100 hyvää Suomesta -pienyritysmalli hakee sataa tuotetta tai palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Kilpailun ensimmäinen vaihe alkoi 3. tammikuuta ja ”ehdokasasettelu” päättyy tiistaina 31. tammikuuta.

Suomi 100 –tunnuksen saamisen kriteerinä on, että tuotteella tai palvelulla on sellainen tausta tai tarina, joka puoltaa sen valintaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tuotteeksi.

– 100 hyvää Suomesta -mallin kautta voimme tuoda hienojen suomalaisten pienyritysten osaamista koko kansan tietoisuuteen. Ennen kaikkea odotamme mukaan tuotteita ja palveluja, joilla on katse tulevaisuudessa ja jotka kertovat rohkeasta yrittäjyydestä, Suomi 100:n pääsihteeri Pekka Timonen kertoi tammikuun alussa Yrittäjäsanomille.

Kyseinen malli on jatkoa vuonna 2016 toteutetulle yritysyhteistyön mallille. Sen toteuttavat Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kauppakamari ja Suomalaisen Työn Liitto.

Pienyritykset voivat ehdottaa tunnuksen saajaksi tuotteitaan ja palveluitaan 31.tammikuuta saakka osoitteessa 100hyvaasuomesta.fi.

Sivustolta voi myös tarkistaa kisan tarkat säännöt. Ehtona on esimerkiksi se, että yritys on tehnyt tai tekee kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Käsittelyvaiheessa raati käy saapuneet hakemukset läpi ja varmistaa, että ne täyttävät osallistumiskriteerit.

Yleisöäänestys tulossa

Jatkoon pääsevät hakemukset etenevät yleisöäänestykseen. Äänestys on auki 15.–28.2.2017.

Ne sata hakemusta, jotka saavat ensimmäisenä kasaan sata yleisöääntä, saavat käyttöönsä Suomi Finland 100-tunnuksen.

Tilattavan Yrittäjä-aikakauslehden kilpailuun valitun kannen kuvana on hotelliyrittäjäksi alkanut entinen huippumalli Saimi Hoyer. Kannen otsikkoaiheita ovat Hoyerin lisäksi muun muassa maahanmuuttajataustaiset yrittäjät.

Kilpailuun valitun kannen on luonut yrittäjämedioiden senior AD Maarit Kattilakoski ja kannen kuvan on ottanut Jani Kautto.

Muita aikakauslehtien kansikilpailuun valittuja ovat muun muassa Elle ja Pirkka.

Edit-kilpailuun valittu kansi on mukana äänestyssivulla koko helmikuun ajan.
Äänestyssivusto aukeaa 1.2. klo 9.00 osoitteessa  www.editkilpailu.fi/kansi2016

Euroopan neuvoston tietosuojapäivää vietetään lauantaina 28. tammikuuta. Sen kunniaksi tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut oppaan 25.5.2018 voimaan astuvasta uudesta tietosuoja-asetuksesta.

Uusi opas löytyy täältä.

 Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tietosuojan merkitys on kasvanut.

‒ Digitaalisuuden, talouden uusien muotojen, sijaintitietojen kiinnostavuuden, tekoälyn, koneoppimisen ja robotiikan myötä on huomattu, että kaikki digitaalisuuden hyödyntäminen perustuu luottamukselle. Tietosuoja on ajankohtaisempi asia kuin koskaan aikaisemmin, Aarnio toteaa.

Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan vain kahdeksan prosenttia vastanneista yrityksistä tuntee tietosuoja-asetuksen hyvin ja 30 prosenttia tietää asiasta jonkin verran. Vastanneista 23 prosenttia ei ole kuullut ollenkaan koko asiasta, ja 39 % prosenttia kertoo kuulleensa asiasta jonkin verran. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämään kyselyyn vastasi 730 yrittäjää.

‒ Todella hyvä asia, että tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut oppaan. Se auttaa pk-yrityksiä, jotka lähes kaikki käsittelevät henkilötietoja, toteaa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen, joka on perehtynyt tietosuoja-asetukseen.

Kukkonen kiteyttää kolme syytä, miksi yrittäjän pitää olla kiinnostunut 25.5.2018 voimaan astuvasta tietosuojauudistuksesta:

1. Henkilötietoja käsitellään lähes jokaisessa yrityksessä

Henkilötiedon määritelmä on varsin laaja. Henkilötietoja voi sisältyä esimerkiksi tietoihin, joita kerätään asiakkaista, työntekijöistä tai yhteistyökumppaneista. Henkilötietoja voi kertyä yrityksen haltuun myös esimerkiksi markkinoinnin tai vaikkapa yrityksen verkkosivujen kävijätietojen yhteydessä. Erilaisiin tietokantoihin, asiakasrekistereihin ja pilvipalveluihin kertyvät tietomassat voivat sisältää henkilötietoja ilman, että yritys on kaikissa tapauksissa ollut välttämättä edes tietoinen tästä.

2. Tietosuoja-asetus tuo velvollisuuksia ja mahdollisuuksia

Kun tietosuoja-asetus astuu voimaan, henkilötietoja toiminnassaan käsittelevien yritysten velvoitteet muuttuvat. Rekisteröityjen oikeudet laajenevat ja yrityksen velvoitteet lisääntyvät esimerkiksi dokumentoinnissa. Yrityksen hallinnoimien henkilötietojen siirtämien erilaisille ulkoisille yhteistyökumppaneille tai palveluntarjoajille on tulevaisuudessa entistä säännellympää. Lisäksi valvonta tehostuu ja taloudelliset sanktiot koventuvat.

3. Ymmärrä uuden sääntelyn merkitys omalle liiketoiminnallesi

Yrittäjille suunnatun kyselyn perusteella tietoturva ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät käytännöt ovat tulevan sääntelyn näkökulmasta vielä varsin huolestuttavalla tasolla. Tietosuoja-asetuksesta aiheutuvia oikeudellisia riskejä voi tehokkaasti pienentää huolellisella ennakkovarautumisella. Ensimmäisenä toimenpiteenä voi selvittää, minkälaisia tietoja yrityksen toiminnassa kerätään ja käsitellään. Sisältyykö niihin henkilötietoja, ja täyttääkö toiminta nykysääntelyn vaatimukset? Tämän jälkeen on helpompi peilata sääntelyuudistuksen vaikutuksia omaan liiketoimintaan ja lähteä sen pohjalta suunnittelemaan tarvittavia muutoksia. 

‒ Aikaa asetuksen voimaan tuloon on vielä yli vuosi, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt, lainopillinen asiamies Ville Kukkonen kannustaa.

– Paikallisen sopimisen lisääminen on keskeisimpiä asioita, jolla voimme parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja työelämän laatua, valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi Suomen Yrittäjien Puheenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingin Olympiaterminaalissa sunnuntai-iltapäivänä.

– Täytyy löytää tapa, jolla hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämiseksi saadaan aikaan.

Hän muistutti, että nyt eletään kilpailukykysopimuksen aikaa, jolloin paikallista sopimista pyritään edistämään työmarkkinapöydissä.

– Keväällä hallituksen täytyy tehdä toimia, joilla paikallista sopimista edistetään.

Orpo muistutti, että kysymys on sopimisesta, jossa on kaksi osapuolta: työntekijät ja työnantaja.

– Paikallisesti sopimalla voi säilyttää työpaikkansa. Jos yritys pärjää, sinne voi päästä myös oma nuori tai naapurin työtön.

Orpo korosti, että paikallisesti sopien voidaan parantaa työelämää, kun esimerkiksi etätyöstä ja lasten hoidon järjestämisestä voisi sopia paikallisesti.

– Se ei ole pelottava asia. Se pitää tehdä yhdessä, Orpo sanoi.

– Lama ja taantuma ovat takana, mutta ei tämä riitä vielä siihen että saataisiin puretuksi kova rakenteellinen työttömyys. Pitää tehdä kaikki nopeuttaaksemme talouskasvua ja saadaksemme työllisiä lisää.

Valtiovarainministeri Orpo puhui Suomen Yrittäjien vuosittaisilla Puheenjohtajien neuvottelupäivillä, jotka keräävät yli 400 paikallisyhdistysten puheenjohtajaa ja yrittäjävaikuttajaa eri puolilta Suomea. Tänä vuonna tapahtumassa keskitytään erityisesti kevään kuntavaaleihin. Myös Orpo kommentoi kuntavaaleja.

– Moni on kysynyt, miksi kannatta lähteä kuntavaaliehdokkaaksi, kun ei sinne jää tekemistä. Nyt hän siellä vasta tekemistä on, hän viittasi meneillään olevaan sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistukseen, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut pois kuntien vastuulta tuleville maakunnille. 

Toistaiseksi hyönteisiä ei saa myydä ruuaksi Suomessa ja niiden teollinen tuotanto on odotuskannalla, sillä hyönteisillä ei vielä ole EU-alueella uuselintarvikelupaa, kertoo Helsingin Sanomat.

Hyönteisiä voi kuitenkin jo ostaa kaupoista, sillä osa alan yrittäjistä myy niitä esimerkiksi sisustuselementteinä. Jokainen voi valmistaa niistä ruokaa kotonaan omalla vastuulla, HS kertoo.

Yksi hyönteisiä myyvä yritys on espoolainen Entocube Oy. Sen tuotteisiin kuuluu Sirkkapurkki, jota myydään somisteena. Purnukka sisältää sirkkoja, banaanilastuja ja kauraleseitä. Yritys myös kasvattaa sirkkoja ja myy niiden kasvatuskontteja.

Erilaisten sisustustuotteiden lisäksi kotisirkkoja ja jauhomatoja voi tilata netistä tai kasvattaa itse.

Tuotekehittelyt ovat jo täydessä vauhdissa

Helsingin Sanomien haastattelema Laura Hynninen kasvattaa toistaiseksi kotisirkkoja omaksi ruuaksi. Hän kuitenkin jo selvittää, miten hyönteisistä saataisiin tuotettua ruokaa kannattavasti.

– Ollaan kokeiltu puolieineksiä ja erilaisia menetelmiä, esimerkiksi lihamyllyllä tehty sirkkataikinaa, Hynninen kertoi HS:lle.

Kun hyönteisten myynnistä ruuaksi tulee laillista, Hynnisen Sirisee Oy aikoo käynnistää hyönteisruuan kaupallisen valmistuksen.

Myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on meneillään hyönteisten tuotekehittely. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat olleet hyönteisten käyttömahdollisuudet ja niistä valmistettujen tuotteiden säilyvyys.

VTT on kokeillut valmistaa jauhomadoista ja kotisirkoista elintarviketeollisuuteen sopivaa raaka-ainetta poistamalla niistä rasvan ja erottamalla massasta kuoret. Koekeittiössä hyönteismassaa testattiin lihapullissa ja falafeleissa.

– Itse en ole vannoutunut hyönteisten syöjä, mutta maku on voimakas ja yllättävän hyvä, lihan ja sienen maku, VTT:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Terhi Hakala arvioi HS:lle.

Tutkimuskeskuksen mukaan hyönteisten käyttöönotto länsimaissa edellyttäisi nimenomaan niiden prosessoimista elintarvikkeiden raaka-aineeksi, sillä monia epäilyttää vielä hyönteisten kokonaisena syönti.

Alkujaan yrityksen kantavana ajatuksena oli työllistää yrityksen perustaja, tamperelainen Petteri Ikonen. Vähitellen kuitenkin selvisi, että palveluille on enemmän kysyntää kuin yksi mies ehtii toteuttaa työllistäviä askareita.

Nykyään palvelu onkin tarjolla kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, ja palvelussa on mukana useita aviomiehiä ja -naisia. Yrityksen nettisivujen mukaan tavoitteena on yhä työllistää mahdollisimman moni palvelun avulla.

Aviomiespalvelun aviomiehet ja -naiset avustavat esimerkiksi talonmiehen töissä, siivouksessa, tietokoneiden ja digiboksien asentamisessa sekä omakotitalon askareissa.

– Talonmiesperinteen kadottua monen on hankala löytää ihmistä, joka tulisi esimerkiksi laittamaan taulun seinään tai vaihtamaan lampun kattoon kohtuuhinnalla. Aviomiespalvelun ideana on tarjota käyttöön joka kodin monitoimimies. Vuokra-aviomiehet ovat monen eri alan ammattilaisia, käsistään käteviä jokapaikanhöyliä, Ikonen kertoo.

Vuokrattavat askareiden tekijät ovat kaikki yrittäjiä ja vastaavat omasta toiminnastaan.

Uusin ketjun yrittäjä on Joensuun seudulla helmikuun alussa toiminnan aloittava Jarkko Puusaari. Hän työskentelee toiminimellä Jokapaikan Jaska.

Puusaari lupaa lähteä asiakkaan kanssa vaikka lenkille.  

– Vain asiakkaan mielikuvitus on rajana, joten kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä rohkeasti, Puusaari kertoo.

Itä-Suomessa vuokrattavalle aviomiehelle on jo riittänyt kysyntää. Puusaari hyppää vuodesta 2007 joensuulaisten perheiden, vanhusten ja yksinasuvien apuna toimineen Sakari Lappalaisen saappaisiin, joka eläköityy samoihin aikoihin aviomiehen toimenkuvasta.

Parhaat paikallisyhdistykset palkittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: alle 100, 100–199, 200–500 sekä yli 500 jäsenyritystä sekä uutuutena suhteessa eniten jäsenmääräänsä kasvattanut paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjillä on 400 paikallisyhdistystä ja 64 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin. Palkinnot jaettiin yrittäjäjärjestön puheenjohtajien neuvottelupäivillä m/s Silja Symphonylla sunnuntai-iltana.

Vaalan Yrittäjät hiipumisen partaalta kasvuun

Vaalan Yrittäjien toiminta lähti vuonna 2016 uuteen nousuun. Yhdistys oli jo hiipumassa, mutta aktiivisten yrittäjien voimin toiminta lähti jälleen käyntiin ja jäsenmäärän kehitys ylsi huikeaan 21 prosentin kasvuun, kahdestakymmenestäkolmesta jäsenestä 29 jäseneen. Jäsenkasvun pohjana oli paikallisten yrittäjien halu pitää oma yhdistys toiminnassa. 

Pukkilan Yrittäjät auttaa jäseniä verkostoitumaan

Pienimpien paikallisyhdistysten sarjan voittaja Pukkilan Yrittäjät kehittää kuntaansa aktiivisesti. Aktiivisuus näkyy esimerkiksi kunnanvaltuuston esityslistalla yritysvaikutusten arviointina ja alakoulun Pikkuyrittäjät-ryhmätoiminnassa. Pukkilan Yrittäjien perustama Pukkilan alueen yritystoiminta -ryhmä Facebookissa on aktiivinen yritysten keskustelufoorumi. Yrittäjät verkostoituvat myös muun muassa suosituilla Vuovaus-päivillä. 

Suonenjoen Yrittäjät on tiiviisti yhteydessä kuntavaikuttajiin

Alle kahdensadan jäsenyrityksen sarjan voitti Suonenjoen Yrittäjät. Yhdistys pitää tiiviisti yhteyttä kuntavaikuttajiin. Vaikuttaminen lähtee jäsenyrittäjien tarpeista: erityisesti hankinta-asiat ovat olleet esillä viimeisen vuoden aikana. Suonenjoen Yrittäjillä on ollut lisäksi iso rooli alueen kehitysyhtiön SavoGrown perustamisessa.

Orimattilan Yrittäjät on parantanut kaupungin hankintakäytäntöjä

Alle 500 jäsenyhdistyksen sarjan voittaja Orimattilan Yrittäjät on vienyt eteenpäin kaupungin hankintakäytäntöjä. Työn tuloksena Orimattila ottaa käyttöön HankintaSampo-palvelun, jonka avulla pienhankinnat voidaan kilpailuttaa paikalliset pienyrittäjät huomioiden. Yrittäjäkasvatusta yhdistys toteuttaa yhteistyössä kaupungin työllisyyshankeen ja koulujen kanssa muun muassa Avaimet sun duuniin -tapahtumalla, jossa yritykset esittelevät itseään ja työpaikkojaan yläkoulun, lukion sekä ammattikoulun nuorille.

Kanta-Helsingin Yrittäjät kiihdyttää kansainvälistymistä

Suurimpien yhdistysten kovatasoisen sarjan voitti Kanta-Helsingin Yrittäjät ry. Yhdistys on jäsenmäärältään suurin Helsingin yhdeksästä paikallisyhdistyksestä ja se vaikuttaa aktiivisesti yrittäjille tärkeiden asioiden edistämiseksi erityisesti kaavoituksessa, yrityspysäköinnissä ja Helsinki Cruise Networkin kumppanina. Yhdistyksen toimintapiirissä on myös yksitoista kansanedustajien nimikkoyrittäjää viemässä yrittäjyyden viestiä valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Suomen Taksiliitto edustaa laajasti koko toimialaa

Vuoden toimialajärjestöksi valittu Suomen Taksiliitto edustaa hyvin kattavasti koko toimialaa, sillä järjestön jäsenistö kattaa lähes 85 prosenttia maamme taksiyrittäjistä. Vuonna 2016 liitto vaikutti erityisen tiiviisti, kun valmisteilla oli alaan kohdistuvia poikkeuksellisen laajoja lakimuutoksia. Taksiala on ollut teknologisissa ratkaisuissa edelläkävijänä niin tilausvälitysjärjestelmien kehittämisessä kuin maksuliikenteen sähköisissä ratkaisuissa. Ala on myös kehittänyt täysin kotimaisin voimin toteutetun valtakunnallisen taksin tilaussovelluksen Valopilkun, joka keväällä 2016 laajeni myös Tallinnaan.

toimitus@yrittajat.fi

Kasvuohjelma Maaseudun Kasvupolut on valinnut 15 kasvupotentiaalisinta yritystä 45 hakijan joukosta, Kasvu Open kertoo tiedotteessaan.

Yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi cheddarjuuston valmistukseen, gluteenittomien kaurahiutaleiden valmistukseen, omakotitalojen isännöintiin, konepajateollisuuteen, pohjoisen yrtteihin, lähiruokaan ja matkailuun.

Automaattilossin asiakkaiksi saarien asukkaat ja metsätalouden toimijat

Yksi valituista, Saarijärvellä kotipaikkaansa pitävä Jarutec Oy on suunnitellut kevyesti liikennöidyille yhteyksille kuten vakinaisesti asuttuihin saariin ja vapaa-ajan kohteisiin miehittämättömän lautan, automaattilossin.

Asiakkaina ovat pääasiassa tiekunnat eli saarien vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat. Potentiaalisia asiakkaita löytyy myös maa- ja metsätalouden toimijoista.

Yrittäjä Janne Rutanen kertoo, että aivan ensimmäinen versio laitteesta tehtiin jo 2006. Viimeiset kuusi vuotta laitetta on kehitetty ja nyt suurimmat esteen kaupallistamiselle on selätetty.

– Nyt alkaa tuntua, että aika on kypsä automatisoidulle liikenteelle eikä ajatus ajamisesta ilman kuljettajaa tunnu enää niin ihmeelliseltä, Rutanen sanoo.

Jatkoon päässeet yritykset

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan ensi helmi- ja maaliskuussa. Tällöin eri alojen asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun semifinaalissa maaliskuussa kaksi parasta yritystä, jotka etenevät syksyllä järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Yrittäjäsanomat

Optikkotoimintaa ohjaava Optometrian Eettinen Neuvosto on laatinut ohjeistuksen optikon tekemästä silmänpohjatutkimuksesta. Ohjeistus on askel kohti entistä sujuvampaa silmäterveydenhoitoa. Se selkiyttää ammattihenkilöiden välistä työnjakoa, kehittää ammattitaitoa, säästää kustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta.

Ohjeistuksessa neuvotaan, mitä tutkittavalle on kerrottava silmänpohjakuvauksesta ja opastetaan jatkotutkimuksiin ohjaamisessa. Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n toimitusjohtaja Panu Tast on tyytyväinen ohjeistuksen sisältöön ja helpottunut sen syntymisestä.

”Suomen lähes 700 optikkoliikkeestä noin 90 prosentissa tarjotaan silmälääkärin vastaanottopalveluita, joten yhteistyö on jokapäiväistä arkea”, Tast sanoo.

”Uusi ohjeistus tukee terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä. Asiakkaille se tulee näkymään entistä sujuvampana hoitopolkuna.”

”Optikot ja silmälääkärit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kansalaisten hyvää näkemistä ja silmien terveyttä edistääkseen. Uusi ohjeistus mahdollistaa asiakkaiden edun huomioimisen entistä paremmin”, arvioi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, ylilääkäri Kai Kaarniranta.

”Kun vastuista ja työnjaosta on selkeästi sovittu, potilasturvallisuus paranee”.

Ohjeistuksen mukaan optikolla on velvollisuus kertoa tutkittavalle, mitä rajoitteita optikon tekemään tutkimukseen ja arviointiin liittyy. Silmänpohjakuvaus ei saa olla ainoa keino, jolla silmän terveyttä tutkitaan, vaan optikon tulee seurata vuonna 2014 vahvistettua Hyvää optikon tutkimuskäytäntöä. Optikon tulee myös muistuttaa asiakasta siitä, että silmänpohjakuvaus ei korvaa silmälääkärin tutkimusta.

Valviran vuonna 2013 antaman kannanoton mukaisesti optikon velvollisuus on ohjata potilas lääkärin vastaanotolle silloin, kun hän toteaa tutkimuksissaan mahdollisiin sairauksiin tai lääketieteellisen tutkimuksen tarpeeseen viittaavia löydöksiä tai oireita.

Ohjeistuksella pyritään myös turvaamaan hyvä tiedonkulku. Siinä määritellään, mitä tietoa optikon tekemästä silmäterveydentutkimuksesta tulee välittyä jatkotutkimuksia tekevälle silmälääkärille. Uudessa ohjeistuksessa suositellaan, että silmälääkäri antaisi optikolle palautteen löydöksestä ja tiedon mahdollisesta diagnoosista. Palautteella varmistetaan toimivan työnjaon, ammattitaidon ja potilasturvallisuuden kehittyminen sekä vältetään tarpeettomia tutkimuksia.

Optikon ammatinharjoittamista ohjaava ja valvova Optometrian Eettinen Neuvosto on laatinut ohjeen yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Työhön osallistuivat silmälääkärikuntaa edustava Suomen Silmälääkäriyhdistys SSLY ry, optikoita edustava Suomen Optometrian ammattilaiset SOA ry sekä näkemisen ja silmäterveyden toimialan yritysten edustaja NÄE ry, jonka jäsenyrityksissä työskentelee niin optikoita kuin silmälääkäreitä.

Suosituin sosiaalisen median kanava on ylivoimaisesti Facebook. Soneran Yrittäjäkyselyn vastaajista sitä ilmoitti käyttävänsä noin 90 prosenttia. Toiseksi suosituin yrittäjien somekanava on Whatsapp, ja kolmanneksi eniten yrittäjät käyttävät Twitteriä. Neljänneksi suosituin kanava on Instagram.

Some on yrittäjille erityisesti markkinoinnin tehokeino sekä tapa rakentaa yrityskuvaa. Sen avulla yrittäjät tavoittavat myös uusia asiakasryhmiä. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista kertoi myös käyttävänsä somea myyntiin.

– Monet pienyrittäjät, kuten kivijalkayrittäjät ja kampaamot, hyödyntävät somen voimaa esimerkiksi jakamalla oman työnsä jälkeä Instagram- ja Facebook-tileillään. Tämä toimii tehokkaana markkinointikeinona ja tavoittaa myös hyvin haluttuja kohderyhmiä, kertoo myyntijohtaja Milla Virén Soneralta.

Erityisen aktiivisesti somea käyttävät alle 45-vuotiaat yrittäjät. Kyselyn mukaan sosiaalista mediaa liiketoiminnan tukena käyttävät yrittäjät etsivät myös muita aktiivisemmin tietoa digitalisaation mahdollisuuksista.

Sellaiset yrittäjät, jotka eivät käytä somea, nimesivät päätöksensä olennaisimmaksi syyksi sen, etteivät he tavoita asiakkaita somen kautta.

– Lähes 90 prosenttia suomalaisista kuitenkin käyttää ainakin jotain sosiaalisen median kanavaa, joten faktat eivät tue tätä yrittäjien kokemusta. Samaan aikaan 55 prosenttia kyselyyn vastanneista nimenomaan etsii uusia asiakkaita somen avulla, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari Roose.

Taloustutkimus toteutti tutkimuksen marraskuun 2016 lopulla. Kohderyhmänä olivat 1–49 henkilön yritykset, ja tutkimukseen osallistui 1073 henkilöä.

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi vuoden 2016 marraskuussa neljä prosenttia edellisvuodesta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 4,5 miljardia euroa.

Vientihinnat nousivat neljäntenä kuukautena peräkkäin. Viennin volyymi säilyi edellisvuoden tasolla. Tammi-marraskuun yhteenlaskettu viennin arvo supistui neljä prosenttia vuoden 2015 vastaavalta ajanjaksolta.

EU:n ulkopuolelle vietiin aiempaa enemmän

Kauppatase oli marraskuussa 213 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-marraskuussa kauppataseen alijäämää kertyi lähes 2,4 miljardia euroa.

Sähkökoneiden ja -laitteiden, lääketieteellisten kojeiden, öljyjalosteiden, paperin ja pahvin, sahatavaran, malmien ja metallien kokonaisvienti suureni, mutta muun muassa teollisuuden koneiden ja laitteiden, kuljetusvälineiden ja kemiallisten aineiden ja tuotteiden kokonaisvienti pieneni marraskuussa.

Vienti EU-maihin nousi marraskuussa prosentin ja vienti EU:n ulkopuolelle yhdeksän prosenttia.

Tammi-marraskuussa vienti EU-maihin laski kolme prosenttia ja ulkokaupan vienti viisi prosenttia.

Venäjän viennissä elpymistä

Vienti Venäjälle suureni marraskuussa 12 prosenttia, mutta tammi-marraskuun Venäjän-viennin arvo oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Tuonti Venäjältä kasvoi jopa 45 prosenttia marraskuussa malmien ja öljyn tuonnin ansiosta, mutta tammi-marraskuussa laskua oli kertynyt prosentti vuoden takaisesta.

Lääketieteellisten kojeiden vienti kasvoi 42 prosenttia edellisvuodesta

Merkittävissä tavararyhmissä suurin kasvu oli kojeiden ja mittareiden viennissä, joka vahvistui 42 prosenttia 210 miljoonaan euroon. Ryhmän tavaroista lääketieteellisten kojeiden vienti kasvoi ennätykselliseen 126 miljoonaan euroon, eli se suureni 88 prosenttia edellisvuodesta.

Myös muun muassa sahatavaran vienti nousi reippaasti, 22 prosenttia, ja levytuotteiden vienti kolme prosenttia.

Kuljetusvälineistä henkilöautojen vienti laski 11 prosenttia, mutta tavarankuljetus- ja erikoisautojen vienti kasvoi prosentin.

Metallisektorin tuotteiden viennin arvo suureni kolme prosenttia marraskuussa. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä elintarvikkeiden vienti pieneni prosentin.

Yrittäjäsanomat

Turkiselinkeinon edunvalvoja ProFurin tutkimuksen kokonaisbudjetti vuonna 2017 on noin kaksi miljoonaa euroa.  

Ala kehittää turkiseläinten hyvinvointia, ja aiheen tiimoilta on käynnissä useita projekteja. Se on ajankohtainen myös alkuvuonna Euroopan laajuisesti käynnistyneen WelFur-järjestelmän myötä. WelFur tuo eurooppalaisille turkistiloille mittariston ja välineet seurata turkiseläinten hyvinvointia ja sen kehittämistä omilla tiloillaan.

– Vuoden 2017 alussa järjestelmä otetaan käyttöön kaikilla kettu- ja minkkitiloilla. Suomensupin WelFur-protokolla on työn alla ja valmistuu parin vuoden sisällä. WelFur-järjestelmä tulee täydentämään kotimaista sertifiointiohjelmaa ja varmistamaan suomalaisen turkistuotannon etumatkan myös jatkossa, ProFurin toiminnanjohtaja Marja Tiura kertoo.

Suomalainen turkiselinkeino panostaa biotaloushankkeisiin. Bio- ja kiertotaloudessa on tavoitteena on löytää tehokkaita ketjuja ravinnerikkaan turkislannan käsittelyyn.

Myönteiset näkymät

Vuosi 2017 on alkanut turkisalalla myönteisessä vireessä. Kauppa on elpymässä ja luottamus palautumassa markkinoille suhdanneheilahteluiden jälkeen. Saga Furs piti tilikauden ensimmäisen huutokaupan Vantaalla joulukuussa.

ProFur on Suomen turkiselinkeinon edunvalvonta- ja koulutusjärjestö. Ala työllistää 17 500 henkilöä. Alan viennin arvo vuonna 2015 oli 611 miljoonaa euroa. 

Yrittäjäsanomat

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin barometrin mukaan kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan syksyn aikana, mutta kannattavuus laahaa edelleen.

Tammikuun 2017 barometrissä vastanneista kuljetusyrittäjistä joka kolmas oli kasvattanut liikevaihtoaan loppuvuonna ja joka neljäs oli menettänyt liikevaihtoa. Vielä vuosi sitten liikevaihtoviisarit olivat pakkasella.

– Käänne kasvuun on hidas, ja yrittäjät ennusteissaan varovaisia. Vain noin viidennes odottaa myynnin kasvavan alkuvuonna, SKAL kertoo tiedotteessaan.

Kuljetetun tavaran määrässä tapahtui syksyllä jonkin verran myönteistä kehitystä vertailukauteen nähden: 23 prosenttia raportoi tavaramäärien kasvaneen ja 26 prosenttia laskeneen.

Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa

Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa edelleen. Se oli laskenut joka neljännellä ja kasvanut joka kuudennella. Yrittäjien odotukset kannattavuuden suhteen ovat vaatimattomat jatkossakin.

– Merkit toimeliaisuuden lisääntymisestä ovat neljän kuukauden tarkasteluväleillä hienovaraisia, mutta pidemmällä aikajanalla selkeitä. Kuljetusmäärien ja ajosuoritteiden kehitystä kuvaava käyrä on ollut nousujohteinen tammikuun 2015 jälkeen.  

Raskaan liikenteen edunvalvojan mukaan esimerkiksi ulkomaan- ja sopimusliikennettä harjoittavilla kuljetusyrityksillä loppuvuosi 2016 oli vilkas. Pääkaupunkiseudun rakennustyömaat tarjosivat edelleen kuljetettavaa ja tammikuun alkukin näyttää poikkeuksellisen vireältä. Metsäpuolella sahoille kuljetettiin runsaasti tukkipuuta.

Enemmistö aikoo investoida moderniin kalustoon

Kuljetuskaluston optimointi tarkoittaa, että yritys valitsee kuljetustehtäviinsä sopivimman mahdollisen kaluston. Kaksi kolmesta SKAL Kuljetusbarometriin vastanneesta käyttää tätä energiatehokkuustoimena.

Tulevaisuudessa 58 prosenttia yrittäjistä aikoo todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti uusia kuljetuskalustoaan energiatehokkaammaksi.

Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi, että nykyistä (25,25 m) pidempi tai painavampi (76 t) ajoneuvoyhdistelmä lisäisi jossain määrin energiatehokkuutta.

Hieman vajaa 60 prosenttia ei kuitenkaan pystyisi hyödyntämään suurempaa kalustoa kuljetuksissaan. Suomi sallii eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuret enimmäismassat.

SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä.

Yrittäjäsanomat

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 280 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

Kasvunäkymät ovat parantuneet viime vuodesta, jolloin vastaavaan kasvuun pääsi 39 prosenttia yrityksistä.

– Kunnon loikkaan eli yli 15 prosentin kasvuun pääsi vuonna 2016 noin 18 prosenttia vastaajista, kertoo Pääkaupunkiseudun Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.

Tänä vuonna vastaavaa kasvuvauhtia odottaa omalta yritykseltään 17 prosenttia. 

Joka viides yritys aikoo palkata 

Kasvun myötä työllisyystilanne paranee, sillä useampi kuin joka viides yritys aikoo palkata lisää henkilökuntaa kuluvan vuoden aikana. Lisäksi alihankintapalvelujen käyttö kasvaa samalla tahdilla. Alihankintapalveluita käyttää jo nyt 71 prosenttia vastaajista.

– Kaiken kokoiset yritykset tarvitsevat myös toisten yritysten palveluita oman yritystoimintansa pyörittämiseen. Entistä harvempi tulee toimeen omin voimin, toteaa Erkki Pärssinen.

Verkkokauppa joka kymmenennellä

– Digitaalisuuden osalta pienillä yrityksillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Tämä voi olla lukuisille yrityksille käyttämätön mahdollisuus liikevaihdon kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamiseen, Erkki Pärssinen uskoo.

Internet ja laajakaista ovat käytössä jo lähes kaikissa yrityksissä. Tabletin käyttö on yleistynyt nopeasti, ja se on käytössä 65 prosentilla.

Sen sijaan oman verkkokaupan on perustanut vain 11 prosenttia yrityksistä.

– Verkkokauppa on vastaajilta jäänyt perustamatta, vaikka entistä useampi ostos tehdään verkossa. Tosin asian voi tulkita myös niin, että perinteisemmät kauppatavat koetaan usein riittäviksi, Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri päättelee.

Digitaalisen maksamisen ratkaisut ovat jo kuitenkin 40 prosentilla ja markkinoinnin sekä myynnin digitalisointiratkaisut 43 prosentilla. Pilvipalveluita hyödyntää pienistä yrityksistä lähes kaksi kolmesta.

Tutkimukseen vastasi 857 yrittäjää Espoosta, Kauniaisista ja Vantaalta. Espoon Yrittäjät, Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät tutkivat jäsenyritystensä tulevaisuuden näkymiä yhdessä.

Yrittäjäsanomat

Esityksellä halutaan tehostaa harmaan talouden torjuntaa ja suitsia sopimatonta toimintaa elinkeinoelämässä. Esitetyillä lainmuutoksilla pyritään tehostamaan liiketoimintakieltoa.

Nykylain mukaan liiketoimintakielto voidaan määrätä, kun henkilö on olennaisesti laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia, kuten veroja ja maksuja.

Nyt esitetään, ettei liiketoimintakiellon määräämisen perusteena saa olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyönti, jos laiminlyönti johtuu maksukyvyttömyydestä. Viimeviikkoisen esityksen mukaan liiketoimintakiellon voitaisiin määrätä vain moitittavassa tapauksessa.

– Tämä olisi hyvä muutos. Jos yrittäjä tai yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, ja toiminta muuttuu kannattamattomaksi, ei siitä tule rangaista liiketoimintakiellolla. Epäonnistuminen ja taloudelliset notkahdukset kuuluvat yrittäjyyteen, eikä sellaisesta tule rangaista, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Useimmiten liiketoimintakiellot johtuvat rikoksesta

Lain soveltamisalaa laajennettaisiin ammattitoimintaa harjoittaviin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin. Nykyisin liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vain liiketoimintaa harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja.

– Ehdotuksen mukaan kielto koskisi siis sekä liike- että ammattitoimintaa. Esitys saattaa jonkin verran siis lisätä liiketoimintakieltojen määriä, mutta ei merkittävästi.

Liiketoimintakieltoja oli vuoden 2016 alussa voimassa 1281 kappaletta, ja uusia kieltoja on viime vuosina määrätty reilut 300 vuodessa.

Yrittäjäjärjestön Toivosen mukaan selvästi eniten liiketoimintakieltoja on määrätty liittyen törkeään kirjanpitorikokseen. Tavallisesti kiellot annetaankin rikoksen perusteella.

– On järkevää ulottaa sama sääntely kaikkiin yrityksiin varsinkin, kun liiketoimintakiellon käyttötarkoitus on suitsia rikollista toimintaa ja harmaata taloutta.

Syyttäjän lisäksi myös vero-, tulli-, ulosotto- ja palkkaturvaviranomaisille annettaisiin oikeus pyytää liiketoimintakiellon edellytysten tutkintaa poliisilta tai tulliviranomaiselta. Oikeus tutkintapyynnön tekemiseen annettaisiin myös konkurssipesän hoitajalle.

Riikka Koskenranta

Eilen päättynyt haku 100 hyvää Suomesta -tittelistä keräsi 400 hakemusta, tiedottaa kilpailun raati. Suomi100 -tunnuksen saa nimenmukaisesti sata eniten yleisöääniä saanutta pienyritystä.

Raati seuloo ensi viikkoon asti kriteerit täyttävät yritykset, jonka jälkeen yleisö voi antaa äänensä suosikkiyritykselleen helmikuun puolivälin ja lopun välisenä aikana. Kilpailun tarkoituksena on nostaa pienyritysten osaamista suomalaisten tietoisuuteen itsenäisyyden juhlavuonna.

Pienyritys on riippumaton toimija, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja sen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kymmenen miljoonaa euroa.

Yrityksellä on oltava Suomen itsenäisyyttä tukeva tarina

Suomi 100 -tunnuksen saamisen yksi keskeinen kriteeri on, että tuotteella tai palvelulla on sellainen tausta tai tarina, joka perustelee sen valintaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tuotteeksi.

Yrityksen tuotteen tai palvelun on oltava joko kokonaan uusi tai selvästi uusi versio olemassa olevasta tuotteesta tai palvelusta.

– 100 hyvää Suomesta -mallin kautta voimme tuoda hienojen suomalaisten pienyritysten osaamista koko kansan tietoisuuteen. Ennen kaikkea odotamme mukaan tuotteita ja palveluja, joilla on katse tulevaisuudessa ja jotka kertovat rohkeasta yrittäjyydestä, Suomi 100:n pääsihteeri Pekka Timonen kertoi tammikuussa Yrittäjäsanomille.

Malli on jatkoa vuonna 2016 toteutetulle yritysyhteistyön mallille. Sen toteuttavat Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kauppakamari ja Suomalaisen Työn Liitto.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Jyväskyläläinen Spinnova Oy on voittanut Uusi puu -kilpailun sellusta valmistamallaan langalla.

Kilpailussa etsittiin puuta hyödyntäviä tuotteita fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi.

Puupohjaisia ratkaisuehdotuksia oli mukana kaikkiaan 21. Ideansa esittelivät muun muassa paperijätit Stora Enso, Metsä Tissue ja Kotkamills sekä pakkausvalmistaja DS Smith.

Spinnova Oy työllistää kahdeksan henkilöä ja sen liikevaihto on noin 900 000 euroa.

Puukuitu korvaa puuvillan ja polyesterin

Spinnovan puukuitulanka todettiin ympäristöystävälliseksi vaihtoehdoksi sekä puuvillalle että keinokuiduille. Perinteisistä sellupohjaisista kuidutusmenetelmistä poiketen Spinnovan teknologia ei vaadi puukuidun pilkkomiseen tähtääviä kemiallisia, energiaa ja vettä kuluttavia työvaiheita.

Kilpailun pääasiassa kansanedustajista koostuva tuomaristo pitää uutta kotimaista tuotetta puuvillan korvaajana.

Ekologisille tekstiileille on tuomariston mukaan selvästi kysyntää, sillä puuvillan tuotantoon tarvitaan paljon vettä, ravinteita ja viljelymaata. Toisaalta synteettiset kuidut, kuten polyesteri, eivät ole biohajoavia ja perinteiset puupohjaiset muuntokuidut, kuten viskoosi, kuluttavat tekstiilin valmistuksessa ympäristölle myrkyllisiä kemikaaleja.

Betonin notkeuttajaa, liimaa ja kuusiuutetta

Muita palkittuja tuotteita olivat piskuisen raisiolaisen lääkeyrityksen Montisera Oy:n kuusiuute virtsatievaivoihin, VTT:n ligniinistä valmistettu betonin notkistin ja biopohjainen liima sekä Kotkamills Oy:n muoviton suojakerroskartonki.

Lisäksi kunniamaininnan saivat kolme markkinoilla jo olevaa uusiutumattomia raaka-aineita korvaavaa puupohjaista arjen kulutustuotetta.

Raatiin kuuluivat kansanedustajat Antti Rantakangas (kesk.), Harri Jaskari (kok.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Silvia Modig (vas.), Sampo Terho (ps.) ja Mats Nylund (r.), Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sekä muotoilija Ulla Uimonen.

Montiseran kuusiuutteesta kehitetään alavirtsatievaivoja ehkäisevää ja parantavaa tuotetta.

VTT:n puupohjainen LigniOx - betoninnotkistin korvaa öljypohjaisia ratkaisuja mm. rakennusteollisuudessa.

VTT:n CatLignin tarjoaa biopohjaisen vaihtoehdon fossiilisten kemikaalien korvaajana liima-, kumi-, ja muovisovelluksissa.

Kotkamillsin uudesta suojakerroskartongista valmistetut astiat ovat täysin kierrätettäviä.

Metsä Tissuen SAGA Paistovuoka on täysin alumiiniton ja muoviton puupohjainen vuoka.

Stora Enson uusiutuvasta puukuidusta valmistetut EcoFishBox -aaltopahvipakkaukset ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto styroksipakkauksille.

DS Smith on myös mukana styroksipakkausten korvaavien tuotteiden markkinoilla. Tuoreboxi-konsepti on ympäristöystävällinen ja kierrätettävä ratkaisu.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjä-lehden kannen kuvana on hotelliyrittäjäksi ryhtynyt entinen huippumalli Saimi Hoyer. Kannen otsikkoaiheita ovat Hoyerin lisäksi muun muassa maahanmuuttajataustaiset yrittäjät.

Kilpailuun valitun kannen on luonut yrittäjämedioiden senior AD Maarit Kattilakoski ja kannen kuvan on ottanut Jani Kautto.

Edit-kilpailuun valittu kansi on mukana äänestyssivulla koko helmikuun ajan.

toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan EBN European Business Number -nimen takana toimiva huijari on lähestynyt perinteisen postin kautta yrityksiä tekaistulla laskulla.

Tänään tullut kirje vaatii maksun suorittamista merkitylle tilille 10.3.2017 mennessä.

Suomen Yrittäjien Yrittäjän ABC-sivulta löytyvässä ohjeessa [linkki] sanotaan, että tekaistu lasku voi täyttää petoksen tunnusmerkistön. Tässä tilanteessa saattaa olla tarpeen tehdä reklamoinnin lisäksi rikosilmoitus, sivulla neuvotaan.

Pienellä präntillä hinta: 890 euroa vuodessa

EBN European Business Number on yrittänyt petkuttaa yrittäjiä aiemminkin. Yrittäjäsanomat kirjoitti aiheesta viimeksi joulukuussa.

Tuolloin Saksan Hampurissa olevaan osoitteeseen merkitty European Business Number kertoi keräävänsä tietoja eurooppalaiseen yritysrekisteriin.

Harhaanjohtavassa lomakkeessa annetaan ymmärtää, että yrityksen tietojen päivittäminen on ilmaista. Lomakkeen alareunan pienellä painetussa tekstissä kerrotaan, että kyse on kolmen vuoden sopimuksesta ja hinta on 890 euroa/vuosi.

EBN European Business Numberin kirje näyttää varsin aidolta. Lähettäjä on täydentänyt osan vastaanottajan tiedoista valmiiksi laskuun.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi