Sisäilmanpuhdistukseen erikoistunut Naava on saanut Fennia Prize Winner -muotoilupalkinnon valmistamastaan älyviherseinästä.

Saman palkinnon ovat aikanaan pokanneet muun muassa kansainväliset markkinat valloittaneet kaiutinvalmistaja Genelec, metsäkonevalmistaja Ponsse ja sisustus- ja astiamuotoilija Iittala.

– Naava on tuotteistanut puhtaan ilman taitavasti. Sisäilmaongelmat ovat kasvava trendi, ja niitä poistavilla ratkaisuilla on potentiaalia, palkinnon jakajat toteavat.

– Kasvit suunnittelun lähtökohtana ovat raikas ja erilainen tapa muotoilussa.

Kaikilla on oikeus puhtaaseen ilmaan

– Länsimainen ihminen viettää yli 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, mutta keinotekoisessa sisäympäristössä ihminen ei ole virkeimmillään ja terveimmillään, yritys toteaa tiedotteessaan.

– Naava haluaa, että kaikilla on oikeus hengittää puhdasta ilmaa, niin ulkona kuin sisällä. Lisäksi uskomme, että ihminen voi parhaiten jokapäiväisessä kosketuksessa luonnon kanssa, kertoo Naavan Brand Manager Eeva Niemelä.

Naavan eli NaturVention Oy:n viherseinä toimii huoneilman puhdistajana ja raikastajana. Seinä imee huoneilmaa siihen istutettujen kasvien juuristojen ja mullattoman kasvualustan läpi. Juuriston mikrobit puhdistavat ilman haitallisista kemikaaleista, jonka jälkeen tuulettimet puhaltavat puhtaan ja luonnonraikkaan ilman takaisin tilaan.

Seinän anturit mittaavat muuttujia tuotteessa ja ympäristössä. Tämän perusteella tekoäly analysoi ja ohjaa viherseinän toimintaa.

Jyväskylässä, Helsingissä ja Tukholmassa toimiva NaturVention Oy työllistää 50 eri alojen ammattilaista. Yrityksen liikevaihto on vuoden 2015 tietojen mukaan reilut miljoona euroa.

Pohjoismaisen raikasta metsäilmaa pääsee hengittämään Fennia Prize -palkintojen voittajainnovaatioista koostuvassa palkintonäyttelyssä Helsingissä. Näyttelyyn on vapaa pääsy 20.1.–12.2.2017 Kluuvinkatu 6:ssa.

Yrittäjäsanomat

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimet nauttivat eniten luottamusta yrittäjien ja viljelijöiden joukossa, kertoo sanomalehti Kaleva.

Kalevan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan myös iäkkäät sukupolvet ja eniten ansaitsevat antavat hallitukselle suopeimmat arviot.

Selvästi yli puolet suomalaisista on kuitenkin tyytymättömiä hallituksen politiikkaan.

Kaleva mainitsee, että tutkijan mukaan tyytymättömyyden lisääntyminen hallitukseen on hallituskauden kestäessä tyypillistä. Sitä selittävät muun muassa kovat, talouteen kohdistuvat päätökset.

Yrittäjäsanomat

Pien­ten ja keski­suurten paikal­listen lääkä­ri­ta­lojen pe­lätään jää­vän suur­ten moni­kan­sal­listen yh­tiöiden jal­koihin sote-uudistuksessa, kirjoittaa Lääkärilehti.

Näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen soviteltavan valinnanvapauden uskotaan kasvattavan terveyspalveluyritysten liiketoimintaa.

– Huo­li on aiheel­linen. Sote-kes­kuk­selta vaa­ditaan ai­ka laa­jasti palve­luja. Sii­hen ei­vät pie­net yri­tykset pys­ty, sa­noo Po­rin Lääkä­ri­talon toimi­tus­joh­ta­jana pit­kän uran teh­nyt Heik­ki Kuuri-Riutta.

Epävarmat näkymät ajoivat yrityskauppaan

Kuuri-Riutta myi yhdessä muiden osakkaiden kanssa lääkäritalonsa Terveystalolle viime vuonna.

Yrityksen liikevaihto oli 14 miljoonaa euroa ja se tarjosi työtä 130 työntekijälle sekä 160 ammatinharjoittajalle. Omistajat kokivat tulevaisuuden epävarmaksi, riskit turhan suuriksi ja tekivät yrityskaupan.

Voimakkaat kilpailijat tulivat keskelle alan murrosta

Pk-yritykset voisivat laajentaa hartioitaan verkostoitumalla keskenään, mutta Kuuri-Riutan mukaan se ei onnistu riittävän sitoutumisen puutteessa.

Kuuri-Riutta nimeää uudistuksen riskiksi kunnilta perittävän kapitaatiokorvauksen, joka perustuu väestön ikään ja sairastavuuteen. Korvauksen suuruudesta ei ole kuitenkaan tietoa. On myös epäselvää, tuleeko sen rinnalle suoriteperusteinen korvaus.

Digitalisaation yrittäjä kokee sekä uhkana että mahdollisuutena. Yrittäjät tarvitsisivat rahaa ja osaamista sen haltuunottoon.

Li­säksi samalle ken­tälle on tul­lut uu­sia voimak­kaita pe­laajia: pank­ki- ja vakuu­tus­kon­ser­neja, joilla resurssit ovat huomattavasti lääkäritaloja suuremmat. 

Kuuri-Riutta us­koo kui­tenkin, et­tä pie­nillä yri­tyk­sillä on mahdol­li­suuksia vuo­den 2019 jälkeenkin.

– Jul­kisen palve­lu­tuo­tannon ulko­puo­lelle jää­vä yritys pär­jää omillaan, kun se pi­tää kiin­ni ammat­tio­saa­mi­sesta ja hy­västä asia­kas­pal­ve­lusta. Keski­suu­rilla yri­tyk­sillä ris­kit ovat mieles­täni hiu­kan suu­remmat.

Yrittäjäsanomat

Tietoturva- ja etäyhteyspalveluja tarjoava Tosibox Oy jatkaa Yhdysvaltain valloitustaan, yritys kertoo tiedotteessaan.

Tosibox on solminut kaupat yhdysvaltalaisen maakaasuyritys ANGI Energy Systemsin kanssa. Tosiboxin etäyhteyslaitteita on myyty 70 maahan.

– Suurin Tosiboxin tarjoama etu muihin etäyhteysteknologioihin verrattuna on se, että se tarjoaa helpon ja tietoturvallisen etäyhteyden asiakkaan laitteistoihin, kommentoi ANGI Energyn infrastruktuuripäällikkö Dave Carl.

– Jos lentomatkailu onnistuu ilman lentäjäkoulutusta, niin pitäähän ihmisten pystyä hyödyntämään teknologiaa ilman IT-alan tutkintoa. Me haluamme tehdä etäyhteyksistä niin nopeita, helppoja, luotettavia ja tietoturvallisia kuin mahdollista, toteaa Tosiboxin teknologiajohtaja Veikko Ylimartimo.

Tankkausasemat esineiden internetissä

ANGI Energy asiakkaita ovat muun muassa kaasuautojen tankkausasemat. Vian sattuessa ANGI Energyn on päästävä tankkausasemalle nopeasti ja helposti, mistä syystä asemat ovat yhteydessä verkkoon, eli esineiden internetiin. 

Tosiboxin Lock (=lukko) ja Key (=avain) -laitteet [kuvassa] asennetaan kaasuasemille, jolloin ANGI Energy voi palvella niitä etänä. Avaimen avulla ANGI pääsee asiakkaiden järjestelmiin tekemään muutoksia ja päivityksiä oma-aloitteisesti. Asiakkaat voivat rakentaa etäyhteyden viidessä minuutissa ilman tietoverkko-osaamista tai IT-tukea.

Tosiboxin teknologialla kerätään dataa, joka tehostaa palvelua sekä vähentää aikaa ja kustannuksia.

Tosibox Oy:n liikevaihto on 1,8 miljoonaa euroa. Työpaikkoja yritys tarjoaa yhdelletoista henkilölle.

Yrittäjäsanomat

Härkis tuli kauppoihin elokuussa. Tuotteen menestyksen ansiosta Verso Foodin liikevaihto kasvoi viime vuonna kymmenkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli noin kaksi miljoonaa euroa.

– Härkis lisäsi kiinnostusta myös muihin tuotteisiimme, niiden tilauskanta viisinkertaistui syksyllä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tarja Ollila Kauppalehdessä.

Tyypillisten startupien tapaan yhtiö ei tee vielä tulosta, mutta odotukset ovat kovat. Härkiksen vienti alkaa tänä vuonna. Härkistä tekee sopimusvalmistuksella kauhavalainen Domretor, joka voi tarvittaessa kasvattaa tuotannon jopa kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen arvioi Kauppalehdessä, että tänä vuonna liikevaihto kolminkertaistuu viime vuodesta.

Verso Foodilta on tulossa lisää tuotteita helmikuussa.

– Tori.fi:n kautta tulee noin puolet asiakkaista, kertoo rengaskirppis.fi:n toiminnasta vastaavan yhtiön Teinari Oy:n toimitusjohtaja Lennart Mägi.

Teinari Oy myy uusia ja käytettyjä renkaita sekä vanteita. Torin lisäksi yritys käyttää myyntiin ja markkinointiin omia verkkosivuja, radiomainontaa sekä flyereita ja vastaavaa suoramainontaa.

Teinari Oy on yrityksenä jo yli 40 vuotta vanha, Mägin omistuksessa se on ollut noin vuoden. Yhtiön toimitilat ovat Espoossa.

Torilla yritys on ollut vasta noin neljä kuukautta. Maanantaina lounasaikaan mennessä yritykselle oli kertynyt 2073 Tori-ilmoitusta.

Pienelle yritykselle verkkokaupan perustaminen ja yleisön löytäminen voi olla haastavaa. Torissa käy päivittäin yli 750 000 suomalaista joko viettämässä aikaa, selailemassa valikoimaa tai jo valmiiksi kaupantekotunnelmissa, minkä vuoksi se on osoittautunut pienille verkkokaupoille hyväksi väyläksi myydä tuotteitaan.

Torin sisarsivustolla Ruotsin Blocketissa tällaisia pienten yritysten kauppoja on peräti jo lähes 8000.

Torin käyttäjille Tori-kauppojen ilmoitukset näkyvät hakutulosten lomassa. Kauppojen ilmoitukset kuitenkin erottuvat käyttäjien omista ilmoituksista.

Jo ennen Tori.fi:n uudistusta monet pienyritykset myivät tuotteitaan Torissa samaan tapaan kuin tavallisetkin käyttäjät. Perustamalla kaupan tori.fi:hin yritys saa käyttöönsä lisäpalveluita, joiden avulla Torin käyttö kauppa-alustana on myös yrittäjille sujuvampaa. Torissa yrittäjille kaupan perustaminen ja ylläpito onnistuvat vaikka tabletilla.

Pohjois-Karjalassa toimiva Antiikkineuvos Oy on ollut Torilla parin vuoden ajan ja ilmoituksia on kertynyt alun toistasataa.

– Parhaiten käyvät kaupaksi suuret huonekalut ja matot, kertoo yrittäjäpariskunnan Arja Parviainen. Hänen miehensä Timo Parviaisen perustama yritys on toiminut alalla 37 vuoden ajan, osan siitä ulkomailla.

Maanantaina aamupäivällä pariskunta oli pakettiautolla viemässä myytyjä tavaroita reitillä Joensuu – Savonlinna – pääkaupunkiseutu – Tampere.

Antiikkineuvoksella on liikkeet Joensuussa ja Viinijärvellä. Kauppaa käydään verkon välityksellä yhä enemmän. Tori.fi:n lisäksi yrityksellä on verkkokauppa omilla verkkosivuillaan. Lehti-ilmoituksiakin he käyttävät, mutta yhä vähemmän ja lähinnä tiettyihin tapahtumiin liittyen.

