Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 2 845 konkurssihakemusta vuonna 2016. Määrä on 323 hakemusta vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli Helsingissä (449), Espoossa (92), Turussa (80), Tampereella (79), Oulussa (78) ja Vantaalla (74). Pienemmissä kaupungeissa tilastojen kärkipäässä ovat Kuopio (53), Jyväskylä (49), Kouvola (45) ja Lahti (45).

Toimialoista eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli tukku- ja vähittäiskaupassa (485), rakennusalalla (476) ja teollisuudessa (222). Yksittäisistä aloista eniten konkurssikäsittelyjä oli talonrakentamisessa, missä hakemuksia käsiteltiin 231 kappaletta.

Vuoden 2016 hakemuksista 601 päättyi jakoluettelon vahvistamiseen. Muissa tapauksissa konkurssin käsittely keskeytyi konkurssimenettelyn eri vaiheissa.

Yleisimmät konkurssimenettelyn keskeytymisen syyt olivat konkurssipesien varattomuus, joka oli syynä 1 167 tapauksessa, ja hakemuksen peruuttaminen, joka oli syynä 615 tapauksessa. Vuonna 2016 konkurssipesän varattomuudesta johtuvia konkurssimenettelyn keskeyttämisiä oli 243 kappaletta (17,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemuksen peruuttaminen merkitsee käytännössä sitä, että menettelyyn osallistuneet velkojat ovat saaneet saatavilleen suorituksen tai hyväksymänsä vakuuden. Vuonna 2016 hakemuksen peruuttamisia oli 16 kappaletta (2,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Loppuun käsitellyillä konkurssiasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja joista on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Loppuun käsiteltyjä konkursseja koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit. Loppuun käsitellyt konkurssit sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Jari Lammassaari

Tietoja konkurssihakemuksien määristä paikkakunnittain ja toimialoittain voit katsoa täältä.

Kyseessä on huijaus, joka on kohdistunut ainakin hostingpalvelu.fi-nimisen kotimaisen yrityksen asiakkaisiin.

Yritysten saamissa sähköpostiviesteissä puhutaan verkkonuksen rekisteröinnistä, ja niissä on muitakin kirjoitusvirheitä. Meileissä lukee ”Arvoisa Rva /Hra. Ohessa määritelmät verkkonuksen rekisteröintiin 2017 /2017. Toivomme, että ilmoituksemme teille on ollut riittävän kattava.

Yhtävällisin terveisin

Anna Korhonen

Asiakaspalvelu

.Fi Domain Hosting

"

Hostingpalvelu.fi  on julkaissut verkkosivuillaan varoituksen huijauslaskuista:

”Olemme havainneet, että osa asiakkaistamme on vastaanottanut huijauslaskuja domainin uusimisesta ja rekisteröinnistä. Näissä laskuissa on yritykseksi ilmoitettu ”.FI domain hosting”. Ko. viestit ovat huijauksia ja ne voi jättää huomioimatta.

Meidän ylläpidossa olevat verkkotunnukset voi uusia vain meidän kautta ja laskut näkee ja voi maksaa aina myös asiakassivujemme kautta. Esimerkiksi .fi domainin uusiminen maksaa meidän kautta 15 euroa (sis. alv 24%)”, yrityksen sivuilla kirjoitetaan.

Huijareiden lähettämissä laskuissa summa on 199 euroa ja laskuissa on puolalainen PL-etuliitteellä alkava tilinumero. Laskuissa ei ole y-tunnusta.

Jari Lammassaari

Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond).

 – SIB-mallissa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Euroopan investointirahaston (EIF) ja kokeilun hankehallinnoijana toimivan Epiqus Oy:n välillä allekirjoitettiin sopimus sijoituksesta. Kotouttamisen SIB -rahastolle on nyt kerätty yhteensä 13,5 miljoonaa euroa.

Koulutus räätälöidään työpaikan tarpeisiin

Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin.

– Maahanmuuton lisäännyttyä on entistä tärkeämpää nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille, kansliapäällikkö Gustafsson sanoo.

Kokeilussa yrityksiä aloilta, joilla on työvoimapula

Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.

– Valmet Automotive rekrytoi parhaillaan suurta määrää uusia työntekijöitä. Tässä tilanteessa on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää, Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo sanoo.

Social Impact Bond -mallin on tuonut Suomeen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Nopeutettua koulutusta – Vajaassa kolmessa kuukaudessa työn syrjään

Yhtenä palveluntuottajana on Omnia, jonka tavoitteena on aloittaa koulutukset alkusyksystä 2017. Hanketta toteutettaneen matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla, kiinteistöalalla, varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa sekä rakennusalalla.

Nopeutetun työllistymishankkeen toimintaidea on, että Omnia kouluttaa työttömiä maahanmuuttajia noin 85 päivää ja etsii heille työpaikkoja.

– Koulutus painottuu mm. asiakkaan osaamisen arviointiin perustuvaan ammatillisia ja työelämävalmiuksia antavaan koulutukseen sekä jatkokoulutukseen, jotka suunnitellaan hankkeeseen osallistuvien työnantajien tarpeita vastaavaksi, Omnia kertoo tiedotteessa.

Muita palveluntuottajia ovat Luona Oy, OrtonPro, Arffman Consulting Oy, Biisoni Oy ja Hanken SSC.

Yrittäjäsanomat

Kiinalainen Cowarobot on laukku, josta matkailija usein unelmoi, mutta joka vasta nyt on todellisuutta. Se nimittäin seuraa omistajaansa uskollisesti ilman, että laukkua tarvitsee raahata mukanaan.

Robottilaukkua tarvitsee käytännössä nostaa vain esteiden yli. Tasaisella lattialla tai tiellä laukkuun ei tarvitse koskea.

Alumiinista valmistettu Cowarobot R1 painaa 4,5 kiloa ja sitä voi käyttää kokonsa puolesta lentolaukkuna. Erikoisuutena laukussa on sisäänrakennettu sim-kortti, joka auttaa paikantamaan laukun sijainnin. Laukussa on irrotettava akku, jota voi käyttää myös lisävirtalähteenä muille laitteille. Yhdellä latauksella Cowarobot jaksaa kulkea noin 20 kilometrin matkan.

Laukussa on sensorit, joiden avulla se osaa kulkea törmäämättä muihin ihmisiin ja esteisiin. Kun käyttäjä koskee vetokahvaan, automaattiohjaus kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Erillisen rannekkeen avulla omistaja voi käskeä kauempana olevan laukkunsa luokseen.

Cowarobotin turvallisuutta varkailta parantaa se, että laukku seuraa käyttäjän vierellä, ei tämän takana. Tällöin omistaja voi pitää jatkuvasti silmällä laukkua.

Laukun voi tilata valmistajan verkkosivuilta 699 dollarin eli noin 620 euron hintaan.

Cowarobotia esitellään parhaillaan CES Asia -teknologiamessuilla Shanghaissa. Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen vierailee messuilla paikan päällä.

Pauli Reinikainen

Kiinteistöliiketoiminnasta tunnettu yrittäjä ja Hausjärven kunnanvaltuutettu Kaisa Liski (kesk.) sanoo omaksuneensa hyvin uuden roolinsa poliitikkona. Maneerit ovat hallussa.

– Miltä se nyt tuntuu, kun hyvin tehdystä työstä saa palkinnoksi lisää työtä? Ihan selvä poliitikko minusta on tullut jo muutamassa viikossa, kun vastaan kysymykseen kysymyksellä, hän naurahtaa.

Liski sanoo olevansa henkisesti valmis jo tuleviin maakuntavaaleihin Kanta-Hämeessä.

 – Ehdokkuus saattaa olla mahdollista. Jos puolue pyytää, niin valmistaudun myös luottamustehtävässäni siihen.

Liski kertoi ajatuksistaan Yrittäjäsanomille Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa.

Liskille painava puheenjohtajan pesti

Liski valittiin vajaan 9000 asukkaan Hausjärven valtuustoon kevään kuntavaaleissa.

Kansan luottamus on realisoitumassa ympäristölautakunnan puheenjohtajan tehtävänä. Tämän hän sanoo valmentavan mahdolliseen maakuntavaltuutetun tehtävään.

– Ympäristölautakunnan puheenjohtajuus on merkittävä paikka Hausjärven mittakaavassa. Kunnan pinta-ala on maakunnan toiseksi suurin, ja kun ajatellaan kaavoitusta ja yrittäjävetoisuutta siinä, niin kunnallinen päätöksenteko on aivan ensiarvoisen tärkeässä asemassa siinä.

Tästä syystä hän on myös Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa.

– Haluan verkostoitua ja tutustua ihmisiin, jotka ovat tehneet tällaisia hommia ennen minua.

Tulevalta maakuntahallinnolta Liski odottaa yrittäjänä hyvää yrittäjien yhteishenkeä. Maakuntavaltuustot aloittavat vuonna 2018. 

Liskin yritys laajentaa ja rekrytoi

Siirtyminen elinkeinoelämästä politiikkaan sujui Liskin mukaan helposti.

– Olen touhunnut yrittäjien parissa jo kuutisen vuotta ja moni näistä yrittäjistä on toiminut kuntapolitiikassa pitkään, niin eipä tässä mitään jännitettävää ole.

Kaisa Liskin yritys on kiinteistönvälitystoimisto Kaisa Liski LKV Oy, jonka henkilöstön kokoluokka on 10–19.

– Kevään kuumin rekrytointi on päällä ja olen palkannutkin yhdeksän henkilöä. Katselin tuossa myös liiketiloja Oulun uudelle toimistolle, Liski kertoo.

*Uutista päivitetty klo 16:20, tarkennus maakuntavaltuustojen aloittamisajankohtaan.

Juhani Ojalehto

Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kannustaa elinkeinoelämän edustajia aktivoitumaan yhteydenpidossa uusiin kunnanvaltuustoihin juuri nyt.

Kevään vaaleissa valitut päättäjät valitaan eri luottamustehtäviin ja lautakuntiin monissa kunnissa parasta aikaa. Vehviläinen pitää hallinnon ja yrittäjien yhteydenpitoa tärkeänä.

– Uudet valtuustot ovat järjestymässä. On oiva aika paikallisilla yrittäjillä vaikuttaa terveisten eteenpäin menoon kunnissa.

Vehviläinen viittasi Suomen Yrittäjien määritelmään yrittäjäystävällisestä kunnasta, johon hän kertoi tutustuneensa.

– Järjestö on tehnyt hyvää työtä siinä, Vehviläinen sanoi ja nosti paperista esimerkkejä.

– Yrittäjäystävällisessä kunnassa ovat sujuvat lupaprosessit sekä säännöllinen vuoropuhelu päättäjien ja yrittäjien välillä.  Kuntien ei pitäisi syödä yrittäjien elinvoimaa omalla liiketoiminnalla, Vehviläinen listasi.

”Kunnat eivät pysy elinkeinoelämän perässä”

Kuntien lakisääteisissä ja tulevissa maakuntahallintojen strategioissa pitää Vehviläisen mielestä erikoistua.

– Kunnat eivät ole joka asiassa hyviä. Strategiat eivät saa olla yleispiirteisiä ja kaiken kattavia. Pitää uskaltaa tehdä aitoja valintoja ja selkeä visio, mikä on kunnan ja tai maakunnan elinvoimaisuuden tavoite, ja miten sinne mennään.

Vehviläinen sai yrittäjältä kritiikkiä, että julkisen puolen kuntastrategiat jämähtävät paikoilleen, eivätkä pysy elinkeinoelämän toimialamuutosten perässä.

– Niihin pitää tarvittaessa palata, Vehviläinen totesi.

Vehviläinen puhui yleisölle Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa.

Kunta- ja uudistusministeri saapui seminaariin jo aamupäivästä, hyvissä ajoin ennen iltapäivällä pitämäänsä puheenvuoroa. Yrittäjäkentän evästystä riitti.

– Lupaan viedä aamulla saamiani terveisiä elinkeinoministeri Mika Lintillälle (kesk.), Vehviläinen sanoi.

Yrittäjäsanomat

Suomen Uusyrityskeskukset ry valitsee vuosittain valtakunnallisen Vuoden Uusyrittäjän yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen sekä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa.

Valinta tehdään kahdesta viiteen vuotta yrittäjänä toimineiden, uusyrityskeskusten avulla yrityksensä perustaneiden henkilöiden joukosta.

Kunniamaininta annettiin lihakauppa Köttdisken Malax Ab:n yrittäjälle sekä sähkö- ja tietoliikenneyritys Efficient Network Partner Oy:n yrittäjille. Yrittäjät palkittiin tänään Oulussa, Kunnallisjohdon seminaarin iltajuhlassa.

Kirkkaalla liikeidealla ja kovalla työllä menestykseen

Teemu Takku ja Simo Sutinen perustivat Duunivaruste Oy:n vuonna 2014. Työvaatteiden ja -varusteiden kannattava myynti Suomen kokoisessa maassa ei ole helppoa, mutta kaksikko onnistui tuomaan markkinoille lisäarvoa.

He rakensivat palvelun, jonka avulla pystyy tarkasti hallinnoimaan varustehankintoja ja niiden kustannuksia työntekijäkohtaisesti. Vaatteet ja varusteet voi tilata kätevästi yrityksen tilauspalvelusta tai verkkokaupasta. Duunivarusteella on myös yli 500 neliön kokoinen myymälä Kuopiossa. Yritys perustaa toimintansa nopeuteen ja tavoitettavuuteen.

− Palvelun nopeus ja saatavuus ovat kilpailuetuja, joita pyrimme kaiken aikaa parantamaan. Meillä on oma tekstiilipaino ja broodeerauspalvelu, joten uskomme, että olemme parhaiten palveleva työvaatemyymälä Suomessa, kertoo Teemu Takku.

Tuomarit vakuutti konsepti ja kannattava hyvä kasvu

Duunivaruste vakuutti Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun tuomariston voimakkaalla ja kannattavalla kasvulla sekä omintakeisella konseptilla. Yritys on menestynyt alusta asti odotettua paremmin ja liikevaihto vuonna 2016 oli jo yli 1,4 miljoonaa euroa.

− Duunivarusteen yrittäjät ovat aivan alusta asti toteuttaneet hyvin monipuolista palvelukonseptia asiakkaiden tarpeisiin. Se on aika harvinaista näin nuorelle, vasta kolme vuotta toiminnassa olleelle yritykselle, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi arvioi.

Menestys vaatii sekä suunnitelmallisuutta että rohkeutta.

− Asiat kannattaa suunnitella huolella, mutta välttää ylisuunnittelua. Tärkeintä on päästä suunnittelupöydältä mahdollisimman pian asiakkaisiin käsiksi. Päätöksiä pitää pystyä tekemään päivittäin tietämättä, ovatko ne oikeita vai vääriä, Simo Sutinen toteaa.

Lähiruokaa ja modernia urakointia

Pohjanmaan Maalahdella, 5500 asukkaan kunnassa, toimii Isabella Asplundin perustama Köttdisken Malax Ab. Yritys on perustettu vuonna 2014 ja sen konseptina on myydä korkealaatuista ja tuoretta, lähellä tuotettua ruokaa.

Tuomaristoa miellytti erityisesti Köttdiskenin onnistunut brändäys sekä alle 30-vuotiaan yrittäjänaisen rohkeus lähteä toteuttamaan liikeideaansa.

Ilkka Säkkinen, Juha Pyyhtiä ja Timo Keränen perustivat vuonna 2015 Efficient Network Partner Oy:n (ENP), modernin urakointiyhtiön sähkö- ja tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja projektijohtamiseen. Yrityksen toiminta perustuu laadukkaaseen yhdessä tekemiseen sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön sekä kumppaniverkoston kanssa.

Suomen 30 uusyrityskeskusta tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. 

Kuvassa Duunivaruste Oy:n yrittäjät Teemu Takku ja Simo Sutinen

Yrittäjäsanomat

Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään tekoälyn tasolle, jolla se voi ennustaa melko luotettavasti ihmisen eliniän.

Tutkijat ovat hyödyntäneet tekoälyä tietokonetomografialla eli viipalekuvauksella otettujen kuvien tulkitsemiseen. Adelaiden yliopiston tutkimuksessa tekoälyn algoritmeja käytettiin 48 potilaan tulosten analysointiin.

Tutkimuksen tulokset ovat vakuuttavaa luettavaa. Tulosten perusteella tekoäly onnistuu ennustamaan 69 prosentin todennäköisyydellä, kuoleeko ihminen seuraavien viiden vuoden sisällä. Ennuste on samaa luokkaa kuin ihmisten tekemissä diagnooseissa.

Jos tekoälyn käyttö diagnoosien tekemisessä yleistyy, se voi merkitä muutoksia esimerkiksi vakuutusten myöntämiseen. Vakuutusyhtiö voisi jatkossa määrätä asiakkaan vastaavaan tutkimukseen. Jos tulos olisi odotuksia huonompi, vakuutusta ei välttämättä myönnettäisi lainkaan.

Ei pelkästään huono asia

Tutkijat uskovat, että tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia potilaiden hoitamiseen. Yksittäiselle potilaalle voidaan laatia yksilöllisiä hoitosuunnitelmia ja paneutua enemmän yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi tekoälyn antamat diagnoosit voivat auttaa löytämään yhteisiä tekijöitä potilaiden sairauksien välillä.

Adelaiden yliopiston tutkimuksessa tekoälyllä etsittiin lähinnä keuhkosyöpiä ja verisuonitukosten riskiä. Koneoppimisen avulla analysoitiin yli 16 000 kehosta skannattua kuvaa.

Tutkijoiden tavoitteena on käyttää tekoälyä jatkossa kokonaisvaltaisen terveydentilan kartoittamiseen, ei pelkästään ongelmakohtien löytämiseen.

Pauli Reinikainen

Oneplus 3T (kuvassa) oli Suomessa pienimuotoinen menestys. Puhelimen myynnin aloittaminen poiki jonon Helsingin keskustaan Elisan liikkeen ovelle viime marraskuussa. Laitteessa houkuttelivat paitsi kilpailukykyinen hinta, myös laadukkaat ominaisuudet. Laite on ollut myynnissä yksinoikeudella Elisalla.

Nyt 3T:n myyntiä ollaan lopettelemassa, sillä uusi Oneplus 5 on ovella. Kiinalaisyhtiö otti edellisen mallin myötä käyttöön uuden strategian, jonka mukaan se julkaisee jatkossa uutuusmalleja useammin kuin kerran vuodessa.

Syy yhden numeron yli hyppäämiseen löytyy kiinalaisesta uskomuksesta, jonka mukaan nelosta pidetään epäonnen lukuna.

Oneplus on kutsunut median edustajia julkaisutilaisuuteen 20. kesäkuuta. Kutsu paljastaa, että puhelin tulee Suomessa myyntiin seuraavana päivänä klo 17.

Millainen puhelin tulossa?

Vahvistamattomien tietojen mukaan Oneplus 5:ssä olisi peräti kahdeksan gigatavua keskusmuistia eli selvästi enemmän kuin kilpailijoiden tuotteissa. Keskusmuistilla on merkitystä, jos käyttäjällä on päällä samanaikaisesti useita paljon muistia kuluttavia sovelluksia kuten pelejä.

Internetiin päätynyt vuotokuva paljastaa, että laitteessa on niin sanottu kaksoiskamera eli kaksi erillistä kamerakennoa. Näistä toisen epäillään olevan mustavalkokamera.

Uudeksi värivaihtoehdoksi odotetaan violetin ja vaaleansinisen yhdistelmää. Muut värit olisivat musta, punainen ja kultainen.

Ostajan kannalta epämieluisa tieto on se, että uutuuden arvellaan olevan selvästi edellistä mallia kalliimpi. Oneplus 3T on maksanut Suomessa 439 tai 479 euroa.

Pauli Reinikainen

Emfit tunnetaan unta tarkkailevasta sensorista, joka analysoi unen laatua mittaamalla sykevälivaihteluita. Teknologiaa on kehitetty Suomessa jo lähes 30 vuoden ajan ja sitä on käytetty muun muassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa jo yli 15 vuoden aikana lukuisissa tietellisissä tutkimuksissa.

Emfit on mukana parhaillaan Kiinan Shanghaissa järjestettävillä CES-teknologiamessuilla esittelemässä anturia paikallisille yrityksille ja alan asiantuntijoille.

Uusin Emfit QS -anturi on rekisteröity äskettäin terveydenhuollon laitteeksi. Rekisteröinnin avulla sensoria voidaan jatkossa myydä terveydenhuollon ammattilaisille kuten esimerkiksi lääkäreille.

– Lähdimme alusta pitäen kehittämään sensoria niin, että siitä olisi hyötyä myös ammattilaisille. Sensorin avulla lääkäri pystyy tekemään johtopäätöksiä siitä, kärsiikö potilas esimerkiksi uniapneasta, Emfitin toimitusjohtaja Heikki Räisänen kertoo.

– Perehtynyt lääkäri näkee sensorin signaalista, onko potilaalle tarvetta tehdä tarkempi unipolygrafiatutkimus. Uskomme että jatkossa tekniikka mahdollistaa myös joidenkin sydämen rytmihäiriöiden tunnistamisen.

Emfitin tavoitteena on tarjota varteenotettava teknologia diagnosointiin.

– Koska potilas ei pidä sensoriamme päällään sen avulla esimerkiksi unihäiriöitä voidaan tutkia kotona helpommin, kauemmin ja silti edullisemmin kuin perinteisille teknologioilla. Potilaalla sensorimittaus on erityisesti mukavampi tapa. Potilas voisi saada jatkossa sensorin käyttöön lääkäriltään jo ennen kuin hänen tarvitsisi jonottaa unilaboratorioon.

Lisää valmistusta Suomeen

Räisänen on kokenut Kiinan-kävijä. Hän on ollut CES-messuilla Emfitin kanssa vasta kolmesti, mutta liiketoiminnasta Kiinassa hänellä on kokemusta jo lähes 20 vuoden takaa.

– Suomalaisten yritysten kannattaa ehdottomasti lähteä Kiinaan. Mielestäni Kiina on meille valtavan tärkeä vientimaa.

Nykyisin Emfit toimii Kiinassa paikallisen tytäryhtiön kautta.

– Tarkoitus on rakentaa markkinaa Kiinaan sekä kuluttajatuotepuolella että terveydenhoitolaitteissa. Paikallisen sertifikaartin saaminen vaatii vielä paljon töitä.

Emfitillä on Kiinassa on isoja asiakkaita, yhtenä esimerkkinä ZTE Health. Osa globaaleista asiakkaista integroi Emfitin sensorin sänkyihin tai myy niitä muuten osana omaa tuotettaan.

Suurin osa Emfitin valmistuksesta on edelleen Suomessa. Räisäsen mukaan tavoitteena on valmistaa sensorien elektroniikka jatkossa itse.

– Olemme hieman kyllästyneet siihen, miten haastavaa elektroniikan sujuva ja globaalisti kilpailukykyinen ostaminen alihankkijoilta oikeastaan on. 

Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen vierailee tällä viikolla Kiinan Shanghaissa järjestettävillä CES-teknologiamessuilla.

Pauli Reinikainen

Robotit ovat pääroolissa parhaillaan Kiinan Shanghaissa käynnissä olevassa CES-teknologiatapahtumassa. Yrittäsanomat on paikan päällä tutustumassa messujen tarjontaan.

Robotit ovat muuttamassa elämäämme nopeammin kuin moni uskoo. IDC-tutkimusyhtiön (International Data Corp) mukaan vaikutus on merkittävä etenkin yrityksille ja sitä kautta yhteiskunnalle.

IDC kiinnittää huomion seuraaviin robotiikkatrendeihin:

1. Roboteista vastaavat johtajat yleistyvät yrityksissä. Vuoteen 2019 mennessä 30 prosenttia alan johtavista yrityksistä palkkaa palvelurobotiikasta vastaavan johtajan.

2. IDC arvioi, että vuoteen 2020 mennessä robotit yleistyvät niin että uusilta työntekijöiltä vaaditaan entistä parempaa osaamista ja lahjakkuutta. IDC:n mukaan jopa 35 prosenttia ihmisten työpaikoista voi vähentyä, kun töitä siirretään roboteille. Samaan aikaan palkat nousevat, kun työntekijöiltä vaaditaan huippuosaamista.

3. Hallitusten on säädettävä robotteja koskeva lainsäädäntö. IDC arvioi, että vuoteen 2019 mennessä hallitukset aloittavat lakien valmistelutyön. Lakien tavoitteena on huolehtia siitä, että riittävä määrä työpaikkoja säilyy ihmisillä ja että robottien käyttö ei uhkaa tietoturvaa tai ihmisten turvallisuutta.

4. Vuoteen 2020 mennessä 60 prosenttia roboteista on riippuvainen pilvipalveluista. Robotit kehittyvät ja saavat uusia taitoja pilvestä.

5. Robottien taidot ja ominaisuudet kehittyvät nopeasti. IDC:n arvion mukaan vuoteen 2018 mennessä 30 prosenttia roboteista toimivat kolme kertaa nopeammin kuin tällä hetkellä.

6. Vuoteen 2019 mennessä 35 prosenttia roboteista toimii etupäässä logistiikan ja terveydenhuollon parissa sekä palvelusektorilla.

7. Varastorobotit yleistyvät. Jo ensi vuoteen mennessä lähes 50 prosenttia maailman 200 johtavasta verkkomarkkinointiyrityksestä ja verkkokaupasta ottaa käyttöön robotit, jotka täydentävät varastoja ja toimittavat tuotteita asiakkaille.

Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen osallistuu parhaillaan käynnissä oleviin CES Asia -teknologiamessuihin Kiinan Shanghaissa.

Pauli Reinikainen

– Olimme kriisikunta, kun menin Vaalaan. Talous oli erittäin huonossa jamassa, kertoo Tytti Määttä, reilun kolmentuhannen asukkaan Vaalan kunnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaalla.

– Olen nyt kahdeksan vuotta ollut siellä kunnanjohtajana. Kun valtuustokausi keväällä päättyi, asiat olivat talouden osalta tulleet kuntoon, ja olemme tehneet päättäjien kanssa hyvää työtä.

Yrittäjäsanomat tapasi Määtän Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa.

Puolet työajasta kuluu yrityksille

Kunnanjohtaja toimii Vaalassa myös yritysasiamiehenä.

– Vajaa puolet työajastani menee yritysasioiden hoitamiseen, Määttä kuvailee.

– Esimerkiksi tapasin äsken yhden aloittavan yrittäjän, ja hommasin hänelle kumppanit, joiden kanssa lähtee tekemään. Yhdelle yritykselle, joka laajentaa, on haettu apua siihen. Autan (EU:n, valtion ja kunnan lähteistä muodostuvan) Leader-rahoituksen hakemisessa ja teen myös verkottumista, Määttä kuvailee osuuttaan yrityspalveluissa.

Kunnan tavoitteena on Määtän mukaan murtaa maaseutuun liitettävää myyttiä.

– Pyrimme murtamaan yritysten kanssa sitä myyttiä, että harvaan asutulla maaseudulla ei ole työpaikkoja.

– Kuntana autamme yrityksiä rekrytoimaan. Nykyinen järjestelmä ei toimi ja työntekijöistä on pulaa. Esimerkiksi viime viikolla olimme Oulussa yhdessä yhden yrityksen kanssa kertomassa, että heillä alkaa koulutusohjelma, johon otetut henkilöt tähän yritykseen.

Suomen eniten kasvanut yrittäjäyhdistys

Vaalassa tuntuu energiataso ja toiminnallisuus olevan kasvussa. Vaalan yrittäjäyhdistys sai tänä vuonna palkinnon vuoden suurimmasta kasvusta [linkki tiedotteeseen].

Mikä merkitys tällä on kunnanjohtajalle?

– Se on tärkeä asia. Toimiva yrittäjäyhdistys tuo kunnalle toimijan, jonka kanssa käydä vuoropuhelua esimerkiksi kuntastrategiasta ja hankintapolitiikasta. Näistä ei voi keskustella jokaisen yrittäjän kanssa erikseen. Yrittäjäyhdistys on mukana laatimassa kuntastrategiaa. Yhdistys on myös hyvä sparraamaan kuntaa.

Tytti Määttä osallistui Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaariin Oulussa, jossa hän keräsi lähes tuhatpäiseltä yleisöltä tapahtuman raikuvimmat suosionosoitukset.

Määttä mitteli sujuvasanaisesti vastaväittäjiensä kanssa maaseutukuntien asemasta kaupungistumiskehityksessä.

Juhani Ojalehto

Tulos vahvistaa käsitystä noususuhdanteen alkamisesta ja Suomen kuljetusmarkkinoiden normalisoitumisesta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n barometri kertoo, että markkinoilla on myös oireita kuljettajapulasta.

– Kuljetuskalustolle on nyt kysyntää ja kuljetusyrityksissä on työtä tarjolla. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on varmistettava, muistuttaa SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Joka kolmas kuljetusyritys on kasvattanut kuljetusmääriään kevään aikana. Viidenneksellä kuljetettava tavara on vähentynyt. Vuosi sitten sekä kasvua että laskua oli noin neljänneksellä vastanneista.

Kuljetusmäärät säilyivät vakaalla tasolla puolella yrityksistä. Useampi kuin viidennes vastanneista odottaa alkavalta kesältä kuljetusmäärän kasvua. Toimeliaisuuden lisääntyminen näkyi myös kilometreissä mitattuna (29 prosentilla kasvua) sekä henkilöstön ja kaluston kehityksessä. 

Kuljetusmäärien kehitys jakaantui varsin tasaisesti ympäri Suomea ja kuljetuslajien kesken.

Reilulla kolmanneksella liikevaihto kasvoi

Kasvaneet tavaramäärät heijastuivat myönteisesti liikevaihtoon, joka on noussut useammalla kuin kolmanneksella vastanneista (38 prosenttia). Kuljetusbarometrissa 2/2016 hiukan vähemmän, eli 33 prosenttia, kertoi liikevaihdon kasvusta. Myynnin laskusta raportoi joka neljäs vastanneista.

Kappaletavarakuljetukset ovat lisääntyneet erityisen paljon kevään aikana.

Kannattavuuden kehitys on ollut useamman vuoden varovaista, ja niin tässäkin Kuljetusbarometrissa. Runsas kuudennes yrityksistä on parantanut kannattavuuttaan keväällä, kun sitä vastoin heikennystä oli runsaalla viidenneksellä. Luvut ovat kuitenkin vertailukautta 2016 positiivisemmat, ja kannattavuuden kasvua ennusti joka neljäs.

Korkeat kustannukset, epäreilu kilpailu sekä joustamattomuus jäytävät

SKAL kysyi selvityksessä myös yritystoiminnan suurimmista haasteista. Vastaajat valitsivat viisi suurinta haastetta ja asettivat ne tärkeysjärjestykseen. Kolmen kärki oli yhteneväinen viiden vuoden takaisen kyselyn kanssa. Eniten kärkisijoja keräsivät korkeat kustannukset (79), epäreilu kilpailu kuljetusmarkkinoilla (71) sekä joustamattomat ajo- ja lepoajat (70). Myös sanelupolitiikka kuljetussopimuksissa (54) ja tiestön huono kunto (53) säilyivät listan kärjessä.

– Ajo- ja lepoaikasääntöjen jäykkyys harmittaa kuljetusyrittäjiä vuodesta toiseen. Kuljetustehtävät ovat moninaisia ja pakollisten taukojen ajoittaminen täsmällisesti koetaan haastavaksi.

SKAL on yhdessä Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Linja-autoliiton kanssa esittänyt, että 45 minuutin tauko voitaisiin tarvittaessa jaksottaa kolmeen viidentoista minuutin taukoon, ja lisäksi kuljettaja voisi ajaa yhden pidemmän rupeaman viikossa ehtiäkseen viikonlopuksi kotiin.

SKAL ry:n mukaan joustojen lisääminen tehostaisi töiden suunnittelua ja parantaisi kannattavuutta sekä kuljettajien työhyvinvointia.

SKAL:n Kuljetusbarometriin 2/2017 vastasi yhteensä 546 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Kysely toteutettiin 17.–31.5.2017.

Yrittäjäsanomat

Kiinan suurin verkkokaupan jälleenmyyjä Jingdong (JD.com) on pian ottamassa käyttöön maailman suurimman tavarankuljetuksiin tarkoitetun dronen.

Jingdongilla on Kiinassa valtava myyntiverkosto, joka on samaa luokkaa amerikkalaisen Amazonin kanssa.

JD.comin tavararoboteissa on kolme moottoria ja ne pystyvät toimimaan täysin itsenäisesti. Yksi robotti voi kuljettaa peräti yhden tonnin painoisen lastin enintään noin 300 kilometrin matkan.

Kyseessä on maailman suurin tavarantoimituksiin tarkoitettu robotti siviilikäytössä. Suurempia on vain Yhdysvaltain armeijalla. Esimerkiksi Amazon ei ole vielä saanut lupaa Yhdysvaltain hallitukselta kopterien käyttöön.

Kiinassa Shaanxin maakunnallinen hallinto on antanut Jingdongille luvan operoida kuljetusroboteilla matalalla lentokorkeudella 300 kilometrin säteellä. Alkuvaiheessa yritys keskittyy kuljettamaan koptereilla paikallisten maanviljelijöiden tuotteita kuten hedelmiä, kasviksia ja lihaa. Kopterit tuovat merkittävän edun nykytilanteeseen, sillä paikalliset tiet ovat varsin huonokuntoisia.

Oma drone varaston valvontaan

JD.com rakentaa parhaillaan omaa robotiikkakeskusta ja tehdasta kopterien valmistusta varten. Yrityksen tavoitteena on laajentaa kopterien käyttö maailmanlaajuiseksi muissa maissa toimivien yhteistyökumppanien kautta.

Kiinalaisjätti käyttää varastoissaan myös pienempiä koptereita lähinnä valvontatarkoituksiin. CES Asia -messuilla esitellään dronea, joka kykenee havaitsemaan esimerkiksi tulipalon varastotiloissa. Kopteri operoi automaattisesti ja lentää yhdellä latauksella 30 minuutin ajan. Drone osaa suunnitella reittinsä siten, että se valvoo koko varastorakennusta.

Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen osallistuu CES Asia -teknologiamessuille Kiinan Shanghaissa.

Pauli Reinikainen

Apteekkari oli saanut laskun maanantaina, ja soittanut sen jälkeen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan.

Suomen Yrittäjien lakineuvoja Heidi Nenonen kertoo, että viitisen apteekkaria on ollut neuvontaan yhteydessä parin päivän aikana.

– Näissä kaikissa on sama eräpäivä, sama hinta ja sama laskutuksen peruste. Osa näistä yrittäjistä on ollut poliisiin yhteydessä, ja tehnyt rikosilmoituksen. Näitä voidaan pitää petoksen yrityksenä, kun kyseessä on lasku, joka ei perustu mihinkään, Heidi Nenonen kertoo.

Lakineuvojan ohje kuuluu:

– Kun kyseessä on asiaton lasku, jolla ei ole perustetta, ei reklamaatiota ole välttämätöntä tehdä. Poliisille on syytä tehdä kirjallinen rikosilmoitus. Missään nimessä laskua ei tarvitse maksaa.

”Laskut teetättävät paljon vaivaa, pitää selvitellä niitä”

Laskun lähettäjänä Suomen Yrittäjien tietoon tulleissa tapauksissa on HRH Laskutus Oy. Lähettäjän kohdalla on harhaanjohtavasti myös maksupäätteiden tarjoajan Nets Oy:n logo. Nets on tiedottanut asiakkaitaan nettisivuillaan harhaanjohtavista huijauslaskuista 6. kesäkuuta.

Apteekkarien saamissa laskuissa eräpäivä on 9. kesäkuuta 2017. Laskutettava summa on kaikissa näissä ollut sama 386,55 euroa.

Yrittäjäsanomille asiasta kertonut satakuntalaisapteekkari huomasi laskussa kummallisuuksia ja soitti laskussa olleeseen puhelinnumeroon. Ensiksi hän ajatteli, että lasku saattaisi liittyä maksupäätteeseen tai johonkin korttitilitykseen.

– Laskussa ei kerrota miltä aikaväliltä tämä olisi, ja sanamuoto bruttotilityksen provisiot kuulosti hyvin oudolta.

– Numero meni ihan muualle kuin laskun lähettäjälle, meni perintätoimisto Intrum Justitiaan. Perintätoimistosta sanottiin, ettei lasku ole heiltä. Ymmärsin, että tässä on jotain hyvinkin outoa.

– En ole vielä tehnyt rikosilmoitusta, pitäisi keritä se tehdä. Laskut tympäisevät, ne teetättävät paljon vaivaa: sitten kysellä neuvoa ja vielä tehdä rikosilmoitus. Aikaa vievää hommaa, tällainen on valitettavaa, apteekkari harmittelee.

Laskussa mainittua Y-tunnusta ei löydy YTJ-rekisteristä.

Kotisivut kuuluvat eri yritykselle

Laskussa mainitun kotisivun hrh.fi-osoitteen yrityksellä Helsingin Rengashotelli Oy:llä ei ole mitään tekemistä lähetettyjen laskujen kanssa.

Kuvan "Asiakas/Maksaja" kentästä on poistettu ko. apteekin yhteystiedot 

Riikka Koskenranta

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 1.6.–7.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 333 yritystä.

Parhaillaan Kickstarter-joukkorahoituskampanjassa pääomaa keräävä Evapolar 2 on pienikokoinen ilmastointilaite, joka viilentää ilman 3-4 neliön alalta. Tämän lisäksi laite myös puhdistaa, kosteuttaa ja filtteröi ilmaa.

Evapolar 2 soveltuu parhaiten työpöydälle tai makuuhuoneeseen, sillä yhdellä täytöllä se viilentää ja kosteuttaa ilmaa kahdeksan tunnin ajan. Sen jälkeen käyttäjän on täytettävä säiliö vedellä.

Valmistaja on parantanut uutta versiota kasvattamalla vesisäiliön kokoa ja laskemalla laitteen melutasoa. Käynnissä ollessaan Evapolar humisee 25-40 desibelin voimakkuudella. Laitteeseen on lisätty tuki älykotijärjestelmille kuten Applen HomeKitille ja Samsungin Smart Thingsille.

Valmistaja muistuttaa, että laitetta ei saa pitää kaltevalla alustalla ja se toimii paremmin tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Virran laite ottaa tavallisesta pistorasiasta tai esimerkiksi tietokoneen usb-liitännästä.

Kickstarterista Evapolar 2:n voi tilata alennettuun noin 160 euron hintaan ennen kampanjan päättymistä.

Pauli Reinikainen

Finanssiala ry:n teettämän tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa verkkopankissa. Tutkimuksessa selvitettiin säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja Suomessa.

Vain prosentti vastaajista maksaa edelleen laskunsa pankin konttorin tiskillä tai laskunmaksuautomaatilla. Näin ollen myös vanhemmat ikäluokat ovat hiljalleen ottaneet sähköisen maksamisen käyttöön. Monella alueella siihen on ollut pakko turvautua, kun pankit ovat supistaneet konttoriverkostoaan.

Vielä kaksi vuotta sitten vain joka kolmas käytti verkkopankkia mobiililaitteella. Tuoreen tutkimuksen mukaan mobiilikäyttäjien määrä on nyt noussut selvästi ja yli puolet suomalaisista käyttää säännöllisesti verkkopankkia esimerkiksi älypuhelimella.

Eniten pankin mobiilipalvelua käyttävät 18–44 -vuotiaat. Heistä noin 70 prosenttia maksaa laskuja ja hoitaa pankkiasioita mobiililaitteella. Sama ikäryhmä suosii myös e-laskuja.

Käteinen ei ole enää kuningas

Tutkimus paljastaa, että maksukortti on käytössä jo 88 prosentilla alle 18-vuotiaista suomalaisista. Käteisen rooli vähenee jatkuvasti, sillä enää 18 prosenttia vastaajista maksaa ostoksensa paperirahalla. Käteistä suosivat lähinnä yli 55-vuotiaat.

Tutkimuksessa kysyttiin myös lähimaksamisen suosiosta. Ominaisuus oli käytössä 64 prosentissa vastaajien pankkikorteista. Yli 80 prosenttia ominaisuuden haltijoista myös käytti lähimaksua kaupassa käydessään.

Finanssiala ry:n tilaaman tutkimuksen toteutti IROResearch Oy ja siihen haastateltiin viime helmi-maaliskuussa yhteensä 2 500 mannersuomalaista 15–79 -vuotiasta henkilöä. Kyseessä on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1–2 vuoden välein.

Pauli Reinikainen

Yksi suurimmista muutoksista on Action Center -ilmoituskeskuksen uusi ulkoasu. Ilmoituskeskuksen näkymässä on nyt erillinen osio sovelluksille ja ilmoitukset näkyvät selkeämmin.

Uutta on myös omien suosikkinettisivujen kiinnittäminen tehtäväpalkkiin. Microsoft on palauttanut kyseisen toiminnon takaisin käyttöjärjestelmään käyttäjien toiveesta. 

Yksi merkittävimmistä uudistuksista liittyy kosketuskynän tukeen. Käsialantunnistusta on parannettu ja Microsoft on tuonut käyttäjälle uusia elekomentoja. Mukana on myös automaattinen käsialan tunnistus.

Uusi virtuaalinäppäimistö

Stylus-kynällä kirjoitettaessa järjestelmä muuttaa käsialan automaattisesti tekstiksi, jota voi editoida jälkikäteen elekomennoilla. Käsialapalkista on nyt suora pääsy esimerkiksi emoji-kuvakkeisiin ja symboleihin. Käyttöä helpottaa sekin, että käsialapaneeli "kelluu" näytöllä siinä kohdassa, missä kynä kulloinkin on. Uutta on myös "etsi kynäni" -toiminto, jonka avulla käyttäjä näkee missä oli viimeksi kun käytti kynää.

Microsoft on helpottanut emoji-kuvakkeiden liittämistä sähköpostiviesteihin ja sosiaalisen median viesteihin. Windows 10 -käyttäjille on tarjolla uusi virtuaalinäppäimistö, joka ehdottaa tilanteeseen soveltuvia emoji-kuvakkeita ja pitää sisällään myös ennakoivan tekstinsyötön sekä yksikätisen käytön.

Pauli Reinikainen

– Maakuntahallinnon pitäisi antaa palvelulupaus.

– Uuden hallintoportaan ei pitäisi luoda lisää byrokratiaa.

Yrittäjäsanomien katugallup yrittäjille osoittaa, että ensi vuonna aloittava maakuntahallinto nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena. Kysyimme, mitä odotuksia maakuntauudistus herättää.

Maakuntien vastuulle tulevat muun muassa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yritysten julkiset palvelut.

– Odotan maakuntahallinnolta ennustettavuutta ja loogisuutta, sanoo hoiva- ja siivouspalveluja tuottavan Hoivea Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pitkänen.

– Kunnissa on liian paljon viranhaltijoista riippuen yllättäviä ja nopeita käänteitä. Me toimimme Pohjois-Pohjanmaan alueella, yhdeksässä kunnassa. Kun yksittäinen viranhaltija vaihtuu, voi koko toimintamalli muuttua meillä. Markkina häviää tai sitten markkinoita tulee.

– Toivon, että maakuntahallinto tuo selkeyttä, jotta me tiedämme, että miten toimitaan, miten voimme kasvaa ja miettiä tulevaisuuttamme.

Oululaisen henkilöstövalmennusyrityksen osakkaat Virpi Ilmakangas ja Jonna Jantunen kaipaavat yrittäjien välistä yhteistyötä.

– Me luomme työksemme vuorovaikutusmahdollisuuksia yrityksen sisällä, Jantunen taustoittaa.

– Odotamme yhteistyöstä yritysten kanssa. Aitoa yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksien hakemista muissakin kuin juhlapuheissa. Pitäisi järjestyä esimerkiksi treffejä ja virkistäytymistapahtumia, joissa tehdään ihan konkreettisesti verkostoitumista, Ilmakangas sanoo.

– Vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, mutta siihen se vähän jää. Ihmisiä pitää ihan työntää tilanteisiin, joissa tutustutaan toisiin, Jantunen jatkaa.

Haastattelu tehtiin Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa.

– Tämä tilaisuus esimerkiksi kaipaisi sellaisia verkostoitumismahdollisuuksia, joissa vaihdetaan käyntikortit ja kerrottaisiin, mistä asioista on kiinnostunut. Etukäteenkin voisi olla mahdollisuus ilmoittaa, keistä henkilöistä tai mistä aiheista on kiinnostunut ja järjestettäisiin kohtaaminen. Ihmisiä olisi hyvä matchata [sovittaa yhteen] keskenään, Ilmakangas vinkkaa.

Sote-alalta on Jouni Pitkäsen tapaan imatralainen Jerena Juutilainen, Ensix Oy:n toimitusjohtaja.

– Valtio olisi voinut jonkinlaiset raamit asettaa maakuntahallinnolle. Maakuntatasolle jää liian vapaat kädet. Emme tiedä, minkälaisilla kriteereillä siellä pystyy yrittäjät olemaan mukaan. Se on kurjaa. Se on ainoa kysymysmerkki tässä.

– Yritykseni on rakennettu sote-uudistusta ajatellen. Tämä toimisi pienyrittäjien operaattorina. Aluehallintovirasto, joka myöntää luvat, ei tiedä mitä lupaa tällaisen yrityksen pitää edes hakea. Yrittäjän on hankala olla mukana tällaisessa uudistuksessa. Mielestäni julkinen sektori on sote-uudistuksen tullessa etulyöntiasemassa markkinoilla, Juutilainen sanoo.

– Tärkeintä olisi varmasti se, ettei hallinto kävisi liian byrokraattiseksi, sanoo Veli-Pekka Alusniemi, jolla on tietoliikennepalveluita tarjoava toiminimi Etelä-Savossa Sulkavalla

– Toivoisin, että viesti kulkisi ja yrittäjä tulisi kuulluksi. Minusta siinä on riski, että hallinto kasvaa, kun tulee uusi hallinnon taso. Toivon mukaan näin ei käy.

Pirkanmaalainen Arto Pirttilahti on kansanedustaja (kesk.) ja sivutoiminen yrittäjä. Hänen mielestään maakuntahallinnon pitäisi antaa palvelulupaus.

– Meillä oli aikaisemmin vahvat työvoimatoimistot, jotka kutoivat kiinni aluekehittämistä hyvin vahvasti. Yrittäjä sai silloin niistä rekrytointiavun ja koulutushankkeita. Siellä ohjattiin myös työttömiä. Nämä ovat menneet maaseutupaikkakunnilta keskuskaupunkeihin ja maakuntien reuna-alueet ovat jääneet huonolle hoidolle.

– Kun maakunta tulee, niin näkisin, että katsotaan koko maakunnan mahdollisuuksia. Kun ely-keskukset puretaan erilaisiin yrityskonsultaatiota tekeviin juttuihin, niin siinä tulee yrittäjälle valinnanvapautta hakea palveluja. Toivon ainakin, yrittäjän näkökulmasta, että byrokratia kevenisi ja lupatoiminta joustavoituisi.

– Pitäisi antaa palvelulupaus siitä, että kun pistetään kuponki sisälle, niin miten nopeasti tulee raha tai lupa käteen.

Teksti: Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Kuvat: Vesa Ranta