Yrittäjäsanomat teki videogallupia järjestön puheenjohtajien neuvottelupäivillä Silja Symphonylla.

Tärkeimpänä syynä miksi kannattaa kuulua Suomen Yrittäjiin kaikki mainitsivat edunvalvonnan ja sen, että mitä enemmän yrittäjiä järjestöön kuuluu, sitä suurempi on sen vaikutusvalta.

Keskusjärjestö ja sen asiantuntijat saivat kiitosta tärkeästä vaikuttamistyöstä päättäjiin. Tänä vuonna sen ansiosta muun muassa astui voimaan maksuperusteinen alv, yrittäjävähennys ja uusi hankintalaki.

Verkostoituminen ja mahtava porukka olivat myös tärkeitä syitä sekä tietysti monipuoliset neuvontapalvelut ja hyvät jäsenedut.

Jari Lammassaari

Huhtikuun alussa Tampereen Postitalon kiinteistössä aloittaa toimintansa yrityshenkinen yhteisö Crazy Town Tampere.

Kyseessä on yhteisö, jonka jäsenet saavat käyttöönsä toimisto- ja koulutustiloja. Vuokraan kuuluu myös liiketoiminnan kasvua tukevia palveluita. 

Crazy Town aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 2002, kun viisi yritystä päätti etsiä yhteisen toimitilan. Nyt sen yhteisöjä toimii myös muissa kaupungeissa, kuten Hämeenlinnassa. Parhaillaan sen toiminta laajenee, ja yhteisöjä on suunniteltu esimerkiksi Savoon ja Lahteen.

Tampereen jäsenhaku on nyt auki, ja yhteisöstä kiinnostuneet voivat ilmoittautua toimipisteen vetäjänä toimivalle Timo Lahdelle, jolla on kokemusta yritysyhteisöjen rakentamisesta.

Yhteisön kohderyhmänä ovat yksittäiset henkilöt sekä pienet, alle kymmenen hengen yritykset ja tiimit.

– Yhä useampi suomalainen tekee asiantuntijatyötä freelancerina, yksinyrittäjänä tai mikroyrityksessä. Tämä joukko organisoi työt projektimaisesti. Tarve työkavereille ja -yhteisölle ei kuitenkaan katoa mihinkään. Crazy Town tarjoaa samalla yhteisön ja tilan, joiden avulla yritykset voivat kasvaa ja tehdä liiketoimintaa yhdessä, kertoo Mikko Markkanen, Crazy Townin toimitusjohtaja.

Tampereen toimipisteen kumppanina toimii Fennia.

– Fennia haluaa ymmärtää paremmin uudentyyppistä yrittäjyyttä ja luoda yrittäjille hyödyllisiä palveluita. Crazy Town -yhteisö tarjoaa erinomaisen ympäristön ideoida ja testata niitä, toteaa Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi.

Viime vuonna Tekes myönsi rahoitusta 3 760 projektille yhteensä 467 miljoonan euron edestä. Hakemuksia se sai yhteensä 6 830.

Viime vuoden projektit tuottivat 2 250 uutta tuotetta, palvelua tai innovaatiota sekä tuhat patenttia tai patenttihakemusta. Pk-yritykset odottavat niiden tuottavan yhteensä 9,4 miljardin euron liikevaihdon tänä vuonna, Tekes arvioi.

– Pk-yritysten liikevaihtotavoite on kunnianhimoinen. Silti yhä useamman yrityksen pitäisi olla rohkeampi innovaatiotoiminnassaan. Tekesin rooli on rahoittaa asioita, joissa yritys tähtää hyppäykselliseen uudistumiseen. Kannustamme yrityksiä tarttumaan radikaaleihin ideoihin ja tähtäämään läpimurtoihin, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

Kaudella 2012–2015 Tekesin rahoittamien pk-yritysten vienti kasvoi 2,6 miljardilla ja niiden tarjoamien työpaikkojen määrä kasvoi 16 prosentilla.

Yli 80 prosenttia kyseisenä kautena innovaatiotoiminnassa onnistuneista Tekesin asiakkaista arvioi, että niiden saama rahoitus on ollut merkittävä menestystekijä.

Rahoitusleikkaukset vähentävät yritysten ja tutkimuksen verkottumista

Viime vuonna Tekesin avustusvaltuuksista leikattiin kolmasosa pois. Tekesin rahoitus yliopistoille ja tutkimuslaitoksille supistui alle puoleen, yhteensä 98 miljoonaan euroon. Tämä heijastui yrityksiin siten, että niiden ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen väheni 25 prosentilla.

Tekes arvioi leikkauksen vaikuttavan tänä vuonna vielä voimakkaammin. Tekesin arviolta nyt tarvittaisiinkin muutoksia, jotta Suomi olisi myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja hyvinvoiva.

 – Kannustimia kansainvälistymiseen, uudistumiseen ja riskinottoon tarvitaan. Investointien määrä on kääntynyt Suomessa kasvuun kaikilla muilla osa-alueilla paitsi tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Digitalisoituvassa taloudessa kasvu perustuu t&k-investointeihin. Nämä investoinnit tuottavat yhteiskunnalle kaksi kertaa enemmän hyötyä kuin investoivalle yritykselle, kertoo Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.

– Kasvun nälän ruokkimisessa pääomasijoittajilla on merkittävä vaikutus. Pääomasijoittajat lisäävät kohteidensa kasvuhaluja- ja kykyjä. Tekesin rooli painottuu alkuvaiheen innovaatiorahoituksessa ja pääomasijoittaja tulee mukaan tuotteiden kaupallistamisvaiheissa tai hieman myöhemmin. Työnjako on toimiva. Tulevaisuuttamme ajatellen pitää muistaa, että innovaatiotoiminta on Suomen ainoa mahdollisuus, arvioi puolestaan Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 21.1.–1.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 60 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 151 400 euroa.

Yrittäjäsanomat kertoi eilen EBN European Business Number -nimen takana toimivasta huijarista, joka on jälleen lähettänyt yrittäjille perinteisen postin kautta tekaistuja laskuja.

Kirjeessä vaaditaan maksun suorittamista merkitylle tilille 10.3.2017 mennessä. Sama taho on lähettänyt huijauslaskuja jo aiemmin.

Myös usea Naisyrittäjät-Facebook-ryhmän jäsen sai kyseisen laskun. Tänään ryhmässä päätettiin vastata huijarille.

Ajatus lähti ryhmään postatusta päivityksestä: ”Kaikki huijauskirjeen saaneet kun lähettäisivät oman tervehdyksensä takaisin, saisi taho huijauksen takana jo jonkinmoisen kuluerän vastauksia lunastaessaan?”

Päivitys herätti paljon innostusta, ja neljässä tunnissa usea käyttäjä postasi ketjuun oman näkemyksensä huijarille lähetettävistä terveisistä.

Palautuskirjeessä huijarille on lähdössä niin meemejä, glitteriä, postikortteja kuin käsin kirjoitettuja terveisiä.

– Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut, että tulemme kertomaan yritystarinaamme täysin eri tavalla, täysin rehellisesti, kaikki kortit pöytään -tyylillä, sellaista tarinaa, jota harvoin näkee maassa, jossa ei saa mokata, kulissit on pidettävä yllä ja kaikki on oltava tip top, en olisi uskonut.

Näin sanoo 31-vuotias Stefanie Brandt-Tallqvist, viidennen polven perheyrittäjä.

Kirja hänen yrityksestään ja läheisistään nimeltä Huimat päät julkaistiin tänään. Sen on kirjoittanut taloustoimittaja Terho Puustinen, joka on aiemmin julkaissut yrittäjyysteoksen nimeltä Taivas+Helvetti.

Huimat päät on tarina 111-vuotiaan moottoriajoneuvokaupan Otto Brandtin sinnikkyydestä läpi kriisien, sotien ja lamojen, ja joka kaiken tämän jälkeen on kaatua siihen, että yrityksellä ei ole jatkajaa. Päähenkilöinä ovat Brandtin nykyinen vastuullinen Stefanie Brandt-Tallqvist ja hänen isänsä, kova konsernijohtaja Stefan Brandt, joka on kasvattanut sukuyhtiön kahden miljoonan euron liikevaihdosta yli sataan miljoonaan. 

Stefan Brandt on rakentanut yritystään vailla huolta huomisesta, kuin hämähäkki verkkojaan, ollen vain yksin tietoisena siitä, mitä isossa konsernissa tapahtuu. Käänne tulee, kun mies sairastuu syöpään 66-vuotiaana ja alkaa rapistua sairauden murtamana.

Huimat päät markkinoi itseään poikkeuksellisen avoimena ja rosoinena tarinana.

Yrittäjäsanomat

Lahden MM-kisojen järjestämisessä korostetaan tänä vuonna erityisesti ympäristöystävällisyyttä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tapahtumapaikalla jaettava vesi pakataan kartonkipakkauksiin, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan vesi ei kuitenkaan ole kotimaista, vaan se hankitaan Englannista. Myös pakkaukset valmistetaan lehden mukaan ulkomailla. Pakkauskartonki on peräisin Stora Enson Skoghallin tehtaalta Ruotsilta.

Maailmalla kartonkipakkaukset alkavat jo olla melko yleisiä.

– Tällä hetkellä Suomessa ei ole vedelle kartonkipakkaukseen pakkaajaa, mikä on aika jännä asia tässä metsien maassa, veden Lahteen toimittavan Tetra Pakin ympäristöpäällikkö Sari Hassi kertoi MT:lle.

Kotimaiset vaihtoehdot olisi pakattu muovipulloon, jotka häviävät ympäristöystävällisyydessä kartongille.

– Vaikka kuljetusmatkat otetaan huomioon, kyllä uusiutuva kartonkipakkaus on siitä huolimatta kannatettava vaihtoehto tässä tapauksessa. Kun kuljetetaan paljon tavaraa, kuljetusmatkojen osuus saattaa olla paljon pienempi kuin yleisesti ajatellaan, Hassi arvioi pakkausten ympäristöystävällisyyttä MT:lle.

Harhaanjohtava markkinointi ja valelaskut ovat Suomen Yrittäjien lakineuvonnalle arkipäivää. Tällä viikolla Yrittäjäsanomien uutisoima EBN European Business Number on aiheuttanut satoja yhteydenottoja lakimiespalveluun parin viikon aikana.

Tuorein onnenonkija tulee Uruguayn pääkaupungista Montevideosta Etelä-Amerikasta.

International Fairs Directory (=”kansainvälinen messuhakemisto”) -niminen yritys on kalastanut näytteilleasettajan yhteystiedot ja pyytää päivittämään tai varmistamaan ne katalogiinsa, ”jotta messuvieraat voivat ottaa kiinnostuessaan yhteyttä yritykseen”. Jos tietoja ei palauta, ”tiedot saattavat poistua kokonaan automattisesti seuraavassa tietokannan julkistuksessa”.

Tietojen päivitystä vaativa kirje on englanninkielinen ja pienellä kirjasinkoolla oleva teksti paljastaakin tietolomakkeen päivityksen ja lähettämisen johtavan sopimukseen hintaan reilut 1200 euroa vuodessa – kolmivuotisella sitoutumisella. Tekstissä todetaan myös, ettei International Fairs Directory ole yhteistyössä minkään messujärjestäjän tai -organisaation kanssa.

Yrittäjän on oltava tarkkana

Suomen Yrittäjien lakimies Julia Ahlfors rinnastaa International Fairs Directoryn ja EBN European Business Numberin.

– Kumpikin toimija pyytää lähettämään yrityksen tiedot, joka sitten johtaa sopimukseen.

Ahlfors muistuttaa yrittäjän vastuusta.

– Yrittäjään kohdistuu myös huolellisuusvelvollisuus: riittävä peruste ei ole pelkästään se, ettei yrittäjä ole huomannut lukea pientä tekstiä, joka on kuitenkin ollut luettavissa ja josta palvelun sisältö olisi selvinnyt.

– Tietojen kyselyihin pitää aina suhtautua kriittisesti. Varsinkaan jos kieltä ei ymmärrä, ei missään tapauksessa kannata antaa tietojaan, Ahlfors ohjeistaa.

Yrittäjäsanomat

Uusyrityskeskusten yritysneuvonnan kautta perustettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 7345 uutta yritystä. Vuonna 2015 yrityksiä perustettiin 6822. Yritysneuvonnassa kävi yhteensä 15 990 uutta asiakasta, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Vuosi 2016 näytti oikein valoisalta, varsinkin edelliseen vuoteen verrattuna. Mennyt vuosi oli starttirahojen osalta suotuisampi kuin vuosi 2015. Vaikuttaa siltä, että myös yleinen taloustilanteen kohentuminen on rohkaissut yrittämään, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtajaJari Jokilampi.

Yritysten perustaminen ei kuitenkaan ole vielä samalla tasolla kuin se on aikaisempina vuosina ollut. Esimerkiksi vuonna 2014 uusyrityskeskusten kautta perustettiin 8010 uutta yritystä ja sitä edeltävänä vuonna 8060.

Viime viikon uutinen huijauskirjeistä epäillystä EBN European Business Numberista rohkaisi uhriksi joutunutta yrittäjää kertomaan kokemuksensa Yrittäjäsanomille. Yrittäjä ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, joten kutsumme häntä Heikiksi.

Yksinyrittäjä Heikki sai muutama vuosi sitten yrittäjäuransa alkutaipaleella kirjeen, jonka lähettäjäksi oli merkitty EBN European Business Number.

EBN lupasi Heikin yritykselle näkyvyyttä EU-maiden yritysten verkkohakemistossa. Paperi oli virallisen näköinen ja kirjoitettu akateemisella ja vaikeaselkoisella englannilla. Palvelun hintaa ei näkynyt.

– Kirjeen ulkoasu ja käytetty englannin kieli vaikuttivat erittäin virallisilta enkä osannut epäillä mitään, Heikki kertoo.

EBN pyysi luottokortin numeroita

Heikki allekirjoitti paperin ja postitti sen EBN:lle. Muutama viikko tästä hän sai ensimmäisen, 490 euron laskun sekä tiedon, että tehty sopimus on kolmivuotinen.

– Laskun liitteenä oli kopio allekirjoittamastani kappaleesta ja nyt korostetulla tekstillä maininta, että olen muka ostanut palvelua. Olin kauhuissani. Teksti oli niin pienellä, ettei sitä ilman suurennuslasia tahtonut nähdä.

Laskun liitteenä tuli myös paperi, jossa oli Visa- ja MasterCard -luottokorttien kuvat sekä pyyntö suorittaa maksu kopioialla kortin numeron ja turvanumeron tekstikenttään.

– Siinä vaiheessa aavistin, että olin joutunut roistojen ja huijarien kohteeksi.

Reklamaatio ei auttanut, alkoi saapua perintäkirjeitä

Heikki alkoi taistella vastaan. Hän kirjoitti EBN:lle reklamaation ja vaati perumaan laskun sillä perusteella, että häntä oli johdettu harhaan.

– Ajattelin, että tämä riittää, mutta muutamien viikkojen kuluttua aloin saada uhkaavia perintäkirjeitä.

– Se oli todella masentavaa ja stressaavaa aikaa, kun ei tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Heikki sai yllättäen puhelun toiselta yrittäjältä, joka kertoi joutuneensa saman huijarin uhriksi. He kävivät asian tiimoilta sähköpostikeskustelua, ja keskusteluun liittyi pikkuhiljaa muitakin kohtalotovereita.

– Yhdessä päätimme, että emme maksa huijareille senttiäkään. Tätä jatkui meillä kaikilla kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Poliisi oli kädetön

Viimein Heikki päätti, että vie asian poliisille ja tekee rikosilmoituksen. Se ei kuitenkaan johtanut mihinkään.

– Sain muutaman kuukauden kuluttua rikosilmoituksen tekemisestä poliisilta ilmoituksen, että asian tutkinta ja käsittely on lopetettu, koska rikollinen on Suomen rajojen ulkopuolella ja tutkinta on siitä syystä mahdotonta.

Tämän jälkeen EBN-laskuja saapui postissa harvemmin, ja niiden tyyli kävi vähemmän aggressiiviseksi.

"Pitäisi olla jokin taho, joka lopettaa rikollisten toiminnan"

Heikin mielestä European Business Numberin ja sen kaltaisten toimijoiden työ pitäisi olla estettävissä.

– Minusta on äärimmäisen väärin, että tällaisia huijareita on EU:n VAT [value added tax = arvonlisävero] -rekisterissä ja että he voivat harjoittaa rikollista toimintaa.

– Minulla ei ole ollut mahdollisuuksia eikä resursseja lähteä viemään asiaa pidemmälle, mutta kun tällaista tapahtuu EU:n talousalueella, niin pitäisi olla jokin keino ja taho, joka voisi hoitaa asiaa niin, että rikolliset joutuisivat lopettamaan tämän.

Suomen Yrittäjät valistaa harhaanjohtavasta markkinoinnista

Heikki jatkaa yritystoimintaa edelleen.

– Halusin kertoa kokemukseni, koska meitä huijatuksi tulleita on varmasti paljon. Monia tämä asia rassaa varsinkin, kun ei tiedä mitä asialle pitäisi tehdä ja kuka voisi auttaa.

 Suomen Yrittäjien Yrittäjän ABC -sivulla neuvotaan tunnistamaan ja suojautumaan harhaanjohtavalta markkinoinnilta.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Ylöjärven kaupunki käynnistää tänä vuonna Yritysmyönteinen Ylöjärvi -valmennusohjelman henkilöstölleen, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Taustalla ovat sote- ja maakuntauudistus, jotka muuttavat kuntien roolia palvelukunnasta elinvoimakunnaksi. Muutos tarkoittaa Ylöjärven kaupungin mukaan sitä, että yritysmyönteisyyden ja sisäisen yrittäjyyden merkitys kasvaa kuntien toiminnassa.

– Esimiesten ja henkilöstön valmennuksella haluamme auttaa työntekijöitä ottamaan tämän muutoksen vastaan, kertoo kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto.

Vuoropuhelua kunnan ja elinkeinoelämän välille – yritysmyönteisyyttä tulospalkkioin

Valmennusohjelma tarkoittaa esimerkiksi yrittäjäyhdistystapaamisia ja yritysvierailuja sekä esimies- ja henkilöstövalmennuksia yritysmyönteisyysteemasta ja sisäisestä yrittäjyydestä.

– Olemme haastaneet paikalliset yrittäjäyhdistykset mukaan valmennusohjelmaan. Suunnitteilla on muun muassa esimiestilaisuus, jonka toteutuksessa yhdistykset ovat mukana.

Yritysmyönteisyysteemaan kannustetaan myös tulospalkkiojärjestelmän kautta.

Tänä vuonna kaikkien kaupungin tulospalkkioyksiköiden yhtenä tavoitteena on toteuttaa konkreettisia toimia yritysmyönteisyyden ja sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseksi.

Ylöjärvi pyrkii aktiivisesti tukemaan mainettaan yrittäjäystävällisenä kaupunkina. Viime vuoden lopulla kaupunki käynnisti päätösten yritysvaikutusten arvioinnin.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Koomikko Pirkka-Pekka Petelius ja radiojuontaja Juha Perälä taistelevat parasta aikaa suomalaisten pienten kivijalkamyymälöiden puolesta televisiossa Jimillä.

Erikoisliikemiehet-nimisessä sarjassa Petelius ja Perälä haluavat pelastaa kyläkauppojen tulevaisuuden. Vastassaan heillä on isot liikeketjut ja digitalisaatio, mutta käytännössä kaksikon tielle syntyy kommelluksia monesta pienemmästäkin asiasta.

Kevään mittaan miehet järjestävät ohjelmassa omalaatuisia markkinointitempauksia ja koettavat vetää pieniä yrityksiä aurinkoon isompiensa varjosta.

Ensimmäisessä jaksossa kaksikko kunnosti antikvariaatti Tyrwään liiketiloja ja järjesti liikkeen pidetyn omistajan Joken kunniaksi pienimuotoisen kansanjuhlan. Kovia kokenut yrittäjä silminnähden liikuttui miesten eleestä.

Seuraava jakso nähdään tänä iltana Jimillä yhdeksältä.

Yrittäjäsanomat

Globaalisti ottaen vahvan yrittäjyysekosysteemin rakentaminen on avain työpaikkojen luomiselle.

Maailmanlaajuisesti 55 prosenttia kaikista yrittäjistä suunnittelee palkkaavansa ainakin yhden työntekijän seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä käy ilmi globaalista GEM-tutkimuksesta (Global Entrepreneurship Monitor), joka julkistettiin tänään. Suomessa GEM-tutkimustiimiä johtaa professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta.  

Yrittäjien näkemästä optimismista huolimatta yrittäjyyden kasvun esteinä toimivat monet tekijät kuten jäykät työmarkkinat, työvoiman ja uusien työpaikkojen huono kohtaanto, rahoitusongelmat ja päätös jäädä pieneksi yritykseksi. Nämä kasvun esteet tiedetään myös Suomessa.

– Yrittäjyyden mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja vaihtelevat globaalisti, mutta yrittäjyydellä on suuri merkitys alueellisen talouskasvun ja yhteiskunnallisen vakauden luomisessa, toteaa Turun yliopiston professori ja GEM Suomi -tiimin johtaja Anne Kovalainen.

Startup-kulttuuri vahvistaa innovaatioiden syntyä

– Suomessa startup-kulttuurin kasvu ja kehitys ovat vahvistamassa uusien yritysaihioiden ja innovaatioiden syntyä. Tässä muutoksessa tiivistyvä yhteistyö koulutusjärjestelmän ja kasvukeskusten ekosysteemin kanssa on keskeinen kehitystä vauhdittava tekijä, toteaa Kovalainen.

Suomi onkin Euroopan kärkeä motivaatiota mitattaessa.

GEM-tutkimus on laajin yhtäjaksoinen yrittäjyyteen ja talouteen kohdistuva globaali tutkimus. Viime vuosi oli GEM-tutkimuksen 18. peräkkäinen vuosi.

Tutkimuksessa havaittiin, että kuluneen vuoden aikana yrittäjyysaktiivisuus on pysynyt vakaana tai lisääntynyt keskimäärin 2/3 kaikista vuonna 2015 ja 2016 tutkituista maista.

Keskimääräinen varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus (TEA), jota mitataan 18–64-vuotiaiden joukossa alkaneiden tai omistaja-yrittäjien määrällä, on korkein teollisuusintensiivisissä talouksissa.

Varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus laskee talouden kehityksen myötä, ollen yhdeksän prosenttia innovaatiovetoisissa talouksissa. Suomessa TEA on 6,7 prosenttia ja Ruotsissa 7,6 prosenttia.

40 prosenttia vastaajista kokee yrittämisen kelpo uravaihtoehdoksi

GEM-tutkimuksessa on löydetty vahva yhteys suotuisan yrittäjyysilmapiirin, yrittäjyysaktiivisuuden ja mediahuomion välillä. Suomessa noin 40 prosenttia vastanneista pitää yrittäjyyttä hyvänä uravaihtoehtona.

Raportti tarkastelee myös erityisesti politiikkavaikutusten merkitystä yrittäjyyden kehitykseen.

Tutkimusaineisto kerättiin globaalisti vuoden 2016 kesällä. Vuoden 2016 GEM-tutkimukseen osallistuneet maat kattavat 69,2 prosenttia maailman väestöstä ja 84,9 prosenttia maailman GDP:stä.

Yrittäjäsanomat

EPIC: Nuoren yrittäjän käsikirja on tarkoitettu aina yläkouluikäisistä korkeakouluopiskelijoihin.

Kirjan useat elävät esimerkit, yrittäjätarinat sekä omien kykyjen ja unelmien etsimiseen kannustavat tehtävät innostavat kokeiluihin ja aktiiviseen otteeseen oman tulevaisuuden suunnittelussa.

– Haluamme, että kirja päätyy jokaisen suomalaisnuoren käsiin ja saa aikaan positiivisen unelmien toteuttamisen ja mahdollisuuksien näkemisen aallon ympäri valtakuntaa, Sami Mikkola ja Martta Tervonen kertovat.

Uusi opetussuunnitelma korostaa yrittäjyyskasvatusta

Kirjan tarkoituksena on vastata uuden opetussuunnitelmankin tavoitteisiin ohjata nuoria yrittäjämäiseen toimintatapaan, omien vahvuuksien löytämiseen ja taitoon kääntää ideat rohkeasti teoiksi.

Kirjan kirjoittajat Sami Mikkola ja Martta Tervonen ovat yrittäjiä, kirjailijoita ja yrittäjyyskasvatuksen puolestapuhujia. Kirjoittajilla on monipuolinen kokemus yrittäjyyskasvatusprojekteista ja koulu-yritys-yhteistyöstä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syyslukukaudella 2016 ja sen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu yrittäjyyskasvatuksen edistäminen aina ala-asteen ensimmäisiltä luokilta korkeakouluihin saakka. Nuoren yrittäjän käsikirjan tarkoituksena on tarjota konkreettinen työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kirjoittajien mukaan kirja soveltuu oppimateriaaliksi ja työkaluksi yrittäjyyskasvatukseen. Lisäksi kirja toimii inspiraation lähteenä kenelle tahansa yrittäjyydestä tai itsensä toteuttamisesta kiinnostuneelle. Erityisenä kohderyhmänä ovat 13–25 -vuotiaat nuoret.

– Vaikka kirjan punainen lanka onkin “Nuoren yrittäjän käsikirja”, emme halua kasvattaa vain yrittäjiä. Haluamme nähdä itseensä uskovia ja omia unelmiaan toteuttavia ihmisiä ammattinimikkeestä riippumatta. Toivomme, että tämän kirjan luettuaan nuoret tietävät pystyvänsä tekemään ihan mitä tahansa ja lähtevät rohkeasti seuraamaan omia unelmiaan.

Kirjan kuvitus on puolalaistaiteilija Kaja Bajowskan ja Sallamari Nissilän käsialaa. Kirjan on kustantanut Luova Laboratorio Oy. Kirja ilmestyy maaliskuussa 2017. Sami Mikkola ja Martta Tervonen ovat Luova Laboratorio Oy:n yrittäjiä.

Yrittäjäsanomat

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 229 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

Yhtiö on aloittanut toimitukset vuodenvaihteessa. Dewacon historian suurin tilaus on konsernin toimitusjohtajan Matti Leppäniemen mukaan lähes puolet yrityksen liikevaihdosta. Vuoden 2016 liikevaihto on noin 6,4 miljoonaa euroa. Näin ollen kauppa on noin kolmen miljoonan euron arvoinen. 

Kuala Lumpuriin rakenteilla oleva jätevesipuhdistamo on valmistuessaan yksi Malesian suurimmista ja laitos käsittelee lähes miljoonan asukkaan jätevedet. Puhdistamon on määrä valmistua vuonna 2020.

”Infrahankkeissa projektisykli on hirveän pitkä”

Econet Group avasi myyntikonttorin Kuala Lumpuriin, Malesiaan noin kolme vuotta sitten.

– Tällaiset kaupat vaativat sellaista vierihoitoa, Econet Groupin yksi perustajista Matti Leppäniemi kertoo Yrittäjäsanomille puhelimitse Kiinasta.

Matti Leppäniemi perusti kahden muun yrittäjän kanssa Econetin vuonna 2001 management buy-outina Skanskan järjestellessä toimintojaan uudelleen.

Jätevedenpuhdistamolle toimitettavia järjestelmiä koskevat neuvottelut aloitettiin pari vuotta sitten.

– Tällaisissa infrahankkeissa projektisykli on hirveän pitkä. Esisopimus oli vuoden voimassa, ja se sitten vahvistettiin viime kädessä. Vaikeaksi asian tekee se, että raaka-aineiden hinnat vaihtelevat 2-3 vuoden aikana isostikin, muttei ostaja ajattele, että se automaattisesti nostaisi heidän hintaansa.

Vesi- ja ympäristötekniikan palveluita

Järjestelmät toimitetaan jätevedenpuhdistamolle kolmessa erässä kahden kuukauden välein. Järjestelmien asennukset alkavat heti toimituserän saavuttua työmaalle. Laitteistojen lopullinen käyttöönotto on vuoden loppuun mennessä.

Projekti on työllistänyt koko Dewacon Laitilan tiimiä ja konsernia. Kauppa on myös merkittävä koko Econet-konsernille.

– Näin suuren toimituksen hallinta ja koordinointi on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Hioutuneen tiimityöskentelyn ansiosta valtava toimitus on kuitenkin edennyt täysin ajallaan, kertoo Dewacon tehtaanjohtaja Jari Virtanen.

Econet Group työllistää noin 80 henkilöä. Se on vesi- ja ympäristötekniikan palveluyritys. Konserniin kuuluvat Econet Oy, Dewaco Oy ja Oy Slamex Ab. Helsinkiläisen Econetin tehtävänä on suunnitella ja tarjota ratkaisuja puhtaan veden sekä ympäristön puolesta maailmanlaajuisesti. Laitilassa sijaitseva Dewaco on puolestaan erikoistunut lietteen tiivistykseen, kuivaamiseen ja poistoon. Konsernin liikevaihto on noin 22 miljoonaa euroa.

Riikka Koskenranta

Valtiovarainministeriön digikuntakokeilu pyytää ilmiantoja kunnan palveluista tai prosesseista, joissa on tunnistettavissa digitalisoinnin suurin potentiaali. Saatujen ideoiden pohjalta järjestetään loppukeväästä kilpailu, jossa haaste ratkaistaan.

Voit osallistua haasteeseen 27. helmikuuta mennessä linkin kautta.

Haasteeseen voi vastata myös nimettömästi.

Yrittäjäsanomat

Identiteettirikokset voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: kiusantekoon ja taloudellisiin väärinkäytöksiin, kertoo Castrén & Snellmanilla työskentelevä tieto- ja yksityisyydensuojaan erikoistunut asianajaja Eija Warma.

Kiusantekoa tapaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jonne kiusantekijä voi luoda melko helposti väärennettyjä profiileja. Esimerkiksi Twitterissä näitä väärennettyjä tilejä tulee silloin tällöin vastaan.

Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari lähettävät hallituksen puoliväliriiheen omat terveisensä. Niiden esittämän kuuden kohdan listan on tarkoitus edistää maan työtilannetta ja saada talous vahvempaan kasvuun. Listalla ovat seuraavat kohdat:

1) Työmarkkinoiden rakenne uusiksi

Työmarkkinatilanne kohenee järjestöjen mukaan joustavuudella sekä kilpailua helpottamalla. Olennaista niiden mukaan on helpottaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä yritysten koosta riippumatta. Tämä onnistuu järjestöjen mukaan kehittämällä työlainsäädäntöä ja työsopimuksia siten, että työllistämisestä tulee entistä helpompaa ja joustavampaa. Järjestöt muistuttavat hallitusta myös tehokkaasta sääntelyn purkamisesta sekä digitaalisuuden edistämisestä.

2) Verotus yrittäjälähtöisemmäksi

Keskeisenä muutoksena järjestöt pitävät myös verotuksen uudistamista siten, että se kannustaa entistä vahvemmin yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Olennaista olisi niiden mukaan myös turvata eri yritysmuotojen verotuksellinen tasavertaisuus ja veroratkaisujen ennustettavuus.

3) Julkinen sektori tuotava nykyaikaan

Koska väestö ikääntyy vauhdilla, on järjestöjen mukaan tärkeää tehostaa julkista sektoria ja sen palveluita. Tämä onnistuu niiden mukaan lisäämällä yksityistä toimintaa eri puolella yhteiskuntaa.

4) Valinnanvapaus on sote-uudistuksessa onnistumisen avain

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maakuntauudistus täyttävät tavoitteensa valinnanvapauden avulla, järjestöt linjaavat. Niiden mukaan kansalaisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus valita palvelutuottaja.

Laaja valinnanvapaus tuo järjestöjen arviolta säästöjä ja kannustaa kehittämään innovatiivisia ja kuluttajaa lähellä olevia palveluita. Tärkeäksi järjestöt kokevatkin sen, että sote-uudistus tukee uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöä.

5) Maahanmuuttajat töihin ja yrittäjiksi

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, sillä onnistunutkaan koulutuspolitiikka ei takaa järjestöjen mukaan osaavan työvoiman saatavuutta. Siksi maahanmuuttajat ovat voimavara, joiden osaamisesta on apua niin työvoimapulasta kärsiville kuin erityisosaamista vaativille aloille. Järjestöjen mukaan Suomen tulisi pyrkiä houkuttelevaksi kohteeksi myös ulkomaalaisille osaajille ja investoinneille.

6) Tuki vapaakaupalle

Suomen on päätettävä, millaisen roolin se ottaa muuttavassa maailmassa, järjestöt arvioivat. Ison-Britannian EU-eron ja USA:n presidenttivalinnan vaikutuksia on niiden mukaan vielä vaikea arvioida. Silti Suomen tulisi edistää käytännönläheisiä järjestelyjä EU:n ja Iso-Britannian kanssa. Järjestöjen mukaan Suomen on pyrittävä mahdollisimman laajaan eurooppalaiseen markkina-alueeseen, ja vapaakauppaa on edistettävä kaikkiin suuntiin.

Elinkeinoelämän järjestöt painottavat myös sitä, että Suomen tulisi uudistaa Euroopan unionia siten, että kansalaisten luottamus siihen vahvistuu. Järjestöt korostavat myös sitä, että yritysten toimintaympäristön vahvistamisen tulisi olla yhä keskeisemmällä sijalla unionin tehtävissä.

Suomalainen EcoMoss Oy on valmistanut maailman ensimmäisen rahkasammalen keräyslaitteen. Toimitusjohtaja Heikki Rantanen kertoo, että laitteen tuotekehittely vei yli 15 vuotta. Sen ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2011. Tuotesuunnittelu onnistui Tekesin rahoituksen avulla.

Kone on suunniteltu metsätraktorialustalle, joka sopii hyvin kosteisiin olosuhteisiin. Kone kauhoo sammalen maasta, murskaa sen ja puristaa siitä vedet pois. Tämän jälkeen laite kuljettaa sammalen konttiin.

Ajatus rahkasammalta keräävästä koneesta lähti yritysideasta ja sen potentiaalista ulkomailla. Rahkasammalen käyttö kasvihuoneviljelyssä kiinnostaa nimittäin Euroopassa. Erityisesti Hollanti, Saksa ja Välimeren maat ovat osoittaneet innostusta tätä ekologista kasvualustaa kohtaan.

– Sammal on antiseptinen, tasalaatuinen kasvualusta, joka soveltuu hyvin viljelyyn. Siitä voidaan jalostaa myös rakennuseristeitä eikä se homehdu. Esimerkiksi hirsirakentamisessa sammalta on käytetty yläpohjaeristämisessä. Sammalesta voidaan tehdä myös uuden sukupolven biotuotteita, kuten vaikkapa sammalkomposiittiputkea. Lääketeollisuudenkin kiinnostus on herännyt, Rantanen kertoo.

Novarbon ja Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen puolestaan arvioi, että EU-alueen kasvualustatuotteiden koko markkinapotentiaali on jopa 2,5 miljardia euroa.

– Markkinat ovat kohtuullisen suuret. Myös ympäristösyistä kumpuavat arvot, kuten uusiutuvuus ja kierrätettävyys, toteutuvat rahkasammalessa. Ekologisuus on tärkeää eurooppalaisille kuluttajille, hän kertoo.

Rahkasammalen tuotanto on vielä alkuvaiheessa

Vuonna 2016 sammalta kerättiin Suomessa teollisesti 15 000 kuutiota. Heikki Rantasen mukaan määrä on vielä pieni verrattuna siihen, kuinka paljon sitä kasvaa.

Vuosittain kosteilla alueilla viihtyvä rahkasammal kasvaa noin sentin, ja 30 senttiä korkean sammalpeiton korjauksen jälkeen kuluu noin 30 vuotta, että alue palautuu samanlaiseksi. Metsätalouden kierto on noin 70–80 vuotta.

Turvetuotannossa ympäristön palautuminen puolestaan vie tuhansia vuosia. Luonnonvarakeskuksen tutkija Niko Silvan kertoo, että rahkasammal onkin turvetuotantoon verrattuna ekologisempi vaihtoehto.

– Turvetuotantoalue tarvitsee ojitusta, josta syntyy vesistöpäästöjä. Koska sammaltuotanto ei vaadi ojituksia, keruu ei vahingoita vesistöjä. Siitä ei myöskään synny juurikaan päästöjä ilmastoon, toisin kuin turpeennostossa. Tämä johtuu siitä, että suokasvillisuuden nopea, muutaman vuoden palautuminen korjuualueelle tasapainottaa myös alueen luontaisen hiilen sidonnan, hän kertoo.

Heikki Rantasen mukaan maanomistaja voi tienata sammalen keruusta maksimissaan tuhat euroa hehtaarilta.