Yrittäjien syksyn mainoskampanjan elokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin.

Kuvauksissa kaikki kohtaukset eivät tallentuneet yhdellä otolla kuten Eva Wahlströmin hulvattomasta naurusta voi päätellä oheisella videolla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tänään julkistetun The Boston Consulting Groupin kansainvälisen raportin mukaan suomalaisyritysten digistrategiat ovat maailmanluokkaa, mutta ne eivät johda haluttuihin lopputuloksiin.

Aikaansaannoksissa Suomi jää muiden Pohjoismaiden kanssa reilusti alle kansainvälisen keskitason ja uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä jopa huonoimpaan neljännekseen.

Kansainväliseen raporttiin haastateltiin 1 300 yritysjohtajaa Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

– Ruusuinen kuva Suomen ja Pohjoismaiden digiosaamisesta on haalistumassa. Yrityksien kilpailukyky ja esimerkiksi mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti ovat uhattuina, jos strategiat ja visiot eivät käänny myös tuloksiksi, sanoo The Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden digiliiketoiminnasta vastaava osakas Santeri Kirvelä.

Yrityskulttuuri jarruna

Kehitystä jarruttaa Kirvelän mukaan riskejä karttava yrityskulttuuri, jossa tehokkuutta haetaan kulukuurien kautta ja innovaatioissa keskitytään asteittaiseen, pienin askelin tapahtuvaan kehitykseen. 

– Suuressa suomalaisyrityksessä saattaa olla yli sata hajanaista digiprojektia meneillään, kun parempaan lopputulokseen pääsisi valitsemalla rohkeasti pari aihekokonaisuutta, joihin panostetaan kunnolla, Kirvelä summaa. 

– Olimme Suomessa hereillä digitalisaation edellisessä aallossa. Silloin tehtiin esimerkiksi nettipankkeja ja ensimmäisen vaiheen verkkokauppoja, mutta nyt olemme jääneet jälkeen muusta maailmasta.

Raportin mukaan ne yritykset, jotka digitalisoivat nykyistä liiketoimintaansa ja kehittelevät uutta menestyksekkäästi, päihittävät kilpailijansa keskimäärin 18 prosentilla myyntikatteita verrattaessa. Ero syntyy sekä kustannustehokkuuden että kasvun kautta.

Raportti suosittelee yrityksille kolmen kohdan ohjelmaa: isommin, rohkeammin ja nopeammin.

– Ensiksikin yritysten tulee asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita ja ottaa enemmän riskejä.  Toisekseen on etsittävä rohkeammin uusia liiketoimintamalleja sen sijaan, että panostetaan ainoastaan vanhan ylläpitämiseen. Kolmanneksi on saatava tuloksia nopeammin. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työtavat, oikeiden osaajien rekrytoinnit ja mittarit, joilla digiprojektien menestystä mitataan, Kirvelä sanoo.

Suomen Yrittäjien ja Elisan tänä syksynä teettämän kyselyn mukaan pk-yritystenkin digitaalisuus junnaa paikallaan, mutta yksinyrittäjät kirivät kehityksen kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 3.11.–8.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 82 yritystä.

Verkkokauppojen yleistyminen on kiihdyttänyt logistiikkakiinteistöjen markkinoita. Kiinteistöasiantuntijayritys JLL:n arvion mukaan ykkösluokan logistiikkakiinteistöjen arvot ovat nousseet yhden vuoden aikana 20,6 prosenttia.

Vuoden toisen neljänneksen hintataso oli noin 1 670 euroa neliöltä.

– Verkkokaupan yleistyminen näkyy siinä, että perinteisille isoille keskusvarastoille on vähemmän kysyntää. Tällä hetkellä kysytään lyhempään varastointiin sopivia läpivirtausvarastoja. Modernien varastotilojen hinnat ja vuokratasot ovat perinteisiä korkeammat, JLL:n Suomen toimitusjohtaja Tapani Piri kertoo.

– Hyvällä sijainnilla olevaan ja moderniin logistiikkarakennukseen kannattaa nyt sijoittaa, sillä ne tulevat olemaan jatkossa yhä halutumpia. Uskomme vuokratasojen nousevan jatkossa, Tapani Piri sanoo.

Trendinä on myös varaston ja sen logistiikan ulkoistaminen oman varaston ostamisen sijaan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Vaikka ennakkotilaus käynnistyy nyt, laitteen toimitukset alkavat vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Ennakkotilauksen voi tehdä Microsoftin verkkokaupassa ja jälleenmyyjillä.

Surface Book 2 on edeltäjänsä tavoin tilattavissa todellisena tehoversiona, jolloin hintakin on sen mukainen. Kallein, teratavun tallennustilalla ja huippunäytönohjaimella varustettu malli maksaa 3549 euroa.

Kannettavauutuuden parhaita puolia on tehon ohella pitkä akkukesto. Valmistaja lupaa akulle yhdellä latauksella jopa 17 tunnin käyttöajan.

Suomessa Surface Book 2 tulee saataville vain 13,5-tuumaisena versiona. Rapakon takana valittavana on myös 15-tuumainen malli.

Surface Book on niin sanottu hybridikannettava, jonka näyttöosa irtoaa tablet-käyttöön. Näytön kiinnityksen jälkeen laite muuntautuu kosketusnäytöllä varustetuksi kannettavaksi tietokoneeksi.

Ensimmäiseen versioon verrattuna uutta on USB Type-C -liitäntä. Laitteessa on lisäksi kaksi täysikokoista usb-liitäntää, muistikorttipaikka sekä kaksi Microsoftin omaa liitäntää lisälaitteita varten.

Ennakkotilattavina ovat seuraavat malliversiot:

Suomessa Surface Book 2:n mallivaihtoehdot ja hinnat ovat:

Intel Core i5-7300U -suoritin, 8 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustila, hinta 1 799 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 8 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustila, hinta 2 349 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 16 Gt RAM-muistia ja 512 Gt tallennustila, hinta 2 949 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 16 Gt RAM-muistia ja 1 teratavu tallennustilaa, hinta 3 549 euroa.

Kuva: Microsoft

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Joulukorttisesonki käynnistyy lähiviikkoina. Vaikka sähköiset palvelut ovat vähentäneet korttien lähettämistä, monelle käsissä hypisteltävä kortti kuuluu edelleen kiinteänä osana jouluperinteitä.

Emma Kyyrä ja Niklas Litmala halusivat helpottaa korttien lähettämistä, joka jää monilta viime tippaan.

– Halusimme keksiä joulukorttien lähettämiselle jonkin helpomman tavan, joka kohtaa digitaalisen sukupolven kasvatit ja yhdistää perinteisiin, kaksikko perustelee.

Korttibotti on netissä toimiva verkkokauppa, jonka avulla kortit voidaan lähettää suoraan vastaanottajille. Käyttäjä voi valita kortin viidestä eri vaihtoehdosta ja kirjoittaa oman tervehdyksensä. Postikorttibotin postikortit ovat suomalaisen desingtoimiston Polkan käsialaa.

Pienin tilaus palvelun kautta on 10 korttia. Tällöin palvelun hinta on 29,90 euroa. Kahdenkymmenen kortin lähettäminen palvelun kautta maksaa 57,90 euroa. Lisäkorttien hinta on 2,99 euroa.

"Helpottaa joulukiireitä"

Litmalan mukaan perinteisen joulukortin arvostus kasvaa, mitä harvinaisempaa sen lähettämisestä tulee.

– Joskus kortteja putosi postilaatikosta harva se päivä. Nyt paperinen posti tuntuu kuitenkin henkilökohtaisemmalta ja siinä on jotain hienoa, Litmala toteaa.

Emma Kyyrän mukaan perinteiset joulukortit saatetaan usein tehdä itse. Joulukorttien tekeminen saattaa olla perheen yhteinen harrastus. Kaikki eivät valitettavasti ehdi askartelemaan joulukortteja itse.

– Tässä mielessä korttibotti helpottaa erityisesti kiireisten ihmisten arkea.

Yritykset voivat hyödyntämään korttibottia asiakkaiden joulukirjeissä. Yritykset pystyvät syöttämään botille koko asiakasrekisterinsä ja näin muistamaan tärkeitä yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuopion kaupunki ja Tahkon keskusta-alueen maanomistajat ovat käynnistämässä kiinteistökehityshanketta, jonka myötä Tahkon keskustasta luodaan täysin uudenlainen kokonaisuus. 

Tahkon kiinteistökehityshanke on 100 miljoonan euron kokoinen suurhanke. Sen myötä Tahkolle luodaan ulkoasultaan yhtenäinen keskusta-alue. Samalla palveluiden määrä alueella lisääntyy.

– Olemme jo pitkään suunnitelleet Tahkon keskustan kehittämistä ja vihdoinkin siirrymme tuumasta toimeen. Alueelle tulee uusia yrittäjiä ja matkailijamäärät ovat kasvussa. Kehittämishanke tekee Tahkon keskustasta mielenkiintoisen investointikohteen, PNT Real Estate Oy:n hallituksen puheenjohtaja H. Pentti sanoo. 

Lähtökohtana on tehdä Tahkon keskustasta helposti tavoitettava kävellen ja pyöräillen. Samalla parannetaan joukkoliikenteen liikennöinnin olosuhteita, liikenneturvallisuutta ja alueen saavutettavuutta. Merkittävä yksityiskohta suunnitteluprosessissa on pysäköinti. 

Tarkastelun kohteena ovat myös sisä- ja ulkotilat, joista halutaan nykyistä toimivampia. Suunnitelmissa on toiminnallinen keskusta, josta löytyy kahviloita ja ravintoloita, kauppoja sekä erilaisia matkailijoita kiinnostavia palveluja. Hanke lisää myös alueen majoituskapasiteettia. Rakennusoikeuden määrä on arviolta 40 000 – 50 000 neliötä.

– Rakennusoikeutta on niin paljon, että sitä ei ole tarkoitus hyödyntää pelkästään nykyisten maanomistajien toimesta, vaan toivotamme myös uudet operaattorit tervetulleiksi Tahkolle, PeeÄssän toimialajohtaja Ville Puustinen sanoo. 

Kuopio-Tahko alueen visiona on olla Suomen nopeimmin kehittyvä kokous- tapahtuma- ja matkailualue.

Kuva: Kuopio-Tahko Markkinointi Oy

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Internetistä löytyy lukuisia yksinyrittäjille tarkoitettuja laskutusohjelmia, mutta niiden veloituskäytännöt vaihtelevat. Osa ohjelmista vaatii vuoden mittaisen kiinteän asiakkuuden, osa veloittaa lähetetyistä laskuista.

Listasimme kolme vaihtoehtoa. Googlettamalla löytyy muitakin vaihtoehtoja, mutta etenkään yksinyrittäjän ei välttämättä kannata maksaa isommille yrityksille suunnatuista kalliimmista palveluista.

Isolta Archimedes

Isoltan laskutusohjelma tarjoaa palvelun ilman kiinteää kuukausihinnoittelua, jos laskumäärä on enintään 10 vuodessa. Jos laskumäärä on enintään 200, kuukausihinta on 9,90 euroa. Rajattoman laskumäärän saa 19,90 eurolla kuukaudessa. Verkkolaskuista peritään erillinen kertahinta. Hintoihin lisätään arvonlisävero.

Zervant

Zervant tarjoaa 7 euron kuukausihinnalla (+alv) enintään kolme lähetettyä laskua kuukaudessa. Rajoittamattoman määrän laskuja saa 15 eurolla kuukaudessa.

Mezo

Mezo on kuukausimaksuton laskutuspalvelu, jonka hinnoittelu perustuu laskusta perittävään kertamaksuun. Yksi paperilasku maksaa 1,05 euroa. Verkkolasku on saman hintainen. Hintoihin lisätään arvonlisävero.

Kuva: Zervant

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at yrittajat.fi

Vuonna 1969 perustettu The International Wine & Spirit Competition (IWCS) on vuosittain järjestettävä viinien maailmanmestaruuskilpailu, johon osallistuu viinejä yli kahdeksastakymmenestä maasta. Marraskuussa 2017 Lontoossa järjestettävässä palkintogaalassa suomalaisten innovoima ja Espanjassa valmistettu Glöet nousee lavalle pokkaamaan hopeaa.

Valmistajan mukaan Glöet saa makunsa joulun tutuista mausteista kuten kanelista, neilikasta, appelsiinista, inkivääristä ja vaniljasta. Tuote jäähdytetään kylmäksi ja se sopii tarjottavaksi seurustelujuomana, tervetuliaismaljana ja pikkusuolaisen tarjottavan tai joulun jälkiruokien kanssa. 

– Onhan tämä nyt huikeaa. Kun jouluna 2012 testailimme ja maistelimme omatekoista glögiskumppa-sekoitusta kotona ja mietimme miksi kukaan ei ole tehnyt tästä tuotetta, ei olisi voinut kuvitella, että Glöet voittaa palkinnon alan arvotetuimmassa viinikilpailussa, juoman kehittäjä Anette Raunio iloitsee.

Glöetin kasvu on ollut nopeaa. Vaikka tuote on ollut markkinoilla vasta kaksi kautta, Glöet on Suomen lisäksi myynnissä jo Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Itävallassa, Englannissa sekä Luxembourgissa. Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Amerikan markkinan avaamisesta vielä täksi jouluksi.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys voittaa palkinnon alan arvostetuimmassa kilpailussa viini- tai kuohuviinikategoriassa. Palkinto on loistava apu myyntityössä uusien maiden valloittamiseksi, Glöetiä valmistavan suomalaisen startup-yrityksen perustaja Juha-Matti Raunio sanoo.

Kuva: Valmistaja

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Loimaan Konepaja Oy:n yrittäjä Markku Peltola havahtui todellisuuteen vuosi sitten.

– Tajusin, että digitaalisuus muuttaa oikeasti yritysten toimintaympäristöä. En ollut aikaisemmin tiennyt, mitä digitaalisuus tarkoittaa.

Samoihin aikoihin Peltolan silmiin osui ilmoitus Yrittäjän digikoulusta.

– Ennen kouluun menoa oma tasoni oli hyvin puutteellinen. Digikoulu avasi silmiä kaikesta.

Peltolalla on kaksi metallikonepajayritystä, joissa molemmissa on alle kymmenen työntekijää. Aikaisemmin niitä kehitettiin varsin perinteisin keinoin.

– Kun toiminta on hiljalleen laajentunut, olen tajunnut että tarvitaan muutakin kuin pelkkä sähköposti ja Office-työkalut. Nyt olemme ajaneet sisään toiminnanohjausjärjestelmiä ja verkkolaskutusta. Samalla mukaan tulevat tietoturva-asiat.

Peltola on huomannut, että digitaalisuus antaa paljon uusia työkaluja myös markkinointiin. Hänen mielestään jokaisen yrityksen kannattaisi ottaa niistä selvää.

– Nyt olemme hyvässä vauhdissa uusien digitaalisten välineiden käyttöönotossa. Rakennamme tuotekategorisointia ja otamme käyttöön kustannusten seurantaa helpottavia työkaluja. Verkkolaskutuksen myötä laskujen teko helpottuu selvästi.

”Rohkeasti tutkimaan”

Moni yrittäjä on nyt siinä asemassa, missä Peltola vuosi sitten. Digitaalisuus saattaa aiheuttaa paljon avoimia kysymyksiä, etenkin jos oma tietotaito ja osaaminen on puutteellista.

– Oma lähtötilanteeni oli se, että molemmat yritykset olivat kuolemassa. Jatkajaa niille ei ollut omasta takaa. Yritysten kehittäminen oli jäänyt puolitiehen.

Kummallakaan Peltolan yrityksistä ei ollut omia kotisivuja. Toisella oli sähköposti.

– Oli hyvä tilanne rakentaa uutta nousua tyhjästä. Vastaavia yrityksiä on Suomessa paljon, Peltola sanoo.

Yrittäjän digikoulussa Peltola istui 30 muun yrittäjän kanssa kuulemassa asioista, jotka tuntuivat aluksi vierailta.

– Sanoisin, että osallistuminen kannattaa, jos on mahdollisuus. Sen jälkeen kannattaa rohkeasti lähteä tutkimaan asioita ajan kanssa. Apua saa esimerkiksi yritysneuvojilta ja yrityskeskuksista, jotka järjestävät koulutusta ja auttavat kontaktien löytämisessä.

Peltola kehottaa haastamaan yritysneuvojia ja kysyä, mitä digitalisaatio tarkoittaa.

– Yrittäjän olisi hyvä etsiä itselleen itselleen sopivia työkaluja. Verkkolaskutus on tässä mielessä hyvä esimerkki. Jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne, etteivät yritykset lähetä enää muuta kuin verkkolaskuja. Siihen ja muihin tulevaisuuden haasteisiin on pakko vastata, muuten käy huonosti.

Peltola on päässyt mukaan paikalliseen digihankkeeseen, jonka kautta hän on saanut muun muassa konsultointipalveluita.

”Pakon edessä ollaan”

Peltolan tavoitteena omissa yrityksissään on saada digitaaliset työkalut käyttöön, jotta ne helpottaisivat päivittäisiä toimintoja.

– Jonkinlaisen pakon edessä tässä ollaan. Tilanne on nyt parempi, olemme löytäneet markkinointiin uusia kanavia ja ottaneet käyttöön Facebook-sivut.

Haasteita riittää edelleen, sillä henkilökuntaa ei ole paljon ja merkittävä osa vastuusta on Peltolalla itsellään.

– Kannattaa ehdottomasti hyödyntää niitä työntekijöitä, jotka voivat muiden töiden ohella hoitaa yrityksen Facebook-sivujen päivittämisen. Kaikilla ei ole siihen kiinnostusta.

Seuraavaksi Peltola harkitsee chat-palvelun käyttöönottoa yrityksen kotisivuille.

– Henkilöstön motivointi on digitaalisissa uudistuksissa avainasemassa. Pitää motivoida henkilökunta esimerkiksi perustelemalla, että uudet digitaaliset välineet helpottavat myös heidän työtään. Muutosvastarinta on normaalia mutta kyllä työntekijätkin ymmärtävät, että maailma muuttuu.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Maksuttomat Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Äidin siivotessa Saariselällä yritysten edustusmökkejä 5-vuotias Jenni-tytärkin halusi osallistua.

– Äiti opetti, että työ ei ole välttämätön paha, vaan se voi olla mukavaa hommaa. Lähdin innoissani äidin mukaan, Jenni Parpala kertoo.

Yhdessä pikkusiskon kanssa nuori neiti keräsi roskia – mehupalkalla.

– Poimimme muutaman roskan ja olimme heti vinkumassa "palkkaneuvotteluja". Roskienkeruu oli meille leikkiä, mutta opetti yrittäjyyttä.

Parpala ei vielä tuolloin unelmoinut yrittäjyydestä.

– Haaveilin korkeakoulutuksesta ja isosta firmasta työnantajana.

"Olen hyvä siivoamaan"

Vaasassa Parpala opiskeli merkonomiksi ja liittyi mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Halusin tehdä työtä, kuten olin tehnyt 13-vuotiaasta lähtien – tuoda oman osuuteni perheen pöytään.

Parpala mietti alaa, jossa hän olisi hyvä.

– Olen hyvä siivoamaan. Aloitin siivoamisen yrittäjäohjelman puitteissa. Matkustin bussilla siivousvälineiden kulkiessa repussa.

Parpala suoritti opinnot ja perusti toiminimen vuonna 2014. Puoli vuotta myöhemmin hänen Kiffel-yrityksellään oli ensimmäinen työntekijä.

– Olen aina luottanut omaan tekemiseen, joten ei se pelottanut.

– Aloittaessani sanoin, etten viiden vuoden päästä enää halua itse siivota. Haluan tuoda yritykselle kasvua.

"Pelottavia päätöksiä uskallettava tehdä"

Kiffeli tarkoittaa rikkalapiota, mutta Parpala poisti viimeisen kirjaimen pois.

– Ajatuksena oli kansainvälistyä. Nyt olemme kehittäneet oman mobiilisovelluksen, jonka kanssa katsomme, pystymmekö myymään sitä Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Parpala kertoo olevansa onnellinen valinnoistaan.

– Siivousala on perinteinen, mutta sisältää valtavasti mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

– Timanttisen työntekijän löytäminen on helpottanut asioita, mutta olen kipuillut itseäni vanhempien ihmisten johtamisessa, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla, vuonna 1992 syntynyt Parpala myöntää.

Vaasan jälkeen Kiffel on laajentunut Saariselälle. Toiveissa on kolmaskin toimipiste.

– Olen kysynyt itseltäni, pelottaako, jännittääkö, alkavatko asiat toimimaan, riitänkö minä tähän. Miettiessäni päätöksiä käytän omaa "mittariani". Mitä enemmän se aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, olen taas askeleen edempänä kilpailijaa. Pelottavia päätöksiäkin on uskallettava tehdä.

"Huipputyypeillä iso merkitys"

Parpala on aktiivi Suomen Yrittäjien toiminnassa. Hän kehuu yrittäjäporukan antamaa vertaistukea.

– Kun on paha paikka, niin ympärillä olevilla huipputyypeillä on todella iso merkitys.

Parpalan haaveena on muutaman vuoden päästä olla "huomattavasti suuremman" Kiffelin toimitusjohtaja.

– Olen yrittäjä tyttöjeni takia. Aloittaessani en halunnut, että tytöt kulkevat työni perässä vaan toisinpäin. Yrittäjyys on ainut tapa mahdollistaa tämä haave. Työ on yksi osa elämää, mutta yrittäjyys on tapa ajatella ja elää koko elämää.

– Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka. Taulukko-ohjelmasta näkee itse, tuleeko potkut. Suuremman firman palveluksessa voi tehdä parhaansa, mutta silti joutua yt-neuvotteluihin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Jouni Porsanger

Sateinen ja viileä sää pilasivat anniskeluravintoloiden kesäkauden.

Kun tammi-syyskuussa anniskelukysyntä väheni 2,6 prosenttia, oli pudotus heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesongin odotukset herättävät kuitenkin lupauksia paremmasta.

Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista, yli kuuden prosentin loikkaa ennakoi joka viides.

Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää povaa vain 4 prosenttia ravintoloista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Meri-Lapin terveydenhuollon ulkoistuksesta. Lehden mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ratkaisevat, lähtevätkö ne Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Sopimuksen pituus olisi 15 vuotta.

Helsingin Sanomissa haastateltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) luonnehti yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa ”hämmentäväksi”.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa, Saarikko totesi HS:lle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yritystä, ja näistä suuria ulkoistuksia havittelee vain muutama.

– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja. Ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä asia. Siksi emme ole innoissamme Meri-Lapin ulkoistamissuunnitelmasta, Pentikäinen sanoo.

– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan sote-uudistus hyödyntää markkinoita ja kilpailua sote-palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta, Pentikäinen korostaa.

– Nyt on viisautta Meri-Lapissakin odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, Pentikäinen toteaa.

Hän toivoo, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.

– Suomen Yrittäjät tekevät työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneita yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä. Siten sote-palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua, Pentikäinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Global Entrepreneurship Network avasi ensimmäisen startup-keskuksen Johannesburgiin.

– Jokaisen ison yrityksen tässä maailmassa on aloittanut yrittäjä — ja pienet yritykset ovat ne, jotka luovat työpaikkoja, innovoivat ja tekevät kaikkien elämästä parempaa. Sinun täytyy ensin tehdä kova työ, että pääset asemaan, jossa voit käynnistää muutoksen, Branson sanoi avajaispuheessaan Johannesburgissa.

Eri puolilla maailmaa järjestetään ennätysmäärä yrittäjyystapahtumia osana 13.11. – 17.11.2017 vietettävää kansainvälistä yrittäjyysviikkoa, Global Entrepreneuship Week (GEW) -kokonaisuutta.

Mikkelin Pienyrityskeskuksessa tapahtuu koko viikon

Suomessa Yrittäjyysviikkoa vietetään muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

GEW Yrittäjyysviikon aikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa järjestetään päivittäin tapahtumia opiskelijoille, yritysten edustajille sekä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Lisätietoa: genglobal.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 226 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Vantaan Sanomat kertoo ongelmasta. Lisäksi esitäytetyt pakettikortit eivät ole olleet ajan tasalla.

– Säilytysajan lyhennys tuli yrittäjille täysin yllätyksenä, Kai Asplund ilmailualan kirjoja myyvästä Aviation Shopista kertoi vantaan Sanomille.

Muutoksen seurauksena yrittäjä on joutunut lähettämään asiakkaille uudestaan hänelle jo palautuneita paketteja ja maksamaan lähetyskulut uudestaan.

Postilla vielä käytössä vanhoja pakettikortteja

Vanhentuneita pakettikortteja, jossa kerrotaan kahden viikon säilytysajasta, on edelleen käytössä joissakin Postin palvelupisteissä.

Lehden haastattelema Postin pakettipalveluiden tuotehallinnasta ja -kehityksestä vastaava Kati Nevalainen kertoo, ettei Posti ehtinyt saada kaikkea esipainettua materiaalia ajoissa.

– Olemme antaneet ohjeen, että Postin työntekijät tekevät vanhoihin pakettikortteihin muutokset palvelupisteessä käsin kirjoittamalla, Nevalainen sanoo.

Uusien pakettikorttien pitäisi olla Postin palvelupisteissä viimeistään ensi viikon kuluessa.

Muissa kanavissa, kuten sähköpostilla, tulleissa saapumisilmoituksissa säilytysaika on seitsemän vuorokautta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Millaisena Suomen pikaruokakulttuurin grand old man Heikki Salmela näkee nyt jo tutuksi tulleen jonottamisilmiön? Myös Burger King ja Starbuck saivat aikaan pitkät jonot, kun ne rantautuivat Suomeen.

– Me suomalaiset olemme aina ihailleet amerikkalaista kulttuuria ja Taco Bell on osa sitä. Minusta on hieno juttu, että tulee uusia pikaruokapaikkoja ja ihmisille vaihtelua, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela kertoo Yrittäjäsanomille.

Taco Bell on vuonna 1962 perustettu amerikkalainen pikaruokaketju. Taco Bell ja suomalainen hotelli- ja ravintola-alan yhtiö Restel ovat tehneet monivuotisen sopimuksen, joka sisältää useita ravintoloita.

Mitä vinkkejä antaisit kotimaisille pikaruokaketjuyrittäjille laajentumiseen?

– Kokemuksella kerron: tee työtä kaksikymmentä vuotta niin, että vietät kaksi vapaapäivää vuodessa. Panosta kaikkesi asiakkaan palvelemiseen. Niin minä ja vaimoni olemme tehneet, nyt jo päivittäisestä toiminnasta luopunut Salmela sanoo.

Hänen poikansa Kari Salmela on yrityksen toimitusjohtaja ja Marko Salmela toimii markkinointi- ja suunnittelujohtajana.

Hesburger-ravintoloita on Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Saksassa, Ukrainassa ja Bulgariassa sekä tuoreimpana Valko-Venäjällä. Salmelan mukaan Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Bulgariassa on avattu tänä vuonna viisi uutta ravintolaa.

Pikaruokamarkkinoilla tapahtuu

Pikaruokatarjonta on kasvanut voimakkaasti, etenkin suurissa kaupungeissa.

Muun muassa vuonna 2014 perustettu Just Vege on laajentanut tänä vuonna, vuodesta 2015 toiminut Chalupa on niin ikään avannut pääkaupunkiseudulla uusia ravintoloita.  Sitten on Splizzeriaa ja Kotipizzaa.

Heikki Salmela povaa seuraavaa menestystarinaa ja laajentajaa kasviksiin ja kalaan keskittyvän pikaruoan puolelta.

– Näen, että ympäristöystävälliset tuotteet; kasvis ja kala, tulevat olemaan tulevaisuuden pikaruokaa.

Hesen historia kantaa kauas

Ensimmäinen hampurilaisravintola Hesburger avattiin Turussa vuonna 1980.

Salmela myi Hesburger-ketjun ja omistamansa hotellit vuonna 1988 lähes 200 miljoonalla markalla (34 miljoonaa euroa) ja osti ketjun takaisin kolme vuotta myöhemmin laman aikaan takaisin 25 miljoonalla (4 miljoonaa euroa).

Yritys työllistää vakituisia työntekijöitä taustayhtiö Burger-In Oy:n palkkalistoilla lähes 1800. Jos franchising-ketjun pisteet lasketan mukaan, palveluksessa on Suomessa kaikkiaan noin 5000 henkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi