Suomen Yrittäjien videomainos lätkävalmentaja Keijo Jaatisesta on noteerattu Vuoden Huiput -mainoskilpailussa.

Graafisen suunnittelun ja mainonnan vuosittainen kilpailu on valinnut velton Jaatisen Liikkuvan kuvan kategoriaansa, jossa laiska valmentaja on kovassa, 21 muun videomainoksen seurassa. Kilpailu ratkeaa Helsingissä järjestettävässä gaalassa 27. huhtikuuta.

Koomikko Heikki Silvennoisen tähdittämä video tavoitti hyvin yleisöä, sillä se keräsi Facebookissa kolme ja puoli miljoonaa näyttökertaa. Mainoksen toteutti helsinkiläinen mainostoimisto Make It Simple Oy.

Jaatisen persoonaan tukeutuva ja vastakohdilla leikkivä mainos tehtiin alun perin Suomen Yrittäjien jäsenhankintaa varten, mutta sittemmin Jaatinen kasvoi myös yrittäjäjärjestön kuntavaalikampanjan keulakuvaksi.

Vuoden Huiput -kilpailun järjestää viestinnän ammattilaisten yhdistys Grafia ry. Voittajat valitsee viestinnän ammattilaisista koostuva tuomaristo.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäksi haaveilleet kansalaiset innostuivat selvästi patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) sekä verottajan yhteisestä verkkopalvelusta, PRH:lta kerrotaan Yrittäjäsanomille.

PRH tiedotti viime viikolla, että se avaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä yhteistyössä Verohallinnon kanssa verkkosivun, jossa yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä perustamisilmoituksen eli perustaa toiminimen kaupparekisteriin.

Avauspäivänä 1. maaliskuuta ilmoituksia saapui palvelun kautta 200 kappaletta. Normaalisti yksityisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksia saapuu kaupparekisteriin noin 65 kappaletta päivässä.

– Määrä kertoo siitä, että monet olivat odottaneet palvelun avautumista tehdäkseen perustamisilmoituksen netissä, sanoo PRH:n rekisteripäällikkö Lalli Knuutila.

Perustamisilmoitukset ovat kasvaneet tammi-helmikuussa

Avauspäivän jälkeen into laantui, sillä viikkokohtainen luku painui suurin piirtein normaalitasolle, 500 ilmoitukseen.

Ensimmäisen viikon tuloksen perusteella Knuutila ei vielä lähde povaamaan loppuvuoden näkymiä.

Knuutila odottaa lähinnä sitä, että valtaosa toiminimen haluavista siirtyisi käyttämään ilmoituksessaan verkkopalvelua.

– Viime vuonna kaikkien saapuneiden perustamisilmoitusten määrä kasvoi kuusi prosenttia, eli 1750 ilmoituksella. Kasvu on jatkunut myös tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja uuden sähköisen palvelun helppokäyttöisyys ja edullisuus saavat varmasti aikaan sen, että suuri osa yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksista tullaan tekemään sähköisen palvelun kautta tänä vuonna.

– Olemme erittäin tyytyväisiä ilmoitusten määrään, kertoo puolestaan PRH:n asiakaspalvelusta vastaava Frank Mertens.

– Olemme saaneet ilmoittelijoilta tosi vähän puheluita, mikä viestii siitä, että verkkosivu on toiminut hyvin, Mertens toteaa.

Juhani Ojalehto

Johtotehtävässä olevan sukupuolella ei ole merkitystä, kun katsotaan riskien näkemistä tai niiden välttelyä. Näin kertoo uusi Women in Business -tutkimus Grant Thorntonilta, joka julkaisee sen perinteisesti kansainvälisenä naistenpäivänä.

Tutkimuksen mukaan naisjohtajat eivät näe riskejä miehiä enemmän. Tutkimus osoittaa, etteivät johtotason naiset myöskään karttele riskejä sen enempää kuin johtotehtävässä olevat miehetkään.

Tutkimus kertoo miesten ja naisten reagoivan riskeihin eri tavoin. Miesjohtajalle tyypillinen reaktio riskiin on tehdä päätös toiminnasta, kun taas naisjohtaja on analyyttisempi tilanteeseen reagoinnissa. Tutkimus tulkitsee tulosta niin, että liian miesvaltainen johtoryhmä voi päätyä liian nopeaan reagointiin liian vähillä tiedoilla.

Suomessa on vähemmän naisjohtajia kuin itä- ja länsinaapurissa

Suomessa naisten osuus ylemmässä päällystössä on hieman kasvanut parin aikaisemman vuoden laskun jälkeen. Lisäksi niiden yritysten osuus, joissa ei ole lainkaan naisia johtoryhmässä, on pudonnut 33 prosentista 28 prosenttiin.

Parin prosenttiyksikön nousu merkitsi, että Suomessa naisia keskeisissä johtotehtävissä on 27 prosenttia. Tällä lukemalla Suomen aste on niukasti pienempi Ruotsia (28 prosenttia), mutta merkittävästi isompi kuin esimerkiksi Saksa (18 prosenttia). Itänaapurissa Venäjällä naisten edustus yritysten korkeimmilla paikoilla on iso, jopa 47 prosenttia.

Globaalisti naisjohtajien määrä on ennallaan

Naisjohtajien määrä on globaalissa mittakaavassa pysynyt lähes ennallaan: tutkimuksessa käy ilmi, että 25 prosenttia yritysten korkeimmasta yritysjohdosta oli naisia, kun viime vuonna luku oli 24 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin 5506 toimitusjohtajaa, hallitusten puheenjohtajaa ja muuta johtotason henkilöä kaikilta teollisuudenaloilta. Kysely toteutettiin loka-joulukuussa 2016. Suomesta tutkimukseen osallistui sata vastaajaa yrityksistä, joiden henkilöstömäärä vaihteli 50-500 välillä.

Grant Thornton on suuri kansainvälinen tilintarkastus- vero ja yritysjärjestelyjä tarjoava konserni, jolla on myös toimintaa Suomessa. Grant Thornton Finland on noin 80 asiantuntijan KHT-yhteisö, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluita. Toimistot sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Salossa ja Porissa.

Yrittäjäsanomat

Suomessa toimii noin 150 000 mikro- ja pk-yritystä, joiden viimeisin tilinpäätös on ollut tappiollinen. Näistä yrityksistä runsaalla kolmanneksella on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä.

Tähän tarpeeseen luotiin Early Warning -palvelu, joka auttaa talousvaikeuksissa olevia yrityksiä.

– Palvelu on suunnattu kaikille mikro- ja pk-yrityksille, jotka ovat huolissaan tilanteestaan, kertoo Etelä-Savon alueella vaikuttavan Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Heli Hirvonen.

Palvelu koostuu erityisneuvonnasta ja uudistamisen palveluista, joiden tarkoitus on tunnistaa yrityksen ongelmat ja tarjota apua niiden korjaamiseen. Erityisneuvonta on suunnattu sellaisille yrityksille, jotka eivät vielä ole talousvaikeuksissa mutta eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan.

Uudistamisen palvelut sopivat puolestaan talousvaikeuksissa oleville yrityksille, joilla on vielä mahdollisuus elpyä taloudellisesti.

Yritys on talousvaikeuksissa esimerkiksi silloin, kun se ei pysty maksamaan laskujaan ja muita velvoitteita ajoissa, vaan joutuu sopimaan maksuajankohdista uudelleen.

Palvelun ajatuksena on kannustaa yrittäjiä reagoimaan ongelmiin ajoissa ja pysäyttää niiden laajeneminen. Tämä suojaa turhilta yritystoiminnan lopettamiselta, konkursseilta ja työpaikkojen menetykseltä.

Aluksi palvelu on tarjolla pilottialueella Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pilottihanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston turvin, ja sen on tarkoitus tuoda erityisneuvontaa 600 yritykselle ja uudistamisen palveluita 200 yritykselle. Palvelun kerrotaan tämän takia olevan itäsuomalaisille yrityksille edullinen.

Yleinen Teollisuusliitto YTL on kuitenkin luomassa vähitellen koko Suomen laajuista EW-palveluverkostoa. Verkostoa varten koulutetaan sertifioituja erityisneuvojia ja uudistajia noin 300.

Asiantuntija käy yrityksen tilannetta läpi, auttaa tunnistamaan ongelmat sekä määrittämään keinot niiden ratkaisemiseen. Yritys saa konkreettisista toimenpiteistä koostuvan toimintasuunnitelman, joka auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa.

Huhtikuun alussa MTV3-kanavalla käynnistyy uusi tosi-tv-sarja, jossa musiikkimaailmasta ja The Rasmus -yhtyeestä tuttu Lauri Ylönen suunnittelee neljä taloa toisille suomalaisille julkisuuden henkilöille.

Kymmenen jakson aikana hän toteuttaa talot esimerkiksi räppäri Elastiselle, Duudsonien Jarpille ja Aleksi Valavuorelle.

Sarjassa nähdään myös suomalaisyritysten osaamista. Rakennustöihin osallistuu esimerkiksi pirkkalainen vuonna 2007 perustettu Rototec, joka vastaa talojen geoenergiaratkaisuista. Jaksoissa se poraa kaikkiin rakennuskohteisiin maalämpökaivot.

Ohjelman aikana käydään myös läpi, miten geoenergia sopii talon lämmitykseen ja viilentämiseen.

Suomalainen pienyrittäjä Jutta Jantunen on saanut vuoden 2017 äitiyspakkaukseen myytyä peräti 15 omaa tuotettaan, uutisoi Yle. Yhteensä uudessa äitiyspakkauksessa on 53 vaatetta ja tavaraa.

Kela kilpailuttaa äitiyspakkaukseen valittavat tuotteet EU:n alueella, eikä suomalaisille tarjouspyynnöille anneta kilpailuetua.

Tarjoukset kokonaispisteytetään siten, että laatu muodostaa puolet ja hinta toisen puolen valintakriteereistä. Laatupisteitä voi saada esimerkiksi ompelusta, toiminnallisuudesta ja esteettisyydestä.

Jantusen värit ja suunnittelu poikivat Kelan arvioinnissa hänen mukaansa melkein täysiä laatupisteitä.

Arkkitehti ja diplomininsinööri Jutta Jantusen käsialaa ovat esimerkiksi sateenkaarenväriset bodyt.

– Nyt Kela tarjouspyynnössä mainitsi, että toivoo kirkkaita värejä. Se sopi meille kivasti, kun niitä olemme muutenkin käyttäneet, Jantunen kertoi Ylelle.

Hänen yrityksensä Jutta Product valmistaa ja tuo maahan lastenvaatteita ja lastentarvikkeita.

Jantunen kertoi Ylelle suunnittelevansa tuotteensa juuri äitiyspakkausta ajatellen. Hänen tuotteitaan on myös ollut viime vuoden äitiyspakkauksessa.

Yrittäjäsanomien kysymyksiin vastasi Verohallinnon ylitarkastaja Katja Sene. Hänen mukaansa yrittäjien kohtaamat ongelmat ovat pitkälti yksittäistapauksia ja palvelu on toiminut pääosin toivotusti.

Helmikuun yhteenvedoissa tuli tosin ilmi virhe, joka koski noin 14 000 asiakasta. He olivat lähinnä maataloustuottajia. Yhteenvedolla on saatettu pyytää antamaan veroilmoitus, vaikka yrittäjä on jo tehnyt sen kertaalleen.

OmaVero-palvelu otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Miksi siihen päätettiin siirtyä?

– OmaVero on verkkopalvelu, joka korvasi Verotili-palvelun. Meillä on vuosien saatossa kehitetty erillisiä verkkopalveluja, ja asiakkailta on tullut palautetta ja paljon toiveita siitä, että haluttaisiin hoitaa asioita yhden palvelun kautta. OmaVero tulee korvaamaan lähivuosina suuren osan nykyisistä palveluistamme. Minkään vanhan järjestelmän päälle ei olisi voitu rakentaa yhtä verkkopalvelua. OmaVerossa voimme ottaa käyttöön sellaisia toiminnallisuuksia, jotka eivät ole olleet ennen mahdollisia.

Onko Verohallinnon tietoon tullut yrittäjien ongelmia palvelun kanssa?

– OmaVerossa on kuukausittain useita satoja tuhansia käyttäjiä. Siihen nähden palautetta on tullut maltillisesti. OmaVeron kautta annetaan palautetta päivittäin keskimäärin noin sata kappaletta. Näistä noin karkeasti arvioiden kymmenen prosenttia on kiitoksia, 40 prosenttia moitteita ja 50 prosenttia kehitysehdotuksia. Kriittiset palautteet ovat liittyneet käytettävyysongelmiin ja olemme pyrkineet heti reagoimaan niihin.

Millaisia ongelmia nämä ovat olleet?

– Jotain verotusjärjestelmän virheitä on esiintynyt, kuten isojen tietojärjestelmäkäyttöönottojen yhteydessä väistämättä aina tapahtuu. Nämä virheet näkyvät verkkopalvelun kautta. Kaikki tilanteet eivät tule esiin testauksissa, vaikka siihen lähtökohtaisesti pyritään. Virheet ovat olleet nopeasti korjattavissa, eikä laajamittaisia asiakasvaikutuksia ole ilmennyt. Jokainen virhetilanne on tietysti ikävä, mutta jos virhe on vaikuttanut asiakkaan tietoihin, se on viran puolesta korjattu.  Osa verkkopalvelun ongelmista on liittynyt käytettävyyteen. Käyttöliittymä on uusi verrattuna Verotili-palveluun, eikä siellä ole kaikkia vanhoja toiminnallisuuksia, ja uuden palvelun logiikasta on tullut kysymyksiä. Palvelun ongelmat liittyvät tietojen ja tapahtumien hakemiseen ja löytämiseen.

OmaVero-palvelun verkkosivuilla kerrotaan, että helmikuun yhteenvedoissa havaittiin virhe, joka koskee noin 14 000 alkutuottajaa, kuten maataloustuottajia. Mistä on kyse?

– Tämä koskee lähinnä vuosi-ilmoittajia eli heitä, joilla on ollut eräpäivä helmikuun lopulla. Heille on virheellisesti yhteenvedolle tulostunut tieto, että ei ole maksettu tai annettu ilmoitusta, vaikka se ei vain ole ehtinyt kirjautua yhteenvetoon. Tämä on virhetilanne, joka huomattiin ja sen jälkeen siitä tiedotettiin asiakkaille. Asia selvitetään ja siihen tehdään korjaus. Aina, kun verotusjärjestelmän virhe huomataan, se pyritään mahdollisimman nopeasti korjaamaan ja tiedottamaan asiakkaita.

Mitä yrittäjän kannattaa tehdä, jos hän kokee kohdanneensa palvelussa virheen tai maksaneensa saman asian esimerkiksi kahteen kertaan?

– Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa OmaVero-palvelusta, mikä tilanne on. Siellä näkyy ilmoitus tai maksu, jos se on ehtinyt kirjautua sinne. Omasta pankistakin näkee, onko maksu lähtenyt tai jos on ilmoittanut jonkin muun palvelun kautta, onko ilmoitus annettu. Muuta kautta tehdyt maksut ja ilmoitukset kirjautuvat OmaVeroon 1–2 päivän viiveellä. OmaVeron kautta tehdyt maksut ja ilmoitukset näkyvät heti palvelun asiointihistoriassa. Jos on vielä jotain kysyttävää, niin voi soittaa.

– Asiakkaalle palautetaan ylimääräiset maksut automaattisesti, jos ei ole mitään erityisisä palautusvaihtoehtoja valittu. Silloin ne palautetaan heti eräpäivän jälkeen. Jos on asettanut palautusajankohdan tai palautusrajatiedon, voi tehdä palautuspyynnön OmaVeron kautta.

Millaisia muutoksia OmaVeroon tullaan vielä tekemään?

– Seuraavassa vaiheessa tämän vuoden lopulla yhteisöjen tuloverotus tulee siirtymään OmaVeroon niin, että yhteisöveroilmoituspalvelu korvataan, ja asiakas voi hoitaa yhteisöjen tuloverotukseen liittyviä asioita OmaVerosta. Myöhemmin siirtyy henkilöasiakkaiden tuloverotus ja siihen liittyvät palvelut, eli veroilmoitus verkossa- ja verokortti verkossa -palvelu. Loppuvaiheessa myös varainsiirtoveroasiat ja kiinteistöveroasiat siirtyvät myös sinne.

Silja Eisto

Suomalainen puhtaan teknologian yritys Eko Harden Technologies Oy on saanut luvan maanpuhdistusmenetelmänsä pilotointiin öljykatastrofissa Nigeriassa. Yritys kertoo asiasta tiedotteessaan.

Nigerian Ogonilandissa, Atlantilla sijaitsevan Guineanlahden tuntumassa vuosikymmeniä jatkunut saastuminen on pilannut yli tuhat neliökilometriä maata ja maanalaisia pohjavesivirtoja.

Ratkaisu on luonnon oman toiminnan kiihdyttäminen

Jopa viiden metrin syvyyteen asti saastuneen maan puhdistus ei onnistu perinteisin menetelmin eli siirtämällä maata toisaalle.

Uusi lääke on Eko Harden Technologiesin patentoitu menetelmä, joka kiihdyttää luonnon omaa toimintaa.

– Menetelmä perustuu hapetusreaktioihin, joiden avulla pilkotaan maassa olevia orgaanisia haitta-aineita pysyvästi. Luonto käyttää samoja reaktioita, mutta erittäin hitaasti. Moninkertaistamalla reaktionopeuden puhdistamme siis maaperää ekologisesti ja tehokkaasti, kertoo menetelmän kehittäjä, yhtiön perustaja Erkki Lindberg tiedotteessa.

Eko Hardenin teknologia on yhtiön mukaan testattu ja todettu toimivaksi yli kymmenessä maassa.

Suomalaiset mukaan maailmaan suurimpaan ympäristötekoon?

Uutinen Nigerian hankkeen käynnistämisestä on yritykselle merkittävä myös liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä syistä.

Yhtiö aloitti pari päivää sitten rahoituskierroksen, johon myös suomalaisilla yksityisillä sijoittajilla on mahdollisuus osallistua kotimaisen around.fi-palvelun kautta.

– Suomalainen ympäristöteknologia on maailmalla arvostettua ja houkutteleva sijoituskohde, mutta haluamme tarjota suomalaisille sijoittajille mahdollisuuden päästä ensimmäisinä mukaan tekemään ehkä maailman suurinta ympäristötekoa, toteaa tiedotteessa toinen yrityksen perustajista, kaupallinen johtaja Iisak Lusua.

Tekniikka&Talous-lehden uutinen YK:n raportista Ogonilandin katastrofista vuodelta 2011

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Ylläksen Äkäslompolossa K-Market Jounin Kauppaa luotsaava Sampo Kaulanen saa pian oman shown TV5-kanavalla, kertoo Markkinointi&Mainonta.

Tv-ohjelma kertoo kauppias Kaulasen ja hänen vaimonsa, toimitusjohtaja Michele Kaulasen arjesta kaupan ja lapsiperheen pyörittämisessä. Kuvaukset alkavat Kaulasen mukaan pian, ja televisiossa tulokset nähdään tämän vuoden lopulla.

Rahaa ei ollut – malliksi Vesa Keskinen

Kaulanen on tunnettu yhteisöpalvelu Facebookissa kovasta markkinoinnistaan, arpajaisistaan ja koomisista videoistaan, joissa hän laittaa persoonaansa likoon.

– Meillä ei ollut alun perin oikein rahaa markkinointiin. Päätin silloin lähteä kehittämään henkilöbrändiä vähän niin kuin Vesa Keskinen aikanaan. Onhan tämä ollut pitkä tie ja paljon on saanut tehdä töitä. Toivotaan, että se loppujen lopuksi näkyy myös kassassa", Kaulanen sanoo M&M-lehdelle.

Kyläkauppa kerää medioissa kaksi miljoonaa kävijää

Jounin Kaupan Facebook-sivulla on yli puoli miljoonaa seuraajaa. Sivun tiedoissa lukee ” Suomen hulluin kyläkauppa ja hulluimmat arvonnat!”.

Kaikkiaan Kaulasella on sosiaalisen median tileillään lähes kaksi miljoonaa viikkokävijää.

Jounin Kauppa on 10,3 miljoonan euron liikevaihdolla ja 20 työntekijän henkilökunnalla operoiva K-ketjun päivittäistavaramyymälä Kolarin kunnassa.

Videolähde Jounin Kaupan omasta Facebookissa jaetuista videosarjasta vuodelta 2015 

Yrittäjäsanomat

Kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajat totesivat eilen, että yrittäjyys ja työn tekeminen ovat keskeinen osa Suomen satavuotista tarinaa. He vetosivat, että työnantajat investoisivat Suomeen, työllistäisivät Suomessa ja palkkaisivat nuoria kesätöihin.

Suomen Yrittäjät vastaa maan pienten ja keskisuurten yritysten puolesta puoluejojtajille, että yritykset ovat rakentamassa suomalaisen työn tarinaa. Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat vastanneet uusien työpaikkojen luomisesta jo pitkään – koko 2000-luvun. Pk-yritykset ovat sinnitelleet pitkään kestäneen heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Myös uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin.

–  Poliitikot voisivat auttaa työllistämistä toteuttamalla hallitusohjelman kirjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä ja helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista. Se lisäisi työpaikkoja merkittävästi, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Hän muistuttaa, että valtaosa Suomen yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Jos heistä pienikin osa palkkaisi työntekijän, työllisyysaste nousisi.

Investoinnit virinneet hieman

Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran kuukausi sitten julkaisema Pk-yritysbarometri kertoo, että pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat aiempaa positiivisemmat. Investointiodotukset ovat kuitenkin edelleen hyvin alhaiset.

– Poliitikot voivat auttaa yrityksiä lisäämään investointeja päättämällä verotuksen myöhentämisestä varauksella. Kun yritys voisi tehdä tuloksesta esimerkiksi 20  prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, Mäkynen sanoo.

Yrittäjät mukana Vastuullinen kesäduuni -kampajassa

Suomen Yrittäjät on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa rohkaisemassa pk-yrittäjiä palkkaamaan kesätyöntekijöitä.

– Kannustan kaikkia suomalaisia yrittäjiä olemaan tässä mukana, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo Vastuullinen kesäduuni -kampanjan videolla.

Pentikäisen mukaan on tärkeää kansalaiskasvatusta tarjota nuorille työtä. Hän muistuttaa, että kesätyö on erittäin hyvä opettaa yrittäjyyttä.

Yrittäjäsanomat

Helsinkiläinen opiskelija Eveliina Haarala ryhtyi polkupyöräileväksi puurokauppiaaksi turhan byrokratian kumoamisen ansiosta.

– Norminpurkamisella oli vaikutusta siihen, että perustin yritykseni Puurolan, Haarala kertoo Yrittäjäsanomille.

Ennen yrityksen perustamista hallitus kumosi elintarvikkeiden katumyyntiä koskevan normin.

– Se mahdollisti pieniriskisen yritystoiminnan. Nyt pystyy harjoittamaan pientä toimintaa ilman suuria keittiöitä ja investointeja. Lisäksi voi myydä pyörän selästä, Haarala mainitsee.

Sääntelyn sujuvoittamisessa on vielä työtä

Eveliina Haarala kertoi kokemuksistaan myös eilen pidetyssä päähallituspuolue keskustan Purettuja normeja -seminaarissa. Samassa tilaisuudessa vieraili myös Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Toivonen kiittelee sitä, että hallitus on ryhtynyt tarmokkaasti toteuttamaan normien purkua ja sääntelyn sujuvoittamista.

– Tilaisuudessa ilmeni, että yrittäjät ovat kokeneet jo arjessaan helpotukset, esimerkiksi kun suoramyyntioikeutta on lisätty.

Työ on kuitenkin vielä kesken, Toivonen muistuttaa.

– Hallituksen puoliväliriihessä on syytä tarkastella vieläkin kunnianhimoisemmin sitä, miten eri ministeriöt voisivat edistää omassa toiminnassaan sääntelyn järkevöittämistä.

Tätä varten yrittäjäjärjestö on toimittanut keskeisille toimijoille oman ehdotuskokonaisuuden sääntelyn keventämiseksi.

Liiketoimintaa opintojen ohessa

Puurolan perustaminen tapahtui keväällä 2015. Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenilla opiskeleva Haarala etsi tuolloin kesätöitä. Aiemmat opinnot hyvinvoinnin alalla, itsensä toteuttaminen ja mieltymys puuroihin johtivat kuitenkin siihen, että nuori nainen päätti työllistää itse itsensä.

– Olin nähnyt Helsingissä mustikkamaitopyörän ja otin mallia siitä. Ostin tavarapyörän ja aloin myydä tuorepuuroja.

Tuorepuuro on kuumentamaton puuro, jonka etu on vitamiinien säilyminen. Haarala käyttää tuorepuurojensa raaka-aineina puhdaskauraa ja tattaria, mausteena kookosmaitoa ja marjoja.

– Pian tuli kyselyjä kahviloista, että saako puuroa heille myyntiin, sitten eri firmat tilasivat niitä aamiaiseksi ja muutamassa kaupassakin puuroja on ollut myytävänä.

Haarala jatkoi Puurolan pyörittämistä kesän jälkeen opintojensa ohessa. Pari kertaa viikossa hän toimittaa puuroa kauppoihin, muulloin hän palvelee asiakkaita tilausten mukaan.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Euroopan unionin puutavara-asetus eli EUTR velvoittaa maahantuojan varmistamaan kaupattavien tuotteiden laillisuuden, muistuttaa Maaseutuvirasto tiedotteessaan.

Maahantuojan vastuulla on hankittaessa selvittää, onko EU-maiden ulkopuolelta tuotavassa puutavarassa laitonta alkuperää.

Asetuksen piiriin luetaan muun muassa huonekalut, paperi, puulevyt ja sahatavara. Laittomalla puutavaralla tarkoitetaan puutavaran alkuperämaassa kansallisten lakien vastaisesti korjattua tai myytyä puutavaraa.

Mavi valvoo – maahantuojan seurattava viranomaisia ja mediaa

Puutavara-asetuksen velvoitteiden täyttäminen edellyttää puutuotteiden maahantuojalta muun muassa asianmukaisen dokumentoinnin.

Lisäksi maahantuojan on tehtävä riskinarviointi ja tarvittaessa riskin vähentäminen. Riskinarviointia tehtäessä on olennaista seurata alan julkaisuja, mediaa ja viranomaisten tiedonantoja.

Viime aikoina esimerkiksi Myanmarin tiikin laillisuus on ollut Ruotsissa oikeuslaitoksen huomion kohteena, Mavi vinkkaa.

Suomessa puutavara-asetuksen valvonnasta vastaa Maaseutuvirasto. Mavi tekee riskiperusteisia tarkastuksia maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaisesti.

Yrittäjäsanomat

Suomi sai tammikuussa EU-komissiolta hyväksynnän hevosenlannan polttoon. Tämä oli myös Suomen Yrittäjien tavoite sallia hevosenlannan poltto. Enää ei vaadita jätteenpolttolupaa, vaan hevosenlantaa voidaan polttaa myös muissa polttolaitoksissa.

Hevosenlannan hävittäminen muuttui vuoden 2016 alusta vaikeammaksi. Enää lantaa ei saa viedä kaatopaikalle. Lisäksi sen hyödyntäminen lannoitteena tai maanparannusaineena vaikeutui uusien säädösten myötä. Lannanpoltto on kuitenkin pienimuotoista toimintaa.

Fortum on lehtitietojen mukaan katsonut jo mahdollisuutta viedä konseptia Ruotsiin ja muuallekin Eurooppaan.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi tammikuussa, että ministeri Kimmo Tiilikaisen arvion mukaan Suomesta löytyy jo monia sellaisia biomassaa käyttäviä kaukolämpökattiloita, joissa hevosenlantaa voidaan ryhtyä polttamaan.

Animaatio esittelee ratkaisun hevostiloille

Hevosenlantaa on pitkään haluttu käyttää lämmönlähteenä. Sen polttaminen vaatii kalliita pyrolyysilaitteita, mutta vaihtoehtojakin on selvitetty osana maaseuturahaston rahoittamaa InforME-hanketta.

Selvitykseen perustuvan animaation toteutuksesta vastasi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä. Animaatio esittelee hevostiloille sopivan ratkaisun uusiutuvan energian tuotantoon.

Hevosenlantaa voidaan hyödyntää lämmönlähteenä usealla eri tavalla, joista yksi on kompostoinnissa syntyvän lämmön talteenotto. 

Yrittäjäsanomat

– Euron ulkopuoliset maat näyttävät erityisesti joutuvan kantamaan viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien, erityisesti Brexitin, seuraukset. Lisäksi odotettu kotitalouksien kysynnän hiipuminen on alentanut pk-yritysten odotuksia. Tämä vaikuttaa erityisesti rakennus- ja henkilökohtaisten palveluiden aloilla, Euroopan pk-yritysten kattojärjestön UEAPMEn tiedotteessa kerrotaan.

UEAPMEn mukaan nyt vaaditaan parannuksia kilpailukykyyn ja investointiedellytysten vahvistamista, jotta talouskasvu olisi kestävää.

Sisämarkkinoiden kysyntä hiipunut

UEAPMEn puheenjohtaja Ulrike Rabmer-Koller kertoi barometrin tuloksia keskiviikkona EU:n instituutioiden sekä työnantajia ja työntekijöitä edustavien tahojen välisessä kolmikantatapaamisessa.

– Tulokset ennustavat kokonaisuudessaan positiivista skenaariota, mikä on linjassa ennusteiden kanssa. Kuitenkin pk-yritykset odottavat sisämarkkinoiden kysynnän hiljentymistä tällä vuosipuoliskolla johtuen korkeammasta inflaatiosta ja elvytystoimien hiipumisesta.  

Suomessa riskit jopa suuremmat kuin EU-alueella keskimäärin

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan UEAPMEn barometrin yleisindeksi on vahvasti samantyyppinen kuin SY:n helmikuussa julkistetussa barometrissa. Indeksi kuvaa pk-yritysten lähiajan näkymiä suhdannekehityksestä.

– Meillä nähdään samat riskit kuin EU-alueellakin, mutta meillä riskien paino on hieman suurempi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että jo viime vuosi oli se talouden huippuvuosi. Kasvu toki jatkuu, mutta se ei kiihdy, vaan hiljenee.

Kotimaisen toimintaympäristön osalta Malinen peräänkuuluttaa tarvetta rakenneuudistuksille.

– Kun riskit ovat näin suuria, olisi tartuttava rohkeasti niihin toimiin, joilla yritysten riskinottohalua ja -kykyä tuettaisin. Näin siksi, ettei riskinottohalu kääntyisi laskuun, vaan jatkuisi positiivisena. Meillä on ennen kaikkea tarvetta rakenneuudistuksille.

Riikka Koskenranta

Yhdysvaltalainen data-analyysiyhtiö Quid listasi 50 lupaavinta startup-yritystä. Top 50 muodostettiin 50 000 startupin joukosta tekoälyn avustamana. Listauksen julkaisi Bloomberg.

Espoossa ja Oulussa toimivan Dispelixin virtuaalinäytöt tuovat visuaalisen informaation suoraan teräväpiirtokuvana käyttäjän näkökenttään osaksi jopa tavallisten silmälasien linssiä.

Dispelixin mukaan tämä mahdollistaa sen, että älylasit voivat korvata jopa älypuhelimen tai tabletin säilyttäen samalla näkymän ympäröivään maailmaan. Kuluttajan ulottuvilla nykyisiin älylaseihinkin integroitava tuote on arviolta vuoden kuluessa.

Tekes myönsi viime vuonna Dispelix Oy:lle 840 000 euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen piiriin kuuluvaa lainaa. Vuoden 2016 huhtikuussa yritys tiedotti saaneensa 1,7 miljoonan euron rahoituksen Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiöltä ja VTT Ventures Oy:ltä.

Yritys työllistää tällä hetkellä kymmenen työntekijää, mutta Tekniikka & talous–media kertoo, että yrityksen työntekijämäärä kasvaa tänä vuonna kahteenkymmeneen. Uutisen mukaan Dispelix laajenee todennäköisesti Joensuuhun fotoniikan osaajien perässä.

Vain yhden millimetrin paksuisia

Yrityksen teknologia perustuu VTT:llä kehitettyyn valojohdeoptiikkaan, jonka ansiosta näytöt voidaan valmistaa kevyiksi ja ohuiksi, vain yhden millimetrin paksuisiksi elementeiksi joko lasille tai muoville.

Dispelixin mukaan näyttöelementti on vapaasti muotoiltavissa ja sopii massavalmistukseen. Kyseessä on lisätyn todellisuuden Augmented Reality -optiikka.

Yrittäjäsanomat

Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus jätelain muuttamisesta julkaistiin tänään.

RL-Huolinta Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasolan mukaan alan yritysten toimintaedellytykset paranisivat siinä mielessä, että kuntien yksinoikeudet pienenisivät, vaikka ei niin paljon kuin hallitusohjelmassa luvattiin.

– Pk-yritykset voisivat silloin tarjota palvelujaan suoraan seurakunnille, sairaaloille ja muille julkisen toiminnan asiakkaille, Rasola kertoo.

Rasola toimii Suomen yrittäjien varapuheenjohtajana. Muutokset parantaisivat Suomen Yrittäjien mukaan jätehuollon markkinoiden toimivuutta ja suurten kuntayhtiöiden kilpailuneutraliteettia suhteessa pk-yrittäjiin.

Sen sijaan Suomen Yrittäjät ei ole tyytyväinen työryhmän esitykseen, jonka mukaan kaikista muista toimialoista poiketen jätehuollolle asetettaisiin eri sidosyksikkömääritelmä julkisissa hankinnoissa. Hankintalaissa on määritelty euro- ja prosenttimääräinen raja, millä rajoitetaan kuntayhtiönä toimivien sidosyksiköiden myyntiä muille kuin omistajilleen.

Ehdotuksen mukaan kuntien jätelaitosten osalta ei sovellettaisi markkinoilla toiminnan osalta lainkaan hankintalain euromääräistä rajaa, ja prosenttimääräinen raja nostettaisiin kaksinkertaiseksi kaikkiin muihin toimialoihin nähden, eli kymmeneen prosenttiin.

– Tämä ei tukisi yrittäjyyttä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. 

– Pk-yrittäjät eivät pysty käsittämään, jos yhden toimialan osalta kunnan yhtiölle annetaan muita toimialoja reilumpi etumatka kilpailtaessa samoista asiakkaista. Yksityiset yritykset edellyttävät lainsäätäjiltä tasa-arvoista kohtelua.

Kunnan toissijaiseen velvollisuuteen esitetään muutoksia

Toivonen huomauttaa, että työryhmä ei myöskään kaikilta osin noudattanut hallituksen ohjelmaa. Suomen Yrittäjät jättikin esitykseen yhteisen eriävän mielipiteen Elinkeinoelämän keskusliiton ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n kanssa. Suomen Yrittäjät oli mukana työryhmässä.

Suomen Yrittäjien mukaan työryhmän esitykset tukevat pääosin jätehuoltotoimialan yrittäjyyttä, alan työllisyyttä sekä yksityisiä investointeja.

Nykyisin kunta vastaa toissijaisesti myös yritysten muun jätteen jätehuollosta, jos sitä ei ole saatavissa markkinoilta. Voimassa olevassa jätelaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää jätehuolto silloin, kun jätteen haltija ei voi saada palvelua muualta palvelutarjonnan puutteen vuoksi.

Tiina Toivosen mukaan jätelain voimassa oleva kunnan toissijaista jätehuoltoa koskeva säännös on osoittautunut monitulkintaiseksi, mikä on aiheuttanut käytännön kiistoja eri jätehuollon toimijoiden välillä. Työryhmä esittääkin säännökseen merkittäviä muutoksia, jossa viranomaisten valvontavelvollisuus sekä kilpailuneutraliteetti korostuvat.

– Toimialan työrauhan kannalta on merkityksellistä, että säännöstä tarkennetaan ja muutetaan selkeämmäksi, Toivonen sanoo.

Lisää valinnanvapautta

Hallitusohjelman vastaisesti YM:n työryhmä esittää, että kunnan vastuu yhdyskuntajätteistä ulotetaan asumisessa syntyvän jätteen lisäksi myös kunnan omaan jätteeseen.

– Kuntien vastuun rajaaminen asumisessa syntyvään jätteeseen lisäisi myös kuntien omaa valinnanvapautta palveluidensa jätehuollon osalta. Tällöin ne voisivat joko kilpailuttaa palvelut tai käyttää sidosyksikkönään toimivia jätelaitoksia kyseisen jätehuollon järjestämiseen, Nina Rasola valottaa.

Työryhmä esittää, että vuoden 2017 loppuun mennessä tulee tehdä erilliset selvitykset sekä erillisen sähköisen markkinapaikan perustamisesta että kunnallisen jäteinfrastruktuurin avaamisesta yksityisten yritysten jätteille.

Riikka Koskenranta

Uuden maksupalveludirektiivin tavoitteet ovat hyviä: kilpailun esteiden poistaminen ja teknisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kuitenkin muistuttaa, että kauppiailta ja muilta maksunsaajilta edellytetään vahvaa asiakastunnistamista. Tämä edellytys saattaa hillitä uusien maksutapojen käyttöönottoa tai vähentää jo olemassa olvien uusien maksutapojen käyttöä, esimerkiksi lähimaksamista.

– Näin ollen direktiivin vaatimukset saattavat itse asiassa kääntyä digitalisaatiokehitystä vastaan, Toivonen huomauttaa.

Lopullisesti asia määritellään vasta komission teknisissä sääntelystandardeissa.

Vahvan tunnistamisen vaatimuksesta voidaan mahdollisesti poiketa lähimaksamisen ja pienmaksamisen osalta. Tältä osin lain voimaantuloajankohta ja mahdolliset poikkeukset riippuvat komission direktiivin nojalla antamasta alemmanasteisesta sääntelystä, jota ei ole vielä hyväksytty.

Palveluntarjoaja, joka ei käytä vahvaa tunnistamista, olisi joka tapauksessa vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.

Direktiivi, joka korvaa aiemman maksupalveludirektiivin, on pääosin pantava täytäntöön jäsenmaissa viimeistään 13. tammikuuta 2018. Maksupalveludirektiivi koskee mm. kortilla, verkkopankissa ja puhelimella tehtäviä maksuja.

Laissa säädetty maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuva vastuu rajoitettaisiin jatkossa enintään 50 euroon tilanteissa, joissa maksuvälinettä, esimerkiksi luottokorttia, on käytetty oikeudettomasti. Nykyisin vastaava summa on 150 euroa. Rajoitus ei edelleenkään koskisi tilanteita, joissa on menetelty tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Ei lisämaksua luottokortin käytöstä

Lisämaksujen veloittamista kuluttajilta tietyn maksuvälineen käyttämisestä rajoitettaisiin. Käytännössä lisämaksua ei saisi periä esimerkiksi, kun kuluttaja käyttää maksamiseen tavallisimpia pankki- ja luottokortteja eli Visaa tai MasterCardia.

Direktiivi edellyttää, että kauppiaat ja muut maksunsaajat eivät saa periä maksutapalisiä kuluttajilta mm. Visa- ja MasterCard-maksamisesta. Kielto kytkeytyy kuitenkin korttimaksujen siirtohintoja koskevaan asetukseen, jolla on rajoitettu esimerkiksi korttimaksamisesta kauppiaalle koituvia siirtohintoja.

– Näin ollen kauppiaankin maksamisen kulut alenevat. On myös sallittua, että korttimaksamisen kustannukset siirretään hyödykkeiden hintoihin kaikkien asiakkaiden maksettavaksi, kertoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Jari Lammassaari

Käteisen käyttö vähenee, mutta se ei häivy kokonaan pois, arvioi Klarnan InStore-ratkaisuista vastaava johtaja Ted Hagen. Hänen mukaansa maksutavat tulevat kuitenkin monipuolistumaan.

– Asiakkaat odottavat jo, että yrityksen verkkokaupan ja kivijalan tuotteiden hinta on sama. He odottavat tätä yhtäläisyyttä myös maksutavoilta. Pyrimme tuomaan kivijalkoihin samat maksutavat kuin verkossa.

Verkkokauppapalveluja tarjoava ruotsalaisyritys kehittikin palvelun, joka toimii älypuhelimella. Asiakas menee tuotteen kanssa kassalle, jossa tuttuun tapaan skannataan tuotteen tiedot. Hän kertoo haluavansa maksaa Klarnalla.

Myyjä kysyy asiakkaan puhelinnumeron ja lähettää hänelle tekstiviestin. Se sisältää linkin, jonka avaamalla asiakas pääsee valitsemaan tavan, jolla hän haluaa maksaa. Ostokset voi maksaa esimerkiksi laskulla tai osamaksulla.

Kassa saa kuittauksen siitä, että maksu on hyväksytty ja asiakas voi poistua ostostensa kanssa.

Tällaisesta maksuvaihtoehdosta on Hagenin mukaan se hyöty yrittäjälle, että asiakasvirta tasoittuu, kun palkkapäivä ei tuo enää kauppoihin lyhyeen ajanjaksoon ajoittuvaa ostosaaltoa.

Ostopäätöksen voi tehdä vaikka viikko ennen palkan saapumista, ja maksun voi hoitaa myöhemmin. Yrityksen tavoitteena on lisätä maksuvaihtoehtoja, eikä niinkään syrjäyttää esimerkiksi käteisen tai luottokortin käyttöä.

Maksutapa vaatii älypuhelimen ja verkkoyhteyden. Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata.

Ruotsissa asiakkaat ovat löytäneet maksutavan

Klarnan tarjoama malli on toiminnassa jo Ruotsissa. Asiakaskuntaan kuuluu niin suuryrityksiä kuin mikroyrityksiä, Hagen kertoo.

– Ne yritykset, jotka olivat verkkokaupan perustamisessa jähmeitä, ovat olleet nyt melko innolla mukana, eivätkä ne halua jäädä toisia hitaammaksi. Aluksi tämä maksamisen tapa on yrityksille kilpailuetu. Vähitellen, kun se yleistyy, yritykselle on ennemminkin haitaksi, jos se ei tarjoa sitä.

Suomeen palvelu rantautuu lähiviikkoina.

Hagenin mukaan Klarnalla on noin viisi merkittävää kilpailijaa alalla, ja uudenlaisia kilpailevia yrityksiä syntyy jatkuvasti.

Mobiilimaksaminen on jo Suomessa arkea

Suomessa esimerkiksi pankeilla on jo käytössä omia mobiilimaksamisen sovelluksia. Osuuspankki käyttää Pivoa, Danske Bankilla on käytössä MobilePay ja Nordealla oma Nordea Pay.

Mobiilimaksaminen kehittyykin koko ajan, ja esimerkiksi Kauppalehti arvioi jo viime kesänä, että mobiilimaksamisen läpimurto lähestyy vauhdilla.

Silja Eisto

Tilintarkastuksia ja veroneuvontaa tarjoavan DFK:n tilintarkastaja Tom Lindblom ihmettelee Kauppalehdessä verottajan "hukkaamia" ilmoituksia.

– On vaikuttanut siltä, että verottaja olisi hukannut palkkojen ja osinkojen vuosi-ilmoituksia vuodelta 2016, Lindblom kertoo.

Verottajan vastausten perusteella vuosi-ilmoitukset eivät ole hukassa, vaan niiden skannaus on jonkin verran laahannut.

Lindblom kertoo, että verottaja on lähettänyt yrittäjille sanktioista varottavia karhukirjeitä. Kirjeen saaneet yrittäjät ovat soittaneet närkästyneinä kirjanpitäjälle, joka sitten setvi asiaa.

– Verottajan palveluhan on tässä ihan hyvää. Kun vihdoin saa oikean ihmisen puhelimeen, kuuluu vastaus: joo, meillä on ongelmia optisessa luvussa, mutta kyllä sen pitäisi olla ok, Lindblom kertoo Kauppalehdessä.

Yrittäjän ja kirjanpitäjän aikaa selvittämiseen menee helposti tunti molemmilta. Lindblomin mukaan ”kyse on kuitenkin verottajan työstä, jonka se on ulkoistanut yrittäjille ja tilitoimistoille.

Healthtech Invest Europe 2017 -tapahtuman tavoitteena on edistää ulkomaisia suoria investointeja hankkimalla kansainvälisiä sijoittajia Suomeen sekä edistämällä suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien kohtaamista. Tavoitteena on myös nostaa Suomen tunnettuutta terveysteknologian innovaattorina.

Finpro järjestää 15.–16. maaliskuuta terveysteknologian sijoittajatapahtuman Finlandia-talolla Helsingissä. Finpron johtaja Nora Kaarela on tyytyväinen, että huolellinen valmisteluprosessi konkretisoituu ja tapahtumaan on saatu relevantteja sijoittajia.

– Finpro on tunnistanut suomalaisen terveysteknologia-alan pääomamarkkinoiden riittämättömyyden ja tehnyt aloitteen tapahtuman järjestämiseksi. Tavoitteena on saada Suomeen vuotuinen tapahtuma, joka kasvaa Euroopan johtavaksi terveysteknologia-alan sijoitustapahtumaksi, Nora Kaarela painottaa.

Tapahtuma on tarkoitettu kansainvälisille sijoittajille, eurooppalaisille ja suomalaisille kasvuyrityksille sekä medialle. Kansainvälisistä sijoittajista koostuva asiantuntijaraati valitsi hakemusten perusteella 40 lupaavinta kasvuyritystä esiintymään tapahtumaan. Tapahtuman Finpron avainkumppanina toimii Tekes.

Tapahtumaan saapuu sijoittajia Sveitsistä, Isosta-Britanniasta, Belgiasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta, Hollannista, Ruotsista, Italiasta, Tanskasta, Norjasta, Ranskasta, Espanjasta, Puolasta ja Portugalista. Lisäksi paikalle tulee myös suomalaisia sijoittajia.

Kasvuyritykset kiinnostavat sijoittajia

Kansainvälinen asiantuntijapaneeli on valinnut tapahtumassa esillä olevat yritykset.  Alustava palaute yrityksistä on Finpron asiantuntijoiden mukaan ollut rohkaisevaa. Esimerkkeinä noin neljästäkymmenestä valitusta tapahtuman yrityksestä voidaan mainita Combionitics ja KIDE.

–Combinostics on VTT:n spin off-yritys, joka hyödyntää tekoälyä Alzheimerin taudin diagnostiikassa. Muistisairaudet yleistyvät huimaa vauhtia väestön ikääntymisen ja huonojen elintapojen lisääntymisen vuoksi, Kaarela kuvaa.

KIDE on puolestaan kehittänyt pilvipalvelun, joka mahdollistaa lääketieteellisen kuvantamisen tehokkaamman hyödyntäminen.

– Kuvantamismenetelmät ovat alati kasvava tapa tunnistaa sairauksia ja seurata hoidon tehokkuutta. Usein kuitenkin kuvantamisen hinta on pullonkaula sen hyödyntämiselle ja KIDE Systemsin palvelu on tarkoitettu ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa.

Onnistumisen esimerkkejä tarvitaan lisää

Viime vuoden lopussa suomalainen Noona Healthcare keräsi 1,5 miljoonan euron siemenrahoituksen. Noona vie suomalaista syövänhoidon huippuosaamista bitteinä maailmalle. Syöpäpotilaiden etäseurantaan erikoistuneen Noonan siemenrahoituskierrokselle osallistuivat suomalainen Inventure, hollantilainen Noaber Ventures ja belgialainen Capricorn ICT Arkiv.

Tavoitteena on tänä vuonna lanseerata Noona kymmenelle uudelle markkinalle yhdessä yrityksen strategisten kumppaneiden kanssa.

toimitus@yrittajat.fi