Googlen sähköpostiohjelman Gmailin turvallisuusominaisuuksia on tiukennettu. Googlen mukaan Gmail käyttää nyt koneoppimista, minkä ansiosta peräti 99,9 prosenttia roskaposteista ja kalasteluyrityksistä voidaan estää ja pitää käyttäjän sähköpostilaatikon ulkopuolella.

Uudistuksesta on hyötyä kaikille käyttäjille, mutta etenkin yrityksille. Googlen mukaan Gmailissa on nyt myös sisäänrakennettu puolustusmekanismi kiristyshaittaohjelmille. Yksi sellainen, Wannacry, kiersi äskettäin ympäri maailmaa ja aiheutti tuhoja myös Suomessa.

Hakukonejätin mukaan Gmail kykenee estämään nyt miljoonia haitallisia viestejä enemmän kuin aikaisemmin.

Googlen G Suite -liiketoimintatyökalua käyttävät yritykset saavat lisähyötyä nyt julkaistuista tietoturvauudistuksista, kuten aikaisen varoituksen kiristyshaittaohjelmista. Ominaisuuden ansiosta Gmail viivästyttää viestejä, joiden se uskoo olevan epäilyttäviä. Viiveen aikana ohjelmisto tarkistaa viestit ennen kuin ne toimitetaan käyttäjälle. Tähän asti Google on varoittanut erillisellä viestillä, jos sähköpostiin on syytä suhtautua epäillen.

Uudistuksiin lukeutuu myös ominaisuus, joka vähentää yrityksen arkaluontoisten tietojen vuotamista yrityksen ulkopuolelle. Jos yrityksen sisältä ollaan yhteydessä ulkopuoliselle palvelimelle, asiasta annetaan ilmoitus. Näin pyritään ehkäisemään harkitsemattomia "tietovuotoja".

Pauli Reinikainen

Vaikka Supercell on tippunut listalta, sadan nopeiten kasvavan yrityksen liikevaihto on noussut kolmessa vuodessa 1,5 miljardiin euroon. Kolme vuotta sitten luku oli selvästi pienempi, 122,9 miljoonaa.

Suomesta löytyy yhä enemmän yrityksiä, jotka kasvavat ripeästi ja niistä odotetaan isoja pelureita omalla alallaan. Listalle pääsyyn vaadittiin lähes 80 prosentin vuotuinen kasvu. Tuoreen listauksen yrityksistä joka viiden oli listalla myös viime vuonna, mikä kertoo jatkuvasta kovasta kasvuvauhdista.

Listalla on aikaisempaa enemmän liikevaihdoltaan yli 50 miljoonan euron yrityksiä. Listan suurin on Unity Technologies Finland, joka on mobiilipelien markkinointiin keskittyvä yritys.

Kauppalehti palkitsi kovimpana kasvuyrityksenä pelialalla toimivan Next Gamesin, joka kasvoi vuodessa peräti 6052,2 prosenttia.

Kymmenen parhaan kasvuyhtiön joukossa on härkäpapuvalmisteesta tunnettu Verso Food. Kahdenkymmenen nopeimman kasvajan joukossa on myös Katera Steel, joka nousi julkisuuteen Ylen uutisoitua viime syksynä sen omistuspohjasta ja yhteyksistä pääministeri Juha Sipilään.

Kauppalehden laatima lista perustuu tilinpäätöstietoihin ja toimitusten tiedusteluihin. Kriteerinä oli muun muassa yli 1,7 miljoonan euron kasvussa oleva liikevaihto viimeiseltä tilikaudelta.

20 nopeinta kasvajaa

1. Next Games Oy

2. Smartly.io Solutions -konserni

3. LeaseGreen Group -konserni

4. WAY 22 Oy

5. Uros-konserni

6. IndoorAtlas Oy

7. Nautical Partners Finland Oy

8. Dodreams Fairytale Company -konserni

9. Oy Reagena Ltd

10. Verso Food Oy

11. Verto Analytics Oy

12. Pomell Automotive Oy

13. Rakennus Mi & Re Oy

14. Sajucon Oy

15. Seriously Digital Entertainment Oy

16. Merkimo Oy

17. Aldoris Oy

18. Katera Steel Oy

19. Piceasoft Oy

20. Yousician Oy

Pauli Reinikainen

Kilpailukykysopimus ei ole huomattavasti lisännyt paikallista sopimista, paljastaa Suomen Yrittäjien tekemä selvitys.

Hallitus edellytti sopimisen mahdollisuuksia lisättäväksi kikyä seuranneella liittokierroksella vuosi sitten.

Yrittäjäjärjestö tarkasteli kuuden keskeisimmän yksityisen sektorin työehtosopimuksia, jotka kattavat noin 460 000 palkansaajaa.

”Ei mitään paikallista sopimista”

Yrittäjien selvityksen puolesta puhuvat myös Yrittäjäsanomille asiaa kommentoineet pk-yrittäjät.

– Eihän meillä liittoon kuulumattomana yrityksenä ole mitään paikallista sopimista. Töitä olisi enemmällekin porukalle, mutta lisäväkeä ei vaan voida ottaa, kertoo kainuulainen yrittäjä Yrittäjäsanomille.

– Meidän tessissä pekkaspäivien määrä vuotta kohden väheni kolme päivää. Tämä on hyvä asia, hän toteaa.

Palkoista ei tarvitsisi sopia

Myös hämäläinen yrittäjä kertoo pidentäneensä työaikaa pekkaspäiviä vähentämällä.

– Joustot päivittäiseen työaikaan olisi ollut parempi, mutta siihen ei suostuta. Pidetään kiinni ylityörahoista.

Palkkojen sopimista paikallisesti hän ei kannata. Se paitsi lisäisi työtä, voisi myös kuivattaa työmarkkinat.

– Jos paikallisesti sovitaan palkoista ja jäädään jälkeen yleisestä kehityksestä, kuka enää työskentelee meillä? Kyllä siitä yleisestä palkkatasosta on aina pidettävä kiinni.

Pienet palkat – isot bonukset

– Kiky ei näy meillä mitenkään. Emme lisänneet työaikaakaan, koska uskon, että aika olisi mennyt harmitukseen kuuluvaan päivittelyyn, kertoo naisyrittäjä Pohjois-Pohjanmaalta.

– Meillä on aina sovittu asioista paikallisesti. Meillä on kaikilla pienet kuukausipalkat – toimitusjohtajalla pienin. Loppuvuodesta maksamme bonuksia niin paljon kuin suinkin mahdollista. Meitä on kahdeksan ja viime vuonna käytimme bonuksiin 50 000 euroa.

Yrityksessä toimitaan myös sairauslomissa omalla tavalla. Työnantaja maksaa jokaiselle työntekijälle nettiyhteyden kotiin siltä varalta, että taudin iskiessä on jäätävä kotiin.

– Jos tuntuu, ettei ole niin huono, että sairastaa pitäisi, voi töitä tehdä kotoa käsin oman jaksamisen mukaan.

Yrittäjät: Sopimisen mahdollisuudet merkitykseltään pieniä

Hallitus edellytti, että työajoista, palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista sopiminen työpaikoilla piti tulla osaksi liittojen työehtoraameja.

Lisäksi hallitus vaati kriisilausekkeen määrittelyä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Sen perusteella yrityksessä voitaisiin palkka- ja muiden työehtojen tilapäisestä sopeuttamisesta.

– Kaikkiin työehtosopimuksiin ei tullut edes niitä paikallisen sopimuksen mahdollisuuksia, joita kilpailukykysopimuksessa edellytettiin. Kilpailukykysopimuksen vaikutusta paikallisen sopimisen edistämisessä ei siten tulisi liioitella. Muut uudet paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat merkitykseltään pieniä, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä.

Hallitus on kirjannut paikallisen sopimisen edistämisen hallitusohjelmaansa.

Yrittäjäsanomat kirjoitti aiemmin toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä, jonka mukaan kikyn jälkeinen liittokierros edisti työehtojen sopimista työpaikoilla.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Kaupparekisterin kehittämistä arvioivan työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän raportti on julkaistu.

Työryhmä ehdottaa kaupparekisteriasioinnin muuttamista jatkossa kokonaan sähköiseksi.

Suomen Yrittäjät kannattaa esitystä, koska sähköisellä asioinnilla voidaan vähentää yritysten identiteettivarkauksia. Samalla asiakasmaksut todennäköisesti alenisivat.

Toisaalta työryhmä puoltaa raportissaan uudistusta kaupparekisterin rahoitusmalliin. Ehdotuksen mukaan rahoitus kerättäisiin jatkossa yritysten maksamilla vuosimaksuilla nykyisten käsittelymaksujen sijaan.

”Typerä uudistus”

Vuosimaksu ei saa tukea yksinyrittäjältä. Leppälehdon Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Minna Nissilä torjuu työryhmän ehdotuksen suoriltaan.

– Se on typerä, koska minun ei tarvitse tietoja jatkuvasti muutella. Kustannukset tulisivat nousemaan, näin ainakin yleensä on tapana käydä, Nissilä sanoo.

Hänestä sähköisen käsittelyn voisi kuvitella laskevan hintoja.

– Jos ei niin kauheasti tarvitse käsitellä, niin työn pitäisi olla edullisempaa. Ei se aina niin tahdo mennä, koska kaikkea on kätevä laskuttaa yrittäjiltä, Nissilä toteaa.

Työryhmä ehdottaa myös, että yrityksen tiedot kysytään yrittäjältä vain kerran. Jos ehdotus toteutuu, viranomaiset voisivat hakea tarvitsemansa tiedot patentti- ja rekisterihallitukselta eikä yrityksen tarvitsisi tilata ja toimittaa kaupparekisteriotteita.

Tämä ei Nissilää liikauta suuntaan eikä toiseen, sillä tilitoimisto hoitaa yhteydenpidon kaupparekisteriin hänen puolestaan.

Yrittäjäjärjestö ei kannata vuosimaksun korotusta

Kaupparekisteri ei kattaisi kaikkia kustannuksia vuosimaksulla.

Käsittelymaksu jätettäisiin joihinkin asiointeihin kuten yrityksen perustamiseen, jakautumiseen ja sulautumiseen.

Suomen Yrittäjät suhtautuu vuosimaksuun varauksella.

– Yrityskyselyn perusteella vain alle kolmannes osakeyhtiöistä tekee kaupparekisteriin ilmoituksia vuosittain. Yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta ilmoitustarve on vielä tätäkin vähäisempi, koska liiketoiminnan tiedot eivät välttämättä muutu lainkaan koko yrityksen elinkaaren aikana. Näkemyksemme mukaan ilmoituksia tekevät erityisesti suuremmat yritykset, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee.

Toivosen mukaan Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä sitä, ettei kaupparekisterin kustannuksia ja sähköiseen asiointiin siirtymistä maksateta pienimmillä yrityksillä.

– Edellytämme, että sähköisen asioinnin myötä PRH:n kustannukset pienenevät ja vaikuttavat alentavasti yritysten maksuihin. Emme pidä järkevänä sitä, että yritykset, joilla ei ole jatkuvaa asiointisuhdetta rekisteriviranomaiseen, joutuisivat maksamaan sille vuosittain maksuja. Tällaisesta järjestelmästä aiheutuu kymmenille tuhansille yrityksille maksun lisäksi uusi vuosittainen toistuva hallinnollinen kustannus.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Kyseessä on uusin päivitys, joka julkaistiin viime yönä. Se pitää sisällään keskeneräistä koodia ja sen vuoksi käyttäjän ei pidä missään nimessä asentaa päivitystä. Asentaminen rikkoo käyttöjärjestelmän käyttökelvottomaksi.

Muun muassa Tivin uutisoima 16212-kehittäjäversiopäivitys käsittää vasta kehitteillä olevan käyttöjärjestelmäversion, joka on suunnattu ensisijaisesti älypuhelimille. Asiantuntijat neuvovat käyttäjiä katkaisemaan verkkoyhteyden, jos päivitys on jo aloitettu.

Päivityksen kerrotaan ajavan kyseisen laitteen loputtomaan päivityskierteeseen. Normaalitilaan pääsee takaisin vain, jos puhelimen palauttaa tehdasasetuksiin. Tällöin kaikki puhelimeen tallennettu data tuhoutuu.

Tietokoneiden kohdalla seuraukset eivät ilmeisesti ole yhtä vakavia. Vaarallista kehitysversiota on jaettu ensisijaisesti Windows Insider -testaajille, mutta päivityspyyntöjä on tullut myös tavallisille käyttäjille.

Pauli Reinikainen

Lukuvuoden päättyessä uutta ammatillista tutkintoaan juhlii noin 77 300 opiskelijaa. Heistä 57 200 on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, 14 200 ammattitutkinnon ja 5 900 erikoisammattitutkinnon.

Yle on julkaissut ensimmäistä kertaa hakukoneen, josta löytyvät tiedot ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista. Mukana ovat toisen asteen oppilaitoksessa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet nuoret ja aikuiset. Tiedot päivittyvät sitä mukaa, kun koulut toimittavat tiedot valmistuneista. Ylen hakukoneeseen pääset tästä.

Tuoreiden ylioppilaiden tiedot voi sen sijaan tarkistaa ylioppilastutkintolautakunnan hakupalvelusta.

– Hienoa, että nyt julkaistaan myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden nimet. Se kertoo, että ammattioppilaitoksesta ja lukiosta valmistuneita pidetään yhtä tärkeinä. Ei ole enää niin, että ylioppilastutkinto olisi jotenkin ensisijainen, Suomen Yrittäjien koulutus- ja innovaatioasioista vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu sanoo.

Hän muistuttaa, että molemmat koulutukset ovat yhtä oikeutettuja väyliä korkeammille asteille.

Suomen Yrittäjät onnittelee kaikkia valmistuneita!

Pauli Reinikainen

Scan-niminen sovellus muuttaa fyysiset dokumentit sähköisiksi. Homma toimii yksinkertaisesti: käyttäjä nappaa kuvan dokumentista tai valitsee valmiin kuvan, minkä jälkeen sovellus hoitaa loput.

Uutuussovellus käyttää apuna koneoppimista, minkä ansiosta sovellus tunnistaa automaattisesti sanat ja asiakirjan reunat. Teknologian avulla käyttäjä voi editoida dokumenttia ja tehdä sen sisällä tekstihakuja.

Kokeilimme sovelluksen iOS-versiota iPhonella. Sovelluksen pitäisi tunnistaa kameran edessä oleva dokumentti automaattisesti, mutta näin ei käynyt vaan otimme kuvan dokumentista manuaalisesti painamalla kameran laukaisupainiketta.

Tämän jälkeen dokumentin voi lähettää eteenpäin pdf-tiedostona esimerkiksi sähköpostiin. Dokumentin käsittely onnistuu Adobe Acrobat -ohjelmalla.

Hakutoiminto ei ainakaan vielä toimi moitteettomasti, sillä sähköpostiin lähetetystä asiakirjasta tehdyt tekstihaut eivät useinkaan tuottaneet tulosta vaikka tekstissä oli haun kohteena olleita sanoja.

Odotettavissa on, että tekstihauissa käytettävä algoritmi paranee jatkossa ja tuottaa parempia hakutuloksia.

Adobe Scan on ladattavissa Android- ja iOS-alustoille.

Pauli Reinikainen

Suomen yrittäjistä noin kolmannes on naisia. Suurin osa naisten yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen mikroyrityksiä.

Osa naisista ryhtyy yrittäjiksi helpottaakseen työn ja perheen yhteensovittamista. Aikaisempien tutkimusten mukaan yrittäjät tekevät kuitenkin noin 20 prosenttia pidempää työaikaa kuin työntekijät. Naisyrittäjistä noin puolella on sopimus työterveyshuollon kanssa ja yksinyrittäjänaisista vain joka viidennellä.

Sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaatti Karoliina Luukko teki Itä-Suomen yliopistossa Työterveyslaitoksen toimeksiannosta opinnäytetyön naisyrittäjistä.

– Tarkoituksena oli selvittää naisyrittäjien terveyskäyttäytymistä sekä tarkastella työaikojen yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja työhyvinvointiin, terveystieteiden maisteriksi opiskeleva Karoliina Luukko kuvailee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ruokailutottumuksia, alkoholin käyttöä, tupakointia, liikuntaa ja unta.

Tutkimuksen aineistona on Työterveyslaitoksen Naiset työssä -alkukyselyn vastaukset. Kyselyyn vastasi 69 naisyrittäjää syksyllä 2015. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään viikoittaisen työajan mukaan, enintään 50 tuntia viikossa työskenteleviin ja yli 50 tuntia työskenteleviin.

– Naisyrittäjät työskentelivät keskimäärin 48 tuntia viikossa, Karoliina Luukko kertoo.

Tutkimukseen osallistuneiden naisyrittäjien keski-ikä oli 47 vuotta ja he olivat toimineet keskimäärin 14 vuotta yrittäjinä. Kaksi kolmasosaa naisista oli yksinyrittäjiä ja kolmannes vastaajista työskenteli kotona. Vastaajista perheellisiä oli 83 %.

Lounas jää joskus väliin

Ruokailutottumukset eivät ole naisyrittäjillä terveellisimpiä mahdollisia. Ainoastaan puolet vastaajista käytti kasviksia, marjoja tai hedelmiä vähintään kuutena päivänä viikossa. Suositus on puoli kiloa päivässä.

Pitkää työviikkoa tekevät söivät harvemmin lounaan kuin lyhyempää viikkoa tekevät.

– Alkoholin käytön riskiraja ylittyi joka viidennellä vastaajalla. Vastaajista 86 % ei tupakoinut, sanoo Karoliina Luukko.

Kolmasosa vastaajista ei harrastanut mitään kuormittavaa vapaa-ajan liikuntaa. Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä lähes puolet (46%) ei liikkunut vapaa-ajalla.

– Yleisimmin naiset harrastivat kävelyä, pyöräilyä, hyötyliikuntaa sekä kuntoliikuntaa, Karoliina Luukko kuvailee.

Naisyrittäjät nukkuivat keskimäärin seitsemän tuntia. Pitkää työviikkoa tekevät nukkuivat vähemmän kuin lyhyempää työviikkoa tekevät. Molemmissa työaikaryhmissä koettu unentarve oli kahdeksan tuntia.

Yli 50 tunnin työviikko haittaa perhe-elämää

Tutkimuksessa selvitettiin myös työaikojen yhteyttä koettuun työkykyyn, työn imuun sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Naisyrittäjät arvioivat työkykynsä työkykypistemäärällä olevan 7,5, mikä vastaa kohtalaista työkykyä. Työaikaryhmittäin työkyvyssä ei ollut eroa. Vastaajista 84 % arvioi pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua.

Pitkiä työviikkoja tekevät naisyrittäjät kokivat enemmän työn ja perheen välistä ristiriitaa. Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä 77 % koki työn haittaavan perhe-elämää melko paljon tai erittäin paljon. Vastaavasti lyhyempää työviikkoa tekevillä työ haittasi perhe-elämää ainoastaan 36 %:lla.

Lähes joka viidennellä pitkää työviikkoa tekevistä yrittäjistä perhe haittasi työtä melko paljon tai erittäin paljon. Lyhyempää työviikkoa tekevistä ainoastaan 7 %:lla perhe haittasi työtä melko paljon tai erittäin paljon.

Pitkät työviikot kuormittavat naisyrittäjiä kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Naisyrittäjien terveyskäyttäytyminen ei kaikilta osin tue työhyvinvoinnin ja työkyvyn säilymistä. Pitkää työviikkoa tekevät naisyrittäjät jättävät usein lounastauot välistä. Lounastauko olisi kuitenkin tärkeä hengähdyshetki pitkissä työpäivissä.

Pitkiä työviikkoja tekevillä unen määrä jää vähäisemmäksi ja heillä oli noin tunnin univaje.

– Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien suuri osuus oli huolestuttava pitkiä työviikkoja tekevillä. Voisiko liikunnasta, säännöllisestä ruokailusta ja riittävästä unesta saada puhtia työhön, etteivät työviikot veny pitkiksi, Karoliina Luukko kysyy.

Perheen tuki on tärkeä

Perhe on tärkeä tuki yrittäjälle ja pitkät työviikot lisäävät merkittävästi työn ja perheen välistä ristiriitaa ja voivat siten vähentää työhyvinvointia.

– Työn ja perheen välistä ristiriitaa voi lisätä myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen naisyrittäjän työskennellessä kotona.

Pitkiä työviikkoja tekevistä yli puolet työskenteli kotona, mitä saattaa selittää se, että osallistujista osa on maatalousyrittäjiä, jolloin sekä työaika että perhe-elämä sekoittuvat helpommin ja työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa.

– Naisyrittäjien sekä yrittäjien sidosryhmien kannattaa kiinnittää huomiota viikoittaiseen työaikaan ja työaikojen merkitykseen työhyvinvoinnille, Karoliina Luukko painottaa.

Hän muistuttaa myös, että työkyvyn säilymistä ja parantamista voidaan edistää ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisiin ruokailutottumuksiin, liikuntaan sekä riittävään lepoaikaan.

– Millaisia keinoja yrittäjällä on lyhentää työaikaansa? Mitä vinkkejä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on saatavilla, Karoliina Luukko kysyy.

– Oma terveys ja työkyky ovat edellytyksiä myös kestävälle yritystoiminnalle. Yrittäjän tsemppijoukkojen kannattaa ottaa puheeksi myös perheen merkitys yrittäjän hyvinvoinnille sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, Luukko muistuttaa.

Hyvä apuväline on esimerkiksi Pienyrittäjän työkyvyn kulmakivet – tietokortti. Tietokortti löytyy osoitteesta www.ttl.fi/naisettyossa.

Turistiryhmiä vetävät matkaoppaat ovat tehneet helsinkiläisten koruliikkeiden kanssa rahakasta yhteistyötä, kertoo Yle.

Oppaat ovat ohjanneet kultaseppien pakeille erityisesti kiinalaismatkailijoiden ryhmiä.

Seurueen toimittamisesta ja sen jäsenten toiveiden tulkkaamisesta oppaat saavat parhaimmillaan kymmenen prosentin siivun myydystä tuotteesta.

Sopimukset tuovat hyvin asiakkaita

Kultasepänliike J. A. Tarkiaisen toimitusjohtaja Heikki Varosen mukaan ilmiö on Helsingissä yleinen, ainakin kultasepän- ja kellosepänliikkeiden osalta.

– Jos haluaa saada asiakkaita, silloin pitää sopimukset tehdä, Varonen sanoo.

Varonen sai tarjouksen yhteistyösopimuksesta ensi kerran neljä vuotta sitten.

– Ne [sopimukset] ovat tuoneet hyvin asiakkaita, ja molemmat osapuolet ovat hyötyneet siitä.

– Matkaoppaat ovat nähneet markkinaraon ja toimivat sen mukaan. Suomessa ei ole ehkä totuttu tällaiseen, Varonen toteaa.

J.A. Tarkiainen Oy on liikevaihdoltaan 1,4 miljoonan euron yritys, joka työllistää 4 henkilöä. 

Liitto: Ohjaamaton kuluttaminen olisi parempi

Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman kertoo, että liitto on kuullut ilmiöstä, mutta faktatietoa esimerkiksi sen yleisyydestä Helsingissä ei ole.

– Jokainen yrittäjä tekee totta kai sellaisia sopimuksia, jotka ovat hänelle hyviä ja kannattavia.

– Mutta tietenkään tällainen sopimuspohjainen kauppa ei ole mikään ihanteellinen muoto. Kyllä vapaa ei-ohjattu kuluttaminen olisi parempi vaihtoehto.

Yrittäjäsanomat

Lista potentiaalisista pörssilistautujista on julkaistu, kertovat pääomasijoitusyhdistys FVCA ja Helsingin pörssi eli Nasdaq Helsinki yhteisessä tiedotteessaan.

Lista on kerätty pääomasijoittajille lähetetyllä kyselyllä.

Yritykset ovat mahdollisia pörssilistautujia seuraavan viiden vuoden aikajaksolla, mutta lopullinen päätös riippuu monista tekijöistä.

Seuraavassa yritysten tiedot nimineen, kotipaikkoineen, liikevaihto- ja henkilöstömäärineen ja toimialoineen.

Aava Mobile, Oulu 23,5 miljoonan euron liikevaihto, 70 työntekijää, tietotekniikkaohjelmistot

BCB Medical, Turku, 3,3 miljoonaa, 33 työntekijää, tietotekniikkaohjelmistot

Bioretec, Tampere 1,8 miljoonaa, biotekniikka

Conexbird Oy, Jyväskylä, liikevaihto 0 euroa, 7 työntekijää, konttikuljetus

Design Talo, Oulunsalo, 63,4 miljoonaa, 171 työntekijää, talorakennus

Efecte, Espoo, 1,3 miljoonaa 6 työntekijää, ohjelmistosuunnittelu

Evac, Espoo, 55,7 miljoonaa 64 työntekijää, kone- ja prosessisuunnittelu

Forenom, Helsinki, 35 miljoonaa, 124 työntekijää, asuntovuokraus

Gigglebug, Helsinki, 0,46 miljoonaa, 11 työntekijää, mainostoimisto

Ginolis, Oulunsalo, 3,2 miljoonaa, 23 työntekijää, kone- ja prosessisuunnittelu

Harvia, Muurame, 45,5 milj, reilut sata työntekijää, kiukaiden valmistus,

KH-Kiinteistöpalvelut, Helsinki, 5,4 miljoonaa, 20 työntekijää, kiinteistönhoito

KNL, Helsinki, ei liikevaihto- ja henkilöstötietoja, sähköasennus

Kämp Collection Hotels, Helsinki, 5,5 miljoonaa, 46 työntekijää

Lightneer, Helsinki, ei liikevaihto- ja henkilöstötietoja, tunnettu digipelistään

Makia, Helsinki, 3,2 miljooaa 8 työntekijää, vaatekauppa

M-Brain, Helsinki, 1,7 miljoonaa, 16 työntekijää, koulutus

Med Group, Vantaa, 20,5 miljoonaa, yli 300 työntekijää,  sairaanhoito

Miradore, Lappeenranta, 3,3 miljoonaa,  27 työntekijää, ohjelmistosuunnittelu

Multitaction, Helsinki, 8,6 miljoonaa, tietotekniset palvelut

Naava, Jyväskylä, 1,8 miljoonaa, 32 työntekijää, viherseinien valmistaja

Primex Pharmaceuticals, Helsinki, 0,65 miljoonaa, 6 työntekijää, lääketukkukauppa

Renta, Vantaa, 4 miljoonaa, rakennuskoneiden vuokraus

Stella, Helsinki, 19,3 miljoonaa, 545 työntekijää, kotipalvelut

Swap.com, Helsinki, 1 miljoona liikevaihtoa, verkkoportaalit 

Transfluent, Helsinki, 0,6 miljoonaa euroa, 4 työntekijää, kielenkääntöohjelmistot

Transval, Tuusula, 3,1 miljoonaa, 35 työntekijää, rahoitus

Unisport Saltex, Helsinki, 0,02 miljoonaa, 1 työntekijä, liikkeenjohdon konsultointi

ZenRobotics, Helsinki, 4,9 miljoonaa, 30 työntekijää, robotiikka

Listalta löytyy lisäksi suuryritykset kartonkitehdas Kotkamills, maaperänpuhdistaja Kreate, lemmikkituotekauppa Musti ja Mirri, rautakauppa Puuilo, Royal Ravintolat, optikkoliike Silmäasema, ohjelmistotalo Solita, lääkäripalveluyritys Terveystalo, varhaiskasvatusyritys Touhula, ja kemiantehdas Walki.

Yrittäjäsanomat

ICT-yritysten työntekijät ovat toimittaneet opetusministeriölle koulupudokkuutta ehkäisevän sovelluksen.

Viiden ohjelmistoyrityksen ammattilaiset kehittivät yhteistyössä työkalun, jolla syrjäytymisvaarassa oleva nuori voitaisiin tunnistaa koulunkäynnistä saatavasta datasta.

Sovelluksessa tarvittavan tiedon laajamittainen hyödyntäminen kohtaa kuitenkin lainsäädännöllisiä esteitä. 

Startup-yritys kehittäjänä jättien rinnalla

Hankkeessa oli mukana IBM:n, Accenturen, Innofactorin, CGI:n ja Claned Oy:n henkilökuntaa.

Neljä edellistä ovat suuryrityksiä, mutta Claned Group Oy on oppimisen digitalisoinnista tunnettu startup, jolla on 472 000 euron liikevaihto ja noin 30 työntekijää.

Työkalu tunnistaa koulupudokkuutta ennustavat tekijät

Koodarien kehittämä työkalu perustuu algoritmiin, joka tunnistaa koulupudokkuutta ennustavat tekijät.

Niitä ovat esimerkiksi peruskoulun arvosanat, poissaolot sekä koulun ja kodin yhteydenpidon aktiivisuus.

Sovellusta voitaisiin hyödyntää koulun tai oppilaitoksen tasolla keskeyttämisvaarassa olevan nuoren tunnistamiseen ja tukemiseen. Kun oppilaan tai opiskelijan tiedoista saatu informaatio lähestyisi kriittistä pistettä, sovellus antaisi siitä ilmoituksen koulun henkilöstölle. Näin asiaan voitaisiin puuttua ajoissa.

Opetushallitus: tarvitaan siilojen rikkomista

Jotta koulupudokkuuteen ja syrjäytymiskehitykseen voitaisiin puuttua nykyistä aiemmin, dataa tulisi voida hyödyntää eri kouluasteilta, varhaiskasvatuksesta alkaen.

Nykyinen lainsäädäntö estää sen.

– Datan hyödyntäminen nuorten parhaaksi edellyttää julkiselta hallinnolta uutta otetta ja siilojen rikkomista, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Sovelluksen valmistus liittyi opetushallituksen ja Teknologiateollisuuden yhteiseen hankkeeseen.

Yrittäjäsanomat

Apple on tavallisesti esitellyt vähintäänkin uudet käyttöjärjestelmänsä kesäkuun kehittäjäkonferenssissa, mutta tällä kertaa agendalla oli myös useita laitejulkistuksia.

Yksi kiinnostavimmista uutuuksista oli HomePod-kaiutin, joka on Applen vastaus Amazonin Echolle. Alkuvaiheessa ainoastaan Yhdysvaltain, Britannian ja Australian markkinoille myyntiin tulevaa laitetta ohjataan puheella. Kaiuttimen tarkoituksena on toimia älykkäänä informaatiolähteenä, joka antaa tietoja esimerkiksi säästä ja kertoo päivän uutiset.

Lisää tehoa pöytäkoneeseen

Apple esitteli tilaisuudessaan uudet iMac-pöytäkoneet, joissa on parannetut näytöt ja enemmän tallennustilavaihtoehtoja. Lisäksi laitteiden liitäntöjen määrää on parannettu. Imac tulee saataville 21,5-tuumaisena ja 27-tuumaisena versiona. Pienemmästä näytöstä saataville tulee myös 4K-näytölle varustettu versio. Isomman 27-tuumaisen saa vielä asteen tarkemmalla 5K-näytöllä.

Todellinen tehopakkaus on uusi iMac Pro, joka tulee myyntiin vuoden loppupuolella. Apple mainosti laitetta kaikkien aikojen tehokkaimmaksi iMac-malliksi. Tietokoneessa on 18-ytiminen prosessori, erittäin nopea näytönohjain, enintään 128 gigatavua keskusmuistia ja jopa 4 teratavua kovalevytilaa. Hinta on ominaisuuksien mukainen, lähes 5000 euroa.

Tablettiin 4K-kamera ja pikalataus

Kannettavamarkkinoille Apple tuo uusilla Intelin prosessoreilla varustetut MacBookit. Samalla Apple laskee 13-tuumaisen, ilman Touchbaria toimitettavan MacBookin hintaa.

Tablettivalikoimaa Apple parantaa lanseeraamalla uuden 10,5-tuumaisella näytöllä varustetun iPad Pron. Laitteessa  on uusi, tarkempi ja kirkkaampi näyttö, jonka virkistystaajuus on aikaisempia malleja korkeampi. Tabletti on myös nopeampi uuden prosessorin ansiosta. Tabletin kamera tukee nyt 4K-resoluutiota ja mukana on myös toivottu pikalataus. Uusi iPad Pro on jo tilattavissa myös Suomeen ja toimitukset alkavat ensi viikolla. Uutuusmallin hinta alkaa 749 eurosta.

Pauli Reinikainen

Googlen, Vainu.io Software Oy:n ja Suomen Yrittäjien selvitys kartoitti suomalaisten pk-yritysten kotisivujen toiminnallisuuksia ja online-markkinointiviestintäponnisteluja. Se jaotteli pk-yritykset neljään luokkaan: digi-pudonneet, digi-eksyneet, digi-mainostajat ja digi-voittajat. Alimpaan luokkaan kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa – ei edes Facebook-sivua.

Digi-eksyneillä on staattinen verkkosivu, mutta he eivät tavoittele asiakkaita aktiivisesti verkossa. Tähän ryhmään kuuluu 79 prosenttia pk-yrityksistä. Digi-mainostajia, eli sellaisia yrityksiä, jotka tavoittelevat uusia ja nykyisiä asiakkaita aktiivisesti verkkoympäristössä, on vain 14 prosenttia pk-kentästä.

Digi-voittajat pitävät digitaalista toimintaympäristöä oleellisena osana liiketoimintaansa. Heitä on 19 prosenttia niistä pk-yrityksistä, joilla on tunnistetut verkkosivut.

– On silmiinpistävää huomata, että vuoden 2015 Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yrityksistä vain kahdeksan prosenttia oli vahvasti digisuuntautuneita. Nyt heitä on 12 prosenttia, Googlen maajohtaja Antti Järvinen painottaa.

Nyt tehdyn tuoreen selvityksen mukaan digisuuntautuneiden yritysten määrä on noussut siis 12 prosenttiin. Pk-yritysbarometri on SY:n TEM:n ja Finnveran kahdesti vuodessa julkaisema tutkimus.

Kun yritystä ei löydy verkosta…

Järvisen mukaan Google haluaa olla muiden toimijoiden kanssa edistämässä pk-yritysten elinvoimaisuutta digitaalisessa toimintaympäristössä.

– Esimerkiksi suomalaisen verkkokaupan trafiikista 16 prosenttia tulee ulkomailta, Ruotsissa määrä on moninkertainen, Järvinen nostaa esille.

– Datan perusteella suomalaisten pk-yritysten olemassaolo asiakkaille on uhattuna, hän sanoo.

Sen sijaan suomalaisilla kuluttajilla on ns. korkea e-intensiteetti ja esimerkiksi yli puolet Suomessa päivittäin tehtävistä reilusta 30 miljoonasta Google-hausta tehdään mobiililaitteilla. Puolet lähialueen palveluja älypuhelimella googlaavista kuluttajista myös vierailee haun jälkeen lähialueensa myymälässä tai toimipisteessä seuraavan vuorokauden aikana.

Digisuuntautuneet kasvavat muita nopeammin

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korostaa, että digitalisaatio vahvistaa pk-yritysten kasvua.

– Tämä on kansakunnan kohtalonkysymys. Meidän pitää saada digi-pudonneiden joukosta mahdollisimman moni selvityksen 2. tai 3. luokkaan ja tietysti mahdollisimman moni voittajien ryhmään.

Viimesyksyisen Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän oma suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan.

Näin catering-firma astui digi-voittajien joukkoon

Willitomaatti Cateringin yrittäjä Jussi Peisan yrityksellä on mobiilioptimoidut sivut ja käytössä on muun muassa Google Adwords-hakusanamainonta.

– Adwords on ollut yritykselle tosi hyvä. Olemme käyttäneet sitä ympärivuotisesti vuodesta 2012 lähtien.

Yrityksen myyntiassistentti Rosa Repo kertoo heidän hoitavan itse Adwords-kampanjat, siihen ei oolla tarvittu ulkopuolista kumppania. Googlen Antti Järvisen mukaan kolme neljästä heidän suomalaisista asiakkaistaan hoitaa Google Adwordsin käytön itse.

Willitomaatti Catering on vuodesta 2014 ollut mukana Googlen Growth Engine Ambassador -projektissa. Sen kautta he ovat saaneet verkkokoulutuksia digikyvykkyyden kehittämisessä. Yritys työllistää kaksi vakituista ja sesongin mukaan eri määrän osa-aikaisia, nyt kesäsesonkina noin 15 osa-aikaista työntekijää.

Pk-yrittäjä voi ottaa käyttöönsä lukuisia maksuttomia työkaluja. Googlen Test my site -palvelussa voi testata kotisivujensa toimivuuden ja tilata maksuttoman raportin.

Nyt tehty selvitys perustuu Vainun tietokantaan, ja otoksena on vajaa 68 000 pk-yritystä.

Riikka Koskenranta

Suomalainen HMD Global esitteli Nokia-puhelimet viime talvena Barcelonan mobiilikonferenssissa. Ensimmäisenä Suomessa tuli myyntiin retrohenkinen 3310-peruspuhelin. Ensi viikolla seuraan liittyy uusi puhelinmalli.

Kesäkuun 13. päivänä myyntiin tulee Nokia 3. Nokia 5 ja Nokia 6 saapuvat kauppoihin kesäkuun 20. päivä. Uudet älypuhelimet tulevat myyntiin Suomessa ensimmäisenä maana Länsi-Euroopassa. Laitteet tulevat ennakkomyyntiin näinä päivinä operaattoreilla ja suurimmilla jälleenmyyjillä.

Malleista edullisin on Nokia 3, jonka hinta on 149 euroa. Nokia 5 maksaa 199 euroa ja Nokia 6:n hinta on 249 euroa. Kuutosmallista tulee myöhemmin myös peilikiiltävä musta Arte-erikoismalli, jonka hintaa ei vielä paljastettu.

"Puhdas" Android-kokemus

Kaikki uudet nokialaiset käyttävät Android Nougat -käyttöjärjestelmäversiota. Android on säilytetty mahdollisimman "puhtaana" eli HMD ei ole halunnut kuorruttaa sitä omalla käyttöliittymällään. HMD:n mukaan käyttökokemus on vastaavanlainen kuin Googlen Pixel-älypuhelimessa.

Kaikissa kolmessa uutuusmallissa on kahdeksan megapikselin etukamera. Nokia 6:ssa on laadukkain takakamera, siinä megapikseleitä on 16.

Nokia 3:n näyttökoko on 5 tuumaa. Nokia 5:ssä näyttö on 5,2-tuumainen ja Nokia 6:ssa 5,5-tuumainen. Sormenjälkitunnistin on kaikissa paitsi Nokia 3:ssa. Kaikissa malleissa on microSD-muistikorttipaikka ja ne tukevat 4G LTE -mobiiliverkkoyhteyksiä. Puhelimissa on standardikokoinen kuulokeliitäntä.

Pauli Reinikainen

Arvostetussa tapahtumassa on tarjolla teknologiaan ja tulevaisuuteen katsovia tutkimus-, teknologia- ja sovellusesittelyitä fotoniikkaa hyödyntävistä yrityksistä.

Yksi tapahtuman teemoista on fotoniikan avulla toteutettava metsien virtuaalinen mallintaminen. Virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta hyödyntävät sovellukset mahdollistavat tarkan, tehokkaan ja luontoa kunnioittavan metsänhoidon sekä esimerkiksi puuraaka-aineen alkuperän täsmällisen seurannan läpi koko jalostusketjun.

Fotoniikalla eli valotieteellä tarkoitetaan valon tuottamista, käsittelyä ja tarkkailua. Fotoniikkaa hyödynnetään esimerkiksi virtuaalitodellisuus- ja konenäkösovelluksissa. Metsäbiotalous puolestaan viittaa uusiutuvan puubiomassan hyödyntämiseen paperi- ja sahateollisuuden ohella myös korkeamman jalostusarvon tuotteissa, kuten kosmetiikassa ja tekstiileissä.”

– Fotoniikka muuttaa maailmaa paljon enemmän kuin yleisesti tiedetään. Vaikkapa nopeat valokuituyhteydet, virtuaalitodellisuus ja konenäkö perustuvat fotoniikkaan: niiden kaikkien taustalla on kyky tuottaa ja tunnistaa valon eri aallonpituuksia erittäin tarkasti, tapahtumasta vastaava Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Juha Purmonen kertoo.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 234 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäkisan tuomaroi Jethro Rostedt. Porin kaupungin ja MTV:n suurtapahtuma SuomiAreena kerää yhteiskunnalliset vaikuttajat Poriin heinäkuun toisella viikolla. Suomen Yrittäjät tarjoaa perjantaina 14. heinäkuuta klo 13.30 SuomiAreena-yleisölle elämyksen Kauppakeskus Puuvillassa. Lavalla nähdään vauhdikas yrittäjyystaistelu, jossa pk-yritysten joukkue ja startup-joukkue ottavat mittaa toisistaan.

Kisan alkuverryttelyksi Antti Hyrkäs Aalto-yliopistosta kertoo startupeista ilmiönä. Kisan juontaa uutisankkuri Kirsi Alm-Siira. Kilpailua kommentoi ja voittajan valitsee kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt.

Yhdessä metsään -kahvit Partiolaisten kanssa

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Yrittäjät ja Suomen Partiolaiset kannustavat paikallisyhdistyksiään ja lippukuntiaan järjestämään yhdessä metsäretkiä sellaisille lapsille ja nuorille, joille metsä ei ole entuudestaan tuttu.

SuomiAreenalla tarjotaan Yhdessä metsään -kahvit tiistaina 11. heinäkuuta klo 15–17. Lounais-Suomen Partiopiirin toimiston pihalla Porin keskustassa, Antinkatu 6:ssa. Kahveilla kerrotaan kokemuksia alkuvuoden Yhdessä metsään -retkiltä ja kerrotaan vielä tulossa olevista retkistä.

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka järjestetään Porissa 10.–14.7.2017. Tänä kesänä jo 12. kertaa järjestettävän tapahtuman pääteema on Suomi 100 - Yhdessä. Viiden päivän aikana SuomiAreenalla järjestetään yli 170 tilaisuutta, joihin osallistuu lähes 950 yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjistä koostuvassa seitsenhenkisessä tuomaristossa on mukana myös suomalaisjäsen, edellisvuonna maatamme kilpailussa edustanut Supercellin Ilkka Paananen. Kilpailu on maailman ainoa kaikilla mantereilla käytävä yrittäjäkisa.

Juha Vidgrén voitti viime vuoden lopussa Suomen EY Entrepreneur of the Year -kilpailun. Sen myötä hän pääsee taistelemaan yrittäjyyden maailmanmestaruudesta ja EY World Entrepreneur of the Year -tittelistä Monacossa 7.-10. kesäkuuta lähes 50 muun maavoittajan kanssa.

Ohjelmassa ovat tuomaristohaastattelut, yrittäjätapaamiset sekä yrittäjyysteemaiset seminaarit. Maailmanmestaruus ratkeaa finaalissa 10. kesäkuuta.

– Tässä ollaan mukana edustamassa Ponssea, metsäkonealaa ja -yrittäjiä. Läpi historian asiakkaiden luottamuksen ja sitoutuneiden työntekijöiden merkitys yhtiön kehitykselle ja kasvulle on ollut poikkeuksellinen, Suomen EY World Entrepreneur of the Year -edustaja Juha Vidgrén sanoo.

Vidgrénin mukaan kasvu Vieremällä kyläpajasta alan kansainväliseksi edelläkävijäksi kertoo ennen kaikkea perustajan Einari Vidgrénin ainutlaatuisesta yrittäjähengestä.

Kattaus eri toimialojen yrittäjiä

Monte Carlossa kohtaavat yrittäjät ovat monella tapaa maailman kasvuyrittäjien parhaimmistoa. He ovat merkittäviä työllistäjiä ja kasvattaneet yrityksiään nopeassa tahdissa. Mukana on liikemiehiä ja -naisia hyvin erilaisilta toimialoilta.

Vidgrénillä on vastassaan muun muassa avaruusyrittäjä, bioenergiayrityksen veljekset, monikulttuurisille naisille suunnatun meikkibrändin perustaja sekä useampi terveystoimialalla toimiva yrittäjä. Kaikkinensa kilpailijoita on 49 maasta.

Ilkka Paananen tuomarin roolissa – Tuloksen lisäksi syynätään vastuullisuutta

EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja, partner Juha Hilmola kertoo kilpailun tuomariston kiinnittävän huomiota yrittäjähengen, taloudellisten tulosten, strategian, kansainvälisyyden ja innovatiivisuuden lisäksi yrittäjän ansioihin vastuullisemman ja paremman maailman rakentamisessa.

– Juha Vidgrén jatkaa isänsä aloittamaa upeaa yrittäjätarinaa, jossa yhdistyvät loistavalla tavalla metsä, luonto, huipputeknologia ja kansainvälinen edelläkävijyys. Ponsse on hieno kansainvälinen yritys, jolla on omalla toimialallaan ylivertainen, huipputeknologinen tuote.

– Näen Ponssessa ja Vidgrénin tavassa johtaa yritystään malliesimerkin hyvin menestyvästä pörssilistatusta perheyrityksestä, joka on osannut mukautua nopeasti nykypäivän haasteisiin ja joka omalla esimerkillään ohjaa koko toimialaa, kertoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja, partner Juha Hilmola.

Kansainvälisessä tuomaristopaneelissa istuu toista kertaa suomalaisjäsen. Rovion Mikael Hed, on ollut mukana tuomaristossa vuonna 2012.

Yrittäjäsanomat

Suomen Yrittäjien vuonna 2014 julkistaman Hyvinvointibarometrin mukaan vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. 11 prosenttia vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon.

31 prosenttia vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa, 40 prosenttia 3–6 viikkoa ja 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa.

Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan joka kolmas työssäkäyvä suomalainen kertoo lomailevansa heinäkuussa yhteen putkeen. Yleisin kesäloman pituus on neljä viikkoa. Seuraavaksi suosituin lomakuukausi on elokuu ja kolmantena tulee kesäkuu. Pätkissä pitkin kesää loman aikoo viettää joka kolmas.

Täydellistä irtiottoa tämä ei kuitenkaan kaikilla palkansaajilla tarkoita. Suomalaisista jopa 56 prosenttia kertoo tekevänsä ainakin jossain kohtaa lomaa töitä. Joka päivä ja viikoittain töihin paneutuu joka viides.

Tulokset selviävät viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista.

Lomien aikana töitä ei tehdä työnantajan painostuksesta. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo työnantajan esittäneen toiveen vastata puheluihin ja sähköposteihin vastaamisesta loma-aikana.

Suomen suurin kuntapäättäjien ja elinkeinoelämän yhteistapahtuma alkaa tänään Oulussa.

Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari kerää tänä vuonna ennätysyleisön.

Paikalle odotetaan lähes tuhatta yrittäjää ja vaikuttajaa keskustelemaan elinvoimasta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö saa selvät sävelet

Evääksi kuntien vaikuttajat saavat seminaarissa julkaistavan Kunta- ja maakuntastrategian käsikirjan, joka on käytännönläheisesti kirjoitettu opas yrittäjyyden huomioimiseksi päätöksenteossa.

– Tavoitteemme on nostaa esiin kysymyksiä, joihin vastaamalla yrittäjänäkökulmaa pystyy pohtimaan, kertoo yrittäjäjärjestön elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Kesäkuun 6.–7. pidettävässä seminaarissa puhujina on alan terävin kärki, muun muassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tapahtuma kokoaa yhteen kunnanjohtajia, elinkeinojohtajia, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajia sekä kunta-alan asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, maakunnista ja valtionhallinnosta.

Puhujatiedot, ohjelma ja aikataulu löytyvät tapahtuman nettisivuilta, täältä.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi