Järjestöt ovat havainneet puutteen hallituksen toukokuussa antamassa ehdotuksessa valinnanvapauslaiksi.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Näe ja Fysi toteavat tiedotteessaan, että lakiesityksestä ei ilmene, pitääkö asiakkaan käydä palveluntarpeen arvioinnissa sote-keskuksessa tai maakunnan liikelaitoksen toimipaikassa.

– Jos arviointi voidaan tehdä vain konkreettisella käynnillä, hoitoonpääsy viivästyy ja resursseja hukataan, Näe ja Fysi toteavat.

Valinnanvapauslaki on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistusta eli sote-uudistusta.

Asiakkaan juoksuttaminen tuhlaa resursseja

– Olisi resurssien tuhlaamista käyttää asiakkaita lääkärinvastaanotolla vain tullakseen ohjatuiksi toiselle palveluntuottajalle tai noutaakseen asiakassetelin, järjestöt katsovat.

Näe ja Fysi esittävät turhien käyntien välttämiseksi lakiehdotukseen korjausta.

– Etäyhteyden käyttö palveluntarpeen arvioinnissa olisi kirjattava lakiin. Hyväksyttynä tapana tutkia ja hoitaa potilasta se on jo kirjattu, tiedotteessa taustoitetaan.

Lähes sata tuhatta tarpeetonta sote-keskuskäyntiä

– Lakia ei saa jättää tältä osin epäselväksi, sanoo Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

– Pelkästään näkemisen ja silmäterveyden alalla kansalaiset joutuisivat tekemään optikon silmäterveyslöydösten perusteella 80 000–90 000 tarpeetonta sote-keskuskäyntiä vuosittain silmälääkäriin päästääkseen, Tast arvioi.

Optikkoliikkeissä tuotettuja silmäterveyspalveluja käyttää vuosittain 1,2-1,4 miljoonaa suomalaista. Yksityisten fysioterapiayritysten ja -ammatinharjoittajien vastaanotoille tehdään reilut viisi miljoonaa käyntiä vuodessa.

Palveluiden digitalisointi päästää pienet tuottajat markkinoille

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry ovat Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöjä.

Toimialajärjestöjen näkemyksiä tukee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

– Digitaaliset palvelut ovat laajemminkin tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuudesta. Pk-yritysten olosuhteet huomioiva palveluiden digitalisointi on omiaan helpottamaan pienten tuottajien pääsyä markkinoille, Neimala sanoo.

Vain 30 on suuria Suomen 19 000 soteyrityksestä

Yrittäjäjärjestö kannattaa sote-uudistusta ja siihen sisältyvää valinnanvapautta.

Sen mukaan hallituksen tavoitteet täyttyisivät palveluiden tehostamisesta, kustannusten hallitsemisesta ja koko maan kattavien palveluiden turvaamisesta.

– Uudistuksen tavoitteet voivat kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että asiakkaiden valinnanvapaus toteutetaan pienten ja keskisuurten tuottajien markkinoillepääsyn turvaavalla tavalla, Neimala huomauttaa.

Suomen sosiaali- ja terveysalalla toimivista lähes 19 000 yrityksestä vain alle 30 on suuria. Alalla toimii yli 17 500 mikroyritystä ja 900 pk-yritystä.

Yrittäjäsanomat

Verkkokauppa on pk-yrityksille kustannustehokas keino kansainvälistyä ja saada näkyvyyttä Yhdysvalloissa, kertoo valtion vienninedistämisyhtiö Finpro tiedotteessaan.

– Meillä on tuoreita esimerkkejä siitä, että tuotteet ovat edenneet verkkokauppaa pitkin kivijalkamyyntiin, sanoo digitaaliseen kauppaan keskittyvän eCom Growth -kasvuohjelman johtaja Kari Pokkinen Finprosta.

Siikajoelta Amazoniin ja Walmartiin

Verkkokaupalla Yhdysvaltain markkinoille on mennyt muun muassa vapaa-ajan tuotteita valmistava suomalaisyritys Acon.

Kasvu Atlantin toisella puolella on vauhdikasta. Acon ennakoi Yhdysvaltojen nousevan liikevaihdolla mitattuna yrityksen tärkeimmäksi kohdemaaksi vuoteen 2018 mennessä. Aconin tuotteet on nostettu myös yhdysvaltalaisen vähittäiskauppajätti Walmartin verkkokauppaan.

Yritys käytti laukaisualustana verkkokauppa Amazonia, jonka kautta se kauppasi jääkiekon oheistuotteita. Amazonista yritys ohjasi jenkkishoppailijat johdonmukaisesti omille nettisivuilleen sillä tuloksella, että 70 prosenttia Yhdysvaltain myynnistä tapahtuu Aconin kautta.

Acon Finland Oy Ltd on Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella kotipaikkaansa pitävä, liikevaihdoltaan 4,8 miljoonan euron yritys, joka työllistää 13 henkilöä.

Vipukirves iski lujaa Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Samanlaisia kokemuksia on myös kirvesvalmistaja Vipukirveellä.

Videopalvelu Youtuben välityksellä maailmalle levinnyt tallenne yrityksen kirvesinnovaatiosta poiki tuhansien tilausten jonon Vipukirveen verkkokauppaan keväällä 2014.

– Siitä lähtien Yhdysvalloista muodostui yrityksemme tärkein vientimaa. Myöhemmin julkaistu joukkorahoituskampanja kasvatti näkyvyyttämme entisestään Yhdysvalloissa, sanoo Vipukirveen toimitusjohtaja Hannu Karlsson.

Suomalaisyrityksen noste huomattiin aina meksikolaista työkaluvalmistaja Truperia myöten. Truperin kanssa aloitetun yhteistyön avulla suomalaiset vipukirveet löysivät tiensä yhdysvaltalaisrautakauppaketju Lowe’sin myymälöihin tämän vuoden alussa.

Vipukirves Heikki Oy:n mittaluokka liikevaihdollisesti on reilut 500 000 euroa.

Suomalaisyrityksiä verkkokaupan suurtapahtumassa Yhdysvalloissa

Yhdysvallat kiinnostaa yhä laajenevaa joukkoa suomalaisia verkkokauppayrityksiä.

Kuluvalla viikolla kaikkiaan 16 suomalaisyritystä vierailee Finpron eCom Growth -kasvuohjelman mukana verkkokaupan suurtapahtumassa IRCE:ssa Chicagossa Yhdysvalloissa.

Yrittäjäsanomat

CES Asia -teknologiamessut ovat sisartapahtuma tammikuun alussa Las Vegasissa Yhdysvalloissa järjestettäville maailman suurimmille kuluttajateknologian messuille.

Aasian tapahtumassa etenkin robotit olivat näkyvässä roolissa. Robotiikka tulee vauhdilla arkipäiväiseen elämään, halusimme sitä tai emme.

Kiina on otollista maaperää teknologiatapahtumalle, sillä maa kasvaa vauhdilla ja on yhä tärkeämpi markkina-alue myös suomalaisille yrityksille.

Pauli Reinikainen

Kolme vuotta sitten Sarasvuo julkaisi netissä mystisen saunavideon, jossa hän istui lauteilla ja saarnasi.

– Ne olivat terveiset kadotuksesta – ja kyllä, istuin saunassa alasti.

Videon julkaisun jälkeen Sarasvuo sai 5000 sähköpostikirjettä.

Saunavideo oli Sarasvuon uusimman projektin, verkkovalmennuksiin keskittyvän Strongholdin avaus.

– Tästä on tullut erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Vähän tällaista hippitoimintaa, mutta kannattavaa, Sarasvuo sanoo.

Kävi konkurssin partaalla

Sarasvuo on edelleen perustamansa Trainers’ Housen suurin omistaja. Hän omistaa yrityksestä 39 prosenttia.

Sarasvuolla menee nyt hyvin, mutta lähimuistissa ovat selvästi huonommat ajat. Erityisen kehnosti asiat olivat vuonna 2012 – 2014, jolloin Trainers’ House kävi konkurssin partaalla.

– Konkurssi olisi tosiasia, jos emme olisi päässeet velkasaneeraukseen. Velkojat laskivat, että konkurssista he eivät saa yhtään mitään.

Osakemarkkinat hinnoittelivat TH:n konkurssiyhtiöksi. Sarasvuon omistuksesta suli kymmeniä miljoonia. Trainers’ Housen liikevaihto surkastui muutamassa vuodessa 44:stä miljoonasta seitsemään miljoonaan. Henkilökuntaa karsittiin 450:stä vajaaseen neljäänkymmeneen. Yrityksen velat ja vastuut nousivat 49 miljoonaan euroon. Bisnes katosi alta.

– Pelkäsimme yrityssaneerausta. Kuvittelimme, että yritys on sen jälkeen pilkan kohde. Siinä tilanteessa oma uskoni yhtiöön hiipui pahan kerran. Samalla tulin aliarvioineeksi ihmisissä olevaa valtaisaa kasvupotentiaalia. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yli 100 miljoonan verotulot

Sarasvuon jaksaminen hiipui. Hän oli tehnyt seitsemän vuotta töitä palkatta. Jaquar vaihtui Toyotaan.

– En murehdi omia menetyksiäni. Olen kiitollinen henkilöstölle ja asiakkaille siitä, miten nousimme takaisin, hän sanoo.

Vielä käynnissä olevan yrityssaneerausohjelman myötä ulkoiset velkojat saavat omansa. Sarasvuon henkilökohtaiset lainat yhtiölle sen sijaan nollaantuivat. Kaiken kaikkiaan Sarasvuo tuki varoillaan yhtiötä reilulla kymmenellä miljoonalla eurolla.

Trainer’s House on nyt nettovelaton yhtiö. Vuoden 2013 ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää ja TH:lla on jälleen yli sata ihmistä töissä.

Sarasvuon mukaan hänen kansalaiskelpoisuutensa on palautunut ja ”vihamielinen kateus”  vähentynyt.

– Olin muka huono ihminen, kun maksoin enemmän veroja. Se oli ihmeellistä.

Sarasvuo on suorina veroeuroina laskettuna aiheuttanut Suomelle yli 100 miljoonan verotulot. Hän on lainannut miljoonia ilman reaalivakuuksia eikä ole perinyt saataviaan.

”En halunnut enää juoda”

Henkilökohtaisesta elämästään Sarasvuo ei ole koskaan halunnut liiemmin avautua. Omaelämäkerrassaan Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä hän puhuu kuitenkin alkoholin kirouksesta. Itse asiassa arkeen hiipineestä alkoholismista.

Vuonna 2008 Sarasvuo oli lenkkeilemässä personal trainerinsa kanssa, joka kiinnitti huomiota miehen korkeaan sykkeeseen. Vaikka lenkkivauhti oli hölköttelyä, syke huiteli 172:ssa.

”Menin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan. Rukoilin kirjaimellisesti apua. En halunnut enää juoda. Pyysin apua, koska en omin voimin pärjännyt alkoholin kanssa”.

Heinäkuun 10. päivänä vuonna 2008 Sarasvuon onnistui lopettaa juominen. Tilalle tulivat kuntoilu ja itsestään huolehtiminen.

Kiinnostus rahan tekemiseen lopahti

Vuosina 2009 – 2010 tapahtui jotain, joka sai Sarasvuon menettämään kiinnostuksensa rahan tekemiseen. Kiinnostuksen lopahtamiseen liittyy osaltaan Sarasvuon luonteenpiirre, jota hän suostuu avaamaan.

– Minulla on kamala tapa taantua kiukuttelijaksi, kun ihmiset osoittavat tyhmyytensä yhteisen edun edessä.

Finanssikriisin laukaisema ”yhteiskunnallinen tyhmyys” kasvatti Sarasvuon kiukkua. Lopulta se alkoi vaikuttaa omaan tekemiseen.

– Ajattelin, että kyllä mä pärjään ilman, että kasvatan yrityksiäni.

Kiinnostus rahaan lopahti useammaksi vuodeksi. Vuonna 2015 Sarasvuo raapusti paperille mallin Strongholdista ja sen mahdollisen liikevaihdon vaikutuksista Suomelle.

– Laskin että jos teen miljoona euroa tulosta, se tarkoittaisi kuuden miljoonan euron sponsorointia suomalaisille.

Sitten taas joku soitti mediassa suutaan, ja Sarasvuo jätti asian sikseen.

”Kasvatan taas varallisuuttani”

– Tänä keväänä olen päättänyt lopettaa kiukuttelun ja kasvattaa taas varallisuuttani, ihan kostoksi. Totta kai se ärsyttää ihmisiä. Olen muka pahoillani siitä jo etukäteen.

Samaan hengenvetoon Sarasvuo myöntää muuttuneensa. Julkinen kiukuttelu on vähentynyt, mutta se ei tarkoita pehmentymistä.

– Olen luopunut oikeassa olemisen hapettomasta tilasta. En tavoittele rahaa sen takia että itse hyötyisin, vaan siksi, että teen hyvää muille. Katson olevani yleishyödyllinen voima.

”Yrittäjän päätehtävä ei ole itsensä työllistäminen”

– Sellaiset yhteiskunnat, joissa yrittäjien osuus työvoimasta kasvaa merkittävän suureksi, voivat huonosti. Silloin valtaosa yrittäjäkunnasta ei pyri kasvamaan vaan työllistämään itsensä, Sarasvuo perustelee.

Hän puolustaa kasvuhakuista, rohkeaa yrittämistä. Siten Suomi saisi velkaantumisen kuriin.

– Suomeen tarvitaan lisää kasvuhaluisia yrityksiä. Ongelmana on, että keskimääräinen suomalainen yrittäjä ei oikein tiedä, mitkä ovat ne omissa käsissä olevat keinot, jotka johtavat yrityksen kasvuun. Se on ammattitaitokysymys.

Sarasvuon mukaan moni yrittäjä osaa työnsä hyvin, mutta se ei riitä.

– Yrittäjän päätehtävänä ei ole tehdä työtä, josta lähtee lasku asiakkaalle, vaan työstää ja kasvattaa yritystä.

– Yrittäjän pitäisi ymmärtää, että hänen tavoitteensa tulisi olla yrityksen kehittäminen, jotta se voi tehdä asiakkaalle enemmän töitä. Suomessa kaikki yrittäjät eivät hyväksy, että kasvu on hyvästä, melkeinpä välttämätöntä, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo sanoo haluavansa tehdä seuraavan 25 vuoden ajan kasvuyrittäjän töitä. Osa-aikainen eläkeläisyys ei kiinnosta.

Pauli Reinikainen

Lue Jari Sarasvuon koko haastattelu Yrittäjä-lehdestä

Jatkossa yrittäjälle kuuluva korvaus maksetaan yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa yrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen.

Suorakorvaus on ollut jo pitkään käytössä julkisen työterveyshuollon palveluntuottajilla. Yksityisiä työterveyshuollon palveluja käyttävät yrittäjät ovat joutuneet hakemaan työterveyshuollon korvauksen Kelasta jälkikäteen. Nyt paperisota vähenee.

Yrittäjä maksaa jatkossa työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista vain omavastuuosuuden. Työterveyshuollon korvausta maksetaan enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

– Tämä on hyvä uudistus, koska se vähentää byrokratiaa työterveyshuollossa. Aikaisemmin yrittäjän on pitänyt hakea korvauksia, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan uudistus voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen työterveyspalveluiden hankkimiseen.

– Samalla tilitysmenettelyssä mukana oleville palveluntarjoajille tulee kilpailuetu muihin nähden.

Yrittäjät, joiden yksityinen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja ei ole vielä mukana tilitysmenettelyssä, voivat hakea itse korvauksia työterveyshuollon kustannuksista nykyiseen tapaan.

Yrittäjälle kuuluvan korvauksen maksaminen suoraan yksityiselle palveluntuottajalle on yksi keino tehdä työterveyshuollon palvelujen ostaminen yrittäjille nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Kelan tavoitteena on saada yrittäjiä kattavammin työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2015 yrittäjien työterveyshuollon korvausta maksettiin noin 20 200 yksinyrittäjälle.

Pauli Reinikainen

- Merkittävän tarkistuksen taustalla ovat sekä kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaa kasvua. Suomen viime talven kasvuluvut ovat tarkentuneet selvästi vahvemmiksi, ja tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli huippukova, tiivistää pääekonomisti Aki Kangasharju.

- Maailmantalouden kasvun uskaltaa ennustaa jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun. Vielä viime syksynä kaikki näytti mustemmalta. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on ollut viime aikoina jopa samaa luokkaa kuin ennen finanssikriisiä.

Kulutuksen kasvun jatkuminen pirteänä on Nordean mukaan yllättävää, koska palkansaajien ostovoima paranee vain niukasti. Kulutuksen kasvua pitävät yllä ennätyksellinen kuluttajaluottamus, säästämisen väheneminen ja työllisyyden kasvu.

Työllisyysaste voi nousta jopa yli 71 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Investointien piristyminen jatkuu, ja positiivista on, että myös tutkimus- ja kehitysmenojen lasku on vihdoin päättymässä.

Hyvä taloustilanne testaa uudelleen Suomen kyvyn toimia valuuttaunionissa.

- Mopo ei saa karata käsistä syksyn palkkakierroksella. Ruotsin ja Saksan palkkatasot nousevat 2 prosentin vauhtia. Suomen on päästävä selvästi sen alle palkkaliukumankin kera, muuten kilpailukyvyn paraneminen jää liian hitaaksi. Yksi nopean talouskasvun vuosi ei riitä täyttämään vuosikymmenen aikana syntynyttä kuoppaa, Aki Kangasharju arvioi.

- Kasvu jälleen hidastuu tulevina vuosina, kun vapaa kapasiteetti on otettu käyttöön ja työvoima vähenee. Arviomme ensi vuoden kasvuksi on 2 prosenttia ja vuoden 2019 kasvuksi 1 prosentti, hän jatkaa.

Kasvun hyytymisen voi estää vain palkkakurilla sekä työmarkkina- ja muita talousuudistuksia jatkamalla.

Kasvu 1,5 prosenttia useiden vuosien aikavälillä

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi toukokuun lopussa Kauppalehden haastattelussa, että talouskasvu rajoittuu nykyrakenteilla 1,5 prosenttiin useiden vuosien aikavälillä.

”Rakenteita muuttamalla pystyisimme nopeampaankin kasvupotentiaaliin”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

”Yksittäisinä vuosina kasvu voi tietenkin olla paljon nopeampaa kuin 1,5 prosenttia. Oleellista on kuitenkin se, mikä on kasvupotentiaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Parametrimme eivät ole sen suhteen hirveän suosiolliset.”

Kuismanen on puhunut talouskasvua estävistä rakenteista. Suurimpana ongelmana hän pitää työmarkkinoita, joissa liikkumatilaa työttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden välillä on vähän. Työttömien joukosta on vaikea löytää yrityksille sopivaa työvoimaa.

Kuismanen näkee ongelman myös julkistaloudessa, jonka tulevaisuuden paikkaustarpeen hän katsoo kasvavan jatkuvasti.

Posti tiedotti maanantaina iltapäivällä, että SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminta siirtyy Posti Kotipalveluille 1.7.2017. SOL Henkilöstöpalvelut tarjoaa henkilökohtaista avustamista pääkaupunkiseudulla, Kouvolassa, Kuusamossa ja Torniossa. Liiketoiminnassa on henkilöstöä noin 200.

–Toiveemme on, että valtio omistajana ohjaa Postia keskittymään jakeluun ja sen järjestämiseen, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa Posti tekee nykyään ostoksia niillä rahoilla, jotka se on saanut jakamalla postia. Samalla syntyy uusi suuri toimija ja markkina keskittyy.

– Mihin valtio tarvitsee monialayhtiötä, joka muinoin jakoi postia, Grekin kysyy.

Posti on viime aikoina ollut otsikoissa yllättävillä uusilla aluevaltauksilla, muun muassa nurmikonleikkuulla, vanhuspalveluilla ja bensan hintojen bongaamisella ABC-ketjulle. Toisaalta samaan aikaan on voimistunut kritiikki siitä, että posti ei kulje ajallaan ja lähetyksiä hukkuu.

Uusi postilaki tulee näillä näkymin keskiviikkona eduskunnan hyväksyttäväksi. Lakiesityksen mukaan postin jakeluvelvoite supistuisi viidestä kolmeen päivään viikossa taajamissa, jossa on sanomalehtien varhaisjakelu. Haja-asutusalueella, missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, jakeluvelvoitetta ei supistettaisi. 

Jari Lammassaari

Jack Ilmonen istuu yhdessä Shanghain lukuisista Starbucks-kahviloista ja siemailee aamukahviaan.

– Starbucks on ehdoton suosikkipaikkani. Käyn täällä usein. Starbucks on opettanut kiinalaiset juomaan kahvia, hän sanoo.

Ilmosen rakkaus kahvilaketjuun syntyi Yhdysvalloissa, missä hän oli töissä investointipankissa. Lähtö amerikansuomalaiseksi oli ollut Ilmosen unelma nuoresta pojasta lähtien.

Kiinan taloustilanteen kehittyminen sai Ilmosen miettimään uusia haasteita.

– Halusin päästä osalliseksi valtavasta talouskasvusta. Kun tulin Kiinaan, minulla oli yksi tumma puku ja kannettava tietokone. Perustin oman yrityksen, jota olen nyt pyörittänyt 14 vuotta. Ihan hyvin olen pärjännyt. Kultakaivokseen en ole osunut vielä, mutta se on ollut pari kertaa lähellä.

Alkuvaiheessa Ilmosen taktiikka oli selvä: tavata mahdollisimman paljon ihmisiä, jakaa käyntikortteja ja myydä omaa osaamista. Jalkatyö tuotti tulosta, sillä Ilmonen sai telekom-yrityksen asiakkaakseen kolmen kuukauden sisällä. Hänestä leivottiin yhtiön liiketoiminnan neuvonantaja.

Pesti kesti muutaman vuoden ja sitten Ilmoselle lyötiin märkä rätti päin naamaa.

– Yhtiö heitti minut ulos kuukausi ennen bonusten irtoamista. Silloin tajusin, että olen Kiinassa.

– Olisin voinut suuttua mutta koska en tuntenut vielä maata ja sen kulttuuria, ajattelin että tappio on vain nieltävä.

Seuraavat kuusi kuukautta olivat Ilmoselle vaikeaa aikaa. Hän onnistui saamaan joitakin pieniä asiakkaita, mutta toimeentulo oli tiukassa.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta.

– Samainen telekom-yritys, joka oli potkinut minut ulos, otti yhteyttä ja pyysi jälleen töihin.

Tämä on Ilmosen mukaan osa kiinalaista toimintakulttuuria: sopimuksiin ei yleensä kannata luottaa.

– Kiinassa oleellista on se, ettei välejä saa katkaista. Sopimukset tulevat ja menevät, mutta kontaktit pysyvät.

Katastrofi nimeltä Kotipizza

Ilmonen on ollut 14 vuoden aikana mukana kuudessa yrityskaupassa. Se on pienelle yritykselle paljon, mutta palkkiot eivät ole olleet vielä järin suuria.

Vuosien varrella Ilmonen on ollut tuomassa useita suomalaisyrityksiä Kiinan markkinoille. Aina ei ole onnistuttu, kuten kävi Kotipizzan kohdalla.

– Siinä meni kaikki väärin, mikä voi mennä.

Kiinassa on valtava pitsamarkkina, mutta Suomessa erinomaisesti menestynyt Kotipizza ei onnistunut siirtämään konseptia toiselle puolelle maapalloa.

– Kotipizza on erikoinen yhtiö: se menestyy Suomessa mutta aina kun yhtiö on yrittänyt laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle, yritys on epäonnistunut.

Ilmosen mukaan Kiinassa ratkaisevaa on "kulttuurinen ketteryys ja sosiaalinen älykkyys".

– Kiinalaiset ovat vaikeita neuvotettelukumppaneita. He yrittävät valehdella ja käyttää hyväkseen. Neuvotteluissa vastapuolelta pumpataan kaikki oleellinen informaatio ulos. Pitää olla sosiaalinen kettu, jotta pystyy ymmärtämään tämän ja käyttämään myös kiinalaisia hyväkseen samalla tavalla.

Valitse agentti oikein – riskinä törkeä kopioiminen

Ilmosen mukaan länsimaalaisia vedetään usein neuvotteluissa kuin pässiä narusta.

– Moni kuvittelee, että neuvottelut menivät hyvin, vaikka kiinalaisista ei välttämättä kuulu enää koskaan sen jälkeen. Kun suomalainen saa Kiinasta agenttisopimuksen, kuvitellaan että Kiina on vallattu.

Paikallisen agentin kanssa tehdyissä sopimuksissa piilee Ilmosen mukaan merkittävä riski.

– Kun vuoden päästä ei ole vieläkään myyty mitään, Suomen päässä aletaan ihmetellä. Sitten menee vielä vuosi niin sopimus puretaan.

On käynyt niinkin, että kiinalainen agentti on pystyttänyt Kiinaan oman tehtaan, joka on kopioinut suomalaisten laitteen ja koneet. Sen jälkeen tuotetta myydään Kiinassa omalla tuotemerkillä.

– Viisainta on lähettää Kiinaan oma luottomies tai käyttää paikan päällä pitkään olleita, mieluiten pohjoismaalaisia konsultteja, jotka voivat oikeasti auttaa.

Ilmonen haluaa jatkossa tuoda Kiinaan etenkin suomalaista terveydenhuoltoa.

– Siihen minulla on parhaat valmiudet. Seuraavat parikymmentä vuotta Kiina tulee nousemaan taloudellisesti. Terveydenhoitoalan robotiikka tulee olemaan kova juttu.

Pauli Reinikainen

– Siitä on viisi vuotta, kun tein isoveljeni ylioppilasjuhliin pizzaa. Siitä se ajatus ja kipinä sitten lähti, Mico Vanhanen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Micosta tuli samantien ilmiö sosiaalisessa mediassa. Hänen haastatteluaan jakoivat tiistaina aamupäivällä niin Nuoret Yrittäjät, Espoon kaupunki kuin Kamalat äidit -ryhmä.

Mico Vanhanen tituleeraa HS:ssa itseään pienyrittäjäksi ja hänellä on yrittäjäasenne kohdillaan. Mico haluaa tienata omat rahansa itse töitä tekemällä.

Pizzan tekemisen lisäksi nuori pienyrittäjä hoitaa myös logistiikkapuolta eli pizzojen hintoihin sisältyy kotiinkuljetus.
HS:n mukaan toistaiseksi kaukaisin asiakkaista on halunnut pizzansa noin kilometrin päähän Vanhasen kodista. Selvästi suurin osa kuljetuksista tapahtuu jalan kotikadulla Haukilahdessa.

Mico on yrittäjävanhempien lapsena oppinut laskemaan mitä jää ”viivan alle”.
– Lasken tuotteideni hinnat sellaisiksi, että teen noin kaksi euroa voittoa per pizza, pizzakeisari Vanhanen kertoo.
Pizzojen hinnat liikkuvat HS:n mukaan kahdeksan euron Margaritasta 21 euron Jallun kierteeseen. Pizzan nimi tulee kierremäisestä muodosta ja Micon toisesta nimestä, Jalmarista.

Micon suosituin tuote ja henkilökohtainen suosikki on pizza, jossa on ketsupin ja juuston lisäksi nakkiviipaleita. Kaikissa pizzoissa on hänen itsensä tekemä rapea pohja.

Tuottoa Vanhaselle on kertynyt viiden vuoden uran aikana arviolta 250 euroa. Nuori liikemies pohtii kuitenkin vielä keinoja voiton kasvattamiseksi entisestään. Hän aikoo esimerkiksi aloittaa juuston raastamisen itse, sillä valmis juustoraaste on hävyttömän kallista.
toimitus@yrittajat.fi

Lue koko HS:n haastattelu täältä

Ilmianna meille kesäyrittäjä!

Tunnetko tai tiedätkö Micon kaltaisia nuoria tai vähän vanhempiakin ”kesäyrittäjiä”. Kerro vinkkisi Yrittäjäsanomien toimitukselle osoitteessa

EU-Global Trading Oy:n toimitusjohtaja Jouko Vironen kertoo Yrittäjäsanomille polttaneensa pinnansa lopullisesti Postin kanssa hiljattain.

– Kolme lähetystämme oli palautunut samaan aikaan. Posti pyysi kaikista näistä reilun yhdeksän euron asiakaspalautusmaksua. Yksi paketti oli ollut matkalla kolme kuukautta. Sanoin Postin palvelupisteellä, etten maksa omista tuotteistamme palautuksista yhtään penniä. Olin jo kertaalleen maksanut lähetyksen, ja vielä lähetän uudestaan, että joutuisin kolmeen kertaan maksamaan, Vironen kertoo. 

Virosen yritys tuo maahan muun muassa biovoimaloita ja puukomposiittilautaa. 

Postin virkailija oli neuvonut lammilaista yrittäjää tekemään vahinkoilmoituksen.

– Postin vahinkopalvelujen nettipalvelu on niin vaikeaselkoinen, ei meillä ole aikaa täällä harjoitella postin nettipalvelua. Postin toiminta on törkeää.  

”Vein tavaran itse asiakkaalle 60 kilometrin päähän” 

Maahantuontiyritys on menettänyt kauppoja, kun jälleenmyyjille lähetetyt tavarat ovat jääneet matkalle. Posti on epäonnistunut lähetysten toimittamisessa lukuisia kertoja. Ongelmat Postin kanssa alkoivat tänä vuonna. Vironen oli Postin asiakkaana 15 vuotta kevääseen asti, hän on ollut noin 40 vuotta yrittäjänä. 

– Olemme nyt hävinneet pari kauppaa, 3000 euron ja 5000 euron kaupat hävisimme. Asiakas sanoi, että olisivat ostaneet, mutta kolme kertaa yritimme lähettää tälle kyseiselle asiakkaalle. Tavaraa ei ole löytynyt mistään vielä tänä päivänäkään. 

Vironen mainitsee useamman asiakkaan, Riihimäen Rautiasta alkaen, mitkä eivät ole saaneet EU-Global Tradingin Postin kautta lähettämää pakettia. 

– Eräällä asiakkaalla on sopimus Postin kanssa, että kaikki Postiin tulleet tuodaan heille tiskille. He maksavat palvelusta – silti tavara palautui meille. Senkin kaupan hävisimme, vein tavaran itse Riihimäelle, 60 kilometrin päähän. 

Posti ei ole Virosen mukaan ainoa ongelmatoimija kuljetuksissa, toinen on Kiitolinja.

– Se ei vie koskaan tuotteitamme ehjänä perille. Joka päivä tulee palautetta, kuljetuksissa on älyttömän huolimattomia ihmisiä, hän moittii. 

Jouko Vironen on lähettänyt sähköpostia Postin toimitusjohtaja Heikki Maliselle edellä mainituista ongelmista.

Pikakuljetuspalvelulla halvempi hinta kuin Postilla

Virosen yritys solmi keväällä pikakuljetuspalvelun kanssa sopimuksen varmentaakseen liiketoimintansa jatkuvuuden.

– Yritän yhdistää lammilaisia yrittäjiä pakettipalveluun niin, että saisimme paremman hinnan yhdessä. Käytämme kuljetuspalvelua päivittäin.

DHL:n pikakuljetuspalvelun hinta on Postia edullisempi, yrittäjä kertoo.

– DHL hakee tavarat ovelta, ja vievät perille 110 prosenttisesti.

Riikka Koskenranta

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 264 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

HMD Globalin uudet Nokia-puhelimet tulevat myyntiin tällä ja ensi viikolla. Eilen kauppoihin saapui Nokia 3, ensi viikolla vuorossa ovat Nokia 5 ja Nokia 6.

Retrohenkisen Nokia 3310:n tavoin uusien mallien kysyntä näyttää olevan niin kovaa, ettei puhelimia riitä alkuvaiheessa kaikille.

Esimerkiksi Gigantti on kertonut, ettei laitteita riitä tällä hetkellä myymälöiden hyllyille vaan kaikki puhelimet toimitetaan suoraan tilaajille.

– Kaikkia ennakkotilauksia ei ole saatu vielä purettua. Lisää puhelimia saapuu koko ajan ja joitain kappaleita voi löytyä kaupan hyllyiltä, HMD Globalin Pohjoismaiden liiketoimintajohtaja Ossi Korpela sanoo.

HMD ei kerro ennakkotilausten määrää, mutta Korpela sanoo sen olleen yllätys valmistajalle.

– Tämän hintaluokan laitteita ei yleensä tilata ennakkoon eikä edes osteta netistä vaan suoraan myymälästä.

Korpelan mukaan uusista Nokia-puhelimista kysytyin näyttää ennakkotilausten perusteella olevan kuutosmalli.

– Emme suunnitelleet mitään kovin organisoitua ennakkotilauskampanjaa, mutta toki halusimme että kovimmat fanit voivat tilata laitteen etukäteen.

3310-malli on niin ikään edelleen huonosti saatavissa suoraan liikkeistä, mutta Korpela arvioi tilanteen paranevan kesäkuun lopussa.

Kova haastaja Huaweille

Nokia-tuotemerkin paluulle povataan hyvää suosiota etenkin Suomessa. Markkinoilla riittää edelleen kysyntyää edullisille puhelimille. Nokia-puhelinten etuna pidetään myös "puhdasta" Android-käyttöjärjestelmää, jonka päälle ei ole lisätty valmistajan omaa käyttöliittymää.

Nokia-puhelinten kysyntäpiikin aiheutti ensimmäisenä 3310, joka on ollut viime viikot Suomen myydyimpien puhelinten listan kärjessä.

Nokialaiset iskevät Suomessa tiukkaan markkinaan, jota hallitsee tällä hetkellä lähes suvereenisti kiinalainen Huawei.

Huawein puhelimet ovat nousseet Suomessa myydyimmiksi sen jälkeen, kun Nokian puhelimet käytännössä katosivat markkinoilta. Nyt Huawei saa suomalaisen haastajan, vaikka uudet nokialaiset valmistetaankin Kiinassa.

Pauli Reinikainen

Kuopion yrittäjät järjestää huomenna tilaisuuden, johon on ilmoittautunut jo lähes 100 paikallista yrittäjää. Tavoitteena on kehittää keinoja, joilla yritykset voisivat kilpailla hoivamarkkinoille siirtynyttä Postia vastaan.

Tilaisuuden järjestäminen sai alkunsa, kun Kuopion kaupunki ilmoitti pilottikokeilusta Postin kanssa. Posti on jo ryhtynyt hoitamaan kotihoitopalveluita Kuopiossa.

– Ajattelimme, että jotain tälle asialle pitää tehdä. Keskustelimme kaupungin kanssa ja ilmeni, että sillä on kiinnostusta kehittää jatkossa kotihoitopalveluita yhdessä paikallista yritysten kanssa, Kuopion yrittäjien toiminnanjohtaja Kirsi Sisso-Litmanen sanoo.

Vaikka Posti on nyt saanut jalan oven väliin, Sisso-Litmanen toivoo, että pilotin jälkeen paikalliset yritykset voisivat osallistua kilpailutukseen.

– Tähän asti ongelmana on ollut se, ettei Kuopion kaupunki ole löytänyt tarpeeksi paikallisia tekijöitä. Silloin Postin kaltaisen pelurin on helppo tarjota omia palveluitaan. Tottakai pyrimme siihen, että palveluiden tuottajina olisivat paikalliset yritykset eikä Posti.

Posti on sopinut Kuopion kaupungin kanssa palvelusta, jossa sen työntekijät käyvät esimerkiksi vanhusten luona ja viipyvät paikalla parikymmentä minuuttia. Näin lyhytkestoiseen palveluun ei tarvita terveydenhuollon ammattilaista.

– Palvelu voi olla esimerkiksi sitä että lämmitetään vanhukselle ruoka ja katsotaan, että asiakas syö.

Sisso-Litmasen mukaan paikallisten yrittäjien pelkona on, miten helposti Posti jatkossa valtaa muita markkinoita.

Pauli Reinikainen

Surface Pro kilpailee samoista ostajista Applen iPad Pron kanssa. Molempia voi käyttää kosketuskynällä. Pro on viides versio Microsoftin hybriditabletista mutta tällä kertaa mallinumero on jätetty pois.

Microsoft ei markkinoi laitetta tablettina vaan monipuolisena kannettavana tietokoneena. Syynä voi olla se, että tabletit eivät ole olleet viime vuosina maailmalla kovin kovassa huudossa. Toisaalta tehokkaalla näppäimistön ja tabletimn yhdistelmällä päästään jo varsin lähelle kannettavamaista käyttötuntumaa.

Suurimmat muutokset Surface Pro 4:ään ovat laitteen prosessoritehossa. Valmistajan mukaan Pro on 2,5 kertaa tehokkaampi kuin edeltäjänsä. Akun kestoksi mainitaan 13,5 tuntia, mikä on nykymittapuun mukaan erinomainen saavutus. Akkukapasiteetissa Surface Pro pesee esimerkiksi iPad Pron, jolle Apple lupaa enintään 10 tunnin akun keston.

Muutoksia näppäimistöön ja saranointiin

Pron näyttö on 12,3-tuumainen eli aavistuksen pienempi kuin isommassa iPad Pro -versiossa. Näytön reunassa on magneettipidike kosketuskynälle, jonka tarkkuutta on parannettu. Kynään on lisätty tuki kallistukselle, minkä ansiosta se soveltuu paremmin taiteelliseen piirtämiseen. Surface-kynä toimii myös Microsoft Office -sovellusten kanssa. Surface Pron ostaja joutuu odottamaan uuden Surface-kynän tuloa, sillä sen myynti alkaa lähiviikkoina.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mitoiltaan Surface Pro on 12,9-tuumaista iPad Prota paksumpi. IPadin paksuus on 6,9 milliä ja Surface Pron 8,5 milliä. Alle 700 gramman painoinen iPad Pro on myös kevyempi.

Surfacen irrotettava mobiilinäppäimistö on ensituntuman perusteella mukavamman tuntuinen kuin edellisessä versiossa. Näppäinten liikelaajuutta on muutettu, minkä pitäisi näkyä kirjoitusnopeudessa. Näppäimistö tulee saataville platinan, viininpunaisen ja sinisen väreissä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uutta on myös 165 asteen kulmaan avautuva saranaosa. Aikaisemmin sarana ei ole auennut yhtä suureen kulmaan, mikä on vaikeuttanut luovaa työskentelyä pöytäkäytössä.

Suomessa tulevat myyntiin seuraavat mallit:

Surface Pro M /4GB RAM /128GB, suositushinta 959 euroa

Surface Pro i5 /4GB RAM /128GB, suositushinta 1169 euroa-

Surface Pro i5 /8GB RAM /256GB, suositushinta 1499 euroa

Surface Pro i7 /8GB RAM /256GB, suositushinta 1829 euroa

Surface Pro i7 /16GB RAM /512GB, suositushinta 2549 euroa.

Pauli Reinikainen

Logitechin MeetUp on suunniteltu parantamaan videoneuvottelujen kuvanlaatua pienissä kokous- ja neuvottelutiloissa. Laitteessa on 4K-kamera ja 120 asteen laajakuvalinssi. Laajakulmakamera helpottaa videopalaverin järjestämistä, kun kaikki osallistujat mahtuvat samaan kuvaan. Kameran linssiä voi kääntää 25 astetta molempiin suuntiin.

Äänipuolella MeetUp pyrkii erottelemaan palaveriin osallistuvien äänet selkeästi, jotta keskustelua on helpompi seurata. Laitteessa on kolme taustamelua vaimentavaa mikrofonia. Jos etäisyys puhujaan on enemmän kuin 2,5 metriä, kameraa voi täydentää lisämikrofonilla, jolloin äänentoisto kattaa paremmin myös isommat tilat.

– Yritysten siirryttyä enenevissä määrin avokonttoreihin erityiset kokoontumistilat ovat tulleet yhä suositummiksi. Toistaiseksi näissä käytetyt videoneuvottelulaitteistot ovat kuitenkin olleet kankeita ratkaisuja pienempien kokous- ja neuvottelutilojen tarpeisiin. Kokemukset ovat jääneet usein toivottua huonommiksi, Logitechin videoneuvottelutuotteiden johtaja Scott Wharton kommentoi.

Logitech MeetUp on suunniteltu toimimaan useiden eri videoneuvotteluohjelmistojen ja pilvipalveluiden kanssa. Listalla ovat muun muassa Skype for Business ja Ciscon yhteistyösovellukset.

Logitech ConferenceCam Soft Remote -sovelluksella iOS- tai Android-laite toimii MeetUp-kameran kaukosäätimenä. Sovellus tulee ladattavaksi heinäkuussa.

Logitech MeetUp -videoneuvottelukamera tulee myyntiin heinäkuun aikana 1 249 euron suositushintaan. MeetUp-täydennysmikrofonin suositushinta on 279 euroa.

Pauli Reinikainen

Lontoon Pohjois-Kensingtonissa keskiviikkoyön aikana palanut 24-kerroksinen tornitalo on puhuttanut helsinkiläisessä paloturvallisuusalan yrityksessä.

– Kyllä se tapahtuma varjosti työpäiväämme. Yhteen neuvotteluhuoneeseen syntyi kuin tilannehuone, jossa porukka seurasi tapahtumia ja uutisointia koko päivän. Se oli surun päivä asiantuntijoidenkin näkökulmasta, sanoo pelastusvalvontayritys Safetumin toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.

Tornitalo syttyi tiettävästi yhdeltä aamuyöllä ja paloi lähes täysin aamuun mennessä.

Palo vaati ainakin 12 ihmisen hengen ja 80 loukkaantui ja tulipalosta pelastettiin 65 ihmistä. Asukkaita rakennuksessa oli noin 400–600.

Asukkaiden havaitsemiin riskeihin ei reagoida

Jurvelin sanoo olevansa tapauksen osalta lehtitietojen varassa, eikä osaa sanoa, miksi näin pääsi käymään.

Hän poimi uutisvirrasta kuitenkin jotain keskeistä.

– Median mukaan tämän Grenfell Towerin asukkaat olivat havainneet talon paloturvallisuudessa puutteita tai poikkeamia ajoissa ennen tulipaloa. Varmuutta ei ole, oliko näihin havaintoihin riittävästi reagoitu, mutta tämä on tärkeä pointti.

Safetum on rakentanut palvelun, joka osallistaa asuntojen ja työpaikkojen käyttäjiä riskinhallintaan.

– Olemme havahtuneet siihen, että asukkaat havaitsevat usein riskejä, mutta niihin ei reagoida riittävästi. Teimme palvelun, jolla riskeistä pystyy helposti ilmoittamaan. Tieto menee esimiehelle tai isännöitsijälle, joka osaa välittää sen korjaavalle taholle.

Helsinkiin tulee palanutta tornitaloa korkeampia rakennuksia

Helsingin Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan useita tornitaloja, joista korkeimmat ohittavat Grenfell Towerin 33 kerroksellaan.

Jurvelinin mukaan talot rakennetaan Suomessa lähtökohtaisesti paloturvallisiksi. Rakennusmääräykset ja pelastuslainsäädäntö sitä tukevine asetuksineen asettavat raamit.

Siitä huolimatta hän ei tuudittaisi ketään väärään turvallisuudentunteeseen.

– Ikävä kyllä vastaavan suurpalon mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Sen todennäköisyys on kuitenkin pieni, Jurvelin toteaa.

Vaaran mahdollisuus johtuu Jurvelinin mukaan siitä, että suomalaiset tekevät riskinhallinnassa vain sen minimin, jota viranomainen edellyttää.

– Siinä unohdamme helposti inhimillisen virheen mahdollisuuden.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Turvallisuus kuitataan paperiliuskalla

Suomi on liiaksi byrokratiauskoinen maa.

– Ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin. Laaditaan esimerkiksi pelastussuunnitelma, ja turvallisuus kuitataan sillä, että on sellainen dokumentti.

– Kuitenkin tilastomme viime vuodelta kertovat, että 36 prosenttia tarkastetuista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, Jurvelin taustoittaa.

Digipalvelu ohjaa huoltamaan turvalaitteet

Safetumin ajatus on huolehtia paloturvallisuudesta yhdessä kiinteistön käyttäjän kanssa.

– Teemme vuosittain mobiilipalvelulla pelastustarkastuksen ja kartoitamme riskitekijät. Palvelu laskee turvallisuusindeksin, joka ohjaa huolehtimaan esimerkiksi turvalaitteiden määräaikaishuolloista.

– Monissa yrityksissä on strategiassaan nolla työtapaturmaa. Miksei meillä ole kiinteistöissä tavoitteena nolla palokuolemaa?

Juhani Ojalehto

Isokyröläinen tislaamo, ginistään tunnettu Kyrö Distillery on saavuttanut AAA-luottoluokituksen.

Kyrö Distillery -brändin takana on osakeyhtiö nimeltä Rye Rye Oy.  Sen liikevaihto on 3,6 miljoonaa euroa ja viime tilikauden tulos 657000 euroa.

Tiedot on peräisin taloustietoja analysoivalta Bisnodelta. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään.

Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee parhaan luottoluokituksen yritykset torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.6.–14.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 279 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo 245 000 euroa.

Liikevaihto- ja tulostiedot ovat euroissa.

Yrittäjäsanomat

Tänään julkaistun Digibarometri 2017:n mukaan Suomi on tippunut viime vuoden ykköspaikalta kakkoseksi Norjan taakse. Barometri mittaa digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä.

Vaikka Suomi on edelleen ehdotonta kärkeä, huolta aiheuttaa tekoälyosaajien vähäinen määrä kotimaisissa yrityksissä. Tekoälytutkijoita Suomessa on 400. Vertailun vuoksi kiinalaisessa teknologiayrityksessä Baidussa työskentelee 1300 tekoälykehittäjää. Määrää voi verrata kaikkiin Suomen tekoälyosaajiin.

– Osaajien määrän lisääminen lähtee peruskoulusta. Matematiikan suosio on laskenut läpi vuosikymmenten. Etenkin poikien kiinnostus matematiikkaa ja koulunkäyntiä kohtaan on laskenut, Verkkoteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Luoma kommentoi.

Luoman mukaan matematiikasta pitäisi tehdä nykyistä kiinnostavampaa tämän päivän välineillä.

– Esimerkiksi pelillistäminen sopisi matematiikkaan kuin nenä päähän. 

Matematiikan osaaminen on keskeistä tekoälyn opiskelussa. Molemmat vaativat syy-yhteyksien ymmärtämistä ja loogista ajattelua.

"Riskinä osaajien lähtö ulkomaille"

Luoman mukaan yksi ratkaisu tilanteen parantamiseen on osaajien tuominen ulkomailta.

– Silloin kyse on Suomen vetovoimatekijöistä. Onko meillä riittävästi tutkijan paikkoja yliopistoissa, löytyykö maasta riittävästi kiinnostavia yrityksiä ja onko Suomen ympäristö ylipäätään mielenkiintoinen.

Jatkossa riski suomalaisen huippuosaamisen katoamiseen kasvaa. Luoma muistuttaa, että vuonna 2015 maastamuutto oli korkeimmillaan 70-luvun alun jälkeen.

– On ilmeinen riski, että harvat tekoälyosaajamme lähtevät ulkomaille, missä on kiinnostavia yliopistotutkimushankkeita. Facebook ja Google ovat valtavan suosittuja työpaikkoja. Suomalainen työvoima on erittäin kysyttyä maailmalla. Työntekijöiden maine on hyvä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Digibarometrin listauksessa on mukana 22 maailman kehittyneintä maata. Barometrin julkaisevat liikenne- ja viestintäministeriö, innovaatiorahoituskeskus Tekes, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry. Tanska oli vertailun kolmas ja Ruotsi neljäs.

Pauli Reinikainen

Uusi Bussiliput-sovellus kokoaa lähes sadan bussiyrityksen vuorot ja liput yhteen paikkaan.

Sovelluksen tuo markkinoille linja-autoliikenteen palveluyritys Oy Matkahuolto Ab.

Kattavan tarjonnan ansiosta asiakas löytää helpommin, nopeimmin ja varmimmin hänelle sopivan aikataulun ja lipun, Matkahuolto kertoo tiedotteessaan.

Bussiliput-sovellus helpottaa hintojen vertailtavuutta, ja lisäksi sovelluksen käyttäjä voi tallentaa ostamansa matkat omaan kalenteriinsa. Lippujen maksamisen kerrotaan nopeutuvan, sillä sovellukseen voi tallentaa yhden tai useamman maksukortin tiedot. Tehtyjä matkoja voi myös arvostella sovelluksessa.

Bussiliput toimii Android- ja iOS- laitteissa ja sen voi ladata Applen App Store- ja Googlen Play-kaupoista. Sovellus vaatii kirjautumisen.

Matkahuolto kertoo kehittävänsä myös sovellusta matkaketjuihin ja MaaS-palveluihin [Mobility as a Service, liikkuvuus palveluna] sopiviksi.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ovat yritteliäitä myös politiikassa. Tilastokeskuksen mukaan viime eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutetuista yrittäjiä oli joka kymmenes, ehdokkaista hieman useampi eli13 %. Eniten yrittäjätaustaisia ehdokkaita oli Kokoomuksella, seuraavaksi eniten Keskustalla ja kolmanneksi eniten Perussuomalaisilla.

Kokoomuksen 37 kansanedustajasta 16 on yrittäjiä eli 43,2 prosenttia.

Perussuomalaisten kaikista eduskuntavaaliehdokkaista noin 16 prosenttia oli yrittäjiä. Entisessä perussuomalaisten kokonaisessa 37 hengen eduskuntaryhmässä oli 8 yrittäjätaustaista eli 21,6 prosenttia.

Keskustan 45 kansanedustajasta 9 on yrittäjää eli 18,3 prosenttia.

Kutistuneen Perussuomalaisten ryhmän yrittäjinä olleita tai edelleen toimivia ovat ex-sahuri Teuvo Hakkarainen, parvekelasituksia ja lukkohommia tehnyt Mika Niikko, rakennusalalla yrittänyt Jari Ronkainen ja lakitoimiston omistaja Ville Tavio.

Perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä irtautuneiden 20 Uusi vaihtoehto -kansanedustajan joukossa on kolme yrittäjätaustaista: kehonrakentajana ja laulajana tunnetuksi tullut Kike Elomaa, 30 vuotta yrittäjänä ollut Kaj Turunen ja rakennusalan yrittäjänä ollut Martti Mölsä.

Niikko ilmoitti torstaina harkitsevansa eroa ryhmästä ja liittymistä Uusi vaihtoehto -ryhmään. Ryhmän puheenjohtaja Simon Elo ilmoitti torstaina, että Uusi vaihtoehto -ryhmä aikoo perustaa puolueen.

”Soinilaiset”

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ritva ”Kike” Elomaa

Elomaalla on yhtiö nimeltään Kike Oy. Eduskuntaan antamassaan sidonnaisuusilmoituksessa Elomaa kertoo, että yrityksen toiminta on ”jäissä”. Kike on koulutukseltaan röntgenhoitaja. Ennen eduskuntaa eli vuotta 2011 hän teki pitkän uran kehonrakentajana, laulajana ja yrittäjänä.

Kike Elomaa on puhunut julkisuudessa yrittäjyyteen liittyen esimerkiksi pekkaspäivien poistosta.

Elomaa on eduskuntavaalien alla ollut myös perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmän jäsen. Ryhmään kuului 14 yrittäjähenkistä eduskuntavaaliehdokasta, yksi jokaisesta vaalipiiristä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaj Turunen

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen Savonlinnasta on ollut yrittäjänä 30 vuotta. Viime vuosina hänellä on ollut muun muassa terassikahvila ja Turunen on TAxFree VAT Refund Oy:n hallituksen pj. Hän ei ole nostanut palkkioita tehtävästä. Yrityksen hallituksen jäsenenä on myös kansanedustaja Eero Lehti (kok.)

Kyseinen startup-yritys on taxfree-myynnin ja siihen liittyvän arvonlisäveron palautukseen erikoistunut palveluyritys.

Kaj Turunen valmistui rakennusmieheksi vuonna 1978 Savonlinnan ammattikoulusta. Hän on suorittanut yrittäjän erikoisammattitutkinnon vuonna 2008 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Martti Mölsä

Martti Mölsä on työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1983 lähtien. Punkalaitumella kotipaikkaansa pitävä Rakennuspalvelu Martti Mölsä Oy on tarjonnut rakennusalan asiantuntemusta, muun muassa suunnittelua, rakennusvalvontaa ja isännöintiä. Yrityksen toiminta on keskeytynyt.

Mölsä valmistui rakennusmestariksi vuonna 1977 Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta ja sai rakennusvalvojan pätevyyden vuonna 1987.[2] Vuosina 1987–1990 hän toimi rakennustarkastajana.

"HALLA-AHOLAISET"

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Teuvo Hakkarainen

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen oli ennen kansanedustajan uraansa yrittäjänä perheyritys Oy Haka-Wood Ab:n omistamalla sahalla Viitasaarella. Hän myi pian kansanedustajaksi valintansa jälkeen Haka-Woodin osakkeensa.

Eduskunnan sidonnaisuusilmoituksessa hän kertoo tekevänsä ”pienimuotoista konsultointia” Haka-Woodissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mika Niikko

Vantaalainen Mika Niikko on koulutukseltaan sähköasentaja. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä 25-vuotiaana. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana hän oli yrittäjänä lukkoalalla sekä parvekelasien myynnissä ja asennuksessa.

Niikko lopetti aktiivisen yrittäjätoiminnan vuonna 2000. Helluntailainen Niikko perusti erityisnuorisojärjestö Takaisin Elämään ry:n. Yhdistys auttaa päihdeongelmissa ja kriiseissä olevia nuoria. Mika Niikko toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana vuoteen 2011 saakka, jolloin hänestä tuli kansanedustaja.

Niikko on vuodelta 2016 olevan sidonnaisuusilmoituksensa mukaan Eurosolid Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Mika Niikko ilmoitti torstaina harkitsevansa eroa Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja siirtymistä Uusi vaihtoehto –ryhmään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Juho Eerola

Perussuomalaisten 3. puheenjohtaja Juho Eerola on opiskellut kasvatustieteitä ja lähihoitajaksi. Ennen kansanedustajuuttaan hänellä oli kahden ystävänsä kanssa pääasiassa ravintolanpitoon keskittyvää yritystoimintaa vuodesta 2007 alkaen. Ravintolan pitäminen loppui Eerolan osalta vuonna 2011, kun hänestä tuli kansanedustaja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jari Ronkainen

Hollolalainen Ronkainen toimi rakennusalan yrittäjänä vuodesta 2005 vuoteen 2014. Tuolloin taantuman myötä työt olivat vähentyneet olemattomiin ja Ronkainen haki itse yrityksensä konkurssiin.

Jari Ronkainen on aiemmalta ammatiltaan kirvesmies.

Rakennuspalvelu Ronkainen Oy:n suurimpia velkojia olivat muun muassa rahoitusleasingyritys ja verottaja.

– Yrittäminen on tehty hankalaksi Suomessa, sillä siihen liittyy niin paljon ylimääräistä työtä aiheuttavia velvoitteita. Lisäksi työllistäminen on tehty todella kalliiksi ja hankalaksi. Pienyrittäjien toimintaedellytykset ovat hankalat, jonka takia työpaikkoja katoaa, Ronkainen sanoi taannoin Suomen Uutisissa.

Ville Tavio

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Ville Tavio on ammatiltaan lakimies ja yrittäjä. Hän valmistui Turun yliopistosta vuonna 2012 ja perusti heti sen jälkeen lakitoimisto Tavio Law Oy:n.

Tavio ilmoittaa yrityksensä nettisivuilla, että "en vastaanota tällä hetkellä uusia toimeksiantoja eduskuntatyöni vuoksi".

Eduskuntaan jättämässään vuoden 2016 sidonnaisuusilmoituksessa Tavio kertoo saaneensa yrityksesään toimitusjohtajan palkkaa 27 300 euroa ja osinkoja vajaat 17 000 euroa.

Tavio on ottanut kantaa yrittäjyyden puolesta. Hän on muun muassa toivonut vuonna 2016 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä henkilökohtaisen konkurssimenettelyn ottamista käyttöön Suomessa, jotta konkurssin tehneet yrittäjät eivät ajautuisi vuosikausiksi velkavankeuteen.

Tavio jätti viime vuonna myös kirjallisen kysymyksen, jossa hän kannatti yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista.

Jari Lammassaari