Paimion Leijonienluola pidetään torstaina 16.11. klo 9 – 13. Tapahtuman tavoitteena  ei ole kerätä voittoa, vaan ajatuksena on palvella yrittäjiä valtakunnallisesti. Siksi Leijonienluola välitetään suorana kaikille halukkaille yrityksille osoitteessa www.paimio.fi/paimio-tv .

Alkuperäisessä Leijonan luola -tv-ohjelmassa yrittäjät ja keksijät koettavat saada idealleen rahoittajan. Paimion tapahtuman yritykset ja pääomasijoittajat voivat tulla ilmaiseksi ja ”ilman sirkushuveja”. Luvassa on Paimion esitteen mukaan ”mahdollisuus maksimaaliseen hyötyyn minimityöllä”.

Paimio pitää oman leijonien luolansa vahvuutena sitä, että tapahtumaa ei ole fokusoitu tiettyyn pääomasijoittajien tai yritysten sektoriin.

Näin homma toimii

Rahoitusta etsivät yritykset ovat tehneet etukäteen järjestäjälle lyhyen esityksen liikeideastaan, sen kannattavuudesta ja kasvusuunnitelmasta. Yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan liikevaihdon perusteella alkaen startupeista ja päätyen yli 10 miljoonan euron yrityksiin.

Pääomasijoittajat puolestaan ovat valinneet ilmoittautuessaan omat kohderyhmänsä. Näin minimoidaan turha työ. Pääomasijoittajalla on mahdollisuus esitellä Leijonienluolassa lyhyesti omaa toimintaansa ja toimintaideologiaansa.

Lisää tietoa aiheesta: www.lupavalitapaimio.fi/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kyseessä on kasvuhaluisille maaseudulla sijaitseville yrityksille tarkoitettu ohjelma. Kaikille Kasvupolulle hakeneille on tarjolla huippuasiantuntijoiden apua ja sparrausta Kasvupajassa 14.2.2018. Lisäksi tuomaristo valitsee jatkoon 15 yritystä, joilla on eniten kasvupotentiaalia. Mukaan ohjelmaan voi hakea 10. joulukuuta mennessä hakulomakkeella https://www.kasvuopen.fi/hae

– KasvuPolku on yrittäjälle upea mahdollisuus verkostoitua ja kehittää omaa liiketoimintaa. Itse olin viime vuonna mukana Maaseudun Kasvupolun tuomaristossa, jossa sen näki konkreettisesti. Mukana olleet yritykset kehittyivät ihan silmissä. Kannattaa ehdottomasti etsiä itselle sopiva Kasvupolku ja lähteä mukaan, innostaa SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Toimialaa ei ole rajattu. Edellisen Maaseudun Kasvupolun voittajat olivat liikkuva juomavalmistaja Mehukas Saikkonen & Sippola Isostakyröstä ja premium-lihantuottaja Finn Angus Osuuskunta Sotkamosta.

– Suomen Yrittäjät on mukana mahdollistamassa valtakunnallista Maaseudun Kasvupolkua, kertoo Kallama.

Aluejärjestöistä Uudenmaan Yrittäjät on mukana Keski-Uudenmaan Kasvupolussa, Savon Yrittäjät Pohjois-Savon Kasvupolussa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolussa.

Maaseutuverkosto on nyt toista kertaa mukana järjestämässä Maaseudun Kasvupolkua. Se on osa Kasvu Openia, Suomen suurinta kasvuhakuisten yritysten sparrauspalvelua.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen on pitänyt työntekijöistään kiinni myös kovina aikoina.

– Uskon siihen, että se hyvä aika tulee nopeastikin. Meillä oli 1990-luvun lama-aikaan vain yksi plus-merkkinen vuosi, vuosi 1995. Lama vei aika syvälle, mutta pohjalta nousimme ylös. Minulla on ollut hyviä ihmisiä ympärillä, jotka ovat uskoneet firman tekemiseen, Tenhunen kertoi Yrittäjäsanomille.

Vientikauppa on ollut yrityksen pelastus vaikeina hetkinä.  Varkauden Puulla on eri maihin vientiä. 

– Mulla on ollut koko ajan tieto siitä, missä se kehityksen kärki menee, etteivät muut tee paremmilla vehkeillä töitä kuin me. Yksi joka on pitänyt, niin olemme käyneet alan messuilla Milanossa ja Hannoverissa.

72-vuotias yrittäjä on vielä päivittäisessä työssä mukana. Hänellä on vinkki nuoremmille.

– Ystäväni ovat sukupolvea nuorempia, jaksan senkin takia. 

Työntekijät a ja o

Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Jonna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Tekesin rahoittama Leading Passion -tutkimushanke tutkii suomalaista työelämää.

Kun automaatio korvaa yhä useampia rutiinihommia, on sekä jäljelle jäävissä että uusissa työtehtävissä entistä tärkeämpää se, minkälaisella energialla ja intohimolla työntekijät suhtautuvat työhönsä.

Innostus voikin tuottaa yritykselle parempaa kilpailukykyä ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

– Olemme Leading Passion -hankkeessa määrittäneet suomalaisen työn innostuksen anatomian, jonka lähtökohtana on ajatus innostuksen yksilökohtaisuudesta. Innostus on jokaisen työntekijän henkilökohtainen kokemus, jolloin omien innostuksen lähteiden ja sen esteiden tunnistamisen merkitys korostuu. Innostusta on mahdollista löytää kaikista työnkuvista ja kaikenikäisenä, vaikka se ei aina näkyisikään ulospäin, toteaa Leading Passion -hankkeen vetäjä, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Johtaja ei voi määrätä työntekijöitä innostumaan, mutta voi muiden työyhteisön jäsenten tavoin nujertaa innostuksen.

Esimies ei voi myöskään synnyttää innostusta, ainoastaan tukea sen muodostumista osoittamalla alaisilleen luottamusta ja antamalla heille sopivasti vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia muokata omaa työnkuvaansa innostavammaksi.

Tutkimushankkeen mukaan esimiesten ja alaisten tulisikin toimia yhdessä innostuksen tukemiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) laajan kyselytutkimuksen mukaan robotiikan käyttö hyvinvointipalveluissa on entistä hyväksyttävämpää.

Kyselyssä selvitettiin kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Vastaajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön.

– Se on korkea prosenttiosuus verrattuna moniin muihin kyselyihin. Vastauksiin varmasti vaikutti se, että kysely meni ammattilaisille eikä ”suurelle yleisölle”, toteaa professori Helinä Melkas Yrittäjäsanomille.

Hieman yli puolet totesi suhtautuvansa robotteihin aiempaa myönteisemmin.

Mukana kyselyssä oli hoivapalveluyrityksiä ja yrityksiä, jotka esimerkiksi maahantuovat tai markkinoivat robotteja.

– Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin on varsin vahva. Hoivapalvelujen puolella on hyvin paljon tiedon tarvetta. Kaivataan neutraalia, mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, mitä robotiikka tarkoittaa hyvinvointipalvelujen kentässä, Melkas kertoo.

"Roboteista monenlaisia mielikuvia"

Suurimmiksi haasteiksi luokiteltiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

– Roboteista on monenlaisia mielikuvia. Joukossa voi olla aika erikoisiakin, esimerkiksi joihinkin elokuviin pohjautuvia. Siksi tarvitaan käytännön kosketusta ja kokeilumahdollisuuksia, Melkas korostaa.

Neljä eniten robottien käyttöönottoa edistävää tekijää olivat kyselyssä kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.

Robotiikan arvellaan tuovan mukanaan kokonaisia uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen.

Uudenlaista osaamista tarvitaankin erilaisissa teknologiaratkaisuissa, robottien käytössä, työelämän muutoksissa sekä robottiteknologian sosiaalisessa ulottuvuudessa.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto