Tuolloin Kerttu Tahvanainen oli 18-vuotias, eikä hänen vanhemmillaan ollut yritystaustaa.

– Ajattelin, että jos työpanos ei kelpaa kenellekään muulle, niin tehdään itse. Siinä tuli kyllä kaikki ideat autokaupasta smoothiebaariin.

Oivallus luonnonkosmetiikkayrityksestä syntyi kotona kasvoja pestessä, kun Virosta tuodut luonnonkosmetiikkatuotteet alkoivat olla loppumassa. Tiedonhaku verkossa osoitti, ettei Suomessa ole juurikaan kyseisiä tuotteita myyviä yrityksiä.

Tahvanainen sai virolaisen Ingli Pain kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin yksinoikeuden, ja parissa viikossa kaikki oli valmista ja liikkeen avajaisia odoteltiin.

Reilu vuosi on opettanut Tahvanaiselle paljon yrittäjyydestä. Sinä aikana hän on saanut toiminnan kannattavaksi ja palkannut työntekijän.

Se on myös opettanut pysähtymään ja miettimään, mitä yritystoiminnalta oikeasti haluaa. Työ oli paitsi palkitsevaa myös vaativaa. Kivijalkakauppa oli auki kuutena päivänä viikossa, eikä vapaa-aikaa juurikaan jäänyt.

Joulukuun lopussa Tahvanainen teki päätöksen ohjata toimintaa uudelleen. Hän lopetti kivijalan, siirsi toiminnan verkkoon ja keskittyi Ingli Pain tuotteiden maahantuontiin ja jälleenmyyntiin yrityksille.

– Se osoittautui mielekkäämmäksi ja kannattavammaksi. Haluan tehdä sellaisia päätöksiä, joista on myös itselle iloa.

Uskaltava yrittäjyys on tuonut Tahvanaiselle myös puhekeikkoja useisiin oppilaitoksiin. Niissä hän on kertonut päättäjille sekä opiskelijoille yrittäjyydestä ja uskalluksesta.

– Ei aina tarvitse mennä tavallista polkua, jotta on oikeasti mahdollisuuksia. Siitä, että pystyy rohkaisemaan toista kohti omia unelmia, tulee itselle todella hyvä mieli.

Kimpure

Kuka: Yrittäjä Kerttu Tahvanainen.

Mitä: Luonnonkosmetiikkaketjun Ingli Pain maahantuonti ja jälleenmyynti.

Kotipaikka: Perustettu Tampereella 2015.

Mitä seuraavaksi: Tavoitteena saada Ingli Pai mahdollisimman usean kaupan hyllylle. Puhekeikat yrittäjyydestä ja omien haaveiden tavoittelemisesta jatkuvat.

Kuva: Mika Kanerva

Teksti: Silja Eisto

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman johtaja Timo Lindholm uskoo ikääntymisen tuomien palvelutarpeiden tuovan potentiaalia freelancereille, toiminimiyrittäjille ja kevytyrittäjille.

Entistä suurempi osa työikäisistä tekee töitä yrittäjänä tai itsensä työllistäjänä.

– Kaikki isot ilmiöt, alkaen digitalisaatiosta, kansainvälisestä kilpailusta ja teknologian kehityksestä vievät työtä entistä enemmän itsenäiseen suuntaan.

Lindholm lisää, että nykyinen työelämän sääntely on raskas varsinkin pienille yrityksille, ja sekin on ajanut porukkaa enemmän freelancer- ja yksinyrittäjämäiseen työhön.

Entistä suurempi osa tekee niin sanottua kombityötä, jolla tarkoitetaan työn tekemistä eri statuksella: aamupäivät palkansaajana, iltapäivät yrittäjänä tai muutama kuukausi apurahalla ja sitten eri roolissa.

– Niin sanottuna kevytyrittäjänä työskentely on aiempaa yksinkertaisempaa ja sääntelyn kautta kannustavampaa. Kevytyrittäjänä toimimisen pelisäännöt on saatu kuntoon. Osa tekee päätoimisesti ja osa sivutoimisesti.

– Työn tekeminen on enemmän erilaisissa verkostoissa kuin suurissa yksittäisissä työnantajissa, Lindholm viittaa syksyllä 2016 laadittuihin Työ 2040 -skenaarioihin.

Yhden skenaarion mukaan on siirrytty pienten yritysten ja yksittäisten ihmisten muodostamiin, jatkuvasti muuttuviin ja jopa globaalisti kytkeytyneihin verkostoihin. Lindholmin mukaan suuryritykset eivät ole palautuneet vahvemmiksi työllistäjiksi, kuten menneinä aikoina, vaan kasvu pitää hakea pk-yrityksistä.

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mukaan verotus kannustaa osakeyhtiömuotoiseen yritystoimintaan yhteisöveron ollessa matala.

Riikka Koskenranta

Kuljetettu maa-ainesten määrä kasvoi 32 prosenttia ja muiden kuin maa-ainesten määrä kasvoi 23 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastosta.

Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä kuorma-autojen kuljetussuorite oli 7,1 miljardia tonnikilometriä, mikä oli 26 prosenttia enemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä. Tonnikilometri kuvaa kuljetustyön määrää ja se lasketaan tavaramäärän ja kuljetusmatkan tulona.

Kuljetussuoritteista 92 prosenttia ajettiin ammattimaisessa liikenteessä ja 8 prosenttia yksityisessä liikenteessä.

Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston tiedot kerätään neljännesvuosittain otostutkimuksella kuorma-autojen haltijoilta. Kuljetettu tavaramäärä on kuorma-autoihin lastatun tavaran paino tonneina.

Eniten uusien markkinoiden mahdollisuudet kiinnostavat vientiyrityksiä Argentiinassa ja Iranissa. Ennusteiden perusteella Finnveran takuiden kysyntä kasvaa myös Intiassa ja Meksikossa. Viidentenä maana listalla on Venäjä.

Kaikkia näitä maita yhdistää tarve uudistaa infrastruktuuria sekä siihen suunnattavat investoinnit, jotka luovat suomalaisyrityksille hyviä vientimahdollisuuksia.

Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen tuo esiin, että Iran poikkeaa hieman muista listatuista maista. Siihen kohdistuu nimittäin yhä pakotteita, jotka vaikuttavat vientiin ja rajoittavat viennin rahoittamista.

Viime vuonna Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi 50 prosenttia yhteensä noin 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon. Erityisesti telakkateollisuus sekä tele- ja metsäsektori ovat vauhdittaneet kysyntää.

Myös tämän vuoden puolella on nähty vientitakuiden vilkastumisen merkkejä.

– Esimerkiksi Intiassa vientitakuut ovat olleet suurimmillaan yli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vienti on ollut laskussa. Viimeisen puolen vuoden aikana kysyntä on kuitenkin ilahduttavasti viriämässä, sanoo Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen.

Finnvera takaa ulkomaisille yrityksille annettuja vientiluottoja, jotta suomalaisyritykset voivat tehdä niiden kanssa kauppaa. Yhden kaupan arvo voi nousta satoihin miljooniin euroihin.

Homasen mukaan Finnveraa tarvitaan varsinkin silloin, kun vientiluottojen maksuaika on pankin riskinoton kannalta liian pitkä.

– Takuulaitosten merkitys on muutenkin kasvanut 2010-luvulla. Pankit ovat edelleen varovaisia edellisen talouskriisin jälkeen, hän kertoo.

Markkinointia kauppaava Scandinavian Time on aiheuttanut kyseenalaisella toiminnallaan viime viikkoina lukuisia yhteydenottoja Suomen Yrittäjien lakimiespalveluun.

Tapahtumat etenevät niin, että soittaja väittää yrittäjälle puhelimessa, että tällä on soittajan edustaman toimijan kanssa markkinointisopimus. Irtisanoutumista varten Scandinavian Time lähettää lomakkeen, joka pitää allekirjoittaa, jotta irtisanoutuminen vahvistettaisiin.

Lasku ja aggressiivista soittelua

Allekirjoitettava lomake on kuitenkin markkinointisopimus, ja palvelu maksaa tapauksista riippuen 5000–8000 euroa.

Kun yrittäjä reklamoi laskusta, Scandinavian Time aloittaa toistuvan ja aggressiivisen puhelinsoittelun, jossa se vetoaa allekirjoituksella vahvistettuun sopimukseen.

Yhteydenottajat saattavat myös tarjota sovittelua, jolloin kuvaan astuisivat juristit. Prosessiin käytetystä ajasta saatetaan vaatia jonkinlaista kompensaatiota.

Älä allekirjoita – tarvittaessa reklamoi

– Tiedossa olevat tapaukset vaikuttavat siltä, että yrittäjiä on erehdytetty puhelimessa tietoisesti.  Jos saa laskun jälkikäteen, tulee tehdä viipymättä kirjallinen reklamaatio, sanoo Kaisa Salo Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta.

Reklamaation tekemiseen löytyy ohjeet Suomen Yrittäjien sivuilta.

Jos huijauksen kohteeksi joutunut henkilö on Suomen Yrittäjien jäsen, hän voi kysyä apua järjestön lakimiespalvelusta.

Huijausten välttämiseksi Salo kehottaa yrittäjää olemaan ylipäänsä tarkkana postiensa kanssa.

– Olisi hyvä aina varmistua, että lähetetty asiakirja vastaa puhelimessa kerrottua. Jos saa vieraskielisen lomakkeen, jonka sisältöä ei täysin ymmärrä, kannattaa vakavasti harkita sen allekirjoittamista.

Juhani Ojalehto

Uutista korjattu 21.3. klo 11:30 – korjattu lakimiespalvelu-sana neuvontapalvelulla.

Tamperelainen kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) julkisti perjantaina kysymyssarjan, jonka Avi lähetti ravintolayrittäjälle. Verkkouutiset uutisoi asiasta ensimmäisenä.

– Tämä on ote meille tulleesta lisäselvityspyynnöstä. Kysymykset eivät loppuneet tuohon. Vastasimme kun kysyttiin, yrittäjä kertoo maanantain Verkkouutisissa.

– Olemme vakavarainen ja asiamme pilkulleen lain mukaan hoitava yritys. Meille tehtiin kuukausi ennen tuota jatkoaikahakua tarkastus k.o. viranhaltijan toimesta, mitään huomautettavaa ei tässäkään tarkastuksessa ilmennyt, yrittäjä sanoo.

– Hetimiten tämän perään saan kyseisen vastinepyynnön lyhyellä palautusajalla postissa. Tässä on nyt kysymys jo lähinnä kiusanteosta sekä liiketoiminnan vaikeuttamisesta. Ei valvonnasta, hän katsoo.

Avi pyysi ravintolayrittäjältä selvitystä muun muassa seuraaviin asioihin:

1. Mikä on ravintolan sisäänpääsyn ikäraja viikonloppuiltaisin?

2. Onko ravintolaan jatkoaikailtaisin erillinen pääsymaksu ja minkä hintainen pääsymaksu on?

3. Edellytetäänkö anniskelupaikassa asiakkailta eteispalvelujen käyttöä jatkoaikailtoina?

4. Onko eteispalvelun käyttö maksullista?

5. Mikä on järjestyksenvalvojien määrä jatkoaikailtoina?

6. Ovatko järjestyksenvalvojat luvanhaltijan palkkalistoilla vai ostetaanko palvelut alan yritykseltä?

7. Millainen työkokemus järjestyksenvalvojilla on ja kuinka kauan järjestyksenvalvojankortit ovat olleet voimassa?

8. Keskittyvätkö järjestyksenvalvojat vain järjestyksenvalvontatehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, esim. anniskelutehtäviä?

9. Mikä on tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvien määrä työvuorossa iltaisin osastoittain?

10. Keskittyvätkö tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvat vain anniskelutehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, kuten dj:n tehtävät?

11. Kuinka ravintolan siisteydestä huolehditaan illan aikana, onko esim. erillistä plokkaria siivoamassa pöytiä?

12. Mitkä ovat 2. kerroksen ravintolan keittiön aukioloajat, mihin saakka ruokaa on tarjolla ja millaista ruokaa on tarjolla?

13. Onko keittiössä viikonloppuiltaisin ruoan valmistukseen keskittynyt kokki vai lämmittääkö tarjoiluhenkilökunta valmiita annoksia?

14. Onko osastoilla live-esiintyjille omaa esiintymiskoroketta tai – lavaa?

15. Onko ravintolassa RAY:n pelipöytä ja pelinhoitaja?

16. Onko ravintolassa omaa drinkkilista ja millainen se mahdollisesti on?

17. Mikä on ravintolan wc-tilojen kunto?

18. Ovatko äänentoistolaitteet ja valaistus tavanomaista tasokkaammat ja jos ovat, niin millä tavalla?

19. Onko ravintolan sisätilojen osastoilla omat, ainoastaan tanssikäyttöön tarkoitetut tanssilattiansa ja minkä kokoiset ne ovat?

20. Onko yläkerran ravintolasalin ohjelmatarjontana karaokea?

21. Ketkä ovat suunnitellun viihdeohjelman tuottajia, ostetaanko mahdolliset esiintyjät ohjelmatoimiston kautta vai ovatko mahdolliset bändit paikallisia musiikin harrastajia?

22. Mitä mahdollisina bändi-iltoina orkesterin tauon aikana ja orkesterin lopetettua on ohjelmatarjontana?

23. Ovatko dj:t ohjelmatoimiston kautta hankittuja vai ravintolan palkkalistoilla olevia?

24. Onko dj:llä mahdollisesti muita tehtäviä, esim. plokkarin tai tarjoilijan tehtäviä jatkoaikailtoina vai hoitaako hän ainoastaan dj:n tehtävät?

25. Onko aluehallintoviraston XX anniskelupaikkaan tekemän tarkastuksen jälkeen tehty sisustukseen ym. oleellisia muutoksia?

Tapaus on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa. Eräässä kommentissa todetaan sarkastisesti:

Soitetaanko manserockia? Jos soitetaan niin onko pääpaino Epuissa, Popedassa, Juicessa, Alatalossa tai Kasevassa?

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 302 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Fennovoima toteuttivat kyselyn yhteistyössä. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoo hyötyneensä Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Lähes 30 prosenttia vastaajista ilmoittaa hankkeen kasvattaneen yritysten liikevaihtoa kahden viime vuoden aikana.

– On hienoa huomata, että suurhanke näkyy jo nyt yritysten liiketoiminnassa ja alueellamme. Kun voimalaitoksen rakentaminen alkaa, näkyvät hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset entistä voimakkaammin kaikilla toimialoilla, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Rakentaminen ja tavarankuljetus suurimpina hyötyjinä

Yrittäjien tulevaisuudenarviot ovat optimistisia. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutuksesta seuraavien kahden vuoden aikana.

Vastaajista 15 prosenttia kertoo suurhankkeen kasvattaneen heidän yrityksensä henkilöstömäärää ja lähes 30 prosenttia arvioi määrän kasvavan lähivuosina enemmän kuin yhdellä työntekijällä.

Suurin osa hankkeen pohjoispohjanmaalaisista yrityksistä työllistää 50–100 henkilöä, mutta mukana on myös yksinyrittäjiä.

Kyselyyn vastanneista pyhäjokisista yrityksistä noin 45 prosenttia ja raahelaisista yrityksistä yli 27 prosenttia on mukana Hanhikivi 1 -hankkeessa. Kaikista vastaajista noin 26 prosenttia ilmoitti olevansa mukana Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamisessa.

– Raahen seutukunta on Hanhikivi 1 -hankkeen keskiössä. Tämä näkyy niin Fennovoiman työmaarekisterissä olevien paikallisten yritysten suurena määränä kuin palveluidenkin kysynnän kasvuna koko seutukunnan alueella, Raahen seudun yrityspalvelut kehittämiskeskuksen johtaja Risto Pietilä toteaa.

Kyselyn mukaan rakentamisen ja tavarankuljetuksen toimialat ovat hyötyneet hankkeesta tähän mennessä eniten. Suurimmat odotukset Hanhikivi 1 -hankkeen taloudellisista vaikutuksista ovat matkailu- ja ICT-alan yrityksillä sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.

Sähköinen kysely lähetettiin joulu-tammikuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille ja Fennovoiman työmaarekisterissä oleville yrityksille. Kyselyyn vastasi 316 yritystä, joista 90 prosenttia oli Pohjois-Pohjanmaalta ja kymmenen prosenttia muualta Suomesta.

Fennovoima ja Titan-2 keräävät yhteistyöstä kiinnostuneiden urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien tietoja sähköisiin rekistereihinsä. Rekisteröityminen sekä Fennovoiman tietokantaan että Titan-2:n tietokantaan ovat yrityksille ensimmäisiä askeleita Hanhikivi 1 -hankkeeseen. Laitostoimittaja on valinnut pääurakoitsijakseen venäläisen Titan-2:n, joka kilpailuttaa suurimman osan työmaan urakoista.

Yrittäjäsanomat

Yritykset voivat päästä osallisiksi uudenlaiseen hyvinvoinnin ekosysteemiin osallistumalla Tulevaisuuden Hyvinvointikampus -Kasvupolun sparraukseen, jonka Kasvu Open organisoi yhdessä alan toimijoiden kanssa.

"Alan pk-yritysten momentum"

Keski-Suomessa investoidaan lähivuosina miljardi euroa hyvinvointialan kehitykseen,  kärkihankkeina muun muassa Keski-Suomen Sairaala Nova ja Jyväskylän Kukkula.

Nyt hyvinvointialan kehittäjät haluavat haastaa yrityksiä mukaan rakentamaan uudenlaista hyvinvoinnin ekosysteemiä.

– Nyt on alan pk-yritysten momentum, sillä markkina on kunnolla ensimmäistä kertaa avautumassa myös yksityisille toimijoille. Sekä sote-uudistus että suuri tarve uudistaa laajemmin hyvinvointisektorin palveluita tarvitsevat uusia, pieniä toimijoita, joissa innovaatiot monesti asuvat, Salivirta & Partners Oy:n perustajaosakas Timo Airaksinen sanoo.

Salivirta & Partners on yksi kasvuohjelman kumppaneista.

Airaksinen toivoo näkevänsä kasvuohjelman hakijoiden joukossa sekä terveyden ja hyvinvointialan palveluntuottajia että ICT-ratkaisuja tuottavia yrityksiä.

– Olen 15 vuotta seurannut alan kehitystä ja nyt on alkanut syntyä sellaista ICT-infraa, joihin myös pienempien toimijoiden on mahdollista integroitua.

Yrityksiä haetaan kaikkialta Suomesta ja myös rajojen ulkopuolelta.

Paino kasvupotentiaalissa ja kasvun nälässä

Hakuaikaa Tulevaisuuden Hyvinvointikampus -Kasvupolulle on 28.3.2017 saakka.

Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet ja tiimi) ja skaalautuvuus.

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan 20. huhtikuuta ja 18. toukokuuta 2017. Tällöin eri alojen (hyvinvointi- ja terveys, kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun semifinaalissa 22. toukokuussa kaksi parasta yritystä, jotka etenevät lokakuussa 2017 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Yrittäjäsanomat

Ilman rakennusinvestointien vahvaa vetoa koko Suomen talouskasvu olisi jäänyt viime vuonna arviolta kolmasosaan nyt nähdystä, Rakennusteollisuus RT arvioi kevään suhdannekatsauksessaan.

Rakennusteollisuuden edunvalvontajärjestö ennakoi, että vuonna 2018 rakentamisessa jäätäneen kuitenkin nollan tuntumaan, kun käynnistyneiden isojen hankkeiden jatkoksi ei ole luvassa samassa määrin uusia.  

Kasvuvauhti erityisesti asuntotuotannossa on ollut odotettua nopeampaa, ja koko rakentamisen tämän vuoden kasvulukemaa on nostettu syksystä. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että tämän vuoden ennuste saattaa vuoden kuluessa edelleenkin todennäköisemmin parantua kuin heiketä.

– Uskomme asuntoaloitusten vähenevän, koska pitkään korkealla pysytellyt sijoittajakysyntä saattaa jossain määrin hiljentyä, Sami Pakarinen pohtii.

Palveluihin liittyvä rakentaminen vetää

Toimitilarakentamisessa Suomen talouden rakennemuutos teollisesta tuotannosta kohti palveluvaltaisempaa taloutta heijastuu myös rakentamiseen.

Pakarisen mukaan takavuosilta tuttu yli 40 miljoonan kuution talonrakennustöiden taso vaatisi selvästi laaja-alaisempaa investointien virkoamista.

Palveluihin liittyvä rakentaminen vetää niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

– Matkailun hyvän vireen ansiosta esimerkiksi hotelli-investoinnit ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla ennätystasolla ja Helsinki-Vantaalla tehdään mittavaa terminaalin laajennustyötä. Vastaavasti julkisella puolella sairaala- ja kouluverkostoa rakennetaan ja remontoidaan runsaasti.

Rakentamiseen syntyi viime vuonna lähes 10 000 uutta työpaikkaa, ja työllisten määrä oli keskimäärin 178 200 henkilöä.

Järjestön mukaan työllisyys kehittyy vielä tänä vuonna myönteisesti, mutta ensi vuonna kasvu pysähtynee rakentamisen suhdanteen kypsymisen myötä.

Yrittäjäsanomat

Työnantaja voi hakea toukokuusta alkaen 2500 euron korvauksen Kelasta, kun naispuolinen työntekijä jää palkalliselle äitiysvapaalle. Summa on kertakorvaus. Asiasta tiedottaa Kela.

Korvauksella on kaksi edellytystä. Työsuhteen on pitänyt kestää kolme kuukautta ennen äitiys- tai adoptioäidin vanhempainvapaan alkamista ja työsuhteen on kestettävä kokonaisuudessaan vähintään vuoden.

– Perhevapaakorvauksen tarkoituksena on pienentää naisvaltaisten alojen kustannustaakkaa. Samalla se voi laskea pienten ja keskisuurten työnantajien kynnystä palkata nuoria naisia, arvioi Kelan lakimies Eva Ojala tiedotteessa.

– Perhevapaakorvaus on läheistä sukua vuosilomakustannuskorvaukselle, jota työnantajat ovat voineet hakea vuodesta 1994. Lomakustannuskorvauksia haetaan vuosittain noin 30 000. Oletamme, että perhevapaakorvaushakemuksia tulee yhtä paljon.

 – Uusi perhevapaakorvaus saattaa myös lisätä työnantajien tietoisuutta vuosilomakustannuskorvauksesta, joten varaudumme siihen, että senkin hakemusmäärä voi kasvaa, Ojala toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Puolaan rekisteröity yritys Econ Plan koettaa laskuttaa suomalaisia rakennusliikkeitä perintäyhtiöiden avulla.

Asiasta kertoo Yrittäjäsanomille Velallisten Tuki -yhdistyksen tiedottaja Hilkka Laikko. Ilmiö on tuttu myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa, jossa yrittäjien ilmiannot epäilyttävästä markkinoinnista ja valelaskuista ovat arkipäivää.

Econ Plan lähettää yritykselle noin 2000 euron laskun olemattomasta tilauksesta. Laskun kuvauksena on Laikon mukaan ”Green Business Compliance Plan”.

Reklamaatio englanniksi

Laikko neuvoo, että Econ Planin laskusta pitää reklamoida englanniksi. Jos reklamaatio jää tekemättä, Econ Plan ottaa avukseen perintäyhtiön, Laikko kertoo.

Hänen mukaansa englanninkielinen reklamaatio voi näyttää esimerkiksi tältä:

COMPLAINT

Subject: Reference No: 8893623 [viitenumero]

             Date 2017-XX-XX [päivämäärä]

             Amount Excl. VAT:  2280,00 [summa ilman arvonlisäveroa]

             Description: Green Business Compliance Plan

Rakennusyhtiö XXXX [yrityksen nimi] has never ordered this service, which your invoice is concerning. It is illegal in Finland to send an invoice, which is without agreement or order. I want your verification, that you don’t have any demands from my company. If not, I will send this invoice to Finnish authorities to deal with.

Regards

N. N. [lähettäjän nimi]

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Tammikuu oli erinomainen pk-yritysten liikevaihdolle, kertoo tilitoimisto Talenom Oyj:n barometri.

Liikevaihto kasvoi 20,7 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla, viime marraskuusta tammikuuhun, liikevaihto kasvoi lähes seitsemän ja puoli prosenttia.

Rakennusala ja Uusimaa kasvoivat eniten

Barometrin mukaan tammikuu oli paras rakennusalalle, joka kasvoi huimat 28,8 prosenttia. Teollisuus kasvoi 23,6 prosenttia, palveluala 17,5 prosenttia ja kauppa 10,0 prosenttia.

Tammikuun kasvu painottui vahvasti Uudellemaalle, jossa tammikuun liikevaihto kasvoi edellisvuodesta peräti 30,0 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja Pirkanmaalla 5,6 prosenttia.

– Taaksepäin tarkasteltuna kokonaistilanteessa on nähtävillä selvää indikaatiota pidempään jatkuneesta kasvusta, minkä vuoksi on syytä uskoa vuoden 2017 tuoneen mukanaan pk-yrityksiin uuden kiivaan kasvun vaiheen. Samaa kieltä puhuvat myös toimialakohtaiset kolmen kuukauden tarkastelujaksot, missä pk-sektorille tärkeät toimialat, rakentaminen ja palveluala ylsivät yli 10 prosentin kasvuun”, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

Talenom on vuonna 1972 perustettu tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava yritys.

Yrityksellä on noin 545 työntekijää 24 paikkakunnalla. Talenom Oyj on listattu Nasdaq Helsingin First North -markkinapaikalle.

Yrittäjäsanomat

Suomen Yrittäjät ja Reboot Finland -hanke käynnistävät yrittäjille suunnatun Yrittäjän digikoulun. Koulutus tuo digitalisaation oppeja yrittäjältä toiselle ja auttaa yrittäjiä ottamaan ensimmäisiä digiaskelia.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan Suomessa on yhä paljon yrityksiä, joille digitalisaatio on vieras teema.

– Tarvitsemme Suomessa yrittäjien digiherätyksen. Meillä on Suomessa liian paljon yrityksiä, jotka eivät ole havahtuneet siihen, että digitalisaatio koskee kaikkia, Pentikäinen tiivistää.

Konsultointiyritys Ideannan yrittäjä Anna-Liisa Uskali on samoilla linjoilla.

– Osalle yrittäjistä digitalisaatio on yhä mörkö. Ei ole osaamista tai uteliaisuutta. Se pitäisi nähdä nimenomaan mahdollistajana, joka voi palvella omaa bisnestä.

Yrittäjän digikoulu pyrkii vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. Digikoulussa käydään läpi digitalisaatiota, sen mahdollisuuksia ja työkaluja.

Digikoulu myös törmäyttää yrityksiä Innokampuksen nuorten diginatiivien opiskelijoiden kanssa. Nuoret digilähettiläät vierailevat digikouluun ilmoittautuneissa yrityksissä ja tarjoavat vinkkejä sujuvaan digitoimintaan.

Koulutus on ilmainen, eikä siihen osallistuminen vaadi aiempaa osaamista.

Miksi digitaalisuus on yrittäjälle tärkeää?

Digitalisaatio ei ole kaikille itsestäänselvyys, vaan yrittäjä saattaa kaivata siihen tukea. Näin kertoo oman yrityksen 53-vuotiaana perustanut Anna-Liisa Uskali. Hän olisi itsekin kaivannut apua yrityksensä alkuaikoina.

– En tiennyt miten kotisivut ostetaan: mitä lisäpalveluita siihen mahdollisesti tarvittaisiin. 

Tällaiset ongelmat voivat olla yrittäjälle arkipäivää, ja digitaalisten palveluiden käyttö saatetaan kokea vaikeaksi.

Uskalille tämä sattumus toi sysäyksen opetella kotisivujen tekoa itse. Hän jatkoi myös Adoben ja InDesignin käytön opetteluun. Nykyään ne ovat hyvin hallussa. Toisia yrittäjiä hän kannustaa poimimaan juuri omaan bisnekseen sopivat digiopit.

– Ei pidä pelätä. Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan kaikki ovat opetelleet joskus.

Suomen Yrittäjien Pentikäinen kannustaa yrittäjiä osallistumaan digikouluun.

– Puhutaan paljon Suomen uudistamisesta. Se ei onnistu ilman yrityksiä. Ne ovat tätä maata uudistava dynaaminen voima. Tarvitsemme digitaalisessa maailmassa vahvoja yrityksiä. Ne tuovat kasvua, ja niissä on paljon työllistämisen potentiaalia.

Digitaalisuus on hänen mukaansa myös keino kansainvälistymiseen.

Blockchain, AI, AR, VR, 5G ovat pian täällä – ja ne vaikuttavat kaikkiin

Myös Tekesin digitaalisuudesta vastaavan johtajan Pekka Sivosen mukaan kaikki yritykset olisi tärkeää saada viimeistään nyt mukaan digitalisaatioon.

– Nyt käytössä olevat ja markkinoille seuraavaksi tulevat teknologiat tulevat määrittelemään monia toimialoja ja tuotteita uudelleen. 2–5 vuoden kuluessa markkinoille tulee täysin uudenlaisia teknologioita.

Sellaisia ovat esimerkiksi tekoäly, esineiden internet, 5G, lohkoketjut, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus.

– Nämä eivät ole pelkästään pankkien, vakuutusyhtiöiden ja isojen toimijoiden asioita, vaan ne tulevat vaikuttamaan laajasti kaikkiin yrityskerroksiin kokoon katsomatta.

Siksi hänen mielestään on tärkeää, että yritykset ovat ottaneet ensiaskeleita digitalisaatioon.

– Kilpailukyky ja viennin kasvu perustuvat siihen, että suomalaiset tuotteet ovat valmiimpia tähän maailmaan kuin kilpailijoiden tuotteet.

Tulevina vuosina yrityksiin alkaa myös luonnostaan valua uudenlaista digitaalista tietotaitoa, sillä työelämään on Sivosen mukaan siirtymässä sukupolvi, joka on ”syntynyt näppäimistö kädessään”.

Ensimmäiset Yrittäjän digikoulut järjestetään huhtikuussa Mikkelissä (5.4.) ja Nurmijärvellä (19.4.). Muita digikoulupaikkakuntia ovat esimerkiksi Kuopio, Oulu, Turku, Kouvola, Seinäjoki, Lahti, Helsinki ja Espoo.

Silja Eisto

Hinaus ja Tuuppaus, Umpitunneli, Taju Kankaalla, Ylläsvillas…

Suomi on täynnä nokkelia yritysten nimiä. Mikä on hauskin, kekseliäin tai erikoisin yrityksen nimi, johon olet törmännyt? Kerro se meille!

Yrittäjäsanomat etsii yritysnimien jalokiviä myöhemmin julkaistavaa juttua varten. Nimen ilmiantajien kesken arvotaan muun muassa Yrittäjä-lehden vuosikerta, muita yrittäjäaiheisia yllätyspalkintoja sekä humoristinen paikkakuntien nimiä selittävä Elimäen koko tarkoitus -kirja.

Lähetä tiedot yrityksestä Yrittäjäsanomien sähköpostiin. Kerro viestissäsi yrityksen nimi, toimiala ja kotipaikka.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät haluaa auttaa hankintayksiköitä jakamaan hankintoja pienempiin osiin, jotta pk-yritykset pääsevät paremmin tarjoamaan niihin. Yrittäjäjärjestö on saanut rahoitusta kaikille tarjoajille tarkoitettuun neuvontaan. Työ- ja elinkeinoministeriön rahan turvin koko maan kattava hankinta-asiamiesverkosto tarjoaa neuvontaa niin alkaville yrittäjille, yhdistyksille kuin laajasti kaikille yrityksille. Avustus on myönnetty täksi vuodeksi.

– Nyt on momentum, kun hankintayksiköissä mietitään sitä, miten he käytännössä alkavat jakaa hankintoja pienemmiksi. Tässä on mahdollisuus saada hyvä lähtölaukaus neuvonnalle, TEM:in ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt kertoi Suomen Yrittäjien ja hankinta-asiamiesten tilaisuudessa.

Julkisella rahoituksella toimiva hankintaneuvonta ei saa olla kaupallisen toiminnan kanssa kilpailevaa. Neuvonta ei siis ole yrityskohtaista konsultointia, eikä riitaprosessiin osallistumista.

Vuoden alusta voimaan astunut uusi hankintalaki rohkaisee hankintayksiköitä myös markkinavuoropuheluun.

On vaikutettava hankinnan valmisteluvaiheessa

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hankinta-asiamies Jorma Saariketo kertoo, että vuoropuhelua on käytävä hankinnan suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa.

– Muuten pk-yritykset eivät pääse tarjoamaan, jos ei onnistuta vaikuttamaan. Tarjoajat yleensä kysyvät vasta siinä vaiheessa, kun hankintailmoitus on jo julki ja haava on jo auki.

Etelä-Savolla on hyviä kokemuksia markkinavuoropuheluiden käymisestä.

– Markkinavuoropuhelun käyminen Mikkelissä ja Etelä-Savossa on ollut paras ilmapiirin parantaja. Mikkelissä oli äskettäin markkinavuoropuhelutilaisuus, jossa yhdessä suunnittelimme erään [valmistelussa olevan] hankinnan sisältöä, hankinta-asiamies Ilkka Liljander kertoo.

Liljanderin mukaan hankintayksikön ja yrittäjien vuoropuhelu tiivistää yhteistyötä ja sopimuskauden yhteydenpito sujuu paljon joustavammin.

– Joissakin hankintayksiköissä on ollut epäluuloja markkinakartoitusta kohtaan, ja toiset ovat olleet avoimia yhteistyölle, Liljander jatkaa.

Saariketo on samoilla linjoilla.

– On meidän asiamme lähteä markkinavuoropuhelua edistämään. Turussa on sellainen käytäntö, että kaikista EU-hankinnoista tai 0,5 miljoonaa ylittävistä hankinnoista järjestetään ennalta markkinavuoropuhelu.

Sen lisäksi että hankintaneuvonnalla aktivoidaan hankintayksiköitä sekä tarjoajia, niin neuvontaverkosto järjestää hankintailtoja ja vastaavia tilaisuuksia yrittäjille, kuntapäättäjille sekä hankintayksiköiden edustajille.

Palvelu löytyy osoitteesta yrittajat.fi/hankintaneuvonta.

Julkisten hankintojen kokonaisarvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain. Kuntien osuus tästä on ollut noin 18 miljardia euroa. 

Suitset suorahankinnoille

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo uuden hankintalain mukaisesti julkisia hankintoja. Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekinin mukaan muutos on hyvä, sillä aiemman hankintalain aikana valitusoikeus oli rajattu toimijoille, jotka olivat itse mukana tarjoamassa tai toimijoille, jotka olisivat voineet tarjota, jos hankinta olisi kilpailutettu.

– Nyt kuka tahansa, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä toimenpidepyynnön KKV:lle. 

KKV:n mukaan valvonta suunnataan esimerkiksi hankintojen kilpailuttamatta ja ilmoittamatta jättämiseen (lainvastaisiin suorahankintoihin) tai tarkoitukselliseen hankintailmoituksen laatimiseen puutteellisena.

Riikka Koskenranta

Henkilökunnan kohtelu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on pääosin erittäin hyvällä tolalla, mutta strateginen henkilöstöjohtaminen puuttuu. Tieto käy ilmi tänään julkaistusta Vaasan ja Lappeenrannan yliopistojen tekemästä laajasta pk-yritystutkimuksesta.

Pienten yritysten vahvuuksia ovat muun muassa hyvä esimiestyö, ilmapiiri, hyvinvointi, perehdytys ja työn määrä. 90 prosenttia tutkituista pk-yritysten työntekijöistä kokee työtä olevan vähintään kohtuullisesti.

Kehittämisen paikkoja tutkimuksessa löytyi muun muassa rekrytoinnista, palkitsemisjärjestelmästä ja muutosjohtamisesta.

Kehittämisen paikat eivät ole ylivoimaisia

– Täytyy korostaa, että isot asiat ovat kunnossa, sanoo professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta.

– Meidät yllätti se, miten vilpittömän tietoisia toimitusjohtajat ja yrittäjät ovat henkilöstön tärkeydestä. Niin he ovat, se on aivan selvä asia. Kylmää ja raaka-ainemaista puhetta henkilöstöstä ei kohdattu. Isoissa firmoissa on helpompi ajatella työntekijöitä raaka-ainemassana, Viitala toteaa.

Mikään kehittämisen paikoista ei ole Viitalan mukaan ylivoimaista laittaa kuntoon.

– Kun käytänteitä pikkuisen jengattaisiin, niin henkilöstöresurssi saataisiin tukemaan kilpailukykyä.

– Asiat eivät ole avaruustiedettä, ei tarvita konsulttileegioita, vaan niitä voi omin päin laittaa kuntoon, kumppanuuksien ohella.

Yritykset kuin perhepiirejä

Pienet yritykset ovat kuin perhepiirejä tai kyläyhteisöjä, joissa työkaverit ja asiakkaat tunnetaan, Viitala kuvailee.

– Siksi on surullista, että näissä yrityksissä ei ole resursseja miettiä, miten henkilöstövoimavaraa voisi johtaa. Tulevaisuutta ei haarukoida, että mitäs kolmen vuoden kuluttua, miten varmistamme, että työntekijöitä on riittävästi ja oikeaa osaamista löytyy ja työhyvinvointi on kunnossa. Sen sijaan käsikopelolla yritetään haroa kasaan se, mitä juuri tänään tarvitaan, Viitala pahoittelee.

Rekrytoinnissa parantamista, perehdytys toimii

Pk-yritysten rekrytoinnin Viitala havaitsi puutteelliseksi.

– Moni kauhistuttavalla tavalla nojaa siihen, että kyllä minä sen oikean löydän, kun haastattelen. Ei käytetä ulkopuolista apua, ei testejä.

Perehdytys sen sijaan on hyvin hoidettu.

– Se tapahtuu sitä kautta, kun yrityksissä on yhteisöllisyyttä, auttamishalua ja -henkeä, että kaverit perehdyttävät toinen toistaan.

Keskustelu sitouttaisi henkilökunnan muutoksiin

Kehittämistä löytyy myös muutosjohtamisesta.

– Systemaattista mallia siitä, miten tiedotetaan yrityskaupoista, fuusioista tai toimipisteestä luopumisesta ei ollut. Keskustelemalla sitoutettaisiin ihmiset muutoksiin ja maine hyvänä työnantajana kiirisi eteenpäin, Viitala vinkkaa.

Hyvinvointiasiat ovat periaatteessa kunnossa.

– Yrittäjät kertovat, että heillä on kulttuuriseteliä, hierojaa ja yksityistä työterveyshoitoa, mutta rahaa roiskitaan katsomatta, miten se parantaa työhyvinvointia. Liikuntaseteleitä käyttävät kaikkein eniten he, jotka liikkuvat muutenkin. Tähän toivoisi vähän suunnittelua.

Toimitusjohtajan oheen tarvitaan henkilöstöjohtaja

Yrityksessä pitäisi Viitalan mukaan olla henkilö, joka on omistautunut henkilöstöjohtamiselle. Tämä ei välttämättä voi olla toimitusjohtaja.

– Nyrkkisääntö on se, että heti, kun henkilöstö menee yli sadan, pitäisi olla jokin positio, esimerkiksi henkilöstöjohtaja, jotta sen puolen johtaminen kehittyisi. Jonkun on tiedettävä, ketä on töissä, minkälaisilla sopimuksilla, millä palkalla, ja miten on parin vuoden kuluttua, Viitala sanoo.

Tutkimukseen osallistui eri toimialoilta yli 100 yritystä, jotka työllistävät vähintään 30 ja enintään 300 työntekijää. kaikista yrityksistä haastateltiin toimitusjohtaja, 1–2 esimiestehtävissä olevaa sekä työntekijöiden luottamushenkilö. Työntekijöitä vastaajissa oli noin 4500.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Jotkut firmat ovat menettäneet huomattavan summan rahaa huijareiden vuoksi tai ainakin aikaa ja vaivaa huijareiden torjumiseksi ja ”sopimusten” purkamiseksi.

Pahimmillaan yritys on menettänyt luottotiedot huijarien vuoksi.

KKV:n selvityksen mukaan yrittäjillä on parannettavaa erityisesti sopimuksen muodostumiseen sekä saatavien perintään ja maksuhäiriöiden rekisteröimiseen liittyvässä tietämyksessä . Myös pk-yritysten riskitietoisuutta parantamalla edistetään huijausten vastaisia toimenpiteitä, todetaan erikoistutkija Helena Tuorilan kirjoittamassa selvityksessä.

Seuraavassa yritysten kertomia tapauksia erityyppisistä huijauksista:

Hakemistopalvelut

”Kun ostimme toimivan yrityksen, alkoi valtava puhelinsoittorumba kaikenmaailman huijariyrittäjiltä. Eräs tapaus oli sellainen, jossa puhelinmyyjä soitti ja ilmoitti päivittävänsä tietojamme järjestelmäänsä. Annoin sinisilmäisyyttäni uudet tietomme, jonka seurauksena pärähti lasku postiluukusta. Karhulaskuja tuli tasaiseen tahtiin tästä tekemästäni ”tilauksesta”.

Nettisivuhuijaukset

”Myyty internetsivut ”ilmaiseksi”, tullut vuoden lopussa 600 euron maksu. Kiristetty/väitetty, että on äänite, jossa kauppa sovittu ja todistettavissa. Pyydetty äänitettä kuultavaksi ja yrityksestä ei kuulu mitään. Samalla yrityksellä tämä myyntitoimisto ja perintätoimisto.”

Valelaskut

”Huijauslaskuja tulee etenkin kesälomien aikana. Tänä kesänä suurin summa oli Espanjasta ja summa 1250 euroa, ei maksettu.”

Laskuväärennökset

”Kaksi asiakkaille samana päivänä lähetettyä laskua (postitse) väärennetty ja muutettu tilinumero.

Toinen asiakkaista oli ehtinyt maksaa laskun ko.tilille.”

Laskuväärennöksissä on kyse siitä, että alkuperäiset laskut on varastettu postin kirjelaatikosta

Veronpalautushuijaukset

”Verottajalle oli ilmoitettu tilin vaihtumisesta ja seuraavaksi haettiin takaisin alvia.”

Identiteettivarkaudet

”11.5. klo 11 oli pankin konttoriin menty surkeasti tekaistulla hallituksen pöytäkirjalla, jossa oli annettu tilin käyttöoikeus nostamaan 10 000 euroa, 3 x 10 000 euroa ja 1 x 15 000 euroa. Nostot oli tehty Helsingin seudulla kolmen seuraavan tunnin aikana. Firman puhelinliikenne oli ohjattu huijareille.”

Toimitusjohtajahuijaukset

Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen hankintaan liittyvä lasku. Juuri kun talousjohtaja tai vastaava ihmettelee yhteydenottoa, hän saa muka toimitusjohtajalta sähköpostin.Esimerkiksi jos toimitusjohtajan oikea osoite on , saattavat rikolliset lähettää huijausviestejä osoitteesta .

Etumaksupetokset

”Puhelimessa tarjottiin tablettia, jonka ostaminen oli juuri sillä hetkellä ajankohtaista. Nettisivut olivat hyvän näköiset. Kysyin mielipidettä vielä atk-osaajalta, joka oli sitä mieltä, että sellaisen voi tilata. Maksu piti maksaa etukäteen, mutta tuotetta ei koskaan tullut.”

Myyjään kohdistuvat tilauspetokset

”Saatiin iso tilaus Dubaista, 336 000 euroa. Maksu ennakkomaksuna. Tuli shekki, joka osoittautui katteettomaksi. Onneksi ei tehty muuta kuin hieman valmistelevia töitä.”

Huijaussähköpostit

”Kasa erilaisia sähköposteja, joiden liitteiden klikkaaminen aiheuttaa tietoturvariskin (”Order confirmation” yms. nimikkeellä kulkevat sähköpostit)” ”Sähköpostiin istutetut virukset, joilla aletaan laskuttaa luottokorttia.” Verkkopankkitunnuksia kalastelevat viestit ovat osa ns. phishing-ilmiötä, jossa sähköpostiviesteillä tiedustellaan ja kerätään luottokorttitietoja, tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia.

Viisi keinoa huijausten torjumiseen ja ratkaisuun

1. Huijarit julki

Esimerkiksi yrittajat.fi:ssä ja yrittäjien uutiskirjeissä kerrotaan usein ja mahdollisimman nopeasti uusista huijauksista ja huijaavien yritysten nimet.

2. Neuvonta

Vaikka et olisi joutunut huijausyrityksen kohteeksi, kannattaa käydä lukemassa neuvoja harhaanjohtavan markkinoinnin ja muiden huijausten torjumiseksi yrittajat.fi:stä kohdasta Yrittäjän A-B-C. Myös viranomaiset ja mediat jakavat neuvoja.

3. Lainsäädäntö

Pk-yritykset ehdottavat selvityksessä selkeää lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ryhmäkanteeseen

4. Koulutus

Erityisesti sopimuksen muodostumiseen sekä saatavien perintään ja maksuhäiriöiden rekisteröitymiseen liittyvässä tietämyksessä yrittäjillä on selvityksen mukaan parannettavaa.

5. Asenne

Asenneongelman ydin on siinä, että taloudellisesti vähämerkityksistä huijauksista ei aleta riitelemään. Huijauksiin liittyvästä häpeästä pitää myös päästä eroon.

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan, myös lakineuvontaa huijausten kohteeksi joutuneille.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8—20 numerossa 09 229 222. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

Jari Lammassaari

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 16.3.–22.3. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 144 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,9 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 199 840 euroa.

Hallituksen esitysluonnos ulkomaalaisten startup-yrittäjien oleskeluluvasta ja oleskelulupajärjestelmän kehittämisestä on lähtenyt tänään torstaina lausuntokierrokselle.

Esitettyjen lakimuutosten tarkoitus on tukea yrittäjyyttä, korjata ulkomaalaislainsäädännön puutteita maahanmuuton osalta ja sujuvoittaa oleskelulupaprosessia.

Ennen kaikkea esitettyjen muutosten olisi tarkoitus helpottaa kansainvälisten yrittäjien ja asiantuntijoiden tuloa Suomeen.

Esityksessä on huomioitu varsinkin startupyrittäjät, joita varten esityksessä ehdotetaan uutta menettelytapaa.

Oleskelulupa myönnettäisiin heille pidemmäksi ajaksi kuin tavallista. Ensimmäisen luvan voisi saada suoraan kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen luvan voisi uusia.

Tavoitteena on, että oleskelulupa voitaisiin myöntää nopeutetulla aikataululla jopa parissa viikossa. Jatkossa Maahanmuuttovirasto myöntäisi luvan, mutta innovaatiorahoituskeskus Tekes tekisi yrityksen liiketoimintamallista lausunnon. Sen tarkoitus olisi varmistaa, että yrityksellä on edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun.

Vastaava roolijako on käytössä myös Tanskassa. Lakiluonnoksen pohjana onkin Tanskassa käytetty malli ja muista maista saadut kokemukset.

Oleskelulupa ei edellyttäisi nopeita tuloja

Lakiesityksessä on myös tuotu esiin, ettei oleskeluluvan saaminen edellyttäisi yritystoiminnasta heti alkuvaiheessa tuloja. Lain edellyttämä toimeentulo Suomessa elämiseen voitaisiin osoittaa myös muilla varoilla, kuten säästöillä. Myös perheenjäsenet voisivat tulla Suomeen, jos toimeentulo on kunnossa.

Lakiesitys muuttaisi samalla kertaa elinkeinonharjoittajan oleskelulupa yrittäjän oleskeluluvaksi, eikä yritysmuodolla olisi enää merkitystä luvan myöntämiseen. Luvan voisi jatkossa saada myös osakeyhtiöyrittäjä.

Valmistelun etenemisestä kerrotaan myös Twitterissä tunnisteella #ulkomaisetosaajat