Jari Lammassaari

Yläasteen seitsemättä luokkaa käyvä Teresa kyllästyi siihen, että ei löytänyt kaupoista marsuilleen ruokia ja tarvikkeita – niinpä hän perusti isänsä avustuksella oman yrityksen puolisen vuotta sitten.

Ensimmäiset tuotteet on jo myyty loppuun. Yritystoiminnan tuloilla Teresa aikoo ostaa kannettavan tietokoneen ja loput hän laittaa säästöön.

Teresa tilaa tuotteet ulkomailta. Kielitaitokin karttuu siinä samalla. Teresa satsaa laatuun ja luonnonmukaisuuteen, esimerkiksi keinotekoisia väriaineita hän välttää.

Markkinoinnissa Teresa käyttää sosiaalista mediaa, tuotteita voi ostaa Marsumarketin Facebook-sivuilta ja Instagramista.

Nuorella yrittäjällä on haaveena laajentaa toimintaa omaan kivijalkamyymälään ja muidenkin pieneläinten kuten koirien ja kissojen tarvikkeisiin.

Eemeli Hursti puolestaan perusti metsurinhommia ja metsänhoitotöitä tekevän yrityksensä 13-vuotissyntymäpäivänään. Moottorisahan käytön hän oppi vaariltaan jo 8-vuotiaana. Eemelin Metsäpalvelut valittiin vuonna 2014 vuoden 4H-yritykseksi.

Nyt jo 19-vuotias Eemeli aloitti yrityksensä toimittamalla polttopuita ja tekemällä ulkotöitä, nykyään hän tekee muun muassa taimikon hoitoa ja pihapuiden kaatoa.

– Saa olla itte ittensä pomo, se on se kaikkein paras. Kun menee umpimettään, eikä siellä ole ketään muuta kuin parhaimmillaan työkaveri, siellä on mettän omassa rauhassa. Toinen asia mikä mettssä on komeinta on maisemakonttori, Eemeli Hursti totesi Ylen haastattelussa.

toimitus@yrittajat.fi

Lähteet: Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Yle

Suomessa on lähes mahdotonta muodostaa kuvaa kuntien teknisen puolen taloudellisesta tehokkuudesta, saati vertailla monenkirjavien toimintamallien paremmuutta. Asia käy ilmi Taloustutkimuksen tuoreesta selvityksestä.

Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuu suuria pääomia, mutta seurataanko pääomien tuottoa?

Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta Suomen Yrittäjien, INFRAn, Koneyrittäjien ja Rakennusliiton toimeksiannosta.

- Työn tuottavuus on tärkeää ja pääoman tuottavuus ratkaisevaa. Seisovatko koneet turhan panttina vai saadaanko ne töihin 24/7 tai mahdollisimman paljon? Esimerkiksi ei taksiauto ei tee töitä vain 8 tuntia päivässä, kuvailee Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm problematiikkaa.

Kuntien omaisuuden hallintaa ja hankintastrategioita pystyttiin lopulta tarkastelemaan vain yleisellä tasolla. Eniten hukassa ovat pääoman käytön ohjaus ja tehokkuusseuranta.

Tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita keskimäärin 420 eurolla asukasta kohden vuodessa. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.

Kunnan oma tuotanto vaikuttaa lisäävän materiaalimenoja sekä nostavan koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.

- Olennainen kysymys on, että mitä julkisen sektorin kannattaa tehdä ja mitä yksityisen pitäisi tuottaa – ja mitä voidaan tehdä yhdessä, kiteyttää Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

- Kannattaa pohtia ostopalveluita. Yrityksen voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita ja laitteita esimerkiksi infran hoidossa ja infrahankkeissa ympäri vuorokauden siellä, missä kysyntää on, Holm summaa.

– Huhtikuussa valittavilla valtuustoilla on vastuu vaikuttaa siihen, että heillä on käytettävissään oikeaa ja riittävää tietoa päättää yhteisten verovarojen parhaasta käytöstä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

- Ilman yrityksiä ei ole olemassa hyvinvoivia kuntia, Mäkynen muistuttaa.

Korjausvelkaan puututtava

Kuntien teissä ja verkostoissa piilee yli kahden miljardin euron korjausvelka, minkä taittamiseksi kuntien hankkimat yhdyskuntatekniset palvelut on tehtävä kustannustehokkaasti.

– Kunnissa tulee havahtua näihin korjausvelkakysymyksiin, sillä ne eivät itsestään ratkea. Suunnitelmallisuus on tärkeää, korjataan liian myöhään paniikissa kalliilla kaivoa, josta ei saada vettä, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen kuvailee.

Kuntien on kehitettävä toimintaympäristöään sellaiseksi, että sekä nykyisten että uusien yritysten kannattaa sijoittua kuntaan. Sijoittumispäätös on helppo tehdä, kun väyläyhteydet, joukkoliikenne ja vesihuolto toimivat, eikä elintärkeissä teknisissä rakenteissa muhi korjausvelkaa.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan kunnissa on nyt paljon syitä kehittää tapaa, jolla tekniset palvelut tuotetaan.

– Yksityisten toimijoiden nykyistä laajempi pääsy kuntien markkinoille toisi tuottavuushyötyjä pääoman ja hankkeiden paremman organisoinnin myötä. Kuntiin on luotava kokeilukulttuuri, joka mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja sitä kautta tuottavuuden kasvun. Tämä vaatii vaihtuvia ja joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita.

Voittajakunta verkostoituu

Selvityksen tilanneiden järjestöjen mukaan tulevaisuuden voittajakunta on se, joka kykenee johtamaan ketterästi erilaisia verkostoja, eli hankkimaan palveluja joustavasti oman alueensa erikokoisilta yrityksiltä, löytäen jokaiseen tehtävään osuvimman tekijän.

– Tämä vaatii markkinatuntemusta ja jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Verkostoitumisen eteen nähty vaiva tulee moninkertaisesti takaisin veroissa, joita yritykset kuntaan maksavat ja säästöissä, jotka saadaan omaa organisaatiota kevennettäessä, INFRA ry:n puheenjohtaja, yrittäjä Nina Lindström sanoo.

Hän painottaa, että kuntien korjausvelan lyhentäminen vaatii infraomaisuuden inventointia ja infran jatkuvaa ylläpitoa. Kuntien hankinnat edellyttävät rautaista tilaajaosaamista.

- Tehokkuusseuranta on tärkeää. Meidän näkemyksemme on, että yksityinen puoli toisi säästöjä, mutta seurantaan on löydettävä yhteiset mittarit, Lindström huomauttaa.

Kokemuksia epäonnistuneista hankintatilanteista on hänellä monia, liian usein ratkaisee lyhyellä tähtäimellä halvin hinta.

- En minäkään osta aina halvinta aliurakoitsijaa, laatukriteerit ovat tärkeitä, Nina Lindström sanoo.

Taloustutkimuksen vertailussa oli mukana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

toimitus@yrittajat.fi

Kansainväliset humanitääriset kriisit, kuten Syyriassa seitsemättä vuotta jatkuva sisällissota, vaativat saumatonta yhteistyötä kansainvälisiltä organisaatioilta ja yrityksiltä.

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Finpron, Suomen ulkoasiainministeriön ja YK-järjestöjen kanssa.

Paikalla olleille yli 20 YK-järjestön edustajalle tapahtuma avasi ikkunan perehtyä suomalaisten yritysten ratkaisuihin.

Humanitääriset kriisit järkyttävät yhteiskuntia perusteita myöten. Kriisin iskiessä muun muassa energiaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ympäristönhuoltoon liittyvien ratkaisujen tarve kasvaa. Näissä tilanteissa yritysten erityisosaamiselle on valtavasti kysyntää.

– On ainutkertaista, että Syyriassa ja lähialueilla toimivat YK-järjestöjen avainhenkilöt on saatu paikalle kertomaan suomalaisyrityksille konkreettisista tarpeista alueen humanitäärisissä kriiseissä. Yritykset pääsivät esittämään ratkaisujaan YK:n esittämiin tarpeisiin, sanoo kehittyvät markkinat -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Finpron Jyrki Härkki tiedotteessa.

Yritykset ja YK-järjestöt yhdistävät voimansa humanitäärisissä kriiseissä

Yritysten mukanaan tuoman lisäarvon nosti esiin myös Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan.

– Jos ajattelee avun tarpeen luonnetta ja määrää, tilanteen kohentaminen ilman yritysten ratkaisuja on vaikeaa. Yritysten ja julkisten toimijoiden osaamisen yhdistämiselle ei ole vaihtoehtoa, Mykkänen alleviivasi.

Suomalaisyritysten ja YK-järjestöjen koollekutsujana toimineen Team Finlandin kehittyvät markkinat -kasvuohjelman tavoitteena on kasvattaa suomalaisyritysten osuutta YK:n hankinnoissa. Kyse on suuresta mahdollisuudesta.

– Kaiken kaikkiaan YK:n hankintojen suuruus on vuositasolla lähes 18 miljardia dollaria. Suomalaisten osuus on tällä haavaa noin 10 miljoonan dollarin luokkaa. Siinä on merkittävästi kasvupotentiaalia, Härkki kommentoi.

Kolme suomalaista pankkiryhmää allekirjoitti Euroopan Investointirahaston kanssa sopimuksen toimimisesta välittäjäpankkina uudessa pk-yrityksille kohdistuvassa takausohjelmassa. Pankkiryhmät ovat OP Ryhmä, Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken.

Takausohjelman tavoitteena on, että välittäjinä toimivat pankkiryhmät myöntävät kasvuhakuisille pk-yrityksille uusia lainoja yhteensä noin 400 miljoonan euron arvosta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tiedotustilaisuudessa, että takausohjelman myötä puolet pk-yritysten tämän ohjelman pankkilainojen riskeistä siirtyy pankeilta takausrahastoon.

– Monilla kasvuhakuisilla pk-yrityksellä on rahoituksen ongelmia vakuuspulan ja rahoituksen niukkuuden vuoksi. Riskinjako keventää pankkien tiukkoja oman pääoman vaatimuksia. Näin pankit voivat alentaa rahoituksen hintaa, Mika Lintilä sanoi.

Rahoitusta on tarjolla 1. helmikuuta 2017- 31. tammikuuta 2019 eli kahden vuoden ajan. SME Initiative on suunnattu pk-yrityksille, jotka työllistävät alle 250 henkeä. Yksittäinen rahoitus voi olla enintään 10 miljoonaa euroa ja laina-aika kahdesta kahteentoista vuotta.

Takauksesta osa rahoitetaan Suomen valtion tuella. Takauksen edellytyksenä on, että yritykselle ei ole myönnetty viimeisen kolmen tilikauden aikana yli 200 000 euroa valtion tukeen rinnastettavia tukia Suomessa.

Takausohjelma on osa EU:n Pk-yritysaloitetta (SME Initiative), jolla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.

Pankkiryhmät rohkaisevat SME Initiative -rahoituksesta kiinnostuneita yrityksiä olemaan yhteydessä lähimpään edellä mainittujen pankkiryhmien konttoriin.

Pienempiä korkoja ja pienempiä vakuusvaatimuksia

Kyseisessä takausohjelmassa takauspääoma katetaan Suomen rakennerahasto-ohjelmasta irrotettavilla varoilla sekä Euroopan Investointipankin, Euroopan Investointirahaston sekä EU:n budjetin varoilla. Suomen osuus takauspääomasta on 40 miljoonaa euroa.

Näillä sopimuksilla pyritään helpottamaan pk-yritysten, mukaan lukien mikroyritysten sekä startup-yritysten, rahoituksen saamista varmistamalla, että aloitteeseen sitoutuneet pankit tarjoavat rahoitusta paremmilla ehdoilla, esimerkiksi pienemmillä koroilla, pidemmillä erääntymisajoilla tai pienemmillä vakuusvaatimuksilla.

Byrokratia vähäisempää, apu lähimmästä pankkikonttorista

Elinkeinoministeri Mika Lintilä lupailee vähäistä hallinnollista byrokratiaa, erityisesti rahoituksen kohteissa eli pk-yrityksissä.

Oma Säästöpankin toimitusjohtajan Pasi Sydänlammin mukaan takausohjelman kautta myönnettävässä rahoituksessa pk-yritykseltä vaadittava oma rahoitus vaihtelee 30–50 prosentin luokassa. Oman rahoituksen määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Tähän mennessä 50 yritystä ja reilut 50 miljoonaa

OP välittää 150 miljoonaa euroa SME Initiative -rahoitusta. SME Inititiave -riskinjakotakaus on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisesti kannattavien investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen.

– Haluamme tehdä rahoituksen hakemisen mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme: rahoitusneuvottelut käydään OPssa joustavasti yhden luukun periaatteella, OP Ryhmän pankkiliiketoiminnan johtaja Jouko Pölönen kertoo.

OP tarjoaa myös toista takausohjelmaa innovatiivisille, kasvaville pk-yrityksille suunnatun SME InnovFin –rahoitustakauksen muodossa. Rahoitusta tarjotaan yhteensä kahden vuoden ajan aina 29.3.2018 asti. OP on SME InnovFin -rahoituksen ainoa välittäjäpankki Suomessa.

Tähän mennessä yli 50 yritystä on saanut rahoitusta, ja luottoja on myönnetty yli 50 miljoonaa euroa. Noin kolmasosa sopimuksen 150 miljoonasta eurosta on siis käytetty. Kolmasosalla rahoitusta saaneista yrityksistä liikevaihto on 1-5 miljoonaa euroa vuodessa. Joka toinen rahoitusta saaneista yrityksistä työllistää 11–50 henkeä.

Uusi takausohjelma on toimialaltaan edellistä laajempi.

Kuvassa vasemmalta Pasi Sydänlammi, Euroopan investointirahaston ylijohtaja Pier Luigi Gilibert ja Mika Lintilä.

Riikka Koskenranta

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 262 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaipäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kasvu Open on valtakunnallinen yrityskasvuun tähtäävä valmennus, jossa kasvun asiantuntijat antavat osaamisensa maksutta yrityksen käyttöön. Ideana on saada yrittäjät innostumaan kasvun mahdollisuuksista. Kasvu Open -kausi huipentuu Jyväskylän Paviljongissa järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin 25.–26.10.

Valmistautuminen kisaan käynnistyy Kohti yrityskauppaa – Kasvupolku-starttitilaisuuksilla, joita järjestetään tammi- ja helmikuussa eri puolilla Suomea. Tapahtumat järjestetään Turussa huomenna keskiviikkona 25.1. ja Tampereella torstaina 26.1 sekä Oulussa 1.2., Kuopiossa 2.2. ja Espoossa 14.2.

Starttitilaisuuksissa esittäytyy yrityskaupan tehneitä yrityksiä sekä kaupan asiantuntijoita. Tapahtumat on suunnattu sellaisille yrityksille, joille yrityskauppa on ajankohtainen tulevien vuosien aikana.

Niiden jälkeen seuraava askel on hakea mukaan Kasvupolulle. Haku on auki 1.3. saakka. Kasvu Open -sparrauksessa yrittäjä voi testata ja kehittää yritystoimintaa nopeasti. Kasvupolulle valitaan 30 yritystä, ja ne saavat kahden päivän ajan maksutonta tukea liiketoiminnalle ja yrityskauppasuunnitelmilleen yrityselämän asiantuntijoilta.

Lisää Kasvu Openista voit lukea täältä. Starttitilaisuudet eivät sido osallistujia mihinkään, mutta järjestäjät toivovat, että osallistujat ilmoittautuvat ennakkoon.

Ohjelma sopii myös sellaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet kasvattamaan omaa yritystään yrityskaupalla.

Kasvupolulle valituista yrityksistä kaksi etenee semifinaalista lokakuussa järjestettävään valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin.

17-vuotias nainen julkaisee yhteisömedia Facebookin Naisyrittäjien ryhmässä kirjavan täytekakkukuvien albumin.

On koivunrunkoa muistuttava kakku, sokerimassasta leivotut pikkuruiset converse-kengät ja kirjainkuutiot, tähtiä ja ruusukkeita kullanruskean kuorrutuksen päällä, sinistä kermavaahtoa…

Ryhmän jäsenet haukkovat henkeään, kehuvat ja kannustavat.

Leivonnaisia hoitokulujen kattamiseksi

Leivonnaiskuvien julkaisija kertoo hieman taustastaan.

– Olen helsinkiläinen Milla Hakanpää. Sairastan montaa eri sairautta ja hoitokulut ovat kovat. Niiden kattamiseksi teen tilauksesta kakkuja, herkkuja, leivonnaisia, niin makeita kuin suolaisiakin.

Elintarvikeluvat ja kaikki muutkin luvat ovat kunnossa, hän vakuuttaa.

Naisyrittäjät rientävät tulokkaan tueksi elektroniset peukalot pystyssä.

– Heippa Milla! Teen valokuvaajan hommia ja voisin tukea markkinointiasi kuvilla, kommentoi yksi.

– Minä voin auttaa tekemään kotisivut, lupaa seuraava.

– Täytyy muistaa, ylppärit tulossa, viittaa eräs kevään ylioppilasjuhliin.

Harvinainen sidekudossairaus vie pyörätuoliin

Yrittäjäsanomat lähtee tavoittamaan Hakanpäätä henkilökohtaisesti. Haastatteluaika löytyy, mutta aloitus viivästyy ja viivästyy.

Lopulta Hakanpää tulee kertomaan syyn. Hän on ollut ulkona ja käynyt pizzeriassa.

– Pyörätuolini moottorin ohjaimet jäätyivät, emmekä päässeet liikkeelle. Siinä oli vähän säätöä, hän selittää.

Yksi Hakanpään vaivoista on harvinainen EDS-sidekudossairaus. Sairaus on edennyt niin pitkälle, että ulkona liikkuminen onnistuu vain pyörätuolilla.

EDS aiheuttaa Hakanpäälle nivelten löystymistä niin, että ne menevät helposti sijoiltaan. Kotiinsa rivitaloasuntoon hän on hankkinut leipomuksistaan saamillaan rahoilla nilkkatuet, jotta hän pystyy liikkumaan ilman pyörätuolia. Vielä pitäisi saada luiskat, jotta hän pääsisi pyörätuolillaan esteittä sisälle ja ulos.

– Pystyn kävelemään 200 metrin matkoja, yleensä vain sisätiloissa. Se tekee kipeää, kun jalkojen ja käsien nivelet menevät sijoiltaan.

K-Market pyysi kakkuja valikoimaansa

Hakanpää jaksaa kuitenkin hymyillä ja naurahtaakin aika ajoin. Varsinkin nyt, kun puhutaan hyvästä vastaanotosta Facebookissa.

– Ihan siistiltä tuntuu!  Loppukuusta valokuvaaja tulee ottamaan kuvia minusta ja kakuista, hän viittaa verkkokeskusteluun.

– Tuli aika paljon tsemppiviestejä sieltä ja kakkutilauksiakin jonkun verran. He olivat ilmeisesti kavereillekin mainostaneet. Se on kiva, kun nyt on ollut aika hiljaista.

Säpinää on odotettavissa, sillä Pukinmäen K-Market on ehdottanut, että ottaisi kakkuja valikoimaansa. Kevääksi ja kesäksi on tullut yksityishenkilöiltä hääkakkutilauksia jo ”aivan satelemalla”.

"Harva ikäisistäni pyörittää tällaista toimintaa"

Hakanpään leivontaharrastus alkoi lapsena.

– Pienestä pitäen olen leiponut mummin kanssa. Vuonna 2015 osallistuin leivontakilpailuun [kuvapalvelu] Instagramissa ja pääsin finaaliin. 20 finalistista valittiin viisi voittajaa ja olin yksi heistä!

Hakanpää haaveili leipurikoulusta, mutta EDS tuli tielle.

– Eikä kukaan varmaan hirveästi töihinkään ottaisi. Minun pitää pystyä säännöstelemään työtä EDS:n takia.

Hakanpään kakkugalleria pistää kysymään, että mihin hän koulua tarvitsisikaan.

– No, ei sitä kyllä tarvitsisi. Kun katsoo ensimmäisiä tilauskakkuja ja vertaa nykyisiin, niin näyttää siltä kuin siinä välissä olisi jo ammatin saanut, hän naurahtaa.

– Välillä miettii, että paljon niitä kakkuja on tullut tehtyä. Harva ikäisistäni pyörittää tämmöistä toimintaa.

Olisi kiva jo laajentaa

Kasvuhalukkuuttakin Hakanpäällä on, vaikkei yritystä ole vielä edes perustettu.

– Yrityksen perustaminen ei onnistu vielä. Toiminimi tulee heti, kun täytän 18, hän innostuu.

– Olisi kiva saada laajennettua toimintaa isommaksi, että sillä oikeasti tulisi toimeen. Nyt toiminta on vähän epäsäännöllistä. Jos jossain vaiheessa pystyisin tekemään enemmän, voisin vuokrata tilat.

– Ei passaa hätiköidä. Muuten voi joutua siihen, että tilauksia ei ole, mutta kuluja kyllä.

Osaamista ja asiakaskuntaa tulevalta yritykseltä jo löytyykin. Sen sijaan Hakanpään fysiikasta eivät lääkärit osaa sanoa mitään varmaa. Sen nuori kakkutaiteilija tuntuu välillä jopa unohtavan. EDS ei hänen rohkeuttaan ja valoisuuttaan himmennä. 

Juhani Ojalehto

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 pantiin vireille reilut 2400 konkurssia, mikä on kuusi ja puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Tosin henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli noin 12600, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.

Majoitus- ja ravitsemusala oli ainoa toimiala, jolla konkurssit selvästi lisääntyivät.

Yrityssaneerauksissa pitkä matka vuoden 2008 tasoon

Myös yrityssaneeraukset vähenivät viime vuonna. Vuosi 2016 toi saneerauksen 440 yritykselle, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Henkilökuntaa saneeraukseen joutuneissa yrityksissä oli noin 4100, mikä on seitsemän prosenttia vuotta 2015 vähemmän.

Yrityssaneeraukset ovat olleet vuosittain selvästi koholla vuoden 2008 jälkeen – vuonna 2013 yrityssaneerauksia haettiin lähes kaksinkertaisesti vuoteen 2008 verrattuna.

Yrittäjäsanomat

Suomen Yrittäjien ja Suomen Mielenterveysseuran hyvinvointitoiminta on saanut tästä vuodesta alkaen jatkuvan toiminta-avustuksen.

Yrittäjän hyvinvointikilta -niminen toiminta tukee mielenterveyttä koulutuksella, vertaistuella ja yhteistyöllä.

Yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää mielenterveyttä tärkeänä yrittäjälle.

– Yrittäjän vointi vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen, asiakkaisiin ja myös mahdollisiin työntekijöihin, Pentikäinen toteaa.

Kiltaryhmä auttaa parantamaan tulosta ja hyvinvointia

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi katsoo kiltatoiminnan vahvistavan yrittäjän mielenterveystaitoja muuttuvissa tilanteissa.

– Tuoreen kyselyn mukaan noin neljännes yrittäjistä kokee työn siinä määrin kuormittavaksi, että se jo selvästi heikentää heidän hyvinvointiaan tai jaksamistaan. Työhön liittyvistä kuormitustekijöistä yrittäjillä korostuu erityisesti tulevaisuuden epävarmuus, Aalto-Matturi taustoittaa.

Kiltaryhmässä yrittäjä pääsee verkostoitumaan ja jakamaan luottamuksellisesti yrittämiseen ja arkeen liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja oivalluksia, sanotaan järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Ne auttavat järjestöjen mukaan parantamaan yrityksen tulosta ja parantamaan mielen hyvinvointia.

– Henkistä hyvinvointia voi kehittää samoin kuin fyysistä kuntoa, Mielenterveysseurasta muistutetaan.

Yrittäjäsanomat

Kasvuohjelma Elintarvikealan Kasvupolut on valinnut kymmenen lupaavinta yritystä jatkoon kohti Suomen suurinta sparrauskilpailua Kasvu Openia, järjestäjä kertoo tiedotteessaan.

Yksi valituista, Niittykummun Maatila, laajentaa toimintaansa heinäsirkkojen kasvatukseen tähtäimenään tuottaa sitä ravinnoksi.

Hollanti, Belgia ja Britannia tuottavat jo ruokaa hyönteisistä

Niittykumpu tuottaa vanhastaan marjoja, vihanneksia, juureksia ja viljaa.

Näiden oheen tila on tuomassa elintarvikekäyttöön kasvatettavat heinäsirkat. Toistaiseksi heinäsirkoista tehdään eläinruokaa, sillä Euroopan unioni kieltää hyönteistuotannon ihmisravinnoksi.

– Saamme tätä kautta menetelmän haltuun ja markkinoinnin alulle, perustelee yrittäjä Hermanni Nieminen.

– EU:lla on kuitenkin kova paine muuttaa lakia ensi vuonna, sillä vaihtoehtoisia proteiinilähteitä tarvitaan globaalissa mittakaavassa väestön kasvaessa. Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia ovat jo nostaneet oman lakinsa EU-lain ohi ja tuottavat hyönteisravintoa.

Muiden jatkoon päässeiden yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi luomuspeltin viljelyyn, villiyrttien jatkojalostamiseen, juuresten jalostamiseen, erikoissalaatteihin ja syötäviin kukkiin, sinihomejuuston valmistukseen, mansikan pöytäviljelyyn tai luomusiitakesienien tuottamiseen.

Jatkoon päässeet yritykset

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan ensi helmi- ja maaliskuussa. Tällöin eri alojen asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun semifinaalissa maaliskuussa kaksi parasta yritystä, jotka etenevät syksyllä järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Yrittäjäsanomat

Äänituntumateknologian globaali edelläkävijä järjesti suunnatun annin loka-joulukuussa 2016 kasvuharppauksen rahoittamiseksi.

Flexound Systemsin kehittämä teknologia muuntaa ääniaallot myös ihmisen tuntoaistilla koettavaksi, äänituntumaksi.

Yritys uskoo, että patentoitu keksintö mullistaa tapamme kuluttaa audiovisuaalista viihdettä, kuten elokuvia, pelejä ja musiikkia. Musiikin ja äänet voi Flexoundin avittamana paitsi kuulla, myös tuntea iholla ja kehossa.

– Äänituntumalla on runsaasti eri sovellusalueita, mutta tuotekehitys ja markkinoille meno vaatii resursseja. Viime vuonna investoimme älytyyny HUMUn kehittämiseen. Nyt saadun rahoituksen turvin pystymme viemään sen suoraan kansainvälisille markkinoille, Flexoundin toimitusjohtaja Mervi Heinaro kertoo.

Kansainvälinen osakastiimi avittaa ulkomaan markkinoille pääsyssä

Yhtiön osakkeenomistajina on lähes kaksikymmentä yksityistä sijoittajaa Suomesta, USAsta ja Kiinasta.

– Sijoittajia kiinnosti Flexoundin markkinapotentiaali. Olemme todella iloisia saamastamme rahoituksesta ja luottamuksesta. Kansainvälinen osakastiimimme on parhaita valttejamme maailmanvalloituksessa, toteaa Heinaro.

Kahdessa vuodessa Flexound on tuotteistanut äänentoistokeksintönsä. Syksyllä 2015 yritys esitteli terapia- ja hyvinvointisegmentille suunnatun Taikofon -äänituntumasoittimen, jota on valmistettu piensarjatuotantona ja myyty Suomessa sekä Pohjoismaissa.

Uusi tuote HUMU on saatettu nyt sarjatuotantokelpoiseksi, mikä mahdollistaa pääsyn myös kuluttajaelektroniikan jakelukanaviin. Yrityksen äänituntumateknologiaa sisältävä älytyyny tulee saataville Indiegogo-sivustolla helmikuun alussa.

Flexound voitti kesäkuussa 2016 pääkaupunkiseudun KasvuOpenin ja valittiin SLUSH100-yritykseksi joulukuussa.

Kuva: Flexound Systems

Selvitykset ovat osoittaneet, että valtaosassa yrityksiä digitalisaatio ei vielä tarkoita uutta liiketoimintaa tai kansainvälistymistä. Tänään julkaistu Digimuutos.fi-kirja ottaa suomalaisyritysten digitalisaatioon päinvastaisen näkökulman: painopiste on suomalaisyritysten onnistumistarinoissa ja siinä, mitä niistä voi oppia.

Digimuutos.fi-kirjan kirjoittajien Timo Savolaisen ja Kati Lehmuskosken mukaan kyseessä on ensimmäinen kotimainen käytännön opas digitaalisen muutoksen johtamiseen. Kirjassa Fonectan, Nokian, OP:n, Reiman, Rovion, Verohallinnon, Wärtsilän, Ylen sekä yhden anonyymina pysyttelevän yrityksen johtajat kertovat kokemustensa kautta, miten digimuutoksessa voi onnistua ja saavuttaa kilpailukykyä.

– Digivoivottelun aika on ohi. Suomessa tarvitaan nimenomaan onnistumisen kokemuksia, jotka inspiroivat yrityksiä ja organisaatioita nousuraiteelle, Savolainen ja Lehmuskoski sanovat.

Tekijät haastattelivat kirjaa varten 10 huippujohtajaa, jotka saivat nostaa esiin juuri niitä teemoja, jotka itse kokivat tärkeiksi.

Mikä yhdistää digimuutoksessa menestyviä yrityksiä?

Savolainen ja Lehmuskosken mukaan Digimuutos.fi tarjoaa käytännön ohjenuoria kaikille digitalisaatiosta kiinnostuneille asiantuntijoille, johtajille sekä johtoryhmien ja hallitusten jäsenille.

– Kun näitä tarinoita katsoo, on todettava, että muutoksen johtamisessa menestyminen ei ole lainkaan sattumanvaraista. Kaikissa organisaatioissa johtoryhmä on ollut sitoutunut muutokseen. Ilman hyvää johtamista ei voi onnistua.

10/10 muutoksessa johtoryhmä oli mukana.

9/10 muutoksessa hyödynnettiin dataa.

8/10 organisaatiossa johtajat mainitsivat viestinnän tärkeänä osana.

8/10 muutoksessa mainittiin asiakaskokemuksen kehittäminen.

7/10 muutoksissa hyödynnettiin ketteriä menetelmiä kehittämisessä.

6/10 muutoksessa organisaatiot kehittävät digitaalisia lisäpalveluita tukemaan ydinliiketoimintaa.

6/10 muutoksessa yhteistyötä tapahtui siilojen yli.

5/10 muutoksessa johtajat pitivät tärkeänä, että uskoo omaan tekemiseen.

5/10 muutoksessa mainittiin epäonnistumisen salliminen digitaalisissa aloitteissa.

5/10 muutoksessa hyödynnettiin erillistä muutostiimiä.

5/10 muutoksessa organisaatiot hyödynsivät kumppanien osaamista kehittämisessä.

Timo Savolainen ja Kati Lehmuskoski työskentelevät molemmat tietohallinnon ja digitalisaation johtamiseen erikoistuneella Sofigatella, joka toimii kirjan sponsorina.

– Meillä on molemmilla vahva palo digitalisaation edistämiseen Suomessa. Intohimo on laajentunut työajan ulkopuolelle, ja olemme herätelleet aktiivista keskustelua aiheesta, Savolainen ja Lehmuskoski kertovat.

Digimuutos.fi-kirja julkaistaan Digijohtamisen päivässä tänään. 

Yrittäjäsanomat

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 19.1.–25.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 90 yritystä.

Valinnanvapaus ratkaisee sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Näin linjasi Suomen Yrittäjien hallitus kannanotossaan, joka luovutettiin torstaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (ps.).

SY:n kannanoton mukaan sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain, jos uudistuksessa hyödynnetään monituottajamallia. Erikokoisten ja erilaisten yritysten toiminnalle on luotava toimivat puitteet.

Erityisesti lähipalveluiden turvaamisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, kuinka kansalaisten valinnanvapaus toteutetaan. Se on rakennettava tavalla, joka sallii todelliset valinnat palvelutuottajasta mahdollisimman laajasti ja pienten palvelutuottajien pääsyn markkinoille.

Hallituksen linjaukset valinnanvapaudesta kannatettavia

Yrittäjäjärjestön hallitus kannattaa maan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta. Valinnanvapaus toteutuu hallituksen linjauksen mukaan muun muassa suoran valinnan palvelutuottajavalinnalla, näihin palveluihin kytkeytyvällä maksusetelillä, muiden palveluiden asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla.

– Valinnanvapaus voidaan ja se tulee toteuttaa tavalla, joka edistää pienten tuottajayritysten pääsyä markkinoille. Vain näin voidaan turvata lähipalveluiden saatavuus ja koko järjestelmän kustannustehokas toiminta, sanoi Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala kannanoton luovutuksen yhteydessä.

– Hallituksen linjaukset ovat erinomaisia. Toimivan sote-järjestelmän toteuttaminen vaatii juuri tämän kaltaista perustaa. Nyt on huolehdittava siitä, että pienten yritysten aseman turvaaminen ei jää puheeksi.

Lisää paukkuja kilpailun toimivuuden varmistamiseen

Maan hallitus on jo aiemmin linjannut, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja sen osana myös pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Valmistelussa ei kuitenkaan ole toistaiseksi luotu tähän tarvittavia menettelyitä.

– Nyt tarvitaan täsmätoimia, joilla estetään markkinoiden keskittyminen suurten yritysten tai julkisten tuottajien temmellyskentäksi. On luotava menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita, Neimala sanoo.

Keskittyminen voidaan estää esimerkiksi säätämällä sote-toimialan yrityskaupoille muita tiukemmat edellytykset ja antamalla kilpailuviranomaiselle valtuudet puuttua kilpailua estäviin maakuntien päätöksiin.

Kaikki lähtee palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta

Uuden sote-järjestelmän kulmakivi on palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen toisistaan. Maakunnille säädetään vastuu palveluiden järjestämisestä. Palveluiden tuotantotoiminta eriytetään siitä.

Ratkaisu luo edellytykset kustannusten läpinäkyvyydelle, palveluiden tuotteistamiselle ja eri tuottajien palvelutason vertaamiselle tasapuolisin perustein. Nyt saadaan kaivattua selkeyttä, joka hyödyttää asiakkaita ja helpottaa yritystoiminnan harjoittamista olennaisesti. On tärkeätä huolehtia vielä siitä, että myös maakuntien käytännön päätökset edistävät pk-yritysten pääsyä markkinoille.

– Jatkossa maakunnat saavat perustellusti päätösvallan palveluiden järjestämisen suhteen. Samalla ne on velvoitettava vahvistamaan markkinoiden toimintaa, Neimala sanoo. Tähän asti julkisen tuotannon itsekkäät tarpeet ovat hallinneet järjestelmän kehittämistä. Yksityisen tuotannon mahdollisuudet ovat jääneet osaksi hyödyntämättä.