen sitä mieltä, että hyvistä raaka-aineista saa hyvää ruokaa riippumatta siitä, mitä kokataan. Michelin-tähden myötä toivon, että ihmisillä riittää luottoa jatkossa myös tillilihaan.

"Demon tähti vaikutti"

Vaikka Michelin-tähti on monen ravintoloitsijan haave, se tuo mukanaan myös haasteita. Odotusarvot nousevat ja toisaalta osa asiakkaista saattaa yhdistää Michelin-ravintolaan vääriä hintamielikuvia.

Tuomisen mukaan ajattelumaailma Michelin-tähtiä kohtaan on kuitenkin muuttumassa.

– Asiakkaat tietävät, että Michelin-tähti ei tarkoita välttämättä sitä, että ruokaa tarjoillaan kultareunuksisissa astioissa tai että ravintolassa on valkoiset käsineet kädessä seisovia hovimestareita. Maailma on mennyt eteenpäin ja toisaalta Michelin-arvosteluasteikkokin on muuttunut.

Yrittäjä uskoo, että Finnjävelin asiakasmäärät nousevat jatkossa. Michelin-tähti kiinnostanee etenkin kansainvälisiä turisteja.

– Kyllä se tulee ohjaamaan kauppaa. Näkyvyys on ollut niin iso pelkästään ensimmäisen vuorokauden aikana. Uskon, että ravintola tulee olemaan melkoinen hitti etenkin kun matkailu aukeaa.

Finnjävel painii poikkeuksellisessa sarjassa, sillä sen onnistui saavuttaa Michelin-tähti kahden vuoden toiminnan jälkeen. Tuominen uskoo, että tähän vaikutti osaltaan hänen johtamansa ravintola Demon jo yli kymmenen vuotta sitten saama tähti.

– Nimi on muistissa.

Kuva: Finnjävel

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Apple esitteli eilen illalla Suomen aikaa uusimmat älypuhelimensa, älykellonsa ja tablettinsa. Suurin mielenkiinto kohdistui tuttuun tapaan iPhone-puhelimiin.

IPhone 13 uudistuu maltillisesti edelliseen versioon verratuna, mutta uusista ominaisuuksista löytyy myös toivottuja ja hyödyllisiä muutoksia. Suurin osa niistä keskittyy kameroihin ja videokuvaustoimintoihin.

– Lähtökohtaisesti merkittävimmät parannukset ovat ehdottomasti kameroissa. IPhone 13 Pro-malleissa kaikki laitteen kolme kameraa ovat kehittyneet. Pääkamerassa suurempi kenno ja siten oletettavasti laadukkaampi hämäräkuvaus, ja erityisesti ultralaajakulmakamera on parempi, Mobiili.fi -verkkosivuston päätoimittaja Markus Lehtiniitty kommentoi.

Kameroiden tarkkuus on pidetty kuitenkin ennallaan 12 megapikselissä. Näin ollen Apple ei ainakaan vielä ole lähtenyt mukaan älypuhelinvalmistajien megapikselikisaan. Samsung esitteli jo viime vuonna huippumallissaan peräti 108 megapikselin pääkameran. 

Apple on Lehtiniityn mukaan ollut viime aikoina kilpailijoitaan perässä kameroiden kehityksessä, mutta nyt julkaistut uudistukset tuovat iPhonet lähemmäs samaa viivaa. Megapikseleiden määrä ei kerro koko totuutta.

– Apple on pysynyt 12 megapikselissä, mutta pikselikoko on kasvanut. Lisäksi iPhone 13 Pron ultralaajakulmakamerassa on nyt suurempi aukko ja automaattitarkennus, eli myös makrokuvaaminen on sillä nyt mahdollista.

Muutosten myötä puhelimen pääkamera pystyy tallentamaan 2,2-kertaisesti enemmän valoa. Kameraominaisuuksia parantaa osaltaan uusi Cinematic mode -kuvaustila, joka tuo still-kuvista tutun kuvauskohteen taustan sumennuksen videokuvaukseen. Ominaisuuden saa käyttöön, kun videota kuvataan 1080p-tarkkuudella. Ominaisuus osaa vaihtaa tarkennuksen kohteen automaattisesti tuoden videoihin elokuvista tuttua vaikutelmaa.

– Cinematic Mode voi olla hieno lisäys. Se on vähän kuin muotokuvatila videoihin, mutta vielä kehittyneempänä, Lehtiniitty kommentoi.

IPhone 13 Pro -malleihin Apple tuo myöhemmin julkaistavana päivityksenä ProRes -videokuvauksen, joka onnistuu 4K-tarkkuudella. Kyseinen formaatti on suunniteltu ammattikäyttäjille ja se löytyy nyt iPhoneista ensimmäistä kertaa. ProRes-tila mahdollistaa videoiden monipuolisemman muokkauksen jälkikäteen.

Kalleimman mallin hinta lähes 2000 euroa

Apple julkisti eilisessä tilaisuudessaan iPhone 13 minin, iPhone 13:n, iPhone 13 Pron ja iPhone 13 Pro Maxin. Uudet iPhone 13 -mallit tulevat ennakkotilattavaksi perjantaina 17. syyskuuta ja saataville alkaen perjantaina 24. syyskuuta. IPhonen hinnat alkavat 829 eurosta (iPhone 13 mini) ja päättyvät 1859 euron hintaiseen ja teratavun tallennusmuistilla varustettuun iPhone 13 Pro Maxiin. Teratavuvaihtoehto on nyt tarjolla ensimmäistä kertaa.

Ulkoisesti iPhone 13 ei ole juuri muuttunut edeltäjästään. Näytön koko on ennallaan 6,1 tuumassa. Sen kirkkautta on jonkin verran parannettu. Isomman iPhone Pro Maxin näyttö on 6,7-tuumainen. Pro-malleihin Apple tuo uuden taivaansinisen värivaihtoehdon.

Akun kesto on monen käyttäjän kritiikin kohteena. Uudet tekniset ominaisuudet ja parantuneet näytöt toisaalta kuluttavat enemmän virtaa, mutta samaan aikaan virranhallintaominaisuudet ovat kehittyneet ja laitteisiin on saatu mahdutettua isompi virtalähde. IPhone 13:n akunkesto on Applen oman ilmoituksen mukaan 2,5 tuntia pidempi kuin edeltäjässä. Pro-mallissa ero on 1,5 tuntia.

Kaikki uudet iPhonet tukevat pikalatausta ja langatonta latausta. Myyntipakkauksessa laturia ei kuitenkaan tule.

Kuvat: Apple

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verohallinto aloitti keväällä taksiyrittäjien tehovalvonnan, joka on sisältänyt verotarkastuksia, valvontakäyntejä ja selvityspyyntöjä. Tähän mennessä se on löytänyt 1,2 miljoonan euron edestä tuloja, joita ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kirjanpidossa. Valvontaa on elokuun loppuun mennessä tehty riskiperusteisesti 182 taksiyrittäjälle. 45 prosentissa valvontatapauksista taksiyrittäjälle on tullut lisää veroja maksettavaksi. 

Taksiluvan saanti helpottui vuonna 2018, kun uusi taksilaki tuli voimaan. Uudistuksen seurauksena alalle tuli paljon uusia yrittäjiä. Myös verovalvonta muuttui aiempaa haasteellisemmaksi.

Tehovalvonnan alkuvaiheen tulosten perusteella vilpillistä toimintaa löytyy sekä pitkään alalla toimineista että uusista yrittäjistä. 

– Merkittävin havainto on, että myyntiä on jäänyt kirjaamatta kirjanpitoon tai muutoin ilmoittamatta meille. Myyntiä on esimerkiksi kirjattu puutteellisesti, eikä taksiautojen taksamittareiden myyntiraportteja ole säilytetty tai liitetty kirjanpitoaineistoon, ylitarkastaja Jarmo Lahdenperä Verohallinnosta tiivistää tuloksia.

Virheiden kirjo

Valvonnan perusteella taksiyrittäjät ovat myös vähentäneet kirjanpidossa esimerkiksi yksityisautoilun kuluja ja muita omia menoja, jotka eivät ole vähennyskelpoisia. 

Valvonnassa on havaittu myös, että palkkoja on maksettu pimeästi ja työnantajan velvollisuuksia on jätetty hoitamatta. 

Alustojen kautta taksituloja saavat luulevat virheellisesti, että alusta ilmoittaa taksiyrittäjän tulot Verohallintoon.

Tehovalvonnan perusteella kansainvälisten sovellusten kautta taksitoimintaa harjoittavat eivät ole perillä siitä, että heidän vastuullaan on ilmoittaa taksitoiminnasta saadut tulot Verohallinnolle. 

– Moni luulee virheellisesti, että kansainvälinen alustaa pyörittävä yritys ilmoittaisi kaikkien taksiyrittäjien tulot oikean maan verohallinnolle. Näin ei ole. Taksiyrittäjä on vastuussa siitä, että kaikki tulot tulevat ilmoitetuksi meille, Lahdenperä sanoo. 

Suomessa taksitoimintaa harjoitetaan esimerkiksi Uber- ja Yango-sovellusten kautta. 

Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen hämmästelee sitä, että kansainväliset Suomessa taksien välitystoimintaa harjoittavat yritykset eivät ohjaa ja opasta välityksensä piirissä olevia toimijoita lainsäädännön vaatimuksista.

– Kansainvälisiä toimijoita ei näytä kiinnostavan varmistaa, että niiden piirissä toimivat yrittäjät hoitavat yhteiskunnalliset vastuunsa. Se on mielestämme selkeä ongelma, joka osaltaan johtaa kilpailutilanteen vääristymiseen, Koskinen sanoo.

– On erittäin valitettavaa, että taksialalla on vastuita ja velvoitteita välttäviä yrittäjiä. Valvonnan on sen vuoksi oltava jatkossakin näkyvää, tehokasta ja ennalta ehkäisevää, hän summaa.

600 yrittäjää jäljellä

Taksiliitto on ottanut ilolla vastaan tiedon siitä, että Verohallinto on tehnyt valvontaa riskiperäisesti. Verohallinto kertoo, että myös pöytälaatikossa olevat taksiluvat käydään läpi, tavoitteena löytää pimeät tulot.

Taksialan tehovalvonta jatkuu vielä ainakin ensi kevääseen asti. Verohallinto aikoo käydä valvonnassa läpi vielä myös noin 600 taksiyrittäjän toimintaa, jotka ovat ilmoittaneet tuloja aiemmin taksitoiminnasta. 

– Tarkoituksena on näiden lisäksi käydä läpi myös sellaisia taksiluvan omistajia, joilla ei ole verotietojen perusteella ollut taksitoimintaa. Selvitämme, ovatko he tehneet ajoja pimeästi, Lahdenperä kertoo.

Taksiliiton Koskinen muistuttaa, että riskianalyysiin poimittujen määrä osoittaa myös sen, että valtaosa taksialan toimijoista on edelleen rehellisiä, yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitavia yrittäjiä.

– Toimialalla on noin 12 000 luvanhaltijaa. Riskianalyysissä esiin nousi alle 800 yrittäjää ja heistä noin 80:lle on tähän mennessä suoritetussa valvonnassa määrätty lisäveroja, Timo Koskinen sanoo.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi