Nuorisojärjestö 4H-liitto on palkinnut vuoden 4H-yrityksinä pehmoleluja valmistavan Pumpulipehmon ja leivontayritys Makijaan, järjestö kertoo tiedotteessaan.

Pumpulipehmon yrittäjä on 16-vuotias Elisa Kristola Seinäjoelta, ja Makijaata luotsaa 18-vuotias Karoliina Hanhisuanto Tervolasta.

Kilpailuun osallistui kaikkiaan 80 4H-yritystä. Voittajat palkitaan 500 eurolla.

Japani-vaikutteisia pehmoleluja vientiin

Kristolan Pumpulipehmo-yrityksen ideana on tehdä yksilöllisiä pehmoleluja asiakkaan toiveiden mukaan. Asiakkaat ovat japanilaisen animaatio- ja sarjakuvataiteen eli animen ja mangan faneja sekä Suomesta että ulkomailta.

– Hienot tuotteet, joissa näkyy poikkeuksellinen kädentaitolahjakkuus. Tuotteille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla, perusteli tuomaristo 13–17-vuotiaiden sarjan voittajan valintaa.

Tuomaristo vaikuttui myös kuvienjulkaisupalvelu Instagramin käytöstä markkinoinnissa.

– Kuuntelen aina asiakkaan toiveita ja pyrin täyttämään ne mahdollisimman hyvin. Olen koko ajan pystynyt parantamaan pehmolelujen laatua. Olen esimerkiksi oppinut ompelemaan yhä paremman näköisiä yksityiskohtia, kuten tassuja ja avonaisia suita hampaineen, Kristola kertoo.

Onnelliseksi tekeviä herkkuja

Karoliina Hanhisuanto on toiminut 4H-yrittäjänä jo viisi vuotta.

Hänen leivonnaisia valmistava yrityksensä Makijaa toimii kahdella paikkakunnalla, Tervolassa ja Rovaniemellä.

– Hyvin mietitty ja kehitetty konsepti. Hyvä liikepaikka ja erinomaista verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa, tuomaristo kehui 18–28-ikäisten sarjan voittajaa.

– Käytän mahdollisimman paljon suomalaisia tuotteita ja leivon ja myyn kaiken itse. Kahvilassa hyödynnän kierrätysmateriaaleja. Teen kaiken ilon kautta, sillä suunnitteleminen ja leipominen ovat intohimoni. Jaan tätä iloa leivonnaisten muodossa. Totta kai herkut tekevät kaikki onnellisiksi! Leipominen on itselleni yhdenlaista terapiaa: näpertelyä, tuoksuja ja rauhoittumista, Hanhisuanto kuvailee.

Viime vuonna tuhat 4H-yrittäjää

Kahdeksatta kertaa järjestettyä kilpailua tuomaroivat Suomen yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä, OP Vakuutuksen myyntipäällikkö Tomi Kettunen sekä kehityspäälliköt Hilkka Näse ja Juha Ruuska Suomen 4H-liitosta.

4H-yritys on 13–28-vuotiaille tarkoitettu yrittäjyyden ja itsensätyöllistämisen kokeilu. Vuonna 2016 nuorilla oli 752 4H-yritystä, joissa oli yli 1 000 yrittäjää. Yritysten liikevaihto oli 723 560 euroa eli keskimäärin 962 euroa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Ehdotusten joukossa on tarjouksia osakkuuksista sekä avuntarjouksia, joita on tullut Suomen lisäksi mm. Virosta ja Yhdysvalloista. 

– Kyllähän tämä on lyönyt minut täysin ällikällä. Tiesin, että keissi menee läpi, mutta en arvannut millä volyymillä. Lisäksi yhteydenotot ovat kautta linjan hyvin laadukkaita. Mukana on uusien startup-yrittäjien lisäksi paljon kokeneita, kymmeniä vuosia mukana olleita yrittäjiä. Yksi on ollut perustamassa yhtiötä, jonka liikevaihto on n. 30M€ ja tekee 20% tulosta, toinen taas toimii NHL:ssä Carolina Hurricanesien kuuluttajana, Lauri Salovaara toteaa.

Aikataulullisesti projekti etenee niin, että ensi keskiviikkona Salovaara käy neuvonantajansa, teollisuusneuvos Jorma Terentjeffin kanssa yhteydenotot läpi ja aloittaa sen jälkeen yhteistyöneuvottelut valittujen kanssa.

Lauri Salovaaralla on takanaan neljän neuvonantajan ryhmä, jossa on teollisuusneuvos Terentjeffin lisäksi professori Juha-Pekka Kallunki, konsultti Maucca Kärki sekä tuotantoyhtiö NTRNZ Median perustaja Teemu Hostikka.

Projektia voi seurata reaaliajassa osoitteestawww.1000000.fi

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys, kirjoittaa aiheesta Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén blogissaan sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

Hellstén viittaa Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 tekemään kyselyyn, jonka perusteella yrittäjät ovat selvästi useammin töissä sairaana kuin työntekijät. Sairauspäivärahassa yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää.

Yrittäjän omavastuuaika on todellinen ja sairastamaan jäävälle tuloton, Hellstén muistuttaa epätasa-arvoisesta tilanteesta työntekijöihin verrattuna.

Harri Hellsténin mukaan nopea apu yrittäjän tilanteeseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään. Muutos mahdollistaisi erityisesti pienemmissä yrityksissä yrittäjän jäämisen sairauslomalle ja siten vähentäisi riskiä työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn kokonaan menettämisestä. Tästä aiheutuisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä yrittäneistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa.

Yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava tauti flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta voi ilman lepoa johtaa vakaviinkin jälkitauteihin, Hellstén muistuttaa. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen.

Suomen Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen vuonna 2014 yhdessä toteuttaman yrittäjän hyvinvointibarometrin mukaan yrittäjät tekevät pitkää työpäivää vähillä vapailla ja lomilla. Saman selvityksen mukaan yrittäjät ovat erittäin innostuneita työstään ja kokevat työkykynsä hyväksi.

Lue koko blogi täältä.

Keskimäärin 6-päiväistä työviikkoa tekevien toimitusjohtajien työaika keskittyy asiakastyöhön, hallinnolliseen työhön ja operatiivisen työhön. Kuitenkin yritysten hallitus ja johtoryhmä odottavat heidän kehittävän strategista osaamistaan ja henkilöstöjohtamistaan nykyistä voimakkaammin.

Tutkimuksen otanta oli lähes 787 alle 100 henkeä työllistävän yrityksen toimitusjohtajaa ja hallituksen tai johtoryhmän jäsentä. Tutkimuksen kohderyhmä työllistää Suomessa tai ulkomailla vähintään 640 000 työntekijää.

Otannasta 22 prosenttia ei omistanut yritystä, jossa toimivat toimitusjohtajana.

Mitä pienempi, sitä enemmän asiakkaissa

Mitä pienempi yritys, sitä enemmän toimitusjohtajan työajasta kuluu asiakkaille, myynnille sekä operatiiviseen ja hallinnolliseen työhön. Yli puolet 2-10 henkilön yritysten toimitusjohtajista arvioi asiakastyön kuuluvan eniten työaikaa vieviin työtehtäviin.

Alle kolmen henkilön yritysten toimitusjohtajien työnajan käytössä korostuivat asiakastyön ohella myös operatiiviset asiat ja myyntityö.

Yrityskoon kasvaessa henkilöstön asioiden hoitaminen vie enemmän johtajan työajasta. Yli 30 hengen yrityksissä ajankäytössä korostuvat myös strategia- ja johtoryhmätyöskentely, ja pienimpien yritysten toimitusjohtajat osallistuvat vahvasti myyntityöhön.

Strategiatyössä kehitettävää

Julkistustilaisuudessa puhunut Pohjantähden toimitusjohtaja Arto Jurttila korosti strategia- ja asiakastyön yhteyttä.

– Kun pienyrityksen toimitusjohtaja on asiakkaissa, hän on modernin liikkeenjohdon kannalta juuri siellä, missä pitääkin olla. Mutta osaako hän käyttää se ajan yrityksensä strategian tekemisen,  Jurttila havainnollisti.

Pk-yritysten toimitusjohtajat arvioivat selvityksessä omien johtamistaitojensa vahvuuksiksi muun muassa asiakaskeskeisyyden, ongelmien ratkaisukyvyn sekä hyvän ilmapiirin luomisen yritykseen. He pitävät hyvin kiinni lupauksistaan. Kehitettävää heidän omasta mielestään on strategiatyössä ja strategian jalkautuksessa yrityksen kaikille tasoille sekä globalisaation ymmärryksessä ja vastuullisuustyössä.

Vahva tahtotila kasvuun 

Alle 100 hengen yritysten toimitusjohtajat arvioivat yrityksensä näkymät positiivisiksi vuonna 2017. Kasvuun panostaa 63 prosenttia yrityksistä, kun kustannussäästöjä korostaa vain 4,9 prosenttia. Sekä kasvua että kustannussäästöjä liiketoiminnassa painottaa 26 prosenttia yrityksistä.

Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi yritysten pitäisi toimitusjohtajien mielestä vahvistaa myynti- ja markkinointityötään (47,8 prosenttia arvioi tärkeäksi osa-alueeksi) ja panostaa oman yrityksen henkilökunnan hyvinvointiin, arvostukseen, osallistamiseen ja sitouttamiseen (40,4 prosenttia) sekä asiakkaiden ymmärrykseen ja vuorovaikutukseen (37,7).

Myös kansainvälistymisen (38) ja digitalisaation kehittämisen (32,9) sekä epäonnistumista pelkäämättömien rohkeiden kokeilujen (31,3) arvioitiin vahvistavan koko maan kilpailukykyä. Palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä harkitsisi kilpailukyvyn kasvattajana vain noin viisi prosenttia toimitusjohtajista.

Mikä lääkkeeksi kasvun hitauteen?

Future CEO 2017 –tutkimuksen mukaan vaikka suuri osa pk-yrityksistä haluaa kasvaa, on kasvun haasteena hitaus ja se, ettei pk-yrityksillä ole tahtotilasta huolimatta resursseja kasvaa. Valtaosa 2 -100 hengen yrityksistä jää alle 30 hengen yrityksiksi. Viidessä vuodessa vain 2 prosenttia yrityksistä kasvaa yli 30 hengen yrityksiksi, 6 – 10 vuodessa 3 prosenttia ja yli 10 vuodessa 19 prosenttia.

Eteran Tomi Hussi kommentoi tahtotilaa yrityksen kasvattamiseen.

– Kun yritys kasvaa, pitää malttaa valita ajankäytön elementtejä, mistä löytyy yrityksen kasvua. Johtoryhmästä ja hallituksesta voi saada peilipintaa omille ajatuksilleen.

Tilaisuudessa palkittiin Future CEO of the Year -kilpailun voittaja Hoivatilojen Jussi Karjula.

Tutkimuksen on toteuttanut Viewpoint Finland ja sen ovat tuottaneet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Evli Pankki, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Ratkaisutoimisto Seedi ja Suomen Toimitusjohtajakoulu.

Kuvassa Tomi Hussi

Riikka Koskenranta

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esitykset maakuntalaiksi ja laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lausunnoille lähetettiin myös lakiluonnos aluekehittämisestä ja kasvupalveluista.

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hallituksen esitykseen siitä, että maakunnan on erotettava järjestäjä ja tuottaja sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että kasvupalveluissa. 

Pentikäisen mainitsema monituottajamalli tarkoittaa sitä, että maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita tuottavat erilaiset toimijat, yrittäjät, yritykset, järjestöt ja vain osittain maakunnan omistamat liikelaitokset tai maakunta itse. Monituottajuus ja markkinoiden hyödyntäminen mahdollistaa eri tuottajien ja tuotantotapojen avoimen vertailun.

– Terve kilpailu on tuotava julkisten palvelujen tuotantoon. Yritykset on valjastettava palvelemaan enemmän koko yhteiskuntaa. Vain niin voidaan kirittää kaikkia toimijoita parempaan laatuun ja kustannustehokkuuteen. Ja vain näin saamme rahat riittämään hyvinvointivaltion ylläpitämiseen, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan näyttää siltä, että sote-palvelujen tuottamisen kokoaminen yhteen organisaatioon on maakunnissa hyvässä vauhdissa, mutta tärkein eli järjestäjän valmisteleminen on vasta alussa. 

– Maakuntapäättäjien on pidettävä huoli siitä, että tuleva tuottaja ei pääse varastamaan järjestäjän tehtävää. Muuten on vaara, että syntyy sairaanhoitopiirien kaltainen rahastusautomaatti.

Lääkäripalveluyritykset: Reilu kilpailutilanne

Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä hallituksen lakiesitykset luovat edellytyksiä sote-uudistuksen toteuttamiselle niin, että sille asetetut tavoitteet saavutetaan.

– Jotta sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa yhtäaikaisesti, tulee uudistuksen myötä luoda kannusteita tuottavuuden merkittävälle parantamiselle, kertoo Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Asko Koskinen.

Terveydenhuollon saatavuutta voidaan parantaa kustannustasoa nostamatta, jos palveluiden tuottavuutta kyetään parantamaan. Reilut kilpailulliset olosuhteet luovat edellytyksiä tuottavuuden parantumiselle. 

– Julkisen sektorin järjestämisvastuu on selkeästi erotettava palvelutuotannosta, ja tuottajien välillä täytyy vallita reilu ja neutraali kilpailutilanne. Tuottavuuden parantaminen ilman kilpailua on vaikeaa, joten sitä on lisättävä palveluntuottajien välille, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Tarkoituksena on helpottaa velkojien tiedonsaantia sekä saatavien ilmoittamista rajat ylittävissä tilanteissa. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, joita EU:n uusi maksukyvyttömyysasetus edellyttää.

Verkossa näkyisivät rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Velallisen henkilötunnusta ei kuitenkaan julkaistaisi internetissä.

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat Suomessa nykyisinkin julkisia, mutta ne eivät ole saatavilla verkossa. Rekisteristä saa tietoja pyytämällä niitä Oikeusrekisterikeskukselta. Rekisterin ote maksaa 22 euroa.

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot olisivat esityksen mukaan saatavilla internetissä vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydettäisiin jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaisi tiedot maksutta.

Saatavien ilmoittamista rajat ylittävissä tilanteissa helpotettaisiin. Velkojat voisivat ilmoittaa saatavansa konkurssissa, yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin kielellä.

EU:n nykyistä maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan konkurssiin ja yrityssaneeraukseen. Uutta asetusta ryhdytään soveltamaan myös yksityishenkilön velkajärjestelyyn 26. kesäkuuta 2017 alkaen. Jos velkajärjestelyn aloittamispäätös tehdään kyseisen ajankohdan jälkeen, se tunnustetaan myös muissa jäsenvaltioissa. Päätösten tunnustaminen parantaa velallisten asemaa ja mahdollisuuksia liikkua vapaasti rajojen yli esimerkiksi työn vuoksi.

Maksukyvyttömyysrekisterien tietojen julkaiseminen internetissä alkaisi EU-jäsenvaltioissa 26. kesäkuuta 2018.

Helsingin Sanomat kysyi eri asiantuntijoiden tärkeintä talouskokemusta. Haluatko miljonääriksi -televisiovisailun ja Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman juontajana tunnetun Jaajo Linnonmaan kokemukset liittyvät hänen kahdeksasluokkalaisena kaverinsa kanssa perustamaan hodariyritykseen – ja sen konkurssiin.

Myyntikojun he valmistivat itse, ja koulun tytöt ompelivat heille essut ja kokinhatut. Yrittäjäkaksikko otti alkupääomaksi oppilastoimikunnan rahastosta sata markkaa.

He ostivat sämpylöitä ja nakkeja ja myivät niitä iltapäivän välitunneilla. Kahdessa viikossa rahaa kertyi niin paljon, että he ostivat BMX-pyörät.

– Rehtori halusi nähdä kirjanpitomme ja pyysi palauttamaan sata markkaa oppilastoimikunnan rahastoon. Me jouduimme kertomaan, että emme tiedä, mikä on kirjanpito. Tästä opin sen, että firman rahat ja omat rahat pitää aina pitää erillään. Siitä eteenpäin olen aina toiminut niin.

Yritys teki konkurssin, mutta siitä jäi palo yrittämiseen.

– Radio on minulle rakas juttu, mutta tykkään hirveästi myös yrittämisestä, Linnonmaa kertoi Helsingin Sanomille.

Yläasteajan yritys toi myös tärkeän opin oman yrityksen perustamisesta.

– Kaikki yrittäminen perustuu siihen, että on ongelma, jota yritetään ratkaista.

14-vuotiailla yrittäjillä se oli kasvavien nuorten kova iltapäiväinen nälkä.

Linnonmaa onkin perustanut yläasteaikaisen yrityksen jälkeen useita yrityksiä. Toiminnassa ovat yhä Extremerun-juoksutapahtuma, Virtual Traveller -sovellus sekä hiilihapotuslaitteita ja makutiivisteitä myyvä MySoda.

Hänet voi myös nähdä televisiossa Nelosella Haluatko miljonääriksi -ohjelman juontotehtävissä. Finnpanelin mukaan ohjelman tuorein jakso tavoitti noin 854 000 katsojaa.

Saavatko yritykset tehdä voittoa terveyspalveluissa? Saavatko ne yleensä tuottaa niitä? Kuka saa sijoittaa sote-alan yrityksiin? Nämä kysymykset vilisevät Suomen Yrittäjien Suomi100Forum-keskustelussa Lahdessa tänään.

– Suomi on uudistuva maa, mutta meillä on hirveän vanhat perinteet sote-alalla. On totuttu, että kunnat järjestävät palvelut, kotihoitopalveluyrittäjä Elina Karvonen sanoi.

Karvosen mukaan silloin ajatellaan, että kunnalliset palvelut ovat ilmaisia, vaikka eiväthän ne ole.

Karvonen otti puheeksi meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen. Karvosen mukaan sote-uudistuksessa ei pidä romuttaa koko järjestelmää, eikä ole tarkoitus, että yksityinen sektori järjestäisi kaikki sote-palvelut.

– Mutta nyt sote-alalla yksityinen tuotanto on demonisoitua. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on juurtunut ajatus, että yksityiset eivät tee muuta kuin hakevat voittoa.

Fysioterapiayrittäjä Saara Laatta kertoi, että hänen alallaan Lahdessa yritys pystyy tarjoamaan palvelun edullisemmin kuin julkinen sektori.

Pentikäinen: Markkinatalous julkisten palveluiden tueksi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan Suomessa tarvitaan uusi ajattelutapa siinä, miten valjastetaan yritykset palvelemaan yhteiskuntaa nykyistä paremmin.

– Nyt emme hyödynnä markkinatalouden toimintaa julkisissa palveluissa tarpeeksi. Minun on vaikea keksiä yhtään julkista palvelua, jota ei voisi ainakin osittain tuottaa yksityisen voimin.

Pentikäisen mukaan yksityisen sektorin osuus sote-palveluista voisi olla monikertainen nykyiseen verrattuna.

– Ei kaiken pidä tapahtua yksityisin voimin, mutta siellä on paljon potentiaalia – ja me tarvitsemme sitä potentiaalia, hän sanoi. 

– Olennaista on, että alan sääntely on sellaista, että alalle pystyy syntymään uutta pienyrittäjyyttä, ettei tule monopoleja.

Saako sote-yritys tuottaa voittoa?

Onko väärin, jos sote-alan yritys tekee työn tuottavammin kuin julkinen sektori ja pystyy tekemään vähän voittoakin, kysyi yrittäjä Marko Varjonen paneelikeskusteluun osallistuneelta SAK:n puheenjohtajalta Jarkko Elorannalta.  

Elorannan mukaan ei voi sanoa, että jos kaikki sote-palvelut ulkoistettaisiin tai kaiken tuottaisi julkinen sektori, se tuottaisi huomattavasti paremman tuloksen.

– Riippuu organisoinnista.

Elina Karvosen huomautti, että sosiaali- ja terveysala on yrityksen näkökulmasta liiketoimintaa siinä missä muutkin.

– Mutta sote-alalla pitää korostua arvopohja ja sen läpinäkyvyys. Miksi sote-markkinat pitäisi antaa ylikansallisille yrityksille? Meillä on pienempiä ja suurempia yrityksiä, jotka voivat osallistua palveluiden tuotantoon.

Yrittäjä Merja Vahter muistutti, että jos ei viivan ale jää tulosta, ei yritys voi tarjota palveluita eikä työllistää.

Suomi100Forum järjestettiin Suomen 100-vuotisjuhlatunnelmissa ja LAHTI2017 MM-kisojen yhteydessä Sibeliustalossa Lahdessa. 

Yrittäjä Katleena Kortesuo järjestää tulevana kesänä Retoriikan kesäkoulussa uudenlaisen yrittäjäroast-ohjelmanumeron.

Tapahtumaosiossa hän, bisneskirjailija Jari Parantainen ja tietokirjailija Janne Jääskeläinen grillaavat kolmea yrittäjää.

Käristäjien erityisosaamiseen kuuluvat markkinointi, tuotteistaminen, digibisnes, strategiasäätö ja viestintä.

Tapahtumassa yrittäjäesiintyjää kohti on varattu vartti aikaa, ja roastaus toteutetaan 300-henkisen yleisön edessä.

Ennen kesäkuista tapahtumaa konseptia halutaan testata, ja Kortesuo etsiikin nyt kolmea yrittäjää Helsingissä perjantaina 24.3. kello 10.30–11.45 järjestettävään testiroastiin.

Hakijoiden on hyvä valmistautua siihen, että tapahtumassa heitä grillataan tosissaan ja bisnestä perataan rankallakin kädellä.

Tapahtuma sopii hyvin sellaisille henkilöille, jotka haluavat ja kestävät kolmen ammattilaisen tylytkin näkemykset omasta bisneksestään, tuotteestaan tai palvelustaan.

Grillattavana voi olla niin tuleva kuin nykyinenkin yrittäjä, toimitusjohtaja tai esimerkiksi tuotekehitysjohtaja.

Yleisönä testiroastissa on sosiaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Dingleltä värvätty 50-henkinen harjoitusyleisö.

Vartin käristys on kolmelle osallistujalle ilmainen.

Kiinnostuitko? Näin haet mukaan:

1. Lähetä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen viimeistään perjantaina 17.3. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ”Testiroast-hakemus”.

2. Liitä hakemukseen yhteystietosi sekä lyhyt yrityskuvaus. Mukana voi olla verkkolinkkejä, lyhyt video tai diapresentaatio. Roastaajat tutustuvat hakemuksiin ja materiaaleihin ja tekevät valintansa niiden perusteella.

3. Hakijoille ilmoitetaan viimeistään tiistaina 21.3., ketkä ovat päässeet mukaan.

Kaikki alkoi viime syksynä, kun rekrytointiyritys iSearch Group Oy:n luova johtaja Ville Mäkinen käynnisti ict-alan tekijöiden 100Paikkaa-työllistämiskampanjan, uutisoi Aamulehti.

Tarkoituksena oli saada Tampereen seudun avoimiin ict-alan työpaikkoihin sata uutta tekijää. Neljässä kuukaudessa talkoohengessä kehitetty kampanja on kuitenkin kerännyt mukaan toimintaansa 31 yritystä. Ne olisivat valmiit työllistämään heti 400 alan osaajaa.

Kampanjan sivustolla on jo vieraillut reilu 14 000 uramahdollisuuksista kiinnostunutta. Kampanja pyrkii houkuttelemaan osaajia myös Tampereen ulkopuolelta.

Yrityksille työntekijät tulevat tarpeeseen. Selvä trendi on, että osaavista tekijöistä käydään entistä kovempaa kisaa:

– Pystyisimme palkkaamaan välittömästi ammattitaitoisia ohjelmisto- ja tietoturva-alan ammattilaisia sekä projektipäälliköitä. Tuntuu, että ohjelmistokehittäjät kaapataan töihin jo kesken opintojensa, Insta Group Oy:n henkilöstöjohtaja Marja-Leena Koskinen kertoi Aamulehdelle.

Työvoimapula johtuu hänen mukaansa tietoturva-alan vauhdikkaasta kasvusta.

Vertailussa testasimme suosituimpien huippupuhelimien ja keskihintaisten mallien sopivuutta yrittäjän työkäyttöön. Mukana vertailussa olivat Honor 8, OnePlus 3T, Samsung Galaxy A5 (2017), Apple iPhone 7 plus, Huawei Mate 9 Pro ja Samsung Galaxy S7 Edge.

Testissä otimme selvää erityisesti yrittäjän työkäytössä korostuvista ominaisuuksista, kuten puhelimen luotettavuudesta ja helppokäyttöisyydestä.

Hyvä akun kesto, sen pikalataus ja puhelimen tietoturva ovat kaikki yrittäjän arjessa tärkeitä tekijöitä. Osalle myös tupla-sim on ominaisuus, josta on hyötyä. Sen avulla voi pärjätä yhdellä puhelimella erillisillä vapaa-ajan ja työajan numeroilla.

Testin perusteella yrittäjä pärjää hyvin keskihintaluokan puhelimella, eikä tarvetta huippumalleille voi perustella kuin erikoistapauksissa.

Ero ryhmien välille syntyy lähinnä siitä, että edullisemmassa ryhmässä täydellistä muotoilua, huippusuorituskykyä ja parasta kameraa ei saa samoissa kuorissa. Kun joistain ominaisuuksista on valmis tinkimään, saa hyvän puhelimen puolella hinnalla huippumalliin verratessa.

Honor 8

Hinta 379€ (32Gt), 429€ (64Gt) sis. alv.

Näyttö 5,2 tuumaa

Honor 8 on syystä hyvin suosittu puhelin. Se näyttää ja tuntuu huippumallilta, vaikka hinta jää niistä puoleen. Käyttöliittymä on selkeä ja helppo. Sovellukset asentuvat suoraan päänäytölle erillisen sovelluskansion sijaan.

Suorituskyky on riittävä ja ero huippumalleihin on hankala havaita nopeassa testauksessa, mutta se vääjäämättä vaikuttaa puhelimen elinkaareen pitkällä tähtäimellä.

OnePlus 3T

Hinta 439€ (64Gt), 479€ (128Gt) sis. alv.

Näyttö 5,5 tuumaa

OnePlus 3T on mielenkiintoinen tulokas puhelintarjontaan. Se asettuu suorituskyvyltään samaan luokkaan huippumallien kanssa, mikä lupaa laitteelle pitkää käyttöikää. Iso sisäinen muisti on tehokäyttäjän mieleen ja sopii aktiivikuvaajalle.

Viimeistely ei vastaa huippumalleja varsinkaan takakuoren osalta. Puhelin pysyy kädessä, mutta ote voisi olla tukevampi. Suorituskyky puhelimessa on erinomainen tehokäyttäjää ajatellen.

Samsung Galaxy A5 (2017)

Hinta 449€ (32Gt) sis. alv.

Näyttö 5,2 tuumaa

Samsung Galaxy A5:n uusin 2017-versio on suunnattu yrittäjille. Käyttöliittymä on siistitty helposti lähestyttäväksi ja käytännölliseksi.

Yrittäjän kannalta puhelimessa kiinnostaa Samsungin Knox-tietoturva. Sen avulla työn ja huvin saa erotettua puhelimessa helposti suojaamalla kaikki tärkeät tiedostot omaan kansioonsa salasanan tai sormenjäljen taakse. Suorituskyky on yrityskäyttöön riittävä.

Apple iPhone 7 plus

Hinta 919€ (32Gt), 1 029€ (128Gt), 1 139€ (256Gt) sis. alv.

Näyttö 5,5 tuumaa

Applen huippumalli 7 plus on hyvin viimeistelty kokonaisuus, jossa käytettävyys on erinomainen. IOS-käyttöjärjestelmä on aloittelijaystävällinen, mutta skaalautuu tehokäyttäjälle.

IPhonen muotoilu on klassisen tyylikäs, ja se sopii käteen hyvin. Pyöristetyt reunat ovat kuitenkin liukkaat. Suorituskyky on erinomainen. Puhelin on pöly- ja vesitiivis, joten sitä voi käyttää sateessa huoletta.

Huawei Mate 9 Pro

Hinta 849€ (128Gt) sis. alv.

Näyttö 5,5 tuumaa

Huawei Mate 9 Pro on valmistajan huippumalli, jonka ominaisuuksista ei ole tingitty. Suorituskyky, sisäinen muisti ja laadukas tuplakamera riittävät tehokäyttöön erinomaisesti. Muotoilu on erinomaisen viimeistelty, ja puhelin istuu isoon käteen hyvin. Sormenjälkilukija on sijoitettu ruudun alalaitaan kotinäppäimeen.

Suorituskyky on huippuluokkaa, joten puhelimelle voi veikata pitkää käyttöikää.

Samsung Galaxy S7 Edge

Hinta 699€ (32Gt) sis. alv.

Näyttö 5,5 tuumaa

Galaxy S7 Edge hurmaa sekä ulkonäöllään että ominaisuuksillaan. Kookas kosketusnäyttö kaartuu puhelimen sivuille.

Knox-tietoturvan avulla tiedostoja ja kuvia voi lukita salasanan taakse omaan turvakansioon. Tietoturvapäivitykset julkaistaan puhelimeen nopeasti. Tehokäyttäjä arvostaa suorituskykyä ja mahdollisuutta käyttää kahta sovellusta rinnakkain isolla ruudulla.

Osku Kannisto

Vertailun voi lukea kokonaisuudessaan tuoreesta Yrittäjä-lehdestä.

Yrittäjä-lehti jatkaa yrittäjän työkalujen testausta myös tulevissa numeroissa. Lehden voi tilata verkosta.

Aina syytetään pomoja, että he ovat kauheita, kun antavat potkuja, ihmettelee henkinen valmentaja ja yrittäjä Melina Niemi.

Niemi luotsaa henkilöstöpalveluyhtiö Opteamia franchise-sopimuksella. Hänen tehtävänsä on auttaa työyhteisöä kukoistukseen henkisen valmennuksen keinoin.
Siinä hänen voidaan sanoa varmuudella onnistuneen: Niemen vitriinistä löytyy yksi jääkiekon suomenmestaruus ja kaksi maailmanmestaruutta.

– Oikeasti se on esimiehille karmea homma irtisanoa ihmisiä, Niemi jatkaa ja alkaa kertoa, mitä Opteam muun muassa tekee.

– Annamme esimiehille tukea. Sitten otamme kopin irtisanotuista. Ensin siinä on vihaa, tuskaa ja surua, ja käymme niitä läpi. Katsomme heidän osaamistaan, ansioluetteloaan ja koetamme saada heidät takaisin työmarkkinoille.

Jäljelle jäänyt henkilöstö tarvitsee myös tukea, Niemi huomauttaa.

– He saattavat jäädä miettimään sitä, miksi he saivat jäädä, miksi kaverin piti lähteä, olenko seuraava. Yritämme saada porukan uudelleen puskemaan eteenpäin, jotta yritys olisi taas noususuhdanteessa.

Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudet

Jääkiekon pariin Niemi päätyi aviomiehensä, innokkaan pelaajan ja kovan Tappara-fanin ehdotuksesta. Sillä tiellä hän tapasi Karri Kiven, joka valmensi Porin Ässissä.

– Meillä synkkasi hyvin. Sparrasin ensin Karria johtajuudesta, sitten johtoryhmää ja lopulta koko joukkuetta. Olin viisi kautta siellä.

Työ Ässissä huipentui Liiga-kultaan vuonna 2013. Karri Kiven siirtyessä Porista nuorten kiekkoleijonien päävalmentajaksi hän otti vaikutuksen tehneen Niemen mukaansa. 

– Ajattelin ensin, että eihän 19-vuotiaita voi valmentaa, kun olin siihen saakka valmentanut aikuisia.

– He ovat ihania, maailman fantastisimpia valmennettavia! Kukaan ei ole pilannut heitä, he ovat valmiita tekemään päämääränsä eteen kaiken ja kokeilemaan uusia juttuja, Niemi kehuu nuoria kiekkoilijoita.

