Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen Yrittäjäpalkinto osoitettiin PaaPii Design Oy:lle. Yrittäjäpalkinnon saajan valitsi K-P:n Yrittäjien palkintoraati.

Palkintoraati halusi nostaa maakunnan menestyvistä yrityksistä esille menestyjän, joka erikoistumisellaan ja vakaalla kasvullaan on erottunut esimerkillisenä esikuvana alueemme elinkeinoelämälle.

Juhlapuheen yrittäjägaalassa piti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Haluan ottaa esille osaamisen, sillä osaamisella on suuri vaikutus yrittäjyyden edellytyksiin. Meidän pitää luoda järjestelmä, jossa pidetään huolta sivistyksestä läpi elämän. Se vaatii resursseja perusopetukseen, rohkeaa toisen asteen uudistamista – koulutussopimus ja amisreformi ovat suuria mahdollisuuksia yrittäjien kannalta –, korkeakoulureformia, jossa kaadetaan raja-aitoja ja avataan yliopistoja. Se vaatii järjestelmää, jossa voimme jatkuvasti minitutkinnoin ja avoimen väylän kautta vahvistaa osaamistamme, jotta selviämme muuttavassa työelämässä, Pentikäinen sanoi juhlavieraille

Luomupuuvillaista designia viedään yli 20 maahan

- PaaPii Design Oy on menestynyt erikoistumalla vaatetusalalla suunnitteluun, valmistukseen ja kansainvälistymiseen. Yrityksen kulmakivinä ovat lisäksi eettisyys ja ekologisuus. Myös yrittäjän rohkeus ja ennakkoluulottomuus on antanut yritykselle mahdollisuuden kasvaa voimakkaasti, raati totesi perusteluissaan.

PaaPii Design Oy on perustettu vuonna 2011. Yrittäjä ja toimitusjohtaja, Anniina Isokangas, valmisti aluksi lastenhuoneen sisustustuotteita ja pehmoleluja Alavetelissä. Sittemmin mukaan tuoteperheeseen tulivat luomupuuvillaiset vaatetuskankaat jotka ovat nykyisen yrityksen päätuote. PaaPii sai valtakunnallisen Nuori Yrittäjä palkinnon vuonna 2016.

Yrityksellä on myyntiä yli 20 maahan ympäri maailmaa. Yritys työllistää 10 henkilöä.

Tilaisuudessa jaettiin myös kuntakohtaisia yrittäjäpalkintoja.

Pohjois-Pohjanmaan palkittu: Tevo Oy:n arvot perustuvat hyvään käyttäytymiseen yrityksenä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto myönnettiin TEVO Oy:lle. Raahelainen TEVO Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen.

TEVO Oy:n palkitsemisperusteista sanotaan seuraavaa: Yritys on vahva teollisuuden tekijä, kan-sallinen ja kansainvälinen oman alansa menestynyt erikoisosaaja. Konserni työllistää 210 ammat-tilaista ja liikevaihto on 40 miljoonaa euroa.

– Tevo Oy:n arvot perustuvat hyvään käyttäytymiseen yrityksenä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys pyrkii aina täyttämään asiakkailleen, työntekijöilleen, yhteistyökumppaneilleen ja yhteiskunnalle antamansa lupaukset ja odotukset vastuullisella tavalla, summaa arvoja Tevo Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja Teuvo Joensuu.

Palkintoja sateli myös Vuoden Kaupantekijälle ja Vuoden Yksinyrittäjälle

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien juhlassa palkittiin myös Vuoden Kaupantekijä 2017. Tunnustus meni Anne Tuohinolle Oulun Herkkuhetki Oy:stä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiö palkitsivat Vuoden Yksinyrittäjänä 2017 Maarit Paasimaan, jonka yritys on nimeltään Ompelimo Kaunis Ommel.

Vuoden Puheenjohtajana 2017 palkittiin Marko Rautio Pudasjärven Yrittäjistä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Neljä miestä istuu Helsingin Konalassa sijaitsevan teollisuushallin pienessä varastohuoneessa ja juo vahvaa kahvia "koko viikon kiintiön täyteen". Miehet puhuvat suora- ja kiipeilykaadoista, hevoskastanjoista ja koivujen uusimmista sienitaudeista. Seinustalla lepäävät "puutohtoreiden" instrumentit raivaussahoista moottorisahoihin ja valjaisiin.

Elokuva-alalla ollut, "kaikkea sitä mitä muut eivät suostuneet tekemään" tehnyt Kai Vogt leipiintyi leffabisnekseen ja vuosituhannen alussa metsäalan koulussa tapasi Haile Gebra Eyesuksen, myöhemmin Timo Rantasen.

– Jotkut tulevat arboristiksi, jotta pääsevät kiipeilemään puissa. Jotkut – kuten minä – siksi, että puut ovat helvetin hienoja, Vogt luonnehtii.

Gebra Eyesus oli päätynyt Etiopiasta Neuvostoliiton ilmavoimien lentäjäkoulun kautta Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Metsäalan opintojen jälkeen hän perusti oman yrityksen vuonna 2004. Rantanen on alan yrittäjistä kokenein.

– 1990-luvulla ei itselläni ollut muita vaihtoehtoja kuin perustaa oma yritys. Pahimman laman jälkeen huomasin yhtäkkiä, etten ollut pitänyt vuoteen mitään lomaa. Alussa oli otettava kaikki työt vastaan, Rantanen muistelee.

Reilu vuosi sitten kolmikko sai täydennystä Teja Kotilaisesta, ja 10 vuotta vireillä ollut suunnitelma yhteisen työosuuskunnan perustamisesta toteutui.

Syntyi Arboristikilta, "kruununjalokivi", jonka kautta tehdään kalustohankinnat ja jaetaan työtehtävät ryhmän jäsenille.

– Tällä hetkellä työkeikkoja on tarjolla hyvinkin paljon. Käymme katsomassa kohteet, joihin pyydetään, teemme tarjouksen ja asiakas valitsee – eikä aina hinta ole merkitsevin kriteeri. Monet valitsevat Arboristikillan laadun takia. Puunkaatajia on enemmän, puidenhoitajia vähemmän. Siellä on meidänkin painotuksemme, joskin puolet keikoista on vaikeita kaatoja, Kotilainen sanoo.

"Minusta tulee teidän manageri"

Kotilaisen, nykyisen arboristiopiskelijan menneisyydessä päivämäärä 14.9.1992 on merkitty isoin numeroin.

– Pääsin silloin työllistymistuella töihin Elävän Musiikin Yhdistykseen (ELMU) Helsingin Lepakkoon.

Takana oli "luppoaikaa" Kuuban Havannassa, jossa Kotilainen oli vuotta aiemmin tehnyt päätöksen: hänestä tulisi levy-yhtiön tuotantopäällikkö.

Vuonna 1995 Kotilaisen ideoimalla Oranssiklubilla esiintyi helsinkiläisyhtye The Rasmus laulajanaan Lauri Ylönen.

– Kävelin takahuoneeseen ja sanoin pojille, että minusta tulee teidän manageri. Tein heidän kanssaan sopimuksen välittömästi, Kotilainen kertoo "etsikkoajastaan" 25-vuotiaana.

Kuubassa tehty päätös oli täyttä totta vuonna 2001. Hänet valittiin Universal Music Finlandin tuotantopäälliköksi. Siellä Kotilaisen löytöihin kuuluivat muun muassa Don Johnson Big Band, Killer, Kwan ja Olavi Uusivirta.

"Ylpistyin, iski vauhtisokeus"

A&R, kuten Kotilainen asemaansa kutsuu, oli ”evoluution huipentuma”.

– Maailman suurimman levy-yhtiön johtoporras antoi luottamusta ja bonuksia. Sain tehdä lähes mitä vain, toin esille hienoja artisteja. Track recordin (menestysmittarin) mukaan niistä puolet osui, puolet olivat huteja.

– Vuonna 2003 internet nähtiin suurena uhkana. Minä pidin sitä mahdollisuutena ja ehdotin nettisivuille tekstin lisäksi muun muassa videoita ja musiikkia, mutta se törmäsi tiiliseinään. Näin mahdollisuus valui hukkaan. Liian hidas reaktiokyky oli syynä, kun siihen ei sijoitettu resursseja läpimurron tapahtuessa, vaan yritettiin copy-protectionilla suojata levyjä. Sanoin, että lähden menemään.

Kotilainen perusti oman yrityksen, Break A Leg Entertainmentin, ja alkoi muun muassa järjestää erilaisia yleisötapahtumia.

– Sitten ylpistyin, iski vauhtisokeus. Fokus oli kateissa. Tuli tunne, että minähän osaan jo kaiken. Lisäksi olin menettänyt luottamuksen tiettyihin ihmisiin. Ajattelin, että tätäkö tämä elämä on, yhtä hirveää vääntöä.

– Kesti pitkään ymmärtää oma kuolevaisuuteni. Olinhan luonut brändin, olin kova jätkä Teja Kotilainen.

"Se oli kuin ukkosenjohdatin"

Kotilaisen täyskäännös alkoi muutosta Ruotsiin. Kieliopintojevn lisäksi hän oli koulutuksessa, jossa ”autettiin löytämään uusia tavoitteita elämään”.

– Useiden arvovalintakierrosten jälkeen jäljelle jäi yksi, minulle se tärkein sana, natur [luonto]. Minun oli toimittava luonnon kanssa.

Kotilainen päätyi puutarha-alan kouluun. Tai oikeastaan Mikael Strömberg Kotilaisen ottaessa länsinaapurissa käyttöön toisen etunimensä ja sukunimensä.

Työharjoittelupaikaksi valikoitui Rosenhill trädgård och musteri Tukholman länsipuolella.

– Se oli kuin ukkosenjohdatin työntäessäni sormet traktorin ajamaan maaperään. Olin yhtä maan kanssa. Nostin perunaa maanisella tahdilla, Kotilainen muistelee.

"Viherala on minun juttuni"

Urbaanissa miljöössä ja useissa maailman suurkaupungeissa varttunut entinen rokkikukko ja ”vähän pyylevä, kaljuuntunut levy-yhtiösetä” on nyt uuden edessä.

Ruotsissa eletty aika teki miehestä nöyrän.

– Tavoitteenani on tulla arboristiksi. Se on tämän viheralan evoluution huipentuma.

Kotilaisen oppisopimuskoulutus päättyy ensi vuoden joulukuussa.

– Olen adrenaliininarkomaani, kaipaan sitä vereeni. Sitä saa stressistä, mutta jos sitä tulee jatkuvalla syötöllä, niin se kuluttaa loppuun. Näin on tapahtunut jo kolmesti.

– Tästä työstä en aio sinkoilla enää minnekään. Viherala on minun juttuni. Uskon, että tämä ala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin viihdeala. Uudellamaalla kyllä riittää puita ja pensaita leikattavaksi – ja toisaalta myös istutettavaa. Laskujeni mukaan olen istuttanut tänä vuonna viisi omenapuuta ja kaksi kirsikkaa. Hoitoleikannut olen varmaan kymmeniä. Se on itse asiassa bravuurini, leikata taiteellisesti harmoniseen muotoon omenapuita – pyrkien ottamaan huomioon puun hyvinvoinnin ja ettei se iskisi liikaa vesiversoa seuraavana vuonna – joka ei ole helppoa, Kotilainen päättää innostuneena.

Lue lisää Arboristikillasta Yrittäjäsanomista

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

- Jäsenmaksumme laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin, eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Muutama vuosi sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen.

Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,64 e/päivä v. 2018). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Lahtelaisen Nocart Oy:n Vesa Korhonen vei Suomen EY Entrepreneur of the Year 2017 -kilpailun voiton viime perjantaina järjestetyssä EY Entrepreneur of the Year 2017 -juhlagaalassa. Voittajan valinnut tuomaristo inspiroitui Korhosen menestystarinasta, jonka ytimessä on kestävän kehityksen tukeminen.

Korhonen on luotsannut vuonna 2010 perustamaansa Nocart Oy:tä menestyksekkäästi. Yritys toteuttaa ja suunnittelee uusiutuvaan energiaan ja paikallisiin energialähteisiin pohjautuvia energiaratkaisuja ja voimaloita. Ne korvaavat useissa tapauksissa kalliin ja saastuttavan energiaratkaisun ympäristöystävällisellä vaihtoehdolla.

Korhosen Nocart edistää liiketoimintansa kautta kestävää kehitystä etenkin Afrikan ja Kaakkois-Aasian maissa, joista tällä hetkellä tulee noin 95 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lahdessa ja liikevaihto oli vuonna 2016 yli 12 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli reilut 200 prosenttia, ja myös tulevaisuuden näkymät ovat erittäin kasvujohteiset.

– Vesa Korhonen luotsaa upeaa ja vastuullista globaalia menestystarinaa. Hän on onnistunut pääsemään vaikeille markkinoille suomalaisella osaamisella ja verkostoitumiskyvyllään. Suomalainen yritys, jonka päämarkkina-alue sijaitsee Afrikassa, on varsin harvinainen. Yritys on monikertaistanut liikevaihtonsa vuosittain ja tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset ja kannattavasti kasvavat. Tuntuu todella hyvältä palkita kirkkaimmalla mitalilla suomalainen insinööriosaaminen ja menestystarina, jonka ytimessä lepää kestävän kehityksen tukeminen, kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen perustelee.

EY:n kansainvälisen yrittäjäkilpailun tavoitteena on kannustaa nykyisiä ja tulevia yrittäjiä kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen sekä nostaa esiin inspiroivia tarinoita. Voittonsa myötä Korhonen tulee edustamaan Suomea yrittäjyyden maailmanmestaruuskilpailussa ensi vuoden kesäkuussa Monacossa. Hän kilpailee EY World Entrepreneur of the Year -tittelistä noin 60 muun maavoittajan kanssa.

Tunnustus nuorille yrittäjille

Vuoden Nuori Yrittäjä 2017 -palkinto luovutettiin LeaseGreen Group Oy:n Juho Rönnille ja Tomi Mäkipellolle. LeaseGreen on cleantech-palveluyritys, joka parantaa kiinteistöalalla toimivien asiakkaittensa energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. Tuomaristo vaikuttui LeaseGreenin markkinoille tuomasta uudesta ajattelumallista ja täysin uniikista palvelusta sekä alkutaipaleen huikeasta kasvuvauhdista. Yrityksen liikevaihto on kasvanut parissa vuodessa yli 2 000 prosenttia ja ylsi viime vuonna jo liki 15 miljoonaan euroon. Yleisöäänestyksen tuloksena Rönni ja Mäkipelto pokkasivat myös Yleisön suosikki -palkinnon.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Fonecta tutki suomalaisyritysten markkinointipanostuksia kuluneelta vuodelta ja sitä, mihin markkinoinnissa aiotaan panostaa tulevaisuudessa.

Verkkolöydettävyys, kotisivut ja sosiaalinen media ovat olleet pinnalla yritysten markkinoinnissa kuluneena vuonna. Hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi ovat myös vallanneet alaa yritysten markkinointipanostuksissa. Tulevaisuudessa suomalaisyrityksissä panostetaan yhä enemmän sosiaalisen mediaan, sisältömarkkinointiin ja hakukoneoptimointiin nousevat tulevaisuuden panostuskohteiksi suomalaisyritysten markkinoinnissa. Lisäksi nousevia markkinointitrendejä ovat analytiikka ja mainonnan tehokas kohdentaminen. 

Fonecta tutki lokakuussa 2017 suomalaisyritysten markkinointipanostuksia nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kysyttiin, mihin yrityksissä markkinoinnin eurot on kuluneen 12 kuukauden aikana suunnattu ja mihin ne aiotaan tulevaisuudessa suunnata. Otantana olivat kaikenkokoiset suomalaisyritykset ja niitä oli yhteensä 2287 kpl, joten tutkimus vastaa hyvin koko markkinaa. Fonecta on toteuttanut vastaavan tutkimuksen myös vuosina 2013 ja 2015.

Löydettävyys verkossa kiinnostaa

Yritysten markkinoinnissa on viimeisen 12 kuukauden aikana panostettu erityisesti verkkolöydettävyyden parantamiseen, johon panostetaan nyt lähes puolet (43 %) enemmän kuin vuosina 2013 (26,8 %) ja 2015 (25,1%).

Omiin kotisivuihin käytettiin myös reippaasti markkinointibudjettia: yli 60 prosenttia yrityksistä kertoo panostaneensa kotisivuihinsa kuluneen vuoden aikana. Yli 40 prosenttia yrityksistä panosti läsnäoloonsa somessa kuluneen vuoden aikana, kun vuonna 2013 someen panostettiin vain kolmasosassa yrityksiä.

Hakukoneoptimointiin markkinoinnissaan panosti yli 40 prosenttia yrityksistä. Hakusanamainonnan suosio on myös kasvanut: kuluneena vuonna hakusanamainontaan panosti kolmasosa yrityksistä, kun vuonna 2013 hakusanamainontaan panosti vain neljäsosa (20,3 %). Analytiikan suosio kasvaa myös: analytiikkaan markkinoinnissaan panosti kolmasosa yrityksistä.

Kotisivut eivät enää riitä

– Yritykset panostavat jälleen omiin verkkosivuihin ja siihen, että ne myös löytyvät – verkkolöydettävyyteen panostaminen on selkeästi kasvussa ja sen merkitykseen on yrityksissä herätty nyt kunnolla. Enää ei riitä, että kotisivut laitetaan kerran kuntoon ja unohdetaan, vaan läsnäolo verkossa ymmärretään jatkuvaksi ja aktiiviseksi tekemiseksi. Asiakkaita pitää pystyä palvelemaan verkossa ostoprosessin eri vaiheissa tiedonhausta alkaen aina ostopäätöksen tekemiseen ja tuotteen tai palvelun toimitukseen asti”, Fonectan asiakkuuksista ja markkinoinnista vastaava johtaja Helena Somero summaa.

Tulevaisuudessa markkinoinnin panostukset kasvavat yrityksissä erityisesti somen, sisältömarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin osalta. Lähes 40 prosenttia yrityksistä aikoo panostaa some-näkyvyyteen tulevaisuudessa. Sisältömarkkinoinnin panostuksiaan taas aikoo kasvattaa kolmasosa yrityksistä. Myös hakukoneoptimoinnin suosio jatkaa kasvuaan, panostuksiaan SEO:on aikoo kasvattaa yli 30 prosenttia yrityksistä. Kotisivuihin panostamisen suosio taas alkaa tulevaisuudessa tasoittua: melkein kolmasosa yrityksistä aikoo tulevaisuudessa kasvattaa panostuksiaan omiin verkkosivuihin.

– Somen ja sisältömarkkinoinnin suosion rinnalla mielenkiintoista on nähdä analytiikan ja hakukoneoptimoinnin suosion kasvavan markkinointipanostuksissa. Analytiikan ja hakukoneoptimoinnin panostuksiaan aikoo kasvattaa noin kolmasosa yrityksistä. Markkinoinnilta kaivataan tuloksellisuutta ja panostusten vaikutuksia halutaan mitata ja optimoida paremmin. Tämä näkyy myös display-mainonnan kohdentamisessa, johon aiotaan tulevaisuudessa panostaa neljäsosassa yrityksistä, Somero jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Ennakkotilaajat ovat jo saaneet oman iPhone X -puhelimensa Suomessa. Muutoin laitteita on vielä varsin vähän ja Applen oman verkkokaupan mukaan laitteen toimitusajat ovat edelleen 3-4 viikkoa.

Ensiarvioissa iPhone X:ää on kehuttu kaikkien aikojen parhaaksi iPhoneksi. Etukäteen suurin mielenkiinto kohdistui puhelimen kasvontunnistuksen toimivuuteen. IPhone X:ssä ei ole enää lainkaan sormenjälkitunnistusta vaan laitteen näyttö aktivoidaan omilla kasvoilla.

Engadget.com -verkkosivusto pitää Face ID -kasvontunnistusominaisuutta etupäässä onnistuneena. Sivusto pitää puhelimen hyvinä puolina myös laadukasta viimeistelyä, suorituskykyä sekä kameroiden kuvanlaatua. Miinuspuoliksi Engadget listaa kotinäppäimen puuttumisen. Sen takia käyttäjän on opeteltava kokonaan uudenlainen tapa siirtyä esimerkiksi kotinäkymään. Miinuspuoleksi kirjataan myös laitteen akun kesto.

Ei merkittävää eroa iPhone 8:aan

Cnet.com -sivusto pitää puhelinta niin ikään onnistuneena. Suurimmat kehut kohdistuvat laitteen OLED-näyttöön ja takakameraan. Parannettavaa Cnet löytää Engadgetin tavoin uudesta käyttöliittymästä, jota ohjataan ilman hyväksi koettua kotinäppäintä. Harmillista on myös se, että kaikki sovellukset eivät tue X:n isoa näyttöä. Cnet listaa miinusten joukkoon myös puhelimen korkean hinnan.

Myönteisistä Apple-arvioistaan tunnettu The Verge nostaa X:n kaikkien aikojen parhaaksi iPhoneksi, joka nostaa älypuhelinten muotokielen uudelle tasolle. Sivusto löytää myös huomautettavaa kuten puuttuvan kuulokeliitännän.

The Verge muistuttaa, että X ei tuo merkittäviä lisäominaisuuksia verrattuna iPhone 8:aan. IOS 11 -käyttöjärjestelmä toimii siinä samalla tavalla.

Herkästi rikkoutuva

Mobiililaitteita vakuuttava SquareTrade on tehnyt perinteisen särkyvyystestin nyt myös iPhone X:lle. Lopputulos on karu, sillä testin perusteella yksikään iPhone ei ole aikaisemmin särkynyt yhtä herkästi. SquareTrade muistuttaa myös, että X:n korjaaminen on hankalaa ja kallista.

X:n kuoret säröytyivät nopeasti tiputuksissa sekä etu- että takapuolelta. Kolhujen jälkeen kasvontunnistus ei enää toiminut eikä näyttö totellut kosketuksia.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uusi suomalaiskeksintö lupaa mullistaa mustan jään havaitsemisen ja opastaa samalla kuljettajaa taloudellisempaan ajoon. Keksintö on ohjelmistopohjainen, minkä ansiosta se voidaan asentaa suurimpaan osaan raskaan liikenteen ajoneuvoista ilman erillisiä lisälaitteita.

Teknologian avulla liukkaat keliolosuhteet voidaan havaita aikaisempaa tarkemmin ja parhaimmillaan reaaliaikaisesti. Patentoidusta teknologiasta on aluksi tarjolla versio raskaan liikenteen käyttöön, mutta keksintö soveltuu myös yksityisajoneuvoihin.

– Kehittämämme ajon optimointijärjestelmä on ainoa, joka pystyy tunnistamaan kuljettajan vaikutuksen ajamisen taloudellisuuteen huomioimalla myös kuljettajasta riippumattomat tekijät, kuten säätilan, ruuhkat sekä ajoneuvojen eroavaisuudet, Jarmo Leino palvelun kehittäneestä EEE Innovations Oy:stä kertoo.

Ajoneuvoista kerätty tieto jalostetaan ja välitetään eteenpäin. Ajo-opastinjärjestelmä voidaan asentaa osaksi ajoneuvossa olevaa ohjelmistoa. Se voidaan asentaa myös omana kokonaisuutenaan, jolloin järjestelmä sisältää ajo-optimoinnin sekä liukkaudentunnistimen.

– Valjastamme raskaan liikenteen ajoneuvot liikkuviksi liukkaussensoreiksi ja jalostamme kerätystä informaatiosta arvokasta tietoa kaikkien tienkäyttäjien ja muiden tahojen hyödynnettäväksi, Leino jatkaa.

– Jos nyt kehitetty järjestelmä olisi ollut käytössä esimerkiksi traagisen Konginkankaan turman yhteydessä, kuljettaja olisi saanut tiedon liukkaasta tiestä hyvissä ajoin ennen kyseiseen kohtaan saapumista. Opastuksen lisäksi järjestelmä olisi voinut alentaa auton nopeutta kyseisellä alueella.

Uusi teknologia on lähtöisin VTT:n raskaan liikenteen tutkimushankkeista, ja niitä on pilotoitu Suomen lisäksi jo yhdessä EU-tason projektissa. Pilottihankkeen perusteella järjestelmän avulla voidaan saavuttaa parantuneen ajoturvallisuuden lisäksi jopa 20 prosentin säästöt polttoaineen kulutuksessa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Standardit digitaaliselle taloustiedolle ovat nyt kaikkien saatavilla. Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro sanoo, että yrittäjien on vaadittava, että palveluntarjoajat ja ohjelmistotalot ottavat ne käyttöön. TALTIO-hanke oli Taloushallintoliiton ja liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä käynnistämä hanke.

Merkittäviä hyötyjä myös pk-yrityksille

TALTIO-hankkeen tarkoituksena oli kirjapidon lähdeaineistojen (laskut, tiliote, kuitit) saaminen rakenteiseen tietomuotoon siten, että tieto on standardissa ja koneluettavassa muodossa siirrettävissä järjestelmistä toiseen. Taloustiedon standardiin ja digitaaliseen muotoon saattaminen säästää huomattavasti kirjanpitovelvollisten aikaa, kun tallennustyötä ei tarvitse tehdä käsin.

Digitaalisen taloustiedon hyödyt ovat merkittävät kaikenkokoisille yrityksille.

– Suomessa tehtiin viime vuonna noin 1,5 miljardia yksittäistä maksukorttimaksua. TALTIO-hankkeessa selvitimme, miten kuitti voidaan rakenteisessa muodossa toimittaa automaattisesti myyjän järjestelmästä ostajan haluamaan järjestelmään ja suoraan yrityksen taloushallinnon käytettäväksi, kertoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro.

– Olemme myös tehneet alusta- ja tietovarastokokeiluja sekä luoneet standardit asunto-osakeyhtiöille, isännöitsijäntodistukselle sekä yhdistyksille ja säätiöille. Standardit ovat tällä hetkellä jokaisen saatavilla. Yritysten on vaadittava, että palveluntarjoajat ja ohjelmistotalot ottavat ne käyttöön.

”Reaaliaikatalous mahdollistaa tuottavuusloikan”

TALTIO-hankkeessa saatuja tuloksia hyödynnetään Teknologiateollisuudessa suunnitteilla olevassa jatkohankkeessa, jossa tulokset vietäisiin käytännön ratkaisuiksi. Samalla vakiinnutetaan digitaalisia reaaliaikatalouden toimintamalleja Suomessa.

– Reaaliaikatalous tarjoaa mahdollisuuden merkittävään tuottavuus- ja palveluloikkaan, joka hyödyttää kaikkia organisaatioita ja kansalaisia. Pitkällä aikavälillä myös jäsenyrityksemme hyötyvät digitalisoidusta taloushallinnosta, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

– Suunnitellun RTECO-hankkeen tarkoituksena on myös edistää vastaavaa kehitystä erityisesti Pohjoismaissa, Baltiassa ja EU:ssa. Ekosysteemien kehittämien alustojen pohjalta yritykset voivat luoda vientimahdollisuuksia tuotteilleen ja palveluilleen, Turunen jatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner puhui TALTIO-tulosseminaarissa Helsingissä perjantiana.

–Talousdataa hyödyntämällä voidaan helpottaa yritysten hallinnollista työtä ja kuluttajien arkea sekä luoda mahdollisuuksia innovatiiviselle palvelukehitykselle. Hyvä esimerkki on sähköinen kuitti, joka jo nyt joissakin palveluissa sujahtaa asiakkaan digitaaliseen lompakkoon. 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Valinnan tekivät tilaisuuden järjestäneet organisaatiot Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Yrittäjät ja Finnvera konferenssiin osallistuneiden asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta.

Konferenssissa on koolla noin 200 omistajanvaihdosten asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Kunniakirjan Mika Haavistolle luovutti Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Mika Haavisto on tehnyt monta vuotta omistajanvaihdosten kehittämistyötä Suomessa. Hän on luonut uudenlaista konseptia omistajanvaihdosten edistämiseksi ja koordinoinut onnistuneesti keskeisten toimijoiden yhteistyötä yrittäjäpolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Mika Haavisto on merkittävällä tavalla vaikuttanut yritysmarkkinoiden kehittymiseen. Hänen useita vuosia jatkunut panoksensa pk-yrityskauppojen edistämisen eteen on huomionarvoinen, totesi Pauli Heikkilä ehdotuksissa esitettyjä perusteluja lainaten.

Omistajanvaihdosasiantuntijan valinnalla halutaan edistää mikro- ja pk-yritysmarkkinoiden kehittymistä.

– Yrityskaupoissa voisi puhua yritysten uudistumisesta, yrityksen kehityksen varmistamisesta. Se omistajanvaihdos on vain se väline, Mika Haavisto totesi kysyttäessä, miten tästä eteenpäin mennään ov-kehittämistyössä.

Kuva: Jarkko Översti

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Olin työmaakopissa ja kuulin sivukorvalla, että Miku Ruotsalainen oli kysellyt ja kertonut aikeistaan.  Sitten vähän soittoa, ja seuraavana päivänä istuimme Mikun kanssa samassa pöydässä, Jaakko Hakula kertoo yrityskauppojen tapahtumien kulusta.

Ruotsalaisella oli yhtenä vaihtoehtona ollut pillien pusiin laittaminen ja koneiden myynti.

– Se on käytetyn arvon ostoa, vasta sitten kun arki alkaa, tulee pikkuhiljaa selväksi, mihin olet lähtenyt, sanoo viisi kuukautta yrittäjäuraa omaava Hakula.

Omistajanvaihdos 2017 -konferenssin panelistit pohtivat näkökulmia siihen, miten yrityskaupalla aikaansaadaan kasvua.

Finvera Oyj:n aluepäällikkö Janne Koivuniemen mukaan siinä, miten yrityskaupalla voi kasvaa, on kaksi peruskanavaa.

– Toinen se, että kasvetaan ja yrityskaupalla haetaan lisää kasvua. Toinen tapa on se, mitä tapahtuu siinä yrityksessä ennen kuin alkaa suunnitella yrityskauppaa ja sitten mitä sen jälkeen. Eli Hakulan yritys on tässä loistava esimerkki. Entinen kaveri oli tyytyväinen siihen liikevaihtotasoon ja sitten tulee kasvuhakuinen kaveri toteuttamaan uusia suunnitelmia.

Mitkä avaintekijät yrityskaupassa määrittelevät, lähteekö yritys kasvu-uralle?

– Kyllä se ihmisestä on kiinni. Valtaosa yrittäjistä on sellaisia, jotka omistautuvat työlleen, eivätkä ole kasvuhaluisia. Perustajayrittäjät haluavat omistautua sille työlle, jota tekevät. Jatkajat ovat nimenomaan bisnesorientoituneita, Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen toteaa.

Hamari auditorium furniture solutions Oy sai alkunsa vuonna 2015.

Toimitusjohtaja Jari Jääskelä aloitti silloisella P.O. Korhosella vuonna 2003 ja lähti pyörittämään auditorioliiketoimintaa vuonna 2006, ja lopulta osti liiketoiminnan vuonna 2015.

– Omistautumisesta tuli omistajuus, kun jouduin ja pääsin tähän hommaan. Minulta kysyttiin, otanko tämän homman, nyt olen tässä ja aion tehdä tästä ison ja kovan homman, toimitusjohtaja Jari Jääskelä kertoo.  

Hamari toimittaa auditorioratkaisuja ympäri maailman yhteistyössä asiakkaiden ja suunnittelijoiden kanssa.

Yksi huolenaihe, kuinka moni myynnissä oleva yritys on ostokuntoinen

Jaakko Hakula on kauppatieteiden maisteri Vaasan kauppakorkeakoulusta eikä aiemmin ajattelut, että olisi joskus ”konepuolen yrittäjänä tankkailemassa vehkeitä”.

– Tämä firma on vuodesta 1997 tehnyt aina voitollisia tilikausia. Äkkiä näimme, että kasvun mahdollisuudet on, jos ruoriin tulee eri lailla virtaa, seitsemän henkilöä yhtiökumppaninsa ja entisen yrittäjän kanssa työllistävä Hakula kertoo.

Paneelin vetäjä toimitusjohtaja Matti Härkönen, Kasvun Roihu Oy:stä hauskuutti yleisöä epäilemällä, että koko omistajanvaihdoskenttä on huonosti markkinoitu ja viittasi aiemmin kerrottuihin todennäköisyyksiin menestyä.

– Todennäköisyys, että yritys lähtee vaihdoksen jälkeen kasvamaan, ja se todennäköisyys, että pysyy pystyssä. Tämänhän pitäisi olla 20 000 ihmisen tapahtuma.

Finnveran aineiston mukaan pk-yrityskaupat ovat yleisesti luultua vähemmän riskinen tapahtuma yrityksen elinkaarella, sillä kolmen vuoden kuluttua toimintaansa jatkoi vielä 92 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua yli 80 prosenttia omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä.

- Omistajanvaihdos ei liity vain yrittäjän ikääntymiseen. Se on yritysten kehittymiseen ja kehittämiseen liittyvä luonnollinen asia yrityksen elinkaaressa, elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti Omistajanvaihdos 2017 -konferenssissa.

Paljonko yrityskauppoja on tulossa lähitulevaisuudessa?

– Valistunut arvaus, että muutama tuhat kauppaa tehdään vuosittain, Juha Rantala veikkasi.

Yksi huolenaihe panelisteilla oli, se, että paljon on yrityksiä myynnissä, mutta kuinka moni niistä on ostokuntoinen.

– Jos ajattelemme, että tuolla valtava määrä pk-yrityksiä, jos ne vähän lähtisivät kasvamaan. Samoin se, ettei puhuta enää sitä, että tuolla on 70 000 yrittäjää, joiden pitäisi päästä eläkkeelle. Vaan tässä on kyse uudistumisesta ja kasvusta, että niille yrityksille löytyy jatkaja, Koivuniemi sanoi.

Joskus mielikuva yrittämisestä saattaa olla liian raadollinen.

– Ei se yrittäminen ole niin raadollista, sulla voi olla myös muu elämä. Tarkoitan, että sun ei ehkä tarvi tehdä viikonloppuna sitä samaa määrää töitä, Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n Jaakko Hakula rauhoittelee.

Kuvassa Jaakko Hakula

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 233 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Konepaja-kompleksi muodostuu kokoonpano-, maalaamo- sekä sähköjunarakennuksesta. Konepajaliike on visioinut alueelle monipuolisesti yritystoimintaa, esimerkiksi ravintoloita ja kuntokeskuksen. Nyt alueella toimii kirpputori ja tapahtumapaikka Konepajan Bruno.

Konepaja-liikkeen sivuilla julkaistussa Bruce Oreckin allekirjoittamassa kutsussa pyydetään asiasta kiinnostuneita mukaan suunnittelutyöhön.

– Ole osa yhteistyöprosessia kanssamme. Auta meitä tekemään Konepajasta niin jännittävä ja eloisa kuin se voi olla. 

Kutsu naapurustolle tapaamiseen Vallilan Konepajan tulevaisuudesta on torstaina 16.11.

Konepajaliikkeen visiossa Konepajan alue on koti pienyrityksille

– On aika antaa Konepajan kukoistaa – antaa sen olla täynnä kauneutta ja muotoilua, rakkaudella tehtyä ruokaa ja tuotteita, jotka heijastavat käsityötaitoja. Luovuuden ja hauskuuden koti. Sija paikallisille pienyrityksille ja kansainvälisille ideoille, Konepaja-liikkeen Facebook-sivuilla kirjoitettiin eilen.

Alue oli joulukuussa 2016 uutisissa, kun VR ilmoitti poikkeamislupahakemuksesta, joka kosketti suuren rautakaupan perustamista Vallilan konepajalle. Se hanke kuitenkin torpattiin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 44 % vastanneista yrittäjistä tekee yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa. Alle 40-tuntista työviikkoa tekee 27 prosenttia haastatelluista. Kahdeksalla prosentilla vastaajista työviikko venyi jopa yli 70 tuntiin.

– Yrittäjät ovat usein erittäin innostuneita työstään eikä tunteja silloin lasketa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén  totesi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että koska ihminen ei ole kone, kroppa ja pää saattavat väsähtää, Hellstén muistuttaa.

Markkinointialalla yrittäjänä toimiva Anna Jalava tietää henkilökohtaisesti, mistä uupumisessa on kysymys. Tällä hetkellä Jalavan tilanne on hyvä. Hän on palautunut vaikeista vuosista ja muuttanut elämäänsä.

– Olen vaihtanut alaa ja teen töitä yksinyrittäjänä. Olen tehnyt itselleni todella tarkat rajat siitä, mihin suostun ja mitä teen sen eteen, etten uuvuta itseäni liikaa.

"Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa"

Syitä Jalavan uupumiseen muutama vuosi sitten oli monia. Päällimmäisenä syynä oli tarve pitää kaikki langat omissa käsissä.

– Haalin uusia töitä, mutta en luopunut vanhoista. Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa.

Kahden viikon sairausloma venyi vuoden mittaiseksi.

Jalava harmittelee yleistä uskomusta, joka pitää yrittäjiä lähes superihmisinä.

–Tarvitsin herätyksen, jotta ymmärsin, etten voi vetää itseäni töissä piippuun ja kuvitella että jaksan vapaa-aikana lasten ja perheen kanssa.

Tietokone kiinni ajoissa

Jalava myi liiketoimintansa ja tekee nykyään töitä yksin. Hänelle on tärkeä asia olla vastuussa vain omasta toimeentulostaan.

– Kymmenen vuoden ajan olin aina tavoitettavissa, mutta nyt minulla ei ole enää päivystysvelvollisuutta ja pääsen offlineen silloin kun haluan. Kun vietän vapaailtaa tai lomaa, en vastaa puheluihin tai viesteihin, koska haluan huolehtia omasta jaksamisestani.

Iltaisin Jalava ei avaa tietokonettaan, koska tietää sen vaikuttavan unen laatuun.

– Lisäksi teen huomattavasti lyhyempää työpäivää kuin aikoinaan. Monta tuntia tippunut pois. Kun tekee luovaa työtä, lisätunneista ei ole hyötyä. Enemmän hyötyä on siitä, että jätän koneen toimistolle ja lähden kotiin.

Yli 10 prosenttia vaarassa palaa loppuun

Pitkistä työpäivistä huolimatta pahimmassa tilanteessa on omasta mielestään ainoastaan 12 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista. Tämä ryhmä kertoo olevansa jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista.

Puolet vastaajista on kokenut joskus ylirasitusta. Vastaajista 38 prosentilla ei ole ollut ongelmia jaksamisen kanssa.

Toimialoista pisintä päivää tekevät rakentamisen ja teollisuuden aloilla toimivat yrittäjät. Niissä yli 50-tuntista viikkoa teki yli puolet yrittäjistä.

–Pienessä työnantajayrityksessä yrittäjä on sekä liiketoimintajohtaja että henkilöstöjohtaja ja tekee työntekijöidensä rinnalla pitkää päivää tavallisena työntekijänä. Tämän päälle pitää hoitaa sitten vielä työnantajan velvollisuudet, SY:n Harri Hellstén kuvailee.

Yksinyrittäjillä puolestaan on huoli omasta toimeentulostaan ja kuvitelma, että jos todella pitkää päivää vielä pidentää, tulee ehkä enemmän tulojakin.

–Myös matala sosiaaliturvan taso saa monet uupuneet sinnittelemään liian pitkään, Hellstén sanoo.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lue Anna Jalavan koko tarina täältä

Lue lisää Yrittäjägallupin tuloksista

Varustelekan yrittäjä ja vahvoista mielipiteistään tunnettu Valtteri Lindholm törmäsi tänään luennointimatkallaan kotimaisen käsityöyrittäjyyden huipputuotokseen.

 –  Kävin tänään luennoimassa Mikkelissä, ja keskustan läpi kävellessäni ohimennen huomasin kunnon wanhan ajan hattukaupan. Kyse ei ollut pelkästään kaupasta, vaan takahuoneessa oli myös ateljee, jossa valmistettiin hattuja. Löysin sieltä just semmosen junankuljettajahatun, josta olen haaveillut, made in Finland ihan paikan päällä, ja hyvää villakangasta, hän kuvailee Facebookissa.

Mikkeliläisen Hattu-baarin laadukas kotimainen käsityö ei ollut edes hinnalla pilattu.

–  En edes kehtaa sanoa, miten halpa tää oli, mutta vihjeeksi voin antaa, että norjalaisesta ketjuliikkeestä Helsingin keskustasta saa vähän saman näköisiä, mutta Kiinassa polyesterista tehtynä kaksi kertaa kalliimmalla. Vaikea käsittää, miten hattukauppa pysyy näillä hinnoilla pystyssä, Lindholm kirjoittaa.

Valtteri Lindholm on kuullut laadukkaasta itäsuomalaisesta käsityöosaamisesta muualtakin.

–  Mikkelissä ja muualla Itä-Suomessa tehdään edelleen paljon sellaista, mitä ei enää uskoisi Suomessa valmistettavan. Laatu on just sitä, mitä suomalaiselta odottaa - korkeaa - ja tuotteiden takana on hienoja tarinoita.

Hän epäileekin, että vastaaville tuotteilla saattaisi olla iso kysyntä pääkaupunkiseudulla.

–  Jos näiden hattujen tarinan kertoisi Helsingin hipstereille ja myytäisiin netissä, hinnan voisi tuplata ja todennäköisesti työvoimaa pitäisi palkata lisää, että kysyntä saadaan katettua. Vaan eipä Punavuoresta kauhean usein tulla Mikkeliin shoppailemaan, ja jos tullaan, kukaan ei tiedä, mitä etsiä ja mistä.

Verkkokauppoja Savoon vai itse hattukauppiaaksi?

Omalaatuisesta ja menestyksekkäästä verkkokauppayrityksestään tunnettu Lindholm ehdottaakin savolaisille verkkokaupan perustamista.

–  Eikä mitenkään sillai, että sillä saatais paikallista kivijalkaa puolustettua muutamaa vuotta pidempään kansainvälisiä suuryrityksiä vastaan, vaan sillai, että etsitään ne paikalliset timantit - kuten vaikka tää Hattu-Baari, tehdään niille toimiva ja nykyaikainen nettikauppa, viilataan hintoja ylöspäin niin, että yrittäjälle jää muutakin kuin känsät käteen, ja otetaan länsi- ja eteläsuomalaisilta rahat ja luulot pois, Varustelekan omistaja sanailee.

Lindholmilla on jo mielessä myös ratkaisu mahdollisin digihaasteisiin.

–  Jos olemassa olevalla kivijalalla tai tuotannolla ei ole kykyä kaiken maailman nettivempeleisiin, paikalla on edelleen nuorta osaavaa ja oppivaa väkeä, joille olis varmaan ihan hyvä tarjota mielekäs tulevaisuus myös kotiseuduilla. Pienempien kuntien paikalliset kehitysyhtiöt vaikuttavat myös aika timanttiselta resurssilta - enpä ole kuullut, että vantaalaisille yrittäjille olis tarjolla kaupungin maksamaa henkilökohtaista konsulttisparrausta.

Valtteri Lindholm näkeekin, että tämä olisi mahdollisuus elvyttää näivettyviä kivijalkamyymälöitä – ja saada ne jopa uuteen nousuun.

–  Nykypäivän kiinakrääsän keskellä kotimaassa tehdyllä käsityöllä on arvonsa ja ostajansa, hän kirjoittaa.

Lindholm ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, että hän tarttuisi vastaavaan bisnekseen itse.

–  Jos ei tästä muuten tuu mitään, mun pitää varmaan itse koittaa aggressiivisesti ostaa joku hattukauppa ja tuoda tätäkin suomalaista käsityötä taas vähän laajempaan tietoisuuteen, verkkokaupan pioneeri pohtii Facebookissa.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin(@)yrittajat.fi

Tutkimus kohdistetaan alle kymmenen henkeä työllistäviin mikroyrityksiin. Niitä on peräti noin 94 prosenttia Suomen koko yrityskannasta.

– Tutkimustietoa tarvitaan, jotta ryhmälle voidaan luoda palveluita. Olisi myös tärkeä selvittää ovatko pitkät työpäivät yrittäjille samalla tavalla haitallisia kuin palkansaajille, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Suomen Yrittäjien vastikään julkistaman Yrittäjägallupin mukaan 44 % vastanneista yrittäjistä tekee yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa. Alle 40-tuntista työviikkoa tekee 27 prosenttia haastatelluista. Kahdeksalla prosentilla vastaajista työviikko venyi jopa yli 70 tuntiin.

Palkansaajille tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjille vastaavaa tutkimusta ei ole tehty.

Kauppalehden mukaan ensi vuonna tehtävässä tutkimuksessa on apuna valmennussovellus.

– Mikroyrittäjillä ei ole aikaa ryhmäohjauksiin tai vastaanottokäynteihin. Mobiilisovellus, joka kulkee mukana, voisi olla sopiva keino palautumisen edistämiseen, Jaana Laitinen sanoo.

toimitus(at)yrittajat.fi

Buzzfeed-sivustolla sunnuntaina julkaistua igluvideota oli keskiviikkona puoleen päivään mennessä katsottu jo yli 1,2 miljoonaa kertaa ja se on kerännyt yli 33000 tykkäystä ja yli 8000 kommenttia.

Tätä ennen lasi-igluja on kehuttu lukuisissa maailman valtamedioissa, somessa ja matkailusivustoilla.

– Me ollaan ylivoimaisesti tunnetuin matkailutuote Suomessa määrätyistä syistä, joista yksi on ilmakuva lasi-igluista. Sen on nähnyt yli miljardi ihmistä, sanoo Kakslauttasen yrittäjä ja pääomistaja Juhani Eiramo Ylelle.

Hän kertoo käyttävänsä some- ja nettinäkyvyyden mittaamiseen amerikkalaista mainostoimistoa.

Ylen mukaan Eiramon perheyrityksen liikevaihto on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa 13,3 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos neljään miljoonaan.

Kakslauttasen matkailualuetta on laajennettu jo vajaan kymmenen vuoden ajan. Marras-joulukuun vaihteessa valmistuvien laajennusten jälkeen yrityksellä on 550 vuodepaikkaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

– Haluamme tehdä puolet vähemmän, jotta meille jää aikaa keksiä, kuinka voimme tehdä asiat nykyistä nopeammin ja paremmin", sanoo Paavo Beckman.

Hänen Startup Catapult -yhtiönsä viisi työntekijää teki elokuun ajan vain puolet päivästä tavallisia töitään, mutta saivat silti täyttä kuukausipalkkaa. Toisen puolet työpäivästä he tekivät oman valintansa mukaan jotain, mikä auttoi voimaan paremmin ja olemaan tehokkaampia ja kekseliäämpiä: joogasi, tapasi ystäviään tai vaikkapa vain lepäsi puistonpenkillä.

Startup Catapult etsii jo vakiintuneille, suurille yrityksille osto- ja sijoituskohteiksi tai kumppaneiksi startup-yrityksiä. Asiakkaina sillä on tällä hetkellä YIT ja sveitsiläinen pankki Raiffeisen ja pari suurta suomalaisyhtiötä, jotka eivät halua nimeään mainittavan.

Liikevaihtoa yhtiöllä oli viime vuonna noin 75 000 euroa. "Tänä vuonna liikevaihto on noin kolme sataa tuhatta”, Beckman sanoo Talouselämässä.

Kokeilu kesti elokuun ajan, ja sen seurauksena syntyi monta konkreettista, työtä tehostavaa välinettä.

– Tekoäly alkaa poimia meille tulevista lasku- ja kuittisähköposteista tiedot suoraan talousjärjestelmäämme. Edes tilitoimiston ei tarvitse enää koskea laskuihin, Beckman kertoo.

– Selvitämme nyt, voisiko tekoäly soittaa ihmisille puolestamme. Me hyppäisimme puheluun mukaan vasta, kun kone saa kyseisen henkilön kiinni. Joudumme metsästämään joitain kansainvälisiä kontakteja joskus jopa kuukausia.

Firma alkoi myös hyödyntää työkalua, joka hakee eri kanavista merkityksellistä informaatiota automaattisesti.

Beckman muistuttaa, ettei mikään tutkimus tue käsitystä, että ihminen olisi kahdeksan tunnin työkone. Hän viittaa myös maailmalla tehtyihin päätöksiin lyhentää työaikaa. Esimerkiksi Göteborgissa Toyotan huoltoliikkeissä on tehty kuusituntista työpäivää jo toistakymmentä vuotta täydellä palkalla.

Beckmanin mukaan turha työ on vähentynyt. Järjestely kuitenkin toimii vain, jos johto luottaa työntekijöihin.

– Tiimin jäsenet ovat pystyneet ottamaan vastuuta osa-alueista, jotka heille eivät ole tavallisesti kuuluneet. Mitään velvoitetta tai painetta uuden tuomiseen pöytään ei ole, Beckman sanoo.

toimitus(at)yrittajat

– Tosi käytännölliset asiat jarruttavat, kuten tiedonpuute veroasioista. He eivät halua tehdä virheitä eivätkä uskalla sitten lähteä perustamaan, kouluttaja-yrittäjä Isabella Haas kertoo.

Stadin aikuisopiston MAHTAVA-hankkeessa vietetään mikroyrittäjyysviikkoa ja kurssitetaan maahanmuuttajia yrityksen perustamisessa. Teemaviikkoa vietetään 6.-10.11.2017 Yritys-Helsingin tiloissa.

Viikolle osallistuu pienyrittäjyydestä kiinnostuneita naisia ja miehiä, joilla on maahanmuuttajatausta. Osallistujat ovat kiinnostuneita erilaisista aloista, muun muassa valokuvausstudio, kampaamo, kääntäjäpalvelut ja sisällöntuottaminen. Graafisen suunnittelun palveluiden tarjoaminen on yhden osallistujan tavoitteissa.

Ei olla lähdössä suin päin yrittäjiksi

EDEL City Oy:n yrittäjä ja kurssin kouluttaja Isabella Haas kertoo, että tiedon tarvetta on palon.

 – Tukea tarvitaan periaatteessa kaikissa asioissa, mutta tämä kurssi keskittyy idean kehittämiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Heillä ei ole tietoa yritysmuodoista. Monet sanoivat, etteivät ymmärrä veroasioita, ja siksi se pelottaa vähän, eivätkä he halua tehdä virheitä.  

Kurssilla osallistujat tekevät liiketoimintasuunnitelmat. Haas kertoo, että enemmistö osallistujista on koulutettuja.

– Mukana on hiusalan opiskelijoita, merkonomeja, kääntäjä, opettaja, psykologi ja graafinen suunnittelija.

Noin 15 osallistujan porukasta enemmistö on alle 30-vuotiaita.

– Kysyin heiltä, milloin yrityksen perustaminen on ajankohtaista. Vain yksi sanoi perustavansa yrityksen vuoden sisällä. Sitten eräs kolmen vuoden sisällä. Mutta muilla yrittäjäksi ryhtyminen on mielessä vasta noin viiden vuoden päästä.

– Tänään teimme alustavan liiketoimintasuunnitelman, ja he miettivät, paljonko rahaa tarvitsevat yrityksen perustamiseen. Siinä tulee reality check (eli tosiasioiden tarkistus), Isabella Haas kertoo.

Haasin oma yritys on ekologinen designyritys EDEL City Oy. Sen lisäksi hän aloitti vuosi sitten Upcycling design center-kierrätysdesigntoiminnan, joka pitää sisällään työpajoja. Hän on toiminut yrittäjänä seitsemän vuotta.

Pilottikokeilu yritysidean testaamiseen

– Mikroyrittäjyysviikko on MAHTAVA-kehittämishankkeessamme toteutettava pilottikokeilu, jossa maahan muuttaneille tarjotaan mahdollisuus testata omaa yritysideaansa toiminnallisissa työpajoissa, Stadin aikuisopiston MAHTAVA-hankkeen Projektipäällikkö Heidi Lehtovaara toteaa.

Viikko toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja YritysHelsingin kanssa. MAHTAVA-hanketta koordinoi Helsingin kaupunki, Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Monialaisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Leipomoyrittäjä Jussi Kumpulan J. Martinin leipomo tuhoutui tulipalossa syyskuun lopussa Valkealassa.

Vahingot olivat mittavat, myös tehtaanmyymälä ja kahvila paloivat.

– On kova paikka, kun 13 vuotta on nostettu yritystä raiteilleen, ja myynti oli lähtenyt rullaamaan, yrittäjä Jussi Kumpula totesi Taloussanomien haastattelussa.

Edessä olisi ollut tärkeä joulusesonki.

Facebook-sivuillaan yhtiö ilmoitti keskeyttävänsä tuotannon toistaiseksi.

– Tapahtuman johdosta emme voi toimittaa tuotteitamme kauppoihin. Poikkeuksena ovat näkkileivät, joiden tuotantoa voidaan jatkaa Tammelan leipomossa. Haemme parhaillaan yhteistyökumppania, jotta leiväntuotanto saataisiin jatkumaan poikkeustilanteesta huolimatta, Facebook-päivityksessä kerrottiin.

Kumpula kertoi yllättyneensä tulipalon jälkeisellä viikolla. Kilpailijat lähettivät kannustusviestejä ja heistä neljä tarjosi, että he voisivat ottaa J. Martinin tuotteita tekoon.

– Se tuli vähän yllätyksenäkin, että he yrittävät vähän jeesata, Kumpula myönsi lehdelle.

– Tuoretuotteista on saatu tarjouksia muista leipomoista, mutta haasteena on logistiikka. Se pitäisi saada niin järkeväksi, että meidän kannattaa ostaa toiselta leipomolta, toimitettua sieltä kauppaan ja saada vielä jotain katettakin, Kumpula luonnehti Taloussanomissa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten näkymät Venäjän talouden kehityksestä ovat jatkuneet positiivisina.

65 prosenttia tutkimukseen vastanneista SVKK:n jäsenyrityksistä arvioi Venäjän talouden kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Jalkinevalmistaja Kuomiokoski Oy:n toimitusjohtaja Antti Puttonen allekirjoittaabarometrin ilmapiirin.

– Meillä on ollut nousua idänkaupassa. Olemme kohtuullisen myönteisiä ja optimistisia jatkon suhteen, Puttonen sanoo.

Puolet kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisten puolen vuoden aikana.

Suurimmaksi ongelmaksi vientiä ja tuontia sekä liiketoimintaa Venäjällä harjoittavat yritykset listasivat poliittiset riskit ja sanktiot.

"Kohtuullisen positiivinen olo"

Puttosen mukaan myös ruplan kurssilla on ollut merkitystä.

– Se on asettunut jollekin kohtuulliselle tasolle aiempaan verrattuna. Edistää meidän bisneksiä.

– Varmasti riskejä on aina olemassa. Tällä hetkellä ja pitemmälläkin tähtäimellä on kohtuullisen positiivinen olo, Puttonen luonnehtii.

47 prosenttia barometrin vastanneista yrityksistä ilmoitti, että Venäjän tuonninkorvauspolitiikalla ja protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan.

Yrityksiin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän vastapakotteet sekä kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 13.9. – 20.10.

Lue lisää tutkimuksesta Thomas Palmgrenin blogista

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi