Kotimaisia pääomasijoituksia oli 80 miljoonaa ja bisnesenkeleiden sijoituksia 53 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin 216 miljoonaa sekä muita sijoituksia 34 miljoonaa euroa.

Yhteensä sijoituksia tehtiin yli 400 kasvuyritykseen vuonna 2016. Asia käy ilmi Finnish Business Angels Network ry:n (FiBAN) ja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n (FVCA) tilastosta.

Suomalaisten aikaisen vaiheen kasvuyritysten saama rahoitus kasvoi jo viidettä vuotta. FVCA:n ja FiBAN:n keräämissä tilastoissa uusiin ennätyksiin nousivat kansainväliset sijoitukset, bisnesenkelit ja joukkorahoitus.

Neljänsadan rahoitusta keränneen kasvuyrityksen joukkoon mahtuu niin suuria kuin pieniä. Suurimmat rahoituksen saajat olivat M-Files (32M€), AlphaSense (24 M€) ja swap.com Services (19M€).

Pienempiä rahoituskierroksiä käyneistä hyvä esimerkki on vauvan unipatjaa kehittävä Familings. Suomalaisäidin keksimä uneen tuudittava vauvapatja keräsi kahdessa päivässä 300 000 euroa sijoittajien rahaa, enemmän kuin oli tavoite. Kaikki halukkaat sijoittajat eivät mahtuneet edes mukaan.

– Enkelisijoitusten kasvu kertoo myös kulttuurin muutoksesta – omaa varallisuutta uskalletaan sijoittaa riskiyrityksiin, etenkin jos omaa asiantuntemusta voi hyödyntää riskin vähentämisessä, kertoo FiBANin puheenjohtaja Torsti Tenhunen.

Startupeille isoja, yli 10 miljoonan euron rahoituskierroksia kansainvälisiltä sijoittajilta on nähty aiempaa useampia. Tämä kertoo sijoitusta hakevien yritysten korkeasta laadusta.

– Suomalaisia huippuyrityksiä oletetaan tulevan jatkossa yhä enemmän. Näiden yritysten kilpailu globaaleilla markkinoilla edellyttää vähintään 10–30 miljoonan euron rahoituskierroksia, kertoo pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta.

– Suomi on jo monessa mielessä maailman vahvimpia startup-maita, mutta näemme tavoitteena nostaa Suomi myös kasvuyrityssijoittamisen ykkösmaaksi maailmalla. Tämä tarkoittaa suurempien sijoitusten toteutumista ja yhä rohkeampaa riskinottoa, joka puolestaan onnistuu epäonnistumisen seurauksia pehmentämällä ja taloudellisia, sekä verotuksellisia kannustimia kasvattamalla, FiBANin toimitusjohtaja Jan Oker-Blom tiivistää.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Sivusto valittiin vastikään Vuoden 2017 hankinta- ja logistiikkahankkeeksi. Sivuilta löytyy runsaasti ajantasaista hyötytietoa ja materiaalia muun muassa kuljetuksista, julkisista hankinnoista, tullauksesta, kaupan sopimuksista, logistiikan laskentamalleista sekä terminaaleista ja varastoinnista.

Sivuston kirjoittajat ovat logistiikka-alan ammattilaisia ja kouluttajia. Logistiikanmaailma.fi:stä löytyy myös pdf-muodossa olevia alan oppikirjoja ja julkaisuja, muun muassa Huolinta-alan käsikirja. Sivuilla on myös englanninkielistä lyhenne- ja termisanastoa sekä käännöksiä.

Sivuston ulkoasu uudistuu lähiviikkoina.

Logistiikan Maailma sivusto perustettiin syyskuussa 2012. Säätiön perustajana toimii yleishyödyllinen Reijo Rautauoman säätiö. Reijo Rautauoma on huolinnan ja logistiikan pitkän linjan asiantuntija ja yrittäjä.

www.logistiikanmaailma.fi

Suomalaiset työnantajat raportoivat varovaisen optimistisia työllistämisaikeita huhti–kesäkuulle: 11 % ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, 2 % odottaa henkilöstön vähenevän ja 87 % arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.

Myös hotelli- ja ravintola-alalla (indikaattori +11 %) sekä sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla (indikaattori +7 %) henkilöstömäärien odotetaan kasvavan. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla ilmapiiri on suotuisa: näkymät kohenevat 16 prosenttiyksikköä edelliseen neljännekseen verrattuna ja 14 prosenttiyksikköä verrattuna samaan ajankohtaan edellisvuonna.

Pessimistisimmät työnantajat löytyvät kaivos- ja louhinta-alalla, jossa odotetaan seuraavalle kolmelle kuukaudelle heikkoja työllistämisnäkymiä (indikaattori -8 %).

Etelä-Suomessa eniten työmahdollisuuksia

Työnantajat raportoivat positiivisista työllistämisaikeista kolmella alueella neljästä. Vahvimmat työmarkkinat löytyvät Etelä-Suomesta (indikaattori +12 %). Länsi- (indikaattori +2 %) ja Itä-Suomessa (indikaattori +1 %) työllistämisnäkymät ovat hyvin varovaiset. Pohjois-Suomessa työllistämisaikeet ovat laskussa (indikaattori -15 %).

Verrattuna samaan aikaan viime vuonna näkymät kohenevat kolmella alueella neljästä. Huomattavinta kasvua odotetaan Itä-Suomessa, jossa työllistämisaikeet ovat 9 prosenttiyksikköä vankemmat kuin samaan aikaan edellisvuonna. Merkittävin pudotus on tapahtunut Pohjois-Suomessa, jossa työmahdollisuudet ovat romahtaneet 20 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna työllistämisaikeet heikkenevät kaikilla alueilla.

Kasvua luvassa kaikenkokoisissa yrityksissä

Positiivisia työllistämisaikeita on odotettavissa kaikkiin yrityskokoluokkiin. Vankinta kasvu on keskikokoisissa yrityksissä (50–249 työntekijää), joiden työllistämisaikeiden indikaattori on +18 %. Hyvää työllistämisvauhtia odotetaan myös suuriin (250 työntekijää tai enemmän) ja pieniin yrityksiin (10–49 työntekijää), joiden työllistämisaikeiden indikaattorit ovat +15 % ja +14 %. Varovaisimmista työllistämisaikeista kertovat mikroyritykset (alle 10 työntekijää), joiden indikaattori on +3 %. Verrattuna samaan ajankohtaan edellisvuonna työllistämisaikeet paranevat kaikissa kokoluokissa. Suuret yritykset raportoivat huomattavimman kasvun (8 prosenttiyksikköä).

ManpowerGroupin vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen barometria varten haastateltiin 620 työnantajaa.

Veikkaus Oy on hakenut toiseksi eniten (30 tavaramerkkiä) ja terveydenhuollon ICT-ratkaisuihin erikoistunut Flowmedik Oy kolmanneksi eniten (27 tavaramerkkiä).

Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tavarat ja tuottamat palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii siis erottamisvälineenä markkinoilla. 

Kymmenen suurinta tavaramerkin hakijaa viime vuonna olivat: Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta 64, Veikkaus Oy 30, Flowmedik Oy 27, Unilever N.V. 21, Arkea Oy 20, Valio Oy 19, Novartis AG 16, Paalupaikka Oy 16, Lidl Stiftung & Co. KG 15 ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 15. Tavaramerkki voi olla esimerkiksi: sana tai useampia sanoja yhdessä, kuvio, iskulause, äänimerkki tai näiden yhdistelmä.

PRH:n sivuilta voi katsoa, mitä tavaramerkkejä yritykset ovat hakeneet. Tavaramerkit löytyvät PRH:n ylläpitämästä tietokannasta, jossa on yhteensä noin 170 000 tavaramerkkiä. 

Tietokanta sisältää perustiedot Suomessa vireillä olevista tavaramerkkihakemuksista ja voimassa olevista rekisteröinneistä. http://epalvelut.prh.fi/web/tietopalvelu

Miten tavaramerkki eroaa toiminimestä?

Siinä missä yrityksen nimi eli toiminimi on tarkoitettu yksilöimään tietty yritys, tavaramerkin tarkoituksena on markkinoilla erottaa tuon tietyn yrityksen tuotteet kilpailijoiden vastaavista tuotteista. 

Yrittäjäsanomat

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 239 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamun aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Pieniin ja hyötysuhteeltaan maailman tehokkaimpia kaasuturbiineihin erikoistunut Aurelia Turbines sai lakunsa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetystä tekniikasta.

Palkinto on Saksan elinkeinoelämän energiatehokkuusverkosto DENEFF:in myöntämä Perpetuum 2017 Energiatehokkuuspalkinto.

Yritys valittiin myös finalistiksi kansainvälisessä Start Up Energy Transition Award-kilpailussa yli 500 kasvuyrityksen joukosta. Lisäksi Aurelia Turbines on ehdolla kilpailun Cleantech Against Climate Change -sarjassa.

Yrityksen kehittämät kaasuturbiinit ovat pienen- ja keskisuuren teollisuuden sähkön- ja höyryntuotantotarpeisiin.

Teollisuus haasteen edessä

– Ykkössija osoittaa, että kaasuturbiiniemme energiatehokkuus kestää laajan vertailun suurtenkin yhtiöiden innovaatioiden kanssa. Myös finaalipaikka Start Up Energy Transition -kilpailussa on hieno saavutus, Aurelia Turbinesin toimitusjohtaja Matti Malkamäki iloitsee.

– Päästötavoitteet ja pyrkimys kohti hiilineutraaliutta edellyttävät teollisuudelta yhä enenevässä määrin uusiutuvan energian hyödyntämistä ja parempaa energiatehokkuutta. Innovaatiomme mullistaa hajautetun energiantuotannon.

Lappeenrantalaisyrityksen kehittämien turbiinien hyötysuhde on yli 40 prosenttia, kun se normaalisti tässä kokoluokassa on reilu 30 prosenttia.

Valmistus käynnistyy, Keski- ja Itä-Eurooppa tähtäimessä

Aurelia Turbines on kasvuyhtiö, joka tavoittelee asiakkaikseen pientä ja keskisuurta teollisuutta Keski- ja Itä-Euroopassa, Isossa-Britanniassa sekä Venäjällä. Kasvua aiotaan hakea myöhemmin myös USA:sta ja Aasiasta.

Aurelia Turbinesin kaasuturbiinit perustuvat yhtiön omiin innovaatioihin ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Toimitusjohtaja Matti Malkamäki omistaa yhtiötä ja lisäksi mukana on suomalaisia sijoittajia, kuten Greencampus Innovations Oy.

Teholtaan yksi turbiini vastaa lähes 200 omakotitalon vuosikulutusta.

Aurelia Turbines on vuonna 2013 perustettu kasvuyritys.

Kuva: Aurelia Turbines

Yrittäjäsanomat

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) ovat rakentamassa täysin uudenlaista digitaalista rekrytointialustakonseptia, jossa rekrytoinnista tehdään tulevaisuudessa ketterää ja nopeaa – kaikille osapuolille.

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista ja digitalisointi hallituksen strategian läpileikkaava teema. 

Kyseessä on tänään lanseerattu pilotointiprojekti, jonka tarkoitus on luoda pohja vuonna 2018 avattavaan Työmarkkinatoriin. Pilotointiprojektia vetävät yhdessä TEM, KEHA-keskus sekä seitsemän eri rekrytointialan palveluntarjoajaa. Mukana ovat Vainu, Me2We, Treamer, Tii-tus, Duunitori, Palkkaus.fi sekä Valmennuskeskus Public.

Palvelu yhdistää julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat

Valmistuessaan Työmarkkinatori yhdistää ensimmäistä kertaa julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat keskenään tarjotakseen työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisimman joustavan ja palvelevan kohtaamispaikan.

Haku tapahtuu ammattinimikkeiden sijaan osaamistason ja -tarpeiden perusteella. Hakukone hyödyntää sekä semanttista tieto- ja käsitemallia että tekoälyä.

Pilotointiprojektin aikana käyttäjiltä kerätään palautetta sivustosta ja sen toiminnasta.

Palautetta ja ideoita kerätään muun muassa eri sidosryhmille järjestettävissä työpajoissa, hackathonissa (https://ultrahack.org/ultrahack2017sprint1) ja yhteistyökumppaneiden avulla.

Rekrytointialan palveluntarjoajille järjestetään toukokuussa erillinen työpaja, jossa keskustellaan Työmarkkinatorin tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista. Pilotointiprojektin kohderyhmänä ovat 20–30-vuotiaat työnhakijat, sekä työnantajat ja korkeakoulut.

Uuteen palveluun voit tutustua ja antaa palautetta osoitteessa www.beta.tyomarkkinatori.fi

Lisätietoa hankkeesta löydät osoitteesta www.tyomarkkinatori.fi

Yrittäjäsanomat

Kuuden nuoren perustama yritys Lively Air on käynnistänyt liiketoiminnan suomalaisen ilman myynnistä.

Pohjanmaan maaseudulla sekä Lapin Pallastunturilla aerosolipulloon pakattu ilma on suunnattu etupäässä turisteille. Ilmaa myydään matkamuistona ja raikkaana kokemuksena.

– Terveystuote tämä ei ole. Olisi huijausta väittää niin, painottaa Lively Air Oy:n toimitusjohtaja Jouni Aura Yrittäjäsanomien haastattelussa.

– Toivomme myös, että tuotteeseen sisältyvä symboliikka saisi ihmiset ajattelemaan ilman puhtautta.

Yritys lupaa lahjoittaa jokaisesta ostetusta pullosta rahaa vähintään kahden puun istuttamiseen Afrikkaan, Intiaan tai Kiinaan. Lahjoitusten avulla yritys saavuttaisi negatiivisen hiilijalanjäljen aina tehtaalta jälleenmyyjälle asti.

Suomi-ilmaa kaupan hyllyille Kiinassa ja Intiassa

Suomessa vierailevat turistit ovat Lively Airin pääkohderyhmä, mutta sekstetti on menossa kovaa vauhtia ulkomaille.

– Toki yritämme päästä ulkomaan vientiin mukaan, niin, että Kiinassa ja Intiassa tuotetta myytäisiin paikan päällä, Vaasassa kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Aura kertoo.

Tähän vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset. Kuuden hengen yrityksessä myynnistä vastaa kolme henkilöä, jotka ovat kotoisin Iranista, Intiasta ja Kiinasta.

Markkinarako perustuu suomalaisen puhtaan ilman kovaan maineeseen Aasiassa, Aura kertoo.

– Olen aivan vakuuttunut, että tämä lähtee myymään. Aasiassa ihmiset arvostavat puhdasta ilmaa enemmän, koska he eivät ota sitä itsestäänselvyytenä, Aura viittaa maailman väkirikkaimpien maiden savusumuisiin miljoonakaupunkeihin.

Lively Airin ulkomaalaistyöntekijät osaisivat varmaan kertoa, kuinka hyvin raikas tuulahdus toimii vaikkapa Kalkutan keskustassa?

– Kyllä vaikutuksen tuntee ja huomaa, Aura vakuuttaa.

Kolmen yrityksen pyörittäjä

Idea sai alkunsa vuonna 2016, kun Aura ja Intiasta kotoisin oleva Rathan Kumar miettivät, mikä tekee Suomesta ainutlaatuisen erityisesti intialaisen tai kiinalaisen silmissä.

Kaksikko tajusi, että Suomen ilma on yksi maailman puhtaimmista. Samaan aikaan 90 prosenttia maailman väestöstä hengittää saastunutta ilmaa.

Hengitysilmaa ei vain Auran mukaan ollut aikaisemmin pakattu aerosolipulloihin, joten Lively Airin lvi- ja konetekniikan insinöörien tarvitsi kehittää uudenlaisen tuotantolinjaston, joka varmistaisi ilman pysymisen puhtaana ja raikkaana.

Jos ilmamarkkinat osoittautuisivat kuplaksi, Aura ei jää tyhjän päälle.

– Minulla on lisäksi pieni mainostoimisto, ja vielä bed and breakfast -perheyritys, jossa olen toimitusjohtajana.

Lively Airin aerosolipakkaus on tilavuudeltaan 405 millilitraa, johon mahtuu neljä litraa paineistettua hengitysilmaa.

Jos kaiken hengittäisi kerralla, se riittäisi puoleksi toista minuutiksi, mutta käyttöohje neuvoo ottamaan pienempiä annoksia. Lapissa pakattu Lively Lapland maksaa 20 euroa pullolta, pohjanmaalainen Lively Finland on kolme euroa edullisempi.

Uutista korjattu klo 13:22 – pullon tilavuus on 405 millilitraa, ei 105 millilitraa. Toimitus pahoittelee virhettä.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Liikkeellä on uusi kansainvälinen huijaus, joka liittää puhelimessa annetun myöntävän vastauksen ostosopimukseen, kertoo yrittäjä Juha Jousi Yrittäjäsanomille.

Jousen mukaan ulkomailta tuleva soittaja kysyy puhelimessa englanniksi, ”can you hear me?”, kuuletko minua. Vastaus on luonnollisesti ”yes”, kyllä.

Seuraavaksi soittaja esittää tilausehdotuksen, johon vastaaja todennäköisesti sanoo ei.

– Tämän äänitteen ”yes” leikataan irti ja miksataan tilausäänitteen nauhalle, jolloin asiakas ei voisi väittää, ettei olisi tilannut tuotetta, Jousi kuvailee.

– Taustalla on ohjelma, joka tekee kaiken supernopeasti.

Lasku tulee Jousen mukaan sähköpostiin välittömästi, eikä yhteystietoja sen perumiseksi löydy. Sähköpostiin ei joko voi vastata tai kukaan ei vastaa palautteeseen.

Äänitteen lisäksi kirjallinen tilausvahvistus

– Jos saa tällaisen puhelun, suosittelen sanomaan ensimmäiseen kysymykseen, että ”maybe”, ehkä. Älkääkä antako sähköpostiosoitetta, Jousi neuvoo.

Jousi toivoo lainsäätäjiltä reagointia asiaan.

– Äänite riittää tänä päivänä todisteeksi siitä, että on suostunut tilaukseen. Pitäisi vaatia myös kirjallista tilausvahvistusta, jossa on oikea osoite ja vastauksensaantivelvoite myyjälle.

Oululainen Juha Jousi on tehnyt aiemminkin työtä huijauksiin liittyvissä asioissa [linkki Yrittäjäsanomiin]. Hänen vaikutuksestaan syntyi lakialoite, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2013.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Kuluvan vuoden tammi-helmikuu näyttää pudottaneen yritysten konkurssihakemuksia jopa 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tieto on peräisin Tilastokeskuksen tiedotteesta.

Luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan raju vähentyminen on näennäistä. Asiakastieto viestittää Yrittäjäsanomille, että suuri osa romahduksesta on tilastoharhaa. Asiakastiedon mukaan Verohallinto vaihtoi järjestelmäänsä ja piti taukoa konkurssiperinnässä ja tilastot tasaantuvat.

Tilastokeskus laski, että vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana pantiin vireille 278 konkurssia, mikä on 182 konkurssia vähemmän kuin alkuvuonna 2016.

Tilastokeskus teki myös huomion, että Verohallinto teki tammi–helmikuussa 80,1 prosenttia vähemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Muiden hakijaryhmien luvut olivat pienempiä.

Toimialoittain tarkasteltuna konkurssien määrä väheni teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, rakentamisessa, kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä muissa palveluissa.

Konkurssin tuleminen vireille ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 15:30 – Lisätty Suomen Asiakastieto Oy:n näkemys ja Verohallinnon poikkeuksellisen pieni hakemusten määrä.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Pirkanmaan käräjäoikeus on vanginnut eilen 28-vuotiaan miehen epäiltynä törkeästä petoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeän petoksen yrityksestä, kertoo kaupunkilehti Tamperelainen.

Poliisin mukaan epäily koskee aiheettomien laskujen lähettämistä. Mies on työskennellyt omassa yrityksessään toimitusjohtajana. Yritys on vastannut miehen arvion mukaan 15 000 yrityksen perintäasioista.

Yrittäjäsanomat kertoi helmikuussa useiden yritysten saamista perusteettomista perintäkirjeistä, joista oli tehty rikosilmoituksia. Yrittäjien kertomusten mukaan vangitun miehen yrityksestä oli uhattu ulosotolla ja luottotietojen menettämisellä, jos laskua ja perintäkuluja ei makseta. Aluehallintovirasto kertoi myös, että yrittäjiä oli peloteltu maksuhäiriömerkinnällä.

Yrittäjäsanomat kertoi myös vuosi sitten aiheettomiksi epäillyistä perintäkirjeistä, jolloin kyseessä oli sama yritys.

Vangitulla yrittäjällä on aiempaa talousrikostaustaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Kaupan liiton tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla koti- ja ulkomailta. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon.

Ulkomaisiin vähittäiskaupan ostoksiin kului viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Erilaisiin matkailupalveluihin, pääsylippuihin ja ruoka-annosten digitilauksiin kulutettiin yhteensä 3,9 miljardia.

Kännyköiden ja tarvikkeiden verkko-ostoksista suurin osa ulkomailta

Päivittäistavaroiden verkkokauppa puolestaan on edelleen varsin pientä. Pelkästään kotimaassa tehdyt päivittäistavara- ja alkoholitilaukset olivat viime vuonna noin 0,4 prosenttia koko päivittäistavarakaupan arvonlisäverollisesta liikevaihdosta.

Eniten suomalaiset kuluttivat rahaa kodintekniikan ja vaatteiden hankintoihin. Matkapuhelimia ja niiden tarvikkeita lukuun ottamatta suurin osa kodintekniikasta ostettiin Suomesta.

– Elektroniikka on tyypillinen tuote, jossa kivijalka tukee digiostoksia ja päinvastoin. Tilaus on helppo tehdä kotisohvalta ja noutaa ja maksaa myymälässä. Samalla voi säästää aikaa ja kuljetuskustannuksia, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää.

Kodintekniikan lisäksi puutarhatuotteet ostetaan pääasiassa kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta taas ostetaan etenkin naistenvaatteita ja asusteita, joista jo yli puolet tilataan ulkomaisista verkkokaupoista. Miestenvaatteet ja lastenvaatteet sen sijaan ostetaan vielä suureksi osaksi Suomesta.

Veropolitiikalla voidaan vaikuttaa myös suomalaisen kaupan kilpailuedellytyksiin, Kaupan liitto toteaa.

– Hinta on merkittävä verkkokaupan valintakriteeri. Siksi on erittäin tärkeää, että myös maan hallitus muistaa pitää kotimaisten kauppojen kilpailukyvystä huolta, Kurjenoja painottaa.

Vaatteita ja kenkiä palautetaan eniten

Verkkokaupan yleistyttyä on herännyt huoli myös karkaavista logistiikkakustannuksista ja ympäri maapalloa kuljetettavien pakettien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Vaatteet ja kengät ovat maailmanlaajuisesti juuri se tuoteryhmä, jossa palautukset koituvat yrityksille kalliiksi, kun arviolta jopa 20–40 prosenttia digiostoista palautetaan.

Kaupan liiton selvitys kuitenkin osoittaa, että suomalaiset kuluttajat palauttavat verkkotilauksiaan harvemmin kuin kuluttajat muissa maissa. Korkeimmillaankin palautusprosentit liikkuvat 10–25 prosentissa tilatuista tuotteista. Eniten suomalaiset palauttavat lastenkenkiä ja naistenvaatteita.

– Ei olekaan ihme, että kansainväliset toimijat etsivät kilvan ratkaisuja, joilla voivat vähentää palautuksia ilman, että asiakaspalvelun koettaisiin heikentyneen, Kurjenoja sanoo.

Mobiilin käyttö kasvaa

Mobiili on suomalaisille tärkeä väline ostopolun eri vaiheissa, varsinkin tiedon haussa ennen ostosta ja erilaisissa hintavertailuissa. Mobiilia käytetään kuitenkin itse ostoksen teon välineenä vielä vähän verrattuna moniin muihin maihin. Edelleen kolme neljästä suomalaisten verkko-ostoksesta tehtiin tietokoneella.

Suomessa digitaalinen ostaminen verrattuna vähittäiskaupan kokoon on kansainvälisesti suurta.

Selvitys perustuu yhteensä 2 079 kuluttajan Kantar TNS:n vastaajapaneelissa pitämiin päiväkirjoihin, joihin kirjattiin kahden viikon aikana tehdyt verkko-ostokset vuoden ajan. Selvitystä varten kerättiin myös koko väestöä koskevia tietoja puhelin- ja internetkyselyin.

Yrittäjäsanomat

Lähes 60 prosenttia Soneran yrittäjäkyselyn vastaajista pitää haittaohjelmia huolestuttavimpana asiana yrityksensä tietoturvallisuudessa. Samaan aikaan myös pelko identiteettivarkauksista on vahvistunut, ja noin 30 prosenttia vastaajista mainitsee ne huolenaiheenaan.                  

Soneran Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta yrittäjästä on lisännyt viimeisen vuoden aikana tieto- ja kyberturvallisuutta yrityksessään.

Keinot ovat olleet samat kuin vuotta aiemminkin: yrittäjät ovat parantaneet tietokoneiden tietoturvaa, palomuureja sekä internetyhteyksien tietoturvaa.

Toimien taustalla ovat tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvät pelot ja huolet. Yrittäjäkyselyn mukaan yrittäjät ovat eniten huolissaan haittaohjelmista ja identiteettivarkauksista. Sen sijaan digitaalinen teollisuusvakoilu ei huoleta yrittäjiä.

Huoli ei näy riskiarvioissa

Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoo joutuneensa kyberhyökkäyksen kohteeksi viimeisen vuoden aikana. 34 prosenttia vastaajista kertoo kyberuhkiin liittyvien huolten lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.

Huoli ei kuitenkaan näy yrityksen toimintaa koskevissa riskiarvioissa. Yrittäjät kokevat yrityksensä tieto- ja kyberturvallisuutta koskevan uhkatason olevan samalla tasolla kuin vuoden takaisessakin tutkimuksessa.

– Moni yrittäjä luottaa, että omat toimet riittävät tällä hetkellä. Iso osa uhista liittyy huonosti suojattuihin järjestelmiin, joiden tietoturvapäivityksissä on puutteita. Olipa kyseessä minkä kokoinen yritys tahansa, sen kannattaa ostaa tietoturvasertifioituja palveluja, sanoo Pk-yritysten digimyynnistä Soneralla vastaava johtaja Minna Ek.

Poimintoja tutkimuksesta: 

Soneran Yrittäjäkysely toteutettiin internetkyselynä 14.–23.11.2016. Kyselyyn vastasi 1 073 yrittäjää eri toimialoilta ympäri Suomea. Jo neljättä kertaa toteutetun kyselyn aiheina tällä kertaa oli erityisesti se, miten pk-yrittäjät kokevat digitalisaation mahdollisuudet, sen tärkeyden ja esteet käytännössä sekä miten mobiililaitteet ja tietoliikenneratkaisut vaikuttavat yrittäjän arjen sujuvuuteen. Vastaajiksi valittujen kriteereitä olivat yrityksen koko (alle 50 henkilöä) ja se, että vastaaja työskentelee omistamassaan yrityksessä sekä joko toimii päättävässä asemassa tai osallistuu yrityksensä päätöksentekoon.

Yrittäjäsanomat

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 yrittäjätaustaisia ehdokkaita oli jopa 5733 henkilöä, mikä oli 15 prosenttia kaikista ehdokkaista. Viime kuntavaaleissa läpi meni 2020 yrittäjää.

Miten vaalikoneesta saa selvitettyä ehdokkaiden yrittäjyyskantoja

Selvin elinkeinopolitiikkaa koskeva kysymys Ylen vaalikoneessa kuuluu näin: Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

Vaalikoneesta saa selvyyden myös ehdokkaiden mielipiteisiin koskien kunnallisten terveyspalveluiden tuottamista. Vaalikoneen väite kuuluu: Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Muita yrittäjyysaiheisiin liittyviä tai niitä sivuavia väitteitä vaalikoneessa ovat: Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla. Lisäksi: Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Kulttuurisektoria huomioidaan väitteessä: Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Hoito- ja vanhuspalveluissa on merkittävä määrä yksityisiä toimijoita markkinoilla. Vanhuspalveluiden toiminnan edellytyksiin otetaan kantaa väitteessä: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä vaalikoneen seuraava väite kiinnostanee yrittäjäpuolueen kannattajia: Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

Myös Helsingin Sanomilla on vaalikone. Lisäksi esimerkiksi Turun Sanomilla ja Kalevalla on omansa.

Suomen Yrittäjät kerää tietoa yrittäjäehdokkaiden lukumäärästä, mutta keruu on vielä kesken.

Yrittäjillä kuntavaali-iltoja

Yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykset järjestävät ympäri Suomen kuntavaali-iltoja kevään mittaan, jossa kuntavaaliehdokkaat ja yrittäjät pääsevät keskustelemaan oman alueen tulevaisuudesta.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.2017

Suomen Yrittäjien kuntavaalisivut

Riikka Koskenranta

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.3.–15.3. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 71 yritystä.

Huhtikuun alussa 4.4. euroalueella otetaan käyttöön uusi 50 euron seteli. Myös vanhat setelit ovat yhä käytössä uudistuksen jälkeen.

Seteleitä uusitaan, jotta niitä on entistä vaikeampi väärentää.

Uudessa 50 euron setelissä on muun muassa paranneltu hologrammia. Siinä on kasvoikkuna, joka näkyy setelin molemmilta puolilta.

Samaa kasvokuvaa on käytetty myös vesileimassa. Uusissa seteleissä on hohtava numero, joka vaihtaa seteliä kallisteltaessa väriä vihreästä siniseen.

Setelin aitouden voi varmistaa tunnustelemalla, katselemalla ja kallistelemalla. Setelissä on kohokuvio, joka tuntuu setelin pinnassa. Kun seteliä katsoo valoa vasten, siitä erottuu kasvokuvaikkuna, kasvokuvavesileima ja turvalanka. Setelin sinivihreässä hohtavassa numerossa valojuova liikkuu ylös ja alas.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa blogissaan Helsingin Sanomissa tänään perjantaina julkaistuun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijan Paolo Fornaron ja tutkimusjohtajan Mika MalirannanVieraskynä-kirjoitukseen.

Kirjoituksessa tutkijat arvioivat, että pk-yritysten työllistävä merkitys sekä vaikutus talouskasvuun on pienempi kuin uskotaan. Heidän mielestään pk-yritysten laajamittainen tukeminen on tehotonta, ja huomio pitäisi keskittää vahvemmin nuoriin yrityksiin.

– Poliitikkojen toive pk-yritysten vetoavusta on ymmärrettävä, sillä uudet työpaikat vahvistavat kannatusta. Tilastot tarjoavat uskonvahvistusta: pk-yritysten osuus työpaikoista on kasvussa, ja pk-yritysten kasvu on työpaikoilla mitattuna nopeampaa kuin suurissa yrityksissä. Tämä on suurelta osin harhaa. Lisäksi pk-yritysten laajamittainen tukeminen on tehotonta ja pitkän aikavälin talouskasvun kannalta vahingollista, tutkijat kirjoittivat.

Heidän mukaansa politiikka voi olla jopa vahingollista, jos se ajaa harhaan osuvia ja kehitystä vinouttavia yritystukia, kuten sekalaiseen pk-yritysjoukkoon suunnattuja tukia. Tekstissä he nostavat esiin yrittäjävähennyksen.

Yrittäjät kaipaavat hyviä olosuhteita yrittäjyyteen

Pentikäinen korostaa blogissaan olevansa eri mieltä yrittäjävähennyksestä ja tukien kohdistamisesta.

– Yrittäjävähennys ei ole mielestäni elinkeinotuki vaan tapa rakentaa eri yritysmuodoille tasavertainen verotus. Yrittäjävähennys auttaa eniten kaikkein pienituloisimpia yrittäjiä, joiden määrä on kasvanut muun muassa joustamattomien työmarkkinoiden vuoksi.

Pentikäisen mukaan yrittäjät eivät myöskään lähtökohtaisesti kaipaa yritystukia, vaan vapautta.

– Parasta yritystoiminnan tukea on luoda yrittäjyydelle mahdollisimman hyvät olosuhteet. Ne eivät synny yritystuilla vaan sillä, että on hyvät ja reilut olosuhteet toimia ja kilpailla. Esimerkiksi julkinen sektori sotkee tällä hetkellä omilla yhtiöillään laajalti markkinoita, mikä syö elintilaa pk-yrityksiltä.

Pentikäisen mukaan kaikenkokoiset pk-yritykset ovat avain Suomen massatyöttömyyteen.

– Uudet työpaikat ovat syntyneet erityisesti pk-yrityksiin viime vuosina. On syytä olettaa, että näin on vastakin. Siksi on tärkeää, että pienet – nuoret ja vanhat – yritykset uskaltavat työllistää. Siihen ei tarvita tukia vaan vapautta ja tilaa.

Keskustelu aiheesta jatkui myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keskusteluun osallistuneen Hesburgerin toimitusjohtajan Heikki Salmelan mukaan Etlan kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat erikoisia. Hän on Pentikäisen kanssa samoilla linjoilla.

– Yritykset eivät tarvitse tukia vaan olosuhteet toiminnalle, vanhempien yritysten osaaminen siirtyy seuraavalle polvelle toivottavasti ilman veroa, jotta pääomat säilyisi investointeihin. Kun näistä asioita esitetään, olisi hyvä, jos olisi omakohtaista kokemusta.

Suomalaisten yrittäjähenkisyys ja -myönteisyys paranee tulevaisuudessa, jos kaikki käy kuten opetus- ja kulttuuriministeriön tänään julkaistuissa Yrittäjyyslinjauksissa.

Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että liiketoiminnallisuutta ja siihen kohdistuvia myönteisiä asenteita korostetaan jatkossa aina lasten varhaiskasvatuksesta yleissivistävään koulutukseen asti.

Toisella ja korkea-asteella yrittäjyysosaamista syvennetään ja mukaan tulevat muut yritystoimintaan liittyvät valmiudet.

Tavoitteiden toteutumista seurataan mittareilla

Yrittäjyyttä edistetään koulutuksessa strategisella tasolla ja johtamisella, kehittämällä opettajien osaamista, ottamalla koulutuksen sisältöihin yrittäjyyttä tukevia elementtejä ja tekemällä oppimisympäristöistä innostavia ja innovatiivisia.

Linjauksiin sisältyy mittareita ja arviointivälineitä, joilla tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa.

Ministeri: valmiuksista on hyötyä myös toisen palvelukseen meneville

Opetus- ja kulttuuriministeriötä johtaa Sanni Grahn Laasonen (kok.).

– Tulevaisuuden työ on yhä enemmän yrittäjyyttä. Nuorten asenteet yrittäjyyteen ovat radikaalisti positiivisempia kuin ennen. Jopa joka viides 18–24-vuotias suomalainen miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona kolmen seuraavan vuoden kuluessa, hän toteaa tiedotteessa.

Grahn-Laasosen mukaan yrittäjämäisyys on opittavissa oleva asia.

– Niistä valmiuksista on hyötyä, vaikka ei suoraan yrittäjäksi ryhtyisikään. Luovuus, uteliaisuus, ongelmanratkaisutaidot, innovaatiokyky, riskienhallinta ja vastuullisuus ovat tärkeitä työelämän taitoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut tälle vuodelle 800 000 euron määrärahan nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseksi, ministeri sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Necorpointin toimitusjohtaja Panu Kausella on takanaan kiireinen viikko Stuttgartissa Saksassa. Päivät ovat täyttyneet yritysesittelyistä, verkostoitumisilloista ja suuryrityskumppaneiden tapaamisesta. Ensimmäinen Startup Autobahnin yrityskiihdyttämöviikko alkaa olla lopuillaan.

Tulevan kolmen kuukauden aikana luvassa on kuitenkin runsaasti lisää tapahtumia, esiintymisiä, sparrausta ja mahdollisten asiakkaiden tapaamista.

– Ohjelman keskeinen tarkoitus on törmäyttää startupeja ja isoja yrityksiä, Kause kertoo.

Saksalais-amerikkalainen Startup Autobahn -kiihdyttämöohjelma huipentuu heinäkuussa päätöstilaisuuteen, jossa ohjelmaan valitut startupit pääsevät esiintymään yleisölle vielä kerran.

Hakemuksia ohjelmaan tuli noin 300, ja siihen valittiin 28 yritystä, Kause kertoo.

Kiihdyttämö järjestetään nyt toista kertaa, ja sen taustalla on muun muassa kalifornialainen, maailman suurimmaksi yrityskiihdyttämöksi itseään kuvaileva Plug and Play Tech Center.

Tekoäly kahlaa tietoa läpi ja auttaa päätöksenteossa

Entä miten suomalainen Necorpoint hakeutui Fibres-sovelluksellaan mukaan kiihdyttämöön? Kause kertoo, että he päätyivät hakukierrokselle hieman sattumalta.

Heillä oli jo neuvottelut käynnissä erään kiihdyttämössä mukana olevan suuryrityksen kanssa. He voittivat diilin, ja asiakas kannusti heitä hakemaan mukaan ohjelmaan.

Niinpä he lähettivät hakemuksen ja pääsivät jatkoon. Hyvä pitchaus eli hissipuhe tuomariston edessä toi kolmen hengen startupille ainoana suomalaisena yrityksenä pääsyn kansainväliseen kiihdyttämöön. Ensimmäisellä kiihdytyskierroksella nähtiin suomalaisstartup Canatu.

Necorpoint on kiihdyttämössä kehittämässä Fibres-sovellustaan. Sen idea on helpottaa yritysten strategista päätöksentekoa. Sovellus hyödyntää tekoälyä ja käy läpi suuria tietomassoja.

Sovellus osaa hyödyntää esimerkiksi ihmisten lähettämiä signaaleja, kuten sosiaalisen median kirjoittelua, uutisia ja tutkimusten esittämiä tietoja. Se louhii ja tiivistää aineistoa, ja lopputuloksena on visuaalisesti esitettyjä kaavioita, jotka kertovat ajankohtaisista trendeistä ja vallitsevista ajatusmalleista.

– Rakennamme visualisointeja datamassoista ja tarjoamme viitekehyksen ja asiakaskohtaisia trendikarttoja siitä, milloin mitäkin tapahtuu ja mitä johtopäätöksiä ylimmän johdon tasolla tehdään, Kause kertoo.

Paikalla myös suuryritysten johtoa

Kause toivoo kiihdyttämöltä uudenlaisia mahdollisuuksia kehittyä. Jo ensimmäinen viikko on osoittanut, että paikalla pääsee tapaamaan tahoja, joiden puheille voisi muuten olla vaikea päästä.

– Puhutaan yrityksistä, joiden päättävien henkilöiden kanssa ei ihan puhelinta kilkauttelemalla pääse juttelemaan. Tähän mennessä olemme jo tavanneet puolen tusinan sellaisen yrityksen toimitusjohtajia ja ylintä johtoa. Senkokoisia yrityksiä ei Suomessa taida olla kuin viisi tai kuusi.

Kumppaneina kiihdyttämössä on Porschen, Daimlerin ja Muratan kaltaisia toimijoita.

Necorpoint on sopinut kumppaniyrityksen kanssa yhdestä projekteista, ja tarkoitus on hankkia lisää asiakkaita.

– Teemme meidän näkökulmastamme todella merkittävää tuotekehityksen lisäboostausta. Käytännössä asiakas maksaa varsin merkittäviä summia, joilla pystymme suoraan kehittämään tuotettamme niin, että se tulee heille käyttöön entistä parempana versiona. Kaikki IPR-oikeudet pysyvät meillä, ja se on meidän kehitystämme, jota asiakas tukee.

Silja Eisto

Keskiviikkona 15.3. joukko partiolaisia suuntasi Vantaan Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle tutustumaan metsään. Luonnon lisäksi Kaskipartio-lippukunnan parisenkymmentä partiolaista pääsivät tutustumaan metsäisiin ammatteihin, metsän käsittelyyn sekä hakkuutyömaahan.

Hakkuutöistä alueella huolehti Puistometsäpalvelu Oldenburg, ja puiden siirtotöistä vastasivat Miika Åfeltin työhevoset Limppu ja Pläsi. Nelijalkaiset kaverukset herättivät nuorissa vierailijoissa paljon ihastusta.

Nuoret vierailivat hakkuukohteena olleessa istutuskuusikossa, jonka hakkuiden tarkoituksena on ennallistaa luonnonsuojelualuetta. Se tapahtuu tekemällä kuusikkoon aukkoja ja harventamalla niiden reunamia.

Näin valo pääsee paremmin metsän pohjaan ja lehtipuut pääsevät leviämään kuusikkoon. Tämä tukee istutusalueen monipuolista metsäluontoa.

Tapahtumaa oli järjestämässä myös Koneyrittäjät.

Kuvat: Janne Oldenburg