Alle 20-vuotiaita kiekkoleijonia Niemi valmensi vuosina 2014 ja 2016, ja kumpanakin vuonna Suomi ylsi maailmanmestaruuteen.

Viimeisen mestaruuden jälkeen Niemi nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun nuoret leijonat kiittivät hänen panostaan julkisesti. 

– Onko paljon makeempaa duunia kuin minun? Saan miettiä yritysten ja urheilijoiden kanssa menestymistä, nähdä sen toteutuvan ja saada palaute, että jotakin konkreettista on tapahtunut.

Aina ei voi voittaa

Tänä vuonna Leijonat putosi karsintaan, mutta sai säilytettyä paikkansa A-sarjassa. Heikko menestys tuntuu mentaalivalmentajassakin.

– Totta kai se tuntuu. Kyse on intohimosta. Olisi epänormaalia, jos häviön tullessa ei tuntuisi.

Tappioon ei vain saa jäädä kiinni, vaan se on käsiteltävä nopeasti ja mentävä eteenpäin.

– Harmituksen jälkeen pohditaan, mitä tapahtui, mitä tehdään toisin ja lähdetään tekemään se. Opin valtavasti 2017-kisoista ja tiedän mitä teen toisin. Mutta ne ovat liikesalaisuuksia.

Työntekijä raapii jo sunnuntaina ovea

Melina Niemen Opteam tarjoaa yrityksille kutakuinkin samoja palveluita kuin jääkiekkojoukkueille: yksilösparrausta, muutosvalmennusta, soveltuvuusarviointia ja rekrytointipalveluja.

Yksi keskeisesti palveluihin sisältyvä kohta on motivointi. Tässä moni yritys Niemen mukaan epäonnistuu.

– Yrityksissä on monesti visiota, strategiaa ja diiba-daaba-pilvihöttöä. Niistä ei kukaan saa kiinni.

– Yhteinen tavoite pitää olla niin tärkeä, että joka ainoa työntekijä raapii jo sunnuntaina oven takana, että pääsenkö mä töihin jo!

Liikevaihdon kasvattaminen ei ole työntekijälle tavoite

Motivoitaessa jokaiselle pitää antaa oma maali, Niemi sanoo.

– Ei niin, että toimitusjohtaja ilmoittaa, että ”meidän innostava tavoite on se, että liikevaihtomme on 75 miljoonaa vuonna 2020.”

– Eihän se innosta duunaria ollenkaan!

Innostavan tavoitteen määritteleminen on vaikeimpia tehtäviä, Niemi toteaa itsekin. Motivaatio onkin löydyttävä sisäsyntyisesti.

Tässä Niemi luottaa yhdysvaltalaispsykologi Steven Reissin motivaatioprofiiliin sekä alan uranuurtaja Carl Jungin ajatuksista laadittuun työkaluun, jolla persoonat jaotellaan väreihin yksilöllistä johtamista varten.

Pitäisikö esimerkiksi nyrkkipajan pomon johtaessaan kyetä tunnistamaan porukastaan tietyn väriset tyypit?

– Onhan johtaminen vaikeaa, mutta kuka on sanonut, että se on helppoa? Ei sen kuulukaan olla helppoa, mutta sitähän me valmennamme, Niemi vastaa.

Henkilöjuttu Melina Niemestä on julkaistu kokonaisuudessaan Yrittäjäsanomissa 1/2017

Juhani Ojalehto

Legot ovat hyvä esimerkki muovisista leluista, jotka joku muu on suunnitellut lapsille. Niillä leikitään jonkin aikaa, ja sitten ne unohtuvat. Osa päätyy kaatopaikalle lisäämään luonnon kuormitusta.

Hukkaan menevät muovitonnit toivat Kristo Lehtosen yritysidean äärelle, joka on nopeasti kasvanut kansainvälisiin mittoihin.

– Olin lukenut, että vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muoviroskaa kuin kalaa. Se miten tämä oikeasti pitäisi tehdä, on, että lapset itse voisivat suunnitella lelunsa ja kierrättää vanhat muovilelunsa uudeksi raaka-aineeksi.

Tästä oivalluksesta syntyi 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu ohjelmisto, joka tuo 3D-tulostuksen kouluihin. Koulut olivat Lehtosen mukaan hyvä pilotointikohde, sillä pelillisyys on jo lapsille tuttua ja opettajat uskaltavat kokeilla uutta.

Mutta mitä tekemistä virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta ja 3D-tulostamista yhdistävällä ohjelmistolla on koulujen kanssa? Kyseessä on Lehtosen mukaan oppiainerajoja ylittävä kokonaisuus, jonka avulla lapset oppivat uudella tavalla. Esimerkiksi yhdistä pisteet -tehtävätyyppi on saanut uuden ulottuvuuden virtuaalimaailmassa.

– Pisteitä tabletilla, virtuaalilaseilla tai älypuhelimella yhdistämällä syntyy malli, joka voidaan 3D-tulostaa. Se, mitä piirretään, on 3D:nä. Lukujonot vaikeutuvat tehtävän edetessä, ja tulee esimerkiksi kerto- ja plussalaskuja.

Eteläsuomalaiset opettajat ovat osallistuneet ohjelmiston kehittämiseen alusta lähtien. Kyseessä on lean-ajattelutapa, jossa tuotetta kehitetään alusta lähtien asiakkaiden kommenttien perusteella.

– Me teemme sen neljässä viikossa, mikä suuryrityksissä veisi puoli vuotta. Moderni startup menee heti asiakkaan luo, kysyy mikä on ongelma ja tulee näyttämään asiakkaalle ja maksimoi oppimisen nopeuden, Lehtonen kertoo.

Yritys pääsikin heti myymään tuotettaan, ja kasvu käynnistyi nopeasti. Ohjelmisto on käytössä nyt kymmenillä asiakkailla. Lehtonen uskoo alan kasvuun, ja ohjelmistoa voidaan laajentaa myös muille kohderyhmille.

3DBear

Kuka: Toimitusjohtaja Kristo Lehtonen.
Mitä: Opetusohjelmisto lapsille ja nuorille, joka yhdistää 3D-tulostusta, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta.
Perustettu: 2016 Helsingissä.
Työntekijät: 8.
Seuraavaksi: Laajentaa Amerikkaan. Suunnitteilla on myös kone, joka muokkaa tulostusmuovit takaisin käyttökelpoiseksi raaka-aineeksi.

Teksti: Silja Eisto, kuva: Meeri Utti

Turkulainen Aira Ehrlund on alun perin Viipurin tyttöjä. Hänen ensimmäinen asiakkaansa oli oma äiti, joka tuli kotiin korva verta valuen, koska maalaisparturi oli leikannut siitä palan pois, kertoo Yle.

Aira-tyttö joutui hoitamaan äitinsä hiustenleikkuun loppuun. Siitä lähtien asiakkaita on riittänyt.

Aira Ehrlundin perhe lähti Viipurista sodan jaloista evakkoon. Perhe päätyi Luumäen, Urjalan ja Punkalaitumen kautta loppukesästä 1940 Turkuun. Siellä Airan äiti osti tyttärelleen myynnissä olleen pienen parturiliikkeen. Lämmintä vettäkään ei huoneeseen tullut, vaan hiustenpesuvesi lämmitettiin kaasupullon liekillä.

Aira Ehrlund opiskeli työn ohessa parturikoulussa, vaikka olikin jo lähes konkari työssään.

Viikon mittainen äitiysloma

Lomia tai edes äitiyslomia Ehrlund ei ole juuri pitänyt. Esikoistyttären synnyttyä 1946 hän piti äitiyslomaa tasan viikon.

- En minä voinut olla pidempään pois. Kiireesti, kiireesti, etteivät asiakkaat hermostu, Ehrlund kertoo Ylellä.

Aira Ehrlund teki aikoinaan pitkiä työpäiviä yrittäjänä, nykyään hän on rauhoittanut tahtia sen verran, että hän tulee töihin aamulla klo 10 ja lopettaa klo 14.

Aira olisi voinut jäädä eläkkeelle jo 30 vuotta sitten, mutta ei ole halunnut. Mitä hän eläkkeellä tekisi?

- En minä tiedä, katsoisin telkkaria. Niin kauan minä teen töitä kuin vaan osaan, Aira Ehrlund sanoo Ylen haastattelussa.

Lue koko Ylen haastattelu täältä

Liikennevirastolta ilmestyi 17. helmikuuta uusi ohje, jossa kerrotaan vaalimainosten sijoittamisesta teiden varsille.

Oppaassa kerrotaan esimerkiksi, että vaalimainosten sijoittamisesta ei tarvitse ilmoittaa tieviranomaisille. Miten tahansa ja milloin tahansa ilmoituksia ei saa laittaa.

Tiealueella oleva vaalimainos esimerkiksi saa olla maksimissaan kansainvälistä julistekokoa eli 80 x 120 cm. Vaalimainoksissa ei saa käyttää valoja, heijastavia materiaaleja eikä loistevärejä. Vaalimainokset eivät saa tien varrella olla muodoltaan, väriltään tai muutoin sellaisia, että ne saatetaan käsittää liikenne- tai tiemerkiksi.

Vaalimainoksia saa laittaa esimerkiksi jalankulkuväylien ja pyöräteiden varsiin sekä tieosuuksille, joilla ei ole liittymiä. Vaalimainoksen tienpuoleinen reuna pitää olla vähintään 1 metrin etäisyydellä pientareen ulkoreunasta.

Vaalimainoksia ei saa sijoittaa moottori- ja moottoriliikenneteiden varteen tai pääkaupunkiseudulla Kehä I, II ja III:n varteen. Vaalimainoksia ei saa myöskään laittaa liikennemerkkeihin, muihin liikenteen ohjauslaitteisiin tai tiekaiteisiin, ajoratojen välisille erotuskaistoille tai liikennekorokkeisiin ja silloille.

Vaalimainos voidaan poistaa maantien varresta, mikäli se on pystytetty Liikenneviraston ohjeiden vastaisesti tai se aiheuttaa vaaraa liikenteelle.

Tarkemmat tiedot vaalimainosten sijoittamisen rajoituksista löytyvät Liikenneviraston ohjeesta.

Duudsonit markkinoivat suomalaisia innovaatioita kansainvälisesti. Tekesin teettämän videosarjan ensimmäisessä Meanwhile in Finland -sarjan jaksossa nähtiin Ponssen metsäkonerodeo, joka osoittautui nopeasti somehitiksi.

Toisessa jaksossa kilpailtiin duudsonmaiseen tapaan triathlonissa suomalaisia hyvinvointituotteita hyödyntäen ja sykemittauksia seuraten. Nyt julkaisuvuorossa on neliosaisen sarjan kolmas jakso, jossa kilpaillaan arktisissa olosuhteissa.

Perämerellä jäänmurtaja Sampo paukuttaa paksua jääkerrosta rikki. Sampon edessä seisovat Duudsonit kilpailevat siitä, kuka uskaltaa päästää jäänmurtajan lähimmäksi itseään, ennen kuin juoksevat karkuun.

– Oli huikeaa päästä kuvaamaan jäänmurtaja Sampolle, kohdata ja tuntea sen uskomaton voima lähietäisyydeltä jäällä seistessä. Uskon, että video kerää paljon kansainvälistä huomiota juuri sen ainutlaatuisuuden vuoksi”, kommentoi Duudsonien Jarno Laasala.

Maailmalla olevista jäänmurtajista 60 prosenttia on Suomessa rakennettuja. Kaikista olemassa olevista 80 prosenttia on Suomessa suunniteltuja. Jäänmurtajiin lisätään koko ajan sensoreita ja älyä, jotka tuottavat muun muassa tietoa jäätilanteesta, säästä ja auttavat reitinvalinnassa.

– Robotisoituvien meri-, maa- ja ilma-alusten testaamista varten Suomeen on perustettu alueita, joissa kehitystyötä päästään tekemään hyvin vaihtelevissa olosuhteissa”, kertoo Tekesin Arktiset meret -ohjelman päällikkö Piia Moilanen.

Duudsonit kilpailevat kylmäkestävyydestään myös laboratorio-olosuhteissa. Työterveyslaitos on työskennellyt arktisen ja pohjoisen työn työhyvinvointiasioiden parissa jo pitkään. Heillä on Oulussa kansainvälisesti ainutlaatuinen kylmätestauslaboratorio kenttämittausvalmiuksineen.

Tekes on mukana rakentamassa todeksi meriteollisuuden visiota, jossa on tavoitteena tehdä Suomesta maailman johtava merenkulun älykkäiden ja kestävien huipputeknologiaratkaisujen tarjoaja vuoteen 2025 mennessä.

Rohkeista tempauksista ja TV-ohjelmista tunnetut Duudsonit ovat itse raivanneet tekemisellään ja asenteellaan tiensä kansainväliseksi viihdeilmiöksi. Heidän TV-ohjelmiaan on nähty yli 150 maassa ja heidän YouTube-kanavallaan on yli 2,8 miljoonaa tilaajaa.

Ponsse-metsäkonerodeota oli maanantai-iltapäivään mennessä katsottu jo yli 600 000 kertaa ja jäänmurtajavideotakin noin 170 000 kertaa.

Fuzun palvelulla on Keniassa noin 700 000 käyttäjää, ja sitä hyödyntävät muun muassa Microsoft ja konsulttiyritys McKinsey & Company. Tekesin BEAM-ohjelmassa mukana oleva Fuzu valittiin tammikuussa 2017 maailman viiden mielenkiintoisimman Afrikkaan keskittyvän yrityksen joukkoon.

Afrikasta kasvaa vuoteen 2040 mennessä maailman suurin työmarkkina. Fuzun verkkopalvelun tavoitteena on paitsi hyödyntää tätä kehitystä, myös ennaltaehkäistä lisääntyvän työvoiman mukanaan tuomia ongelmia.

– Afrikan työmarkkinoille tulee seuraavan 10 vuoden aikana yli 120 miljoonaa uutta työnhakijaa. Jos heille ei löydetä tekemistä, on seurauksena historian suurin muuttoliike – ja mahdollisesti uusien radikaalien liikkeiden syntyminen”, sanoo Fuzun toimitusjohtaja Jussi Hinkkanen.

Fuzu on mukana Tekesin BEAM-ohjelmassa. Se auttaa suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita ratkaisemaan innovaatioiden avulla maailman kehityshaasteita ja tekemään menestyksekästä ja kestävää liiketoimintaa.

– Paras keino ratkaista globaaleja ongelmia on yrittäjyys. Kehittyvillä markkinoilla on hurja kasvupotentiaali: Vuoteen 2050 mennessä maailman seitsemästä suurimmasta taloudesta kuusi on nykyisiä kehittyviä talouksia. Menestyjiä ovat ne, jotka osaavat tarttua muutokseen”, sanoo Tekesin BEAM-ohjelman päällikkö Minh Lam.

Hän auttaa työkseen suomalaisia yrityksiä viemään liiketoimintaansa kehittyville markkinoille – siis juuri niille alueille, joille megatrendien vaikutukset iskevät kaikkein rankimmin.

Tekesin Digitaalisuudesta uutta liiketoimintaa -haku on auki 17.1.–30.3.2017. Tukea on tarjolla myös kehittyville markkinoille suuntautuville projekteille. Lisätietoa täältä.

Näin Jukka Immonen kertoo työstään ja työkaluistaan:

Tärkein työkaluni on varmasti tietokoneella musiikkisofta Ableton Live, mutta rakkaimmat ovat kitara Gibson L-00 vuodelta 1943 sekä Yamaha C3 -flyygeli. Siinä vaiheessa kun ei enää jaksa puljata tietskareilla, pitää ottaa kitara tai piano käteen ja varmistaa, että ollaan oikean asian äärellä.

Yamahan flyygeli on ollut meillä studioilla alusta asti, ainakin vuodesta 2004. Se on ollut varmaan tuhannella äänitteellä, myynyt miljoonia levyjä ja jatkaa urheasti palvelua.

Hyvä soitin on iso inspiraation lähde, ja niissä parhaimmissa on hyviä lauluja sisällä. Sen tietää kun sellaisen saa käteen. 

Kun äänitimme Elastinen Feat. -ohjelmaa MTV:lle eri paikoissa, välineistö oli hyvin selkeä. Läppäri, hyvä yleismikrofoni (Neumann U87), äänikortti UAD Apollo Twin sekä se akustinen kitara.

Aina piti myös ottaa mukaan jokin lelu, joka poikkesi normikamasta. Oudompiakin soittimia ja pulputtimia on hyvä pitää käsillä.

Normipäiväni on karkeasti sanoen musan tekoa ja sen miettimistä ja suunnittelua. Meillä on kolme osa-aluetta mitkä pitävät päivät pitkinä: levy-yhtiö Emi Capitol, tuotantoyhtiö Fried Music Oy sekä hiljattain startattu kustantamo Fried Publishing Oy.

Normipäiväni on usein tuo klo 9-20.Viime aikoina on ollut enemmän proggiksia Pohjois-Amerikkaan, mikä tarkoittaa sitä, että toinen työpäivä alkaa siinä iltakasin jälkeen.

Kiinnostavia asioita tapahtuu paljon juuri nyt, ja ehkä ne kaikkein jännimmät ovat tällä hetkellä viennin suuntaan. Näistä pian lisää, sitten kun saan julkisesti höpötellä.

Jari Lammassaari

Suomalaisen verkkokaupan suurin katteensyöjä on logistiikka ja varastonhallinta, kertoo ohjelmistotalo Maestron kaupan päättäjille suunnattu kysely.

Logistiikka ja varastonhallinta ahmaisevat kyselyn mukaan runsaat 50 prosenttia verkkokaupan kannattavuudesta.

Seuraavana tulevat tietojärjestelmäkustannukset (28 prosenttia), tuplatyö ja käsintehtävät työvaiheet (24 prosenttia), sekä hakukonelöydettävyys (22 prosenttia).

Eväät verkkokaupan menestykseen ovat olemassa

– Verkkokaupassa on liian vähän suuria suomalaisia menestystarinoita, vaikka meillä olisi siihen kaikki eväät. Halusimme tutkimuksella selvittää, mikä syö kannattavuutta verkkokaupassa ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Ilokseni moniin katteensyöjiin on löydettävissä selkeät eväät, kertoo Maestron toimitusjohtaja Mika Savolainen tiedotteessa.

Logistiikka oli kaikissa vastaajaryhmissä suurin katteensyöjä, mutta yrityksen liikevaihdon ja yrittäjän kokemuksen kasvaessa tietojärjestelmäkustannusten ja tuplatyön merkitys korostui.

– Minusta helpoin tapa nostaa verkkokaupan kannattavuutta olisi ensin puuttua turhaan tuplatyöhön ja käsityöhön. Ratkaisuna tähän on automaation lisääminen ja tietojärjestelmien järkeistäminen verkossa ja kivijalassa”, summaa Savolainen.

Maestro teki kyselyn tammikuussa, ja siihen osallistui 402 kaupan alan päättäjää. Vastaajia pyydettiin nimeämään viisi suurinta suurinta katteensyöjää omassa liiketoiminnassaan ja arvioimaan verkkokauppansa tilannetta. Kyselyyn voi tutustua Maestron nettisivuilla.

Maestro eli Mediamaestro Oy on 89 työntekijän ja 7 miljoonan euron liikevaihdon ohjelmistoyritys, jonka toimipaikat ovat Helsingissä, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa.

Yrittäjäsanomat

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 270 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat